Vapaus, January 3, 1957

              m.
m
UM.
mfw^;it \r "Xorslaäna^ tamroik 3p. — Thyisday,,Jan. 3,1957 m. . itJBBXSITti < Indcpaident IJabor
C}fe^ «r -flnnisbCaxiadlans. Sto-taäiabed
^r<nr. 6, 1917. Authorlzed
'«8r.<eepxut^cldss^inaa Iv tbe Post
^OZOee, Department, Ottawa. POb-
;iläusd,.thrice 'weddyr Tuesdajrs.
.^tOSdayB änd^6atiisrdays |v Vapaus
j-^uliiltehlngiCOinPanysLtd^, at lOO^lQg
Telephones: Bus; Office 06. 4-4264:
Editorfal Office OS. 4-4265: ^Canager
E. SuScsL Editor W. adund. MaUing
address:: Sog. 69, Sadbuiy. Ontario.
iMvexkising rates iqxm appUcation.
Tjranalatlbn free of rtiarge.
TXLAU5HZNNAT:
:;anadassa: 1 vk. Ti» 6 3.75
- ' d1tk.2as
Thdysvalloiisa: 1 vk. BM 6 kk. 4.80
Juomessa: 1 vk. aso 6 kk. 4.75
2927 -r-JuhlaviiQ^ — 40, vuosikerta — 2957
N^jäskyihmenes vuosikerta
, ;^.r'l3fudelle vuodelle lähdettäessä aloittaa Vapaus-lehti —
Ganadansi^
- eläjäin perustama, ylläpitämä ja kontrolloima lehti — nel-jämiert^
nfunenennen vuosikertansa.
^ ' Vapaus, on pienen siirtolaisryhmän perustama ja yllä-
: 1: pitämä t^^ Kuskaan vastuunalainen henkilö ei ha­lua
.liioiti Pistää sitä tosiasiaa, että Vapauden palstoilta ja
. itKat heikkoudet .jk puutteellisuudet.
1" ^ Mutta ydcsistään se tosiasia, että Vapaus on näissä olosuh­teissä'ilmesjynyt'jo'
39 vuotta — ja viettää ensi marraskuussa
^vuotispäiväänsä — on jo sellainen saavutus, että siitä voi­daan
ylpeydellä puhua. Sitäpaitsi, kaikista heikkouksistaan
ja puutteelhsuuksist^an huolimatta Vä^ s^ sanot-
V tlt%)pn.kaikessa vaatimattomuudesseonmekin, kunniakas his­toria
nuoren Ja suurea maamme vielä nuorenunan työväen-metsätyöläisten
vai-keaun
järjestänustyön valokeilassa, niin silloin on tunnustet-
^^^^; t^^
etta Vapam on antanut odottamattoman suuren panoksen tä­män
maan ammattiyhdistysliikkeen rakentamisen hyväksi.
I^^ilta elämän aloilta löytyy samansuuntaisia esimerkkejä,
^uhui»attakaan nyt siitä roolista mitä Vapaus on vienyt sei-
' iMsten kulttuurijärjestöjen kuin CSJ ja SCAUL sekä sellais­ten
taloudellistan laitosten kuin Ontarion osuusliikkeiden
fsOcentamiseäsä,'
r Jä j u i ^ se seikka kun Vapaus on — tosin virheitäkin
' tehden — tietoisesti ja varauksettomasti toiminut työtäteke­vien
aseman parantamiseesi niin taloudellisesti ja poliittisesti
kuin «kultturellisestikin, on tehnyt Vapaudesta Canadan suo­malaisten
vaikutusvaltaisimman lehden. Kaikissa historian
Säknieissä missä Vapauden ilmestymisen jatkuminen tai ole-ftiajlpaplo
on ollut vaarassa, se on saanut suurta joukkokanna-
~ tpsta niin taloudellisesti^kuin poliittisestikin. Tämän vuoksi
Vapaus ön seisonut ja 'kestänyt sekä myrskyt että poutasäät
\ r - ja poliittisia rajumyrskyjä on. tullut kosolta Vapauden,
] ^ l n Tkaikkien muidenkin työväenlehtien osalle.
X JM[e'emme luonnollisestikaan toimituksessa tiedä vielä
huoniioidaanko Vapauden 40-vuotispäivä jpllakin erikoista­valla
t^i sivuutetaanko se kaikessa vaatimattomuudessa, ku­ten
on sivuutettu niin monta muutakin merkkipäivää.
t Mutta meidän käsityksemme mukaan Vapauden 40-vuo-tispaivä*
voitaisiin htiQmiöida''kaikkein parhaiten siten, että
toimitaan koko tämä mei!'kkivuosi mahdollisimman tarmok­kaasti'Vapauden
Jujittamiseksi ja levittämiseksi. Tässä on
riittävästi työtä n^eiUe kaikille. Työväenlehtien talousasema
Oli vissien taloudellisten lakien vudksi tällä mantereella sei-lainen,
että ne eivät pyöy pystyssä yksinomaan tilaustuloilla.
Ne tarvitsevat jatkuvasti lukijainsa lisäkannatusta, tapahtu-
Jtoon se sitten tfervehdysilmoitusten keräämisen ja suoranais­a
n lahjoitusten tai molempien menettelytapojen muodossa.
