Vapaus, July 19, 1956

              Sivu 2 Torstaina, Keinäk. 19 p. — Thursday, JuJy 39,1956
iiiiiiiiii Telephoa»»: Bo». OfflOBpB.4.4264;
SditorisIOffice OB. 4-ld9. UUMser
SLSaftfi. ^tarHr-SkUand. JttfttttAg
addran: Bo« Sodbtoy, Ontario,
Orv» M fbmtab O n M i a n c £i>
u «aeoBd d&sa soaJI fcjr fbe Pött
Of fin» I>Q>artfflent Ottova. Pub'
Utfied thrice veekljr: Tuesdas»,
IRtiaradftT» and Saturdays i v Vapaus
Ebn SL W^ S ^ u r y , ODt, Canada.
Mvertittog xste» 1900 »RPUe»t)o<>'
Tran^Uon int ot «basve.
TILAUSmNNAT;
Canadaaa: J *k, 7i)0 « t J t 3 .»
3 kk. 2 ^
Ylidyavallolm; S vk. SX» 0 U c 430
Suomena: , .1 vk. 0 ^ 6 kk. 4.75:
Ehdotus, joka tulisi hyväksyä
Viime tiistaina kertoivat maailman sanomalehdet suurin
otsikoin, etfa Neuvostoliitto on telbnyt länsivalloille ehdotuk-'
sen. «ttä sovittaisiinkaikenlaisten atomipommilco|ceriujen lo-pettainisesta,
kaikkien atomiaseiden pannaan julistamisesta ja
"atomipommivarastojen hävittämisestä.
" -Tämän.ehdotuksen esitti Neuvostoliiton uusi ulkominis­teri
Dnptri Shepilov Neuvostoliiton Korkeimman neuvoston
istumiossä; Shepilov sanof^että Neuvostoliitto on valmis neu-jvottelemaan
tästä kysymyksestä heti Lontoon ja Wäshingto-nin
kanssa. Hän sanoi, että Neuvostoliitto on valmis hyväksy­mään
asiaa koskevien neuvottelujen käymisen YK:n kautta,
Wpbnukscfnlaatimisenkolmen vallan'neuvotteluissa t^isitten
sen, että kukin valta antaa julistuksen asiasta.
/'.'.Atpfnipommikökeilujen, pannaan julistaminen,ei tieten-
Jcäänolisi vielä koko ratkaisu, se ei vielä poistaisi atomisodan
väaiaa^ maailman itsemurhavaaraa. Ulkoministeri^' Shepilov.
sanookin Neuvostoliiton ha]litukfeen käsittävän, että! >''atomi-pommikokeilujen
pannaan julistaminen on 'ensimäinen askel'
a^>mippmmien käytoii lopullisiseen kieltämiseen ja varasto­jen
tuhoamiseen. * , ' ' " ;
"' i ^korkein Neuvosto hyväksyi yksimielisesti päätöslausel­man,
jossa kannatetaan Japanin parlamentin vetoomusta ato-i^
nii-ja vetypommien Jtokeilun kieltämiseksi.
r Meidän /suomalaisten kannalta on erikoisen mielenkiin-
'tol^ta myöskin se, että Korkeimmassa Neuvostossa Neuvosto-
Karjalan edustaja Otto Kuusinen osallistui keskusteluun, an­taen
iäyden kannatuksensa Japanin parlamentin vetoomuk-söile
ja sen johdosta hyväksytylle päätöslauselmalla.''
Kuten Neuvostoliiton .ulkoministeri Shepilov sanoi esit-taesspn
ehdotuksen ^Korkeimman Neuvoston kokouksessa,
riippuu, vastaiset toimenpiteet länsimaista. Näiden taholta'
on* viime aikoina syytetty,
' \eitä sen jälkeenkun Neuvostoliitto on atomi- ja vety-
^ " -'"'heiden valmistuksessa saavuttanut ja mahdollisesti
' "'"^'sivuut'tai>ut länsivallat, on se menettänyt mielenkiin-
.pUtonsa atomiaseiden pannaan julistamista kohtaan.
^ ' Shepilov sanoi nyt, että edellämainittu väite on täysin
^,,^perätön ja nyt-on länslvaloilla itsellään mahdollisuus
'^osoittaa, missä määrin ne todella haluavat vapauttaa
maailman atomi- ja vetysodan pelosta.
;i;i/ivKukä hyvänsä tavallinen; ihminen
. toni^tiökemää esitystä täytyy, myöntää, mikäli haluaa olla re-
.hellinfn, että sen toteuttaminen todella merkitsee atomisodan
, vaaran poistamista. Sen toteuttaminen merkitsee mypskin
sitä, että USA:n hallituksen väite ätomipommikokejlujen tar-p^
Illsuudesta maan turvaamiseksi hyökkäykseltä käy täysin
J^estamättömäksi ja paljastuu päinvastaisten pyrkimysten
kätkemiseksi puolustuksen savuverhon taakse.
'iZt Shepilov sanoo Neuvostoliiton ehdoksen käsittävän seu-r^
vaa: .
