1973-04-11-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Keskiviilkkö/hiihtik. 11 p. — Wecl., April lH, 1973 m Mi VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS (LIBERTY) Established Nov. 6, 1917 Edilor: W. EKLUND Manager: V. KENTALA Telephone: Office and Editotial 674-4264 Pablished once Weekly: Wednesdays by Vapaus Pnblishing Co. Limited, 102 Elm St. West, Sadbory, Ontario, Canada. MaiUnradd«äsi-Bojf-69.-p3E'*N3 Advertlsing^ ra ies upon application, translation free of charge. Second Class Mail registratlon Nnmber 1016 Membet of rh - CANADIAN LANGUAGE-PRESS TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n: 3 kk. $3.00 Suomeen: 1 vk; S11.00, 6 kk. $5.75 1 vk. $11.50, 6 kk. $6.35 Toryjen asenne "'päin mäntyä" • Kuten on uutistiedoissa kerrottu, konservatiivien edustajat alahuoneen istunnossa — kuten suuret monopoliyhtiöt ja niitä tukevat sanomalehdet ja muut äänitorvet — ovat pauhanneet kovalla paatoksella "ainakin 90 päivää kestävän palkka- ja hintajäädytyk-sen toteuttamisen puolesta. Jos mikään niin tämä "jäädytysohjebtia" kohdistuu pienipalkkaisia j a muita varattomia, kuten eläkeläisiä ja työttömiä vastaan, sillä se "vakiinnuttaisi" nykyiset pienet tulot kaikkien hintojen ja erikoisesti ruokatavarahintojen ollessa huippukorkeudessa. Sivumennen sanoen voidaan tässä yhteydessä todeta, että presi^ dentti Nixonin hintojen, voittojen: ja palkkojen jäädytyksen avulla on tehokkaasti jarrutettu palkkojen nousua, mutta voitot ovat saaneet estottomasti nousta erinäisten verukkeiden perusteella j a nyt: arvioidaan (Washington Star ;News Servicen uutistieto huhtikuun 5 pnä) että ruokatavarain hinnat tulevat Yhdysvalloissa huhtikuun loppuun mennessä kohoamaan 7-prosenttisesti ja vuoden loppuun mennessä peräti 10-prosenttisesti siitä; , missä tasossa ne olivat meneillään, olevan vuoden alussa! Sivuuttaa ei liioin voi niitä eanadalaisarvioita, joiden mukaan ruokatavaramonopolit (vieläkin enemmän kuin muut suuryhtiöt) ovat kangenneet hintoja ylös nimenomaan siinä toivossa ja uskossa, että valtiovalta saadaan painostetuksi hintojen ja palkkojen jäädytykseen! Konservatiivien ohjelmasta ei ole yleensäkään mitään hurraamista, mutta heidän puheensa hintojen ja palkkojen jäädyttämisen puolesta ovat kokonaan päin mäntyä, mikäli huomioidaan Canadan kansan suuren enemmistön edut. Tämän vastineeksi ruokatavarain hintoja tutkineen parlamenttikomitea on esittänyt paljon hyödyllisemmän ehdotuksen hintojen "tarkkailukomitean" perustamiseksi. Tämä hintojen tarkkailuko-mitea olisi tietenkin tehokkaampi, jos komitean porvaripuolueiden edustajat olisivat hyväksyneet, kuten N D P : n jäsenet ehdottivat ja kuten kommunistisen puolueen ja useiden ammattiyhdistysliittojen j a muidenkin työväenjärjestöjen puhemiehet ovat vaatineet, että sille tulisi myös valtuudet kieltää hinnankorotusanomukset j a alentaa hintoja siellä, missä se osoittautuu tarpeelliseksi. Tällaisia "hampaita" ei tälle uudelle tarkkailukomilealle valitettavasti ehdoteta. Mutta se voi.nytkin tehdyn ehdotusten nerus-teella tuntuvasti hidastuttaa hintojen korottamisvyöryä paljastamalla kohtuuttomat korotukset j a mainostamalla niitä seikkoina, joiden perusteella kutakin hinnankorotusaikomusta vastustetaan. Presidentti Urho Kekkonen: Mitä muut sanovat T A K A I S I N HEVOS- J A KÄKRYKAIITEEN - MUTTA - MISTÄ SAATAISIIN TÖITÄ NYKYIHMISILLE? . . .Käytännössä korkeammat tulot ovat haavekuvia. Me voimme tyy^yUää ylpeyttämme tiedolla, että lopultakin saamme sellaisia tuloja, joista olemme aina uneksuneet; mutta se on yleistuloa, yclir seiii, eikä kotiin tuotavaa ansioa ia saatuanne sen kotiin, kuinka iiauan se kestää? Minä suosittelen lääkkeeksi sitä, ettU me kaikin tulemme vapaa-ihtoiMsti jälleen köyhiksi, boikottannalla — vähentämällä j(»s ette tykk^^ siitä sanasta — ei vain naudanlihani, vaan kaikkea muutakin, mitä emme aktuaalisesti tarvitse terveyden ja'onnellisuuden ylUi-pitämiseksi. Älkää hankkiko uutta autoa; älkää ostako uutta pukua; Julkaisemme'presidentin puheen lopettakaamme väkijuomien käyttö; pitäkää kesiilomanne C^^na(la^^sa r^okoriaisuudessaari;' väiibtsikot ja tai takapihalla. sisäänvedot K U : n toimituksen.' Sodan aikana tulimme toimeen ilman sita romua mila nyt moiut - , ^ pusketaan. Sodän.aikana . . . ei ollut uusia autoja: ei lihaa, sokeria, i Suomen ja Neuvostolnton vahl-berisiiniä; väkijuomat ja vaatteet olivat säännösteltyjä ja siiiin- ia 25 vuotta sitten solm:ittua sppi- Jiöstelyannokset olivat melko pieniä. Minä en vöi muistaa mitJiän musta ystävyydestä, yhteistyöstä »'alituksia; me kaikin saimme tarpeeksemme, ja me olimme paljon -keskinäisestä avunannosta on onneUisempia kuin nyt . . . juhlavuoden aikana käsitelty var- - Dennis Braithwaite, Toronto Daily Star. huhlik. 1 p. 11>7;}. ^j,, laajasti, mikä on luonnollista, r - 1 laipeellista ja oikein. Suomessa on USAn DOLLAKIN DEVALVOINTI .IA . . . l^^.^^^^ ^^^^^^ettu sopimuksen pollarin devalvoinnin perusteella yhdysval'alaiset ovat aloitta- . V v , - - i , ; f , „ f s o..^ neet omaksi hyödykseen toisen kierroksen muiden maiden t e o l l i s t u - ^ " " f ^ merkitystä 3a arvoa Suomisen purkamiseksi . . . On selvempää kuin milloinkaan ennen, että j "lelle ja Suomen ulkopolituka.le USAn edessä ori hyvin vaikeita kauppaongelmiä. ja etlii se yrittää ^ näiden 25 vuoden aikana ja tule-ratkaista näitä pulmia tuhoamalla työpaikkoja maailman muissa vaisuudessa, osissa,. . . Ainoa keino miten Canada voi välttää epävarmuuksia ja huonoja tuloksia, mitä tulee. meidän riippuvaisuudestamme Yhdysvaltoihin, on se. että kartoitamme yhdennetyn resurssi- ja teolli-suusohjelman itsellemme. Siten menetellen voimme huolehtia siitä, ettei työpaikkoja syövytetä enempää pois Canadasta. Muussa tapauksessa me rakennamme työttömyydelle. T — Toronton yliopiston ekonomisti Mel AVatkins. YYA-SÖPIMUSTULOS MALLI KAIKILLE Yya-sopimuksen. esivaiheita aina vuoteen 1937 käsitteli presidentti Kekkonen huhtik. 4 pnä sopimuksen vuosipäivän juhlassa. • Suomi tarjoaa kaikille malliksi sopimuksen tuloksen: luottamuksellisen ja rakentavan yhteistyön valtioiden keskerii joilla on erilainen yhteiskuntajärjestys.