1969-02-27-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Toarstai, hellmik. 27 p. — Thursday, Feb. 27,'1969 V A P A US INDEPENDENT LABOR OROAN OF FINNISH CANADIANS (tIBERTY) BDITORt W. EKLUND Establlahed- Nov. 6, 1917 MANAGER: K. 8UK0I TELEPHONBiPFFICE ANO koiTORlAL . 6 7 4 ^ 2 64 PubUahcd thrice we€jdy^ tues^ajs, Jltoiiriöay» by ;Va|«wa Publishing Co. Limited, 100-102.Elm St. We5t, Sudbury, OntarlQ, Canada. Mailing addr^: Box 69 Adi«rtldbg nlefl iiiiön äppllca^^ dhäsfe». Authojlafed a> äecoiid olaäs the Poät.Office Oepartment, iOääva, and for payment of postage in cash. UANADJÄI^ LANtUJÄGt CLUB Q9)f»ama:i vk: ^10490, 6 kk. 13^9 3kk. s.od TILAUSHINNAT: USA:n: (Suomeen:: 1 vk. UÄ). 6 kk. 635 Liberaaliopisketijain toivomus Kiifen alfcuiviäfeorr imltiatiedoissa on 'kerrottu, Canadan yliopistojien liberaalisen liiton — Canadian Undviersilty Liberal Federationin — (koikous esiirti viikonvaihteen ailkaina Monitrea-liÄta Jiittöhallitulkselle voimakkaaffi vetoomuksen, että Canadan tulisi «roita NATO-liitosrt^ ja NORAD:ista. •Mainitun kokou'ksen hyväksymässä päätöslauselmassa sanettaan, että NORAD:ista ja NATOista eroamiseil'lai säästettäviä rahoja— ja tässä on kysymys sadoistamiljoonista dollareista — voitaisiin käyttää iilkomaisen avunannon lisäämiseen ja kiortiin^ten .ongöliniien ratkaisemiseen. NATOja NÖRAD eivät tyydytä nykyhetken ulkopoliittisia vaaStimiÄsia Canadassa, sanotaan liberaali-opiskeli jäin hy-. välksymässä päätöslauselmassa. . Torjuen ilmeisesti väirt.ökset siitä, että Läinsi-Eurooppaa ja; Canadaa uskaa miuka joku muu sotilaallisen hyökkäyksen vaaara, missä tarvitaan sellaisia so-taliittoja 'kuin NORAD:ia ja NATO:a. Hberaaliopiskelijat ape-viivasivat päätöslauseilmassaan siitä, että "kansainvälisen rau-hanoimiaisen kehityksen suOTimpana vaarana on maailmanlaajuisen köyhyyden jatkuminen." Selvää on, että niin kauan kuin ns. kehittyneet maat haas-kaaivat vuosittain yii sata miljardia dollaria sotavanusftehiun, ja toun toisaialta 'kaksi kolmia:ttaosaa koko ihmisfkunmsfta menee joka ilta nälkäisin vatsoin niuldcumaan-maailmanlaajuisen va-kaRimusti'lanteeji nnahdoUisuus on eritkin pieni. Voidaan hyvin yhtyä liberaali-opiskeQijoihin että tämä jatkuva joukko-nälkä ihnriiskiiminaai keskuudessa muodostaa 'hetken suuri'nwnan vaaran ikaikille Jkansoille. Nähtäväksi nyt jää, miten liberaalinen liittohallitus suh- • tautuu tähän liberaiali-opiskelijain vakavahenkiseen ja todella ajaniktohtaiseenvetoomuikseen NATOista ja NORADrista eroamiseen. Toivossa on mukava elää, mutta monet merkit viittaavat siihen, että vaikka pääministeri Pierre Trudeau onkin määrännyt suoriteltavaksi tutkimuksen NATO-rliitossa olemisen eduista ja vaaroista, niin painostus öcttaliittojen mukana olemisen hyväksi on niin voimakas sekä Yhdysvaltain. puolelta eittä täkäläisten "kuolemankauppiaiden" taholta, että päätök-seiksi tulee NATO-liitossa pysyminen — elleivät hyvää tarkoit-tavait canadalaiset yleensä korota liberaali-c^iskelijain tavoin ääntään NATOista ja NORADrista eroamisen puolesta. Purkaa se pitäisi ; Puhuen Bryssellissa, NATO-liiton päämajassa, Euroopan matkansa alkuviikolla aloittanort USAn presidentti Richard Nixon pyrki antamaan NATO-liitosta sellaisen, kuvan, että seaikin pitäisi oUa "elävän laitoksen" mikä kehittyy ja '.'kykenee muuttimiaan olosuhteiden muuttuessa". Presidentti Nixonin kerrotaan ilmaisseen käsityksen, että puhtaasti sotilaallisesta liitosta tulisi laitos, mi^kä keskustelisi sellaisista yhteisistä pulmista kuin saastultusongelmasta ja kaupunkien liikakansoitukselta". NATOin siirtyessä kolmannelle vuosikymmenelle sen tulee "koota yhteen, ei vain asevoimiaan vaan myös aivojaan", sanoi mr. Nixon yrittäen ilmeisesti vailkuttaa sellaisiin jäsen-maiihin kuin esimerkiksi Canadaan, jotka etsivät nyt sopivaa pakotieltä vapauttaakseen itsensä NATOn puhtaasti sotilaallisista vdvoitukslsJta- Meistä.tuntuu, että visseissä tilanteissa on ennenkin puhuttu "NATOn olemuksen uudistamisesta". Sitä tarkoitusta varten nimiltettiin vuosia : sitten erikoinen %olmen viisaan" komitea^ missä, yhtenä huomatuimpana jäsenenä oli entinen pääministerimme, Lester B. Pearson. Tämä komitea laati myös kauniita suunnitelmia siitä, miten NATOista pitäisi tulla jota- Ocin nuiu/takin ja parempaa kuin pelkkä sotilaa-llinen liitto. Nämä ''kolmen viisaan^' esitykset muodostuivat kuitenkin vain viitseikjsi, miitä ei Washintgonissa otettu lainkaan vakavalta icannailta. Samoin itulee. epäilemättä tapaiMumaan nykyisille puheille "NATOn uudistamisesta"j sillä sotaliitofksi muodostettu NA- "TO pysyy sotaliittona, huolimatta lainkaan siitä mitä asiasita sanotaan tai puhutaan. NATO muxxiostettiin 20 vuotta säten Yhdysvaltain