1957-01-03-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m. m UM. mfw^;it \r "Xorslaäna^ tamroik 3p. — Thyisday,,Jan. 3,1957 m. . itJBBXSITti < Indcpaident IJabor C}fe^ «r -flnnisbCaxiadlans. Sto-taäiabed ^r<nr. 6, 1917. Authorlzed '«8r.<eepxut^cldss^inaa Iv tbe Post ^OZOee, Department, Ottawa. POb- ;iläusd,.thrice 'weddyr Tuesdajrs. .^tOSdayB änd^6atiisrdays |v Vapaus j-^uliiltehlngiCOinPanysLtd^, at lOO^lQg Telephones: Bus; Office 06. 4-4264: Editorfal Office OS. 4-4265: ^Canager E. SuScsL Editor W. adund. MaUing address:: Sog. 69, Sadbuiy. Ontario. iMvexkising rates iqxm appUcation. Tjranalatlbn free of rtiarge. TXLAU5HZNNAT: :;anadassa: 1 vk. Ti» 6 3.75 - ' d1tk.2as Thdysvalloiisa: 1 vk. BM 6 kk. 4.80 Juomessa: 1 vk. aso 6 kk. 4.75 2927 -r-JuhlaviiQ^ — 40, vuosikerta — 2957 N^jäskyihmenes vuosikerta , ;^.r'l3fudelle vuodelle lähdettäessä aloittaa Vapaus-lehti — Ganadansi^ - eläjäin perustama, ylläpitämä ja kontrolloima lehti — nel-jämiert^ nfunenennen vuosikertansa. ^ ' Vapaus, on pienen siirtolaisryhmän perustama ja yllä- : 1: pitämä t^^ Kuskaan vastuunalainen henkilö ei halua .liioiti Pistää sitä tosiasiaa, että Vapauden palstoilta ja . itKat heikkoudet .jk puutteellisuudet. 1" ^ Mutta ydcsistään se tosiasia, että Vapaus on näissä olosuhteissä'ilmesjynyt'jo' 39 vuotta — ja viettää ensi marraskuussa ^vuotispäiväänsä — on jo sellainen saavutus, että siitä voidaan ylpeydellä puhua. Sitäpaitsi, kaikista heikkouksistaan ja puutteelhsuuksist^an huolimatta Vä^ s^ sanot- V tlt%)pn.kaikessa vaatimattomuudesseonmekin, kunniakas historia nuoren Ja suurea maamme vielä nuorenunan työväen-metsätyöläisten vai-keaun järjestänustyön valokeilassa, niin silloin on tunnustet- ^^^^; t^^ etta Vapam on antanut odottamattoman suuren panoksen tämän maan ammattiyhdistysliikkeen rakentamisen hyväksi. I^^ilta elämän aloilta löytyy samansuuntaisia esimerkkejä, ^uhui»attakaan nyt siitä roolista mitä Vapaus on vienyt sei- ' iMsten kulttuurijärjestöjen kuin CSJ ja SCAUL sekä sellaisten taloudellistan laitosten kuin Ontarion osuusliikkeiden fsOcentamiseäsä,' r Jä j u i ^ se seikka kun Vapaus on — tosin virheitäkin ' tehden — tietoisesti ja varauksettomasti toiminut työtätekevien aseman parantamiseesi niin taloudellisesti ja poliittisesti kuin «kultturellisestikin, on tehnyt Vapaudesta Canadan suomalaisten vaikutusvaltaisimman lehden. Kaikissa historian Säknieissä missä Vapauden ilmestymisen jatkuminen tai ole-ftiajlpaplo on ollut vaarassa, se on saanut suurta joukkokanna- ~ tpsta niin taloudellisesti^kuin poliittisestikin. Tämän vuoksi Vapaus ön seisonut ja 'kestänyt sekä myrskyt että poutasäät \ r - ja poliittisia rajumyrskyjä on. tullut kosolta Vapauden, ] ^ l n Tkaikkien muidenkin työväenlehtien osalle. X JM[e'emme luonnollisestikaan toimituksessa tiedä vielä huoniioidaanko Vapauden 40-vuotispäivä jpllakin erikoistavalla t^i sivuutetaanko se kaikessa vaatimattomuudessa, kuten on sivuutettu niin monta muutakin merkkipäivää. t Mutta meidän käsityksemme mukaan Vapauden 40-vuo-tispaivä* voitaisiin htiQmiöida''kaikkein parhaiten siten, että toimitaan koko tämä mei!'kkivuosi mahdollisimman tarmokkaasti'Vapauden Jujittamiseksi ja levittämiseksi. Tässä on riittävästi työtä n^eiUe kaikille. Työväenlehtien talousasema Oli vissien taloudellisten lakien vudksi tällä mantereella sei-lainen, että ne eivät pyöy pystyssä yksinomaan tilaustuloilla. Ne tarvitsevat jatkuvasti lukijainsa lisäkannatusta, tapahtu- Jtoon se sitten tfervehdysilmoitusten keräämisen ja suoranaisa n lahjoitusten tai molempien menettelytapojen muodossa. •Vapauden levittämistyötä voivat auttaa kaikki lukijat, ^((onesti oh uuden tilauksen saannin avaimena se, jos "taval-rlineh lukija'' (eikä asiamies) lausuu työtoverilleen tai naapurilleen jonkun myönteisen sanan Vapaudesta. Mutta /vaikka Vapaudella onkin erittäin hyvä^siamiesverkosto; lukijat voivat silti hankkia "itsekin" tilauksia ja siten auttaa lehden leviämistä yhä laajempiin piireihin. • Yhtä tärkeätä on lehden levitystyössä se, että