Vapaus, March 6, 1962

              Hebnut Kee^^
V- suomalaisten hypyistä puutt^ pituus.
;=Kaiklci urheiluireportterit tuntuvat
olevan yhtä;"mieltä siinä asiassa, et­tä-/
Zaköpanen/suurmäessä tapahtub
nut kilpailu on kaikkien aikojen
i;n^lkilpailu,^ vaikkakin /Itä-Saksan
Hölmiit Reckhagel, Squaw Valleyh
Ql^piaKispjen kultamitalimies,
osoittautui <yliyoimaisesti varmim
iip3ssi hyppääjäksi. Jo toisen hypyn
jälkeen — hyppy kantoi 103 metriä
oltiin varmoja^ ettei kukaan pys­tiisi',
edes uhkaamaan häntä. Hän
kuatenkin vielä viimeisellä Hypyl­lään.
lisäsi piste-etumatkaa.
; {^^^iopanen suurmäenlaskukilpair
lu-Ckriitillinen piste 90 m.) saatiin
sU^jlttaa ihanteellisessa olosuhteis^
sa>>ja 100,000 läsnäollessa. Kahden
eq^iiipmäisen hyppykierroksen ajan
t)aistoi aurinko ja ilma oli tyyni,
kplffiatinen kierroksen aikana satoi
hilj^een lunta, mutta se ei haitan­nut,'
hyppääjiä.
iBnsimmäisellä' kierroksella sai
eiisTriunäiseksi loistohypyn Niilo
Öalqnen. Se kantoi 87,5 metriä ja
sai' "äikaän - suosionosoitusten myrs­kyn.'
Siihen mennessä vain Kankko-neHj
Kamenski ja Lesser olivat juu-tään.
Kamenski" hyppäsi komeasti
97 ja ylitti pisteissä niin Halosen
jtuin Lesserinkin. Halosen hyppy
ei kantanut kuin 93 metriä. Nor­jan
Engan päätti kilpailun komealla
100 metrin hypylli mutta se ei nos­tanut
häntä paremmalle kuin nel­jännelle
sijalle.
Suomalaisten reportterien näkö­kannan
mukaan Suomessa on' viime
aikoina kiinnitetty huomio yksin­omaan
neitimäiseen hyppytyyliin ja
unohdettu, että hypyssä pitää olla
myöskin pituutta. Nyt ainoastaan
Halonen pystyi—saamaan - sitäkin
hyppyihinsä, < joskaan ei. aivan riit­tävästi.
REHTIÄ URHEILUMIELTA ^
•Kaikki Zakopanen maailmanmes-taiuuskisojen
reportterit ja muuta
seuraajat myöntävät yksimielisesti,
että kilpailut oli järjestetty kiiteCifä-vällä
tavalla ja että niissä vallitsi
rehti urheilumieli, jota" lienee 'vai­kea
ylittää.
Suomi Seuran urheiluselostaja
Topi Halonen mm. sanoo:Kollektii-visellä
mielihyvällä todettakoon, et­tei
niissä (Zakopanen kilpailut)
esiintynyt ainoatakaan urheilullista
Suomen jäHki^lifko^
ijiion joulckiieetia
vain
Toronton Yrityksen
vuosijulila t8 pnä
Paikallinen urheiluseura Yritys
järjestää vuosijuhlansa Don-haalilla
tämän maaliskuun 18 päivänä kello
4 iltapäivällä. Ohelma tulee ole­maan
entisaikojen täysipainoista,
kuten ennenkin. Niin varhaisnuoret,
tytöt ja miehetkin ovat "sommitel­leet"
yleisöllemme tarjottavaa ensi­luokkaista
näkemistä, vielä on mo­nia
muitakin hyviä numeroitai lau­lusta
ja soitosta alkaen ja^kuulemani
mukaan tulee vierailijoitakin J;j^is-kielisistä
seuroista esittämään usei-J-^ikaiin i - 0 , mutta pelin loppupuo-ta
yleisöön meneviä numeroita.
Yrityksen nykyinen joukko, joka
onkin melkein kaikki nuorempaa
väkeä, odottaakin^ että suuri yleisö
iäyttää taaskin tuoha päivänä juhla­salin
ääriään myöten,' sillä he kai­paavat
ja tarvitsevat meidän kaik­kien,
niin vanhemtnankin väen kuin
muidenkin täyden kannatuksen.
Siis "kaikki tiet vievät Don-haalil-le"
yllämainittuna päivänä ja siellä­hän
siis tavataan varmasti.
Vaasan Jukka.
Fort WUUam. — Viime viikpn
perjantai-iltana täällä vieraileva
Suonaen jääkiekkoliiton joukkue,
jonka tarkoituksena ,_ch osallistua
Colorado Springsin tynkäkisoihin.
kärsi häviön otellessaan Port
Arthurin Bearcats joukkuetta vas­taan.
Ottelua seuraamassa oli noin
3,000 katsojaa, joista suunnilleen
kolmasosa supinalaisia. Suomen
maalivahti Juliani Lahtinen torjui
43 laukaisua.
Edellisenä iltana vierailijat pela­sivat
Nipigonissa Nipigonin ymipä-ristön
yhdistelmää vastaan.; Peli
päättyi 5—3 nipigonilaisten hyväk­si.
Nipigonin joukkue johti yhteen
Kansanva^llus pon
iiaajä^ 11 pnä
'j^llomAoil''^''.Tuskin kenenkään
omatuntokaan antaip periksi jäädä
pois silloin kiiafi'on Finlandia kuo-icn
päivälliset/.Toivgmme hartaam­min
vettä jokainen vaeltaa haalille
ensi sunnuntaina laatikko kainalos­sa.
