1953-03-12-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, inaalisk. 12 p. — Thursday, March 12,1953 Xirgm ot PbuUsb Canadian^ Etk iai>UäJcd No7. 0.49ir Authorlzed siTfiecond class mail bjr tbe Post Olfice Di^artsnent, OUawa. Pub^ Usbed 'ibrice weddy: Tuesday» iZtmrsdays and Saturdays by Vapaus Pub]i£bJng Company Lta^ aa 100-102 E l in 8t. W., Sudbmiy, Ont., Canada^ Telephonea: Business Office 4«4264 Edltorial Office 4*4269, INIanaeer E. SuksL Editor W. S U i u u t lAftUJnff address; Bo» 6g. gudbury» Cftdaxio. Adveni3lsg rates upon si9llestio& Traoslation free of (Aiatge, TILAUSHINNAT; Caoadassa: 1 vk. 74)0 6 k k . 8.79 3 kk. 2 25 Yhdysrallolssa: 1 vk. 8J00 6 kk. 4 ^ Suomessa I vk. 8A) 6 kk. 4.79 Kokonaan laitonta hommaa Alkuviikolla tiedoitettiin, että Yhdysvaltain pahamaineisen "Mc- Carranin" ohranan Y K r n toimenhaltijain keskuudessa harjoittama \ noitajahti tulee pian Y K ; n yleiskokouksen käsiteltäväksi. Yleisenä ; Jdisityksenä onnetta silloin tulee valaistavaksi se kansainvälisiä lakeja ja tapoja, sekä V K n peruskirjan selviä sUä<Iöksjä rikkova mielipidevaino, jota Yhdysvalloissa on harjoitettu, ei vain V K : n yhdysvalta^' laisia vaan sen kaikkia toimenhallijo I Sanomattakin on selvää, että noitavainon kohteeksi ovat joutu-jneet kaikki ne V K : n toimenhaltijat, jotka ovat tavalla tai toisella 'ilmaisseet mielipiteen, että Y K : n tulisi toimia kansainvälisen rauhan r ^iälyttämiseksi j a maailman eri kansojen suhteiden parantamiseksi.^ ^Tällaiset ''subversiiviset" ajatukset on leimattu keskiajan kerettiläi o5J/^yttä pahemmaksi "rikokseksi", ja näiden "rikollisten ajatusten" yomaajain päävainoojaksi on värvätty Trygve Lie, joka on itse myiin-ytänyt/ että W. 1947—52 on Y K : n sihteeristössä tehty y l i 1,S00 hen-i^^^ ilövaihdosta. Sivumennen mainiten voidaan sanoa, että viime vuo- 'den ensimmäisen neljänneksen aikana Y K : n palveluksesta erotettiin .itoistasataaYl^dysvalloille "epäluotettavaa'' henkilöä, vaikka heidän :^ pitäisi sääntöjen:ja reklementtien mukaan olla Y K : n palveluksessa .ir-veikä Yhdysvaltain hallituksen ja sen poliittisen ohranan, F B I :n vkomennettavana. On nimittäin muistettava, että Y K : n peruskirjan ^Artikla 100 säätää selvästi: "Velvollisuuksiensa täyttämisessä pää-fsjh. teeri ja henkilökunta ei pyydä miltään hallitukselta ohjeita, eikä ;vastaanota sellaisia ohjeita." tr ^ Muita Trygve Lie ei tällaisista muodollisuuksista, välitä silloin ^kuin hänen tavoitteenaan on vissinlaisen suosion etsiminen Yhdys- ; Araltain sotaisesta rahamiespiiristä. Hän on viitannut kintaalla Y K : n i^peruskirjan säädöksiin, alistanut sihteeristönsä jäsenten henkilötietoja VfFBIrn tutkittavaksi - r - j a erottanut Y K : n palveluksesta niitä, jotka JFBI ja MacCarranin noitajahtaajat suvaitsevat sanoa "subversiivi-i ' Niin pahaksi on tämä tilanne kehittynyt, että Canadan alahuo-i^^ eäi jäsen Alister 3tewart, joka osa^^ YKn Yleiskokouksen seit- 'seihänteen istuntoon) sanoi Canadaan * '-YKtn koko henkilökunta on peloissaan Y^hdysvaltain jahda-t^ a'epäamerikkalaista toimintaa'." ' i * * ' ' Alister. Stewart meni vieläkin pitemmälle ja selitti, että Y K : n toimenhaltijat eivät uskalla enää antautua yksityiskeskusteluun- ^^aan, ei "edes omissa huoneissa, koska he pelkäävät, että heidän pu- ^lelimissaan tai seinissään on kuuntelulaitteita." ! i;ällaisen poliittisen terrorin alaisuudessa joutuvat Y K : n toimenhaltijat työskentelemään — ja Trygve Lie, jonka velvollisuus olisi p u o l u s t a a näitä yksilöitä j Y K : n peruskirjaa—on antautunut noita- ^abtaajainpalvelushaluis^ksi avustajaksi. * Yleisesti käsitetään, että tämän noifajahdin tarkoituksena ei ole ^illään tavoin cdesau^ Yhdysvaltain kansallista "turvallisuutta"," liuten on tekopyhästi selitetty. Christian Science Monitor paljasti kuussa tämän verukkeen täydellisesti selittämällä: 1. (yK:n) Sihteeristöön kuuluvien saatavissa ei ole salaisia ietoja; 2. He (sihteeristön jäsenet) eivät tee mitään sellaisia,päätök-istä jotka vaikuttavat \1idysvaltain turvallisuuteen; Vielä ei ole ^^itettylcetään vastaan syytöksiä eikä annettu tuomioita." J Mistä sitten on kysymys? Yksinkertaisesti ja selvästi sotaisesta ^ ta ja peloittelusta. Tosiasia nimittäin on, että tämän laittoman mielipidevainon jkohteena_ejvät ole "ainoastaan" Y K : n yh- T^ysvaltaTaiset vaan sen-kaikki toimenhaltijat, huolimatta siitä ovatko )ie brittiläisiä, ranskalaisia, egyptiläisi tai muita. J a tämän ennen- 'Icuulumattoman julkean mielipidevainon ja noitajahdin tarkoituksena Ipn saattaa Y K : n toimenhaltijat sellaisen pelon valtaan, että heidät > voidaan taivuttaa sodanli^^^ palvelijoiksi. 