^sanoi presidentti: Yhteistyön kehittämisen yksityiskohdista presidentti kiinnitti huomiota kauppaan ja korq&ti että suomalaisten on saatava tukaan muU' tos, sillä ftL:n kaup^ osuus:^on viime vuosina selvdsti pienentynyt Suomen ulkomaankaqpassa,' Tehtaiiijain yhdistys pani unioliikkeen päähän rautariimun ja kahleet jalkoihin Historiallinen merkkitapaus Viime perjantaina, huhtikuun 6 päivänä tuli kuluneeksi 25 vuotta siitä Jolloin Suomen j a Neuvostoliiton kesken allekirjoitettiin ystävyys-, yhteistyö- ja keskinäinen avunantosopimus. Tätä merkkitapausta edeltäneiden päivien ja viikkojen aikana tästä •sopimuksesta ja sen merkityksestä kirjoitettiin j a puhuttiin hyvin paljon kaikkialla Suomessa. YYA-sopimuksen vuosipäivän merkeissä järjestettiin suuria juhlallisuuksia Suomessa j a Neuvostoliitossa. Ulkoministeri Ahti Karjalaisen johtama suomalainen valtuuskunta matkusti Neuvostoliittoon yya-sopimusjuhlallisuuksiin j a Suomeen saapui vastaavasti N L : n presidentin, Nikolai Podgor-J nyin johtama valtuuskunta osallistuakseen Suomessa pidettyihin juhliin..;. • i " . .,. . YYA-sopimus merkitsee pysyvää poliittista j a turvallisuuspoliittista järjestelyä, sanoi S K D L : n varapuheenjohtaja Ele Alenius huhtikuun 1 pnä Helsingin Kulttuuritalolla pidetyssä demokraattisten keskusjärjestöjen järjestämässä YYA-sopimuksen 25-vuctis-juhlassa: : . — Kuluneen neljännesvuosisadan aikana on yhä laajemmissa-piireissä vakiintunut käsitys, että YYA-sopimus on maamme historian tärkein sopimus, j a että se on ollut maallemme hyödyllinen.; Näin suomalaiset kommunistit j a muut edistykselliset ihmiset taistellessaan vuosikymmeniä Suomen ja Neuvostoliiton luottamuksellisen yhteistyön puolesta, ovat suorittaneet mittaamattoman arvokkaan isänmaallisen työn, johon sisältyy myös suurta sankaruutta ja urheuttai sanoi S K P : n puheenjohtaja, kansanedustaja Aarne Saarinen edellämainitussa juhlatilaisuudessa. N L : n Kommunisti-lehden päätoimittaja A. G . Jegorov kiinnitti tervehdyspuheessaan - huomiota: siihen, että- neu vostoliittolais-sup-malaisten suhteiden kokemus osoittEia vakuuttavasti, että yhteiskuntajärjestelmiltä erilaisten valtioiden rauhanomainen rinnak-kainolo hyödyttää suuresti näitä kapsojor auttaa niitä yhteistyön rauhan lujittamisessa. Suomen sodan jälkeen kuluneina vuosina noudattama rauhantahtoinen ulkopo^ttinen suuntaus, jonka luomiseen j ä toteuttamiseen ovat osallistuneet äellaiset merkittävät valtiomiehet kuin Paasikivi jä Kekkonen, liittyy^ erottamattomasti YYA-sopimukseen,. joka on valtavan suuri panos yleisen rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden hyväksi. Suomen osalta voidaan sanoa, kuten Ele Alenius edellämainitun, puheensa yhteydessä laajemmin selitti, että vaikka Suomen yhteisktmtajärjeste^nä on perusteiltaan pysynyt samana kuin enr neo/ kuitenkin ulkopoliittinen ajattelutapa nimenomaan suhteessa Neuvoatqliittooi^ muuttunut Kun 1930-luvulla maan jöhtavi|8||^ piireissä eli ns. lännen ptuvartio-ajattelu j a sen mukal- ^l^i/v; i i ^ kielteinen suhtautuminen naapurimaahan. ^f^Cönj»Qdan jälkeen rakennettu ulkopolitiikkaa rauhan j a kansojen i^i^vfeysfeiö'^ nimenomaan suhteessa Neuvosto- 7AYYA-sopimus on' Aleniuksen mukaan tärkeä ennenkaikkea, i ^ l i ^ ^ j ^ i ^ ^ matlHe itselleen, mutta samalla sillä on myös tietty p^'4'yU|P'e^ik^ nimittäin on vastaus P^|iBi^eii^^'telten ra rinnakkaisoloa tplisi maailmassSnra- '';|^^!i«mt*» M y t ä n q M eri järjes^Unien yalimu . 1 ||;r|;|v^^$mto^^^^ raifihaiipoliittinen olemus on niin syvälli- myQs Cap^alle. Hyvien, luotta^ :^n^;Stiomi.vpi'^ mujpseilisten subteideo ja talou-st^^ sopin^ dellisen yl^teistqimlnnan kehittä^ 94l'yoMvät e d ^ ^ i l t ^ rauhan- j a ,kansain- minen hyödytjtfiisi NeMVostöi|it- '^VyhUaiylJr^^yiste^ni^ti.' *'''"^*'''v^ mielensä suomaiais-neoSrosto- Canadan tehtaiiijain yhdistyksen (CMA) presidentti Daniel Sprague ehdottaa ammabtiyhdis;; tysliikkeelle lainlaadinnallista rau tariimua, mikä saattaisi "union työmaat" laittomiksi ja kaventaisi yleensä. ammattiyhdistysliik-ikeen oikeuksia ja mahdollisuuksia. Winnipegilaincn autonosia valmistavan tehtaan edustaja mr Sprague sanoi viime keskiviikkona, että työläisten, työnantajien ja hallituksen välille on saatava uusi tasapainotila mitä tarvitaan vastapainona uniomonopolin kas: vua vastaan, kuten hän väitti. Hän sanoi työnantajapiirien olevan huolissaan unioiden "liiallisista palkkavaatimuksista, itsetu-hoavista lakoista, paloittelusta ja lain rikkomisista". Hän väitti unionistisen liikkeen aiheuttavan canadalaisten hyvinvoinnin asemesta enemmän kuin mikään muu inflaatioa ja työttömyyttä. Puhuen Tehtailijainyhdistyksen Peterboroughn osaston vuosikokouksessa mr Sprague väitti, että uniovaltaa on lujitettu lainlaadin-nallisesti yhdessä maakunnassa toisen jälkeen siinä määrin, että yleisö kärsii enemmän kuin asian omaiset joistakin työkiistoista.. Hän väitti, että kollektiivisten neuvottelujen järjestelmä on .särkymässä siksi kun se ei voi asian*, mukaisesti toimia olosuhteissa, missä laki on puolueellinen toisen osapuolen hyväksi kuten on asian laita Canadassa. Hän esitti ammattiyhdistysliikkeen kahlehitimis- SYNTYMÄPÄIVIÄ . otto Lund, Thund— Bay P, 3nt. täyttää sunnuntaina, huhtikuun 15 pnä;74 vuotta. - Oscar Männistö, Sudbury, Ont. täyttää maanantaina, huhtikuun 16 pnä 81 vuotta. ^' Yrjö Rpiin, R. R. 3, Sudbury, Ont. täyttää maanantaina^ huhtikuun 16 pnä 79 vuotta. Selma Freeman, Naughton, O n t täyttää tiistaina, huhtikuun 17 pnä 72 vuotta. Saimi Hämäläinen, Montreal, Quc. täyttää tiistaina, huhtikuun 17 pnä 71 vuotta. • ' ' " Antti Pitkänen, Thunder Bay, Ont. täyttää torstaina, huhtikuun 19 pnä 84 vuotta. Väinö (iindhoIin,Sudbqry, O n t täyttää perjantaina, huhtikuun 20 pnä 76 vuott{\. . Yhdymme sukulaisten ja tuttavien onnentoivotuksiin. i4/on poiketa yya-sopimuksen tavanomaisesta esittelystä sikäli, että käsittelen myös yya-sopimuksen esivaiheita. Tarkasteluni ulotan vuoteen 1937 saakka. Tarkoitukseni on osoittaa, kuinka suurella johdonmukaisuudella Neuvostoliitto jonka turvallisuus o// Hitler-Saksan sotapolitiikan johdosta joutunut vakavasti uhatuksi, defensiivisen ulkopolitiikkansa mukaisesti pyrki suhteissaan Suomeen sopimus-teitse aikaansaatavaan naapuruussuhteiden järjestelyyn. TIEDUSTELU