Vapaus, December 25, 1924

              8fni2 Torstina, jonluk. 25 p^Thur., Dee. 250.1924
TeolKsuusunionismi
Pdalien firitannian unionistisen
liitteen lostoriaa
hallituksen viralliset
numeroi r j a tiedot, joita Leland
O l d i . Idtjotulcsessaan esittää, osot*
-tara^ eitä «n olemassa läheinen yh-
;tey0 anioitten jäsenmäärän kasvun
; ja .Qoioitteti militanttisuuden kas­van"
faifllä. Tilastolliset tiedot,
^p<Mä\JB^ aelville käy, käsittävät
,;«jan Toodeata 1«93 vuoteen 1923,
; Suorbritaiudaasa ja Pohjois-Irlan*
nissa. 1r. 1928, joka näyttää ole-
- van Jtaa» / käännekohta Britannian
^umoniBtlBeflBa liikkeessä, sillä siihen
päättyy . 1 ^ kausi
Ja, a ] ] ^ nousu, oli
linionistiBeai liikkeen jäsenmäärä
Ammatillinen liike ja
kapitalistinen hyök­käys
„ Vnode» 1910 jälkeen on brittiläi-a;
4i€p aimaattiunionistinen liike kul-
;;;jjte9afe: kahden vaiheen läpi, joissa
VljäsenÄiaarä kasvoi nop^ ja kah­den
eeOaisen vaih«en läpi, joissa
: k8«va^^^^^:^^ jopa taantumus­takin
Nämä vaiheet kes-
;;;tiyät; kilkin noin kolmen vuoden
; ;aJ8n.> Taantumusajat vastaavat täs-
<ä HrtMiaaaa niitä aikoja, jolloin
j ^^^^^ ajaneet teollista ase-fJepoa.
|« yliteistoimintaa työnanta­j
a i n kaaasa. Seuraava taulukko
A^iiosottaa Toosiluvulta ammattiunio-
::^7ii8t{sea^ liikkeen jäsenmäärän muu-
Jiöläet aoDsnt ja laskut:
Vuosi
1910
1911
- i 9 iB
191«
. 1914
'191B
1M6
19W
19ii« i
i ^ i t
192f
•1928
Jäsenmäärä Muutokset
2;566,000 3.5% lisäys
22.4 „
8.8
21.0 „
V0.2 ^r-::,:' V:
, 6.5 „ ••••
1 8 . 8\'%„S:
21.3':>V-'„i':.V- :
1,140,000
«,417,000
4,136,000
4446,000
4,369,000,
4, ^44,000
5,-499.000
6.1535,000
7,928,000
S,336,000
6,626,000
6.610,000
6,406,000
20.5 vähennya
1!6.3
3.1 ,.
'"iS^
. l»ll—1913 kehittyi voimak-
Aikaita. anioyhdistyiniä. j Brittiläinen
<-> Kaivosmiesten Liitto täydenteli ja
; JärjeateU järjestoään . yleismaalli-
't 'seen toimintaan. RautatietyöläiBten
aJKananlliaea TJnio muodostettiin, yh-
^ist^en ftaeensa kaikki muut räuta-ylief^
öttiaättrv paitsi vanhoilliset ye-turiokaljetfeäjat'ja
lämmittäjät. Tä.
>^3nä. Jäxjesfid pakotti työnantajat
: tnnnfistaaiaan 'itsQ^^
-V ^'Sen, .|akoa avulla. , Kuljetustyöläis-:
t«a'I4itto aai satamatyöläisten ää>
»c.^nea ikmdvrille'. Nämä kolme suur*
"'l- .'i» ,järiQ6tt}& «livat^ muodostamassa
{«kotaiaitttoa** yhteistä .toimintaa
«vartein-. Hallita käytti sotaväkeä
lakkoja kukistaakseen' j a yleisenä
'\-,i"'.-."^ife§atjrkBea5 on, että työnantajat p i -
\ (thräCi ^aiaailmansodan puhkeamista
^,^> ;^,sittnattaaa asiana itselleen voidak-
'3A>/;Iaeen ckäjttaa sitä hyväkseen teoUi-i^
k? ^aaoBranhaa aikaansaamiseksi isän-
«taäUiBBvden ruoskan avulla. Tä-
•-. nl^ f aiilit«attisena aikana lisääntyi
[ k - u^Js^ii*>afiacä y l i 60 prosentilla.
, f | y C , l \SodaB. «yttyessä allekirjoittivat
f/J , ^.'aaioabtiä^a liikkeen johtajat linna-
^MK,>; raahaa». Sitä seurasi kolmivuotinen
'f$Tr,r- ^pysäktyn&ien ja lamaus. Mutta
«»isäClSiiestSjä teoUiseUe pohjallo
tja, ~lb'kBäifät käymään onnistuneita
' ^IdtkotaJtatehi- j a yleismaällisten joh-
' .iajaia Vaatastuksesta huolimat^.