5 Asian näin ollen ei ole lainkaan ihme, vaikka tämä noitajahti- Jkysymylcsen esiintulo onkin epämiellyttävä pala Y K : n useimmille ' Ihiustajille. Cana B. Pearson esitti muutama JfiikTiositten joitain varauksia k.o. noitajahdin suhteen. Kaikki Y K :n ystävät, kaijcki joiden .sydämellä on Canadan kansan ja valtion parhaat edut, toivovat sydämensä pohjasta, että ulkoministeri Pearson liäyttäisi nykyistä asemaansa Canadan j a koko ihmiskunnan hyväksi vaatimalla tiukasti, että Y K : n peruskirjan säädöksiä on noudatettava Ja Yhdysvaltain poliittinen ohranointi ja mielipidepainostus ehdotto-piasti lopetettava. . SYNTYMÄPÄIVIÄ Usonard Salo, Porcupine, Ont., täyttää 70 vuotta maaliskuun S9 pnä. Yhdymme sukulaisten j a tuttavien on&entoivotuksUnf YLEIS&N , KIRJEITÄ Tässä osastossa Julkaistaan yldsdn fdrjeftä Ja ne sUs ednstavat kirjoitta-l a i n inleUplteltä.lUrJeei pitäisi r a - JfAUaa, Jos mahdollista, 200 sanaan Täbän osastoon lähetetty^ kirjeitä el palauteta. • • O J X X K J ^ I T MURHASIVAT SXVELTXJX K U U L A N 1918 ' . iMiähdolllsesti - Jotkut Canadan suomalaiset ovat epätietoisia siltä, mitä tapahtui vuonna 1918 säveltäjä Toivo Kuulalle, miten . loppui labj^cbian säveltäjän elämänura. Siksi lienee-km mielenkiintoista kuulla, mitä Helsingin Iita-Sanomat äskettäin kertoi asiasta. Tässä Ilta-Sanomien Icertomuk-sessa tuodaan ilmi, : että Jääkärit oiurhasivat vuonna 1918 Toivo K u u l an Viipurissa siksi, että hän vastusti ajatusta istuttaa Suomen kansan harteille saksalainen kuningas. M a i nittu lehti kuvaa tapausta seuraavalla tavalla: ''Deuts<;hland, Deutschland, uber alles, huusi joku Jääkäreistä. Kuula vastasi^-pöydästään: Suomi; Suomi y l i kaibjni -Enempää ei tarvittu. K u u l a sai kirvelevän ryöpyn solvauksia: olet heiluttanut' tahtipuikkoasi ryssille^ Jne. — Kuulaa Iskettiin kasvoi' h i n ." Lehti yrittää kaunistella saksalafs- IntpiUJoiden tekoja selittämällä, että Kuu^a o l i tämän Jälkeen käyttänyt puukkoaan päällekarkaajaa vastaan. Lehti toteaa, että " K u u l a lähti Juoksemaan pihan poiickii turyaan, mutta }:cmpa&tui Ja samassa luoti - lävisti iiänen päänsä'. Jutussa huomautetaan sotaylioi- !.*<£Uden — tyypilliseen tapaansa — todenneen murhaajien kuolleen tai hukkuneen ennen oikeudenkäyntiä. —•Musiikin ystävä, Tlmmins, Ont. Keskiviikkona aamupäivällä saapunut sanoma Neuvostoliiton pääministerin J . V . S t a l i n in sairastumisesta oli sisällöltään j a sävyltään n i i n vakava. että tänään annettu virallinen tieto generalissimus Stalinin kuolemasta ei ollut odottamaton, k u n aivan äskettäin Stalinin tavanneet ulkomaiset diplomaatit olivat kertoneet ;l)änen erinomaisen hyviSstä terveydentilastaan, on tieto hänen poismenosban tullut maailmalle yllättävänä. ^minl|> niaaIlnianhts|orial|tnen nurkllys on iokalselle nyky^Tälvän ilimisene kiistämätön iosiaida. N l i - cfenkln. Jotka flvät omaksu sUä ipaallmankatsomnsta. Jpnka j i e r o - Ja ^jotnitfiyk»1^a^ Joi^taja ^ta,^^ oj^ oilui; l^yiyy "inyj^Jää, että Sfev^ps^mton lafQU^^||loen keMtyf rt))^|>ajq|sesta m a a ^ ijciaasla TOlmakkaäl^ r iiykyaiiaf- 8«M teolHsnytipaafcsI Ja <oIi;neksl ^hUvaifsl na^iMnänvaHaksI» oh o|Io^ todeUInim ^ttfläissaomi^ Se on tapabtunui Stalinin Johdon alaisena. Ja hänen työnsä el ole' r a joittunut ainoastaan suurten linjojen suunnittelemiseen Ja toteuttamiseen vaati se on ulottunut varsin pieniin yksityiskobtiinkhi, jonkalaiset hän tiesi tärkeUcsi l£oko)päIsuuden onnJstu-miselle. Se feodaallvalta, Joka vtsaa- Pääinmisteri Kekkonen piti maaUskuun 7 päivänä seumava^ teuttaen sen lupauksen,-^ minkä Stalm v. 1945 oU antanut. Vannaa on. että Stalinilla' o l i kalkkihVinäifain päätöksiin pUut r&Us^isev^ vaikutus. k e välillä vallinnut epäluottamus, Sen seurauksena on ollut- kaksi sotaa. Epäluottamuksen ; aii^akaudesta on päästävä keskinäisen luottamuksen aikakauteen. Juuri solmitun ystävyys- V.' 1948 solmittiin Suomen Ja ja avxmantosopimuI^Ben, Joka on r a - Mitä muut