Matkmahat on 'saatava kokoon
Port Arthurin matkaa varten. Olem­me'
varmoja - että jokainen auttaa
meitä.
Laittakaa nimenne laatikon pääl­le
että saamme lahjoittajia kiittää
erikseen ja muistaa seuraavissa
tanssiaisissa. Teitä kiittäen — H.L.
lella suomalaiset saivat enemmän
vauhtia peliinsä.
Tiistaina, helmikuun 27 päivänä
Suomen jääkiekkoliiton joul<^ue pe­lasi
Houghtonissa,, Mich., Michiga­nin
Technical Collegen jääkiekko­joukkuetta
vastaan. Peli ^ättyi
vierailijoiden tappioon 15—2.
— - Etelämantereen jääpeitteen
laajuus on suurempi kuin Euroo­pan
ja Australian mantereiden pin­ta-
ala yhteensä.
KYMMENEN PARASTA
1) Helmut Recknagel, ItäSaksa, 97,5 ^ 103 — 98, 241,4
2) Nikolai Kamenski, NL 91 ~ 97 — 97 226,4
3) Niilo .Halonen Suomi, 97,5 ^ 94 — 93,5 — 224,5
4) Toralf Engan, Norja 92,5 — 95 ^ 100 —223,5
5) Peter Lesser, Itä-Saksa 90,5 — 95 — 102,— 223,3
6) Antoni Laciak, Puola 96,5 — 94 — 94,5 — 222,3
7) Vilhelm Egger, Itävalta 94 — 96,5 — 84,5 ^ 218,6
8) Piotr Wala, Puola -^4,5 — 94 — 95,5 — 217,8
9) MaxBolkart, LänsiSaksa 91 — 96,5 W 91,5 216,0
10) Veikko Kankkonen, Suomi 91,5 — 95 91,5 215,3
Suomen Eino Kirjonen oli 21 (204,8)^ ja Hemmo Silvenn­oinen
23 (203,6).
l i ja juuri rikkoneet 90 metrin ra­jan.
Kirjonen oli jäänyt 87,5 met-cilB.
Sitten seufäsi 90 metrin ylit­täjiä
Wala ja Tsakadze, mutta vas­ta
Recknagel pääsi 97,5 metriin.
Hän sai 122,4 pistettä, melkpin 2
pistettä enemmän kuin Halonen.
Norjan Engan jäi 92 5 metriin.
Toimella kierroksella Halonen'sai
tyytyä 94 metriin, kun taas Ka­menski
liiteli 97 ja monet muut 95
ja 96 metriä.' Ja sitten tuli Reckna-gelin
paukku. Tyylikäs hyppy, jon­ka
pituus oli uusi mäkiennätys 103
metriä. Pisteitä tuli huimasti. : • -
• Viimeisellä kierroksella jännät^
tiin sitten enää sitä, kuka pääsee
hopealle ja pronssille. Halonen oli
vielä hopean laidassa kiinni, mutta
se oli vakavasti uhattu. Itä-Saksan
Lesser hyppäsi kokonaista 102 met­riä,
mutta ei ollut parhain tyylil-
PETER A. VESA
B. A. LL. B.
Barrister, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
PUH. Hp. 3-3392
1028 Danforlh Ave» Toronto
S.C.A. UrheUuUiton
C Virkailijoiden osoitteet:
''Puheenjohtaja: Jack Karvonen
16 Chamberlain Ave.
Puhelin RU. 2-4227
Toronto Ontaxlo
Sihteeri: Paavo Vaurio
49 HiawathaBd., Toronto 8, Ont.
Puhelin HO. 6-8815
'Itahastonhoitaja: AUanlllbury
488'Bn>ck Ave. Toronto, Ont.
Puhelin LE. 5-1054
UITON NAISJAOSTO
Elde Jokbien
.2rGran]ea Road, WilIowdale, Ont.
. , Puhelin BA. 1-1489
• «UITON HIIHTOJAOSTO i
; Puheenjohtaja: Unto Pentthien.
S8 St; Itawrence St, Sudbury, Ont.
tai kansainvälistä säröä, mikä on jo
melkoinen saavotu^ tänä kireiden
kansainvälisten suhteiden aika­na
. . . "
Suurmäen tuloksia ilmoitettaessa
aluksi ilmoitettiin Itä-Saksan Les-serin
sijoittuneen kolmanneksi ja
Halosen viidenneksi, mutta se kor-iattiin
tarkistuslaskennan jälkeen
ja miehet vaihtoivat palkintotiloja
— Halonen kolmanneksi ja Lesser
viidenneksi.
TshekH eivät fule
Colorado Springsin
Viime viikon lopulla tiesivät
USA:n ja Canadan sanomalehdet
kertoa, että Tshekkoslovakia lähet­tää
joukkueen jääkiekkoilun MM-Kisoihin,
vaikka toiset sosialistiset
.maat: eivät niihin osallistukaan. kos­ka
USA ei antanut itäsaksalaisille
viisumeja.
Mainittu tiedonanto on koitenkin
osoittautunut perättömäksi. -Tshek-noslovakian
maajoukkue tulee otte­lemaan
Moskovassa maaliskuun 6 ja
8 päivinä. Tämä cn N-liiton ja
Tshekkoslovakian jääkiekkomaaot­telun
toinen osa, kaksi peliä pelat­tiin
Prahassa tammikuussa ja voitti
sen Tshekkoslovakia.
Tshekkien valmentaja Zdenek sa­noi
sunnuntaina: "Minun käsittääk-.
seni ei Coloradon ja Denverin kiso­ja
voida nimittää maailmanmesta­ruuskisoiksi
missään mielessä, sillä
niistä pcis jäävät tshekkien ja N-Iii-ton
joukkueet kuuluvat maailman
parhaisiin."