! Tämä aasi Jasenjoukkojen liike kes-c
kittyi sBIoia työläisten vaatimukr
' «eea aaada^^saosa teollisuuden kon-
::t3H>Ualä, >^ Sitä , seurasivat - selläisei
t{d8tdat»r: -i*ttteBr<^m ^ammaiö-aaipai^
Äiea > liikkeen- jäsenmääri
P t uM .kvkta 70 prosentilla 3 vuo-f
^ -
; Iftttta «Bfli liike painni jäUeea
^iahttdlfta - f t i j D ^ n jöhtajain kon-
. traUiJa. ' fCaa työnantajat vv. 1921
.^r/IqfättiUavat loUtntyi kaivOs-
\ iiiijaatäL, i a ' xaatatieläisten jäsen-
^ooläci)^ «liUtanttäiien >astäahydJ^-
\ kaja-vuduuui aovittelajen j a kom-
\ "ptdif&Kän.^ «ömiian, xnikä mcsrkit^-,
tappiota., Taas seorasi uusi t ^ a -
'tttmasäila^'jonka knluefssa järjestöt
s^ttetÖiat n A a a s t i jäseniään.
- ^fniatt^fianlj«;^rittiläisen anionis-
'''0itää^'^Wl^n löstoiiaan osottaa,
i'^'^ . . r . ^ ^ ^ ^ ^ ; ^emj^-tioioniat^a; Tä^
Ruotsin kommunistipuolueen kon­gressi
on antanut maansa työläisille
osoitetun julistuksen, jossa lausu­taan,
kuinka kapitalismi valmistau­tuu
murskaamaan ammatilliset jär­jestöt
samaan 'aikaan kun työnosta-jat
ovat hai^keissa entisestäänkin
laskemaan työläisten elintasoa ja
riistämään näiltä loputkin yhteis­kunnallisista
saavutuksistaan. Re­formistiset
ammattiyhdistysjohtajat
ovat sokeita tälle luokkataistelun
kehityksen kärjistymiselle, kartta­vat
taistelua ja vaativat "rauhaa
työmarkkinoilla", mihin he pyrkivät
systemaattisesti taistelemalla vallan­kumouksellisia
virtauksia vastaan
ammatillisessa liikkeessä. Ammatil­lisen
liikkeen hajaantumisen ja rap­peutumisen
estämiseksi j a jotta työ­väenluokka
ei sortuisi taantumuk­sen
uhrina, on välttämätöntä^ että
kaikki vallankumoukselliset työläi­set
yhtyvät taistelussaan ammatillis­ta
reformismia ja byrokratiaa vas­taan
ja luodakseen todellisia luok­kataistelu
järjestöjä, jotka vallanku­mouksellisella
pohjalla taistelevat
työnostajain offensiivia vastaan.
Taistelukelpoisen ammatillisen
liikkeen luomisen. yhtenä niveleenä
on sen kansainvälisen ja kansallisen
yhteyden ennalleen palaoittaminen.
Reformistiset johtajat ovat tässä
suhteessa Amsterdamin Internatsio-naalen
oikean sivustan pannalla,
mikä pyrkii kaikin voiminsa murs­kaamaan
vallankumoukselliset ai­nekset,
jarruttamaan Punaisen Am­matillisen
Internatsionaalen esittä­mää
yhteistunnusta sekä vastusta­vat
vaatimusta,, minkä Amsterda­min.
Internatsionaalen vasemman
siiven edustajat ovat esittäneet.ve­näläisten
ammattiliittojen |yhtymi-sestä
Amsterdamin kansainväliseen.
Kommunistien velvollisuutena on
mitä tehokkaimmin toimia ammatti­yhdistyksissä
ammatillisen liikkeen
kansainvälisen ja kansallisen ehey­den
puolesta ja päätösten perus­teella,
jotka Punaisen Ammatillisen
Internatsionaalen kolmas kongressi
on tehnyt.
Ammatilliset järjestöt on kehi­tettävä
aktiivisiksi taistelu järjes­töiksi,
s • On luovuttava nykyisesta
passiivisuudesta ja siirryttävä tais­teluun
kapitalistista offensiivia vas­taani
Mutta on harjoitettava todel­lista
luokkataistelupolitiikkaa, joka
ei tähtää ainoastaan paivänvaati-muksiin
vaan myös poliittisenv: ja
taloudellisen vallan valtaukseen
proletariaatin diktatuurin kautta.
KaikkW järjestyneitä työläisiä
kehotetaan yhtymään seuraavain
päivän vaatimusten taakse:
a) Taistelua korkeammista pal­koista
'ja paremmista elinehdoista.