sanovat Kiihoitusta väkivaltaisuuteen Me olemme Canada&^^ olleet todistamassa samana l a i s i a väkivaltaisuuksia; mitä tapahtui "lapuan liikkeen" päivinä Suo- 'vr}::::::messa, sekä fasismin nousun aikana Saksassa j a eräissä muissa maissa. , Rauhallisia kokouksia on hajoiteltu. Puhetilaisuuksiin on k i i - ^^^^^^^ h^ ja värvätty hulikaaneja, jotka ovat 'lehmänkellojen", "haju-p^ samanlÄsten "keskusteluvälineiden" kanssa es-i ^ ^ puhujat puhumasta — j a mikä on aivan yhtä tärkeätä, kuulek a maan saapuneet kansalaiset kuulemasta, mitä heille aiottiin puhua, i 1 Jos tällainen meno saa vastaansanomatta jatkua, meille voi hy- L >^inkui pian tulla tilanne, missä mikään kansalaisryhmä — huolimatta • siitä ovatko he liberaaleja, sosialisteja, kommunisteja, uskovaisia tai ^^^^^^^ —ei saa enää vapaasti puhua mielipiteistään, tai kuun- ; nella puhujiaan. ; Selvää myös on, kuten olemme eräissä aikaisemmissa kirjoituk- ^s hulikanismi ei tavallisesti kehity itsestään vaan että sen takana on kiihoittajia, jotka haluavat "kom-ihunistivastaisen" savuverhon suojissa hävittää kansanjoukkojen de-tbokraattiset oikeudet ja sitä tietä koko demokraattisen järjestelmän lastamaasta. Bttä tällaista fasistista kiihoitusta harjoitetaan julkisestikin, siitä on myösTunsaasti esimerkkejä. Viimeisin tällainen ön se hysteerinen kiihkoilu, millä eräät torontolaiset piirit suhtautuivat siihen kun t P P : n toimesta järjestettiin Silassey Hallin avaraan juhlasaliin surujuhla Josef V.Stalinin kuoleman johdosta. ' ^ikäli olemme asiasta tietoja saaneet, mitään häiriöitä j a tappeluja ei tähän tilaisuuteen saatu järjestetyksi siitä syystä, kun " o li vain vähän mainostusta etukäteen" — kuten Globe and Mailin uutis-tarinas^ surumielin sanottiin. Mutta saman uutistiedon mukaan ^sanomalehtimiehetjuutiselokuvien ottajat; ja radiokuuluttajat t)livat saapuvilla" ikuistuttaakseen, ei Stalinin kuoleman surujuhlaa, minkä järjestämiseen ja osallistumiseen torontolaisilla oli jatäytyy olla täysi '^ikeus^ vaan ne mielenosoitukset, mitä tässä surujuhlassa pH huii- '^^aanien taholta odotettavissa. ' * ' N e meistä, jotka olemme nähneet ja kokeneet fasismin nousun fasutisen kiibotulEsen johdosta, mikä kohdistuu loppuk^^ A M E R I K K A L A I S T EN STALpf.ABVIOINTEJA Jos voitte kuvitella persoonallisuuden, Joka on täysin vastakkainen kaikelle sille, mitä fanaattiset Stalimn vihaajat olettavat hänen olevan, niin mahdollisesti voitte saada hänestä.oikean kuvan . . . Historia tulee kirjoittamaan hänen plmensä korkealle sotilasjohtajien sa-ralckeelle. Aika tuloje merkitsemään hänet valtlomiehenä, joka etukäteen näki hyökkäyksen vaaran j a suurimpana rakentajana Veäjän historiassa, .henidlönä, joka loi mahtavan Neuvostoliiton teolUsuuden ja Punaisen armeijan, joka silloin kun maailma o l i vaaranalaisena, puolusti sivistystäm-me suurinta asevoimaa vastaan mitä kosteaan on koottu. — Yhdysvaltain entinen iTeuvostoliiton lähettiläs Joseph E. Davies (lainattu Työmles- Eteenpäin lehdestä.) Yksikään ihminen ei voi lähteä Stalimn luota . . . ihailutta. — yhdysvaltain Republikaanipuolueen entinen •Dresldentlnehdokas Wendell Willkie, V. 1942. Stalin tuli hallitsijaksi heikkoon, väsyneeseen maahan, missä oli h a jaannusta Johdon keskuudessa Ja minkä maailman valtiomiehet olivat' poispyyhkineet suurvaltojen joukpsta sukupolvien ajaksi. <Hän jätti sen . . . länsirajat suojattuna . . . sen pelätyn itärajan suojattuna mttosopimukselia Aasian mannermaan keskusvallan Kiinan icanssa. Stalinin hallintakau-den alussa Neuvostoliitto oli vielä v a l taosalta maatalousmaa. Häben jälkeensä jäi maailman yksi johtavin !«olli6uusmaa — ja kaikki tämä 25 vuoden kuluessa . . . — Dorothy Thompson, maalisk. 