Vapaus, November 11, 1965

              'Sivu2
Torstaina marrask 11 p-Thur.aay.Nov 11, 1965 ||JE(JV05TOKAtJ$A JlfHLi ¥MLAN-V
A P A U S I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N,
O F F I N N I S H C A N A D I A N S '
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6. 1917
EDITOR: W. E K L U N D MANAGERJ E. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE ANO EOITORIAL 674-4264
Publlshed thrice weekly: Tuesdays^ Thursdays and Saturdays by Vapaus
Pöblishing Go. Limited, 100-102 Elna St; We8t. Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69
Advertising ratas upon application. translatlon free ot cbaiige.
Authorized as second class mail by the Post omoe Department^ Ottawft,
and fior payment of postage in cash.
' M o m b e r of fh( OANADIAN LANGUÄGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4-75 USA:8sa 1 yrk. (10.00. 6 kk. 15.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.60, 6 kk. 5.75
Kansan viisas ratkaisu
Vaikka liberaalipuolue tuli maanantaisissa vaaleissa
edelleen suurimmaksi puolueeksi, niin asiallisesti puhuen se
kärsi kuitenkin katkeran vaalihäviön.
Yleisesti myönnetty tosiasia on, ettei liberaalipuolueella
ollut mitään pakkoa näiden vaalien järjestämiseksi. Päinvas­toin-
sillä oli edessä kaikki mahdollisuudet jatkaa hallitus­kauttaan
vielä pari vuotta. *
Mutta puolueen korkein johto laski, että nykyisen "hy­vän
ajan'' Valhtessa on kaikista skandaalijutuista huolimat­ta
edullisinta järjestää vaalit siinä mielessä, että saataisiin
liberaalien tueksi enemmistökannatus parlamenttiin. Tosi­asiassa
liberaalipuolueen strategisena tavoitteena näissä vaa­leissa
siltä varalta, jos lähitulevaisuudessa on tehtävä "joi­takin
epämieluisia ratkaisuja", kuten vähemmän mainosrum­mutusta
hyväksikäyttäen myönnettiin. Mutta Canadan kansg
kielsi niin liberaali- kuin konservatiivihallitukseltakin enem-mistötuen
saannin. Täten menetellen Canadan kansa antoi
ansaitun "mustan silmän" molemmille vanhoille puolueille,
mutta liberaalipuolueen tappio oli sitäkin suurempi ja tuntu­vampi
nimenomaan siksi, kun sen hallitus järjesti ennen­aikaisesti
nämä ei-halutut ja tarpeettomat vaalit nimenomaan
enemmistöhallituksen saavuttamiseksi.
Liberaalien tässä yhteydessä saama takapotku on ver­rattavissa
siihen, jos joku sotapäällikkö panee kaikki kort­tinsa
likoon jonkin strategisesti tärkeän kaupungin valloit­tamiseksi
ja epäonnistuu siinä. Vaikka sotapäällikkö voikin
olla vielä suuri mahtimies tällaisen epäonnistumisen jälkeen,
se ei muuta kuitenkan sitä tosiasiaa, että tämän strategisen
kaupungin valloitusyrityksen epäonnistuminen edustaa suur­ta
ja kohtalokasta tappiota. Muistettakoon tässä yhteydessä
Hitlerin epäonnistuminen vaikkapa Stalingradin valloitus-yrityksessä.
Tavoitellessaan nyt ennenkaikkea sitä, että se
saisi enemmistön alahuoneen 265 jäsenpaikasta, liberaalipuo­lue
sai havaita vaalien jälkeen seisovansa lähtökuopissa, eli
samassa asemassa, missä sillä on nyt täsmälleen yhtä monta
edustajapaikkaa (129) mitä puolueella oli 1963 suoritettujen
vaalien jälkeen.
Merkillepantavaa on, että torypuolueen vanhan sotarat­sun,
John Diefenbakerin todella voimaperäisestä ja tehok­kaasta
vaalikampanjasta huolimatta canadalaisvalitsijat ei-'
vät liioin hypänneet nyt ajasta allikkoon, vaan sanoivat asial­lisesti
puhuen, "pata kattilaa soimaa, musta kylki kummal­lakin".
Vaikka konservatiivipuolue saikin nyt 4 edustajapaikkaa
enemmän (99) kuin vuoden 1963 vaaleissa, niin tosiasiana
kuitenkin pysyy, että puolueen voima ei kasvanut vastaa­vasti.