•Vapauden levittämistyötä voivat auttaa kaikki lukijat,
^((onesti oh uuden tilauksen saannin avaimena se, jos "taval-rlineh
lukija'' (eikä asiamies) lausuu työtoverilleen tai naapu­rilleen
jonkun myönteisen sanan Vapaudesta. Mutta /vaikka
Vapaudella onkin erittäin hyvä^siamiesverkosto; lukijat voi­vat
silti hankkia "itsekin" tilauksia ja siten auttaa lehden
leviämistä yhä laajempiin piireihin. • Yhtä tärkeätä on lehden
levitystyössä se, että lukijat valvovat mahdollisimman tar­kasti
lehtemme sisällön kehittymistä. On hyvä, että Vapauden
hyvistä puolista mainitaan ei-tilaajille; mutta ainakin yhtä
tärkeätä on se, että lukijat ilmaisevat toimitukselle valituk­sensa
ja toivomuksensa toimituspolitiikan suhteen silloin
kilin havaitsevat siihen olevan aihetta. Vain täten menetel­len
voinrmie suurinunat virheet välttää, korjata havaitut vir­heet
ja heikkoudet sekä ylläpitää työväenlehdille omin
lpi<?isiä suhteita toimituksen ja luikijakunnan kesken. '
; tämä merkkivuosi
aiitaa myös lisää mahdollisuuksia ja uusia velvollisuuksia.
Vapaudella on uuttera kirjeenvaihtovertkosto jonka tiedoi-
;titksiin ja uutisiin voidaan aina luottaa. Mutta vapaaehtoi-sjiuteen
perustuva kirjeenvaihtotyö on siksi vaativaa, että
• siinä tarvitaan ^mahdollisimman laajoja joukkoja. Pienem-yksi
taivkaksi kirjeenvaihtajaa
selvitä vaativasta tehtävästään suhteellisen hyvin. Mutta
suuremmilla paikkakunnilla, missä järjestötoiminta on moni­tahoista,
kunnalliselämä kirjavaa ja yleensä uutisaiheita pal­lon,
tarvitaan useampia kirjeenvaihtajia. Me siis toivomme,
että entisten uutterien kirjeenvaihtajien lisäksi Vapaus saisi
tänä merkkivuonna huomattavasti uusia kfrjeenvaihtajia,..:
• -rV?Jostässä mielessä,;"jjihiixniJie" Vapauden 40-vuotistä toi­mikautta-
koko vuoden, silloin voimme nyt alkavan vuoden
päätyttyä hav&ita, että olemme yhteisvoimin toimien saaneet
Vapaudesta entistä paremman tiedonvälittäjän ja yhdyssiteen
täkäläisten maanmiestemme palvelukseen. •
:.;Kovm pintapuolista oli ^^avustus"
::H Tuskin olivat ns. länsimaiden politiikkojen vetoomukset
ja.avunp3rynnöt lakanneet soimasta korvissamme kun näiden
samojen maiden muodostama Maailman pankki (International
Bank for Reconstruction and Development) tiedoitti, että
l^i^iarille ei anneta lainaa!
^ Vi 'Kuudenkymmenen maan muodostama Maailman pankki
^: ilmoitti presidenttinsä Eugene Blackin suun kautta, että kun
ITnkari ei ole jäsenenä tässä laitoksessa, mikä suuresta jäsen-imäärästään
huolimatta on melko lujasti Yhdysvaltain kon-
.trollissa, sillä Yhdysvallat omistaa 31 prosenttia sen osak-ikeistai
niin Unkari ei saa taloutensa jälleenrakentamista var­ten
sadanmiljoonan dollarin lainaa, jota senotaksuttiin pyy-jtävän.
Ja vaikka Unkari olisikin pankin jäsen, se ei saisi
sitteukään tätä lainaa, kertoo AP:n uutistieto (jouluk. 28 p.)
mr. Blackm julistaneen.
^ . Ja miksi Unkarille ei armeta Maailman pankin lainaa sit­tenkään
vaikka se olisi j
Tororitolainen Globe and Mail antoi tähän kysjiansEkseen .
fittelico tyhjentävän vastauksen. Kuten tiedetään, Globe and
SYtMTYA/lÄ-
PÄIVIÄ
Yria Valli; Azilda, oat. täyttää
Jauantainar tammikuun 5 ^'Sxvit&
SO vuotta.' .
.Yhdymme sokulaistea ja tutta*
vain onnentoivotuksiin; '
Mitä niinit suovat
EI ITKUA E im
HfApIMASTEK KIRISTYSTÄ '
?'HaI|iäi8in mainita - lyhyesti niis­tä
ihmisistä, jotka lähtivät Unka­rista
näinä koettelemuksen päivinä.
O l i s i vaikeata vuodattaa kyyneb^tä
heidän puolestaan, j a ne maat, jotr
ka ottavat heidät vastaan, jeivät t u le
olemaan onnellisia heidän läsnä­olonsa
johdosta. ; Osa heistä saapui
lännestä toimeenpanemaan .vasta­vallankumousta;
Osa heistä suorit'
t i vakavia rikolcsia isiensä maassa
j a lähti välttyäkseeh .oikeutetulta
rankaisulta.
'^Eräs toinen luokka niistä ihmi­sistä,
jotka lähtivät j a j o i t a emme
l i i o i n sure, on se, j o t k a eivät kos­kaan
ole pitäneet maatamme syn­nyinmaanaan,
erikoisestikin kapita­listisen
järjestelmän häviämisen jäl­keen."
Unkarin Kansantasavallan puhe­miehistön
presidentti Istvan
Dobi
in toinen piiol
Ufdcaifn lapabttuDoiai «pistä on
e s i t ^ y monenlais^ - afHaOau
Erääoä ääripmäisyyteid
k o l < » ^ i a e a (sielitlieteelVneii)
snnntan;,, Joka etsQ selitystä yk-sinomasvi
:>^di|ekfiivisj^
Inllisisfa' täamni^ PäbiTästaise-nä
äärimmäisyytenä taas etiintyy
sottiilaiis, joka^^kieltää; suhSek^v
visten tekijäin merkityksen Ja täi-loin:
saattaa, Ktttenesim. Banskatk
sa on tapabtonut päätyä etsimään
s e 1 i:t y s t ä Jopa entomofogian
(bydnteistieteeo) alalta.