USA:n valtiodepartmentti väitti
lauantaina, että tshekit ovat ano­neet
viisumia ja että ne tullaan an­tamaan.
Tshekkoslovakian uutistoi­misto
Ceteka kuitenkin tiedoitti, et­tä
ainoastaan yksi Tshekkoslova­kian
jääkiekkoliiton virkailija on
anonut viisumia, päästäkseen osal­listumaan
Kansainvälisen Jääkiek­koliiton
kokoukseen. •
Kaksipäiväiset hyvin onnistuneet
hiihtokisat Wanupissa vikonvaihteessa
Salkeld voitti 10 ja 20 kmn hiihdon
sekä Fort Arthurin metsämiesten pokaalin
Edesmenneen Suomen tasavallan presidentin
JUHO KUSn PAASIKIVEN
SUURTEOKSIA
PAASIKIVEN LINJA I—II OSA
Puheita vuosilta 1944^-1956.
. Wanupissa Alertsin ja Visan uu­della
hiihtoradalla viime lauantaina
ja sunnuntaina Alertsin johdolla
pidetyt SCAUL:n hiihtomestaruus­kilpailut
onnistuivat olosuhteet
huomioiden erittäin hyvin. Vaikka
sunnuntaina tulikin vähän lunta,
niin keli oli mainio, eikä mitään
voiteluvirheitä voinut tapahtua.
Osanottajia oli kaikkiaan kolmi­senkymmentä
ja kilpailuissa näh
tiin joitakin erittäin hyviä suorituk­sia.
Paikallisten ja lähiseudun ur­heilijain
lisäksi oli osanottajia 4
Port Arthurista: Voutilainen, Wid-gren,
Kaarela Jr ja Hertta Newirth
Ncrth Baystaoll 3. m.m. Voiman
Elmer Ypyä ja Jehun Erick Salk-eld.
Salkeld olikin oikein vetokunnos-
>ä voittaen:. vakuuttavastiJiympin ja
kaksikymppiä sekä toisena peräk­käisenä
vuonna Port Arthurin met­sämiesten
pokaalin.
Naisten sarjassa oli nyt enemmän
hiihtäjiä kuiu koskaan ennen Sud-buryssa
tämän talven aikana. Nuori
Olli Kassinen voitti alle ISvuotiai-ilen
poikien 2 kmn hiihdon.
. Kilpailijat kiittivät uutta hiihte-rahaa
sanoen sitä-peräti ''parhaaksi
radaksi" näillä main.
Lauantai-iltainen tanssitilaisuus
missä soitti-nuori Risto Hako-oja
(harmonikalla) ja hänen vielä nuo­rempi
veljensä (rumpua) muodos­tui
oikein hauskaksi ja virkistäväksi
tilaisuudeksi — ja sunnuntaina me­ni
emäntien valmistama hyvä liha­keitto
kuin voi kuumalle leivälle.
Kaiken kaikkiaan Wanupissa oli
hyvin onnistuneet hiihtokisat.
TULOKSIA:
YLEINEN 20 KM
1) E. Salkeld. Jehu 1.26.14. (L,
mestari; 2) E. Ypyä Voima, 1.34.01;
3) A. Ranta, Jehu 1.42.53; 4) K.
Palomäki Alerts 1.53.23.
YLEINEN 10 KM
1) E. Salkeld, Jehu, 43.35 (L. mes­tari);
2) K. Palomäki. Alerts, 52.-
07; 3) A. Ranta, Jehu, 52.53.
IKÄMIEHET 10 KM.
1) A. Widgren, Elo. North
Branch. 57.23 (L. mestari) 2) P.
Voutilainen, Isku, Port Arthur
1.23.04.
POJAT ALLE 18. V. 5 KM
1) K. Kaarela, Isku 23,21 (L
mestari) 2) J. Krats. Jehu, 24.09.
YLI-IKÄMIEHET 5 KM
1) A. Widgren Elo. 28.20 (L.
mestari) 2) P. Voutilainen, Isku
37.57.
NAISET 3 KM;
1) A. Pajune*n, Sampo, 17.'25'; 2)'
Marg Stephen Laurentian Ski Club
17.49; 3) Linda Mäki, Jehu 18.40
(L. mestari); 4) A. Rönkä Jehu,
18.52; 5) H. Newirth, Elo, 20.20
8) G. Kitts, Alerts, 21.50.
TYTÖT ALLE 16 v. 2 KM
1) L. Mäki, Jehu 12.05 (L. mes­tari)
;' 2) A. Rönkä. Jehu 12.23. '
POJAT ALLE 15 V. 2 KM.
1) O. Kassinen, Alerts 12,11: 2)
S. Mäkynen. Voima. 12.43.
TYTÖT JA POJAT ALLE 12 v.
1) Penttinen, Jehu. 7.52. 2) P;
Raaska, Voima 8.19, 3) N. Kitts
Alerts, 10.1^.
Alertsin puolesta lähetetään mi­tä
suurin kiitos kaikille ravintola-henkilöille
jotka tekivät niin suu­ren
työn^ niin lauantaina, että sun­nuntaina.
Myös suurkiitos kaikille
toimitsijoille.
Jotkut hiihtäjät jättivät suksi­voiteitaan
AVanupin haalille. Otta­kaa
yhteyden K. Palomäen kanssa
Box 69, Sudbury.
URHEILUPAKINAA
Kaksi suurta kirjaa — Hinta yhteensä $7,25
PAASIKIVEN MUISTELMIA
SORTOVUOSILTA I—H OSA
Kaksi suurta kirjaa — Hinta yhteensä $7.25
Eeva Joenpellon uusi romaani
SYYSKESÄ
230 sivua — Hinta sid. $2.50 <
Eeva Joenpelto on luonut uuden, terävästi piirretyn naishahmon
-;:rtoivel66an petyneen keski-lkäisen kirjailijattaren, vailla menes­tystä,
vailla rakkautta.
