Vapaus, December 25, 1924

              Torstaiiia, jouluk. g p^Thnr., Dee: 25fli, 1924
VAPAUS
t «uiuIaiMii tySiriestjte Bgnenlnmmittii», flme»-
> Sadbtirm, Ont, joka tästai, tant^ JiiiMaataL
' OKNI SAABI, ABVO VAABA,
toimittajat
onlf «Kma of Fiiuu>b Worken in Canada. Pab-
" inMhvry, Ont, every Tnesday, Tbursday and
^Bnoi^uMnta kerran jolaistuista ilmoituksista 4ec
-^-^unmalta. Snörista Umoitoksuta seka ilmoitok-joiden
tekstiä el joka kerta maoteta, annetaan
v« «lennos. KuoIonilmoitokEet (2.00 kerta ja 50c
, iokaiselta maistovärssyltä. Nimenmanttoilmoitak-
50e k e r ^ 41.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitaksec
10 k«rtiL $3.00 keksi kertaa. Syntymäilmoitukset
.00 kerto.' Halntaantieto- j a osoteilmoitukset 60e
rta;$i:00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitää
iha 'Seurata mukana.
^Begisttted i^t the Post Office Department, Ottawa,
second class matter. ' ____
Taistelussa, voidaan yhtähyvin saada hScvio kuin
voittolun.
Voiton saairuttaminen riippuu silta, kuinka paljon
jokainen t o ^ i antaa työtään ja vaivojaan.
Hävlo taasen on varma, jos taistelussa asetumme vi*
linpltämattomaksL
Siis edessä olevan ajan tunnus on:
Joka mies paikallaan!
Advertising rates 40c per eoL inch. Minimum. eharge
' single insertion 75e. Diseount on standing advertise^
at T^^ the best advertising medium
gng the Pinhifh People in Canada.
TILAUSHINNAT:
CanadaMvykM vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
1.6a-3a-yksi kk. 76c. , . ^
V yksi vk. 15.50, puoli vk.
fcOO ja kolme kk. $1.76. . 1„
Tilaukaa, Joita ei seuraa raha, el tulla lähettämään,
itsf asiamiesten joilla on takaukset.
Tiistaiiiaehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont-arlssalauant^
na, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
liteen torstaina kello 3. -
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
Pnhelia 1038. Postlosote: Box 69, Sudbury, Ont
Jos ette 'Milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
rjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenboitajai
snalUsella nimellä.
J . ; V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
— Torstaina olevan juhlapäivän tähden ilmestyy
leblemme seuraava numero vasta ensi tiistaina.
^'Joka mies paikallaan!^'
Englannin porvaristo oli ottanut käsiinsä poliittisen
allan, mutta sillä oH vielä jälellä työ saattaa nouse^
valtansia myöskin merien herruutta käsittäväksi,
ijglanoii/ oli mistä hinnasta hyvänsä lyötävä laudalta
inerien herrat — Espanjan ja Hollannin r-' jos
porvaristo ollenkaan kykenisi täyttämään historia!*
i^ta'tehtäväänsä — maailman kapitalismin emämaan
Ijdibiniscn. Englannin porvaristo kykeni tuon työn suo­rittamaan
ja Englannista tuli se maailmanherruutta
lUssaanpitavä imperiumi, -joka vasta meidän päivi*
alkaa pahasti heilahtaa.
,TäU« Murroskaudella jollom Englannin nouseva
»en
porvaristo seisoi ratkaisevassa käännekohdassa, tapah
lUl^^ • m ottelua, jossa monta kertiaa
Eiiglannih koko olemassaolo oli hiuskarvan va­rassa;;
Eräs kuuluisa taistelu, ' jossa tosiasial­lisesti
ratkabtiin merien herruus oli n. s. Trafalgarin
«n^ritaisteln. Siinä Espanjan siihen aikaan mahtava
merivoima oli koottuna Englannin silloin vielä heik*
k^^ja tars:eIu\oini*s Vftslaan. Jos koskaan niin • rJnakiii
filia kcri^a Engl.::n:n i!3'jnäi»yys ja se:> porvari3to«
tulevaisuus oli hiuskarvan varassa.
• Taistelun alkaessa kokosi laivaston päällikkö, ami*
jraiali Nelson,' lippulaivansa miehistön ja piti heille ly-
1'iiyehkon puheen. Tänään, sanoi hän^ - ratkaistaan, ei
r^ihoastaan meidän kohtalomme, vaan koko Englannin.
Jf» kukaan tanaan hievi^taa paikaltaan on se samaa
^iiin että -hah käsistään luovuttaisi vanhan Brittien
maan. XlkSa siis väistykö, vaan muistakaa, että j<^a
.fnidien tulee olla paikoillaan!