. b) Kaikki hyökkäykset torjuttava
S-tunnin' työaikaa vastaan ja sen
toteuttanunen* työläisryhmissä, jot­ka
vielä ovat sitä vailla.
c) Taistelu tehokkaan työttö­myysvakuutuksen
ja työttömäin
etujen suojelemisen puolesta yleen­sä.
d) Vähintäin 14 päivän loman to­teuttaminen
työläisille täydellä pal­kalla.
e) Alaikäisten ja naisten etujen
puolustaminen työmailla.. Suäkan-den
Joma j a 6-tunnin työaika nuo­rille
työläisille. Miehille j a naisille
yhtä suuri palkka.
f) Taistelu yrityksiä vastaan, et­tä
lainlaadinnan kautta estettäisiin
ammatillisten järjestöjen liikkumis­vapautta.
g) Tehostettua taistelua riörari-järjestojä
•astaan muodostamalla
aseistettuja työläisryhmiä työmailla.
h) Tehokasta j a tarmokasta toi-nuntaa:
suuremman keskinäisen so-lidarisuuden
aikaansaamiseksi tais-telussa-
olevain työläisryhnaien t u ­kemiseksi,
koskien tämä etukädessä
taistelussa olevain metsä j a maa­työläisten
tukemista^
lähes kolmannen osao elämästään
nukkumiseen. Tälle seikalle pitäisi
lainata enemmän huomiota, sillä le­pääminen,
nukkuminen on erittäin
suuresta mericityksestä terveydel­lemme.
Nyt kun on käsillä kylmä vuoden­aika
tulee väkisinkin eteen kysymys
minkälainen on Empö huoneessa
ta käsitystä, että kylmässä nukku­missa
nukumme^ On paljon sellaisia,
jotka luulevat, että kylmässä nukku­minen
on terveellistä. Tämä ei kui­tenkaan
pidä paikkaansa, lukuun­ottamatta
joitakin poikkeustapauk­sia,
erikoisia tauteja, joiden paran­tamiseksi
on nukuttava tavallista
kylmemmässä. Tosiasia on, että o l ­koon
makuuhuone kylmä tai läm­min,
on se epäterveellinen jos siel­lä
on ummehtunut ilma aivan sa­malla
tavalla kuin seisova vesi on
epäterveellistä juoda.
Makuuhuoneen lämpö tulisi olla
70 astetta F. Jos makuuhuoneen
lämpö on yli. 80 astetta on se liian
lämmin ja toiseltapuolen jos lämpö
menee alle 60 asteen on se liian
kolea nukkua vähillä vaatteilla. Jos
makuuhuone on liian kolea on käy­tettävä
paljon peitteitä, josta taa­sen
on seurauksena se, että iho ei
saa ilmanvaihtoa, mikä sen toimin­nalle
on aivan välttämätöntä. Huo­ne,
missä nukumme olisi pidettävä
niin lämpöisenä että siellä tarkenee
nukkua vähillä vaatteilla, mutta et­tä
ilma pääsisi samalla jatkuvasti
vaihtumaan, on talvellakin pidettä­vä
akkunaa auki yöllä n i i n k u in päi­välläkin.
Jos nukkuu huoneessa missä on
luono ilmanvaihto, on siitä seura­uksena
se, että nukkuja tuntee i t ­sensä
väsyneeksi pitemmänkin nuk-cumisen
jälkeen jotavastoin jos i l ­manvaihto
makuuhuoneessa on hy­vä,
tuntuu nukkuminen virkistäväl­tä
j a nukkumisen jälkeen nousee
ylös reippaana ja elämänhaluisena.
Vaihteleva, s.o. liikkeellä oleva i l ­ma
(emme tarkota vetoa, jota on
vältettävä) on aina parempi kuin
seisova ilma. Tämän ovat tiedemie-let
osottaneet kokeillessaan kanii­neilla.
Eläviä kaniineja pantiin su-ettuun
lasiastiaan. Käytettyään
siellä olleen hapen kuolivat kaniinit
uonnollisestikin. Sen jälkeen pan­tiin
samaan lasiastiaan sania määrä
kaniineja, mutta sen lisäksi pantiin
asiastiaan sähköllä käypä viuhka,
: oka piti ilman siellä liikkeessä.
Seurauksena oli että kaniinit elivät
paljon pitemmän aikaa kuin ensi
konksen pdytäkrja j a kirje, kosMen
topa-agitaattorio palkkaamista, l u ­ettiin.
Kytiymys tupa-agiaattorien
palkkaamisesta kiertämään piirissä
jätettin pöydälle.
Ziteu pitiu iniritoimiknnnan ko­kouksien
pöytäkirjat luettin. Sa­malla
luettin piiritoimikunnan sib-motettiin,
ettei. puolueen keskustoi-meenpaneva
komitea ole vielä päät­tänyt
asian suhteen, joten alustus­ten
laäd|inta'piirin edustajakokousta
varten, johon piiritoimikunta osas­toja
kehottaa, on mahdollisesti vie­lä
liian aikaista j a että edustaja­kokouksien
pitoajasta annetaan a i -
. „ . „ . „ kanaan jäsenistölle tieto. Piiritoi-kerralla,
jollom ilma pidettiin hik-., mikunnan, Port Arthurin jai Intolan
Jcumattomaua; , »osastojen kirjeet, koskien luennoit-
Liikkeelläoleva ilma on terveelli-.. sijain palkkataksaa, luettiin. Sen
sempää ihmisellekin kuin -seisova i l - johdosta, että Port Arthurin osasto
mä. Järjestäkää siten että makuu-'
huoneessa ilma vaihtuu j a että se
ei ole liian lämmin eikä liian kylmä.
teerin raportti käynnistään Beaver
Lakella. Raportti piiritoimikunnan
toimenpiteistä asiassa hyväksjrttiin.