•- ' i" Tilatkaa oeolteella:
Vapaus Ptthlishing Company Lindtei
P.O. BOX 69, SUDBURY, ONTABIO
Tekeepä mieleni vähän - jutustella
niistä .toimitsija kursseista^ joita
päätettiin, (viime liittokokouksessa
lehty päätös) tämän talvan aikana
järjestää eri paikkakunnilla. Pää­töstä
evätkin käytännössä jo niin
Toronto kuin Sudburykin ruven­neet
toteuttamaan ja samaa toimen­pidettä
on muuallakin ehdottomasti
ruvettava käyttämään. Niin Port
Arthurissa, "Eteläpäässä",, kuin
muissakin "keskuksissa" on siihen
hyvät edellytykset, sillä tietääkseni
toimeenpanevia voimia on aivan
riittämiin, kunhan vaan toimeen
tartutaan. Pääasiana onkin uusien
toimitsijoiden "kouluutus" nuorem­masta
polvesta, mutta voidaan näi­hin
kursseihin sovelluttaa myöskin
muitakin yhteiskunnallisia asioita
koskevia luennoita. Siis toimeksi
vaan joka puolella;
Yksi kaikkien tärkein asia, josta
io vuosia on "jauhettu" on tuo var­haisnuorten
toiminnan tehostami*
nen. Asia onkin jo usealla paikka­kunnalla
mclko hyvässä menossa,
mutta lisää "höyryä" vaan päälle
joka puolella, sillä tulevaisuutemme
riippuu tästä joukosta, ja, jos lai­minlyömme
heidän huoltamisensa,
tulemme katumaan välinpitämättö-myytemme.
Etenkin nuorempien
äitien ja isien tulee kiinnittää tä­hän
tärkeään asiaan tosimielessä,
huomionsa, ottamalla osaa toimin­taan
ja tupdcn lapsensa heille valit­tuihin
leikki- ja muihin tilaisuuk­siin
sekä täyttämällä heidän kul­loinkin
järJestäQiänsä tilaisu\idet
"seiniä myöten". Pois vaUnpitämät.
tömyys, ryhtykääme tosi toimiin
nuorisomme mukaanvetämiseksi ja
kasvattamiseksi kunnon t.völäis-nuoriksi.
Nyt se siis tapahtui, tuo Ameri­kan
avaruuslento. Se onnistui sata­prosenttisesti,
.ja koko maailma lä­hetti
onnittelunsa niin John G}en-nille
kuiin hänen maalleenkin. Asia
olikin kaikin puolin muuten mitä
parhaimmassa menossa, mutta oli
mielestäni paheksuttavaa ja niin
kai monen muunkin mielestä, että
tämän lennon suhteen, koetti tuo
moraaliton Pekka taaskin musta­maalata
ennemmin tehtyjen Neu­vostoliiton
- cnnistuneita avaruuslen­toja,
häntä kun ei oltu kutsuttu nii­tä
henkilökohtaisesti katsomaan.
On todella "mätää" suomalaisiksi­kin
kutsutuissa —^vai mitä arve­lette?
_
Satuin tässä joku aika sitten
"kuuntelijoiden" joukkoon hyvin
tärkeään kokoukseen Sudburyssa.
kaksipäiväisessä kokouksessa käsi­teltiin
suuri joukko tärkeitä asioi
ta ja muun muassa..oli puheena
tämän lehden ilmoitusten hankin­nat
Jo kokouksessa huomattiin, et
tä, jos niin liiton seurat kuin jär­jestön
osastotkin noudattaisivat sa­maa
menettelytapaa kuin liittomme-kin,
julkaisemalla pari kertaa kuu­kaudessa
: toimitsijoittensa nimet
ja osoitteet lehdessä, niin siitäkin
kertyisi laskelmieni mukaan sievoi­nen
summa vuosittain. Liittomme
maksaa vuosittain tuossa seitsemän-kymmentäviisi
dollaria tästä "lys­tistä"
ja jos noin parikymmentäkin
samanlaista ilmoitusta saadaan, mi­kä
on enemmän kuin helppo tehtä-väi
kun vaan asiaan tartutaan to­sissaan
kiinni, niin saadaan puolen­toista
tuhannen lisätulot lehdelle ja
sehän onkin jo hyvä sellaisenaan.
Kun vielä seuraamme "Saikkos-pa-pan"
tekcrnät esittelyt yksityisten
Port Arthurista
Kuulumisia
Port Arthur. -—Viime tiistaina
Port Arthurin koululautakunta il­maisi
yhtä ääntä vastaan haluavan­sa
Järvienpään nuorison hyötyvän
siltä kun Ontarion lainlaatijakum-nassa
hallituksen aloitteesta esitet
tiin lakiehdotus, joka valtuuttaa
Lakehead College of Arts, Science
?nd Techonologyropiston antamaan
yliopistollisia todistuksia. Tähän
tähtääviä vaatimuksia on täältä lä­hetetty
hallituJcselle lukuisia eri­näisten
järjestöjen taholta.
Collegen rehtori H. Braun, il­maistessaan
mielihyvänsä, selitti
.nuolestaan, että opiston henkilö:
kunta, kirjasto, y.m. valmistauitumi-
'nen tehtävään vaati ehkä noin viisi
vuotta. Maakunta on sitä 'varten
myöntänyt $435,000.00 määrärahan.