lukijat valvovat mahdollisimman tarkasti lehtemme sisällön kehittymistä. On hyvä, että Vapauden hyvistä puolista mainitaan ei-tilaajille; mutta ainakin yhtä tärkeätä on se, että lukijat ilmaisevat toimitukselle valituksensa ja toivomuksensa toimituspolitiikan suhteen silloin kilin havaitsevat siihen olevan aihetta. Vain täten menetellen voinrmie suurinunat virheet välttää, korjata havaitut virheet ja heikkoudet sekä ylläpitää työväenlehdille omin lpi<?isiä suhteita toimituksen ja luikijakunnan kesken. ' ; tämä merkkivuosi aiitaa myös lisää mahdollisuuksia ja uusia velvollisuuksia. Vapaudella on uuttera kirjeenvaihtovertkosto jonka tiedoi- ;titksiin ja uutisiin voidaan aina luottaa. Mutta vapaaehtoi-sjiuteen perustuva kirjeenvaihtotyö on siksi vaativaa, että • siinä tarvitaan ^mahdollisimman laajoja joukkoja. Pienem-yksi taivkaksi kirjeenvaihtajaa selvitä vaativasta tehtävästään suhteellisen hyvin. Mutta suuremmilla paikkakunnilla, missä järjestötoiminta on monitahoista, kunnalliselämä kirjavaa ja yleensä uutisaiheita pallon, tarvitaan useampia kirjeenvaihtajia. Me siis toivomme, että entisten uutterien kirjeenvaihtajien lisäksi Vapaus saisi tänä merkkivuonna huomattavasti uusia kfrjeenvaihtajia,..: • -rV?Jostässä mielessä,;"jjihiixniJie" Vapauden 40-vuotistä toimikautta- koko vuoden, silloin voimme nyt alkavan vuoden päätyttyä hav&ita, että olemme yhteisvoimin toimien saaneet Vapaudesta entistä paremman tiedonvälittäjän ja yhdyssiteen täkäläisten maanmiestemme palvelukseen. • :.;Kovm pintapuolista oli ^^avustus" ::H Tuskin olivat ns. länsimaiden politiikkojen vetoomukset ja.avunp3rynnöt lakanneet soimasta korvissamme kun näiden samojen maiden muodostama Maailman pankki (International Bank for Reconstruction and Development) tiedoitti, että l^i^iarille ei anneta lainaa! ^ Vi 'Kuudenkymmenen maan muodostama Maailman pankki ^: ilmoitti presidenttinsä Eugene Blackin suun kautta, että kun ITnkari ei ole jäsenenä tässä laitoksessa, mikä suuresta jäsen-imäärästään huolimatta on melko lujasti Yhdysvaltain kon- .trollissa, sillä Yhdysvallat omistaa 31 prosenttia sen osak-ikeistai niin Unkari ei saa taloutensa jälleenrakentamista varten sadanmiljoonan dollarin lainaa, jota senotaksuttiin pyy-jtävän. Ja vaikka Unkari olisikin pankin jäsen, se ei saisi sitteukään tätä lainaa, kertoo AP:n uutistieto (jouluk. 28 p.) mr. Blackm julistaneen. ^ . Ja miksi Unkarille ei armeta Maailman pankin lainaa sittenkään vaikka se olisi j Tororitolainen Globe and Mail antoi tähän kysjiansEkseen . fittelico tyhjentävän vastauksen. Kuten tiedetään, Globe and SYtMTYA/lÄ- PÄIVIÄ Yria Valli; Azilda, oat. täyttää Jauantainar tammikuun 5 ^'Sxvit& SO vuotta.' . .Yhdymme sokulaistea ja tutta* vain onnentoivotuksiin; ' Mitä niinit suovat EI ITKUA E im HfApIMASTEK KIRISTYSTÄ ' ?'HaI|iäi8in mainita - lyhyesti niistä ihmisistä, jotka lähtivät Unkarista näinä koettelemuksen päivinä. O l i s i vaikeata vuodattaa kyyneb^tä heidän puolestaan, j a ne maat, jotr ka ottavat heidät vastaan, jeivät t u le olemaan onnellisia heidän läsnäolonsa johdosta. ; Osa heistä saapui lännestä toimeenpanemaan .vastavallankumousta; Osa heistä suorit' t i vakavia rikolcsia isiensä maassa j a lähti välttyäkseeh .oikeutetulta rankaisulta. '^Eräs toinen luokka niistä ihmisistä, jotka lähtivät j a j o i t a emme l i i o i n sure, on se, j o t k a eivät koskaan ole pitäneet maatamme synnyinmaanaan, erikoisestikin kapitalistisen järjestelmän häviämisen jälkeen." Unkarin Kansantasavallan puhemiehistön presidentti Istvan Dobi in toinen piiol Ufdcaifn lapabttuDoiai «pistä on e s i t ^ y monenlais^ - afHaOau Erääoä ääripmäisyyteid k o l < » ^ i a e a (sielitlieteelVneii) snnntan;,, Joka etsQ selitystä yk-sinomasvi :>^di|ekfiivisj^ Inllisisfa' täamni^ PäbiTästaise-nä äärimmäisyytenä taas etiintyy sottiilaiis, joka^^kieltää; suhSek^v visten tekijäin merkityksen Ja täi-loin: saattaa, Ktttenesim. Banskatk sa on tapabtonut päätyä etsimään s e 1 i:t y s t ä Jopa entomofogian (bydnteistieteeo) alalta. Batkalso^ Jpka ottaa haomfoon kaikki olennaiset tekijä| ja parhaiten palvelee tyoväeoliiket^, lyödetiun tieteellisen dialektisma-terialistlsen menetelmän pohjalla, v Tämä suojelee erebdyksll': tä ja auttaa t)<väenlUkkeen jäseniä valppaasti torjumaan vaarat Siinä mieleesä julkaisemme^ seuraavassa katkelman aikakauslehti lyovoje Vremjan (n:o 47-56) sei- ^ västä ja ydimekkaastä tapahtumien erittelystä. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä kun siltä i l menee aidan ^toinen puoli", minkä valtalehtien voimakkaasti' prb-pagandaluontolset kirjoitukset ovat itselleen mukavasti sivuatta: neet: : U n k a r i n historiaa viimeksi kuluneilta viikolta ei vielä ole kirjoitet- Punainen joulukoriste vaihdettiin siniseksi st. f::atharines. — K u i n k a tyhmiks i voimm^ t u l l a (How>sillycan we get) lausui joulukuuii '20 pnä L i n coln Countyn'-tuoinari;Thomas Dor-i by kansalaispaperien antainistilai* suudessa. Punatähti o l i pantu kaupungin^ talon - katoilee osoittamaan miehuutta; maailman rauhaa^ j a hyvää tahtoa kaikille ilimisiile. Meidän täytyy katsoa asioita niiden paremmalta, puolelta eikä etsiä näkymätöntä pirua. Seuraava askel tietysti olisi ottaa pois punaiset merkkivalot' poliisien patruliiautoista ja «turisteyksistä; selitti . m a i n i t t u tuomari. , — - — Käi^aläisp~apenen T-vannontistilaC^ .suudessa hän jatkoi puhetta seMraa-vasti: Kansalaisina teidän täytyy muistaa valanne^ että te Olette myötämielisiä kuningattarelle j a Cana-dalle; ja että ennenkaikkea, seuraatte maan lakeja. Tämä punatähti-puhe o l i jatkona n i i l l e kirjoituksille joita o l i paikal lisessa lehdessä yleisön kirjeitten joukossa. Kirjeissä pahoitellaan s i tä k im iso punatähti on laitettu kaupungin talon päälle joulukoristeiden yhteyteen. Tämä tuomari sanoi j u u r i n i i n kuin minäkin: olisin halunnut sanoa siitä tähdestä. Vastakohtaa (typeryyttä) osoitti St. Ca-tharinesin pormestarin lausunto. Häneltä olivmyös lehdessä k i t i e ja hän pahoitteli, kun he eivät ole sitä tähteä huomanneet j a sanoi että sitä Mail on hyvin läheisissä suhteissa Toronton 'Bay kadun ra-- hamiespiirien kanssa.' Se tavallisesti tietää, mitä Bay kadulla ajatellaan maailman asioista. Yleisesti myös tiedetään, että Globe and Mail on vaatimalla vaatinut Unkarin ^'avustamis-ta". Terroristien riehuessa Budapestin kaduilla "jahdaten ja tappaen punaisia" .kuten uutis-tiedoissa silloin kerrottiin, Globe and Mail oli haljeta Unkarin avustamisvimmasta. Mutta vielä ei ollut oikein muste kuivunut sen "avustusvetoomuksista" kun Globe julisti toimituspalstallaan: "Julkeuden huippuna on vair kea voittaa sitä kun Unkarin kommunistihallitus pyysi Maailman pankilta 100 miljoonan dollarin lainaa , . Ja tätä lennokasta auttamiskieltoa perustellaan mainitussa lehdessä: '^Kommunistien väärinhallin-nan alaisuudessa Unkarin öljy-kaivot, kivihiilikaivokset, sähkövoimalaitokset, teollisuuslaitokset ja maatalous. Unkarin koko talous meni palasiksi jo ennen Moskova-vastaista kansannousu. Kaikki rahat niitä (Unkarille) annetaan länsimaisista piireistä tulisi poikkeuksetta käytettäväksi väärinhal-linnan ja joukkomurhien tulosten korjaamiseen . . . " Siis, ei mitään apua Unkarille! sanoo Globe and Mail. Ei liioin ole ihme, jos tällaisten puheitten ja Maailman pankin kielteisen päätöksen perusteella unkarilaiset sekä tavalliset ihmiset kaikkialla maailmassa tulevat suhtautumaan suurin varauksin Suuren Rahan juttuihin Unkarin "avustamisesta" — sillä, kuten sano-voi joku pitää vaarallisena. Siksi on se otettu pois katolta ja pantu tilalle sininen tähti! Mutta puolustuksekseen hän: kuitenkin jatkoi^ että se o l i erään yhtiön mainosmerk^ k i . 