Batkalso^ Jpka ottaa haomfoon
kaikki olennaiset tekijä| ja par­haiten
palvelee tyoväeoliiket^,
lyödetiun tieteellisen dialektisma-terialistlsen
menetelmän pohjal­la,
v Tämä suojelee erebdyksll':
tä ja auttaa t)<väenlUkkeen jäse­niä
valppaasti torjumaan vaarat
Siinä mieleesä julkaisemme^ seu­raavassa
katkelman aikakauslehti
lyovoje Vremjan (n:o 47-56) sei- ^
västä ja ydimekkaastä tapahtu­mien
erittelystä. Tämä sitäkin
suuremmalla syyllä kun siltä i l ­menee
aidan ^toinen puoli", min­kä
valtalehtien voimakkaasti' prb-pagandaluontolset
kirjoitukset
ovat itselleen mukavasti sivuatta:
neet:
: U n k a r i n historiaa viimeksi kulu­neilta
viikolta ei vielä ole kirjoitet-
Punainen joulukoriste
vaihdettiin siniseksi
st. f::atharines. — K u i n k a tyhmik­s
i voimm^ t u l l a (How>sillycan we
get) lausui joulukuuii '20 pnä L i n ­coln
Countyn'-tuoinari;Thomas Dor-i
by kansalaispaperien antainistilai*
suudessa. Punatähti o l i pantu kau­pungin^
talon - katoilee osoittamaan
miehuutta; maailman rauhaa^ j a hy­vää
tahtoa kaikille ilimisiile. Mei­dän
täytyy katsoa asioita niiden pa­remmalta,
puolelta eikä etsiä näky­mätöntä
pirua. Seuraava askel tie­tysti
olisi ottaa pois punaiset merk­kivalot'
poliisien patruliiautoista ja
«turisteyksistä; selitti . m a i n i t t u
tuomari. , — - —
Käi^aläisp~apenen T-vannontistilaC^
.suudessa hän jatkoi puhetta seMraa-vasti:
Kansalaisina teidän täytyy
muistaa valanne^ että te Olette myö­tämielisiä
kuningattarelle j a Cana-dalle;
ja että ennenkaikkea, seuraat­te
maan lakeja.
Tämä punatähti-puhe o l i jatkona
n i i l l e kirjoituksille joita o l i paikal
lisessa lehdessä yleisön kirjeitten
joukossa. Kirjeissä pahoitellaan s i ­tä
k im iso punatähti on laitettu kau­pungin
talon päälle joulukoristeiden
yhteyteen. Tämä tuomari sanoi
j u u r i n i i n kuin minäkin: olisin ha­lunnut
sanoa siitä tähdestä. Vasta­kohtaa
(typeryyttä) osoitti St. Ca-tharinesin
pormestarin lausunto.
Häneltä olivmyös lehdessä k i t i e ja
hän pahoitteli, kun he eivät ole sitä
tähteä huomanneet j a sanoi että sitä
Mail on hyvin läheisissä suh­teissa
Toronton 'Bay kadun ra--
hamiespiirien kanssa.' Se taval­lisesti
tietää, mitä Bay kadulla
ajatellaan maailman asioista.
Yleisesti myös tiedetään, että
Globe and Mail on vaatimalla
vaatinut Unkarin ^'avustamis-ta".
Terroristien riehuessa Bu­dapestin
kaduilla "jahdaten ja
tappaen punaisia" .kuten uutis-tiedoissa
silloin kerrottiin,
Globe and Mail oli haljeta Un­karin
avustamisvimmasta. Mut­ta
vielä ei ollut oikein muste
kuivunut sen "avustusvetoo­muksista"
kun Globe julisti
toimituspalstallaan:
"Julkeuden huippuna on vair
kea voittaa sitä kun Unkarin
kommunistihallitus pyysi Maa­ilman
pankilta 100 miljoonan
dollarin lainaa , . Ja tätä
lennokasta auttamiskieltoa pe­rustellaan
mainitussa lehdessä:
'^Kommunistien väärinhallin-nan
alaisuudessa Unkarin öljy-kaivot,
kivihiilikaivokset, säh­kövoimalaitokset,
teollisuuslai­tokset
ja maatalous. Unkarin
koko talous meni palasiksi jo
ennen Moskova-vastaista kan­sannousu.
Kaikki rahat niitä
(Unkarille) annetaan länsimai­sista
piireistä tulisi poikkeuk­setta
käytettäväksi väärinhal-linnan
ja joukkomurhien tulos­ten
korjaamiseen . . . "
Siis, ei mitään apua Unka­rille!
sanoo Globe and Mail.
Ei liioin ole ihme, jos tällais­ten
puheitten ja Maailman pan­kin
kielteisen päätöksen perus­teella
unkarilaiset sekä tavalli­set
ihmiset kaikkialla maail­massa
tulevat suhtautumaan
suurin varauksin Suuren Ra­han
juttuihin Unkarin "avusta­misesta"
— sillä, kuten sano-voi
joku pitää vaarallisena. Siksi
on se otettu pois katolta ja pantu
tilalle sininen tähti! Mutta puolus­tuksekseen
hän: kuitenkin jatkoi^
että se o l i erään yhtiön mainosmerk^
k i . 'Aikaisemmin se on ollut siellä
katolla neljä tai v i i s i vuotta. Minus­ta
pormestari saavutti tässä eräänr
laisen typeryyden ennätyksen j ä un­hoitti,'
että me elämme demokraat­tisessa
maassa, missä on lupa pitää
jopa punaisiakin joulukoristeita.