Tabteluun lähtiessä kohosi Nelsonin lippulaivan
"tnastdon .^merkki,' joka yksmkertaisesti antoi koko lai-
'Vffitolle tietaa: \ Joka mie% paikallaan! Venäjän työ-ivSen
antama esimerkki osoittaa, että noui^eva luokka
-juna.^voittaa, olkoon sen varustukset^ miehistö' ja sota-
^Cvalmius paljon heikompi kuin vastustajansai Niin oh
aina ollut Englannbi porvaristo oli silloin vallanku­mouksellista,
nousevaa luokkaa ja sentahden Nelsonin
^/miehistössä asui sellainen voitonvarmuusv että se ei sii-
InäkaSn silmänräpäyksessä, jolloin taistelun,lopullinen
tuloäbli ikääntyä sille tuhoisaksi, liellittänyt, vaan lop­puuni
lasti pysyi «joka mies paikallaan.» Voitto kään^
^iyikitt' heHJfr, ja silta päivästä voi Englanti merkitä
^^maailmanvaltansa alkaneeksi.
f'>\Tallaisia taisteluja on sen jälkeen suoritettu monta
ija-' tuUäan edelleen suorittamaan. Niitä ei mnai tar-jpitae
suorittaa ase kädessä. Päinvastoin useimmat
'^iaislelut suoritekaan aseitta. Sanoilla ja töillä. Mut-rta/
joka kerta tarvitaan sittenkin miehistössä 'samaa
Ipvoitonvarmuutta, samaa uskoa oman asiansa oikeutuk-
'..seen, samaa uhrautuvaisuutta ja työtä.
;\ , Tänä talvena tulee vastaamme monta sellaista tais*
l^t^Iuaj jolloin 'taasen koetellaan työväenluokkamme kär-
2^^»ivalli&yy1ta ja uskoa. Ne eivät kylläkään tule ole^
lluärämitaan, Trafalgarin taistelun tapaisia, mutta vaa-
' ;Hvat ne nämäkin pikkuUlaisuudet omassa mittakaavas*
' l:'«aan aitke]^ ja luottamusta sekä ennei^aikkea tietoi-
^i^suulto siitSj; :«tta^^:n voitetaan vain sil-xloin*
joa ttoiaan «joka mies on paikallaan.» Muisla-
^Jcaa-aina ja;terbittakaa joka ainoan työläisen mieleen
[^^'^ce't<^siana, etia vastustajamme pääasiallisesti panevat
l^r.painoa sille, Qt&o meidän armeijamme täysilukuinen.
vMööi toi)w,ark«^ juuri sen tähden, että he pelkaä-
J ; vät l^ftrrir^arämme vähenevän. Tämä pelko ei mil­li-
loinkaan—'sanon.viela kerran: ei milloinkaan
V saa. pelottaa aineita <ta^ lähtemästä. Hammasta
^^urran ' o n ' ' v a i t i j a
luuneo.. Siinä meidän taistelnmmme ydinkohta onkin.
Ta^^l^ossa sne taistelemme itsellemme enemmän ko-
^^iflcemusta, enenj^^ ja kannattajia.
^f Juuri tantan tähden meidän, täytyy uskaltaa, olkoon
/-vain, että anojamme päyttaakin heikolta ja-seisoo
||| 3iiv«ii|iäbt8>^ 1 ^ viastaan. Sivust^atsojana em-
^'Jne.ko^kaiä .eika ^neilla myöskään
Ilveily 8-tiiiiiiiii iyöpäivälailla
B. €:8sa
British Columbian 8-tunnin työpäivälain tarkistus-lautakunta
on vastikään lopettanut toimintansa Vancou­verissa.
Lautakunnan tehtävät ovat h>'vin mutkidcaat
Ensiksikin ne kolme liberaalipolitikoltsijaa, joista tuo
tarkistuslautakunta muodostuu, saavat tämän- lautakun­nan
jäseninä paljon parempaa palkkaa, kuin tavalliset
aramattlunlojen jäsenet. Toiseksi heidän tulele lakia
tarkistaessaan tehdä siihen sellaisia säädöksiä, joiden
mukaan British Columbian työnantajat voivat teettää
orjillaan kymmenen, kädentöistä jopa neljänkiirtols^
ta tuntisia työpäiviä ja siltä huolimatta pitää 8-tunnln
työpäivää maakunnassa laillisena työpäivänä.
Tarkistuslautakunnan pitäisi antaa vapautusta 8-
tunnin työpäivälain liian tiukasta noudattamisesta sei
laisille teollisuusaloille, jotka tulbivat sen toteutat
mbesta kärsimään. Kun lautakunta piti ~ kuulusteluja
oikeustalolla eri teollbuusalain suhteen, niin jopas siel
lä saatiin kuulla teollisuudenharjottajain valitushuudot
Siellä syytettiin agltaattorelta ja kalkkia slellaisia lien
kilolta, joilla on vanhaa kalavelkaa maksettavanaan
siitä että olivat ihmisten mieleen teroittaneet sellabta,
että puutavaratehtailljat harjottivat liikettään yksin­omaan
senäliden, että saivat ribtää niitä työläisiä, joil­la
oli ollut tilaisuus päästä työhön heidän sahalaitok-siinsa.