'Aikaisemmin se on ollut siellä katolla neljä tai v i i s i vuotta. Minusta pormestari saavutti tässä eräänr laisen typeryyden ennätyksen j ä unhoitti,' että me elämme demokraattisessa maassa, missä on lupa pitää jopa punaisiakin joulukoristeita. Punatähden vaaran : kaatamiseen kului 4-5 vuotfaK^aan nyt kun se saatiin hävitetyksi on tänne ' St Catharinesiin odoteltu j a tullutkin = U n k a r i n - p ^ f i i s i a . Myös heidän iiyvSksi: pörmestarf vaihtoi punaisen joulukoristeen siniseen. Täällä on paljon mainostettu^ Un-karin: pakolaisten avustamista. Mikä on luvannut, kalustaa huoneet, k i ^ a antaa vapaan huoneen j a nioan^in siihen asti kunnes pääsevät t ä ^ä työhön jne. O l i sentään paikallisen lehden yleisön osastossa yksi sellainenkin kirje jossd kirjoittaja kysyy pahoitellen, että miksi kiinnitetään niin suurta huomiota unkarilaisiin pakolaisiin vaikka täällä omassa maassamme on n i i n monen osalla työt^ tömyytta ja suoranaista kurjuuttakin. Hän myös kysyiv että miksi oman nuorisomme on n i i n vaikea saada säädyllistä työpaikkaa. Hän mainitsi tuntevansa erään korkeakoulun käyneen nuorukaisen, jok-etsi koko vuoden tuloksetta työtä. Tämä nuorukainen sai paikan vain sotaväestä j a sen jälkeen hänet lähetettiin Saksaan. Samoin tunnen minäkin erään nuorukaisen, joka menetti työpaikkansa, eikä saanut uutta tilalle ja liittyi siitä syystä armeijaan. Hänk i n ori korkeakoulun läpäissyt, mutta 17 viikkoa kestävän harjoituskauden jälkeen hänkin menee Saksaan lisäharjoituksille. On tietenkin hyvä, että uusille tulokkaille ollaan avuliaita. Mutta miksi vain j o i l l e k i n heistä? Oikeur den mukaan pitäisi antaa samanlaiset etuisuudet k a i k i l l e siirtolaisille.^ Ja oman maan nuorisoa ei saa liioin hylkiä. Canadan- omillekin kasvateille on varattava säädyllinen toimeentulomahdollisuus. .Mevanliem-mat siirtolaiset olemme tottuneet kovia kokemaan — jätekannuista löydetyt ruoan jätteet ovat meille monelle. tunnettuja; Siksi olemme iloisia, että olosuhteet ovat. uusille tulokkaille paremmat — mutta puolueellisuutta emme voi hyväksyä minkään tekosyyn nojalja. Minä olin siinä onnellisessa asemessa silloin, että minulla oli vaimo j a puolen vuoden ikäinen lapsi. Vaimo meni ruokalaan työhön. Minä hoidin pienokaista ja asuin — autotallissa. Nyt taas jolloin olemme kohta '^li-ikäi-siä", niin työt eivät liiaksi rasita, kun kerran löytyy nuorempaakin työvoimaaa. Siitä huolimatta on vielä monta vuotta ennenkuin saamme sitä siunattua vanhuudeneläkettä: Ajat ovat muuttuneet paremmiksi —• mutta läheskään kaikki ei ole vielä siten kuin-pitäisi. Toivon k a i k i l l e hyvää uutta vuotta, ja myös. hyvää — työonnea. — Kustaa. - to. 'myöbenumn voidaan tap a h t u n u t k u l k u j^ydelli$esti 9äb-dä j a tyhjentävästi'eritellä. Mutta j o nyt voidaan j a täityykin vastata tärkelnipiln:~ yleistä : mielipidettä kilnnostayiin kysymyksiin, jottar telir: täisiin loppu käpitalistilehdä^n propagandistisesta noidantanssista j a autettaisun läni;imaissa asuvia kunniallisia ihmisiä joita taantumukselliset lehdet>'yrittävät harhauttaa valheellisilla jättiläisotsi-koillaän, välttymään hätiköidyistä johtopäätöksistä. - , ^ - Kuten vallankumouksellisen työ-läisr ja/talonpoikaishallituksen puheenjohtaja Janos ^.-Kadar totesi marraskuun 11 pnä Budapestin r a diossa .pitämässään puheessa, on lokakuun 23 pnä alkaneen kansanliikkeen syitä etsittävä ennen kaikkea niistä raskaista virheistä, joita maan - aikaisempi johto on tehnyt työtätekevien vahingoksi (vahingolliset, virkavaltaiset johtamismenetelmät, sosialistiseen laillisuuden loukkaaminen, kansallistunnon halveksunta ' ym.) Nämä • pahat virheet j a äärimmäinen laahustus niiden poistamisessa kuohuttivat kansan joukkoj a . Mutta aivan ilmeistä, on että joukkotoiminnan useimmat osano^ tajat eivät kohdistaneet iskuaan sosialistiseen- järjestelmään eikä kansantasavallan saavutuksiin. Unkarin työläisten talonpoikien j a henkisen työn tekijän terve ihmisjärki täy tyy arvioida perin niukaksi, jos ku ten läntinen; lehdistö tekee^ väite tään että he, j o t k a kansavallan vuo sina olivat saavuttaneet suurtc edistystä, haluaisivat palauttaa maa han entisen: kapitalistis-feodaaliser^ järjestelmän sekä Horthyn komen non; kaikessa, raakalaisuudessaan ja petomaisuudessaan; Ilman ulkoisen ja sisäisen -yastavallankumouk sen voimien puuttumista tapahtu . m i i n Unkarin joukkoliike