. "Neuvostoliiton hallitus ehdottaa kaikkien,atoml-ja
vetyaseiden kieltämistä, niiden kokeilun ja valmis-
" tamisen' kieltämistä, edelleen kaikkien ydinaseiden
. hävittämistä ja poistamista kunkin maan armeijol-den
varastoista."
'""'Hän sanoi edelleen, että tämän kysymyksen ratkaisemi-a^
Hsi ei tarvita, mitään monimutkaista kontrollisysteemiä, sil-
,lä: nykyaikana voidaan, tieteel^sillä laitteilla todeta kaikki
atomiräjähdykset. Myöskään ei tarvita mitään pitkiä ja mo-
I nimutkaisia; neuvottelu ja, koska siitä voivat sopia ne; kolme
: valtaa — Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Britannia — joilla
'^h^piahdollisuus ydinasekokeiluja suorittaa.
•"'"Maailman rauhanvoimien tehtävänä on tällä hetkellä
• kohottaa äänensä entistä voimakkaampana vaatimaan^ että tä-h'an
täysin käytännölliseen Neuvostoliiton ehdotukseen vasta-^
tfiian myönteisesti; On vaadittava niin yhdessä kuin toisessa-
, kin; maassa hallitusta antamaan kannatuksensa tälle ehdotuk-;
selle ja tehtävä selväksi^ että ne hallitukset jotka kieltäytyvät
rjrKtymästä neuvotteluun tämän ehdotuksen pohjalta, paljas­tavat;
itsensä atomiaseiden hävijtämisen vastustajiksi ja maa­ilman
hävittämisen suunnittelijoiksi.
Tällä ^kertaa ei ehdotukseen voida vastata piiloutumalla
monimutkaisen atomiasekontrollin taakse. Ensimmäinen as-
-kel;?kuten Neuvostoliiton ehdotuksessa sanotaan ja mitä maa­ilman
rauhanvoimat ovat vaatineet, atomi- ja vetypommien
kokeilun lopettamineaij voidaan kontrolloita kaikissa johta­vissa
maissa olevien tieteellisten asemien avulla.
Tästä ensimmäisestä askeleesta ei myöskään voida todel­lisia
tarkoitusperiä kieltämättä kieltäytyä sillä, ettei ole muis­ta-
aseistuksen vähentämistä koskevista kysymyksistä ja ato-imvoiman
kontrollista päästy sopimukseen. Kaikista näistä
kysymyksistä tulee olemaan helpompi päästä sopimukseen
'sefti jälkeen, kun on otettu ensimmäinen askel, julistettu pan­naan
.atomiasekokeilut
, 4if;Tätä kirjoittaessa ei ole vielä tiedossa minkälaiset tule-
•vatolemaanUSA:n ja Britannian'hallitusten vastaukset Mah-r<
kllisestiainaldnUSA:n hallitus vieläkin lö^
tymiseen käytännöllisistä toimenpiteistä atomisodan väabran
pdiStemiseksii vaikka
$^ti rauhanomaisina pyrkimyksistään. Jos km
::ya]rtain kansa,. yhdessämaailman kaikkien kansojen 'kanssa,
^vvaatii^päättävästi Neuvostoliiton suoran ja avoimen ehdotuk-fsenrhyväksynustä,
niin ennen pitkää on myöskin sen annetta­va
sille hyväksymisensä. Se tietäisi pitkää askelta kohtirau-h;^
omaista maailmaa.
Sundqvist on pois joukostamme
Suoritettuaan Jtiifetta-väliä
uutteruudella ja tai­dolla
hyvän päivätyön; Ca­nadan
Suomalaisen Jäjrjes-ton
kansallinen sihteeri
G. Sundqvist siirtyi tiis­taina
pois joukostamme.
.Sundqvistin Jcuolema ei
tullut yllätyksenä hänen
läheisemmille tuttavilleen
J a järjestöihmi^lle, jotka
tiesjvät jo pitemmän aikaa
hänen sairastaneen mak­sasyöpää.