V. 1937 symättä käyttää Suomen aluetta Neuvostoliittoa vastiaan. Tähän tiedusteluun ei Holsti Moskovassa eikä Sufimen- hallitus myöhemmin antanut vastausta. Tiianne Euroopassa kehittyi kiihtyvällä, vauhdilla suurfa kriisiä, kohti, Hitlerin valloituspolitiikan ensimmäinen, rajapaalu oli 12; maa liskuuta 1938 toteutettu Itävallan "Anschluss", Tämän jälkeen Hitlerinä oli tie vapaana Tshnkkoslo-vakian itsenäisyyden tuhoamiseen. TARJOUS HUHTIKUUSSA 1938 Kun Suomen hallitus ei ollut antanut vastausta Voroshilovin tiedusteluun, otti Neuvostoliiton hal-kehot'tahut'Nettv0^ toiiitpn .,ed\ista-jaa kertomaan asiansa' hVgpn sihteerilleen. K1 TULOSTA 1939 Näiden keskustelujen a i k a n a Hil-,-'ii ler oli j a t k a n u t hyökikäävää polit i i k k a a n s a . Lokakuussa 1938 : T s h e k k o s l o v a k i a joutui luovutta-' :M maan sudeettialueet SaksaMe. M a a - ' • • l i s k u u n 15. päivänä 1939 vyöryi-"'!' vät saksalaiset panssarit Tshcfkkor";,^ Slovakiaan. M a a m i e h i t e t t i i n . Syyskuun alussa 1939 S a k s a hyökkäsi Puolaan. Toinen maailmaii-sota o l i -- s y t t y n y t . Lokakuun 5. pä.vänä 1939 N e u - • vostoliiton hallitus ehdotti Suo- ; melle "sodan aiheuttaman kansain- | välisen tilanteen m u u t u t t u a " neu- . - v o i t e l u j a "konkreettisista p o l i i t t i s i s t a kysymyksistä". N e u v o t t e l u t . . ., alkoivat lokakuun 12. päivänä. Moskovassa. . . J . K. P a a s i k i v i , joka johti suo- :' malaista vaituusUuntaa. on m u i s - ' , telmissaan ss^o^tanut n e u v o t t e l u - o h j e l m a n neljä kohtaa seuraav a s t i : — Unioon l i i l l y m i s v a p a u d cn t a s a p a i n o k s i on saatava samanl a i n e n oikeus o l l a liittymättä. T o i s i n sanoen unioiden työpaikat on tehtävä l a i t t o m i k s i. Työsuhdelautakunnan alaisia r i k k o u m u k s i a on käsiteltävä s a m a l l a tavalla kuin käsitellään k a i k k i a muitakin rikkoumuksia myöntämättä mitään erikoisva-p a u k s i a j a suojia. K a i k i s t a r i k - k o u m u k s i s t a pitää o l l a automaatt i n e n rankaisumcnctclmä. sisält y e n s i i h e n joukko-lakkovahdinta. Työsuhdclakien pitää tunnustaa, että k o l l e k t i i v i s t e n työehtosopimusneuvottelujen ainoana t a r k o i t u k s e n . ! o n s a a v u t t a a sor pimus. millä on j o l t a k i n kohtuull i s i a suhteita palvelujen m a r k k i n a p a i k k a - a r v o i l l e . • — U n i o t j a n i i d e n asiamiehet j le j a yhtä tarpeellinen, t o t a a l i s e l - on pidettävä l a k i y o i m a i s e s t i yas- le pohhistcluUe i n f l a a t i o p a i n e en tuussa toimenpiteistään. Niiden pitämiseksi hyväksyttävässä t a - l i t u k s en asiamies 14. 4. 1938 yh-1 j en kulkua. K i i n Suomassa kevätt a l v e l l a 1948 v a l m i s t a u d u t t i i n y y a - sopimusneuvottsiuja varten, pyy-d e t t i i n , entisilitä yleisesikunnan päälliköiltä kenraali Oskar E i i i c k e l -. li*tä jä kenraali A. E . H e i n r i c h: siltä yhteinen. iausuntpehdotetus.V' t a sopimuksesta. Tässä 3. 3. 1948 päivätyssä lausunnossa kuvataan keskitetymmin kuin missään toimessa asiakirjassa, jonka olen litteyden ulkoasiainministeri Holstiin. Asiamies tarjosi Suomelle kahdenvälistä puolustussopimusta sen varalta, että Saksa hyökkäisi Suomen alueen kauitta Neuvostoliittoa vastaan. Sopimuksen muodon hahmottaminen haluttiin kuitenkin jättää suomalaisten tehtäväksi. Keskustelut Suomen hallituksen johdon kanssa kestivät vuoden 1939 huhtikuulle. Viimeisissä! kenut, lokakuun 1939 neuvcttelu-keskustelukohtakteijssa esitettiin ulkoasiainministeri Erkolle, että Euroopan poliittinen tilanne oli Neuvostoliitolle on ensiluokkaisen 1930-luvulla Hitlerin valtaantulon tärkeää saada takeet Suomen to-jälkeen jatkuvasti kärjistynyt. Tä-! dellisesta puolueettomuudes^ta. Sil j e n keskeisintä sisältöä. Lausunto kuului tältä osalta seuraavasti: "Suomen va!/tuuskunnan saavutt u a lokakuussa 1939 Mo^ikovaan. oli Stalin tiGdu.stslhit siitä, o l i k o; mä on .taustana s i l l e m i e l i p i t e i d e n ! l o in Neuvostoliitto antaa puoles- se valmis keskustelemaan mahr vaihdolle, joka tapaihtui ulkoasiainministeri Holstin vieraillessa helmikuun alussa 1937 Moskovassa. Holsti oli vakuuttanut neuvostojohtajille Suomen haluavan elää rauhass.-^ itäisen naapurinsa kanssa Neuvostoliiton puolustusministeri Voro&hilov oli vastannut, että tämä ei suinkaan vielä turvaa rauhan säilymistä Pohjois-Euroopassa, minkä vuoksi Neuvostoliiton tulisi, saada ainakin jonkinlainen vakuutus siitä, mitä Suomi tekee, jos kolmas valta. Suomelta lupaa ky-taan takeet omista rauhanomaisista aikeistaan Suomea kohtaan ja varmistaa maan itsenäisyyden. Keskusteluja, joihin Suomen puolelta ottivat osaa pääministeri Cajander sekä ministerit Holsti, Tanner ia Erkko, käytiin niin salaisesti, että hallituksen ulkoasiainvaliokunta ei niistä saanut tietoja. Keskustelut katkesivat Suomen osoittamaan mielenkiinnon puutteeseen. ' d o l l i s e s t a puolurtnsliittosopimuk-se. sta Nruvo.=to!iiton la Suomen kesken. K u n valtuuskuntamme . l a holta i l n i o ' ' : e t l i n , että Suomen h a l litus, joka etuk'iteen o'i pohtinut tällaisenkin aloitteen, mtihdollLsta esiintuloa MoskovtHsa, ci o l l u t valtuuttanut valtiiuskrntaamine neuvottelemaan tällalsSF. a. niirt totesi j S t a l i n , että Ncuvo•;tcli^ton iäss'; tapauksessa oli pal:\-o .-^hdottaa ) eräitä aluevaihtoia, lähinnä TiCnin- • gradin sotilaallista Lurvallisuiitta , V . . IsilmälLäpitäen.