Jos olisi suoritettu vaalialueiden uudelleenjärjestely,
kuten olisi pitänyt suorittaa vuoden 1961 sensuksen mukaan,
todennäköistä on, että konservatiivien edustusvoimien kasvu
olisi ollut niin ja näin. Tosiasia nimittäin on, että konserva­tiivipuolue
sai suurimman kannatuksensa maaseutu-vaali­piireistä
— aavikkomaakunnista, mistä liberaalit saivat vali­tuksi
yhden ainoan edustajan —, ja itärannikkomaakunnista
sekä Ontarion ja Quebecin maaseudulta. Kim sensustiedot
osoittavat, että Canadan väestö on keskittynyt entistä enem­män
kaupunkeihin ja muihin asutuskeskuksiin, niin tämä tar­koittaa,
että vaalipiirien uudelleen järjesteljm jälkeen olisi
torypuolueella ollut nykyistä heikommat mahdollisuudet.
Todellinen voittaja näissä vaaleissa oli uusi demokraat­tinen
puolue, minkä edustusmäärä kohosi suhteellisesti pal­jon
vähenmiän, mitä olisi luullut puolueen äänimäärän li­sääntymisen
perusteella, johtuen se siitä suurpuolueita suo­sivasta
vaalijärjestelmästä, mikä on kehitetty ns. kaksipuo­luejärjestelmän
ylläpitämiseksi. Vuoden 1963 vaalien perus­teella
NDP.-lla oli alahuoneessa 17 jäsentä ja nyt suoritettu­jen
vaalien edellä (johtuen se vaalien väliajalla saadusta 1
edustajapaikan lisääntymisestä) 18 edustajapaikkaa. Nyt
voitti NDP 21 edustajapaikkaa. Edustajapaikkojen lisäys oli
noin 25-prosenttinen, mutta NDP:n saama yhteisääni-määrä
oli nyt 1,305,717 ja vuona 1963 noinmiljoona, ollen
äänimäärän lisäys siis noin 33-prosenttinen. Toisin päin esi­tettynä
NDP:n äänimäärä lisääntyi 13 prosentista 18 prosent­tiin
maan koko äänimäärästä. Ylläolevien tosiasiain perusteel­la
voidaan siis todeta, että paljon huonommista lähtökuo­pista
(varojen ja lehtien puute) vaalitaisteluun lähtenyt NDP
voitti suhteellisesti kaikkein eniten näissä vaaleissa. Se sai
lisätyksi edustustaan alahuoneen jäsenyydessä neljällä hen­gellä
edellisiin vaalituloksiin verraten ja kolmella hengellä
siitä edustajamäärästä, mikä puolueella oli vaalien edellä.
Mutta kun huomioidaan vielä puolueen äänimäärän melko
suuri nousu, silloin nähdään, että NDP:n vaalivoitto oli to­dellisuudessa
tuntuvampi mitä ensisilmäykseltä näyttää.
Vaalien jälkeen nousee kysymys sitä, inihin mennääi^
nyt?
Yksinkertaisesti on kaiketi jatkettava _siitar_mistä olisi
maan hallintaa pitänyt jatkaa ilman vaaleja. Pääministeri
Pearson voi muodostaa vähemmistöhallituksen. Hän voi myös
jatkaa hallituskauttaan joko muodostamalla kokoomushalli­tuksen
social Credit ryhmien kanssaj mikä sellaisenaan olisi
melko oikeistovoittoinen hallituSi Hän voi jatkaa hallintaansa
uuden demokraattisen puolueen taktillisen tuen avulla
(NDP:n ei luulisi kokoomukseen yhtyvän mistään hinnasta)
omaksumalla sellaisen lainlaadinnallisen ohjelman, että NDP
voi sitä tukea: laatimalla kansallisen sairaushuoltopalvelu-lain,
parantamalla eläkeläisten ja opiskelijain taloudellista
asemap, auttamalla maan talouselämän kehitystä suotuisaan
suuntaan ja toimimalla kansainvälisesti aseistariisunnan se­kä
rauhan hyväksi.
Liberaalipuolueella on siis melkoinen valinnan maihdol-lisuus
tulevaisuutta silmälläpitäen, mutta ratkaisua tehdes­sään
sen tulee huomioida aina valitsijain todelliset mlellpi-
Moskova. — Neuvostoy aition 48.
vuosipälvSn Jahllatt huipentui^
sunnuntaina Punaisella torilla
järjestettyyn sotilasparaatiin jo­ka
kuvasti Neuvostoliiton asevoi­mien,
ennen kaikkea sen ohjus­joukkojen
mahtia ja taisteluky-syyttä.
Väestön juhlakulkuetta ja ase­lajien
paraatia olivat seuraamassa
Neuvostoliiton johtajat ja 67
maasta saapuneet ulkomaiset vie­raat,
heidän joukossaan- myös
Kuuban puolustusministeri Raul
Castro.
Taistelu imperialistitisia hyök­käyksiä
vastaan rauhan tnrraami-sdtal
ja maailman kailckien val-lanknmonksellisten
voimien' yh-distäniisekilliUvat
tämän vnodisn
lokakuun juhlan keskeiset tun-nuitset.