Mutta kaikesta
huolimatta tämä kuole- j {
mantäpaus oli hätkähdyt­tävä
uutinen meille kai-'
kille: Järjestömme .tietoi-;|
nen, kokemusrikas;ja kai­kissa
tilanteissä luotettava
kansallinen-sihteeri, on poistunut joukostamme — ja hänen
jättämäänsä paikkaa ei ole helppo täyttää; Ja vaikka
Sundqvistin Jcuolema oli kaikkein suurin?iska CSJ:llej^niin
vsamalla kertaa se aiheutti sutu-en menetyksen myösjVa-
•paus-lehdelle, jonka säännöllisenä Idrjeenvaihtajanavh
oli jo vuosiaennen kuin hänet valittiin vaativaan säiteerin
tehtävään- Vapaus oli aiha Sundqvistin suuren huolenpi-
,don kohteena; sillä hän käsitti, että CSJ:n ja Vapauden
asioita ei voida erottaa toisistaan. '
Sundqvist tuli- Järjestömme sihteeriksi siinä ajanjak-
/: sossa, jolloin CSJrn riveissä ja liepfeillä käytiin kiihkeätä
•väittelyä ohjelmakysyjnyksistä. Omissa kirjoituksissaan
Sundqvist esitti jo 20 vuotta sitten käsityskannan, että sil­loisissa
olosuljteissa kehittynyttä suuntakiistaa ei voitu
^välttää, että kaikissa peruskysymyksis
m i s t ^ i silloin jäänyt jäsenistö ehdottomasti bi^^assa^
Mutta enemmistönkin taholta'tehtiin eräitä taiktiikkavir'
heitä, nimerfomaan sikäli, että erotettiin jäsenyydestä joita­kin
seUaisiakSn henkilöitä, jotka olisi ajan mittaan vo
uudelleen Järjestön aktiivisiksi rakentajiksi. Työväenmie-henä/
joka antoi suuren arvon ja merkityksen työtäteke­vien
yhtenäisyys-kysymykselle, Sundqvist piti luonnolli­sesti
hyvin pahana näitä enemmistönkin virheitä, eikä hän
koskaan väsynyt toistamasta niiden antamaa opetusta.-Kud-lintautia
sairastaessaan — ja hän oli tietoinen kuolemansa
lähestymisestä — iSundqvist voi todeta, että Järjestömme
; rivit ovat lujemmat ja eheänunät kuin koskaan ^aikaisem­min
ja että yhteistyö ja yhteistoiminta-ajatus voittaa jatku­vasti
lisää kannatusta täkäläisten maanmiestemme kaik­kien
ryhmien keskuudessa.
Sen lisäksi, että Sundqvist oli vuosikymmeniä CSJ:n
Jäsen, hän osallistui yksilönä ja kansalaisena myös tämän
maan työtätekevien poliittiseen elämään^ Hän oli Ganadan
Sosialidemokraattisen puolueen^ sitä seuranneen Worker
ja kommunistipuolueen sekä viimeksi UPPin jäsen. Työ­väen
poliittiseen toimintaan osallistumisesta Sundqvist, jou­tu^
vtqisen maailmansodan aikana vähäksi aikaa pidätetyk­sikin.
M
valla'haitannut hänen toimintaansa GSJ:n sihteerinä, sillä
Sundqvist omaksui senkäsityskannan, että Järjestön jäse­nistön
Ja edustajain demokraattisesti;tekemät päätökset ja
suunnitelmat antoivat hänelle ohjeet, joita on kaikissa ti-lanteissanoudatettava.
Juuri se olikin hänen suuri ansion-,
sa, että ^Sundqvist antoi järjestötoiminnassa tasapuolisen
arvon kaikille jäsenille, heidän poliittisia tai muita'yksityis^,
asioitaan penkomatta.
Kuten sanottu; Sundqvistin kuolema Jätti Järjestötoi­mintaamme
suuren aukon; jota ei ole niinkään helppo
täyttää. Mutta täytetyksi se tulee, ja me kaikin muiste­lemme
kunnioituksella edesmennyttä G. Sundqvistia.
Aiijai myyjiiildn
INgisi rangasla
Arvaan, että •:iiöiS0J^ bivii
jsaada unta.
— B suinkaan. Hän soitta;
KaSsi kolmesta talon tj
^ jilkc^'käEbn väfiän alkak äjej-"^" nalmisu:
oSa gellafntfri laki. Joka ntiMrälsI « n »
gafstoksen antojen sinrJiQe, Jotka Jcer
bofttavat ajamaan autoSDa niin ko-
Taa kuin niillä i^SSsee.:
täsna A. Zeiaiko. Jota heinäknun 10
pnä sakotettiin lilan nopeaa vauhtia
ajamisesta.
Zelenko sanoi tuomarille, että auton
mi^jäjltehpitti 'hantä''pääste^^
ainakinA70 ; mallin tuntintqieudella
lut uuddla autonaan. Hän oli nou­dattanut
niääiäystä ja poliisit haas­toivat
oikeuteen' 72 mailin nopeudella
ajamises^. Sakko oli $31.50, vaikka
tuomari , sfinoikln . olevansa samaa
mieltä autojen myyjiin nähden.
SITA
JA
IA
he ryhtyivät kiusottelemaan
ta sanoen, että kyllä kai häm
tulee vanhapiika.'
•^YSanohan :meSälB nyt rd
onlq? sinulla ikoskaan ollut tn
suucca.meimäl naimisiin?