^... • Kuvaavaa on. mita paamini&te-pitäisi' voida nostaa syytteitä ja joutua syytetj^iksi samalla tavalla kuin yhtiötkin, joiden kanssa ne ovat tekemisissä." Mr. Sprague sanoi pitävänsä näitä unioliikkeen kuristustoimen piteitä -ehdottomasti välttämättöminä järjestyneen työväestön aseman eliminoimiseksi. "Esittämäni ohjelma on ehdottomasti välttämätön paremmalle työnantajain-työläisten ilmapiiril-sossa". sanoi tehtaiiijain yhdisty k sen puhemies. • •"Minä en esitä, että hallituksien pitäisi laatia lakeja alhaisten palkkojen ylläpitämiseksi, mutta (ja tässä se "mutta" onkin — V ) minä sanon että hallitusten on tunnustettava, jotta unioilla on monopolivalta työvoimasta, ja että tämä on yksi syy miksi edessämme on korkea työttömyys korkean hintatason olosuhteissa." r;n silloinen sihteeri maisteri Arvo Inkilä on kertonut Neuvostoliiton edustajan j a pääministerin tapaamisesta. Salaisten valmistelujen jälkeen edustaja saapui, pääministerin virkahuoneeseen ja aloitti keskustelun, kuten oli sovittu, sanoilla: : ^'Pääministeri on minut kutsunut", mihin Cajander vastasi: " E n minä ole kutsua antanut." Edustaja puolestaan sanoi: " E i minulla sitten ole täällä mitään.tekemistä" ja poistui. Kun edustaja vielä myöhemmin oli pyrkinyt pääministerin puheille, ei Cajander ollut suostunut tapaamiseen, vaan Puolustusliittoa] atus esiintyi täten ensi kerran Neuvostoliiton ia Suomen välisissä neuvotteluissa ja ne tuotiin jälleen esille nimenomaan alternatiivina muus sa tapauksessa. vaadittaville alueellisille myönnytyksille.'' K u t e n tunnettua syksyn 1939 neuvotteluissa ei Suomen j a Neuv o s t o l i i t on kesken päästy yksimielisyyteen. Seurauksena oli talvisot a . SOTIEN JÄLKEEN A j a t u s Suomen ja N e u v o s t o l i i - Jatkuu sivulla 4. PÄIVÄN PAKINA VANKIEN KOHTELUSTA teakin e|kä sijii^kaan vähiten lir '«ääntyvissä .talousvaikeuksissa olevaa Canadaa. - Nyt kun muutamat Indokiinan maista vapautuneet terveyttä ja hyvinvointia uhkuvat amerikkalaiset sotavangit ovat puhuneet pitkään ja leveästi "julnmuksis-ta" • joiden uhreiksi he väittäväit joutuneensa epkoisesti Pohjois- . Vietnamissa, on syytä perehtyä asiaan hieman yksityiskoihtaisem-min. • v • ^ •• Tunnettu amerikkalainen fil-mitähti Jane Fonda, joka kävi sodan vielä raivotessa tapaamassa Hanoissa olleita amerikkalais- .vankeja, leimasi, nämä muuta" mat "julmuustyön" valittajat 'tdkohurskaiksi valehtelijoiksi'. -Ymmärrettävää tietenkin on; että Vietnamin miehiä, naisia ja lapsia julistamattomassa sodassa tappaneetr ja Vietnamin sairaaloita, tehtaita ja asuntoja tuhonneet amerikkalaiset .:eivät voineet olla erikoisemmin rakastettuja "vieraita". Jos joinkin kauneus-rikkeitä on pidätyksen aikana tai sitä seuranneen kuulustelun yhteydessä tapahtunut, niin se ei muuta kuitenkaan miksikään s i tä tosiasiaa, että yksikään valituksia tehnei^.entiif^istä amerik-kalaisyangeista ei' voitnit. osoittaa mitään sellaisia pahoinpitelyn jälkiä mHtä on kosolta saatavana "toiselta puolejta". Toisaalta Eielä-Vi^tnamin kan saAlisen ivapautaarintailaan eversti Vo Dang Giang sanoi maalis-. kuun 31 pnä, että viralliset pöytäkirjat, . jotka Kansainvälisen valvontakomissionin jäsenet laa-tivalt jokaisesta vankien vapaut-tamistilaisuudesta, osoittavat, että kaikki vapautetut amerikkalaiset olivat hyvässä kunnossa... '•iKaikki amerikkalaisten sotir laiden .vapauttamia koskevat ~ pöytäkirjat osoittavat samaa, että heidän yleinen terveydentilansa oli hyvä, ja että heitä kohdeltiin hyvin." Näin sieltä "toiselta puolelta". Entäs lähempää kotoa? Canadan ja Yhdysvaltain suuret päiva^- ja aikakauslehdet, radio ja televisioasemat ovat esittäneet sihnindäkijöiden ja itse tekoihin osallistuneiden lausunto-'- ja siitä, miten amerikkalaisten nähden Ja tojntesta on pahoinpidelty ja raakamaisesti muiiiattu-kin vapautustaistelijoita. Yhtenä erikoistoimenpiteenä : käytettiin näiden lähteiden mukaan siltä,.että jos vanki "kieltäytyi cuhumaa-t a " hänet heitettiin ulos helikopterista kuolemaan siinä mielessä, että toiset vangit saataisiin "puhumaan^'. Mitään tällaista eikä edes tällaiseen viittaavaa ei ole amerikkalaisten entisten vankien toimesta edes yritetty väittää. Saigonin vankileTi'tä vapautetut vangit? Puhukaamme suulla suuremmalla, eli lainaamalla Roland Paringauxin Toronto Starille vuoden alkupuolella Saigonista lähettämästä selostuksesta mm. seuraavaa: "Heidän ruumiissaan oli kah-leitten ja ketjujen jäSkiä ja he olivat kuin luurankoja. Heidän jalkansa ovat halvaantuneet. N ä mä , ovat miehiä, vienamilaisia poliittisia. vankeja, jotka Saigon vapautti viime kuun (itammik;) lopulla pahamaineisista '.'tiikerin-kopeista" Con Son saarelta. "Viranomaiset vapauttivat varovaisesti 104 miestä kieltäen heitä palaamasta Saigoniin ja pu. humasta journalisteille. Mutta tämä kirjeenvaihtaja tapasi salaa 14 näistä miehiEitä eräässä pagodassa. "He kaikin antoivat samanlaisia kuvauksia . . . Hän (yksi vapautetuista miehistä) sanoi että ruokana olL matoista riisiä, paloja kuivattua lihaa ja mustekalaa sekä muutama suullinen vettä. Vangit saivat sen kahdesti päivässä eikä ateriassa ollut koskaan mitään muutosta. Ennen yhdysvaltalaisten se-ja .'on ollut Etelä-Vietnamissa 4 vuotta, tarkasti nämä 14 vapau- • tettua miestä. Tri ChampIin sanoi miesten olevan halvaantuneita, ettei h e i - ' dän jaloissaan ollut tuntoa . . ;. •/ Hän sanoi keuhkojen vaurioitu- ; neenvakavairti kalkista, mitä oH heitelty heidän päälleen; joilla- ,• kin heistä oli tuberkuloosi. Yksi 41-v. työläinen (näi.stä x miehistä) .vangittiin kesäkuussa 1967 Saigonissa yhdessä raskaa-' na olleen vaimonsa ja sylivau-.;.,; van kans-sn Häntä ja hä-.ll ne n vaimoaan rääkättiin poliisi-asemalla lähellä Tan Son Nhut lentoasemaa. Hänen vaimonsa sai : 12 päivää kestäneen keskcnaikai- ••' sen synnytysvuodon." a, • Miestä oli kidutettu ja hänel- , le oli annettu .sähköiskuja.:eri ; i f^ruumiin osiin. Hän sanoi, että .viisi .vietnamilaisupsceria suoritti kidutusta erään amerikkalai- 1 . sen läsnäollessa. Virallisten lähteiden mukaan Con Son saaren tiikerinikopeissa on vielä lähes 9,000 vankia . . ." 1.: Mahdollisesti amerikkalaiset-) silmäntekevät tykkäisivät ,jo3 nämä tapahtumat jäisivät unho- ,!;^ laan. Mahdollisesti he olisivat mielissään jos ihmiskunta unoh- . . naattorien vierailua (mainiituUa taisi fittä luutnantti William Cal- ; saarella), vangit eivät saaneet" ley miehineen tappoi kymmeniä pulhua . . . Jokaisesta rikkömuk- ja kymmeniä aseettomia miehiä. •J 8esta"yartija" heitti heidän pääl-, leeh ktdkkia Itai he tyrkkivät h<^i- •tfi::terJhrillä'seipäUlä.^ T r i Johu,Chawiplini. joka oli ai- J a entä sitten ne vastapuolelta, , kaiftemmin U S A :A ilmavQijtniflaa naisia ja lapsia My L a in kylässä. Mutta tehtyä el tekemättömäksi saada ei edes tekaistujen tarinoiden avulla,, . . - T - Känsäkoura..
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 11, 1973 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1973-04-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus730411 |