Keskuskomitean ja kor­keimman
neuvoston'
talousuudistuksen
päättämän
RAJAN YLILOIKKAAMISET
Sanomalehdissä on jatkuvasti suu­ria
uutisia siitä kuinka Itä-Berlii'
nistä ylittää laittomasti rajan Länsi-
Berliiniin ja Kuubasta Yhdysvaltoi­hin
suuria ihmisjoukkoja, mutta hy­vin
harvoin on nähty uutisia siitä
kuinka suuressa määrässä oman
maamme asukkaita siirtyy rajan toi­selle
puolelle Yhdysvaltoihin.
Suurin osa näistä ihmisistä me­nee
tietysti laillisesti, mutta heidäii
tavoitteensa on sama ja kun yhdysr
valtalaisella taholla otettiin käyt­töön
kuotajärjestelmä, niin sinne on
pyritty salaisestikin.
Jos tuo rajan ylittäminen maasta
toiseen otetaan puntaroitavaksi
isänmaallisuuden nimessä, niin
olemme kaikki siirtolaiset rajan yli-loikkareita.
Ollessani Karjalassa vv. 1931—32
ja kun työmaani oli viertotien vie­ressä
Suomen rajalla, niin sain
nähdä miltei joka päivä, että kulje­tettiin
laittomasti rajan yli loika-rieita.
Kysyin kerran näitä ihraisia, kul­jettavilta,
että kuinka paljon heitä
yleensä tulee. Hän vastasi, että jos
otetaan huomioon kaikki eri tiet
maitse ja meritse, niin luku viime
vuonna voi nousta 30.-een päivittäin.
Myöhemmin kun olin työskentele-mässä
Petroskoin kaupungissa tapa­sin
useita heistä, jotka olivat ylittä­neet
rajan Suomenlahdella ja että
se oli hyvin uskallettua hommaa
sillä molemmin puolin rajaa oli so-tilasvahti.
lie kertoivat virolaisten
kuljettaneen heitä korkeista mak­suista
ja että matka oli tehtävä
öisin.
Tämä onnen tavoitteleminen on
niin yleinen, että siihen osallistuvat
kaikki kansankerrokset. Esimerkiksi
voimme huomioida korkeampipalk-kaiset
ammattitaitoiset, joiden elä­mäntaso
on paljon parempi kuin
ammattitaidottomien kuubalaisten,
jotka ovat olleet viime aikoina uu­tisten
kohteena näiden pyrkiessä
Yhdysvaltoihin. Näin tapahtui jo
ennen Kuuban vallankumoustakin.
Nyt kun Castron johtama hallitus
on ilmoittanut, että nämä ihmiset
voivat esteettömästi siirtyä Yhdys­valtoihin,
niin Yhdysvalloissa, joka
aikaisemmin otti heitä avosylin vas­taan,
on kuultu murinaa siitä, että
heitä saapuu liian paljon. He olivat
tervetulleita silloin kun tapausta
yritettiin sovelluttaa yhteyteen po­liittisten
kysyrtiyksien kanssa.
Mutta nyt kun heille on annettu
vapaus siirtyä Kuubasta Yhdysval­toihin,
ilmenee vastenmielisyyttä ja
— löytävätkö nuo kuubalaiset jatku­van
ystävyyden yhdysvaltalaisten
taholta?
Ja mikäli kouluutetun canadalai-sen
väestön siirtyminen Yhdysval­toihin
on kysymyksessä, niin lienee
paikallaan sanoa; että meidän köy­hempänä
maana kouluuttaman työ­voiman
siirtyminen rikkaampaan
Yhdysvaltoihin on tuomittava tapah­tuma
— rajan yliloikkaaminen.
— I. S.
toteuttaminen
j oli keskeinen sisäpoliittinen tun­nus.
MAUNOVSKl VAROITTI
Tervehdyskierx-oksen päätteeksi
Malinovski kohosi mausoleumin ta;^
santeelle ja piti puheen, jossa hän
tervehti joukko-osastojen edustajia
ja vieraita.
— Meidän ulkopolitiikkamme pyr­kii
kaikkien imperialismin vastais­ten
vomien yhteenliittämiseen. Ny­kyaikana
tällä on erittäin suuri mer­kitys.
Amerikkalainen imperialismi
lisää kansainvälistä jännitystä aseel­lisella
sekaantumisellaan muiden
maiden asioihin, jatkaa hyökkäystä
Etelä-Vietnamia vastaan ja barbaa­risia
pomnutuksiaan Vietnamin de­mokraattisessa
.tasavallassa. Yhä
vakavammaksi tulee tilanne Euroo­passa.