11 pnä 1953. Stalinin nimi p n kautta maailman :;unnettu sosialistisen talous järjestelmän etevänä Ja kaukonäköisenä r a kentajana . . . Neuvostolcansalle, joka oli päässyt nauttimaan sosialistisen talousjärjestelmän hedehnistä, hän oli rakastettu j a kunnioitettu Johtaja . . . Stalinissa ^Neuvostoliiton kansat ovat nähneet sankaruutensa Ja patriotisminsa olennoitumisen . . . Työmies-Etcenpähi. rien aikana vallitsi, ei olisi kyeiibyt luomaan varsinaiselle kansaUe s i t ^ s i vistyksellistä, yhteiskunnallista j ä t a - lou(jellista nousua^ mikä NeuvöstoUi-tossa op tapahtunut Ja kuinka paljon suiurempi se olisikaan' oVut, johei Saksan hyökkäys olisi tuhonnut niin suunnattomasti sitä rakennustyötä, mikä Neuvostoliitossa erityisesti 1930- luvuUa suoritettiin. » . Stalinista valtlomiehenä Ja ihmisenä oli meillä suomalaisilla ennen sotaa Ja sodan aikana ainoastaan viha-mlelsen propa'gandan välittämä kuva. Ensimmäisen kerran Joutuivat Suomen eri kansankerroksia edustavat piirit Stalinm Icanssa kosketukseen suomalaisen kulttuuridelegaation vierailun aikana Neuvostoliitossa v.1945. Stalin otti delegaation vastaan lokakuun 9 päivänä, o .: > Syntyneen keskustelun aikana S t a ^ .monessa eri yhteydessä.Ilmaisi lämpimän myötätuntonsa Suomea kohtaan. JnurI tässä tilai-suudessa Stalin ilmoitti, että l ^ u - vosiollitto tjilee pitentämään s((ia'- korvausten suorittamlsaikaä kahdella vuodella ja vakautti, ejttä NenvostolUtto tulee sotakorvaussuoritusten päätyttyä ostamaan Suomesta samoja tuotteita, vieläpä 2 ja 3 kertaa toimitusten määrää enemmänkin. Me suomalaiset Vedämme nyt, mikä arvo näillä Stal i n in lupauksilla meille on ollut ja vastaisuudessakin tulee olemaan. Neuvostoliiton väJ|qä S(]fplmus ystävyydestä, ybteistyösd(ä Ja keskinäisestä avnpannosta.' Tämän sopimuksen allekirjöiittamlsen Jälkeisen . nä p^yänä* 7 p i » bubtiknuta, Jär- Jsstet^iln Kremlissä .päivälliset S v o i n e n iudUtasvaltopkunhan knnajaksii Giem^^ Stalin pjäi ^ v i U ^ puhe^ puhe ieM_|rpomalaIslin mieluisan j a roh-kalseya » va^kntnkscn, m.ntta k un p l ^ ' Joielt^]^ i n o n peräs-täpälia yhä i>Pd!eUeen*Ja^^> jliikeniaan.' oirä voinut t«deta, että se öli jpaljon enemmän kuin ensi kuolemalta saatoimme päätellä, se o l i suÖKn yaltiomietaett •• suuri oh- Jebnapiihe. - ' Suomen ja Neuvostoliiton väliset' suhteet on siliä kuvattu xeheiiisesti ja realistisesti, 'iso vuotta bn^maittem-kennettu täydellisen tasa-arvolsuuden pohjalle, on muirettava epäluottamus j a . sen, pn luotava ,uusi pohja kansojemme välisille suhteille. Mutta epäluottamusta ei voida hävittää yhdellä iskulla. Epäluottamuksen tähteet jäävät pitkäksi ajaksi; niiden poistamiseksi ön tehtävä paljon työtä, jotta saataisiin luoduksi lujat perinteet kestävälle ystävyydelle. Tämä on lyhyesti sanottuna Stalinin viisaan puheen sisältö. Siinä ei ollut mitään turhia korusanoja. siinä el vältelty menneisyyden tosiasioita, siinä nähtiin ne vaikeudet mitkä u u den historiallisen vaiheen syntyminen tuo tullessaan;r,mutta jäinä esitettiin Mutta puheeseen sisältyi Vielä eräs erittähi merkittävä kappale. Joka koski tasa-arvoisuutta suurten, ja pienten kansojen kesken. Lainaan tämän kappaleen kokonaisuudessaan: "Monet eivät usko, että suuren Ja pienen kansan välillä .voi olla tasa-arvoISet sähteet. Mutta me, neuvostokansa olenune sitä mieltä, että suhteet voivat olla tällaiset. Neuvosto-i kansa^lEBtsoo, että jokaisella kansalla. luja luottamus siihen> että kesldnäl-selle ystävyyden politiikalle on luotavissa perusteet molempien osapuolten onneksi. VilMi MAANANTAINA fääniinisteri KJefekorien edusti tasavallan j^i:^si(^finUm Stalimn hautajaisissa Hcl^nk^ (VS) — Marsalkka Stalinin hautajaisten johdosta valtion vixastpt Ja liiit<4iset S i ; u ^ maanantaina klo 11 lähtien. Taltion t a holta esitettiin toivomus' (ittä myös yksityiset suruliputtavat mainittuna a i - 'kajoa. ' ' ' . Generalissimus Stalinin hautajaisissa maanantaina, tk. 9 pnä tasavallan presidenttiä -edusti .pääministeri Kekkonen. Suomen haOitnksen ednistajina matkustivat 'Moskovaan pääministerin lisäksi ministerit Tömgren j a O i t t l - nen. Valtuuskunnan mokana seurasi lähetystöneuvos Paavo Pulkkinen ulkoasiainministeriöstä. — I^htö tapahtui Ianantai-Il4na Junalla. Suomen' Kommonistlsta Puoluetta ednsU hautajaisissa pääslhtieeri Ville Pessi, Supmei^ Kansan Demokraattista Liittmi kansanedustaja Hertta Kuusinen Ja SuomI~^Nenvostbliltto'-Seuraa kansanedustaja Sylvl-KyllikkI KUpi. SN-Senraa edustaa myös parhaillaan NeuvostoUitossa oleva pääsihteeri Toivo Karvonen. " '~ •;. olipa se suuri tai pieni, on omat laar dulUset erikoisuutensa, omalaatuisuutensa; joka Iniuluu vain sille j a jota ei ole muilla kansoilla. Nämä erikoisuudet on se panos, jonka jokainen kansaa antaa maailman kulttuurin yhteiseen aarreaittaan, sen täydentä-qiiseksi Ja rikastuttamiseksi. Tässä mielessä kalkki Isansat, niin