—-•\5pisitte kysyä sitä miei
Kiittassa fakniiäaan ja iftaa tekee
ffleikoisen vauraan vaftufuksen
Sucniien-piarlainenttivaltuiiskuiuiaii puhemies ^
S t d ^ l ^ e n keiioili matksUm
Väitöskirja maksoi
tieileiiiieiien hengen
'Mihin katosi prof. Gailindez New Yorkista
tämän vuoden,maaliskuun 12 päivänä
Tohtorinväitöskirja näy(te|ee
;ratlialsevaa osaa rlkosjättassa. Ai­he'
ei ole ifoimittu salapoUisiro- ,
maanista/vaan/se on parhaillaan;
täyttä todellisuutta New Yorkis­sa,
Jossa tapaus on herättänyt le­vottomuutta
Ja suuttnmusta, eikä;
ainoastaan siellä, vaan koko Ame^'
rikan mantereella^etelästä^pohjoi- -
seen saakka. Kesäkuussa pidettiin
New Yorkissa kokous. Jossa Jul-
M kaistlin vastalause niiden lukais­ten
rikosten Johdosta, > joiden uh-:
reiksi' latinalaisen Amerikan
'maista saapuneet poliittiset siirto­laiset
ovat Yhdysvalloissa Joutu­n
e t He alkavat tuntea olonsa vä­hemmän
turvalliseksi New Yorkin
kadutlla kuin Amazon-virran vii-
'dakössa, sanotaan lausunnossa.
Puheena oleva tapaus on baski­laista
syntyperää olevan espanjalai­sen
lainopinprofessorin Jesus de
Galindezln katoaminen maaliskuun
12 päivänä viime < keväänä. Heti
Gnlindezin katoanuseiijälKecn kiel­sivät
New' Yorlcin viranomaiset hä­nen
väitöslurjansa julkaisemisen,
joka jo oli hyväksytty Columbia-y-liopistossa,
missä .Galindez toimi
opettajana. Tämä toimenpide ei
kuitenkaan saanut odotettua kanta­vuutta.
Osoittautuii että Galindez oli
ollut kyllin kaukonäköinen lähet­tääkseen
jäljennöksen väitöskirjas­taan
Chileen, inissä se lätiitulevai-suudessa
tullaan jullcaisemaan.
DIKTATUURI DOMINIKAANI­SESSA
TASAVALLASSA
Väitöskirja, joka kaiken todennä­köisyyden
multaan maksoi^laatljan-
;sa hengen, käsittelee Dominikaani­sessa
tasavallassa vallitsevaa dikta­tuuria,
joka on eräs pahimmista ko­ko
latinalaisessa Amerikassa. Esipu
heessaan väitöskirjaan, josta jo ot­teita
on julkaistu lehdistössä, Ga­lindez
sanoo, että hän valitsi ai-heelssi
tilanteen Dominikaanisessa
tasavallassa sen vuoksi, että se on
tyypillinen joukolle latinalaisen A-merikan
maita, jotka ennen muita
ovat joutuneet pohjoisamerikkalais­ten
monopolien riiston kohteiksi.
Dominikaanisessa tasavallassa, jossa
hääräilee amerlickalainen sokeri-trusti,
-American ; Sugar Refining
Co., nousevat Wall Streetin pääoma­sijoitukset
:150 miljoonaan dollariin
samalla kun. jokaista .dollaria koh­den
saatu voitto on suurempi kuin
missään muussa Etelä-Amerikan
maassa lukuunottamatta Venezuelaa
ja Panamaa. Tämä voitto saadaan
tasavallan väestön kärsimysten ja
kurjuuden kustannuksella, kuten
GaUndez terävästi osoittaa, t Hän on
erikoisen hyvin perehtynyt olosuh­teisiin
Dominikaanisessa tasaväliäsi
saksen vuoksi; että hän itse on oles­kellut
siellä kuusi vbotta paettuaan
Espanjasta sisällissodan jälkeen.
Tänä aikana tasavallan hallitus käyt­ti
häntä asiantuntijanaan.
MimN GALINDEZ HÄVISI?
Maaliskuun 12 päivänä oli profes­sori
Galindez juuri päättänyt tai-
;vanmukaiset luentonsa New Yorkin
Columbia-yliopistossa ja laskeutui
alas portaita metron asemalle hävi­ten
ihmisvilinään. Sen j ä i k in ei
kukaan olenähnyt häntä .
; Uita tapahtui Galindezille? Yh­dysvalloissa
ja Etela-Amerikassa
tuskin löytää lehteä, joka ei''olisi
käsitellyt Galindezin tapausta; ?^ai-kissa
22 maassa Alaskasta Pantago-niaan
kaikuu oikeutettu vaatimus,
että ; Yhdysvaltojen poliisivirano­maisten:
on tutkittava Galindezin ta­pausta
yhtä pontevasti kuin se ^pa­neutuu
sensatiomaisiin. poliittisiin
paljastuksiinsa'^ Idrjoittaa lÄiro
lainen l^hti^Bohemia. ^ ''f)n\
Kaikkein todeimäköisin on : olefr;
tamus, että Galindez on kuljetettu
pois ja murhattu poliittisista syistä.
Jotlcut amerilckalaiset lehdet tietää
vät kertoa, että Galindez kuolleena
tai elävänä on viety dominikaanilai-seen
höyrylaiva "Angelitaan", ^jo-i
ka lähti New Yorkin satamasta ni^a|
liskuun 12 päivänä, ja poltettu' lai­van
pannussa. '
NIMETTÖMIÄ KIRJEITÄ
VGalindezin nimi oli hyvin tunnet­tu
New Yorkin espanjalaisissa^ ja
eteläamerikkalaisissa emigranttipii-reissä.