olisi epäilemättä rauhallista j a kivutonta tietä • toteuttanut työtäekevien oikeutetut vaatimukset. Mutta juttu onkin sellainen, että Unkarin joukkoliikkeeseen o l i alusta alkaen soluttautunut taantumuksellisia j a vastavallankumoukseutsia voimia, jorka sitten työntyivät yhä epemmän etualalle. He e i i ' ^ söin^ Ic^fpyrläneet korjaumaaan virheitä vaan kumoamasn kansandemokraattisen- valtion j a kukistamaan^tyotär tekevän kansan vallan. Nämä kan^ saa^ kohtaan 'i^lianiieliset ainekset olivat xkauanjT^odottaneet sopivaa hetkeä, j a nyt joukkojen l i i k e h t i m i nen tarjosi tervetuUeen kyltin rikollisten kaappaussuunnitelmien toteuttamiselle. Turvautuen iskusanoihin "demokratiasta" ja •"vapaudesta" vast-vsdlankumoukselliset päästivät valloilleen julman valkoisen terrorin. Kun joukkoliikkeeseen osallistuneet työtätekevät ihmiset havaitsivat, et.; tä taantumuksen - edustajat väärinkäyttivät liiketä vastavallakumouk-sellisten tarkoitusperien ^ hyväksi, n i i n he käänsivät'näille selkänsä. Samanaikaisesti tunkeutuivat entiset Horthyn santarmit j a kaikenlaiset rikolhsainekset, jotka taantumus oi huolellisesti kerännyt vankiloista, yhä näkyvämmin kärkeen. J u u r i tämä herrasväki j o l l a jo vanhastaan oli perusteellinen ammattitaito murha- j a hirttotyössä, toimeenpani verilöylyjä- Budapestin j a muiden kaupunkien kaduilla. Juuri tämä taantumuksellinen pohjasakka, j o l l e m i kään e i ole pyhää, räjäytteli kylmäverisesti asuintaloja^ sytytteli kaup papuoteja j a tehtaita palamaan tu- "losi museoita j a teattereita. J a näitä samoja fasisteja tai näiden kanssa liittoutuneita ..olioita lännen porvarillinen lehdistö j a jopa muutamat sosialistisetkin lehdet nyt ylistävät 'vapaustaistelijoiksi". Rauhankongressi järjestää Moiiki^ii Tbroiilossa f,k, 2$ p. Toronto. — V i i m e v i i k o l l a julkais^ tussa - tiedonannossa^ Canadan Bauhankon gressin: puheenjohtaja, t r i James G. Endicott'-sanoo, että Keski-Idän j a U n k a r i n tapahtumat ovat saattaneet meidät kaikki huomioimaan jotta maailman rauhaa ei o l l a vielä-taattu. * Uudet keksinnöt atomiaseiden alalla herättävät huolestuneisuutta j a kaikkialla maailmassa maahan laskee radioaktiivista tuhkaa. Vaikka vetyppmmikokeilut lopettaisiin aivan heämiten, tätä tuhkaa sataisf maan .päälle vielä useiden vuosien ajan. Useiden ihmisten halu on ajatella j a puhua mahdollisista tämän ongelman ratkaisuista, oppiakseen toisten ihmisten mielipiteitä j a yrittääkseen tehdä jotain rakentavaa rauhan takaamiseksi. Tätä seikkaa silmälläpitäen E n dicott ilmoittaakin, että hän on järjestänyt keskusteiukokouksen pidettäväksi lauantaina tammikuun ; 26 päivänä k e l l o . 10:stä aamulla kello 12.30:een i p ja kello ,2:sta kello 5:een ip.. P r i n c e George Hotellissa, K i n g j a York-katujen kulm. '.'Korostamme, että tähän kokoukseen osallistumista ei tule käsittää kenenkään taholt^ sitoumuksena kannattamaan mitään määrättyä järjestöä tai mielipidettä"y sanoi E n dicott , ' m 'OLLUT yJILU ^ _ Haluaisin ostaa parih alushou-' suja. • . . — Jaahah, smsiko öHa talvi- v a i kesähqusut? ' - »f-' — Se on jKunantekevää. — Pitkät Vai lybytlähkeiset? ' — Yhtä hyvät kummat v a i n . ' ' - r - N a . naisten housutko v a i miesten housut? — E i sillä v ä l i ä . . . ne eivät tule minulle. YK haluaa saada viisi .'. suomalaista poliisia HelslnkL YK:lta on saapuimt tiedustelu saada New Y o r k i i n Yhdistyneiden Kansakuntien palvelUk-seeuvviisi suomalaista poliisia. Kysymyksessä on kuulema vähintään vuodei^ kestävä komennus. Y K : n rakennusten ' poliisivaivöii Fasistiset voimat ovat vitkkaassa toiminnassa T o r o n t o . — Miljoonia: dollareita pl-1 ja Bolshevikkiva-taisten Kansojen iälsi varata eri idellsistä kökoonpan- ' Liiton presidentti Christo Stateff: sa-. Toronton ''itäläisten" uutisia -Toronto. — Onnellista uutta vuotta toivottaa myöhästyen t e i l l e - k a i - kille.v'Itäläisten" sarja-juhla joukko. 