hyök-käyspdiltiikan sotilaalliseflcsi välikappaieekrf Neuvo^oliiittoa ja muita Itä-Euroopan sosialistisia maita vastaam. Sellaisena se on oBut 'kylmän sodan lietsonnan välikappaleena vuodet ja tiUee edelleenkin olemaan. Muistaa myös tulee, että "metsä vahtaa samalla tavalla ESPANJAN KANSAN TAISmULLE Maailman ammatliiyhdistysten latöh sihteeristö tuoniltsee Prahassa &fe«t»ln hyväksytyssä HA-kiläusumassaan jyrkästi Espan, jassa julistetun poikkeustilan ja toteaa, että näin on |K>is*ettu «e VähMseikin perusoikeudet, jptka sisältyivät Francon hallinnon lain säädäntään, vaikka hallitus louk. kasi niiltä usein. nm esittää saniaBi» Joitä jyrkimmän vastalauseensa uudesta ja erittäin vakavasta vainoaallos' ta, johon kenraali Francon hallitus pfrikkeiistilaa hyväksSkäyttäen oh ryhtynyt työläiskomissioiden jäseniä, bpiskeUjöita, intellektui elleja ja yleensä demokraatteja vastaan. • Julikilausiimaan sisältyy yksltyis-köhtainen erittely Espanjan tilah-leesta; Siinä sanotaaoi: Poikkeustilan julistaminen on osoitus Francon jänjestelmä'n syväs. tä taiisistä ja sen perusteellisesta kyvyttömyydestä tarttua Espanjan vakaviin sosiaalisiin, poliittisiin ja taloudellisiin ongelmiin muulla tavoin kuin vaino»malla työväestön ja demoikraattien liikettä. Tämä lyypilliisesti fasistinen päätös osoittaa selvästi Francon dikla-tuudn 'heikkouden ja avuttomiiu-den työläisten, opisikeJijoiden ja muiden edistyiksellisten voimicm vaatimusten edessä. VAINO LISÄÄNTVY — KIÖU-TUSTA Jo usean kuukauten ajan on Espanjassa voitu havaita vainojen l i sääntyvän asteittain. Miltei joka päivä pidätettiin ja asetettiin oikeuteen työväenliikkeen johtajia ja aktiiveja, opiskelijoita ja muita demo-ki- aatteja, joita syytettiin mitä eri-laislmmista rikoksista: mielipideri-koksisti, lakkojen valmistelusta, lu-vattoinista ;i0oikioufcBista, lentolehtisten levittämisestä ja mielenosoiluk^ sista. Lalki rosvoilusta ja terrorismista teki sotilastuomioistuinten edessä syyiiiseäcsi (jokaisen, joka järjesti laikflcoja, mielenosoituksia tai muita/toimintoja^ joiden voitiin ikat-soa "häiritsevän yleistä järjestystä Jo kuukausia on poikkeustila ollut voimassa ba.sikien alueella. Kidutus on' jälleen ilmestynyt kuvaan, kuten esim. Va'lenciassa ja Santanderissa pidätettyjen työläiskomissioiden aikliivien ja Guipuzeos-sa pidätettyjen baskilaisten nationalistien tapauksissa.. Francolaiset uskovat näin voivansa kahJita työläiaten lafckoliiiket-lä, joka kohdistui pelhkojen jääd;'t-tämistä vastaan vaatien sen «ijaan 300 pesetan minimipalkJkaa ja indek-situi- vaa sekä ammattiyh^stys- ja demokraattisia oiketvksia.FrancoJai-set uskoivat voivansa lopettaa ylioppilaiden liikehtimiset ja talonpoii-kien vastalauseet, tukahduttaa intellektuellien edistykselliset kannanotot. VASTARINTA KÄRJISTYNYT Mutta vainojen kiihdyttäanineiv vain kärjisti ja terävöitti työläisten ja opi-sikelijoiden vastarintaa ja taistekia .sekä lujitti vastustusta: uusia kerroksia aina professoreiden asianajajien ja vieläpä kirkonkin piiristä liittyi demokraattisiin voi-voimiin. : Lakot ja työseisaukset huolimatta siitä, että ne olivat laittomia, seurasivat toinen toisiaan Austrian kaivostyöläisten Bilbaon, Sevillan. Katalonian ja muiden paikkakuntien metallityöläisten keskuudessa. Opiskelijoiden vastalauseet kiihtyivät, mielenosoitukest lisääntyivät . yliopistoissa jä kaduilla. Poliittisten vankien nälkälakot ja heidän vai- BONNIN LASKELMAT LÄNSI-BERLIINISTÄ Länsi-Saksan politiikassa Länsi- Berliiniä kohtaan on Bonnin ns. suuren hallituskokoomuksen aikana ollut: havaittavissa tiettyä eskalaatiota, otetta siitä on pyritty tiukentamaan; .Willy Brandt jätti taloudellista ja sisäpoliittista kriisiä potevan Länsi- Berliiniin vuoden 1966 lopulla peh-meäkätisen pastori Heinrich. Albejl-zin ja keskenään riitaantuneiden sosialidemokraattien ikäsiin. Seurauksena oli,-että Albertz ja vasen siipi puolueessa ottivat tähtäykseensä suhteiden parantamisen itään löy^ taakseen ulospääsyn vaikeuksi-sta. Tällöin puututtiin Bonnista melko kovakouraisesti asioihin ja asetet-tiin Klaus Schtitz. kaupungin johtoon. Suhteita liittotasavaltaan lujitettiin tämän jälkeen niin suurella innolla, että jopa länsiliittoutuneet katsoivat asiakseen hillitä .sitä muis-tuttamallii omista valtuuJcsistaan Länsi-Berliinin suhteen. I^ehti cn nyt sikäli kääntynyt, että Bonn on lännen piiri-ssa vahvistuneen asemansa johdosta voinut kulissienta-kaisi. sl.v varoituksista huolimatta jatkaa eskalaatioita Länsi-Berliinissä. Viime .syksynä Länsi-Berliinissä pidettiin liittopäivien eli Bonnm parlamentin ns. työviikko ja silä seurasi johtavan hallituspuolueen Krii5tilli.