Jopa syyttivät nuo itsensä uhraavat teoUbuus-pohatat
kaikkivaltiasta jumalaakin kovuudestaan heitä
kohtaan. Samaten syyttivät he koko maailmaa siitä,
ettei se anna heidän rehellisille tarkotuksllleen kunni­oitusta.
Puutavaratehtailijain edustajan lausunnon
mukaan maksavat sahaparoonlt tuhannen jalan sahauk­sesta
45 senttiä. Mutta verrattuna Washlngtönin ja
Oregonin sahaparoonien hyväntekeväisyyteen on tuo
britishcolumblalaisten jalomielbyys kerrassaan mitä­töntä,
sillä Washingtonbsa ja Oregonissa maksetaan
tuhannen jalan sahauksesta, Alberny Pacific Lumber
Co:n edustajan Dentin mukaan kokonainen^ dollari.
Cameron Lumber Co:n edustaja J. B. Cameron pahpt-teli
sitä, etteivät puutavaratehtailljat tule lain mukaan
saamaan tasapuolista oikeutta, koskapa hänenkin edus­tamansa
liike, laittaa työläisilleen kauppapuoteja^'^ pos­titoimistoja
ja kaikkia nykyäikaben kaupungin muka­vuuksia—
nyt mahdollisesti lukutmottamatta hautaus*
mata. Vaikkakin nuo sahaparoonit tuhlaavat '^ildca-uksiaan
yllä mainituilla tavoilla, eivät he vaant voi
paninlaa luoUintokoneisto&r.n, joten hddun taytyy^edel
leenhiu' kbköa Ii 'kevoittonsa tyolälstensä selicänahkasta.
Kaikki työnantajat sanoivat tarkbtuslautakunnuUe, et­tä
ensimäisenä heidän laskiibsaan oli aina työläisten
hyvinvointi. Eräs Hanbury nivunen sahaparooni^, tuol
lainen oikein siivo kristillinen herrasmies, sanoit että
me olisimme sangen tyytyväbiä, jos saisinune t y ö l ä in
sillemme 6«tuntben työpäivän ja siitä huolimatta sai­simme
itselleinmekin vielä -vähäsen.» Hanbury ei
kylläkään lähenunin selostai^ut lautakunnalle sitä' seik­kaa,
että minkävertaa hän tarkotti tuolla määritelmäl­lään
«vähäsen,»
Kautsky ja Hilferding tusina-tieteili|
oina
Luopiososialistit porvarillisen järjestelmän puolustajina.
Tämän vuoden huhtikuussa alkoi suhteiden epävakavuus vähenee, pu-
Berliinissä ilmestyä sosialidemo»
kraattinen aikakauslehti "Die Ge-sellshaft,
Internationale Revue fjrr
Sozialismus und Polittk", (Yhteis­kunta,
Kansainvälinen Sosialbmin
j a Politnkan Aikakauslehti). Sen
toimittajana on surullisen kuuluisa
8a3ialidem<^aattinen, täydellisesti
epäonnistunut entinen Saksan ra­haministeri
Budolf Hilf erding, myös
"Finanz-kapital' nimisen, aikanaan
suurta huomiota herättäneen teok­sen
kirjoittaja. . Avustajiensa jou­kossa
julkaisu mainitsee Kautskyn,
Bauerin, Vandervelden,^ Brantingin
y. m., jotka kaikki ovat kansainvä­lisen
sosialidemokratian suurmiehiä,
sen teorian paaveja ja kardinaleja
Että tästä julkaisusta tulisi sosia-lidemokratien
porvarillisen politii­kan
teoreettinen ' edustaja, se oi;
itsestään selvä asia ja sitä ei ku­kaan
ihmettelekaän, joka vähääkään
tuntee näiden herrojen viime vuosi­en
kehitystä ja-politiikkaa. Mutta,
että tämä petturipolitiikan puolus­taminen
olisi saattanut sellaisetkin
Marxin oppien entiset monikym­menvuotiset
^puolustajat ja esitais­telijat
kuin Kautskyn heittämään
Marxin yhteiskuntaoppien itse pe­rusteet,
aivan aakkostotuudetkin
muiden mukana yli laidan ja niiden
sijaan omaksumaan hai vimpain por-varillistaloustieteili^
äin. tusinate^ori-at,
se tulee yllätyksenä ainakin
niille työläisille, jotka viimeiseen
asti (^vat eläneet siinä toivossa, et­teivät
ne j a varsinkaan Kautsky
olisi kerta kaikkiaan ja kaikissa
suhteissa työväenluokalle menetet­tyjä.
. - .
' Samassa kun n y i ' tämän julkai­sun
kirjoitukset toteavat sen, ettäiiuian nyt hän selittää kapitalismin
Eräs toinen puutavaratehtailijain yhdistyksen edus
taja valitti sitä, ettei heidän järjestönsä ollut kyllin
hyvin edustettuna silloin, kuin jumala loi British Co*
lumblan metsiä, koska nyt Washingtonin ja Oregonin
metsistä saadaan parempaa puutavaraa''kuin British
Columbiassa. Tuon erovaisuuden metsiin nähden pi
täisi ylettyä ihan British Columbian ja Wa8hingtonin
rajalle.