1i'oivomme etta tulette suurella joukolla sanomaan Murrelle, 6 Playter bld. ensimmäisenä uuden vuoden lauantaina tammikuun 5 pnä. Siellä sitten ilta kuluu hupaisesti seura, nelien. ääressä ja välillä voimme nauttia kahvipöydän maukkaista antimista. Näin sitten joukolla viem-nie eteenpäin yhteistä asiaa. Sunnuntaina, tammikuun 13 päivänä haalilla hyvä laatikkopäivälli-nen alkaen kello 1. Päivällisen jälkeen pelataan bingoa, ja lapsiflc on järjestetty elokuva-esityksjä. Siis on huvia ja nautintoa koko perheelle. "Itäläisten" kokoukset pidetään haalilla joka perjantaisilta kelle 8. Tervetuloa kalkille. Kokouksiin on järjestetty elokuva esity"ksiä j a muita huveja. 'Suuret juhla-tanssit on haalilla .— perjantaina tamnukuun 2^. päivänä; > Arvokas juhla-ohjelma esitetään sunnuntaina tammikuun 27 pnä kello 4 iltapäivällä. Tervetuloa näihin tilaisuuksiin. — Idän likka. nun sotilaallisen ryhmän muodostamiseksi NATOin palveluun. Yhdysvaltain kongressin entinen re-publikaanipuolueen jäsen ja Valkoisen Talon neuvonantaja Charles J . Kersten puhuessaan psykologisesta sodasta äskettäin tääUä. Hä.ni ehdotti: käyttää täliän suurim-naan osan siltä $100 milj. mitä Yhdysvaltain hallitus käyttää "operatio 3^"^", eli sosialistisissa maissa suoritettavan subversivisen- ja propa-gandatyön hyväksi. Äskettäin paljasti: täällä Umestyvä Tribune A. Kovarin.joTca järjesti ns. Toronton "unkarilaista jäi-jestöä" keräten varoja sellaista sotilasosastoa: varten. Canadan Punainen Risti on ilmoittanut, että sillä ei ole minkäänlaista tehtävää tämän • rahaston kanssa. Heti sen jälkeen kun Kersten puhui 15:sta eri-ikieliryhmästä kokoonpantu "Mutual Cooperation. League"- niminen: ulkomaalaisten fasistien johtama järjestö kehoittl sotilaalliseen sekaantumiseen Euroopan itäosassa. Järjestön sihteeri Milan Jakubek sanoi: i "Jumalalle kiitos: niistä verivirroista mitä on vuotanut Unkarissa. Se oli ainoa tie, miten lännen silmät avattiin! Ikonununismin tcdeUiseen olemukseen., . ." . Jrfkubek ja hänen ikanssa yhteistoiminnassa oleva D. D. Stokal, Uk-rainan- Canadan komitean presidentti, tekivät "aloitteen- '^Mutual-Cooperation Leaguen" kokouksen järjestämiseksi, jossa tämän järjestön presidentti S. W. Prolich ja mr. Kersten puhuivat. Bulgarian Kansallisen Rintaman ta. on. tähän saakka oUut newyojfki- "< laisten poliisien tehtävänä.' . f ii noi tk. 17 pnä, että nyt on hetki sanoi julistaa sota NeuvostoIiittoä:*^taan. "Tämä on psykologinen hetki alka»v sota Neuvostoliittoa vastaan", sanoi hän Torontossa. "Ns^ on aika vapaalle maailmalle iskeä kommunismia." Tämä entinen Bulgarian maata-lousministert:^ sanoi sanomalehtimleT,; hille, että hänen Johtamansa järjeistö: on useampaan eri kertaan yrittänyt saada aikaan vallankumouksia Bulgariassa; Puolassa, Albaniassa, Uhfca^- rissa ja Itämeren maissa. Budapestin ooppera ei lulekaan Canadaan Toronto.—'Budapestin oopperan jäsenet joita " t u o t e t t i i n Canadaan'' kovalla touhulla j o i t a k i n viikkoja sitten, eivät tulekaan tänne, tiedoi-tettiin torstai-iltana. W i l i am Varga kertoi täältä saaneensa tytärpuoleltaan, Budapestin oopperan sopraanolta J u l i a Rigolta kirjeen missä sanotaan, että mainitun oopperan 50 taiteilijaa, j o t k a pakenivat Unkarista, e i tulekaan ryhmänä Ganadaan., Wienistä lähettämässään kirjeessä mrs. Rigo selittää, että kyseisen ryhmän kielteisen päätölraen yhtenä perussyyiiä on se kun Cailadassa ei ole oopperataloa. Mr. Varga sanoi pakolaistaiteilijain olevan ."pettyneitä siitä kun he eivät saaneet- Ca^ nadasta mitään -avustustarjouksia". Osuusfoiminta edistyy Nolalussa Nolalu. — Koska minut valittiin ^ kirjoittamaan lehtiraportti Farm?r,'s ,: > Mercantile osuusliikkeen puolivuo-' sikokouksesta, joka pidettiin jouluk. ' ^ 9 pnä GSJrn haalilla; koetan nyt täyttää tehtäväni. Tämä on kyllä t vähän viivästynyt joulukiireitteri ta- ?