^emokraa(ttisen unionin puoluekokous. Jo tällöin varoiteltiin DDR:n ja Neuvostoliiton taholta näiden provokaatioiden jatkamisesta astetta terävämmin kuin aikai-iemmin. Bonnissa tiedettiin siis tarkoin, että sellaisen tilaisuuden järjestäminen kuin presidentinvaalit aiheuttaisi entistä jyrkemmän reaktion vastapuolella. Tietoista hämäystä on se länsi-saksalainen väite, että kyse on tavanomaiseksi tulleesta asiasta ja perinteestä. Tässä nimittäin vaietaan siitä, että Saksan tilanteessa ja itse Bonnin politiikassa on tapahtunut sellaista kehitystä, joka asettaa nämä (kokoukset toiseen valoon kuin aikaisemmin, Prof, Albert Norden meni perjantaina Itä-Berliinissä jopa hiin prtkällej että sanoi Länsi- Berliinin muodostavan tällä hetkel- ]ä liittotasavallan laajentumispoli-liikan ja herruu-spynkimysten tärr keimmän tukikohdan j a vipusimen. Selvästi näk>'vä uusi aines vajilir kollegion kokoontumisessa . Län.s-i- Berliiniin ovat siihen kuuluvat 22 uusnatsia: Sen on sanottu osoittavan Länsi-Saksan nykysuuntauksen tendenssiä. Prof. Nordenin mukaan on vaalikollegion jä.senistä 'lähes joka kymmenes vanha tai uusi natsiakti-visti.-.- Ilmoitus NL:n ja DDR:n sotaharjoituksista- vaalien aikaan ei oliut yllätys Bonnille, vaan itse asias.^ "odotettu" uutmen. Bonn uskoo voivansa osoittaa mieltä Länsi-BerJii-nissä tämän .suuremmitta häiriöittä luoMaen siihen, etteivät Neuvostoliitto ja Nixonin hallitus ryhdy voimainkoetukseen Länsi-Berliinin vaiheilla. Vai o<lottaalko ja toivooko Län.si-Saksa sittenkin jotain yllälysr lä? Matti Hölttä. kojen valtaukset paljastivat omalta osaltaan epäinhimdlljset vangitse-misolosuihteet. Madiridin ja Barcelonan asianajaijat vaativat, yksimielisesti säädöstä .poliittigille vangeille, '1,500 fispanjan ihuomatuimpiin älynnystön edustajiin kuuluvaa allekirjoitti 'kirjelmän, jossa paljastettiin' tiettyjen poliisien poliittisiin vankeihin kolhdistama kidutus. Siinä vaadiittiin tällaisten menetelmien käytön lopettamista Myös eräät 3cor-keassa asemassa olevat kirkonmiel het esittivät vastalauseens*. .. Tällainen on pioikkeustilan jttlSs-; tamiseai tausta. Mahtipontisuudella ja paläaxnalla 'fasistisiin me:)ielAiiin fiancolaiset haluaisivat antaa vaikutelman, voimasta j a lannistaa Espanjan demokraattisen liikkeen TILANNE ESPANJASSA ja. maailmassa on tänään kuitenkin erilainen verrattuna niihin aikoihin, joihin francolaiset haluaisivat pala-^ ta. Espanjan kansa on saanut uusio vx)imia. Työväenliike ja opisikelijoiden ja demokraattien vastarinta oh tänään julkista. Eletään uusissa oloissa; jotka tekevät vääjäämättömäksi Espanjan työväenluokan ja kansan liikehtimisen diktatuuria v!& taan. Olemme varmoja, MAL:n sistee-ristö toteaa, että Espanjan kansa, sen rohkea työvöenluokfka,; sen tc-loni) ojat, sen urheat opiskelijat ja intellektuellit ja kansan rinnalle asettuvat papit löytävät voimaa ja sopivat vastatoimenpiteet tehdäkseen tyhjiksi yltiöpäiden hyökkäyksen ja jatkaakseen kulkuaan eteenpäin kditi demokratiaa j a yhteiskunnallista edistystä. AKTIIVISTA TUKEA TARVITAAN Mutta he tarvitsevat kansainvälisen työväenluokan ja maailman, demokraattisten voimien apua ja tukea. Tä.ssä mielessä MAL vakuuttaa jälleen kerran Espanjan työläisille ja kansalle veljellistä solidaarisuut-taan. i MAL:n sihteeristö kehottaa maa-ilman kaikkia ammattiliittoja ja työläisiä yhä aktiivisempaan toimintaan, solidaarisuuden ilmaisemiseksi käytännössä. Se, kehottaa kansainvälisiä ammatillisia 'keskusjärjestöjä toimimaan yhdessä tai samansuuntaisesti kansainvälisissä järjestöissä, YK:ssa ja ILO:ssa .samoin kuin sopivin muodoin Espanjan työväenluokan ja kansan hyväksi päämääränä poikkeustilan ja vainojen lopettaminen, poliittisten vankien vapauttaminen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. (DLP) - DiplomaÄttistÖfi suhteidea sol-inaiehsa ja äitiensä su«tt^«taimiit fcLrkJ miminea AU^rJPfiörst}p^^a ^i>e-run j a Neuvostoliiton kesken on herättänyt laajaa' huomiota; Toimenpide kuvastaa niitä poliittisia tuu jatinalftisen Amtaikan maissa. Eivät ainoastaan vasemmistolaiset j a liberaalit voimat, vaan myös oikeistolaiset piirit^i^^^ vät monisffa, latinalaisen ;A'm^ kan mäissä 'USA rii^ monopolien y li Valtaa Jä siihen liittyvää yksipuoi- Useöti Washingitoniin örientoitiiT mistä vastaan,' New York Times l^rjoitti tammiku ;me yuöriiiai, uikomaiiset ynttäjat havaitsivat .iätinalaisess^^ liassa, että iieidän entiset luotettavat ystävänsä ——^sptilaat,: kirkko j a vallassa olevat poliitikot - - siTE .tautuyat heihin epäystävällisesti ja jopa tahallisen töykeästi." E s i - »jerkkinä tuollaisesta "epaystä-vällisyydestä jä töykeydestä'' leh- ,ti. mainitsee Penin sotilashallituksen edustajan, kenraali Mprriberö-jiin .lausunnon: " M e haluamme saada maahan ulkomaisia pääomasijoituksia j a me