Loppujen lopuksi tuli kuitenkin työnantajain suh
de 8-tunnin lakiin 'ja samaten myös lautakuntaan näh
den julki B.C. Marine Ways, Sfaipbuilding Engineering
Corn edustajan Hopkinsin kautta. Hän sanoi: <Jot
8-tunnin työpäivälaissa on yhtään sellaista kohtaa joka
antaa meille tilaisuuden rikkoa sitä lakia seitsemänä
viikon päivänä ja vuoden 365 päivänä, niin silloin se
laki on hyvä.» Hän edellee nsanoi: «Minä tulen rik
komaan sitä lakia siihen saaldta kunnes te panette mi­nun
laivatelakkaani kiinni.» >
' tTaialeluUrf' emmf ^«irtaan
Kuten muistettanee, niin tuota 8-tunnin työpäivä-lakia
ei laadittu British Columbian parlamentissa työ-läisedustajain
vaatimuksesta, sillä niitä siellä lakia laa­dittaessa
oli ainoastaan kolme, vaan se laadittiin pää
ministeri John Olivferin toimesta. John Oliver sitä laa­tiessaan
ei suinkaan ajatellut sitä seikkaa kuinka edul
lista 8-tunnin työpäivälaki olisi työläisille,^ vaap hä-.
neliä oli mielessään tyldcänään omat yksilölHset etun­sa.
Ne työläiset, jotka ovat uskoneet, että omistavan
luokan edustajat laatisivat puhtaasta humaanisuudesta
työläisille edullisia lakeja, huomaavat nyt tutustuessaan
lakiin varattua takaporttia, tarkistuslautakuntaa ja sen
tomintaa, että omistavan luokan työaikasäädöstelyt ovat
vain ilveilyjä, joista ei ole loppujen lopuksi työläisille
mitään^ hyötyä.
Kokemus on esim. Britit Columbian metsätöissä ja
muuallakin ösottänut sen, että jos työläiset tahtovat
8-tunnin työpäivää, tai tahtovat täytäntöön fl^antavi^i
lakimääräisiä terveyssäädöksiä, niin pannaan niitä voi­maan
ainoastaan silloin kuin työläisten järjestöt ovat
kylliksi voimakkaita vaatimaan niideirjgjätamislä.
Kun sib on kysymyksenä 84unnin työpäivälain
käytäntöön «aaminen, niin elkäämme luottako porva­rien
humaanisuuteni, heidän pariamenttbiin ilveilyi-hinsä,
vaan lehoistakaamme järjestöjemme pätevyyttä,
sillä ainoastaan järjestyneen voiman avulla voidaan
8-tunnin työaikasäädöskin käytännössä tbtentlaa; ,
Kautsky, Hilferdingit, Bauerit y.m.
ovat teoreettisestikin lopullisesti
tehneet .täydellisen-* pesäeron j ,maxr
xilaisuuden j a siten oman mennei
syytensäkin kanssa, osoittavat ne
myös, miten sellainen työväenliike,
joka käytännössä luopuu vallanku
mouksellisesta sosialismista ja sen
sijaan siirtyy porvarillisen --järjes­telmän
puolustajien rintamaan,
7r>yS3 teori3sr"kin joutuu omaksu­maan
porverilibc-n > .järjestelmän
yhteiskunnalliset 'opit ja kaikkein
lisäksi näiden oppien, epäkriitillisim-män
puolen. Ja tällöin kaikki ne
työväenliikkeen.. haarat, niin vastak­kaiset
kuin ne ennen ovat voineet
ollakin, jotka' käytännössään ovat
kehittyneet. vastavallankumoukseHi-siksi,
tapaavat - toisensa, porvarillisis­sa
teorioissa samasta leiristä ja
huomaavat omaavansa yhtenäisen
'pohjan. Porvarillisen yhteiskunta­tieteen
,t^kloläjä tulee niiden aat­teelliseksi
yhdistäjäksi,-1^
cismista on tullut, ^iiden käytän­nöllisen
toiminnan ^lojpuUinen vei
jeysside.
Katsokaammf> ensinnäkin mitä
nyt entinen finanssiministeri H i l -
ferding kirjoittaa:
"Kartellien ja trustien kehitys
saa mitä voimakkaimman eteenpäin
sysäyksen. Vapaan kilpailun aika­kauden
loppu on tullut Squret
monopoliset yhtymät' joutuvat y h -
dyssuhteeseen pankkien kanssa, joi­hin
yhteiskunnallinen pääoma ; kes­kittyy^
Ja:'joiUe^aiirtyytalO.udeiliseh.
eläniän hallinta, jonka ratkaisevia
valitsijoita ne ovat. Entinen jakoi-suus:
teolliseen, kauppa-^ ja pank-kipäaomaan
pyrkii häviämään ja
ne yhdistymään finanssipääoman
muodossa. Tämä merkitsee siirty­mistä
vapaan kilpailun kapitalismis­ta
järjestettyyn kapitalismiin."