Luentokurssien järjestämistä - ja
muita asioita koskeviin kyselyihin
velvotettiin sihteeri vastaamaan.
Luettiin lj«en piirin piiritoimi­kunnan
kokouksen pöytäkirja mar­raskuun
24 päivältä, josta ilmeni,
että se o l i päättänyt olla noudatta­matta
toimeenpanevan päätöstä pii­rissä
'tupa-agitaattorina toimivan
puolueesta erotetun Beaver Laken
osaston jäsenen David Helinin e-rottamista
sekä asiaa koskeva kir-jevaihto,
Sihfteerin toimenpiteet a-siassä
hyväksyttiin. Viimeisessä
kirjeessään ilmotti se joulukuun 1
p. pitämässään kokouksessaan päät­täneensä
pitää Helinin edelleen toi­messaan
ja kiertokirjeellä selostaa
menettelyään piirin osastoille. Pii­ritoimikunta
perustelee päätöstään
osastoille lähettämässään kiertokir­jeessään
selittämällä, ettei toimeen­panevalla
komitealla ollut erotta­misoikeutta,
huolimatta siitä, että
sille ilmotettiin, että Helin tulee
erottaa vasta sen jälkeen, kun puo­lueen
keskustoimeenpanevan komi­tean
poliittinen komitea oli kokouk­sessaan
marraskuun 18 p. hjrväksy-nyt
Beaver Laken osaston puoluees­ta
erottamisen. Päätettiin kehot­taa
puolueen kiskustoimeenpanevaa
komiteaa kirjottamaan asiasta piiri­toimikunnalle
ja piiritoimikunnan
menettelyn johdosta katsottiin tar­peelliseksi
lähettää puhuja piirin
osastoihin. Koska tov. Martin
Hendrickson oli sattumalta kaupun­gissa
ja saatavissa, päätettiin hänet
palkata toimeen ?40.00 viikkopal-kalla.
Puhujan matkan suhteen
päätettiin, että hän voi sen järjes­tää
piiritoimikunnan kanssa ja et­tä
' hänelle annetaan valtakirja . ja
osastojen osotteet.
3;nneii piirin piiritoimikunnan
kokouksen pöytäkirja luettiin. Tie­dusteluun
puolueen ja, järjestön e-dustajakokouksien
pitoajasta hyväk­syttiin
sihteerin vastaus,'jossa i l -
•ijaitcce Dorkam kadolla No. 7.
IVAR SALO.
Nälkäiset
ruokailkaa työläisten kontrollee-raamassa
TARMOSSA.
— 25c ateria. — -
3 1 6 Bay St., Port Arihnr, Ont.
Hauskaa joulua
—ja —
onnellista uutta vuotta
toivottaa
Ivar Käärnä, Worthington, Ont
ILMOITUS
YLIMÄÄRÄISESTÄ
KOKOUKSESTA
Ottakaa huomioon että Codnerin
Finnish Societyn ylimääräinen ko­kous
tullaan pitämään tammikuun
2 päivänä, 1925, Codnerin Finnish
Societyn Kaalilla, alkaen kello 1
päivällä. -Kokouksessa tullaan päät­tämään
seuraavista asioista:
1) Hj-väksytään lupakirjahake-mus
Finnish Organization of Cana-dalta
2. Hjrväksytään omaisuuden siir­to
Finnish Organization of Cana-dalle.
Allekrjoitettu Codnerissa> Alber-tassa,
tänä 15 p. joulukuuta 1924.
John A. Jackson.
Onko kylmässä nukku­minen
terveellistä
f ^IhBii9et- antavat yleensä sangen
vähän'huoitiiota nakkomisellej vaik­ka
todasta ön^ että be kuluttavat
Pöytäkirja
Canadan E. S. Järjestön
Toimeenpanevan . Komitean
kokouksesta jouluk. 8 päi­vä,
1924.
: Saapuvilla olivat toimeenpanevan
komitean jäsenet Latva, Ahlqvist,
Jokela, Kahila, Kivi, J . H i l l ja sih­teeri.
Puheenjohtajana toimi tov.
Ahlqvist.
tLuettiin tov. A . T. Hillin kirjeet.
Yhdessä niistä vastasi hän tieduste­luun
tili-raportissaan ilmenneiden
"sekalaisia" menojen suhteen. Me­noerät
olivat johtuneet automobiili-kyytien
maksuista. Selostus hyväk­syttiin.
Toisessa kirjeessä raportteerasi.
tov. Hill toiminnastaan Mindassa,
entisen osaston, tilien selvittämisek­si
omaisuuden inventeeraamiseksi y.
m. asiain suhteen, samalla ilmot-taen
paikallisen tilanteen olevan sel­laisen,
ettei se nykyään takaa t o i
mintamahdollisuutta osastolle. Toi­menpiteet
asiain suhteen hyväksyt­tiin/
• •
Sihteeri luki lehden väliaikaiselta
vastaavalta toimittajalta tov. Arvo
Vaaralta saapuneet kirjeet sekä vas­tauksensa
niihin. Vastaukset hy­väksyttiin.