tarvitsemme; niitä, mutta: mikä on vieläkin tärkeämpää, me haluamnae pUä isäntiä omassa talossamme . . . j o s u l - komEualäiset eivät halua ottaa huo-miooh meidän tarpeitamiiae, nuh. he voivat kääriä kokoon laitok- «ehsa--^ kaivoksensa, öljytornihsa jä plantaasinsa, ja lähteä :tier .hiensä;''- v ' . : ; ;/ Perussa eivät; vastaavanlaiset lausunnot ole jääneet.seurauksitta. Siellä on •, ryhdytty oikeustoi-mehpiteisiin, joiden tarkoituksena oin ulkomaisten monopolien vallan rajoittaminisn. Perun hallitus kansallisti vi ime vuoden lokaku ii ssa o.san amerikkalaisen International Petroleumc-yhtiöh omaisuudesta. Tämä yhtiö oli Perussa "valtio valtiossa" — se riisti öljyeslinty-miä maksamatta: Perulle säädettyjä veroja. Entisille isännille vakuutettiin, että he saavat korvauksen, mutta vasta sitten kun on laskettu, miten paljon yhtiö oli Perun valtiolle velkaa maksamattomina veroina ja laittomista öl-jynhankinnoista. Perun hallitus p a k k o lunasti amerikkalaiselta "Sero de Pasco"-yhtiöltä 240.00{) hehtaaria Sille tarpsetonta maata maatalousuudistusta varten. Amerikkalaista ; pääomaa vastustava oppositio, on seurausta kansallisen porvariston lisääntyvästä osuudesta oman, maansa ta-, ioiidellisessa ja poliittisessa elämässä. Jos tarkastellaan Pennv uuden presidentin Juan Velazco Alvaradon puheita, niin näkyy Koiran lihan syömisestä vamkeutta Taipci. -r- Kaksi miestä tuomitr tiin viikonlopulla kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen sen johdosta kun he olivat syöneet viime marraskuussa varastamansa saksalaisen paimenkoiran lihaa. Koiran lihan syöminen on julistettu pannaan Formo.sa.s.sa. Kirjoituksia KEVÄT-julkaisuun Vanhojen hyvien perinteiden mukaisesti ilmestyy. Vapuiksi Yhdysvaltain ja Canadan suomalaisten yhteisvoimin valmistama Kevät-julkaisu, mihin tulee 48 isokokoista sivua ja mahdollisiniman monipuoQinen ja miellyttävä sisältö. Kuten aikaisemminkin, avustajien ajankdhitaiset kirjoitukset, kertomukset ja runot, «efcä Idrjoitusrtfin yhteyteen sopivat kuvat ovat lämpimästi tervetulleita. Kuvat paiLautetaan huolimatta siitä tulevatko ne 'käytetyksi tai ei, jos lä'hettäjät sitä haluavat. Kun Kevät-julkaisu ilmestyy Ihyvissä ajoin ennen Vappua, niin avustajia pyydetään lähettämään kdrjoittiksensa ja'laivansa Kevät-julkaisun toimitukselle viimeistään maaliskuun 15 päivään mennessä osoitteella: Kevät-julkaisu, Box 69, Sudbury, Ont. Etukäteen avustajia kiittäen, Kevät-julkaisun toimitus. selvästi, että «valtaan tullut' sotij laahalUt(US ajaa aen jperulaisen porvariston etuja, joka on yhteydessä kansalliseen teollisuuteen, mutta jonka kehitystä amerikkalaisten monopolien valta :^rirtitti. ^iitä johtui vaatimus saada' uiko-imainen pääoma Perun l a in alaiseksi. Upseeriston kokoonpanossa on viime vuosina ' tapahtunut Jmo-mattavia muutoksia. Ne ajat ovat menneet, jolloin se koostui pelkSs- •ään suurtilallisista. Njiq^siniöi-hen kuuluu monia keski- j a pikkuporvariston edustajia, ja tämä il-_; :iienee Sen asenteissa. Kuvaava on Mew York Timesin tunnustus mai litussa artikkelissa: "Viime aitoina on latinalaisen Amerikan jpseereihin tehnyt suuren vaikutuksen Yhdysvaltojen hjrvin varus iettujen puolustusvoimien Ityvyt-ömyys selviytyä Vietnamissa kar linoivista. He alkavat yhä aktiivi-jemmin siirtyä pelkästään soti-aallisten kysymysten tutkimises- .a tarkastelemaan sosiaalisten pn-jelmien ratkaisukeinojai". Perun tapahtumat heijastavat selvästi Etelä-Amerikan maiden ooliittisen kehityksen nykyyaihet-a. Suuntaus vapautua amerikkalaisten monopolien kahleista (USAn pääomasijoitukset latinalaisessa Amerikassa ovat lähes 30 miljardia dollaria) edellyttää myös suhteiden laajentamista muihin maihin. ' Perun ja Neuvostoliiton välilUi solmittujen diplomaattisten -suhteiden johdosta Perun ulkominis-' teri Edgardo Mercado Harrin sanoi : "Meidän maassamme on. todettu, että teknisen edistyksen voimistuessa maailmassa ei voida jättää realiteetteja huomiotta, ts. ei saa olla ilman välittömiä kosketuksia sosiaalisiin järjestelmiin, jotka eroavat meikäläisistä." Neuvostoliitto puolestaan kannattaa tasa-arvoisten suhteiden kehittämistä kaikkien maiden kanssa. Separatisti johtopaikalle ' Niamey, Niger. — Ranska sai Canadasta diplomaattisen yliotteen 28 maan alkuvalmisteluissa ranskaa puhuvien maiden yhteisön perustamiseksi. Huomattu Quebecin separatisti valittiin laatimaan perustaa nk. "Francophonie'- liitolle, jaCJana-dan suunnitelma ohjaavasta komiteasta joka ylivalvoisi tätä tehtävää, sivuutettiin. Montrealilaisen sanomalehden Le Devoirin poliittinen kirjoittaja ja kiivas Quebecin kansainvälisen vallan puolsstapuhujä, 42-vuotias Jean-Marc Leger valittiin maakunnan ylisihteeriksi tälle vastasyntyneelle