No niin, minkä johtopäätöksen
voipi j a tulee tehdä tästä kapitalis­min
s^ m a i n oikein kuvatusta
keskittymiskulusta? Ja kuinka H i l -
ferding itse ennen selitti j a silloi'i
aivan oikein ' mainitussa "Finanzr
kapitalissaan" sen luokkataistelu-prosessin
kulun, -joka kapitalin täl­le
kehitysasteelle on ominaista?,
~, "Kapitalistinen kriisi -on kertai
icäiklnääti' 'katifiäinvälisten markkina­suhteiden
ilmiö — ja sitä enem­män,
kuta pitemmälle kehitytään."
Tämä tarkoittaa selvääkin selvem­min,
että .ne muutokset, mitkä ta-pahtuvat
jonkun maan kapitalisti­sen
järjestelmän rakenteessa, eivät
pelasta koko kapitalismia j a kapita­lismia
yleensäkään anarkiasta j a pu­lista.
Ja edelleen, että **asranomM-sen
maan sisälläkään eivät triustit
VM estää puBa syntymältä; samoin
kuin^ eivät voi säästyä pulien vai-,
kutukijestakaan niijrinf . N S n ; H iK
ferding kirjoitti, kun han oli -vielä
marxilainen^ mutta nyt porvarillisen
hallituksen entisenä ministerinä' ai­van
päinvastoin.
Tämän pääomain kehittymisen y h ­tenäisen
firianssikapitälin muotoon
Hilf erding sanoo nyt "yritykseksi
aöännöstellä j a järjestää yhtäskun-nalliset
tuotantovoimat tuotannon
lat ja kaikbsa tapauksissa niiden
vaikutus .työväenluokkaan lienevät.
Ja tällaisen politiikan keinoja. ovat
suurten trustien toimittama uusien
pääomasijoitusten suunnitelmallinen
jakaminen (eri teollisuuksien j.n.e.
kesken — L. L . ) , niiden tunnettu
varovaisuus toimittaessaan uusia
peruspääoman sijoittamisia korkean
konjuktuurin aikana, edellisen
kanssa vastaavasti suurten pankki­en
harjoittama lainanantien sään­nöstely,
jota senmukainen keskus-pähkin
rahapolitiikka vielä tukee."
Näin ollen on Hilferding siis nyt
sitä mieltä, että kapitalismin edel­leen
kehittyminen ja trustiutuminen
eP merkitse kapitalismin ristiriitain
kärjistymistä, vaan niiden lievene­mistä;
ei kapitalistisen yhtebkunta-taloudellisen
anarkian kasvamista^
vaan että sensijaan astuu säännös­tely
ja järjestetty talous; ei kapi­talismin
vararikkoa, vaan sen elpy­mistä
ja voimistumista.
Hilferding ei puhu nyt sanaakaan
siitä, että trustiutuminen johtaa
suurten kapitalististen monopolien
(finanssirenkaitten) ankaraan kil­pailuun
ja taisteluun, niin jokaises­sa
maassa, kuin kansainvälisestikin
ja että pääoman keskinäinen kamp­pailu
tällöin saa entistä raivok­kaamman
ja valtavamman muodon.
Hän ei mainitse nyt mitään sii­täkään,
että tämä monopolien vä
Unen kamppailu kapitalistbista vai-
*a- ja vaikutusalueista kärjistää
porvarivaltain imperialistista poli­tiikkaa,
uhaten maailmaa yhä uu­silla
selkkauksilla ja imperialistisilla
sodilla '
Ei mitään enää kaikesta tästä,
pitalistit ovat koettaneet ja edel­leenkin
koettavat ostaa maansa työ­väenluokan
kokonaisuudessaan Ja
varsinkin sen ylempien kerrosten
työläiset kapitalistisen järjestelmän
puolelle siirtomaiden työtätekevien
luokkien kustannukseUa. Näin esim.
Englannin imperialistinen kapitalis­mi
on Indian, Egyptin ja muiden
siu-tomaiden työtätekeviä rosvoa­malla
ja orjuuttamalla koettanut
trustiutumisen korkeimman asteen,
finanssikapitalistisen monopolin
johtavan:; rauhaan ••ija ^järjestykseei^
jo kapitalistisen järjestelmän puit­teissa
ja perusteilla. Ja tämän i l ­meisesti
väärän katsomuksen, jon­ka
Hilferding - on nyt omaksunut.
todistaminen on kymmeniä ja -J^aaa. hälistö todellisesti yhä enemmän ja
kymmeniä vuosia ollut' niiden por
värillisten kaikenkarvaisten "tieto­miesten"'
elämän työnsä, jotka an­tamalla
tieteelle, »alttua ovat ^p^al-kanmaksajainsa,
kapitalistien mie­liksi
j a eduksi koettaneet selittää,
että ifyllä tämä kapitalistinen jär­jestelmä
itsestäänkin kehittyy kal­kin
puolin hyvin järjestetyksi, rau­halliseksi
j a mallikelpoiseksi järjes­telmäksi,
että siksi ei tarvita so­sialismia
• ei vallankumouksellista
luokkataistelua eikä vallankumous^
ta.