pienet kuin suiiretkin, ovat samassa asemassana: Jokaintti kansa on samanarvoinen nUnkä ,tahansa muim Icansan r i n nalla." On merkillepantavaa Ja meille suomalaisille rohkaisevaakin, että Stalin SITÄ — J A - ITÄTI esitti nämä periaatteellisesti tärkeät näkökohdat Suomen hallitiisvaltuus-kunnalle pidetyssä juhlatilaisuudessa, Ne palauttavat elävästi mieliin S t a l i n i n lausunnot Suomen itsenäisyyttä koskevien vaiheiden aikana vuodelta 1917. / Meillä suomalaisilla bn se käd-tys — j a monien tosiasioiden perusteella uskomme oilevanune o i keassa — että gcneralisstmos Stalin i l l a qii erityistä henkilökohtaista kJtotymystä j a ystävyyttä Suomea kohtaan. Qn luonnollista, e t ^ k im geheralisdmus Stalin nyt on poissa me suomalaiset tunnemme ivilpl-töntä suilla sen Johdosta. Iiänen äiusioicseen me loemnie, että Neuvostoliiton S1lh^utuinInen Suomea kohtaan meille ratkaisevina vuosina Sodan p i k e e n on ollut suopea j a Jaiondelhien. "Kosto ei kelpaa kaiteojen välisten suhteiden pems-täki^", lausui Stalin suomalaiselle delegaatiolle 9 pnä lokak. 1945 Ja tuota periaatetta hän noudatti 'Neuvostoliiton politiikassa Suomea koiitaan. §Utä me suomalaiset AFL:n iinioiden huoltomaksut^l951 Washln(ton. — AFL :n - kuuluvien unioiden ilmoitetaan suotilttaneen; jäsenilleen V. 1951 aikana erilaatuisina huoltomaksuina kaikkiaan 84,396,611 dollaria. \Niistä maksuista o l i 23^307.- 484 hautausrahoja. 20j378,512 vanhuu-deneläkkeitä. 14.470;397 s a d ^ 1.216.032 työkyvyttömyysmaksuja, 1,- 054.792 työttömyysmaksuja ja loput muita erilaatuisia huoltomaksuja. — Vuonna 10S2 o l i U S A : n tehdas-työläfsistä 26 prosenttia naisia. Delegaation jäsenten taholta tehtyihin kysymyksiin vastatessaan Stalin korosti, että B8 ystävälUnen suhtautumistapa, jota Neuvostoliitossa tunnetaan'.Suomea kohtaan, el johdu Neuvostoliiton eräiden jobtqoiiesten tsaarinalkana Suomessa ' hankituista henkilökohtaisista suhtolsta eikä^des siitä.'että olemme naapureita, vaan siitä, että "me pidämme Suomen kansasta",- kuten Stalinin sanat kuuluivat, se on hyvä, työteliäs, kyvykäs kansa, joka valkeissa olosuhteissa on r a kentanut suolle kehittyneen valtakunnan. Stalin oli Jo varsin aikaisin joutunut Suomen Ja suomalaisten kanssa kosketukseen. Venäjän sosialidemo-." kraattlsen työväenpuolueen ensimmäinen konferenssi pidettiin jouluk. 25—30 pnä 1905 Tampereella ja tässä kökiuksessa Stalm ensimmäisen kerran tapasi Leninin. V. 1917 huhtikuussa pidetyssä bolshevikkipuolueen konferenssissa Stalin päättävästi asettui Suomen oikeuksien puolelle Venäjän väliaikaista hallitusta vastaan j a kannatti Suomen oikeutta valtiollir seen riippumattomuuteen. Tämän kannan johdonmukaisena seurauksena oli, että Leninin johtama hallitus lokakuun vallanktmiouksen Jälkeen tunnusti Suomen itsenäisyyden. Päätös jouluk. 18 pltä 1917 on Leninin ja Stalinin allekirjoittama. Jouluk. 22 pnä 1917 Stalin lausiU seuraavaa; "Maailmassa ei löydy sellaista voimaa, joka voisi pakottaa kansankomissaarien neuvoston luopiunaon lupauksis- 'taan. Tämän piemme todistaneet s i l lä tosiasialla, että olemme ennakkoluulottomasti suhtautuneet Suomai porvariston vaatimuksiin, että Suo-^ melle myönnettäisiin itsenäisyys'ja viipymättä ryhdyttäisiin julkaisemaan suomen itsenäisyyttä koskevaa asetusta." Sodan jälkeisenä aikana on Neuvostoliitto monessa eri vaiheessa o-soittanut hyvää - tohtoa Suomea kohtaan. Edellä .on Jo mainittu sotakoir-' vausten toimitusajan pitentämisestä. V. 1946 neuvostohallitus vapautti Suo-, meh' Neuvostoliitosta tuodun ömaisuu-^ den enemmästä palauttamisesta i&vJ 1948 neuvostohallitus aleitti 50%:lla ISuomen sotakorvausvelvolllsuuden jäljellä olevaa-määrää. V. 1950 neuvostohallitus solmi Suomen kanssa vuotisen kauppasopimuksen, siten t b - N P N OLI TAPAOTirXTT AviamIes;^MInä tolvcn. että« Pähkähulhtpllsl pyytänyt sioS, mislia kanssaan ennenkuin * v i h i t t i i n ." yaimo: "Niin on käynytan. Aviomies;; '^Miksl et mennyt ianssaan naimisiin?" Vaimo: "Sen minä teinkla- KAYTANNOLLIXEjf "Viimeinkin, enkeli, me oleameJ fii j a y ^ T i a " , sanoi juuri mennyt jnles. ''Teoreettisesti se pitää , Sa", sanoi hänen vaimonsa.' jos Icatscmme asiaa käytäi näkökannalta, n i i n on paremj^^ k a k s i , aeriaa kunmeneaune' mään." {inKlJTTAyA PBHCJÄ -: iMles väilnistautui