järjestöllä r Legerin tehtävänä tulee olemaan valmistaa sääntöluonnokset tälle ehdotetulle liitolle, jonka . päätarkoituksena olisi ohjata erilaista opetus- j a teknillistä apua rikkailta ranskaa puhuvilta mailta köyhille. . Hänen osansa määriteltiin olevan Nigerin presidentti Diori: H a - manin "vaikutusvallan • alaisen". Hamanin valittiin Francophonien virkaatekeväksi presidentiksi Uutta erimielisyyttä Ottawan ja Quebecin välilä oli huomattavissa maakunnan osuudesta tässä uuden maailman järjestön: alkuvalmisteluissa. fcun siinne,hitiudeta Niitn tapalhtui myös NATOn {^rusta-^ misen yhteydessä — Itä-Euiroopan maat perustivat sen vastineeksi oman sotilasluoi).toisen liittonsa — mikä tunnetaan- tömyyssopimus, mitä seuraisi .. Varsovan liiton nimellä. neuvottelut ja pikaisen sopi- • Selvää on, että tällaisia Sotilaallisia liittoja ei tarvita ny- muiksen tökö kummankin liiton kyailkana sen paremminrEuroopassa kuin muuaaiakaanv Tosi- purkamisesta, asiassa olisi sen pairempi/mitä pikemmin niistä-päästäisiin. r». J U I « « + ««AT A m. • Mutta niin kauan kuin puhutaan esimerkiksi NATO-liiton elvyHtäimisestä ja sen toiminnan tehostamisesta, misä on vii-meailkoina niin suurisutmtaisesti kerrottu, ei todellisena tarkoituksena ole rauhanasian pistäminen vaan sotaisen ulko-politiiikan jaitikaminen ja tehostaminen. Miklään teansa. ei luoraiollisestilkaan halua sotaa, vaan DuUesin aikoinaan NATOn tii-rauhaa. Tässä *on yksi perussyy siihen, miksi 'NATO olisi saa- moilta esittämät ukaasit "kom-tava suuren yleisön silmissä vähän sievempään valoon, missä mimismin takaisin työritämi-se sotaliiittona nytt on. Mutta tiikeri ei muutu miksikään siitä, seksi" jne. Mutrta puheet, kau-vaJjkka sen pillkUt peitettäisiinkin maalilla. ; ; nirmmatkin sdlaiset, ovat vain Jos piresidenliti Nixon hafluaisi todella edistää rauhanoh- puiheita, joilla ei ole mitään jehnaa Euroopassa, 'kujten toivotaan, niin 'hän ei pyrkisi kau- kantavuutta tässä : yhteydessä nostamaan katteettomilla lupauksilla NATOn yhä ItehosCuvaa silloin, jos teot pyrkivät NATO-tpimintaa, vaan esiitt'äisi eh.dötuiksia jotka tähtäävät niin Vair- toiminnaffi tehostamiseen ja spv^ kailn NATO-Uitonkin .toimjnnaai supjätamiseen. Yhtenä NATOn jäsenmaiden eödleen: keinoraA Bttroopan jännitystilanteen 'huoijentarniseiksi oJisi se, jäseniksi sitomiseen, kuften nyt ÄfctÄ iteftyt^isiin NATO- ja Varsovan liiton välillä hyökkaämät- tuntuu asianlaita olevan. PÄIVÄN PAKINA AMERIKKALAISTA ELÄMÄNTYYLIÄ Puh'eet "NAT04iiton olemuksen muuttamisesta" niin että sitä kiinnostaisi muutkin kiiin soitilaalliset seikat, ovat tieten-kiii jossaikin määrin kauniimpia, kuin olivat J d h n Foster Ultra-demokraattisen järjestelmän puitteissa, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa, ovat' kaikki kansalaiset samanarvoisia. Vika on vain siinä, että muutamat ihmi.set ovat suuriin kansan joukkoihin verraten "enemmän tasararvoisia" kuin muut — mitä tahansa sellaisella englanninkielistä alkuperää olevalla lausunnolla tarkoitetaankin. Maailmankuulu kirjailija Anatole France totesi aikanaan, että porvarillinen oikeus kohtelee kaikessa majeflteetillisuudessaan samalla tavalla kaikkia ihmisiä — se kieltää rikkaat kuten köyhätkin nukkumasta siltojen alla! Mutta kuten monet muutkin arvat ja määritelmä,t, Anatole Francenkin katspmus on ilmeisesti vanhentunut, sillä Setä Sa-mulin maa.s9a näyttävät jotkut kansalaiset olevan hiin "tasa-ar-voisia" ettei heihin voida enää tarttua murhatapauksessakaan kiinni lain kovilla kourilla, koska Samulin nykyaikaisessa elämäntahdissa paremmin kuin Anatole Francen teoreettinen toteamus "tasa-arvosta" yleensä, mikä sellaisenaan saattaa olla todistus myös siitä "teoriain harmaudesta", mistä toisinaan kuullaan puhuttavan. Vai mitä arvellaan seuraavanlaisesta A P : n uutistiedosta, mikä on lähetetty__Immokaleesta, vuotiaan Josephine Crawfordin joulukuun 5 pnä 1967. Hän sanoi heidän riidelleen j a että hän ampui naisen vahingossa. "Hän on ihmisten työssäpitä-- jä'*, sanoi tuomari Smith (helmikuun 21 pnä). " K u n farmarit tarvitsevat hedelmien poimijoita tai muita työläisiä, he käyttävät hänen välitystään. Lähettämällä hänet (vaimonsa tappaneen Wil- Floridasta perjantaina, helmik. : liamsin — K ) . p o i s , heitettäisiin 21 pnä j a julkaistu Jvupmattavin useita ihmisiä pois työstä otsikoin myös monessa canada-laislehdessä: — Miestapon .syyllisyyden tunnustanut Wardell Williams on liian arvokas vankilaan lähetettäväksi, sanotaan mainitussa uutistiedossa ja kerrotaan edelleen; • - r Tuomari Harold Smith sanoi, että 100 maataloustyöläistä ei voi ansaita elaatpaan, jos maa taloustyöntekijä-iirakoitsijä otetaan pysyvästi pois toimestaan. Hän tuomitsi