Länsivaltojen hallitsevien
piirien tuella Bonnin revanshistit
kehittävät sotavoimiaan ja avoimesti
pyrkivät saamaan ydinaseen. Nykyi­sessä
tilanteessa kommunistinen
puolue ja neuvostohallitus, koko
kansamme kohottaa valppauttaan,
huolehtii maan puolustuskuntoisuu-den
kohottamisesta ja asevoimien
lujittamisesta, lausui Malinovski ja
toisti ilmoituksen, että Neuvostolii­ton
armeijan joukot ovat valmiit
tuhoamaan minkä tahansa hyökkää­jän
ja yhdessä veljesarmeijoiden
kanssa puolustamaan kaikkien sosia­listisen
yhteisön maiden etuja.
OHJUSPARAATl
Moottorien pauhu ja savu täytti­vät
ilman panssarivoimien paraatin
alkaessa; Huomio kohdistui .tänä
vuonna panssarivaunuihin, jotka on
erityisesti valmistettu ydinasesotaa
varten ja joiden sanotaan nopeu­tensa,
aseistuksensa ja muiden, omi­naisuuksiensa
puolesta olevan maa­ilman
parhaita. Torilla nähtiin il-matorjuntatykistöä-
ja eri mallisia
ilmatorjuntaohjuksia, joiden sano­taan
kykenevän tuhoamaan minkä
tahansa lentokoneen tai ohjuksen
millaisissa oloissa tahansa; Jälleen
esiteltiin myös "sicppareita" il­man
miehistöä lentäviä laitteita,
jotka voivat tuhota ohjuskärjen erit
täin pitkältä etäisyydeltä.
Neuvostoiaivaston mahdin perus­tana
olevien vedenalaisten ohjusten
jälkeen seurasivat jälleen kaikista
mahtavimmat aseet: strategiset oh­jukset.
Jälleen nähtiin sekä keski­matkan
että mannertenvälisiä oh­juksia.
Suurinta huomiota herätti­vät
makkaran muotoiset kosmi.set
raketit, jotka voivat iskeä kohtce-
.seensa maasta annetulla käskyllä
ensimmäisellä tai millä tahansa
kierroksellaan. Kuri nämä jättiläiset
vyöryivät esiin, vaikutti siltä, ettei
Punaiselle torille mitään . muuta
mahdukaan.
MO.SKOVAN VÄESTÖN
JUHLAKULKUE
Sotilasparaatia se\irasi siviiliväes-
NLii uudet ohjukset
huomia k o i i t te
Moskova. Neuvostoliiton sun^
«untain^ vallankumouksen^ vuosipäi­vän
kunniaksi järjestetyssä paraa­tissa
esittelemät kaksi kolmivaihe-ohjusta,
jotka voidaan lähettää maa­ta
kiertävälle radalle ja uutistoi­misto
TASSin ilmoitus, että ohjuk­set
voivat hyökätä yllättäen''viholli­sen
kimppuun "mielikuvituksellisen
voimakkailla ydinkärjillä", aiheutti­vat
suurta huomiota ulkomaisten
sotilasasiantuntijoiden keskuudessa.
Paraatia seuranneet asiantuntijat
sanoivat, että 35 metrin pituisten
ohjusten esittely oli lähinnä "psyko­loginen
siirto".
Asiantuntijat totesivat, että sa­mantyyppisiä
ohjuksia esiteltiin jo
9. toukokuuta Punaisella torilla
Natsi-Saksan kukistumisen 20-vuo-tispäivänä
järjestetyssä paraatissa.
Tällöin ei kuitenkaan mainittu mi­tään
ohjusten ominaisuuksista. So­tilasasiantuntijat
sanoivat sunnun­taina,
että TASSin ilmoitus oli tar­koitettu
varoitukseksi Yhdysvalloil­le,
joka on Neuvostoliiton mielestä
käyttänyt avaruutta sotilastarkoituk-siin,
kuten esimerkiksi Gemini-5-
lennon aikana.
Nyt näyttää ilmeiseltä, että Neu­vostoliitto
otettuaan tämän aseen
aseistukseensa mukaan, on loukan­nut
kansainvälistä sopimusta, joka
kieltää avaruuden käytön sotilastar­koituksiin.
Aseiden esittely oli myös
.sikäli yllätyksellinen, että tähän asti
ön yleisesti uskottu Neuovstoliiton
ohjusaseistuksen pääpainon olevan
tavallisissa mannertenvälisissä rake­teissa,
joita sillä on suuri määrä
varastossa.
Asiantuntijat suhtautuvat kuiten­kin
varauksella näihin uusiin ohjuk­siin,
sillä laskelmien täytyy olla
erittäin tarkkoja, jos ne aiotaan
saada lähellekään kohdetta. Yllätys­hyökkäys
edellyttää lisäksi, että ne
jo ennen varsinaista iskua kiertävät
maapalloa. Jos hyökkäys halutaan
peruuttaa, kuinka ydinkärjet saa­daan
takaisin raketeista.