Description
Title | 1973-04-11-02 |
OCR text | Sivu 2 Keskiviilkkö/hiihtik. 11 p. — Wecl., April lH, 1973 m Mi VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS (LIBERTY) Established Nov. 6, 1917 Edilor: W. EKLUND Manager: V. KENTALA Telephone: Office and Editotial 674-4264 Pablished once Weekly: Wednesdays by Vapaus Pnblishing Co. Limited, 102 Elm St. West, Sadbory, Ontario, Canada. MaiUnradd«äsi-Bojf-69.-p3E'*N3 Advertlsing^ ra ies upon application, translation free of charge. Second Class Mail registratlon Nnmber 1016 Membet of rh - CANADIAN LANGUAGE-PRESS TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n: 3 kk. $3.00 Suomeen: 1 vk; S11.00, 6 kk. $5.75 1 vk. $11.50, 6 kk. $6.35 Toryjen asenne "'päin mäntyä" • Kuten on uutistiedoissa kerrottu, konservatiivien edustajat alahuoneen istunnossa — kuten suuret monopoliyhtiöt ja niitä tukevat sanomalehdet ja muut äänitorvet — ovat pauhanneet kovalla paatoksella "ainakin 90 päivää kestävän palkka- ja hintajäädytyk-sen toteuttamisen puolesta. Jos mikään niin tämä "jäädytysohjebtia" kohdistuu pienipalkkaisia j a muita varattomia, kuten eläkeläisiä ja työttömiä vastaan, sillä se "vakiinnuttaisi" nykyiset pienet tulot kaikkien hintojen ja erikoisesti ruokatavarahintojen ollessa huippukorkeudessa. Sivumennen sanoen voidaan tässä yhteydessä todeta, että presi^ dentti Nixonin hintojen, voittojen: ja palkkojen jäädytyksen avulla on tehokkaasti jarrutettu palkkojen nousua, mutta voitot ovat saaneet estottomasti nousta erinäisten verukkeiden perusteella j a nyt: arvioidaan (Washington Star ;News Servicen uutistieto huhtikuun 5 pnä) että ruokatavarain hinnat tulevat Yhdysvalloissa huhtikuun loppuun mennessä kohoamaan 7-prosenttisesti ja vuoden loppuun mennessä peräti 10-prosenttisesti siitä; , missä tasossa ne olivat meneillään, olevan vuoden alussa! Sivuuttaa ei liioin voi niitä eanadalaisarvioita, joiden mukaan ruokatavaramonopolit (vieläkin enemmän kuin muut suuryhtiöt) ovat kangenneet hintoja ylös nimenomaan siinä toivossa ja uskossa, että valtiovalta saadaan painostetuksi hintojen ja palkkojen jäädytykseen! Konservatiivien ohjelmasta ei ole yleensäkään mitään hurraamista, mutta heidän puheensa hintojen ja palkkojen jäädyttämisen puolesta ovat kokonaan päin mäntyä, mikäli huomioidaan Canadan kansan suuren enemmistön edut. Tämän vastineeksi ruokatavarain hintoja tutkineen parlamenttikomitea on esittänyt paljon hyödyllisemmän ehdotuksen hintojen "tarkkailukomitean" perustamiseksi. Tämä hintojen tarkkailuko-mitea olisi tietenkin tehokkaampi, jos komitean porvaripuolueiden edustajat olisivat hyväksyneet, kuten N D P : n jäsenet ehdottivat ja kuten kommunistisen puolueen ja useiden ammattiyhdistysliittojen j a muidenkin työväenjärjestöjen puhemiehet ovat vaatineet, että sille tulisi myös valtuudet kieltää hinnankorotusanomukset j a alentaa hintoja siellä, missä se osoittautuu tarpeelliseksi. Tällaisia "hampaita" ei tälle uudelle tarkkailukomilealle valitettavasti ehdoteta. Mutta se voi.nytkin tehdyn ehdotusten nerus-teella tuntuvasti hidastuttaa hintojen korottamisvyöryä paljastamalla kohtuuttomat korotukset j a mainostamalla niitä seikkoina, joiden perusteella kutakin hinnankorotusaikomusta vastustetaan. Presidentti Urho Kekkonen: Mitä muut sanovat T A K A I S I N HEVOS- J A KÄKRYKAIITEEN - MUTTA - MISTÄ SAATAISIIN TÖITÄ NYKYIHMISILLE? . . .Käytännössä korkeammat tulot ovat haavekuvia. Me voimme tyy^yUää ylpeyttämme tiedolla, että lopultakin saamme sellaisia tuloja, joista olemme aina uneksuneet; mutta se on yleistuloa, yclir seiii, eikä kotiin tuotavaa ansioa ia saatuanne sen kotiin, kuinka iiauan se kestää? Minä suosittelen lääkkeeksi sitä, ettU me kaikin tulemme vapaa-ihtoiMsti jälleen köyhiksi, boikottannalla — vähentämällä j(»s ette tykk^^ siitä sanasta — ei vain naudanlihani, vaan kaikkea muutakin, mitä emme aktuaalisesti tarvitse terveyden ja'onnellisuuden ylUi-pitämiseksi. Älkää hankkiko uutta autoa; älkää ostako uutta pukua; Julkaisemme'presidentin puheen lopettakaamme väkijuomien käyttö; pitäkää kesiilomanne C^^na(la^^sa r^okoriaisuudessaari;' väiibtsikot ja tai takapihalla. sisäänvedot K U : n toimituksen.' Sodan aikana tulimme toimeen ilman sita romua mila nyt moiut - , ^ pusketaan. Sodän.aikana . . . ei ollut uusia autoja: ei lihaa, sokeria, i Suomen ja Neuvostolnton vahl-berisiiniä; väkijuomat ja vaatteet olivat säännösteltyjä ja siiiin- ia 25 vuotta sitten solm:ittua sppi- Jiöstelyannokset olivat melko pieniä. Minä en vöi muistaa mitJiän musta ystävyydestä, yhteistyöstä »'alituksia; me kaikin saimme tarpeeksemme, ja me olimme paljon -keskinäisestä avunannosta on onneUisempia kuin nyt . . . juhlavuoden aikana käsitelty var- - Dennis Braithwaite, Toronto Daily Star. huhlik. 1 p. 11>7;}. ^j,, laajasti, mikä on luonnollista, r - 1 laipeellista ja oikein. Suomessa on USAn DOLLAKIN DEVALVOINTI .IA . . . l^^.^^^^ ^^^^^^ettu sopimuksen pollarin devalvoinnin perusteella yhdysval'alaiset ovat aloitta- . V v , - - i , ; f , „ f s o..^ neet omaksi hyödykseen toisen kierroksen muiden maiden t e o l l i s t u - ^ " " f ^ merkitystä 3a arvoa Suomisen purkamiseksi . . . On selvempää kuin milloinkaan ennen, että j "lelle ja Suomen ulkopolituka.le USAn edessä ori hyvin vaikeita kauppaongelmiä. ja etlii se yrittää ^ näiden 25 vuoden aikana ja tule-ratkaista näitä pulmia tuhoamalla työpaikkoja maailman muissa vaisuudessa, osissa,. . . Ainoa keino miten Canada voi välttää epävarmuuksia ja huonoja tuloksia, mitä tulee. meidän riippuvaisuudestamme Yhdysvaltoihin, on se. että kartoitamme yhdennetyn resurssi- ja teolli-suusohjelman itsellemme. Siten menetellen voimme huolehtia siitä, ettei työpaikkoja syövytetä enempää pois Canadasta. Muussa tapauksessa me rakennamme työttömyydelle. T — Toronton yliopiston ekonomisti Mel AVatkins. YYA-SÖPIMUSTULOS MALLI KAIKILLE Yya-sopimuksen. esivaiheita aina vuoteen 1937 käsitteli presidentti Kekkonen huhtik. 4 pnä sopimuksen vuosipäivän juhlassa. • Suomi tarjoaa kaikille malliksi sopimuksen tuloksen: luottamuksellisen ja rakentavan yhteistyön valtioiden keskerii joilla on erilainen yhteiskuntajärjestys.