Williamsin 20 vuodeksi ehdonalaisuuteen ja se loukkaisi — pankaamme tämä "* määräsi hänet palvelemaan joka vuosi aina 1988 asti 2 kuukautta Collier Coijntyn vankilassa. Hä-merkille mont a a mu u t a i h - mistä. "Rikos ei kannata — pienessä neu tulee ilmoittautua aina Jiei-mittakaavaflsa", totesi Chaplin nakuun 1 pnä ja' viettää ei-clotl- Siniparta-filmiBsään vertailemal- korjuukuukaudot, heinä- jä elo-la pm ia "vähäpätöisiä" naisten kuun ajan kalterien takana, tappamisiaan maailmansodan VVilliams tunnusti syyllisty- Huurcen ihmiHteurastukseon, . nccnsä micstappoon ampumalla Tämä näyttää pätevän Setä- /Vilikimiittömän vaimonsa, 315- Tässä vaiheessa voitaisiin kaikessa vaatimattomuudessa kysyä .että kuinka moni suurfarmari jättäisi hedelmänsä mätähemään puihin, jos Williams joutuisi l u - simaan. vankilatuomiotaan, kuten joutuvat suurin osa miestap-poon syyllistyneistä? Vastaus ori, ei yksikään. Toisinsanoen nämä suurfarmarit tu lisivat palkkaamaan yhtä paljon hedelmien poimijoita ja muita työntekijöitä huolimatta lain-' kaau siitä niissä Williams on, •tai onko häntä olemassakaan. Ainoa mikä muuttuisi on se, että auurfarmareilta menisi tällainen "työmnakauppias", josta on ilmeisesti paljon enemmän hyötyä työnantajUle eli suurfar-marejlle kuin työläisille, joiden täytyy olosuhteiden pakosta "PQStautua" moisen välittäjän "työhuonekuntaan". Että kysymys ei ple mistään "pennin nakista" se ilmenee mainitun uutistiedpn seuraavasta kohdasta: P u o lustusasianajaja Jexjome Pratt sanoi Williamsin malrsa-mien palkkojen nousevan todennäköisesti $400,000-$500,000 vuo dessa. Hän kuljettaa linjarautol-la j a kuorma-autolla työläiaiään vainioille. Farmarit maksavat Williamsille j a hän maksaa hedelmien poimijoille. . . . Anoessaan epätavallista tuomiota asianajaja Pratt sanoi: "Minun mielestäni Wardell on, yhteiskunnalle hyödyllisempi tämäntapaisen tuomion puitteissa Jkuin silloin jos hän lepäilisi ,oaä-valtion vankilassa väestön nxok- : kiessa hänet sijme-ja näidei) i h misten etsiessä uutta työtä.. - "Hän on hyvä heppu. Kahdeksan vuotta hän on ruokkinut heitä (työläisiä). Hän pitää heidät vaatetettuna. Hän pitää heidät työssä. Hän huolehtii heistä Kuka ruokkii ja'vaatettaa ketä? Eikö ole ilmeistä, että farmarit maksavat työläistensä pallean Williamsille, joka "takavarik o i " siitä osan j a antaa loput "työläisilleen", jotka täten ruokkivat, vaatettavat j a rikastutta- ^ vat Williamsia. Mutta yksi syy on tieteläkin yhtä hyvä kuin toinenkin s i l l o in kun on kysymys porvarillisen oikeuden kaikesta majesteetillisuu-destaan, Anatole Famcen sanoja lainatakseen, Etelä-Floridassa. — KänsäkouMu IiiIiIi;I: 811 '•Iisi:'!: III 1 i « jl i
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 27, 1969 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1969-02-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus690227 |
Description
Title | 1969-02-27-02 |
OCR text |
Sivu 2 Toarstai, hellmik. 27 p. — Thursday, Feb. 27,'1969
V A P A US INDEPENDENT LABOR OROAN
OF FINNISH CANADIANS
(tIBERTY)
BDITORt W. EKLUND
Establlahed- Nov. 6, 1917
MANAGER: K. 8UK0I
TELEPHONBiPFFICE ANO koiTORlAL . 6 7 4 ^ 2 64
PubUahcd thrice we€jdy^ tues^ajs, Jltoiiriöay» by ;Va|«wa
Publishing Co. Limited, 100-102.Elm St. We5t, Sudbury, OntarlQ, Canada.
Mailing addr^: Box 69
Adi«rtldbg nlefl iiiiön äppllca^^ dhäsfe».
Authojlafed a> äecoiid olaäs the Poät.Office Oepartment, iOääva,
and for payment of postage in cash.
UANADJÄI^ LANtUJÄGt CLUB
Q9)f»ama:i vk: ^10490, 6 kk. 13^9
3kk. s.od
TILAUSHINNAT:
USA:n:
(Suomeen:: 1 vk. UÄ). 6 kk. 635
Liberaaliopisketijain toivomus
Kiifen alfcuiviäfeorr imltiatiedoissa on 'kerrottu, Canadan
yliopistojien liberaalisen liiton — Canadian Undviersilty Liberal
Federationin — (koikous esiirti viikonvaihteen ailkaina Monitrea-liÄta
Jiittöhallitulkselle voimakkaaffi vetoomuksen, että Canadan
tulisi «roita NATO-liitosrt^ ja NORAD:ista.
•Mainitun kokou'ksen hyväksymässä päätöslauselmassa sanettaan,
että NORAD:ista ja NATOista eroamiseil'lai säästettäviä
rahoja— ja tässä on kysymys sadoistamiljoonista dollareista
— voitaisiin käyttää iilkomaisen avunannon lisäämiseen
ja kiortiin^ten .ongöliniien ratkaisemiseen.
NATOja NÖRAD eivät tyydytä nykyhetken ulkopoliittisia
vaaStimiÄsia Canadassa, sanotaan liberaali-opiskeli jäin hy-.
välksymässä päätöslauselmassa. . Torjuen ilmeisesti väirt.ökset
siitä, että Läinsi-Eurooppaa ja; Canadaa uskaa miuka joku muu
sotilaallisen hyökkäyksen vaaara, missä tarvitaan sellaisia so-taliittoja
'kuin NORAD:ia ja NATO:a. Hberaaliopiskelijat ape-viivasivat
päätöslauseilmassaan siitä, että "kansainvälisen rau-hanoimiaisen
kehityksen suOTimpana vaarana on maailmanlaajuisen
köyhyyden jatkuminen."