Kirjeet eivät antaneet
aihetta muille toimenpiteille.
Lehden vastaavan toinuttajan: va-litsemiskysymys
jätettiin seuraaval­le
kokoukselle.
Sault Ste. Marien osaston Idrje^
koskien päätöstämme puolueesta e-rotetun
Beaver Laken osaston jä­senten
muihin järjestön osastoihin
ottamisen suhteen, luettiin. Kir­jeessä
ehdotettiin päätöksen muut­tamista,
niin että Keski-Ontarion
osastoilla olisi oikeus ottaa erote­tun
osaston jäseniä jäsenikseen i l ­man
toimeenpanevan komitean suos­tumusta
ja sen jälkeen tehdä jä­seneksi
ottamisesta ilmotus toi­meenpanevalle
komitealle. Kirjee­seen
päätettiin vastata, että pää­töksemme,
joka kieltää Beaver L a -
cen osaston jäsenten muihin osas­toihin
ottamisen ilman suostumus­tamme,
tulee tarpeenvaatimana e-delleen
jäämään voimaan, k o ^ a tois­en
osastojen jäseniä sääntöjen mu­taan
ei saa hyväksyä ilman muutto-korttia,
jota lorsymyteessS oleva o-sasto
ei: voi tällä kertaa antaa.
Piiri Smaen piiritoimikunnan ko-lehdessä
kysyy "miksi toimeenpane­va
komitea ei ole tästä asiasta tie­toja
antanut aikaisemmin piiritoi-miteoillekaan'
edes'' j a selittää vii­meisen
edustajakokouksen luento­kurssien
järjestämisestä V hyväksy­mässä
päätösponnessa löytyvän koh-
Notice
of Special Meetin^
Take notico/ that a special meet-ing
of Codner Finnish Society will
be held on Jan. 2nd, 1925, a t the
Godner Finnish Society Hall at the
hour of 1 o'clock in the after noon,
for the following purposes:
1. To aothorize the application
for a charter frora the Finnish Or­ganization
of Canada.
2. To authorize the transfer of
our pl^operty to the Finnish Or­ganization
of Canada.
Dated Codner, Alta., this 15th
day of Dee, 1924. v
John A. Jackson.
Nopea ja mukava laivatie
Suomesta,Ruotsin kautta Canadaan
I , Nopeat ja mukavat Ruotsin-Amerikan Linian » , s ^ i .
laavat säännöUisestiGothenburg'i5ta HS^Hn M
Canadaan voidaan tehdä RuotSnaSf W p i i v S ^ " • " »^
^ Mainio ruoka, erinomainen puhtaus, vstäväiiin^» i
tietoisuus.siitä, että on kaltaisten^ seura J t o S S a t ^ . i ' ^ " , ^ ' »
sille matkustajille mennessään tai tullessaan T S t f'«•°«Iai-
Amerikan Linjan laivoiUa. tuuessaan Amerikasta Ratsia.
Ostakaa piletti omaisillenne tai tuttavillennp «?nn«,„..* ^
daan Ruotsin-Amerikan Linjalla ja matlSfnmf- 1°?.™*»*» C«na.
maan nopeasti ja nauttiman m i t k S S ! ^ - ^ ^
ms^tri^^i^^^IrM^t^^' «-l^o-e-estä tai Turusia Ha-
Toisesti luoka,«i $165.000 j a kolmannessa luok«,.
Tarkempia tietoja saadaksenne kysykää paikaUisUta asiamiehiltä tsi
SWEDISH AMERICAN LINE
21 State SL, Temple Building, 518 St. Catherine S L W
NEW YORK. N.Y. DETROIT, MICH. MONTREAL. QUE.
ERICK j . KORTE.
Port Arthur, Ont, Om,
J . V. KANNASTO,
Box 69, Sudbury. Ont.> Can.
dan, jonka mukaan toimeenpaneva
komitea ei ole yksin oikeutettu
määräämään luennoitsijain palkko­jen
suhteen, päätettiin huomauttaa,
että tulkinta ei pidä paikkaansa.
Edustajakokouksen päätösponnessa
sanotaan: ."Matkojen j a kurssien lä­hempi
järjestäminen jätetään toi­meenpanevan
komitean ja\ piiritoi­mikuntien
huolehdittavaksi." Se
kohta, jonka mukaan'toimeenpane­va
komitea on; piiritoimikuntien
mielipidettä tiedustelematta, asias­sa
toiminut, ja jonka Port Arthu­rin
osastonkin olisi pitänyt lainata,
kuuluu:
"Kurssien luennoitsijain palkka-taksan
järjestäminen jätetään toi­meenpanevalle
komitealle, kuiten­kin
sillä ymmärryksellä; että ^tässä
palkkamäärittelyssä seurattaisiin
ennen, tehtyjä päätöksiä, mikäli se
suinkin on mahdollista.'»