Myös toinen ase kiinnitti paraa­tissa
asiantuntijoiden huomion.
Uudet nopeasti liikkuvat ydinohjus­ten
kuljetusalustat. TASSin ilmoi­tuksen
mukaan raskaat panssarivau­nuja
muistuttavat alustat pystyvät
liikkumaan niin nopeasti, ettei vi­hollisen
lentokoneet tai 'vakoilusa-telliitif*
pysty niitä paikallistamaan.
Alustan päällä oli 24 metrin' pitui­nen
kiinteätä polttoainetta käyttävä
mannertenvälinen ohjus, joka Mos­kovan
television ilmoituksen mu­kaan
on 'voimakas ja tarkka". Soti-lasiasianluntijoiden
mukaan Neu­vostoliitto
ei ole ko.skaan aiemmin
esitellyt omalla kuljetus- ja laukai­sualustalla
varustettuja mannerten^
välisiä ohjuksia.
Silitä muut sanovat
't V
•V'"*",
ON SfiMTSANi.LUOJALLE KIITOS, VIELÄ
YKSI "VASTAS^NN^AN KIISKI"
' Edessämme liimittSin on Suomen Soslalidemokraatiii'kirjoitus piitp<
lueen puheenjohtaja Rafael Paasion puheen johdosta, ja siinä äanotaijkn
Paasion jälleen selvennelleen ulkopolitiikkaa. !
Lehti lausuu, että "Niin kuin viime puoluekokouksessa hyy^ksyiyiBfift
kannassa, kansainvälisiin kysymyksiin esitettiin, suomaMptopr^iB^i^^aiUi^
mokratia pitää päämääränään molemminpuoliseen kunnioittamisetj«
luottamukseen perustuvan naapurisovun ja ystävällisten suhteiden Ijijit-:
tamista Neuvostoliiton ja Suomen kesken. Nyt puheenjohtoa J^aa^iQ
jälleen korostaa puolueen ja kaikkien jäsenten halua osallistua se)i';^0]||t-tahoisen
kanssakäymisen edelleen kehittämiseen, jota niin jmj^jjzl^ jäJ^
män eri aloilla on voitu myönteisessä mielessä saada aikaan jp|f||enipiea >
maiden välillä.
Hyvin kuvaava lausunto ulkopolitiikasta . , . „ . ^ v .
Kaikki muut piirit (Suomessa V) kokpomukseiaisia ,j^).soiiali-demokraatteja
lukuutfottamatta ovat kahdenkymmenen vuo^iil a^^iift
saatu yksi toisensa jälkeen liitetyiksi Moskovalle esitettyjen rakkatils-laulujen
"kööriin", jossa taustabassoista on huolehtinut'maalaisliittoj ja
nyt näyttää viimeinenkin vastarannan kiiski, sosialidemokraäUinen-puo­lue
olevan valmis kuoron jäseneksi, kunhan vain sille taataan jokin-ianli
lämmitettäväksi ministeriössä . . . • • .-'/^r.l' .
Mutta huolimatta yli kaksikymmentä vuotta kestäneistä suortäläisten
kumarteluista, venäläiset käyttäytyvät yhä edelleenkin korskean: isäiitä*
miehen ttivalla, jonka selkä ei taivu edes kohteliaisuudesta suoinalaiiia
tervehtimään . . Että on se tuo ulkopolitiikka konua homttiä8.V' .
— Kiviperän Pekka, Vapaa Sana,
19:
Sointulan kuulumisia
Sointula. — Kiiolema rupesi vie- la että myrkkykaasuilla ja kaikki
Sen jälkeen seurasi Moskovan eri
k;uipunj;iriö.sien, tehtaiden ja laitos­ten
työntekijäin värikäs, nionituhan-tön
juhlakulkue, jenka aluksi torin tinen kulkue. Lippujen, tunnusten,
yli kiisivät liittotasavaltojen liput mitä erilaisimpien rakennelmien ja
kevytrakenteisissa autoissa ja sen ! kuvien virta vyöryi useiden tuntien
jälkeen joukko suuria rakennelmia,
joi-ssa luki: Kunnia, lokakuun sanka­reille,
Puolueen politiikan hyväksi.
Täytämme ruolueohjelman jne.
Juhlakulkueen alussa olivat ur­heilijain
rivistöt: reppuselkäiset,
alppikiipailijät, jotka kantoivat vuo-i-
enhuippua, painonnostajat punttei-neen,
palloilijat ja jääkiekkoilijat
kickkoineen, hiihtäjät sukset olalla
ja soutajat airoinecn. Urheilijain
paraati päättyi voimistelijain lippu­jen
ja liinojen kanssa suorittamaan
upeaan voimisteluesitykseen..
njun Punaisella torilla. Silmiinpistä­vä
oli kulkueessa nuoren sukupol­ven
osuus. Tuntui siltä, että Mosko­van
nuoriso oli: maan kansallispäi­vänä
erittäin runsaslukuisesti liik­keellä
esittämässä tunnuksiaan ja
kunnioitustaan sille sukupolvelle,
joka 48 vuotta sitten raivasi tien
sosialismiin.