^sanoi presidentti: Yhteistyön kehittämisen yksityiskohdista presidentti kiinnitti huomiota kauppaan ja korq&ti että suomalaisten on saatava tukaan muU' tos, sillä ftL:n kaup^ osuus:^on viime vuosina selvdsti pienentynyt Suomen ulkomaankaqpassa,' Tehtaiiijain yhdistys pani unioliikkeen päähän rautariimun ja kahleet jalkoihin Historiallinen merkkitapaus Viime perjantaina, huhtikuun 6 päivänä tuli kuluneeksi 25 vuotta siitä Jolloin Suomen j a Neuvostoliiton kesken allekirjoitettiin ystävyys-, yhteistyö- ja keskinäinen avunantosopimus. Tätä merkkitapausta edeltäneiden päivien ja viikkojen aikana tästä •sopimuksesta ja sen merkityksestä kirjoitettiin j a puhuttiin hyvin paljon kaikkialla Suomessa. YYA-sopimuksen vuosipäivän merkeissä järjestettiin suuria juhlallisuuksia Suomessa j a Neuvostoliitossa. Ulkoministeri Ahti Karjalaisen johtama suomalainen valtuuskunta matkusti Neuvostoliittoon yya-sopimusjuhlallisuuksiin j a Suomeen saapui vastaavasti N L : n presidentin, Nikolai Podgor-J nyin johtama valtuuskunta osallistuakseen Suomessa pidettyihin juhliin..;. • i " . .,. . YYA-sopimus merkitsee pysyvää poliittista j a turvallisuuspoliittista järjestelyä, sanoi S K D L : n varapuheenjohtaja Ele Alenius huhtikuun 1 pnä Helsingin Kulttuuritalolla pidetyssä demokraattisten keskusjärjestöjen järjestämässä YYA-sopimuksen 25-vuctis-juhlassa: : . — Kuluneen neljännesvuosisadan aikana on yhä laajemmissa-piireissä vakiintunut käsitys, että YYA-sopimus on maamme historian tärkein sopimus, j a että se on ollut maallemme hyödyllinen.; Näin suomalaiset kommunistit j a muut edistykselliset ihmiset taistellessaan vuosikymmeniä Suomen ja Neuvostoliiton luottamuksellisen yhteistyön puolesta, ovat suorittaneet mittaamattoman arvokkaan isänmaallisen työn, johon sisältyy myös suurta sankaruutta ja urheuttai sanoi S K P : n puheenjohtaja, kansanedustaja Aarne Saarinen edellämainitussa juhlatilaisuudessa. N L : n Kommunisti-lehden päätoimittaja A. G . Jegorov kiinnitti tervehdyspuheessaan - huomiota: siihen, että- neu vostoliittolais-sup-malaisten suhteiden kokemus osoittEia vakuuttavasti, että yhteiskuntajärjestelmiltä erilaisten valtioiden rauhanomainen rinnak-kainolo hyödyttää suuresti näitä kapsojor auttaa niitä yhteistyön rauhan lujittamisessa. Suomen sodan jälkeen kuluneina vuosina noudattama rauhantahtoinen ulkopo^ttinen suuntaus, jonka luomiseen j ä toteuttamiseen ovat osallistuneet äellaiset merkittävät valtiomiehet kuin Paasikivi jä Kekkonen, liittyy^ erottamattomasti YYA-sopimukseen,. joka on valtavan suuri panos yleisen rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden hyväksi. Suomen osalta voidaan sanoa, kuten Ele Alenius edellämainitun, puheensa yhteydessä laajemmin selitti, että vaikka Suomen yhteisktmtajärjeste^nä on perusteiltaan pysynyt samana kuin enr neo/ kuitenkin ulkopoliittinen ajattelutapa nimenomaan suhteessa Neuvoatqliittooi^ muuttunut Kun 1930-luvulla maan jöhtavi|8||^ piireissä eli ns. lännen ptuvartio-ajattelu j a sen mukal- ^l^i/v; i i ^ kielteinen suhtautuminen naapurimaahan. ^f^Cönj»Qdan jälkeen rakennettu ulkopolitiikkaa rauhan j a kansojen i^i^vfeysfeiö'^ nimenomaan suhteessa Neuvosto- 7AYYA-sopimus on' Aleniuksen mukaan tärkeä ennenkaikkea, i ^ l i ^ ^ j ^ i ^ ^ matlHe itselleen, mutta samalla sillä on myös tietty p^'4'yU|P'e^ik^ nimittäin on vastaus P^|iBi^eii^^'telten ra rinnakkaisoloa tplisi maailmassSnra- '';|^^!i«mt*» M y t ä n q M eri järjes^Unien yalimu . 1 ||;r|;|v^^$mto^^^^ raifihaiipoliittinen olemus on niin syvälli- myQs Cap^alle. Hyvien, luotta^ :^n^;Stiomi.vpi'^ mujpseilisten subteideo ja talou-st^^ sopin^ dellisen yl^teistqimlnnan kehittä^ 94l'yoMvät e d ^ ^ i l t ^ rauhan- j a ,kansain- minen hyödytjtfiisi NeMVostöi|it- '^VyhUaiylJr^^yiste^ni^ti.' *'''"^*'''v^ mielensä suomaiais-neoSrosto- Canadan tehtaiiijain yhdistyksen (CMA) presidentti Daniel Sprague ehdottaa ammabtiyhdis;; tysliikkeelle lainlaadinnallista rau tariimua, mikä saattaisi "union työmaat" laittomiksi ja kaventaisi yleensä. ammattiyhdistysliik-ikeen oikeuksia ja mahdollisuuksia. Winnipegilaincn autonosia valmistavan tehtaan edustaja mr Sprague sanoi viime keskiviikkona, että työläisten, työnantajien ja hallituksen välille on saatava uusi tasapainotila mitä tarvitaan vastapainona uniomonopolin kas: vua vastaan, kuten hän väitti. Hän sanoi työnantajapiirien olevan huolissaan unioiden "liiallisista palkkavaatimuksista, itsetu-hoavista lakoista, paloittelusta ja lain rikkomisista". Hän väitti unionistisen liikkeen aiheuttavan canadalaisten hyvinvoinnin asemesta enemmän kuin mikään muu inflaatioa ja työttömyyttä. Puhuen Tehtailijainyhdistyksen Peterboroughn osaston vuosikokouksessa mr Sprague väitti, että uniovaltaa on lujitettu lainlaadin-nallisesti yhdessä maakunnassa toisen jälkeen siinä määrin, että yleisö kärsii enemmän kuin asian omaiset joistakin työkiistoista.. Hän väitti, että kollektiivisten neuvottelujen järjestelmä on .särkymässä siksi kun se ei voi asian*, mukaisesti toimia olosuhteissa, missä laki on puolueellinen toisen osapuolen hyväksi kuten on asian laita Canadassa. Hän esitti ammattiyhdistysliikkeen kahlehitimis- SYNTYMÄPÄIVIÄ . otto Lund, Thund— Bay P, 3nt. täyttää sunnuntaina, huhtikuun 15 pnä;74 vuotta. - Oscar Männistö, Sudbury, Ont. täyttää maanantaina, huhtikuun 16 pnä 81 vuotta. ^' Yrjö Rpiin, R. R. 3, Sudbury, Ont. täyttää maanantaina^ huhtikuun 16 pnä 79 vuotta. Selma Freeman, Naughton, O n t täyttää tiistaina, huhtikuun 17 pnä 72 vuotta. Saimi Hämäläinen, Montreal, Quc. täyttää tiistaina, huhtikuun 17 pnä 71 vuotta. • ' ' " Antti Pitkänen, Thunder Bay, Ont. täyttää torstaina, huhtikuun 19 pnä 84 vuotta. Väinö (iindhoIin,Sudbqry, O n t täyttää perjantaina, huhtikuun 20 pnä 76 vuott{\. . Yhdymme sukulaisten ja tuttavien onnentoivotuksiin. i4/on poiketa yya-sopimuksen tavanomaisesta esittelystä sikäli, että käsittelen myös yya-sopimuksen esivaiheita. Tarkasteluni ulotan vuoteen 1937 saakka. Tarkoitukseni on osoittaa, kuinka suurella johdonmukaisuudella Neuvostoliitto jonka turvallisuus o// Hitler-Saksan sotapolitiikan johdosta joutunut vakavasti uhatuksi, defensiivisen ulkopolitiikkansa mukaisesti pyrki suhteissaan Suomeen sopimus-teitse