Punatähden vaaran : kaatamiseen
kului 4-5 vuotfaK^aan nyt kun se
saatiin hävitetyksi on tänne ' St
Catharinesiin odoteltu j a tullutkin
= U n k a r i n - p ^ f i i s i a . Myös heidän
iiyvSksi: pörmestarf vaihtoi punaisen
joulukoristeen siniseen.
Täällä on paljon mainostettu^ Un-karin:
pakolaisten avustamista. Mikä
on luvannut, kalustaa huoneet, k i ^ a
antaa vapaan huoneen j a nioan^in
siihen asti kunnes pääsevät t ä ^ä
työhön jne.
O l i sentään paikallisen lehden
yleisön osastossa yksi sellainenkin
kirje jossd kirjoittaja kysyy pahoi­tellen,
että miksi kiinnitetään niin
suurta huomiota unkarilaisiin pako­laisiin
vaikka täällä omassa maas­samme
on n i i n monen osalla työt^
tömyytta ja suoranaista kurjuutta­kin.
Hän myös kysyiv että miksi
oman nuorisomme on n i i n vaikea
saada säädyllistä työpaikkaa. Hän
mainitsi tuntevansa erään korkea­koulun
käyneen nuorukaisen, jok-etsi
koko vuoden tuloksetta työtä.
Tämä nuorukainen sai paikan vain
sotaväestä j a sen jälkeen hänet lä­hetettiin
Saksaan.
Samoin tunnen minäkin erään
nuorukaisen, joka menetti työpaik­kansa,
eikä saanut uutta tilalle ja
liittyi siitä syystä armeijaan. Hän­k
i n ori korkeakoulun läpäissyt, mut­ta
17 viikkoa kestävän harjoituskau­den
jälkeen hänkin menee Saksaan
lisäharjoituksille.
On tietenkin hyvä, että uusille tu­lokkaille
ollaan avuliaita. Mutta
miksi vain j o i l l e k i n heistä? Oikeur
den mukaan pitäisi antaa samanlai­set
etuisuudet k a i k i l l e siirtolaisille.^
Ja oman maan nuorisoa ei saa liioin
hylkiä. Canadan- omillekin kasva­teille
on varattava säädyllinen toi­meentulomahdollisuus.
.Mevanliem-mat
siirtolaiset olemme tottuneet
kovia kokemaan — jätekannuista
löydetyt ruoan jätteet ovat meille
monelle. tunnettuja; Siksi olemme
iloisia, että olosuhteet ovat. uusille
tulokkaille paremmat — mutta puo­lueellisuutta
emme voi hyväksyä
minkään tekosyyn nojalja. Minä olin
siinä onnellisessa asemessa silloin,
että minulla oli vaimo j a puolen
vuoden ikäinen lapsi. Vaimo meni
ruokalaan työhön. Minä hoidin pie­nokaista
ja asuin — autotallissa. Nyt
taas jolloin olemme kohta '^li-ikäi-siä",
niin työt eivät liiaksi rasita,
kun kerran löytyy nuorempaakin
työvoimaaa. Siitä huolimatta on vie­lä
monta vuotta ennenkuin saamme
sitä siunattua vanhuudeneläkettä:
Ajat ovat muuttuneet paremmiksi
—• mutta läheskään kaikki ei ole
vielä siten kuin-pitäisi.
Toivon k a i k i l l e hyvää uutta vuot­ta,
ja myös. hyvää — työonnea. —
Kustaa. -
to. 'myöbenumn voidaan ta­p
a h t u n u t k u l k u j^ydelli$esti 9äb-dä
j a tyhjentävästi'eritellä. Mutta
j o nyt voidaan j a täityykin vastata
tärkelnipiln:~ yleistä : mielipidettä
kilnnostayiin kysymyksiin, jottar telir:
täisiin loppu käpitalistilehdä^n
propagandistisesta noidantanssista
j a autettaisun läni;imaissa asuvia
kunniallisia ihmisiä joita taantu­mukselliset
lehdet>'yrittävät har­hauttaa
valheellisilla jättiläisotsi-koillaän,
välttymään hätiköidyistä
johtopäätöksistä. - , ^ -
Kuten vallankumouksellisen työ-läisr
ja/talonpoikaishallituksen pu­heenjohtaja
Janos ^.-Kadar totesi
marraskuun 11 pnä Budapestin r a ­diossa
.pitämässään puheessa, on lo­kakuun
23 pnä alkaneen kansanliik­keen
syitä etsittävä ennen kaikkea
niistä raskaista virheistä, joita maan -
aikaisempi johto on tehnyt työtäte­kevien
vahingoksi (vahingolliset,
virkavaltaiset johtamismenetelmät,
sosialistiseen laillisuuden loukkaa­minen,
kansallistunnon halveksun­ta
' ym.) Nämä • pahat virheet j a ää­rimmäinen
laahustus niiden poista­misessa
kuohuttivat kansan joukko­j
a .
Mutta aivan ilmeistä, on että
joukkotoiminnan useimmat osano^
tajat eivät kohdistaneet iskuaan so­sialistiseen-
järjestelmään eikä kan­santasavallan
saavutuksiin. Unkarin
työläisten talonpoikien j a henkisen
työn tekijän terve ihmisjärki täy
tyy arvioida perin niukaksi, jos ku
ten läntinen; lehdistö tekee^ väite
tään että he, j o t k a kansavallan vuo
sina olivat saavuttaneet suurtc
edistystä, haluaisivat palauttaa maa
han entisen: kapitalistis-feodaaliser^
järjestelmän sekä Horthyn komen
non; kaikessa, raakalaisuudessaan ja
petomaisuudessaan; Ilman ulkoi­sen
ja sisäisen -yastavallankumouk
sen voimien puuttumista tapahtu .
m i i n Unkarin joukkoliike olisi epäi­lemättä
rauhallista j a kivutonta tie­tä
• toteuttanut työtäekevien oikeu­tetut
vaatimukset.