^ k i a . , :f Kokouksen avasi Wm; Marttinen joka valittiin puheenjohtajaksi. Pöy-täkirjuriksi Arvo Niemi; Liikkeen, f. F ; hoitaja E . Hygman l u k i kokoukselle" Sf^; tiliraportin ja Marttinen johtokuh- ?'f|^f nan toimintakertomuksen. Liikevaihto viimeksikuluneen puolen vuoden aikana oli $98,844. Viime kesän aikana tehtiin paljon'; korjauksia pääliikkeessä, moi. laitettiin ; sisustus "itsepalvelun" mall i i n . Kattoja myös uusittiin j a ostettiin kaksi, uutta . kuorma-autoa. Jauho j a viljjsitavaraa on tilattu'jiJn-' > Pdfo; ic!un verran Western Federation Co-operativen kautta. South Gillesin sivuliikkeen isän- */ t ä W . Berglund selosti^ että voisi tehdä edullisempia ostoja, jos olisi ^ isompi varastohuone viljalle. Annettiin siis johtokunnalle huoleksi suurentaa kuorma-autovajaa niin, että siihen saadaan enemmän viljan säi- I lytystilaa. , Tämä saadaankts-vähia^/;: ICttst^nnuksin kuorma-autovajan yh- '-^ leyteen" Johtokunta o l i myös päät- V tänyt laittaa uudet vajot pääliikkee- >t f ^ i seen. ' Liikkeenhoitaja Hygman pyysikö- * f | kouksen hyväksymistäosuustoimin- - f; tarkiltan perustamiselle täällä. Hän 4 J selosti tämän "Co-Op Guildin" t a r - _ i f. koltusta j a lupasi hankkiiaa oohhjjeeiittaa Yi I perustamistyötä varten: Sitten joulukuun 16 pnä oli CS , ^ ' tj J . n haalilla kuusijuhla j a haali ol^l.' ^| k i n täynnä yleisöä Mr. NordsJ^röm' mJf-i esitti useita filmejä ja E. Hygma?iji .«rt:* lausui yleisön tervetulleeksi. Samal- ^4 la hän esitti vuodenajan onnitteu^^l ^^ij' lut. Hän myös kehoittl muutamin T?' \ sanoin yleisöä käyttämään mahdollisimman paljon osuusliikkeen tarjoamaa palvelua. Mr. Nordström piti lyhyen juhlapuheen. Joulupukki saapui jakamaan lapsille pikku-antimiaan. Lopuksi' tar-joiltiin- aikuisille osuusliikkeen kahvista keitettyä kahvia j a osuusliikkeen "cake mixerissa" valmistettuj a kaakkuja sekä muita leivoksia. Lapsille tarjoiltiin luonnollisesti "popp i a " . — M . Umkarin haUititksen päätös ^äkeasioista Unkarin työläis-talonpoikainen vallankumoushallitus on käsitellyt kysymyksen eläkkeistä ja päättänyt kumota aiheettomat päätökset eläkkeiden kieltämisestä e r i henkilöiltä. Hallitus on antanut määräyksen eläkeasioiden uudelleen käsittelemises- , , tä j a eläkehuollon säännöstämisestä t a a n : Hadan hetkellä y s t a v a tasavallan aineellisten mahdolli-t u n n e t a a n " suu..k. sien m. ukaisesti. - Sosialismi ja sen Ruoppaajat Uudelle vuodelle lähdettäessä meitä periaatteellisia sosialisteja ja kommynisteja sekä puolueisiin kuulumattomia työväenliikkeen jäseniä kiinnostaa kysymys sosialismin mahdollisuuksista nyt alkavana vuonna. Toisin kuin Suuren Rahan lehdet ovat väittäneet, "kommunismia" - ei ole vielä missään, vaikka meillä on k i h sosialistinen maailmanjärjestelmä, mihin kuuluu maita, - joissa on joko kokonaan kommunisteista muodostetut - (Neuvostoliitto) tai kommunisteista, sosialisteista ja porvareista (Kiina) muodostetut hallitukset. Kuten , muistettanee. Yhdysvaltain varapääministeri Nixon vier a i l i : j o u l u n ; edellä Wienissä ja^ J u listi sieltä palattuaan, että "kommunismi sai kuoliniskun" vuonna 1956. Tällä hän tarkoitti sitä, että sosialismi tulee häviämään maan kama: raita vuoden 1936:n tapahtumien johdosta. J a tästä riemastuneena huusivat Suuren Rahan lehdet yhdessä kuorossa, että. j u u , kommunismi on saa-, nut .kuoliniskun. Mutta mikä on totuus? Ottakaamme tarkisteltavaksemine vaikka Intia. Intiassa pidetään vaal i t helmikuun 25 päivänä. Näihin vaaleihin valmistauduttaessa on I n tian suuri hallituspuolue. Kongressipuolue julistanut vaaliohjelmansa nimenomaan niiden kokemusten perusteella, mitä Intian johtavat valtiomiehet ovat saaneet sosialistisessa j a kapitalistisessa maailmanosas-sa vieraillessaan. Ja mitä Intian kongressipuolueen vaaliohjelmassa korostetaan? Sosialismin suurta elinvoimaisuutta. Joulukuun 30 pnä julkaisemassaan vaaliohjelmassa pääministeri Nehru korostaa erikoisesti että Intian kaikissa laitoksissa on suuresti kehitettävä, sosialismia -ja että kongressipuolueen tavoitteena on Sosialistinen osuustoiminnallinen kansanyhteisö (Socialist Co-operative Commonwealth). Ja kongressipuolueen vaaliohjelman lopulliseksi tavoitteeksi määritellään: "Täysin sosialistinen yhteiskuntamuoto, mikä antaa vapauden, vaurauden ja tasa-arvoisen mahdolli^ suuden k a i k i l l e ." Voidaaii.