'TyovBenluokaa asemakin paranee
ja luokkataistelu heikkenee."
Ja aivan johdonmukaisesti edel­lisen
; perusväitteensä mukaisesti
Hilferding sitten jatkaa selityksi­ään.
Tämä kapitalismin dusi kehi­tysaste
merkitsee työväenluokalle
sen aseman ' asteettaista paranemis^
ta aivan noih vaan kun luonnos­taan.
Näin kauniisti hän sen nyt
sanoo: 'Tällaisessa hierarkisesti
järjestyneessä kapitalbtisessa talou­dessa,
sen mukaisesti muuttuvat
myös työn suhteen. Ne saavat nyt
vakavan luonteen! Työttömyys käy
.yähemmiän uhkaavaksi;: ja (lieventää
yhteiskunnallinen hiioltö seti vaScu-tusta.
Yhteiskunnalliset reformit,
ensi sijassa vanhuuden, työkyvyt­tömyyden,
ja tyottömjTrsvakuutuk-^
sen muodossa sekä sitten työajan
rajoittamiskiellon kautta tekevät
koneellistuneen, tosin samaan ai­kaan:
tavattomasti- työnopeudessa
kiihtyneen työprosessin verrattain
hjrvin palkatulle työarmeijalle sie­dettäväksi.
Tämä takaa näiden re­formien
.-konservatprisen vaikutiris-sen
j a aikaan saiyät-ne (reformit)
työväenluokan puolelta sopeutumi­sen
tähän kapitalistiseen talousjär­jestelmään."
'
Selvästi sanottu, eikö olekin?
Työväenluokka .kaiken tämän Hfl-ferdingin^-
keksimän ihanuuden y.vai-kutuksesta
alkaa taantua, rauhot-taa>
sopeutua kapitalismin ttdous-
: ärjestelmään, -tuntea siinä olevan­sa
kuin kotonaan^ kuin paratiisissa.
Ja min se k a M i e n porvarien kam-moksuma
ja poroporvareille käsittä-mätön
luokkatabtelukin> sosialisti­nen
vallankumous, kaunHsli vähitel­len
lakkaa tässä H i l f e ^ i n g i n mono-poBstisessa
kapitalismissa, joka on
niin maiiuostj järjestetty - ja jossa
kaikki on säännöstelty, työttSmyys-län
jollain iibmekonstilla poistettu
taä tehty ääedettäväkä.TSetysti-kään
vei snnä ole enää .sojaa -luokka­taistelulla,
j a hän s e ^ . JEaut^y sen
myös aivan selvästi, sanovatldn; et­tä
: ^ t ä el -VOI olla epällygtä.' - -
Tähän H i l f e r d i n g valeeseen
työväenluc^an aseman parantami-sesia
j a kerta kaS^aanr vaknntch-kotimaassa
järjestää työ^, pälkka-y.
m. suhteita siten, että kotimaan
työväki pysybi rauhaUisena j a so­peutuisi
kapitalistiseen talousjärjes-
'telmään, tai ainakin olisi sj^teelli-sesti
tyytyväisempi oloihinsa kuin
työväki niissä maissa, joilla ei ole
siirtomaita. Ja jossain määrin,
mutta vain / jossain määrin se on
siinä onnistunutkin.
Sillä kuta pitemmälle kapitahami
eri maissa on kehittynyt, sitä suu­remmat
vaikeudet ovat nousseet
Englannin j a muiden sellaisten mai­den
kapitalisteille eteen voidakseen
iankaiken tätä politiikkaansa jatkaa.
Nykyisessä yleismaailmallisessa ka­pitalismin
pulassa ei tällainen koti­maansa
työläisten ostaminen enään
käy päinsä. Itse kapitalismin vai­kutuksesta
siirtomaissa kehittyy no­pein
harppauksin ^ekä niiden oma
että ulkomaisen pääoman, kontrol­loima
teollisuus j a sen' kanssa so­pusoinnussa
siu-tomaakansojen tais­telu
imperialistisen emämaan kapi­talistien
kilpailua, rosvousta ja or­juuttamista
vastaan. Teollisuustuot­teiden
vienti siirtomaihin ja siellä
pakkohinnasta myynti vähenee se­kä
suhteellisesti että ehdottomasti.
Emämaassa, teollisuus joutuu tämän
johdosta yhä - kireämmälle ja kapi-taUstit
joutuvat nyt vastaavassa
suhteella sitä enemmän kotimaansa
työläisten elinehtoja kiristämään.
. Tämän -ilmiön jo -aikanaan Harx
ja Engels • selvästi havaitsivat ja
jälkimäinen on siitä useamman ker­ran
kirjoittanut, kuten 1858' kir­jeessään
Marxille: "Englannin köy-
*^jbtyaiässä
joiöa kapitalistiluokka
' asestettnna
nissä.