Toimeenpaneva komitea onkin
seurannut ennen' tehtyjä päätöksiä,
mikäli se on ollut anahdollista. Kos­ka
luennoitsijoita ei kuitenkaan Ol­lut
pienemmällä palkalla saatavissa,
päätti se maksaa edellämainitun
palkan.
Sanlt Ste. Marien osaston valita
seman komitean kirje luettiin, mut­ta
koska kirjeessä esitettyihin t o i ­menpiteisiin
oli jo ryhdytty lehden
vastaavan tornitta jan menettelyn
johdosta, ei se • antanut aihetta
muille toimenpiteille.
Windsorin osaston kirjelmään,
koskeva Workerin avustusosuuden
suorittamista, päätettiin vastata, ke­hottaen
tovereita, ed^een harkitse­maan
keinoja osuutensa maksami­seksi.
Luettiin Nolalun osaston kirje,
jolla se ilmotti talonsa palamisen
takia olevansa pakotettu pyytä­mään
vapautta verotuksista. Koska
•kirjeessä ei tarkemmin selitetty,
mistä verosta se haluaisi vapautus­ta
päätettiin asiaa tiedustella lä­hemmän
selvyyden saamiseksL
Colemanin osaston 'kirje,; jossa
se ilmoitti päättäneensä vastustaa
"Worker"-3ehden laajentamista^ l u ­ettiin.
^ Koska lehden laajentami­sesta
ei ole vielä lopullisesti-pää­tetty,
päätettiin osaston mielipi­teestä
ilmottaa. puolueen keskustoi-.
meenpanevalle komitealle.
LneftiiB Suomesta saapunut kir­je,
koskien sieltä tuleville todistnk-sien
hanl^imista, joiden lähettäiiii-seksi
asiajQömaiset itmottivat ryhty­neensä
toiinenpiteisifn.
Laettm CobaltiQ osaston johto­kunnan
lausunto paikkakunnalla
Workerin tupa-agitaattorina toimi­nen
tov. Swiftin toiminnan suhteen
sekä sihteerin vastaus. Sihteerin
vastaus lausuntoon hyväksyttiin.
Sihteerin selostus puolueen kes­kustoimeenpanevan
komitean toi^
minnasta ja kokouksien päätöksistä
e i ' antanut aihetta toimenpiteille.
Pöytäkicjan tarkastajiksi valit­tiin
J . W. Ahlqvist ja J . Kahila.
Kokous lopetettiin. '
Vakuudeksi
S. G. NEIL, siht.
Olemme tarkastaneet edelläolevan
pöytäkirjan ja hyväksymme sen sel­laisenaan.
J . W. Ahlqvist. John Kahila.
Pöytäkirjantarkastajat.
• a
Pöytäkirja
tehty Canadan Suomalaisen
' Järjestön (laillistettu) Toi­meenpanevan
Komitean ko-
^ kouksesta jouluk. 10 p. 1924.
Läsnä olivat toimeenpanevan ko­mitean
jäsenet Latva, Jokela, Ahl­qvist,
Kivi, J . H i l l , Kahila ja äih-.
teeri-rahastonhoitaja Neil. Puhetta
johti J , W: Ahlqvist.
An9muksen lupakirjan saamisek­si
järjestöltä oli esittänyt.Fort W i l -
liamin suomalainen osasto. Sihteeri
ilmotti lähettäneensä lupakirjan ja
selostaneensa toiminnan järjestä­mistä.
Toimenpide hyväksyttiin ja
osasto lausuttiin tervetulleeksi jär­jestöön.
"Tyomies."IehtiHikkeen kir jel-mässä.
ehdotetun toimenpiteen; Työ­miehen
ja Vapauden tarjoamisen
yhdessä uusille tilaajille: alennetuil­la
hinnoilla, suhteen päättäminen
jätettiin Vapauden johtokunnalle,
sillä ymmärryksellä, että toimeen­paneva
komitea katsoo suunnitel­man
toteuttamisen lehden levityk­selle
edulliseksi.
Luettiin lehtiliikkeitten välistä
kirjevaihtoa, joka> ei antanut aihet-ta
toimenpiteille. ^
Koetasaus Vapauden liikkeen t i ­leistä
lokakuulta tarkastettiin j a hy­väksyttiin.
Päätettim vaatia joh­tokuntaa
-peruuttamaan päätöksensä
liikkeen ja K. S. J : n l:seri piirin
piiritoimikunnan asioilla Pohjois-
Ontarossa kiertävän D. Helinin mat­kan
jatkamisesta, koska johtokunta
on nähtävästi tehnyt päätöksen sen
johdosta, että mainitun järjestön
piiritoimikunta ei noudattanut jär­jestönsä
toimeenpanevan komitean
määraysta miehen erottamisen suh­teen.
Amerlkao suomalaisten kustan­nusyhtiöiden
yhteiseen neuvottelu­kokoukseen,
joka pldötaän Yhdys­valloissa
ensi tammikflulla, päätet­tiin
Vapauden liikkeen edustajaksi
lähettää liikkeenhoitaja J . V . Kan-nasto.
Pöytäkirjan tarkastaiksi valittiin
Ahlqvist j a Kalula.