Selvää on, että niin kauan kuin ns. kehittyneet maat haas-kaaivat
vuosittain yii sata miljardia dollaria sotavanusftehiun,
ja toun toisaialta 'kaksi kolmia:ttaosaa koko ihmisfkunmsfta menee
joka ilta nälkäisin vatsoin niuldcumaan-maailmanlaajuisen va-kaRimusti'lanteeji
nnahdoUisuus on eritkin pieni. Voidaan hyvin
yhtyä liberaali-opiskeQijoihin että tämä jatkuva joukko-nälkä
ihnriiskiiminaai keskuudessa muodostaa 'hetken suuri'nwnan
vaaran ikaikille Jkansoille.
Nähtäväksi nyt jää, miten liberaalinen liittohallitus suh- •
tautuu tähän liberaiali-opiskelijain vakavahenkiseen ja todella
ajaniktohtaiseenvetoomuikseen NATOista ja NORADrista eroamiseen.
Toivossa on mukava elää, mutta monet merkit viittaavat
siihen, että vaikka pääministeri Pierre Trudeau onkin määrännyt
suoriteltavaksi tutkimuksen NATO-rliitossa olemisen
eduista ja vaaroista, niin painostus öcttaliittojen mukana olemisen
hyväksi on niin voimakas sekä Yhdysvaltain. puolelta
eittä täkäläisten "kuolemankauppiaiden" taholta, että päätök-seiksi
tulee NATO-liitossa pysyminen — elleivät hyvää tarkoit-tavait
canadalaiset yleensä korota liberaali-c^iskelijain tavoin
ääntään NATOista ja NORADrista eroamisen puolesta.
Purkaa se pitäisi
; Puhuen Bryssellissa, NATO-liiton päämajassa, Euroopan
matkansa alkuviikolla aloittanort USAn presidentti Richard
Nixon pyrki antamaan NATO-liitosta sellaisen, kuvan, että
seaikin pitäisi oUa "elävän laitoksen" mikä kehittyy ja '.'kykenee
muuttimiaan olosuhteiden muuttuessa".
Presidentti Nixonin kerrotaan ilmaisseen käsityksen, että
puhtaasti sotilaallisesta liitosta tulisi laitos, mi^kä keskustelisi
sellaisista yhteisistä pulmista kuin saastultusongelmasta ja kaupunkien
liikakansoitukselta".
NATOin siirtyessä kolmannelle vuosikymmenelle sen tulee
"koota yhteen, ei vain asevoimiaan vaan myös aivojaan",
sanoi mr. Nixon yrittäen ilmeisesti vailkuttaa sellaisiin jäsen-maiihin
kuin esimerkiksi Canadaan, jotka etsivät nyt sopivaa
pakotieltä vapauttaakseen itsensä NATOn puhtaasti sotilaallisista
vdvoitukslsJta-
Meistä.tuntuu, että visseissä tilanteissa on ennenkin puhuttu
"NATOn olemuksen uudistamisesta". Sitä tarkoitusta
varten nimiltettiin vuosia : sitten erikoinen %olmen viisaan"
komitea^ missä, yhtenä huomatuimpana jäsenenä oli entinen
pääministerimme, Lester B. Pearson. Tämä komitea laati myös
kauniita suunnitelmia siitä, miten NATOista pitäisi tulla jota-
Ocin nuiu/takin ja parempaa kuin pelkkä sotilaa-llinen liitto.
Nämä ''kolmen viisaan^' esitykset muodostuivat kuitenkin vain
viitseikjsi, miitä ei Washintgonissa otettu lainkaan vakavalta
icannailta.
Samoin itulee. epäilemättä tapaiMumaan nykyisille puheille
"NATOn uudistamisesta"j sillä sotaliitofksi muodostettu NA-
"TO pysyy sotaliittona, huolimatta lainkaan siitä mitä asiasita
sanotaan tai puhutaan.
NATO muxxiostettiin 20 vuotta säten Yhdysvaltain hyök-käyspdiltiikan
sotilaalliseflcsi välikappaieekrf Neuvo^oliiittoa
ja muita Itä-Euroopan sosialistisia maita vastaam. Sellaisena se
on oBut 'kylmän sodan lietsonnan välikappaleena vuodet ja
tiUee edelleenkin olemaan.
Muistaa myös tulee, että "metsä vahtaa samalla tavalla
ESPANJAN KANSAN TAISmULLE
Maailman ammatliiyhdistysten
latöh sihteeristö tuoniltsee Prahassa
&fe«t»ln hyväksytyssä HA-kiläusumassaan
jyrkästi Espan,
jassa julistetun poikkeustilan ja
toteaa, että näin on |K>is*ettu «e
VähMseikin perusoikeudet, jptka
sisältyivät Francon hallinnon lain
säädäntään, vaikka hallitus louk.
kasi niiltä usein.
nm esittää saniaBi» Joitä jyrkimmän
vastalauseensa uudesta
ja erittäin vakavasta vainoaallos'
ta, johon kenraali Francon hallitus
pfrikkeiistilaa hyväksSkäyttäen
oh ryhtynyt työläiskomissioiden
jäseniä, bpiskeUjöita, intellektui
elleja ja yleensä demokraatteja
vastaan. •
Julikilausiimaan sisältyy yksltyis-köhtainen
erittely Espanjan tilah-leesta;
Siinä sanotaaoi:
Poikkeustilan julistaminen on
osoitus Francon jänjestelmä'n syväs.
tä taiisistä ja sen perusteellisesta
kyvyttömyydestä tarttua Espanjan
vakaviin sosiaalisiin, poliittisiin ja
taloudellisiin ongelmiin muulla tavoin
kuin vaino»malla työväestön
ja demoikraattien liikettä.
Tämä lyypilliisesti fasistinen päätös
osoittaa selvästi Francon dikla-tuudn
'heikkouden ja avuttomiiu-den
työläisten, opisikeJijoiden ja
muiden edistyiksellisten voimicm
vaatimusten edessä.