Maaliskuun 1 p. sää alkoi täällä
23 asteen pakkasella alapuolella
nollan, mutta 2 päivänä alkoi muut
(ua lauhkeammaksi. Tämänlainen
alku oli viimeksi näillä tienoin maa­liskuussa
1939.
Ymp^istön maaseudun sivutei­den
aukipito on tuottanut paljon
vaikeuksia kun - helmikuun lopulla
tuli kahteen otteeseen paljon lunta.
Esim. Conmeen koulubussin ajurin
kotitie oli niin pahasti tukossa että
lapset myöhästyivät yhtenä aamu­na
kodusta, eivätkä korkeakoulu-:
laiset päässeet ollenkaan kouluun
kun kunnan omistama lumiaura me-niepäkuntoon
ja täytyi lainata ul­koa
lumiaura.
Samanlaisia vaikeuksia ilmeni
muissakin kunnissa vähemmässä
määrin.
Vanhuudeneläkkeen lisäys hyö-^
dyjttää vain yhden dollarin kuiussa
eläkkeistä nauttivia, jotka ovat
Fort.AVilliamln Grandvievv vanhain­kodissa.
Ennen he maksoivat $47.00
kuussa hoidosta ja nyt maksu nos­tettiin
56 dollariin kuussa. Ennen
jäi. kulutusrahaa $8.00 ja nyt jää
9 dollaria. Port. Arthurin vanhain­kodissa
St Joseph Manor nostettiin
SIO kuukausimaksua. Näin ollen
toinen hallituksen laitos . yksinker­taisesti
ottaa lisätyn kymmenen
dollaria takaisin. — ATH.
Latiinalainen Amerikka
ja Kuuban vallankumous
(Jatkoa sivulta 2)
lauseparrella ja retoorisilla kysy-,
myksillä:
— Vallankumous ei ole vientita­varaa.
Me emme vie vallankumous­ta,
muihin maihin. Mutta minkä
vuoksi latinalainen Amerikka on
kiinnclStunut saavutuksistanune?
Minkä vuoksi ne ovat kiinnostu­neet
lukutaidottomuuden hävittä­misestä?
Minkä vuoksi ne ovat
kiinnostuneet toimeenpanemastam­me
maareformista, suurteollisuu­den
kansallistamisesta ja. jenkkien
taloudellisen mahdin murskaami-
.sesta Kuuban talouselämässä?
Eikä Castro jättänyt kuulijoi­taan
vastausta vaille, vaikka kaikki
osasivat vastauksen jo ulkoa: lati­nalaisen
Amerikan kansat ovat
kiinnostuneet näistä asioista, koska
ne ovat yhteisiä kaikille niille. US-An
kuristava ote latinalaisen Ame­rikan
maista on ajanut nämä maat
umpikujaan, josta vain Kuuba on
löytänyt ulospääsyn. Siksi kaikki
mitä Kuuba tekee, kiinnostaa suu­resti
niitä. Senvuoksi jenkit pel­käävät
Kuubaa, ei enää niinkään
siellä kärsimiensä' tappioiden, ta­loudellisten
. menetysten vuoksi,
vaan :(ennen kaikkea koko latinalai­sen
Amerikan vuoksi. Niiden me­netyksien
vuoksi, jotka odottavat
USAn pääomapiirejä kaikissa mais­sa,
kun ne seuraavat Kuuban esi­merkkiä.
Jenkit pelkäävät sitä koh­taloa,
joka tuli aikanaan tätä maan­osa
orjuuttaneen Espanjan osaksi.
Eli kuten Fidel Castro puheessaan
totesi:
— Viime vuosisadalla koko lati­nalainen
Amerikka oli Espanjaa
vastaan. Nyt kaikki nämä maat
ovat jenklcejä vastaan.
— Sakari Selin, Kansan Uutiset
Eteiajiaassa paperi-rahastQn
Ityväksi
. South Porcupine. — Paljon lu­men
kanssa täällä ylämaissa on
taaskin jouduttu taistelemaan. Ka­dut
ovat niin täynnä lunta, että jal­kakäytävillä
kävelijä ei näe autojen
liikfciimista, mutta koneiden hyrinä
vain kuuluu lumivallien takaa. Jot­kut
viisaat ovat alkaneet ennustella
hyvin runsaan vesistä kevättä. Niin­pä
on paras järjestää veneet ja ka­nootit
kuntoon kaiken varalta.
Hiljattain oli lehdessä kauppa­lamme
valtuuston raportti, jossa
kerrottiin,^ että ylimääräisiä kuluja
on tullut lumen takia jo noin kol-menkymmenentuhannen
dol 1 arin
vaiheille. Kuinka paljon vielä tulee-kjaan,.
sitä ei tiedä kukaan. Veron­maksajat
joutavat maksamaan lu-
.mestakin!
Muitta syömisistä on kuitenkin
kaikkien huolehdittava. Niinpä ko
koonnummekin juuri ensi sunnun­taina
laatikkopäivällisille tänne Ete
läpään haalille. Asia on niin tärkeä,
että sitä kannattaa syömiselläkin
auttaa. Näistä laatikkopäivällisistä
koituvat tulot on päätetty lahjoittaa
siihen Vapauden ja Liekin paperi-rahastoon,
jolla hankitaan vaunu­lasti
sanomalehtipaperia lehtiömme
käytettäväksi. Siksi toivommekin,
että kaikki lehtiömme lukijat rien­täisivät
auttamaan tätä yhteistä
asiaa jotta saisimme tämänkin asian
kunnolla suoritetuiksi, ilman pitem­piä
venyttelyjä. Siis sunnuntaina
tk. 11 päivänä kello 12 päivällä
pankaamme toimeen kansanvaellus
Eteläpään haalille, sillä monenlai­set
syömiset odottavat teitä sielli
Sairaita täältä on ollut jo useam­man
viikon aikana hoidettavana
Toronton General-sairaalassa. Paik-
Kakunnallamme tunnettu kansalai­semme
kaivostyöläinen .Eino Väisä­nen
on yksi heistä. Hänen toisesta
silmästä kuoleutui näkö yhden yön
aikana!