Kokous lopetettiin. V a k u u d^
S. G. NEH., sIht.
Olenune tarkistaneet edelläolevan
pöytäkvjan j a huomanneet sen Vi^^
kouksen paatoksien kanssa yhtäpl-täväkrö.
'
J . W. AMcrvist , John Eafaib.
Pöytäkirjan tarkastajat U '
Norjan-Amerikan linja
Suoranainen matkust^jareitti Canadaan
Kristianiasta (Norjasta) Hälifaxiin
(Josta edelleen New Yorkiin.)
LÄHTÖ «^»^'STIANIASTA^^OPE^^^^ NYKYAIKAISlUA
I lNi^i°/i^^nvr„*"?"* Canadaan tai Yhdysvaltoihin NORJAN
LINJALLA, joka on tunnettu ennomais sta mukavuuksistinn h»
västä hoidosta matkalla ja muutenkin tuniolIfaSS^ paTvefteste:
PiletmhHinat Suamesta H a l i ^ ^ ^ tai New Yorkiin? CabSot
'"'»^'^a $109,50.' Täältä Suomeen lU
v " Ä h i n ' , ' p Ä ^ i T * " ' ^ ' ' " ^ ' ^ ' ^ ' ' ^ ' " ^ " " " ^ ^ ^ ^ ^ ^ " ^ ^
Lähempiä tietoja ja pilettejä paikaUis-asiamiehiltä tahi
NORWEGliN AMERICA LINE.
22 Whitehall SL
New York
REIDAR GJÖLME C O
919—2 Ave.
Seattle, Wash.
Hobe & Co.
319—2 Ave. So.
Minneapolis, Minn.
J . V . KANNASTO
Liberty BIdg.
Sudbury, Ont.
109 No. Dearbom SL
' Chicago, III.
ERICK J . KORTE
Port Arthur,
Ontario.
"Kirja joka on hintansa arvoinen"
HALOSEN
E n g h i i t i l i i K - S ^^
On nyt valmis; Hinta $2.65
Meillä on myöskin varastossa joku määrä Raivaajan kustantamsa
Nuortevan Sanakirjaa» joka on ilmestynyt noin lähemmäs - kym­menen
vuotta takaperin ja jonka Raivaaja on nähnyt hyväksi
myydä, tämän uuden Sanakirjan ilmestyttyä, huomattavalla hin­nan
alennuksella. Tehdäksemme oikeutta sanakirjojen käyttäjille,
sekä myöskin näille sanakirjoille, olemme me päättäneet seurata
Raivaajan esimerkkiä alentamalla myöskin Nuortevan sanakirjan
hintaa ja myymme jälellä olevan varastomme, niin kuaa kuin
^sitä riittää
$1.75
Arvostellessamme, uutta HALOSEN toimittamaa ENGLANTI-LAIS-
SUOMALAISTA SANAKIRJAA, riittää kun tiedämme, että
tov. Halosen kielitaitoa tarvittiin (lähemmäs 10 vuotta takaparin)
tekemään välttämättömät korjaukset tässä aijemmin tunnetussa
Nuortevan sanakirjassa. Oletamme hänen kielitaitonsa senjäl-keen
huomattavasti vielä parantuneen, joten nyt voimme tarjota
sanakirjojen käyttäjille täydellisimmän ja parhaimman, miti tä­hän
mennessä on koskaan ollut saatavissa.
Pyytäkää asiamiehiltämme nähdäksenne kumpaakin näistä sa­nakirjoista
j a huolellisesti tarkastettuanne, voitte tästä seikasta
itse tulla vakuutetuksi ja tehdä välinänne sen mukaan. ,
Eäytäkää ainoastaan kahta luotettavaa sanakirjaa, nimittäin:
Alanteen Suomalais-EnglantilainenSnakirja, hinta $8.50.
Halosen Englantilais-Snomalainen Sana^rja, hinta $2.65.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69, Sudbury, Ont. •
Asialan & Seppiilan SAUNA
Avoinna 4 kertaa Tirkossa: Tiistaina, keskiviikkonn, perjantaina ja
lanantalna kello 1 i.p.p. kello 12;ta voUa.
Spniee St. ; PuheHn 1107 Sndbary, Ont
Lähellä Vapauden konttoria.
LAKIMIES j a ASIANAJAJA
Canadian Bank of Commerce
yläkerrassa.
Sndbary, Oatario.
Phoiie 186 P. O. :Drawer'5fiÄ
- Tuhannet ovat panmtniieet-nik-:
s i etie , te r Luonnollisilla hoito-oh-
JeplahL T d ^ , nuhau . C^lmyyi
den>; j a Iniluensan j^äsaoixa' 35c!;
Beumatisnd j a sen partämtes 50ci
yhteensä 76e. TOatkaa osotteeOa:
Dr J . Edski's,Natural Healting Ins.