VAINO LISÄÄNTVY — KIÖU-TUSTA
Jo usean kuukauten ajan on Espanjassa
voitu havaita vainojen l i sääntyvän
asteittain. Miltei joka
päivä pidätettiin ja asetettiin oikeuteen
työväenliikkeen johtajia ja aktiiveja,
opiskelijoita ja muita demo-ki-
aatteja, joita syytettiin mitä eri-laislmmista
rikoksista: mielipideri-koksisti,
lakkojen valmistelusta, lu-vattoinista
;i0oikioufcBista, lentolehtisten
levittämisestä ja mielenosoiluk^
sista. Lalki rosvoilusta ja terrorismista
teki sotilastuomioistuinten
edessä syyiiiseäcsi (jokaisen, joka järjesti
laikflcoja, mielenosoituksia tai
muita/toimintoja^ joiden voitiin ikat-soa
"häiritsevän yleistä järjestystä
Jo kuukausia on poikkeustila ollut
voimassa ba.sikien alueella.
Kidutus on' jälleen ilmestynyt kuvaan,
kuten esim. Va'lenciassa ja
Santanderissa pidätettyjen työläiskomissioiden
aikliivien ja Guipuzeos-sa
pidätettyjen baskilaisten nationalistien
tapauksissa..
Francolaiset uskovat näin voivansa
kahJita työläiaten lafckoliiiket-lä,
joka kohdistui pelhkojen jääd;'t-tämistä
vastaan vaatien sen «ijaan
300 pesetan minimipalkJkaa ja indek-situi-
vaa sekä ammattiyh^stys- ja
demokraattisia oiketvksia.FrancoJai-set
uskoivat voivansa lopettaa ylioppilaiden
liikehtimiset ja talonpoii-kien
vastalauseet, tukahduttaa intellektuellien
edistykselliset kannanotot.
VASTARINTA KÄRJISTYNYT
Mutta vainojen kiihdyttäanineiv
vain kärjisti ja terävöitti työläisten
ja opi-sikelijoiden vastarintaa ja
taistekia .sekä lujitti vastustusta:
uusia kerroksia aina professoreiden
asianajajien ja vieläpä kirkonkin
piiristä liittyi demokraattisiin voi-voimiin.
: Lakot ja työseisaukset huolimatta
siitä, että ne olivat laittomia, seurasivat
toinen toisiaan Austrian kaivostyöläisten
Bilbaon, Sevillan. Katalonian
ja muiden paikkakuntien
metallityöläisten keskuudessa. Opiskelijoiden
vastalauseet kiihtyivät,
mielenosoitukest lisääntyivät . yliopistoissa
jä kaduilla. Poliittisten
vankien nälkälakot ja heidän vai-
BONNIN LASKELMAT
LÄNSI-BERLIINISTÄ
Länsi-Saksan politiikassa Länsi-
Berliiniä kohtaan on Bonnin ns.
suuren hallituskokoomuksen aikana
ollut: havaittavissa tiettyä eskalaatiota,
otetta siitä on pyritty tiukentamaan;
.Willy Brandt jätti taloudellista ja
sisäpoliittista kriisiä potevan Länsi-
Berliiniin vuoden 1966 lopulla peh-meäkätisen
pastori Heinrich. Albejl-zin
ja keskenään riitaantuneiden sosialidemokraattien
ikäsiin. Seurauksena
oli,-että Albertz ja vasen siipi
puolueessa ottivat tähtäykseensä
suhteiden parantamisen itään löy^
taakseen ulospääsyn vaikeuksi-sta.
Tällöin puututtiin Bonnista melko
kovakouraisesti asioihin ja asetet-tiin
Klaus Schtitz. kaupungin johtoon.
Suhteita liittotasavaltaan lujitettiin
tämän jälkeen niin suurella innolla,
että jopa länsiliittoutuneet
katsoivat asiakseen hillitä .sitä muis-tuttamallii
omista valtuuJcsistaan
Länsi-Berliinin suhteen. I^ehti cn
nyt sikäli kääntynyt, että Bonn on
lännen piiri-ssa vahvistuneen asemansa
johdosta voinut kulissienta-kaisi.
sl.v varoituksista huolimatta
jatkaa eskalaatioita Länsi-Berliinissä.
Viime .syksynä Länsi-Berliinissä
pidettiin liittopäivien eli Bonnm
parlamentin ns. työviikko ja silä
seurasi johtavan hallituspuolueen
Krii5tilli.^emokraa(ttisen unionin
puoluekokous. Jo tällöin varoiteltiin
DDR:n ja Neuvostoliiton taholta
näiden provokaatioiden jatkamisesta
astetta terävämmin kuin aikai-iemmin.
Bonnissa tiedettiin siis tarkoin,
että sellaisen tilaisuuden järjestäminen
kuin presidentinvaalit
aiheuttaisi entistä jyrkemmän reaktion
vastapuolella.
Tietoista hämäystä on se länsi-saksalainen
väite, että kyse on tavanomaiseksi
tulleesta asiasta ja perinteestä.
Tässä nimittäin vaietaan
siitä, että Saksan tilanteessa ja itse
Bonnin politiikassa on tapahtunut
sellaista kehitystä, joka asettaa nämä
(kokoukset toiseen valoon kuin
aikaisemmin, Prof, Albert Norden
meni perjantaina Itä-Berliinissä jopa
hiin prtkällej että sanoi Länsi-
Berliinin muodostavan tällä hetkel-
]ä liittotasavallan laajentumispoli-liikan
ja herruu-spynkimysten tärr
keimmän tukikohdan j a vipusimen.
Selvästi näk>'vä uusi aines vajilir
kollegion kokoontumisessa . Län.s-i-
Berliiniin ovat siihen kuuluvat 22
uusnatsia: Sen on sanottu osoittavan
Länsi-Saksan nykysuuntauksen tendenssiä.
Prof. Nordenin mukaan on
vaalikollegion jä.senistä 'lähes joka
kymmenes vanha tai uusi natsiakti-visti.-.-
Ilmoitus NL:n ja DDR:n sotaharjoituksista-
vaalien aikaan ei oliut
yllätys Bonnille, vaan itse asias.^
"odotettu" uutmen. Bonn uskoo voivansa
osoittaa mieltä Länsi-BerJii-nissä
tämän .suuremmitta häiriöittä
luoMaen siihen, etteivät Neuvostoliitto
ja Nixonin hallitus ryhdy voimainkoetukseen
Länsi-Berliinin vaiheilla.
Vai o |
Tags
Comments
Post a Comment for 1969-02-27-02