Mutta juttu onkin sellainen, että
Unkarin joukkoliikkeeseen o l i alus­ta
alkaen soluttautunut taantumuk­sellisia
j a vastavallankumoukseutsia
voimia, jorka sitten työntyivät yhä
epemmän etualalle. He e i i ' ^ söin^
Ic^fpyrläneet korjaumaaan virheitä
vaan kumoamasn kansandemokraat­tisen-
valtion j a kukistamaan^tyotär
tekevän kansan vallan. Nämä kan^
saa^ kohtaan 'i^lianiieliset ainekset
olivat xkauanjT^odottaneet sopivaa
hetkeä, j a nyt joukkojen l i i k e h t i m i ­nen
tarjosi tervetuUeen kyltin ri­kollisten
kaappaussuunnitelmien to­teuttamiselle.
Turvautuen iskusanoihin "demo­kratiasta"
ja •"vapaudesta" vast-vsdlankumoukselliset
päästivät val­loilleen
julman valkoisen terrorin.
Kun joukkoliikkeeseen osallistuneet
työtätekevät ihmiset havaitsivat, et.;
tä taantumuksen - edustajat väärin­käyttivät
liiketä vastavallakumouk-sellisten
tarkoitusperien ^ hyväksi,
n i i n he käänsivät'näille selkänsä. Sa­manaikaisesti
tunkeutuivat entiset
Horthyn santarmit j a kaikenlaiset
rikolhsainekset, jotka taantumus oi
huolellisesti kerännyt vankiloista,
yhä näkyvämmin kärkeen. J u u r i tä­mä
herrasväki j o l l a jo vanhastaan
oli perusteellinen ammattitaito mur­ha-
j a hirttotyössä, toimeenpani ve­rilöylyjä-
Budapestin j a muiden kau­punkien
kaduilla. Juuri tämä taan­tumuksellinen
pohjasakka, j o l l e m i ­kään
e i ole pyhää, räjäytteli kylmä­verisesti
asuintaloja^ sytytteli kaup
papuoteja j a tehtaita palamaan tu-
"losi museoita j a teattereita. J a näitä
samoja fasisteja tai näiden kanssa
liittoutuneita ..olioita lännen porva­rillinen
lehdistö j a jopa muutamat
sosialistisetkin lehdet nyt ylistävät
'vapaustaistelijoiksi".
Rauhankongressi
järjestää Moiiki^ii
Tbroiilossa f,k, 2$ p.
Toronto. — V i i m e v i i k o l l a julkais^
tussa - tiedonannossa^ Canadan
Bauhankon gressin: puheenjohtaja,
t r i James G. Endicott'-sanoo, että
Keski-Idän j a U n k a r i n tapahtumat
ovat saattaneet meidät kaikki huo­mioimaan
jotta maailman rauhaa ei
o l l a vielä-taattu. *
Uudet keksinnöt atomiaseiden
alalla herättävät huolestuneisuutta
j a kaikkialla maailmassa maahan
laskee radioaktiivista tuhkaa. Vaik­ka
vetyppmmikokeilut lopettaisiin
aivan heämiten, tätä tuhkaa sataisf
maan .päälle vielä useiden vuosien
ajan.
Useiden ihmisten halu on ajatella
j a puhua mahdollisista tämän ongel­man
ratkaisuista, oppiakseen tois­ten
ihmisten mielipiteitä j a yrittääk­seen
tehdä jotain rakentavaa rauhan
takaamiseksi.
Tätä seikkaa silmälläpitäen E n ­dicott
ilmoittaakin, että hän on jär­jestänyt
keskusteiukokouksen pidet­täväksi
lauantaina tammikuun ; 26
päivänä k e l l o . 10:stä aamulla kello
12.30:een i p ja kello ,2:sta kello
5:een ip.. P r i n c e George Hotellissa,
K i n g j a York-katujen kulm.
'.'Korostamme, että tähän kokouk­seen
osallistumista ei tule käsittää
kenenkään taholt^ sitoumuksena
kannattamaan mitään määrättyä jär­jestöä
tai mielipidettä"y sanoi E n ­dicott
,
' m 'OLLUT yJILU ^
_ Haluaisin ostaa parih alushou-'
suja. • . .
— Jaahah, smsiko öHa talvi- v a i
kesähqusut? ' - »f-'
— Se on jKunantekevää.
— Pitkät Vai lybytlähkeiset?
' — Yhtä hyvät kummat v a i n . ' '
- r - N a . naisten housutko v a i mies­ten
housut?
— E i sillä v ä l i ä . . . ne eivät tule
minulle.
YK haluaa saada viisi .'.
suomalaista poliisia
HelslnkL YK:lta on saapuimt
tiedustelu saada New Y o r k i i n Yh­distyneiden
Kansakuntien palvelUk-seeuvviisi
suomalaista poliisia. Kysy­myksessä
on kuulema vähintään
vuodei^ kestävä komennus.
Y K : n rakennusten ' poliisivaivöii
Fasistiset voimat ovat
vitkkaassa toiminnassa
T o r o n t o . — Miljoonia: dollareita pl-1 ja Bolshevikkiva-taisten Kansojen
iälsi varata eri idellsistä kökoonpan- ' Liiton presidentti Christo Stateff: sa-.