Viime viikon sunnuntaina mat­kusti
niinikään Torontoon vakaval­le
sairaudelle hoitoa saamaan osuus-liikkeemme
hoitaja Roy Ranta, jo­ka
sairastui viikkoa ennen joulua
keltatautiin. Tauti on piJLänyt tätä
nuorta miestä, lujilla eikä lääkärit
ole voineet tehdä mitään avun an­tamiseksi.
Toivon henkilökohtaisesti molem­mille
miehille pikaista parantumis­ta
ja että pääsisivät terveinä takai­sin
tänne rauhalliseen Eteläpäähän.
Viime viikon maanantaina vaipui
kuolon uneen täkäläi.sessä yleisessä
sairaalassa paikkakunnan suoma­laisille
hyvin tunnetliv pankinjohta­ja
F. E. Ccpper, joka toimiyli kol­mekymmentä
vuotta täkäläisessä
Imperial-pankissa. Johtaja Cooper
oli 65 vuoden ikäinen. Lähinnä su­remaan
jäivät hänen vaimonsa ja
Kaksi tytärtä perheineen. — II.
Tiistaina,-m^aliskv 6 p.— Tuesday, March 6,1962 Sivu 3
T
Toronton kuulumisia
Toronto. — Eipä ole enää aikaa
hukattavissa että kerkiää musikaali­sen
jaoston laatikkopäivällisille.
Varmaan silloin saapuu kansaa lä­heltä
ja kaukaa kuten on ollut tapa­na;-
^ .
Päivälliset ovat Don-haalilla maa-
Ijsk. 11 pnä alkaen kello 12 päivällä
Siellä silloin tavataan, sillä ei voi
olla sen parempaa menopaikka.
Laatikoita otetaan myös kiitollisuu­della
vastaan.
Sunnuntaina maalisk. 11 pnä klo
8 illalla on raulian konferenssi Mas­sey
Haalilla.
Parhaat kiitokset Aili ja Vick
Kauppilalle kun antoivat talonsa
hyvin onnistuneelle illanvietolle
nusiikkiväen hyväksi. Monet-kii­tokset
myös suurelle yleisölle joka
oli saapunut tähän illanviettoon.
Annie Holtin kuolinilmoitus Va­paudessa
oli virheellinen, nimi piti
olla Holt eikä Holf. —n. •
pikkuilmoituksista, nouseekin sum-me
melko korkeaksi. Voimmehan,
kuten Saikkonen ehdotti, panna
lehteen ilmoituksen, jos meillä on
joku myytävänä tai pos haluamme
jotain "säkenhättiä" ostaa, vaikka­pa
seuraavanlaisenkin ilmoituksen;
Myytävänä pieneksi käyneitä mies­ten
pukuja, niittä 38 ja sopiva "lai­hemmillekin"
Tarjoukset kirjeelli­sesti.
— Vaasan Jukalle.
Torontoiaisten
huomioon
Toronto. — Canadan Rauhan
Kongressin Ja Toronton Rauhan
Neu\<oston yhdessä järjestämä
joukkokokous pidetään' Massey
haalilla, sunnuntaina, maalis­kuun
11 päivänä alkaen "täsmälli-sestiliello
8 illalla. Tilaisuudessa
puhuu kuuluisa- Janet Jagan,
brittiläisen Guianan pääministeri
Cheddi Jaganin vaimo.- Samassa
tilaisuudessa puhuvat New
Yorkilaisen National Guardian
sanomalehden ulkoinaaosast9n
toimittaja KuiAar Goshal, rau-hanpuolustajkt
tri ja rouva Wil-lard
Uphous ja Shakespearin
teatterin (Stratford, Ont.) näyt­telijätär-
Ann Casson. Kansanlau-lajain
lauluryhmä antaa lauluesi­tyksiä.
Tri J. G. Endicott esiin­tyy
tässä tilaisuudessa ohjelman
ja puhujain esittelijänä. Kokous
<on järjestetty täydellisen aseista­riisunnan
edistämisen merkeissä
sillä mitään muuta mahdollisuut­ta
ei ole eloonjäämiselle kuin
maailman laajuinen aseistarii­sunta.
Toivomme että kalkki To­ronton
suomalaiset rauhanpuo­lustajat
saapuvat Massey haalille
sUloin,
Toronton Suom. .
Rauhankomitea.
mmm
(Jäi valitettavasti tUanahtau-den
vuoksi torstaisesta naisten-
• päivänumerosta. pois.
Canadan Suomalainen Järjestö
vietti viime vuonna 50-vuoti'sjuh
laansa. • Tämän johdosta Toronton
naistenkerho, Toimen naiset, on
halunnut kunnioittaa vuosikymme
niä -järjestötyössä mukana olleita
naisjäseniä tämän Vapauden Nais-tenpäivänumeron
haastattelussa.
On" paljon sellaisia j^eniä jotka
ovat tehneet pitkän ja toiminta
täyteisen työpäivän naistenkerhos
sa ja CSJ:n osastossa vuosikymme­nien
aikana, mutta allaolevat ovat
kaikki jo täyttäneet 70 vuotta ja
useat heistä silti ottavat osaa ak­tiiviseen
toimintaan. Kukin heistä
on vaatimattomasti torjunut kaiken
Kiittelyn, hehän ovat toimineet si­säisestä
pakosta ja° ilman tällaista
palavaa intoa meiglän työtätekevien
olot pysyisivät edelleenkin: samassa
seisovassa pisteessä josta ei ole
hyötyä muille kuin omistavalle luo­kalle.