Virallisen juhlinnan huipentuma
oli neuvostohallituksen Kremlin
kongressipalatsissa tuhansille koti-ja
ulkomaisille vieraille järjestämä
vastaanotto.
railemaan keskuudessamme aiyan
tuhka tiheään. Miehiä on kuollut
monta peräkkäin ja kaikki äkkiä.
Juuri vastikään haudattiin tukki-työmaalla
tapaturmaisesti kuollut
nuori englanninkielinen mies. Perhe
on asunut täällä vuosia. Lauri Jär­vinen
kuoli myös äkkiä. Hän oli
vain istunut lukemassa. Vaimonsa
oli myös Siinä ja näki, että miehen
pää nytkähti alas. Hän luuli mie­hensä
nukahtaneen, vaan lähemmin
tarkastettuaan huomasi hänen kuol­leen.
Lauri Järvinen tuli tänne v. 1903,
eli "yhtiön aikana", yhdessä setän­sä
kanssa. Hänen isänsä oli kuollut
ja lapset, sisar ja veli, olivat setän­sä
kasvatteina. Lauri oli muistaak­seni
silloin 11-vuotias. Hänen, se­tänsä
oIT valokuvaaja ja hänet va­littiin
V. 1904 Kalevan Kansan pre­sidentiksi
sekä liikkeenhoitajaksi.
Silloin lähti Kurikka ja hänen 30
kannattajaansa täältä pois. He pe­rustivat
Websters Cornersiin "Sam­mon
takojat" ja siitä kai senkin ky­län
asutus alkoi. Lauri omisti sen
paikan missä Kalevan Kansan en­simmäinen
sahalaitos oli. Antti Jär­vinen
osti sen Kalevan Kansan kon­kurssipesästä
ja jätti paikan Lau­rille.
Suremaan jäi lähinnä tänne
vaimo sekä poika ja tytär perhei­neen.
tämä rahamiesten -eduksi. / Ei -siitä:
sodasta tule Amerikankaan kansalle
muuta kuin kärstmyksiä. .Pfjassa
maassaan myös tallataan laki ja oi­keus
jalkojen alle. NeeteitiiUä ei
ole. mi liian ihmisoikeuksia' äihi' lain
turvaa. Heitäkin saa ampua ja tap­paa
ilman että laki ja «nkeu» sUtä
murhamiehiä r a n k a i s i s i . ; ..
Ja sellaista "vapaata*-Ittaällmab"
Yhdysvaltain rahamahti" leWtt^
tulella ja miekalla. Se on sellainen
maailma missä saa tehdä mitä vain,
jos siitä tulee lisää dollaijeita^ mil­jonäärien
taskuihin. Ja käikea tä­män
jälkeen maan presidentti ih­mettelee,
miksi rikollisuus lisään­tyy?
— Näin ajattelee, Iso-Äiti. •
Työvoimapula
pahin jarru
teollisuuden tieUä
Luin illalla "Valituista paloista"
minkälaisessa tilanteessa ovat jot­kut
pikkulapset tänä päivänä. Isät
ja äidit, joiden pitäisi suojella ja
helliä lapsia, joissakin tapauksissa
tappavat lapsiaan sekä katkovat
heidän heikkoja jäseniä, tehden lap­sistaan
elinikäisiä invaliideja. Halli­tuksen
pitäisi laatia entistä anka­rampia
lakeja lasten suojelemiseksi.
On hyvä, että sellaista ei tunneta
täällä Sointulassa, missä lapsia hoi­detaan
hyvin.
Luin myös, miten naapurimaan
presidentti ihmettelee, että miksi
rikollisuus on levinnyt niin kauhis­tuttavassa
määrässä. Eihän se ole.
kummakaan kun hallitus itse käy
raakaa sotaa Vietnamissa, vetää sin­ne
kansansa nuoria miehiä tappa­maan
naisia ja lapsiakin sekä aseilr
Tukholma. — Työvoiman puute
on pahin este teollisuuden laajen­tamiselle,
tähdentää Ruotsin teolli­suusliitto
pääministerille jättämäs­sään
perinteellisessä syyslausunnos-sa.
Liitto ehdottaa työvoiman lisää­mistä,
ylityöverotuksen helpottamis­ta,
parempia työetuja naimisissa
oleville naisille, vanhahkoille ben-kiloille
ja invalideille, jotta nämä
saataisiin helpommin työmarkki­noille,
järkevämpää asi^tp^litilk-kaa
ja virallisen sektorin'toiminnan
rajoittamista.