Vuodesta 1946 lähtien Ga­lindez
toimi opettajana Columbia-yliopistossa.
Samanaikaisesti hän;
harjoitti julkaisutoimintaa ja tuli
senvuoksi Jaajalti tunnetuksi. Yh­dysvalloissa
espanjankielellä jul­kaistun
EI. Diario-lehden lukijakun­ta
tunsi hyvin Galindezin poliittises­ti
terävät ja selkeät artikkelit^ jois­sa
hän paljasti USAn monopolienvja
niiden agenttien kulissientakaisen
pelin . tietyissä latinalaisen Ameri­kan
maissa ja varsinkin Dominikaa­nisessa
tasavallassa.
Lehtitoimintansa johdosta
Galindez monia vihollisia niinhyvin
Yhdysvalloissa kuin maan rajojen
ulkopuolellakin. Henkilöt, jotka
tunsivat hyvin Galindezin, ovat ker-^
toneet, että hän useiden kuukausi^en
aikana sai nimettömiä kirjeitä, jois­sa
vaadittiin häntä lopettamaan toi^
mlntansa sanomalehtimiehenä; ellei
hän ottaisi varoituksesta vaarin,so­lisivat
hänen päivänsä luetut. A l h -
kaukset tulivat erikoisen kärkeviksi
sen jälkeen kun oli tullut tunne­tuksi,
että Galindez aikoi julkaiita
väitöskirjansa lehdistössä.
USAn POLIISI KATSELEE
SIVUSTA
Yrittäessään pestä kätensä Galin­dezin
katoamisen syistä, tarjoilee
Yhdysvaltain lehdistö yhä uudel­leen
eri muodoissa kertomusta ^sii­tä,
että tämän rikoksen ovat suorit­taneet
dominikaanit Amerikkfilai-set
lehtimiehet eivät säästä painoa
mustetta maalaillessaan nurinkuri­sia
poliittisia oloja Dominikäanisies-sa
tasavallassa. Ne tietävät vieläpä
kertoa sellaisenkin yksityiskohdan;
että eräs tietty dominikaani muuta­mia
päiviä ennen Galindezin katoa­mista
oli julkisesti selittänyt lähte­vänsä
New Yorkiin "tehdäte«en
silppu^ eräästä espanjalaisesta sa-nomalehtimiehestä,
joka aiheuttaa
aivan liian paljon harmia".
Kun Yhdysvaltojen sanomaleh­tien
toimitukset ovat niin hyvin pe­rillä
tapahtumista, jotka edelsivät
Galindezin katoamista, voi vain 'ib^-
meteliä, ettei tähän mennessä iviela
ole löydeUy tämän rikokseij' toi­meenpanijoita.
Toisaalta ei '^ssS
kuitenkaan V ole .mitään ihmetilele^
mistä; koska New Yorkin poliiä'Ja
liittovaltioiden etsintätoimisto eivät
ainoastaan ole olleet ryhtymättä
Caiiadan väkiluku
siviluftaiiee tänä
y. 16 milj. rajan
• Ottawa.-^Canadan väkiluku nou­si
maalislcuun 1 päivään mennessä
15,861,d00:een ja hallituksen virkai­lijat
arvioivat, että väkilukumme
sivuuttaa 16 miljoonan rajapyykin
viel^ tämän kesän aikana.
.Tilastotoimiston: neljännesvuosi­raportissa'
selitetään, että Canadan
väkiluku (15.861.000) edustaa
69,p00y;henkilön lisäystä eli 1.7 prp-sentrn:';
nbusua edellisen neljännes-vjiioden
tilastoihin verraten, jolloin
Canadan" väkiluku' oli'15,792,000.
^Tätä edellisen .neljännesvuoden ai­kana
' (joulukuusta helmikuuhun
1954^5$) lisääntyi väkUukumme
72,(]t00'hengelläeli l:9-pfosenttisesti.
Näiden tilastojen 'perusteella t i ­lastotoimiston
virkailijat ennustavat
ettävCaiiaäan väkiluku nousee yli 16
miljoonan Aäelä tämän kesän aika­na,
ehkä elokuun aikana. '
Kahdentoista kuukauden aikana,
laskien maaliskuun ensimmäisestä
päivästä; Canadan väkiluku lisääntyi
119,000 eli 3.1 prosenttia.
Vasemmistososialistit
yhtyivät <kommuiiisteihln
iiWien. Itävallan sosialidemok­raattisen
puolueen vasemmistosiipi,
joka käsitti useita tuhansia jäseniä,
on yhtjmyt yhteen kommunistipuo­lueen
kanssa, tiedoitettiin täällä
sunnuntaina.
mihinkään tutkimuksiin rikoksen
johdosta vaan ovata vieläpä selittä­neet;
ettei heillä ole tarkoitustakaan
tutkia asiaa.