P a i j n asti asestettana
lyödä vallankumoulSn
köyhäh-stön ja taro;;olkai::r'"
" « a päin maahan. T ^ ^ ^ " ^
kuva. jonka todellisuus tr^^.* ^ _ . o m a t k i n äänenkannSta^rT
kypaivän kapitalismistT^it;
Hilferding ja S S T i n v " ? ' * " "^
oissaan sensijaan J^ScäS^ft^
^ - t i r i j a aivobsaan T^^^^'
T ' ^ " ^ kehityksest*ä^li;'
neisyyteen ja rauhallisuuteen ^«1"
kien väH<?i»<»n • taok-
«en vanseen sopusoinnun otonooolr
yhtei^ntaan, kapitalistiseen ^S"
teen Jerusalemiin!
(/atk.)
enemmän porvaristuu niin että näh­tävästi:
tämä, porvarillisin ;kaikista
.mailta tahtoo loppujen löpxtksi ke­hittää
asian sille^ kannalle, että sillä
olisi porvarillinen s ylimystö j a por­varillinen
köyhälistö porvariston
ripnalla. - On selvää, että kansaan
nähden,' joka,riistää koko maailmaa,
tämä on jossain määrin järkeen me­nevää.
"Ja kirjeessään KautskyUe
1882: "Täällä ei ole työväenpuolu­etta,
on vain vanhoillisia (konserva-tiivisia)
ja vapaamielisjyrkkiä - (U
beraali-radikaaleja) ja työläiset
rauhallisesti yhdessä näiden kanssa
käyttävät hyväkseeni Englannin siir-fcomaamonopoolia
j a - sen monopoo-lia
koko maailman markkinoilla."
Myöhemmältä ajalta tov. JLenin
imperialismia ja sosialidemokratian
vararikkoa käsittelevissä kirjoituk­sissaan
on myös selvästi osottanut,
mitenkä imperialistinen suurporva-risto
on määrätietoisesti pyrkinyt
työväen aristokratiaa suosittele
maan puolelleen siirtomaapolitiikalr
laan ja mitenkä jälkimäinen tällä
perusteella on pysynyt kapitalbtieri
ja niiden järjestelmän puoltajina:
Ja mitä tulee' niihin kapitalistisiin
maihin,: joilla ei ole siirtomaita ja
erittäinkin niihin, jotka maailman-:
sodassa hävisivät, näemme kuinka
niissä kapitalistit tekevät kaikkensa
sälyttääkseen työväenluokan kan­nettavaksi
sdcä ne tappiot, mitä
näiden maiden kapitalistit ovat kär­sineet
j a kärsivät sen johdosta, etr
tä ne maailman inarkkinoilta ovat
joko kokonaan suljetut tai ovat pa-koitetut
tuotteitaan myymään joh­tavien
imperialististen maidein kapi­talistien
omia ehtoja paljon huo­nommilla
ehdoilla j a paljon vaike-amnussa
suhteissa> että myös 'sota-kulut
sotakorvauksineen.
Näin nyt sekä Englannissa että
Saksassa ottaaksemme esimerkin
kuminankinkaltaisista maista, me
näemme, että .työväenloijkan-ase­ma
ei ole viime"vuosina parantunut
eikä parane, vaan kapitalistit teke­vät
kaikkensa "sitä kurjistuttäak-seen.
Se on ? havaittavissa niin hy­vin
palkka-, työaika- kun yleensä
kukissa työläisten elin- sekä ennen
kaikkea työsuhteissa. Luokkataiste­lu
ei lievene, vaan se kärjistyy.
Luoadtavastakohdat eivät" häviä,
vaan käyvät yhä jyrkemmjksi; Työ^
luset eivät ala sopeutua kapitalisti­seen
talou^ärjestehnään; ^ vaan päin
vastoin-tämä järjestötalo alkaa käy2
ine'vkerra£an"?aet»iäättömäk-
EnVpaiidcahui^
KiRKtAND LAKE. ONT.
.Osaston tyokokouk.es.. t k. 21
paivana keskusteltiin seuraavistk 1
sioista.^_Uusia jäsenhakeSJoH
nelja, j o i t a ei voitu hyväksyä k^i
mainitut henkilöt o C L a p n.
Keskusvirastolta tullut kirjelmä
jossa huomautettiin tiliveloista yJ
maksamattomista laskuista, sillä
VUOSI on pian loppuun kulunut, joi-
M " - f^^ ^"^ PuhtUia.
Naissa laskuissa huomattiin olevan '
jonkun verran eroavabuuksia tääl-lä
olevain laskujen kanssa, joten
rahastonhoitaja velvotetUin ne a-joissa
korjaamaan että laskut voi-daan
maksaa ennen vuoden loppua
Valittiin ehdokkaat johtokuntaan
josta vuosikokouksessa valitaan joh-tokunta
seuraavalle vuodelle sekä
tilintarkastajat tämän pubien vuo­den
tilejä tarkastamaan.