pitämääni t a eräillä JUalUsilla. Hän valmisti, .Ja vaImcnsa;kuuUessa harjoitteli i ahkeraan. pälate^aan päivälliseltä vaimo { dustell miten puhe onnistui. — Puhe oli liikuttava. — Kuinka sen tiedät? — Koska Luikki lähtivät pois ] neesta kun puhuin. tunnemme syrää kiltoIUsnntbi nelle. Me suomalaiset hain vakaasti työskennellä sen pn e t ^ Siwm(m N^ teet kehittyisivät ja lajit ' yastaispodessakin sille seen luottamukseen ja mole puoliseen a^pnantbon rali le pohjalle, joka on gener Stalinin asettama peruskivi men Ja Neuvintolilton yhtdstjj Sijomen kansa Ja Suoines 1 tiffi tokei^tlfcniuilaa gene s i a l i n in paalien ääressä. J . V. Stalin kukkien keskellä olevassa arloissaan Moskovan ammattiliittojen talon Pylvässalissa. Noin 3,000,000 Neuvostoliiton kansalaista kävi hautajaisjnhlallisunksien edellä katsomassa arkussaan lenää-vää suurta j a rakastettua-Johto jaansa Ja opettajaansa. ' Osandttosähkösanoma Cainadasta^S^alinin kuolematl johdosta Toronto. — Canadian Friendship Societyn presidentti son Carter on lähettänyt Neui lUton pääministeri Stalinin man johdosta osanottosähkeen kovaan professori A. Denisoville, ka on V O K S : n ulkomaisia- kiilttiii!>| rlsuhteita edistävän neuvostdseim; päämies. * '•Seuramme kailtkien jäsenten lesta lähetämme teillä ja jokaii Neuypstoliiton.. kansalaiselle .syisen myötätunnon osöitukscTime. V. Stalinin kuolema oli hirveä netys kaikille Icansoille. Neuvostoliiton suuri johtaja, se M-ro; Joka ohjasi sosialismin historiaHi; seen voittoon, joka muutti maana vapaiden jä tasa-arvoisten kansojea ilitcksi, jolca puolusti kansaanne an sisäisiä ja ulkoisia vihollisia vastm " J . V. Stalinin alituinen ystävjF den ja rauhan ohjelma on ollut ja tulee olemaan Loko maailman kansojen kiioleniattcmaria innoittajani "Jokainen "kansojemme välistä ystävyyttä puolustava cänadalainen siällistuu teidän mittaämattomaaa suruunne", sanottiin sähkeessä lopuksi. : Wiima aiotaan myydä USAtUe Singapore. — Täällä ön ilmoitettu, että täällä oleva suomalainen säiliöa» lus Wiima, jonka piti viedä polttoa:- nelasti Kiinaa, -tullaan luultavasti myymään. Neuvotteluja sanotaan käydyn asiasta Washingtonin Ja Helsingin .välillä j a jos ne johtavat tulokseen, hiin lasti siuretään johonkin toiseen säiUöäliikseen ja palautetaan Constanzan satamaan, Romaniaaa PÄIVÄN PAKINA Vasfataanpa "suilla suuremmilla" Kuinlta kaukanrf on Toronton V a paa Sana suomalaisesta a jattelutovas-ta, suohialaisesta rehellisyydestä ja suomalaisesta säädyllisyydestä, siitä eaatiinX^äärettömän räikeä -ja inhoittava esimerkki Neinrostoliiton pääministeri Stalinin kuoleman yhteydessä. Puhukaanune tässä' topauk^ssa ''suilla sumrethmillä'' j a veriäilkaain-me Vapaa Sahan Inatialamielistä his-. forian vääristelyä j a kostohengto lietsomista niilUn lftmminhfnif<«Mp surusanomiin mitä Suomen.; työkansan edustajat ja ' johtovat \ valtiomiehet Stalinin kuoleman johdosta esittivät. Antokaamme.sils ensimmämen p u heenvuoro Vapaa Sanalle, lainaamall a sen tiistaisesta vtoimituskirjoituk-sesta" seuraavaa: "Viime viikolla saihmui Moskovassa sellaisen ml.ehen elämä; jonka poismenoa, sadat imijöonat ihmiset maailmassa eivät ikneisestikään sundla vastaanottaneet... Omien toveriensa teurastominen kuvasti' sitä nor- Fasistien hulinoitseminen on lopetettava ^'kommunistien " k o - koultsissa, tai muussa tapauksessa joudutaan tiUmteeseenj missä kaikki oppositioryhmät luokitellaan "kommunisteiksi" ja estetään puhumasta.' -vMi-i maaim&ihmisjiirjelle käsittämätöntä eläimeläsyyttä. m i k ä uhosi St^linih hallinnasta .u .Vallankumous.on syö- ^nyt] omia lapsiaan Stalinin', johdolla . . .^Stalinin veriset jäljet eivät k u i tenkaan lopu ainoastoan Venäjän, kansan sortamiseen . ; . Suomen kan- ^ISifiSiaiiaa-iJSa^ — « ••. — rr 1,11111 iiijMmii 'M sakin Säl vuoi3en'l039 syksyllä maistaa Stalinin ihanteita, kun tuo verinen hallitsijd marssitti lamnansa Suomen kimppuun. Vuoteen 1945 saaltka sai suomalainen ejpätoivolsesti taistella maansa j a kjfnsansa vapauden puolesta. . . StalirUn 'eiämänty&tä' luonnollisesti ^ sepiteUään kommunistien kynillä sankarisafuja. niutta tosiasiaksi jää ainakin jokaiselle suoznalal-seUe, että Stahn bU yksi kaikkein t u n - npttomampia ja yerisenipiä miehiä nUtä maäilmah hiistoria ^ tuntee .' . ." Tuslcin on koskaan kirjoitettu