Toronton
''itäläisten"
uutisia
-Toronto. — Onnellista uutta vuot­ta
toivottaa myöhästyen t e i l l e - k a i -
kille.v'Itäläisten" sarja-juhla joukko.
1i'oivomme etta tulette suurella jou­kolla
sanomaan Murrelle, 6 Playter
bld. ensimmäisenä uuden vuoden
lauantaina tammikuun 5 pnä. Siellä
sitten ilta kuluu hupaisesti seura,
nelien. ääressä ja välillä voimme
nauttia kahvipöydän maukkaista an­timista.
Näin sitten joukolla viem-nie
eteenpäin yhteistä asiaa.
Sunnuntaina, tammikuun 13 päi­vänä
haalilla hyvä laatikkopäivälli-nen
alkaen kello 1. Päivällisen jäl­keen
pelataan bingoa, ja lapsiflc on
järjestetty elokuva-esityksjä. Siis on
huvia ja nautintoa koko perheelle.
"Itäläisten" kokoukset pidetään
haalilla joka perjantaisilta kelle 8.
Tervetuloa kalkille. Kokouksiin on
järjestetty elokuva esity"ksiä j a mui­ta
huveja.
'Suuret juhla-tanssit on haalilla .—
perjantaina tamnukuun 2^. päivänä;
> Arvokas juhla-ohjelma esitetään
sunnuntaina tammikuun 27 pnä kel­lo
4 iltapäivällä.
Tervetuloa näihin tilaisuuksiin.
— Idän likka.
nun sotilaallisen ryhmän muodosta­miseksi
NATOin palveluun.
Yhdysvaltain kongressin entinen re-publikaanipuolueen
jäsen ja Valkoi­sen
Talon neuvonantaja Charles J .
Kersten puhuessaan psykologisesta
sodasta äskettäin tääUä.
Hä.ni ehdotti: käyttää täliän suurim-naan
osan siltä $100 milj. mitä Yhdys­valtain
hallitus käyttää "operatio
3^"^", eli sosialistisissa maissa suo­ritettavan
subversivisen- ja propa-gandatyön
hyväksi.
Äskettäin paljasti: täällä Umestyvä
Tribune A. Kovarin.joTca järjesti ns.
Toronton "unkarilaista jäi-jestöä" ke­räten
varoja sellaista sotilasosastoa:
varten. Canadan Punainen Risti on
ilmoittanut, että sillä ei ole minkään­laista
tehtävää tämän • rahaston
kanssa.
Heti sen jälkeen kun Kersten pu­hui
15:sta eri-ikieliryhmästä kokoon­pantu
"Mutual Cooperation. League"-
niminen: ulkomaalaisten fasistien
johtama järjestö kehoittl sotilaalli­seen
sekaantumiseen Euroopan itä­osassa.
Järjestön sihteeri Milan Jakubek
sanoi: i
"Jumalalle kiitos: niistä verivirrois­ta
mitä on vuotanut Unkarissa. Se
oli ainoa tie, miten lännen silmät
avattiin! Ikonununismin tcdeUiseen
olemukseen., . ."
. Jrfkubek ja hänen ikanssa yhteis­toiminnassa
oleva D. D. Stokal, Uk-rainan-
Canadan komitean president­ti,
tekivät "aloitteen- '^Mutual-Coope­ration
Leaguen" kokouksen järjestä­miseksi,
jossa tämän järjestön presi­dentti
S. W. Prolich ja mr. Kersten
puhuivat.
Bulgarian Kansallisen Rintaman
ta. on. tähän saakka oUut newyojfki- "<
laisten poliisien tehtävänä.' .
f ii
noi tk. 17 pnä, että nyt on hetki
sanoi julistaa sota NeuvostoIiittoä:*^taan.
"Tämä on psykologinen hetki alka»v
sota Neuvostoliittoa vastaan", sanoi
hän Torontossa. "Ns^ on aika va­paalle
maailmalle iskeä kommunis­mia."
Tämä entinen Bulgarian maata-lousministert:^
sanoi sanomalehtimleT,;
hille, että hänen Johtamansa järjeistö:
on useampaan eri kertaan yrittänyt
saada aikaan vallankumouksia Bulga­riassa;
Puolassa, Albaniassa, Uhfca^-
rissa ja Itämeren maissa.
Budapestin ooppera
ei lulekaan
Canadaan
Toronto.—'Budapestin oopperan
jäsenet joita " t u o t e t t i i n Canadaan''
kovalla touhulla j o i t a k i n viikkoja
sitten, eivät tulekaan tänne, tiedoi-tettiin
torstai-iltana.
W i l i am Varga kertoi täältä saa­neensa
tytärpuoleltaan, Budapestin
oopperan sopraanolta J u l i a Rigolta
kirjeen missä sanotaan, että maini­tun
oopperan 50 taiteilijaa, j o t k a pa­kenivat
Unkarista, e i tulekaan ryh­mänä
Ganadaan.,
Wienistä lähettämässään kirjees­sä
mrs. Rigo selittää, että kyseisen
ryhmän kielteisen päätölraen yhtenä
perussyyiiä on se kun Cailadassa ei
ole oopperataloa. Mr. Varga sanoi
pakolaistaiteilijain olevan ."petty­neitä
siitä kun he eivät saaneet- Ca^
nadasta mitään -avustustarjouksia".