2600 Clay S t , San Frandseo, Cal-
ITrri H. Quackenbiish|
Haiaraasliakari I
107 Cnthbertson .BIk. ]
J F O R T W I L L I A M , ONTABK^ • ;
Auki iltasm sopimnkseUa
— Phone S. 2334 —
Willamette Blvd. SMuiäi^
varustettu nyJsjajan löonfai«ähi^-
veyshoitovälineiDä.. TaydeflfaeöcJt- - i
ray j a lahoratori tMkartai.:»?»:^
hoitoa ayoröne. k«iwno»J*{
säle ihotenddl^v
467 WfllametteinwA IteB»* ^
^t;'i'>^>^>:v?;ftit:iS^;^-'-^ - •
^ kipeä kysymys su
" ^ i - s suhteissa on i
filtaus tahi omist
* rt tämä kflpaUu SS
^^Ssisemmilta ajoil
\ya^ «n saattanut as
, että maailma i
!^\6S^^ myöten on
«aimltojen kesken,
^««mksena yha 1
, ' L t e l a «ri suurvaltojen vi
|;r^lofflaiden omistai
.LA jdirtomaat kun turv
itaaisandeUe menefc
V^j^dneiiea tuoton.
^'-AftaiseBipinakin aikaka
'^sDiBBtrt eräänlainen si
a^jllteh kulloinkin pinnäll
VsaansBoJ*" historiassa.
; W e B aikana esim. 1
.:^Sp3rtfa ^ m. v a l t i o t ^
'ensiMahrittu — hyökkäsi
rajojfiBsa yUtse vieraille
tnl»slw» pienempien kan
inInraAaa, veivät niitte
ijglsu^Haia orjikseen ja
fceidfi» »aa-alueensö sekä
tonsa ttselleen. Tämän '
poBökaB" avulla sitten
n. «Bsikaiset suurvallat
mahtavauteensa. Samoin,
IdsjaDa, jolloin paavit ]
nimeä varjolla jatkoivat
Eoaaaa rosvopolitiikkaa.
tiD«sk«a kukoistuskauteni
Tst valloittajien sotajoul
del boiBOJen maita " r i :
nimelOi
EspilaSstinen kausi, j(
teoIBsB«den valtaanpäästy
ti Khkeän kilpailun teol
lisSd Monenkertaisesti va
i tosaalavoittelulle. Te
' meneofyninen vaatii rikka
ainep^oja ja tuottavia
maila — ja ne saavutetti
mfilö » . a vapaiden kanst
jnjol. Kapitalistisen t
> atriffiBisapolitiikka esiintyy
• «i eiiaS »aiheessa, että
: anraastiaskansojen ja " i
töaäe»*' heimojen keski
alistetffia ne maa-alujin<
vv8lt«je» herruuden alle.
, ollisaadeasa oli keskittyn;
. miea suurvaltojen käsiii
• «ttraeBaasä rynnisti eteen
lasU — ja siitä olikin sei
ett9 aSaiä maat eniten
tekesisifai sotien kanssa
juv^ xe ensikädessä hyo
disla ah»- ja siirtomaita
kasnea nten vuosi vuode
JtverikBlainen kirjailij<
m lätjaasaan siirtolaisuui
nasta'koonnut yhteen t i
lairala,. Baaäkan ja Sake
maBonlstusben laajuudesta
vu^Mu! eri kausina,
.oniaaA eeoittamaan sen
•ottnm, mitä siirtomaa
alle «udnitnn vuosisadan
leDa •mntyi. Morrisin s
iokati «vat lyhennettyin
Sfintmaaomistusten laa
Engrlanti Ransli
, 13 .3. ••*»•,
••: •2'3 • • Ai •
S S 1^ 5
? 1261,4 0,02
» « • 2;5 145,1 0,2
I M f 7,7 267,9 0,7
188» 9,« 809,0 3,7 56,
Ärtfe» siitä nähdään, OI
j» ISMtn vuosisadan a
haaBatt puoleensa siirtoni
ta kertM enemmän kuin
Topaa CBnrvallat, kun tai
noma «rtomaavaltaukses
t'!"*^ Tasta . mainitun •
*oppiqi»oW14. . ^
Haaitirteilijä A.' Supan
jaasaav "Europalaisten
ten rfteeffiscsta kehitykse
•«öraetsa lopputuloksen
voKdsaliui lopussa, jaka
pa» Ätomaavrftioille fS
• niihhi hebtuna) kuulune
ahieMai prosenteissa:
V. 1876
AöÄaaa» lo,8 %
Poly«e«aäa8sa ; 56,8 %
AaäMsar' "61,« %'
Avstiati. 100,0 %
AmerikasBa 27,5 %
^ 1876 onusti sus eu
. (Ja "nrdyavaltojen kapitali
lämabitoisaa maanosissa
, ,1&63 (suhdeluku 500
,den mas-slneista j a v , li
konaiÄa "373,0 %. Aw
•^'ko6»g^jnid€äsaan jaettoi
de» Soieojen kesken, Pol
' • ^ AhfknAa^ hrrentä yäilli
^'*?|4''«»Äinaän kuin'„puplet
« ^- 19niveB yuodsaäan ^^pi
?)'^Eki%;:ra<tt-'v^^ pieni
eSi9e^.>iniläot alkavat niihi
fcai^ttdl». vieraiden taa
fitSbästs'itseensä mffloi