LYDIA ANDERSON (o.s. Räihä)
on syntynyt Lapinlahdella 1886.
1911^ juhannusaamuna hän tuli Ca-nadaan,
Torontoon, jossa samana;
päivänä oli ulkoilmajuhla High
Parkissa ja illalla tanssit. Hän osal­listui
niihin ja siitä alkoi hänen toi­mintansa
CSJ:n riveissä jota hän
jatkaa edelleenkin vointinsa mu­kaan.
Tapaninpäivänä paria vuotta
myöhemmin hän solmi avioliiton
Alex Andersonin kanssa ja yhdessä
he ehtivät olla South Porcupinessa
seitsemän vuotta farmilla, kaupun­gissa,
kaivoksessa ja päivätöissä.
Toronto veti kumminkin puoleensa
jossa he ovat sen jälkeen asuneet­kin.
12 vuotta he yhdessä välittivät
työpaikkoja uusille tulokkaille ja
heidän'> luonaan nämä s^jl^t kuin
kodin turvan vieraalla maalla. Päi­vätöitä
oli silti jatkettava viisi päi­vää
viikossa ja siinä sivussa oli Ly­dia
Andersonilla kahdeksankin eri
tehtävää järjestöltä. Niinpä hän it­se
sanookin, ettei hän ollut polii­tikko
vaan rahankerääjä. Kerran­kin
kun kaikki keinot oli koettu
niin hänen ehdotuksestaan arvottiin
Rämön papan kello. Ja hänellä on
ollutkin aina hyvä myyntitaito ja
hänen tunnuslauseisiinsa kuuluukin
myydä vain sellaisille jotka ostavat
koko arpavihon. 1929 Naisliiton pai­nostuksesta
alettiin katsella kesän­viettopaikkaa
järjestölle ja päädyt­tiin
Tarmolan; ostoon, jpka edelleen­kin
on samassa käytössä kauniine
uusine ravintoloineen ja saunoi- '
r.cen. 1929 Suomen Naistenliitto'
lähetti kaksi nappia jaettavaksi tä­käläisille
parhaiten ansioituneille
jäsenille ja ne annettiin Lydia- An­dersonille
ja; edesmenneelle Jussi
Latvalle. Ja samana vuonna hän
hankki Toverittarelle 33 uutta ti­lausta
saaden' siitä komean ryntäys-taulun.
0\i syytä' odottaa, että tä­mä
taulu olisi tiillut toisenkin ker­ran
mutta lehtiä ei enää päästetty
rajan yli. 33 vuotta hän on toiiÄi-nut
myyjäisissä ostaen useat myytä­vät
tavarat tai aineet joista myynti­työt
valmistettiin. Naistenkerhoi
jonka nin^i joku vuosi sitten muu­tettiin
Toimen~naiset, on Kerännyt
varat kahteen kaasuhellaan haalille.
Lydia Anderson on myöskin toi­minut
naistenkerhon ja myyjäisten
lisäksi - ravintolatyössä ja ennen­kaikkea
näyttämöllä ja etenkin Nis­kavuoren
emännän osat hän on
esittänyt kaikki — viimeisen olles­saan
68-vuotias. Englanninkielisten
mukana rauhantyössä hän on toi­minut
sotien jälkeen ja aina hänel­tä
on riittänyt kiitos esim. nuorel­le
esiintyjälle. Ansioistaan hän on­kin
saanut 'Mammal^nimen, jolla
hänet naistenkerhon keskuudessa
tunnetaan.
Arvokkaimpiin muistoihinsa Ly­dia
Anderson liittää seuraavat ta­pahtumat:
Silloin kun hän oli ke­rännyt
17 uutta tilausta Vapaudelle
ja hänet kutsuttiin lavalle kaksi eri
kertaa. Sekä CSJ:n kultamerkin
saanti, joka annettiin 50-vuotisjuh-lassa
Lydia ja Alex Andersonille
heidän pitkäaikaisesta työstään
CSJ:n riveissä. .
FANNY GRUNSTEN (Faster-luiid)
on syntynyt Porissa ,1«77.
Hän meni naimisiin 1900 ja viisi
vuotta myöhemmin he tulivat To­rontoon
jossa ovat sen jälkeen asu­neet
ja ottaneet toimintaan osaa
alusta alkaen. Heillä on neljä lasta
ja kuusi vuotta sitten hänen mie­hensä
kohtasi elämänpolkunsa
pään.
Fanny Grunsten on toiminut om­peluseurassa,
ravintolassa sekä' ar­pajaisissa
ja iloisen luonteensa an­siosta
hän on aina ollut pidetty to­veripiirissä.
Ja vielä nytkin kor­keasta
iästään huolimatta hän suo­rittaa
tarpeellista ja tärkeää työtä
omalla sarallaan kohtalonsa polul­la.
Hän on yksi niistä jotka saivat
kultamerkkinsä CSJ:n SOrVuotisjuh-:
lassa ja; hän sanookin sen olevan
juhlavin hetki ja parhain kiitos
.suorittamastaan työstä vuosikym­menien
aikana järjestön riveissä.
IDA HEIKKILÄ (Ranius) on
syntyn.vt 1884 Viitasaarella. Hän
(Jatkuu s;v. 4)
AAPON JA PAAVON
MUISTOLLE
Vancouver. — Tämän kirjeen-vailitajan
tehtävä on siitä huono,
että' hyvin usein joutuu kirjoitta­maan
asioista joissa itsekin on hy­vin
läheisesti mukana. Suotanee
kuitenkin se anteeksi, sillä tässä
louhussa ei näyttele "oma minä"
mitään osaa, yleinen tapahtuma
vain ja sen selostaminen.