Osuusfoiminta
edistyy Nolalussa
Nolalu. — Koska minut valittiin ^
kirjoittamaan lehtiraportti Farm?r,'s ,: >
Mercantile osuusliikkeen puolivuo-'
sikokouksesta, joka pidettiin jouluk. ' ^
9 pnä GSJrn haalilla; koetan nyt
täyttää tehtäväni. Tämä on kyllä t
vähän viivästynyt joulukiireitteri ta- ?^
k i a . , :f
Kokouksen avasi Wm; Marttinen
joka valittiin puheenjohtajaksi. Pöy-täkirjuriksi
Arvo Niemi; Liikkeen, f. F ;
hoitaja E . Hygman l u k i kokoukselle" Sf^;
tiliraportin ja Marttinen johtokuh- ?'f|^f
nan toimintakertomuksen.
Liikevaihto viimeksikuluneen
puolen vuoden aikana oli $98,844.
Viime kesän aikana tehtiin paljon';
korjauksia pääliikkeessä, moi. lai­tettiin
; sisustus "itsepalvelun" mal­l
i i n . Kattoja myös uusittiin j a os­tettiin
kaksi, uutta . kuorma-autoa.
Jauho j a viljjsitavaraa on tilattu'jiJn-' > Pdfo;
ic!un verran Western Federation Co-operativen
kautta.
South Gillesin sivuliikkeen isän- */
t ä W . Berglund selosti^ että voisi
tehdä edullisempia ostoja, jos olisi ^
isompi varastohuone viljalle. Annet­tiin
siis johtokunnalle huoleksi suu­rentaa
kuorma-autovajaa niin, että
siihen saadaan enemmän viljan säi- I
lytystilaa. , Tämä saadaankts-vähia^/;:
ICttst^nnuksin kuorma-autovajan yh- '-^
leyteen" Johtokunta o l i myös päät- V
tänyt laittaa uudet vajot pääliikkee- >t f ^ i
seen. '
Liikkeenhoitaja Hygman pyysikö- * f |
kouksen hyväksymistäosuustoimin- - f;
tarkiltan perustamiselle täällä. Hän 4 J
selosti tämän "Co-Op Guildin" t a r - _ i f.
koltusta j a lupasi hankkiiaa oohhjjeeiittaa Yi I
perustamistyötä varten:
Sitten joulukuun 16 pnä oli CS , ^ ' tj
J . n haalilla kuusijuhla j a haali ol^l.' ^|
k i n täynnä yleisöä Mr. NordsJ^röm' mJf-i
esitti useita filmejä ja E. Hygma?iji .«rt:*
lausui yleisön tervetulleeksi. Samal- ^4
la hän esitti vuodenajan onnitteu^^l ^^ij'
lut. Hän myös kehoittl muutamin T?' \
sanoin yleisöä käyttämään mah­dollisimman
paljon osuusliikkeen
tarjoamaa palvelua.
Mr. Nordström piti lyhyen juhla­puheen.
Joulupukki saapui jakamaan lap­sille
pikku-antimiaan. Lopuksi' tar-joiltiin-
aikuisille osuusliikkeen kah­vista
keitettyä kahvia j a osuusliik­keen
"cake mixerissa" valmistettuj a
kaakkuja sekä muita leivoksia. Lap­sille
tarjoiltiin luonnollisesti "pop­p
i a " . — M .
Umkarin haUititksen
päätös ^äkeasioista
Unkarin työläis-talonpoikainen
vallankumoushallitus on käsitellyt
kysymyksen eläkkeistä ja päättänyt
kumota aiheettomat päätökset eläk­keiden
kieltämisestä e r i henkilöiltä.
Hallitus on antanut määräyksen elä­keasioiden
uudelleen käsittelemises-
, , tä j a eläkehuollon säännöstämisestä
t a a n : Hadan hetkellä y s t a v a tasavallan aineellisten mahdolli-t
u n n e t a a n " suu..k. sien m. ukaisesti. -
Sosialismi ja sen Ruoppaajat
Uudelle vuodelle lähdettäessä
meitä periaatteellisia sosialisteja ja
kommynisteja sekä puolueisiin kuu­lumattomia
työväenliikkeen jäseniä
kiinnostaa kysymys sosialismin mah­dollisuuksista
nyt alkavana vuonna.
Toisin kuin Suuren Rahan lehdet
ovat väittäneet, "kommunismia" - ei
ole vielä missään, vaikka meillä on
k i h sosialistinen maailmanjärjestel­mä,
mihin kuuluu maita, - joissa on
joko kokonaan kommunisteista
muodostetut - (Neuvostoliitto) tai
kommunisteista, sosialisteista ja
porvareista (Kiina) muodostetut
hallitukset.
Kuten , muistettanee. Yhdysval­tain
varapääministeri Nixon vie­r
a i l i : j o u l u n ; edellä Wienissä ja^ J u ­listi
sieltä palattuaan, että "kommu­nismi
sai kuoliniskun" vuonna 1956.
Tällä hän tarkoitti sitä, että sosia­lismi
tulee häviämään maan kama:
raita vuoden 1936:n tapahtumien
johdosta.
J a tästä riemastuneena huusivat
Suuren Rahan lehdet yhdessä kuo­rossa,
että. j u u , kommunismi on saa-,
nut .kuoliniskun.
Mutta mikä on totuus?
Ottakaamme tarkisteltavaksemine
vaikka Intia. Intiassa pidetään vaa­l
i t helmikuun 25 päivänä. Näihin
vaaleihin valmistauduttaessa on I n ­tian
suuri hallituspuolue. Kongres­sipuolue
julistanut vaaliohjelmansa
nimenomaan niiden kokemusten pe­rusteella,
mitä Intian johtavat val­tiomiehet
ovat saaneet sosialistises­sa
j a kapitalistisessa maailmanosas-sa
vieraillessaan.
Ja mitä Intian kongressipuolueen
vaaliohjelmassa korostetaan?