Ikävä seikka tässäkin osastossa
on se, että jäsenistö suurimmalta
osalta on sitä mitä niiden ei tulisi
olla. Sellaisen käsityksen saa ai-nakin
seuratessa kokouksia osanot­tajiin
nähden. Täytyy suorastaan
tehdä kysymys, että mitä varten
sellaiset jäsenet jäsenkorttia taskus-saan
kantavat jotka eivät koskaan
saavu kokouksiin, vaikka ovat ai- "
na paikkakunnalla olevia taikka on­ko
.jäsenistössämme niin korkealle
kehittyneiii .ettÄ he eivät *nää tar­vitse
viettää näitäkään vähäisiä het­kiä
yhteisen toimintamme järjestä­misessä.
•
Nämä on pieniä tehtäviä, vaan
ne käyvät yksilölle liian raskaaksi
jos hän joutuu monet vuodet hoi­tamaan
samaa tehtäväänsä. Siksi
an meidän velvollisuutemme suu-remtiialla
joukolla ottaa-osaa toi-mintaan
taas alkavalle toimintakau­delle.
Osaston vuosikokous on tammik.
,4 päivä jolloin saapukaa kaikin ja
tarkastaloia siihen Diennessä kaiUä
jäsenkohttinne, sillä suurella osalla
jäsenistä on jäsenmaksut paljon jä-.
lessä. ,
Kirjeenvaihtja.
VERMILLION RIVER, ONT.
T. k. 21 pna pidettiin Kommu^
nistipuolueen s. järjestön osaston
varsinainen kuukausikokous, jossa
keskusteltiin ja päätettiin seuraa­vista
asioista: •
Valittiin johtokunnan jäseneh­dokkaat
tulevalle toimintakaudelle,
johon tulivat Erik Penttinen, V. Ju­tila,
T. Jutila, T. Henderson, A. K i ­vinen,
John Penttinen, H. Kinnu­nen,
Mrs. Stepman^'-:Mrs. A.. Kivi­nen,
M. Penttmen, Mrs. Kinnunen
ja J . Mustonen. Vuosikokous pää­tettiin
pitää tammik. 11 päivänä.
1925 osaston talolla kello, 2 jäi- .
keen" puolen päivän^ - Nyt osaston
jäsenet, teidän on^:tuItava sMöin
kokoukseen ettei teidän paikkaanne
edusta tyhjät tuolit, niin kun on
ollut jo pitemmän aikaa tapana.
Täytyy taas vähän mainita että
jos kerran olette osaston jäseniksi
ruvenneet sillä ymmärryksenä, et­tä
saatte nimenne K . . P. osaston
kirjoihin, nim ei se vielä merkitse
muuta, kun turhaa vaivaa j a va- ,
hinkoa pilata papera sellaisten jä­senten
suhteen jotka lyövät velvol­lisuutensa
laimin — ei edes katso
velvoUbuiidekseen 'pitää korttiaan
kunnossa eikä ota toimintaan mi­tään
osaa, vaan on hyvä kommu­nisti
kiireestä kantapäähän astu
(Eikös toverit silloin olla hyviä
kommunisteja j a saaterin, vaaralli- •
sia porvareiUe?) että toiminta saa
olla anna menua, kunhan--VBMISI-säähkirjoitus
on maksettu j a kortti,
taskiissa j a odottaa vallankumousta
suu auki. ,
Muuten saan sivumennen maimta
paikkakuntamme sieluelämästä, et^.
tä rnietsä taas ei ole enää tyhja ,
sielun.-"petlareista". Sen saimme
nähdä joku aika sitten kun osg-tomme'entinen
ai|ktoriteettif*Jnoste
kyhnytti sen jälessä. (Niin synti
se • onvjoka painaa^)
Baportteri.
Erilafeet kellolaitteet
TOaailmanhistoriaii
aikana
';'.;"v'•t/-'f.^f,;V;^-K?'—;;i'i''^»'
nusesta liuomauttaa erSs^ven ,
välineitä vallitsevien kerrosten etu-^^^o^ri afvos^^äan^ etta ahin',01-'ton, jota maäbnanylätoria ä''ei^
jen mukaisesti. .: Kapitalististen ^^ii*Johl;&;!^en ^edUbudsmmi^n ka-^ nen o
••'^^•-•''-i-!^:'-V'^'
dä ntiDe
s i , . Luokkarauhan; asemasta, jci*'
reformistit Hilferdipg, Kautdqr y.
m. -niin' hartaasti "toivovat j a vä-^
kttuttavatjv^ etta^^^-sfellainen^^^^^^^^^^^^ .. ^
OEsi tulossa, on sensijaan käynnis- Kah^enkynJ^e^Se^C
B5 mitä katkerin luokkataistelu'inel-. vuorokausi;, äBMa^äaalla^;»^
1 ^ kaikkialla ya' ^Kapitalfatisen aäaiik. mnöa
maailman, nnn' Traivoi» ja" tinkiniä-ikana aOönut ^«^tellä
'lunnin
tammin on annettu, . « r a m m ^ ^ -v
määräys, että meKUSkö» to^^*'^*"