TAPAUS ON* SELVITETTÄVÄ
Tämä bn herättänyt suuttumusta
laajoissa piireissä : niin Etelä- kuin
Pohjois-Amerikassakin. Yhdysval­tojen
oikeusministerille ja yleiselle
syyttäjälle: saapuu tuhansittain kir­jeitä
yhteiskunnallisilta järjestöiltä
ja yksityisiltä henkilöiltä, joissa
vaaditaan tutkimuksia Galindez-ta-pauksessa
sekä rikollisten paljasta­mista
j a rankaisemista.
Liian nopeasti
moottoriveneellä;
$20 t^i 15 päivää
Bradford. — Poliisitnomari
Kenneth Cameron esitti täällä
keskiviikkona vetoomuksen /no­peakulkuisten
mootoriveneiden
ohjaaJiUe, että he "suojelisivat
toisten oikeukäia Ja turvallisuut­ta".
Tuomari esitti tämän vetoolnuk-sen
heti-sen Jälkeenifcun-hän, oli
langettanut Canadan laivauslain
' perusteella, tuomion r46-vuotiaaUe
Orville Mooneylle huolimattomas-'
ta ajosta. Mainittu henkilö oli a-
: janut 16-jalkaisella veneellään,
missiKoli SOrhevosvoimalnen moot-
\törii'kova]Ia: vauhdilla Schomberg-joella
uimassa olleiden lasten ohi
Heittäen vesisuihkun: lasten pääl­le.
"Kaks'kymmentä , dollaria tai
.viideksitoista päiväksi vankilaan",
sanoi tuomari Cameron. '
Olohuoneen alkuperä
: Sen Jälkeen kun perheet astuivat
ulos;luollsta. Ja alkoivat:pystyttä& ^ma­joja
asuakseen, iski miehiin rtuuina
sulkeutua keskenään useampia yhteen
paikkaan.;^: he ottivat askeleen
eteenpäln-.^Ja; panivat - katon oleskelu­paikkansa
'päälle Ja niin koko asu­muksen'
pääHe,' ja sitten muodostui
taloja.eri hunoneineen.-NäistäTmuo-dostul
linnoja eli. linnoitettuja: asu­muksia.
Päästyään näin pitkäUe, havaitsivat
esivanhempamme yksinäisyyden men­neisyyden
asiaksi. Sukulaiset Ja palk­kalaiset
kuljeksivat vapaasti läpi näi­den
kolmannentoista vuosisadan asur
musten. Näin ollen lisättiin asumuk­seen:
aurii^ohuone, - jonne perheen-päät
voivat, vetäytyä yksinäisyyteen.
Aurinko eli "Solär'! merkitsi ykshiäl-sysfttä
paremminkin kuin avautumis­ta
auringolle, sillä tämä oli. eräänlai­nen
kattohuone .rakennuksen katol­la,
ollen ikkuna-aukot syvällä piilos­sa
pidättääkseen sateen, sillä lasi oli
vielä hyvin harvinaista.
— Kaksivuotiaat.lapset^^^t^
nukkumiseen aikaa noin 14 tuntia
vuorokaudessa, '4-6-vuotiaat noin 11
tuntia.
Jlel^uik'. —-.Osa Snomen^edus-fcnni^
an. valtuuskuntaa, joka on
kahdej^. viikon ajan vieraiUut^i^u-^
hemiesV (hiaalaisUiton: ediista^
V ^ l . Sukselaisen ^ohdoila^ Kiinas­sa;
Kiinan kansuikongressin kut­sumahan:
palasi heinak. ^8 pnä klo
11:15'Moskovasta saapuneella kor':
neella takaisin '^elsinkiin.
a^Valtankkunt^a , olivat w Seutulan
lentokemtällä vastassa mm. Kii­nan'suurlähettiläs
Tshen Hsin-r
Jen, Kiinan suurlähetystön I lä-hetystosIhteeriYuonLn-
Iin, kau­pallinen
attashea L i K^fu; Suomi-
Kiina seuran edustajia y.m.
Puhemies V . J ; Sukselainen ker­toi
Seutulan lentokentaUä STT:n
edustajalle matkan olleen erittäin
onnistuneen Ja antoisan. Valtuus­kunta
'suoritti vierailun r aikana
yhteensä 26 lentomatkaa, joka
matkassa suoraa mitattuna riit­täisi'yltämään
maapallon neljän­neksen
ympäri.
Vierailuohjelma oli laadittu vai-'
tuuskunnan lyhyen: vierailuajan
vuoksi hyvin tiiviiksi. Lensimme
ensin^Pekingiln ^ k e r t o i , puhemies
Sukselainen — ja sieltä koillis-Kii-naan,
mis^vvierailimme.kolme^päi-vää;
ja missä — puhemies Sukselai­nen
näyttää kulckakimppujen peittä­mää
pyramildinmuotoista aitokiina-laista
olkihattua --myöskin ostin
tämän . . .