Jos nykyiset tuotantosuunnitel­mat
aiotaan toteuttaa, RiJtdttiAiteoi'
lisuuslaitokset tarvitsevat vuoteen
1970 mennessä 120,000 1 i t i t | i ^ ^ n -
tekijää.. Laskelmien mukaan; työvoi­man
kokonaistarjonta ^oftdn^a
laskettuna pienenee lähivntKiinai
Voidaan odottaa kireää".>ll^^dhta
saatavissa olevasta työvoima'^,' Sa­notaan
lausunnossa. ',
Virallisella sektorilla eli,valtion
ja kuntien teoUisuusIaitöJ^is^a on
tarkoituksena ottaa päiväykseen
70,000 uutta työntekijää; Jös •^uito-nitelma
toteutetaan, työyoiiia^'|HlUr
te kasvaa entisestäänkin^^ ja'''tämä,
taas viivästyttää teollisuudet laa­jentamista.
Tämän vuoksi oVat ra­joitukset
tarpeen virallisella Sekto­rilla.
PÄIVÄN PAKINA
teet ja sen, että yleisen mielipiteen
hylkiminen voi johtaa siihen, että
liberaaleilla ei ole minkäänlaisia
valituksi tulon mahdollisuuksia
seuraavissa vaaleissa. ^
Kokonaan pois mahdollisuuksien
puitteista ei ole sekään, että.libc-
• raalit omaksuvat sellaisen lyhytnä­köisen
ohjelman, että se johtaa,
heidän puolueensa sortumisen epä­luottamuslauseen,
saantiin, missä
tapauksessa torypuolue saisi John
Diefenbakerin johdolla tilaisuuden
muodostaa joko vähemmistöhalli
tuksen tai kokoomushallituksen jo­ko
social credit-ryhmien tai/ja l i ­beraalipuolueen
oikeistolaispiirien
tai itse liberaalipuolueen kanssa.
Jokatapauksessa voidaan todeta,
että kansa on puhunut - r ja vallit
sevat olosuhteet huomioonottaen,
kansa puhui maanantaisissa vaa-.
leissa viisaasti. Suurempi yhtenäi­syys
ja herkeämätön työskentely
kansakunnan todellisten tarpeiden
tyydyttämiseksi takaa työväestölle
vieläkin suuremman voiton seuraa­vissa
vaaleissa.
SUOMEN SOS.DEMIEN UUSIA VIRTAUKSIA
Viimeaikaiset "vanhanmaan" uu-:
tiset antavat meille sellaisen ku­van,
että myös^ Suomen sosialide­mokraattinen
puolue suorittaa
merkittävää itsetutkistelua erikoi­sesti
ulkopoliittisesta ohjelmasta,
ja että uutta linjaa etsiessään puo­lue
on valmiina tunnustamaan
eräitä aikaisempia virheitään, ja
mikä tärkeintä hylkäämään ne.
Erikoisen mielenkiintoinen oli
tässä suhteessa sosialidemokraatti­sen
puolueen puheenjohtajan, Ra­fael
Paasion Kouvolassa äskettäin
pitämä puhe, jonka yhteydessä
hän korosti, että ulkopoliittinen
kysymys "on koko kansan asia",
ja että kun maan virallinen ulko­poliittinen
linja "on yhdenmukai­nen
sosialidemokraattisen puo-
- lueen käsitysten ja pyrkimysten
kanssa, puolue tukee sitä."
Myöntei.stä mielenkiintoa ai­heutti
varmaan niin täällä kuin
Suomessakin Paasion puheen se
kohta missä hän .sanoi:
— Kun ulkopolitiikka siis on
suuri yhteinen asia ja kun sen
päämääristä ja suunnista ci vallit­se
huomionarvoisia erimielisyyk­siä,
Olisi meidän kansana kyettävä
yhdistymään ulkopolitiikan alueel­la
sisäisiä olojamme koskevien
kiistojen yli ja tuettava maamme
virallista, tasavallan presidentin
lakien mukaisesti johtamaa ulko­poliittista
linjaa.
— Suomen harjoittaman ulkopo­litiikan
päämääränä on kansalli­sen
itsenäisyytemme ja vapautem­me
turvaaminen sekä rauhan yllä­pitäminen
ensisijassa omilla ra­joillamme,
mutta myös toiminta
maailmanrauhan edistämiseksi tu­kemalla
tätä tavoitetta hyödyttäviä
aloitteita ja toimenpiteitä niin
Yhdistyneissä Kansakunissa kuin
muuallakin, erityisesti yleisen a-seiden
riisunnan aikaansaamista.
— Sosialidemokraattisen piiolu-ecn
käsityksen mukaan yhtä tär­keätä
on, että edistämme Suomen
ja Neuvostoliiton välisten suhtei­den
ystävällistä ilmapiiriä kehit­tämällä
sitä monitahoista kanssa­käymistä,
joka on saatu alulle ja
joka jo 01) tuottanut hyviä tulok­sia.