-ehkä väitellä siitä, että onko Nehrun " t i e " sosialismiin sitä tai tätä. Mutta tässäkin väittelyssä on huomioitava, että :sosialismin suuren läpimurron jälkeen on a-vautunut sananmukaisesti monta monituista tietä , sosialismiin. Ja tärkeintä on tämä: Intian' suuri kansa ei ilmeisestikään usko Suu ren Rahan puheita sosialismin "kuolmiskusta". Mitä sitten kuuluu sosialistisesta maailm^nosasta? Rajoitettu tila ei salli pitkiä puheita. Mutta me voisime esittää loputtomasti esimerkkejä suurista taloudellisista ja kulttuurellisistä saavutuksista niin Neuvostoliitosta kuin kansandemokraattisistakin maista. Tyytykäämme nyt lainaamaan » vain muutama r i v i A P : n Moskovan uutisesta (jouluk. 30 p.) missä sanottiin: "Uudenvuoden juhlatunnelma valtasi Neuvostoliiton tänä iltana. Elämä hiljeni miltei paikallaan tallaamiseksi . . . Neuvostolehdistö korostaa vuo-denvaihdekirjoituksissaan maailman kommunismin suuria saavutuksia v. 1956 . . . H a l l i t u k s e n lehti Izvesti a maalasi loistavan kuvan vuodesta 1957, 'jolloin me tulemme saamaan enemmän asuntoja, enemmän kulutustavaroita, enemmän ruokatavaroita j a suurempaa materialistista hyvinvointia neuvostoliiton kollektiivisille maanviljelijöille sekä intellektuaaleille : . . Me kohotamme maljamme suuren K i i n an j a muiden kansandemokraattisten maiden saavutuksille sosialismin rakennustyössä. Kulunut vuosi oli myös niille suuri edistyksen vuos i ' . " Ja vaikka Unkarin tapauksessa o l i k i n sosialismin kohdalla suuri ta 'kapotku, niin tosiasia on k u i t e n k in se, että sosialistisessa maailmanosas-sa voidaan puhua suurista taloudellisista, poliittisista j a kultturellisiä^ ta saavutuksista. Intian kongressipuolueen vaaliohjelma on siitä yhtenä todistuksena; • Toisena todistuksena voidaan p i tää Suuren Rahan lehtien jatkuvaa huutoa : "konimunismia" vastaan: Turhaa kai on "kuolleelle"' kiuku-' telia. Ja nimenomaan Unkarista puhuen: Kun "länsimaat" kieltäytyvät antamasta edes lainaa Unkarille - r -ja Unkari saa huomattavia lainoja",, sekä muuta avustusta Neuvostolii- • tosta ja kansandemokraattisista maista, n i i n lopputulokseksi tulee,' tykkäämme siitä tai emme, ettälJn-k a r i n kansa lii,ttyy entis^läheisera- - min sosialistiseen^la^unanosaan,, sillä "hädässä ystävä tunnetaan". Allekirjoittanut muistaa miten . 1918 Suomessa "kukistettiin kom-^ munismi sadaksi vuodeksi". Mutta 30-luvulla se o l i uudelleen "kukistettava ikuisiksi ajoiksi". Sitten tuli sotavuodet, j a s i l l o i n ".kukistettiin" taas sekä Suomen .että Neuvostoliit o n "kommunismi"; Mutta nyt " i h metellään", että -mistähän johtuu, kun neljäsosa suomalaisista äänestää jatkuvasti vasemmiston puolesta j a Suomen työväenliike on min , voimakas, että se voittaisi milloin tahansa eduskuntavaalit, jos se lopettaisi keskinäisen kinastelunsa ja ryhtyisi yhteisin voimin toteuttamaan sosialistisia periaatteitaan. , - H i t l e r i ?'murskasi" v o i m a a kuk-kuloUla ollessaan "kommunismin tuhanneksi vuocleksi" ja yhtä suuna eleitä teki Mussolini. Mutta heidän avaamistaan verivirroista nousi mon i n verroin laajempi ja voimakkaampi sosialistinen maäilraanosa. Me voimme tietenkin oUa joko sosialismia vastaan tai sen puolesta. Vapaan niaan vapaina kansalaisina meUlä on siihen oikeus. Mutta tuhmuutta, suurta tuhmuutta on itsepetos. K a i k k i merkit nimittäin viittaavat siihen, että mr. N i x o n j a kumppanit ovat nyt yhtäj kaukana todeUisuudesta, k u i n obväT hänen aatteelliset edeltäjänsäkin. — Känsäkoura. 1 y -i m m: ii 1 1
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 3, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-01-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus570103 |
Description
Title | 1957-01-03-02 |
OCR text |
m.
m
UM.
mfw^;it \r "Xorslaäna^ tamroik 3p. — Thyisday,,Jan. 3,1957 m. . itJBBXSITti < Indcpaident IJabor
C}fe^ «r -flnnisbCaxiadlans. Sto-taäiabed
^r |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-01-03-02