aikaansaatavaan naapuruussuhteiden järjestelyyn. TIEDUSTELU V. 1937 symättä käyttää Suomen aluetta Neuvostoliittoa vastiaan. Tähän tiedusteluun ei Holsti Moskovassa eikä Sufimen- hallitus myöhemmin antanut vastausta. Tiianne Euroopassa kehittyi kiihtyvällä, vauhdilla suurfa kriisiä, kohti, Hitlerin valloituspolitiikan ensimmäinen, rajapaalu oli 12; maa liskuuta 1938 toteutettu Itävallan "Anschluss", Tämän jälkeen Hitlerinä oli tie vapaana Tshnkkoslo-vakian itsenäisyyden tuhoamiseen. TARJOUS HUHTIKUUSSA 1938 Kun Suomen hallitus ei ollut antanut vastausta Voroshilovin tiedusteluun, otti Neuvostoliiton hal-kehot'tahut'Nettv0^ toiiitpn .,ed\ista-jaa kertomaan asiansa' hVgpn sihteerilleen. K1 TULOSTA 1939 Näiden keskustelujen a i k a n a Hil-,-'ii ler oli j a t k a n u t hyökikäävää polit i i k k a a n s a . Lokakuussa 1938 : T s h e k k o s l o v a k i a joutui luovutta-' :M maan sudeettialueet SaksaMe. M a a - ' • • l i s k u u n 15. päivänä 1939 vyöryi-"'!' vät saksalaiset panssarit Tshcfkkor";,^ Slovakiaan. M a a m i e h i t e t t i i n . Syyskuun alussa 1939 S a k s a hyökkäsi Puolaan. Toinen maailmaii-sota o l i -- s y t t y n y t . Lokakuun 5. pä.vänä 1939 N e u - • vostoliiton hallitus ehdotti Suo- ; melle "sodan aiheuttaman kansain- | välisen tilanteen m u u t u t t u a " neu- . - v o i t e l u j a "konkreettisista p o l i i t t i s i s t a kysymyksistä". N e u v o t t e l u t . . ., alkoivat lokakuun 12. päivänä. Moskovassa. . . J . K. P a a s i k i v i , joka johti suo- :' malaista vaituusUuntaa. on m u i s - ' , telmissaan ss^o^tanut n e u v o t t e l u - o h j e l m a n neljä kohtaa seuraav a s t i : — Unioon l i i l l y m i s v a p a u d cn t a s a p a i n o k s i on saatava samanl a i n e n oikeus o l l a liittymättä. T o i s i n sanoen unioiden työpaikat on tehtävä l a i t t o m i k s i. Työsuhdelautakunnan alaisia r i k k o u m u k s i a on käsiteltävä s a m a l l a tavalla kuin käsitellään k a i k k i a muitakin rikkoumuksia myöntämättä mitään erikoisva-p a u k s i a j a suojia. K a i k i s t a r i k - k o u m u k s i s t a pitää o l l a automaatt i n e n rankaisumcnctclmä. sisält y e n s i i h e n joukko-lakkovahdinta. Työsuhdclakien pitää tunnustaa, että k o l l e k t i i v i s t e n työehtosopimusneuvottelujen ainoana t a r k o i t u k s e n . ! o n s a a v u t t a a sor pimus. millä on j o l t a k i n kohtuull i s i a suhteita palvelujen m a r k k i n a p a i k k a - a r v o i l l e . • — U n i o t j a n i i d e n asiamiehet j le j a yhtä tarpeellinen, t o t a a l i s e l - on pidettävä l a k i y o i m a i s e s t i yas- le pohhistcluUe i n f l a a t i o p a i n e en tuussa toimenpiteistään. Niiden pitämiseksi hyväksyttävässä t a - l i t u k s en asiamies 14. 4. 1938 yh-1 j en kulkua. K i i n Suomassa kevätt a l v e l l a 1948 v a l m i s t a u d u t t i i n y y a - sopimusneuvottsiuja varten, pyy-d e t t i i n , entisilitä yleisesikunnan päälliköiltä kenraali Oskar E i i i c k e l -. li*tä jä kenraali A. E . H e i n r i c h: siltä yhteinen. iausuntpehdotetus.V' t a sopimuksesta. Tässä 3. 3. 1948 päivätyssä lausunnossa kuvataan keskitetymmin kuin missään toimessa asiakirjassa, jonka olen litteyden ulkoasiainministeri Holstiin. Asiamies tarjosi Suomelle kahdenvälistä puolustussopimusta sen varalta, että Saksa hyökkäisi Suomen alueen kauitta Neuvostoliittoa vastaan. Sopimuksen muodon hahmottaminen haluttiin kuitenkin jättää suomalaisten tehtäväksi. Keskustelut Suomen hallituksen johdon kanssa kestivät vuoden 1939 huhtikuulle. Viimeisissä! kenut, lokakuun 1939 neuvcttelu-keskustelukohtakteijssa esitettiin ulkoasiainministeri Erkolle, että Euroopan poliittinen tilanne oli Neuvostoliitolle on ensiluokkaisen 1930-luvulla Hitlerin valtaantulon tärkeää saada takeet Suomen to-jälkeen jatkuvasti kärjistynyt. Tä-! dellisesta puolueettomuudes^ta. Sil j e n keskeisintä sisältöä. Lausunto kuului tältä osalta seuraavasti: "Suomen va!/tuuskunnan saavutt u a lokakuussa 1939 Mo^ikovaan. oli Stalin tiGdu.stslhit siitä, o l i k o; mä on .taustana s i l l e m i e l i p i t e i d e n ! l o in Neuvostoliitto antaa puoles- se valmis keskustelemaan mahr vaihdolle, joka tapaihtui ulkoasiainministeri Holstin vieraillessa helmikuun alussa 1937 Moskovassa. Holsti oli vakuuttanut neuvostojohtajille Suomen haluavan elää rauhass.-^ itäisen naapurinsa kanssa Neuvostoliiton puolustusministeri Voro&hilov oli vastannut, että tämä ei suinkaan vielä turvaa rauhan säilymistä Pohjois-Euroopassa, minkä vuoksi Neuvostoliiton tulisi, saada ainakin jonkinlainen vakuutus siitä, mitä Suomi tekee, jos kolmas valta. Suomelta lupaa ky-taan takeet omista rauhanomaisista aikeistaan Suomea kohtaan ja varmistaa maan itsenäisyyden. Keskusteluja, joihin Suomen puolelta ottivat osaa pääministeri Cajander sekä ministerit Holsti, Tanner ia Erkko, käytiin niin salaisesti, että hallituksen ulkoasiainvaliokunta ei niistä saanut tietoja. Keskustelut katkesivat Suomen osoittamaan mielenkiinnon puutteeseen. ' d o l l i s e s t a puolurtnsliittosopimuk-se. sta Nruvo.=to!iiton la Suomen kesken. K u n valtuuskuntamme . l a holta i l n i o ' ' : e t l i n , että Suomen h a l litus, joka etuk'iteen o'i pohtinut tällaisenkin aloitteen, mtihdollLsta esiintuloa MoskovtHsa, ci o l l u t valtuuttanut valtiiuskrntaamine neuvottelemaan tällalsSF. a. niirt totesi j S t a l i n , että Ncuvo•;tcli^ton iäss'; tapauksessa oli pal:\-o .-^hdottaa ) eräitä aluevaihtoia, lähinnä TiCnin- • gradin sotilaallista Lurvallisuiitta , V . . IsilmälLäpitäen.