näin halpamaisesti jä historiallisista tosiasioista piittaamattomalla tavalla. Riittää kun sanotaan: Jos Mannerheim, Ryti j a I^umppanit sotivat H i t - l e i in äseveljinä ''maansa ja Itansansa vapauden puolesta" vuoteen 1945 asti — silloin Canada"soti Neuvostoliiton liittolaisena Supmen itsenäisyyttä ja vaikutta uiiaten!". Enempää ei k a n nata Vapaa Sanan matalamielisyy-destä puhua. ' ' Palauttakaamme nyt mieleemme, että heti kim Suomeen saapiii tieto Stalinin kuolemasta, pidettiin; Helän-gin työväentalolla suuri surujuhla missä suomalaiset työläiset ilmaisivat syvän osariottopsa SteUnm kuoleman johdosta, "nia ei salli tätä asiaa käsiteltäväksi tämän enempää, sillä nyt on mellon .turvauduttava suurempien smäen i a n s u n t o i ^ — j o i ta ei'tuskin Vapaa Sanakaan pysty "kommUnisti-s u t i l l a " tervaamaan: ' Suomen ensimmäinen kansalainen, tasavallan presidentti Paasikivi lausuu surusanomassaan: '!Vast^nottakaa. Herra (NL:n) Puheenjohtoja, Suomen kansan Ja minun henkllötcohtalset syvät v a - Uttelnnl SNTLzn Mbilsterlneuvos-> ton, Puheenjohtajan Generallsmns Josef Stolinin knplenianj^ Suomen kansa kätkee sydämeensä valoisan'maiston mahtavan Nen-yosiolllfpn^ suuresta Johtajasta' Ja rakentajasta, Joka vilpittömästi Ijyrki lnottamn|teen Ja, y ^ v y y d en lujittamiseni m a l t^ Näin puhui Suomen enshnmäihen kansalainen, vaikka Vapaa sana vä-tjjsteU, että "jpkataen suomalamen" pitää Stalinia veriviholliset Mutta lainatkaamme liiSä - - tällä kertaa Suomen oikeistososialidemo-kraattlselta jphtajalta,"^koSka Toronton Vapaa Sana toisinaan Umojen edellä väittää tuntevansa jotakin henkistä sukulaisuutta otkeistososIsU-demokraatt^ sUn johtajim. Mainittekoon ensiksi, että Suomen kansa iitokonaisuud^ssaan kunnioitti hetken hiljSisuudeila valitsemansa eduskunnan kautto generallsmus Ste-linin muistoa. J a eduskunnan puhemies (olfcelstososlalidemokraatttoen) Fagerholm laustii n u n . seuraavaa: "VUme yönä levisi yU koko maailman tieto, että generallanns S t a - Unin' kooUnkämppalla' oU päättynyt Moskovassa eilisiltana. Josef Stalinissa sammui erään historian snnnniehen elämä, nöden yhtds- • tamtajgtjealeimän- määrätietoliign luoja, eräs aikamme mmremmlsta valtiomiehistä . . . Myös Sumien kansa tietää menettäneensä vän. ^ m s S a 'yhtoyksissä on saali todeto, että generallsmus S(alin|| tunsi ystävyyttä Ja knnnipit Stfpmea Ja sen kansaa kohtais^l ^. Siksi oh itäistä naaporimaatamneJ — suuren Johtajan manallemeBoi^l Johdosta kohdannut suru ja mest-A tys myöskin meidän. Suomen edns^l kunto kunnioittaa itoisnennefl^l vaiitomleiieh muistoa hetken lul-|| Jalsnddella.'' |] Suomen päändnist^ Urho Kekkn-ij nen palautti fcuimjaihsa mieleen "-j! jä Toronton Vapaa Sahan tolrnitu-ij Jain sietäisi vasteiSuudoa tybmyyk^j iden vaittftm^tyM leikata, se irti Kj liimata hattunsa vuoriin — seuiaa-jj vaa : 'I " • K o s t o ei kelpaa kansojen T » ^ | Ustensohtelden perustaksi',>» Stoiin soomalalseUe delegaatiolle M ' pnä lokak. 1945 Ja tooto perlaatet|| t a hän luioda^U Nenvostpmtoo litukassa .'Spomea kohtaiui. mi me raomälalsei- tunnemme sy»»«[| UltolUsnDtia hänelle. Me saoin»! | laiset lialaanuiie vakaasti työda>H| nenä sen poolesta, että Suomen j^i NenvostoUiton sohteet kehitt}isl^| vät Ja io^ttnlslvat vastal5nades»i| k i n alUe i r f M « f R * ^" antoon rakentnvalbi^bjalle, on.generallsmas Stalinin asettaatt| pemsklrt Suomen Ja Nenvpstoliil^l yhteistyölle.^. '« "Soomen kansa Ja Suomen lulj^ Utos tdcevät konuiaa ' SGOInla-pftatfcn ääircssä.*' IJlsähuomautukscl ovat kaUceti si-j taeetUmda. Känsäkourat;
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 12, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1953-03-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus530312 |
Description
Title | 1953-03-12-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, inaalisk. 12 p. — Thursday, March 12,1953
Xirgm ot PbuUsb Canadian^ Etk
iai>UäJcd No7. 0.49ir Authorlzed
siTfiecond class mail bjr tbe Post
Olfice Di^artsnent, OUawa. Pub^
Usbed 'ibrice weddy: Tuesday»
iZtmrsdays and Saturdays by Vapaus
Pub]i£bJng Company Lta^ aa 100-102
E l in 8t. W., Sudbmiy, Ont., Canada^
Telephonea: Business Office 4«4264
Edltorial Office 4*4269, INIanaeer
E. SuksL Editor W. S U i u u t lAftUJnff
address; Bo» 6g. gudbury» Cftdaxio.