Matkamme jatkui'Sitten Rankin­giin,
Shanghaihin, Ansbauhin ja ta­kaisin
Pekingiin, missä jäljestin
torstaina jäähyväisillalliset.
— Mistä asioista neuvottelitte
matkanne aikana Kiinan kansan­kongressin
kanssa?
— • 'Pääasiallisesti parlamenttien
välisestä yhteistyöstä, -josta jatke^
taan keskusteluja Kiinan parlament­tivaltuuskunnan
V saapuessa ehkä
noin vuoden kuluttua maahamme.
Lausuin jäähyvälsillallisilla toivo­muksen
vastavierailusta ja lähe^
tämme kutsun myöhemmin.
— Tunnetaanko Kiinassa maa­tamme
Ja miten siihen suhtaudu-;
taan siellä? \
Suomea tunnetaan hyvin pal­jon
Ja : hämmästyttävän rmonl;' on :
Jopa käynyt maassamme^ yaltuns-.
kuntaamme kohdeltiin mitä vsuu-rentnosinunalla
ystävyydellä ja
kun' Kansankongressin Pysyvän
Komitean puheenjohtaja Liu
Shao-chi selvItteU yhteisillä päi­vällisillä
Kiinan suhdetta Ja suh­tautumista
pieniin mailiin, ^ tonsin
•todellakin olevani itsekin suuren
; v^ansanvjä^
Sukselainen.
—T Minkä: vaikutuksen teki nyky­päivän;
Kiina valtuuskunnan -jäse­niin?
— Kiinassa rakennetaan kuiimei-sesti
ja maa teki muutenkin erittäin
vauraan ja kehittyneen vaikutuk­sen.
"
: Tutustuimme matkamme aikana
useisiin täysin, nykyaikaisiin
lisiin laitoksiin j a tehtaisiin
mieleeni jäävät erikoisesti A
Valtolat terastehtaat ja pari
rakenteilla oleva Tshang-jättiläismäinen
autotehdas,
vostöliittolaisia asiantuntijoi
tetään .useissa tehtaissa api
Sununa^summarum: Tulen
kemä^ .kaikkemme, että ki
ten- virkaveljiemme vastai
saisi samat puitteet, mitkä
vat meidän vierailumme
niin suurenmoisesti oli kai)
jestetty totesi puhemies Si
nen lopuksi kiiruhtaen odoi
autoon yhdessä lentokentäl
puneen vaimonsa kanssa.
Suomen edustaj
tyylyväisrä
NL:n mafkaansa
Helsinki. — (SS) — Ilmav
komentaja, kenraalimajuri
Artola on kertonut palattuaa
kovan suuresta lentonäytö
jota hän seurasi Neuvostoliiti
sumana vieraana, että.sitä c
punut seuraamaan : kaikkia
maan ilmavoimien edustavat
tuntijat. Siellä nähtiin siviili
tilaslentä^ien:^ esityksiä. sekä
haniaskun ^^subritus > heliköptt
• Vieraat saivat myös tutusti
tössä oleviin sotilaskoneisiin
sa; Zukovskin sotilasilmaUi
miaan,; erääseen lentokone- j ;
kumoottoritehtaaseen sekä ]
ton kokelutarköitulcsessa ra
m?"»Ti »tomivoimalaitokseen
män lisäksi heiUe esitetltun
kuvan j a sen ympäristön näht
siä, Lomösovin yliopisto, ma
rien rautatiejärjestelmä, mu
-teattereita, Jö-emlin, Tretji
taidekokoelmat - ja urheilua. 1
luita palanneet suomalaiset .s
henkilöt olivat näkemäänsä ji
lemaansa^tyytyväisiä. (HS)
61 aigerialaista
kaatui iaistelussi
Algeriassa
Algiers. — Täällä olevat r
laiset viranomaiset sanoivat
nuntaina, että kahdeksan i
käyty hyökkäys Tunisian rajal
van Larayn läheisyydessä on
tynyt ja taistelussa sai 61 ai
laista surmansa. Ranskalaiset
vat, että kansalliset joukot !
aseita Tunisiasta: Taistelun a
ranskalaiset saivat 27 vangiksi
Itärajan läheisyydessä oi
kylissä on myöskin toimitettu
tauksia ja 500 henkilöä on van
Palkankorotusta pyyteessä
Huolimatta sjitä vaikka kaikkialla
maassamme - on -näkyvissä ainakin
näennäinen hyvinvointi, meistä .vie-;
läkin Itintuu siltä, että palkan lisän
pyytämisen ' yhteydessä ; esiintyvä
prosessi' ei ole suurestikaan muuttu­nut
vuosien kuluessa. Pöydällä e-dessämme
on kirjanen, jossa eräs
"työmaaneuvonantaja" j^elee' esi­tyksiään.'
Siinä sanotaan: "Suunni­telkaa
kampanjanne hyvin jos aijot-te^
saada sen palkankorotuksen".