^... • Kuvaavaa on. mita paamini&te-pitäisi' voida nostaa syytteitä ja joutua syytetj^iksi samalla tavalla kuin yhtiötkin, joiden kanssa ne ovat tekemisissä." Mr. Sprague sanoi pitävänsä näitä unioliikkeen kuristustoimen piteitä -ehdottomasti välttämättöminä järjestyneen työväestön aseman eliminoimiseksi. "Esittämäni ohjelma on ehdottomasti välttämätön paremmalle työnantajain-työläisten ilmapiiril-sossa". sanoi tehtaiiijain yhdisty k sen puhemies. • •"Minä en esitä, että hallituksien pitäisi laatia lakeja alhaisten palkkojen ylläpitämiseksi, mutta (ja tässä se "mutta" onkin — V ) minä sanon että hallitusten on tunnustettava, jotta unioilla on monopolivalta työvoimasta, ja että tämä on yksi syy miksi edessämme on korkea työttömyys korkean hintatason olosuhteissa." r;n silloinen sihteeri maisteri Arvo Inkilä on kertonut Neuvostoliiton edustajan j a pääministerin tapaamisesta. Salaisten valmistelujen jälkeen edustaja saapui, pääministerin virkahuoneeseen ja aloitti keskustelun, kuten oli sovittu, sanoilla: : ^'Pääministeri on minut kutsunut", mihin Cajander vastasi: " E n minä ole kutsua antanut." Edustaja puolestaan sanoi: " E i minulla sitten ole täällä mitään.tekemistä" ja poistui. Kun edustaja vielä myöhemmin oli pyrkinyt pääministerin puheille, ei Cajander ollut suostunut tapaamiseen, vaan Puolustusliittoa] atus esiintyi täten ensi kerran Neuvostoliiton ia Suomen välisissä neuvotteluissa ja ne tuotiin jälleen esille nimenomaan alternatiivina muus sa tapauksessa. vaadittaville alueellisille myönnytyksille.'' K u t e n tunnettua syksyn 1939 neuvotteluissa ei Suomen j a Neuv o s t o l i i t on kesken päästy yksimielisyyteen. Seurauksena oli talvisot a . SOTIEN JÄLKEEN A j a t u s Suomen ja N e u v o s t o l i i - Jatkuu sivulla 4. PÄIVÄN PAKINA VANKIEN KOHTELUSTA teakin e|kä sijii^kaan vähiten lir '«ääntyvissä .talousvaikeuksissa olevaa Canadaa. - Nyt kun muutamat Indokiinan maista vapautuneet terveyttä ja hyvinvointia uhkuvat amerikkalaiset sotavangit ovat puhuneet pitkään ja leveästi "julnmuksis-ta" • joiden uhreiksi he väittäväit joutuneensa epkoisesti Pohjois- . Vietnamissa, on syytä perehtyä asiaan hieman yksityiskoihtaisem-min. • v • ^ •• Tunnettu amerikkalainen fil-mitähti Jane Fonda, joka kävi sodan vielä raivotessa tapaamassa Hanoissa olleita amerikkalais- .vankeja, leimasi, nämä muuta" mat "julmuustyön" valittajat 'tdkohurskaiksi valehtelijoiksi'. -Ymmärrettävää tietenkin on; että Vietnamin miehiä, naisia ja lapsia julistamattomassa sodassa tappaneetr ja Vietnamin sairaaloita, tehtaita ja asuntoja tuhonneet amerikkalaiset .:eivät voineet olla erikoisemmin rakastettuja "vieraita". Jos joinkin kauneus-rikkeitä on pidätyksen aikana tai sitä seuranneen kuulustelun yhteydessä tapahtunut, niin se ei muuta kuitenkaan miksikään s i tä tosiasiaa, että yksikään valituksia tehnei^.entiif^istä amerik-kalaisyangeista ei' voitnit. osoittaa mitään sellaisia pahoinpitelyn jälkiä mHtä on kosolta saatavana "toiselta puolejta". Toisaalta Eielä-Vi^tnamin kan saAlisen ivapautaarintailaan eversti Vo Dang Giang sanoi maalis-. kuun 31 pnä, että viralliset pöytäkirjat, . jotka Kansainvälisen valvontakomissionin jäsenet laa-tivalt jokaisesta vankien vapaut-tamistilaisuudesta, osoittavat, että kaikki vapautetut amerikkalaiset olivat hyvässä kunnossa... '•iKaikki amerikkalaisten sotir laiden .vapauttamia koskevat ~ pöytäkirjat osoittavat samaa, että heidän yleinen terveydentilansa oli hyvä, ja että heitä kohdeltiin hyvin." Näin sieltä "toiselta puolelta". Entäs lähempää kotoa? Canadan ja Yhdysvaltain suuret päiva^- ja aikakauslehdet, radio ja televisioasemat ovat esittäneet sihnindäkijöiden ja itse tekoihin osallistuneiden lausunto-'- ja siitä, miten amerikkalaisten nähden Ja tojntesta on pahoinpidelty ja raakamaisesti muiiiattu-kin vapautustaistelijoita. Yhtenä erikoistoimenpiteenä : käytettiin näiden lähteiden mukaan siltä,.että jos vanki "kieltäytyi cuhumaa-t a " hänet heitettiin ulos helikopterista kuolemaan siinä mielessä, että toiset vangit saataisiin "puhumaan^'. Mitään tällaista eikä edes tällaiseen viittaavaa ei ole amerikkalaisten entisten vankien toimesta edes yritetty väittää. Saigonin vankileTi'tä vapautetut vangit? Puhukaamme suulla suuremmalla, eli lainaamalla Roland Paringauxin Toronto Starille vuoden alkupuolella Saigonista lähettämästä selostuksesta mm. seuraavaa: "Heidän ruumiissaan oli kah-leitten ja ketjujen jäSkiä ja he olivat kuin luurankoja. Heidän jalkansa ovat halvaantuneet. N ä mä , ovat miehiä, vienamilaisia poliittisia. vankeja, jotka Saigon vapautti viime kuun (itammik;) lopulla pahamaineisista '.'tiikerin-kopeista" Con Son saarelta. "Viranomaiset vapauttivat varovaisesti 104 miestä kieltäen heitä palaamasta Saigoniin ja pu. humasta journalisteille. Mutta tämä kirjeenvaihtaja tapasi salaa 14 näistä miehiEitä eräässä pagodassa. "He kaikin antoivat samanlaisia kuvauksia . . . Hän (yksi vapautetuista miehistä) sanoi että ruokana olL matoista riisiä, paloja kuivattua lihaa ja mustekalaa sekä muutama suullinen vettä. Vangit saivat sen kahdesti päivässä eikä ateriassa ollut koskaan mitään muutosta. Ennen yhdysvaltalaisten se-ja .'on ollut Etelä-Vietnamissa 4 vuotta, tarkasti nämä 14 vapau- • tettua miestä. Tri ChampIin sanoi miesten olevan halvaantuneita, ettei h e i - ' dän jaloissaan ollut tuntoa . . ;. •/ Hän sanoi keuhkojen vaurioitu- ; neenvakavairti kalkista, mitä oH heitelty heidän päälleen; joilla- ,• kin heistä oli tuberkuloosi. Yksi 41-v. työläinen (näi.stä x miehistä) .vangittiin kesäkuussa 1967 Saigonissa yhdessä raskaa-' na olleen vaimonsa ja sylivau-.;.,; van kans-sn Häntä ja hä-.ll ne n vaimoaan rääkättiin poliisi-asemalla lähellä Tan Son Nhut lentoasemaa. Hänen vaimonsa sai : 12 päivää kestäneen keskcnaikai- ••' sen synnytysvuodon." a, • Miestä oli kidutettu ja hänel- , le oli annettu .sähköiskuja.:eri ; i f^ruumiin osiin. Hän sanoi, että .viisi .vietnamilaisupsceria suoritti kidutusta erään amerikkalai- 1 . sen läsnäollessa. Virallisten lähteiden mukaan Con Son saaren tiikerinikopeissa on vielä lähes 9,000 vankia . . ." 1.: Mahdollisesti amerikkalaiset-) silmäntekevät tykkäisivät ,jo3 nämä tapahtumat jäisivät unho- ,!;^ laan. Mahdollisesti he olisivat mielissään jos ihmiskunta unoh- . . naattorien vierailua (mainiituUa taisi fittä luutnantti William Cal- ; saarella), vangit eivät saaneet" ley miehineen tappoi kymmeniä pulhua . . . Jokaisesta rikkömuk- ja kymmeniä aseettomia miehiä. •J 8esta"yartija" heitti heidän pääl-, leeh ktdkkia Itai he tyrkkivät h<^i- •tfi::terJhrillä'seipäUlä.^ T r i Johu,Chawiplini. joka oli ai- J a entä sitten ne vastapuolelta, , kaiftemmin U S A :A ilmavQijtniflaa naisia ja lapsia My L a in kylässä. Mutta tehtyä el tekemättömäksi saada ei edes tekaistujen tarinoiden avulla,, . . - T - Känsäkoura.. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1973-04-11-02