Adveni3lsg rates upon si9llestio&
Traoslation free of (Aiatge,
TILAUSHINNAT;
Caoadassa: 1 vk. 74)0 6 k k . 8.79
3 kk. 2 25
Yhdysrallolssa: 1 vk. 8J00 6 kk. 4 ^
Suomessa I vk. 8A) 6 kk. 4.79
Kokonaan laitonta hommaa
Alkuviikolla tiedoitettiin, että Yhdysvaltain pahamaineisen "Mc-
Carranin" ohranan Y K r n toimenhaltijain keskuudessa harjoittama \
noitajahti tulee pian Y K ; n yleiskokouksen käsiteltäväksi. Yleisenä ;
Jdisityksenä onnetta silloin tulee valaistavaksi se kansainvälisiä lakeja
ja tapoja, sekä V K n peruskirjan selviä sUä voidaan taivuttaa sodanli^^^ palvelijoiksi.
5 Asian näin ollen ei ole lainkaan ihme, vaikka tämä noitajahti-
Jkysymylcsen esiintulo onkin epämiellyttävä pala Y K : n useimmille
' Ihiustajille. Cana B. Pearson esitti muutama
JfiikTiositten joitain varauksia k.o. noitajahdin suhteen. Kaikki Y K :n
ystävät, kaijcki joiden .sydämellä on Canadan kansan ja valtion parhaat
edut, toivovat sydämensä pohjasta, että ulkoministeri Pearson
liäyttäisi nykyistä asemaansa Canadan j a koko ihmiskunnan hyväksi
vaatimalla tiukasti, että Y K : n peruskirjan säädöksiä on noudatettava
Ja Yhdysvaltain poliittinen ohranointi ja mielipidepainostus ehdotto-piasti
lopetettava. .
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Usonard Salo, Porcupine, Ont., täyttää
70 vuotta maaliskuun S9 pnä.
Yhdymme sukulaisten j a tuttavien
on&entoivotuksUnf
YLEIS&N
, KIRJEITÄ
Tässä osastossa Julkaistaan yldsdn
fdrjeftä Ja ne sUs ednstavat kirjoitta-l
a i n inleUplteltä.lUrJeei pitäisi r a -
JfAUaa, Jos mahdollista, 200 sanaan
Täbän osastoon lähetetty^ kirjeitä
el palauteta.
• • O
J X X K J ^ I T MURHASIVAT
SXVELTXJX K U U L A N 1918 '
. iMiähdolllsesti - Jotkut Canadan suomalaiset
ovat epätietoisia siltä, mitä
tapahtui vuonna 1918 säveltäjä Toivo
Kuulalle, miten . loppui labj^cbian
säveltäjän elämänura. Siksi lienee-km
mielenkiintoista kuulla, mitä
Helsingin Iita-Sanomat äskettäin
kertoi asiasta.
Tässä Ilta-Sanomien Icertomuk-sessa
tuodaan ilmi, : että Jääkärit
oiurhasivat vuonna 1918 Toivo K u u l
an Viipurissa siksi, että hän vastusti
ajatusta istuttaa Suomen kansan
harteille saksalainen kuningas. M a i nittu
lehti kuvaa tapausta seuraavalla
tavalla:
''Deuts<;hland, Deutschland, uber
alles, huusi joku Jääkäreistä. Kuula
vastasi^-pöydästään: Suomi; Suomi y l i
kaibjni -Enempää ei tarvittu. K u u l
a sai kirvelevän ryöpyn solvauksia:
olet heiluttanut' tahtipuikkoasi ryssille^
Jne. — Kuulaa Iskettiin kasvoi'
h i n ."
Lehti yrittää kaunistella saksalafs-
IntpiUJoiden tekoja selittämällä, että
Kuu^a o l i tämän Jälkeen käyttänyt
puukkoaan päällekarkaajaa vastaan.
Lehti toteaa, että " K u u l a lähti Juoksemaan
pihan poiickii turyaan, mutta
}:cmpa&tui Ja samassa luoti - lävisti
iiänen päänsä'.
Jutussa huomautetaan sotaylioi-
!.*<£Uden — tyypilliseen tapaansa —
todenneen murhaajien kuolleen tai
hukkuneen ennen oikeudenkäyntiä.
—•Musiikin ystävä, Tlmmins, Ont.
Keskiviikkona aamupäivällä saapunut
sanoma Neuvostoliiton pääministerin
J . V . S t a l i n in sairastumisesta oli
sisällöltään j a sävyltään n i i n vakava.
että tänään annettu virallinen tieto
generalissimus Stalinin kuolemasta ei
ollut odottamaton, k u n aivan äskettäin
Stalinin tavanneet ulkomaiset
diplomaatit olivat kertoneet ;l)änen
erinomaisen hyviSstä terveydentilastaan,
on tieto hänen poismenosban
tullut maailmalle yllättävänä.
^minl|> niaaIlnianhts|orial|tnen
nurkllys on iokalselle nyky^Tälvän
ilimisene kiistämätön iosiaida. N l i -
cfenkln. Jotka flvät omaksu sUä
ipaallmankatsomnsta. Jpnka j i e r o -
Ja ^jotnitfiyk»1^a^ Joi^taja
^ta,^^ oj^ oilui; l^yiyy "inyj^Jää,
että Sfev^ps^mton lafQU^^||loen
keMtyf rt))^|>ajq|sesta m a a ^
ijciaasla TOlmakkaäl^ r iiykyaiiaf-
8«M teolHsnytipaafcsI Ja |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-03-12-02