Helmikuun 10 pnä oli täällä Van­couverin
Bell hautaantoimistossa
muistotilaisuujs jossa kunnioitettiin
edesmenneen Aappo Kärmen' muis­toa.
Allekirjoittanut, Lisi Kangas ja
Canadan Kommunistipuolueen edus-!
taja M. Riish esittivät viimeisen
jäähyväisen Aapolle ja läsnä oli
suuri ystävien joukko. Tilaisuudes­ta
muodostuikin mielestämme arvo­kas
koska .siellä julkituotiin niitä
ajatuksia, joita Aappokin eläessään
omaksui. Lisi lauloi tunnetulla tai­dollaan
ensiksi Sibeliuksen Finlan­dian
jonka jälkeen allekirjoittanut
puhui mainiten mm. seuraavaa:
Koska edesmennyt on elänyt kun­niakkaat
88 vuotta; kuuluu hän pio-neereihin,
jonka elämänkaareen
mahtuu paljon sellaista mikä nyky-roan
ihmiselle on tumtematontakin.
Nuorena 16 v. vanhana meni Aappo
Viipuriin puusepän oppiin ja suo­ritti
kurssin joka antoi hänelle tä­män
alan työtaidon ja me tiedäm­me,
että siihen.aikaan ei selvitty
leikiten, sillä työt tehtiin käsipelin,
koneet puuttuivat. Veljensä kanssa
he sitten perustivat omankin puu­sepän
verstaan. Kotimaamme eli
.silloin nousevan työväenliikkeen
aamunkoitossa joka sai tämän nuo­ren
puusepän muikaansa. Suuri maa­ilma
kutsui ja niin matkusti hän
Yhdysvaltoihin vuonna 1901 ollen
siellä parin vuoden ajan. ja kun
-Malcolm saarella oli ihanien aattei­den
innoittamana aloitettu Kaleva­lan
kansan yhteistoiminta, matkusti
Aappokin sinne ja ammattitaitoisen
na puuseppänä oli • tietenkin hyvä
jäsen sellaiseen yritykseen. En voi
mitenkään kuvata siellä oloa lähem­min,
kuitenkin rohkenen nyt histo­rian
kulun opettamana sanoa, että
nykyiseen Sointulaan, eivät sieltä
lähteneet eripuiraisuuden vuoksi,
ei, sillä taloudelliset vaikeudet hei­dät
pois karköitti. Voimmepa vielä
mainita että puolet maapallon ih-mi^^
tä kulkee nyt sillä tiellä jota
meidän pienen Suomemme pojat ja
tyttäret Siellä .aatteen innoittamina
yrittivät silloin.
Voimmepa vielä ylpcydcl^l mai­nita,
että vaikka he eivät onnistu­neetkaan
yrityksesään, työväenluoT
kan kalliille aatteelle uskollisina
ov£t he olleet loppuun: asti. Tässä
huoneistossa olemme jo kolmannen
kerran kunnioittamassa entisten
Kalevan kansan rakentajain muis-
!oa- lienee useampiakin. Allekirjoit­tanut
muistaa: Lempi Myrttin ja
Henny Beirin, kunnia . heidänkin
muistolleen.''
Sointulasta lähtönsä jälkeen siir­tyi
edesmennyt ystävämme kalas­tukseen
ja me tiedämme kuinka al­keellisin
välinein nämä uranuurta­jat
ammattiaan harjoittivat; tuulta
ja tyventä tähän ammattiin paljon
sisältyy. Nykyajan kalastajat saavat
Kiittää näitä pioneereja myös hy­västä
uniostäan joka nykyisin val­voo
BCn kalastajain etuja. Tunnus­tuksena
kaikesta työstään kalasta-jäin
unio lähetti Aapolle heidän
lehtensä. "
Uskollisena aatteilleen ystäväm­me
kuului loppuun _ asti Canadan
Kommunistiseen puolueeseen; Hei­dän
tervehdyksensä esitti M. Rush
lausuen suurinpiirtein samaa kuin
allekirjoittanutkin, vain englannin­kielellä,
tietenkään ei tässä selos­tuksessa
ole kaikki sanantarkasti.
Siitä olisi tullut liian pitkä.
Haudalla suoritettiin lyhyt ohjel­ma
jonka jälkeen jätimme ystä­vämme
sinne ihanien kukkalaittei­den
keskelle, laskettavaksi ensim­mäisen
vaimonsa viereen joka oli
kuollut 1917. Suruvalittelussa puo­lisolleen
Tyynelle, poikansa Väinön
perheelle ja pojan pojalle Allanille
sanomme vain; että aika, tuo ih-inedlinen
lääke, parantaa surun
Jäljet ja muisto jää kauniina. Lepää
rauhassa, kunnon toveri, ansaittu on
leposi. Kahvitarjoilu Clinton-haa-lissa
päätti tämän muistotilaisuu»-
den. , ••••
Helmikuun 26-pnä oli toinen Van­couverin
suomalainen viime matkal­la
ystävien ympäröimänä, nimittäin'
Paavo Lahtinen. Hän kuoli äkkiä
sydänkohtauksen johdosta. Paavo
omasi erinomaisen laulunäänen. ja
ilahdutti monasti meitä lauluillaan
Clinton-haalissa. Ihmisenä hän oli
sopuisa ja kaikkien pitämä. Liian
nuorena vain soivat kuolinkellot
Lähinnä suremaan jäi poika Tojron-tossa.
Ont. Kuollessaan hän oli 41
v.. ikäinen. Kauan muistetaan sinua
Paavo, kunnia muistollesi. ^
Syvällä osauotolln, M-S.