Sosialidemokraattinen puolue
haluaa olla tässä kansamme etu­jen
mukaisessa toiminnassa kai­kin
tavoin avuksi.
Pitäen Suomen kansan ja val­tion
parhaita etuja mielessä,- täl­laista
tekstiä on hauska lukea sen
jälkeen kun muistetaan, mitä niis­tä
asioista on aikaisemmin puhut­tu
ja kirjoitettu.
Suomen Sosialidemokraatti il-,
maisi puolestaan it.searvosteluakin
julkaistessaan pääartikkelin pu­heenjohtajan
Paasion puitteesta.
Mainittu lehti kirjoitti:
— Meidän on tällä linjalla ol­tava
valmiina aktiiviseen toimln-
• taan, ja on avoimesti .sanottava,
että usein aikaisemmin olemme
omalla tahollamme valitettavasti
laiminlyöneet osallistumisen näi­hin
myönteisiin päämääriin täh­täävään
toimintaan, jolle sen
vuoksi on tullut - yksipuolinen,
puoluepoliittisesti leimautunut sä­vy.
Lainataksemme tässä kohdin
vielä Paasion puhetta, toteamme
niin kuinliähkin, että nykyaikana
mikään muu tavoite ei ole tär­keämpi
kuin rauhan ylläpitämi-nen.
•
Koska tulee, sivumennen sanoen
ja se tulee kyllä varmasti, se päi­vä,
jolloin täällä Canadassa huo­mataan
visseissä piireissä se, että
omat "laiminlyönnit" ovat johta­neet
siihen, että esimerkiksi pu­huminen
ja kirjohlaminen hyvis­tä
naapurieuhteista Neuvostoliiton
kanssa, on saanut "puoluepoliitti­sen"
leiman?
Maalaisliiton -tai oikeammin
keskustapuolueen äänenkannattaja
Suomenmaa ihmetteli sitä, miksi
Paasio piti tämän ^merkittävän
puheensa Kouvolassa, eikä Helsin­gissä
lehli kirjoitti:
— Tällainen sosdem. puolueen
puheenjohtajan puhe olisi mieles­tämme
ollut sopivin pitää suurillea*
joukoille täällä Helsingissä, mutta
jostakin .syy.stä ei sellainen näytä
sopineen tilaisuuteen, jossa Väinö
Leskinen puhui aiheesta: "Meidän
politiikallemme on hankittava hy­väksyminen."
Tässä tulee kyllä
mieleen, että Leskinen äskettäin
julisti sosdem puolueen politiikan
kaipaavan tarkistusta kolmessa
kohdin, suhteissa tasavallan presi­denttiin,
suhteissa Neuvostoliit­toon
sekä asennoitumisessa kom­munisteihin.
Väinö Leskinen kie­pautti
tuossa puheessaan aikai­semmat
asenteensa päälaelleen ja
kaasi tulisia hiiliä toverinsa Paa­sion
päälle . . .
SKDLn äänenkannattaja; Kan­san
Uutiset kirjoitti pääartikke­lissaan
Paasion puheesta mm. seu-.
raavaa: -
—- Mielenkiintoista on-todeta,
etiu puolueen puheenjolita jana
Paasio käsitteli tällä «|(erralla;
avoimemmin kuin joslois ' aikur
semmin maamme ulkopolitiikkaa
ja Suomen ja Neuvostoliiton suh­teita
. . . SosialidemokraatGiienkiQ
puolue on valmis ketiittlhniän.
maitten välistä monitahojätä.käns-•
sakäymistä. On kuitenldn syytä
huomauttaa, että sisäpolitiikka^ ei:
voi tyystin erota ulkopolitiikasta,
sillä käytännössä ne iMij^stavat,
toisiaan ja niiden täytyy myös täy­dentää
toinen toistaan. E ^ j ^ . anti­kommunismi
sisäpolitiikassa.«i voi
olla tuntumatta ulkopoliittisissa
asenteissa sen suunnan valtioon
kuin mitä Neuvostoliitto on, mutta
luonnollisesti sen sijaan vpuoluei-den
aatesuuntien välinen kilpailu
työväenliikkeen sisälläkin kuulua
maamme poliittiseen elämään."
Meidän suomalaisten "byväX si>
sua" on toisinaan kehuttu ehkä
liikaakin. Mutta kun tät&isisutte-lua
ilmenee "virheistä kiinnipitä­misen
hyväksi", niin se ei ole
suinkaan kunniaksi. Palj(itf:kan<-
uiakkaampaa ja loppujen lopuksi
kovemmin sisullekin ^^lyplä on
virheitten tunnustaminen ja.niistä
luopuminen. — Känsäkoura.