Ensimmäisenä askeleena neuvon­antaja
sanoo, että teidän on tunnus­tettava;
että teidän on ''vaikutetta­va"
isännän tai työn johtajan "nueli-alaiaq"
sillä palkankorotukset ovat
kokonaisuudessaan ruppuvaisia hä­nen
mielivallas^on. Tämä neuvo
mtilstattaameitSei^ästä pari vuot­ta
sitten työväen lehdissä ilmesty­neestä
pilakuvasta, jossa; kuvataan
ilkisaastdn työläinen työnantajansa
pSydJan edessä 'sanomassa: *n%ehelli^
sesti'sanoen, herra, mlnävtaurvitsen
palkankl^i^tuksen."
smöin iheistä tuntui, fettSpila^
van piirtäjä oli sattunut juuri nau-lankantaan
ja että.piirix>ksessa ku­vattu
työläinen oli vihdoinkin saa­vuttanut
viimeisen ^'aiheen kampan­jassaan
saada vähän lisää Yaatinaat
tomaan palkkaansa. ;Rän hyvinkin
mahdollisesti oli ottanut työmaa-neuvoanantajan
neuvoista vaarin .ja
oli laatinut kampanjansa niin, että
se .iolisi. muka toteutunut !^^^
kerrallaan, kivuttomin :.astein".
Ensiksi, säno.tämä arvon, neuvon­antaja,
teidän on l>yydettävä pal­kankorotusta.
: Neuvonantaja arva­tenkin
myös omaa sellaisen; otaksu­man,
että saatte varsin tylyn vas­tauksen;
koska hän edelleen neuvoo
teitä jättämään -asian.uudelleen e-sille
ttfitmisen;noinkuudenkuukan-den
ajaksi.' Sitten kun asiasta el
ole puhuttu mainittuna aikana voit;
te (esittää sen uudelleen ja mahdolll^
sesti työnantaja on silla aikaa har-
Jdnnut ätaväbän^ ja mahdollisesti
hän otttunutsilhän^^tulokseen. että
te todella tarvitsette Ja ansaitsette
palkankorotuksen.
Kuitenkin, jos te tuon kuuden
'kuukauden-ajan-olette • suurin toi-
.vein odottaneet jonkinlaista myön­teistä
vastausta ja sitä ei kaikista
hartaista'^atukslsta huollniattatUT^^
lekaan, niin älkää siitä huolimatta
antautuko - epätoivon valtaan. Pal­kankorotuksen
asemesta voitte: hy­vinkin
saada arvon korotuksen ja
siihen liittyvän tittelin. Tämä. sar
.noo .neuvonantaja, on useinkin pal­jon
paremmm tyydyttävä kuin pelk­kä
rahanlisäpalkkakotelossa."
Tässä yhteydessä mieleemme tu­lee
jälleeD eräs pilapiirros, jonka
piirtäjän .nimlv ei kuitenkaan nyt
juuri palaudunueleen; Piirroksessa
esitetään' hyvin ruokittu -ja hyvin
puettu työnantaja puhuttelemassa
erästä-Smith-nimistä laihanlaista ja
mtnitenkin,' kuihtunutta vanhempaa
työläistä: "Smith", sanoo tuo arvo^
valtainen herrasmies, 'tunntistuk-seksi
sutä; että olette uskollisesti
palveUnt tätä yhtiötä 30 vuoden
ajan;' teidät 'tullaan tästedes tunte­maan.;
tämän yhtiön f toimesta MB.
Smithinä.'
Työmaanenvononantfija esittää
päälle^ päattedEsi'erään toisen ^eu-vonr
Hän sanoo,,ettei missään ni­messä
ttde pila äkkipikainen kun
edtSttepaUumkorotusanomuksenne.'
Alkaa mitenkään "säikähdyttSkö"
työnantajaa. Tämä on viisaan
hen neuvo. Jotkut yhUöt ova
käteen varustautuneet juuri
varalta jos joku "ajattelem
työläinen tulisi' ja harkitser
mrsU vaatisi työnantajalta
palkkaa; aivan noin vain äkku
matta.
Nämä yhtiöt käyttävät kon<
ta kojetta, joka automaattises
kaa toimintansa silloin kuin
vain kuiskaakaan sanan: "palk
rotus". Kun sana mainitaan ai
kovaääniset torvet korvia viU
ti ääntämään, käytävissä vii
kaikenvärisiä valoja, varoitusä
leja kaikenlaisia nähdään kail
la, saialuukkuja hvautuu ja m
niset kourat ottavat syyllistyn
Minni, ' pakoittavat seinää va
panssariautoja ja tankkeja sa
pihalle ja asettuvat puolusti
miin.
Tähän mennessä tuollaiseen
kitsemattomaan tekoon syyllJ»
voi jo huomatal että hän tab«
muudessaan on "säikäyttäiort
voa ansaitsevaa työnantajaaus
jiiin hän palaakin" katumuksen
lasM-^öhonsä ja päättää, et^
ei koskaan enää tule tekemääi
tä^' sellaista joka jollain tx
voisi loukata sitä kättä joka K
nmkkil.' ~ Sivusta katsoja.