Sosialismin suurta elinvoimaisuut­ta.
Joulukuun 30 pnä julkaisemas­saan
vaaliohjelmassa pääministeri
Nehru korostaa erikoisesti että In­tian
kaikissa laitoksissa on suuresti
kehitettävä, sosialismia -ja että
kongressipuolueen tavoitteena on
Sosialistinen osuustoiminnallinen
kansanyhteisö (Socialist Co-operative
Commonwealth). Ja
kongressipuolueen vaaliohjelman lo­pulliseksi
tavoitteeksi määritellään:
"Täysin sosialistinen yhteiskunta­muoto,
mikä antaa vapauden, vau­rauden
ja tasa-arvoisen mahdolli^
suuden k a i k i l l e ."
Voidaaii.-ehkä väitellä siitä, että
onko Nehrun " t i e " sosialismiin sitä
tai tätä. Mutta tässäkin väittelyssä
on huomioitava, että :sosialismin
suuren läpimurron jälkeen on a-vautunut
sananmukaisesti monta
monituista tietä , sosialismiin. Ja
tärkeintä on tämä: Intian' suuri
kansa ei ilmeisestikään usko Suu
ren Rahan puheita sosialismin
"kuolmiskusta".
Mitä sitten kuuluu sosialistisesta
maailm^nosasta?
Rajoitettu tila ei salli pitkiä pu­heita.
Mutta me voisime esittää
loputtomasti esimerkkejä suurista
taloudellisista ja kulttuurellisistä
saavutuksista niin Neuvostoliitosta
kuin kansandemokraattisistakin
maista. Tyytykäämme nyt lainaa­maan
» vain muutama r i v i A P : n Mos­kovan
uutisesta (jouluk. 30 p.) mis­sä
sanottiin:
"Uudenvuoden juhlatunnelma
valtasi Neuvostoliiton tänä iltana.
Elämä hiljeni miltei paikallaan tal­laamiseksi
. . .
Neuvostolehdistö korostaa vuo-denvaihdekirjoituksissaan
maail­man
kommunismin suuria saavutuk­sia
v. 1956 . . . H a l l i t u k s e n lehti
Izvesti a maalasi loistavan kuvan
vuodesta 1957, 'jolloin me tulemme
saamaan enemmän asuntoja, enem­män
kulutustavaroita, enemmän
ruokatavaroita j a suurempaa mate­rialistista
hyvinvointia neuvostolii­ton
kollektiivisille maanviljelijöille
sekä intellektuaaleille : . . Me ko­hotamme
maljamme suuren K i i n an
j a muiden kansandemokraattisten
maiden saavutuksille sosialismin
rakennustyössä. Kulunut vuosi oli
myös niille suuri edistyksen vuo­s
i ' . "
Ja vaikka Unkarin tapauksessa
o l i k i n sosialismin kohdalla suuri ta
'kapotku, niin tosiasia on k u i t e n k in
se, että sosialistisessa maailmanosas-sa
voidaan puhua suurista taloudel­lisista,
poliittisista j a kultturellisiä^
ta saavutuksista.
Intian kongressipuolueen vaalioh­jelma
on siitä yhtenä todistuksena;
• Toisena todistuksena voidaan p i ­tää
Suuren Rahan lehtien jatkuvaa
huutoa : "konimunismia" vastaan:
Turhaa kai on "kuolleelle"' kiuku-'
telia.
Ja nimenomaan Unkarista puhu­en:
Kun "länsimaat" kieltäytyvät
antamasta edes lainaa Unkarille - r
-ja Unkari saa huomattavia lainoja",,
sekä muuta avustusta Neuvostolii- •
tosta ja kansandemokraattisista
maista, n i i n lopputulokseksi tulee,'
tykkäämme siitä tai emme, ettälJn-k
a r i n kansa lii,ttyy entis^läheisera- -
min sosialistiseen^la^unanosaan,,
sillä "hädässä ystävä tunnetaan".
Allekirjoittanut muistaa miten .
1918 Suomessa "kukistettiin kom-^
munismi sadaksi vuodeksi". Mutta
30-luvulla se o l i uudelleen "kukistet­tava
ikuisiksi ajoiksi". Sitten tuli
sotavuodet, j a s i l l o i n ".kukistettiin"
taas sekä Suomen .että Neuvostolii­t
o n "kommunismi"; Mutta nyt " i h ­metellään",
että -mistähän johtuu,
kun neljäsosa suomalaisista äänes­tää
jatkuvasti vasemmiston puoles­ta
j a Suomen työväenliike on min ,
voimakas, että se voittaisi milloin
tahansa eduskuntavaalit, jos se lo­pettaisi
keskinäisen kinastelunsa ja
ryhtyisi yhteisin voimin toteutta­maan
sosialistisia periaatteitaan. ,
- H i t l e r i ?'murskasi" v o i m a a kuk-kuloUla
ollessaan "kommunismin
tuhanneksi vuocleksi" ja yhtä suuna
eleitä teki Mussolini. Mutta heidän
avaamistaan verivirroista nousi mo­n
i n verroin laajempi ja voimak­kaampi
sosialistinen maäilraanosa.
Me voimme tietenkin oUa joko
sosialismia vastaan tai sen puolesta.
Vapaan niaan vapaina kansalaisina
meUlä on siihen oikeus.
Mutta tuhmuutta, suurta tuh­muutta
on itsepetos. K a i k k i merkit
nimittäin viittaavat siihen, että mr.
N i x o n j a kumppanit ovat nyt yhtäj
kaukana todeUisuudesta, k u i n obväT
hänen aatteelliset edeltäjänsäkin.
— Känsäkoura.
1
y -i
m
m:
ii 1
1