1928-11-15-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mXDSBSQfAts i »k. usk «kk. «rso. s kk. n . » iti ik.nM.'^\yj»n*t'!^ J» t X ^ ISJM « tk. J S J B , s kk. « J W )• 1 kk. SLOOu M a i a n O M k M « l Ä kcfU. »M kakri factM. - A « * » S « « * ? ? : S ' ^ S ? ^ " ^ Ä ' S ' S S ' - U k u a « i o f f U»o»k«t pita o C koBtlori». keno 4 l p . U»e«T«tf.gWI. « d ^ I « « « a d e a koÄtorii Liberty BoiMi»». » Loni» St. PBIMU» lOS». Po«Oo»i»>; Bo« M. Smibtn.OM' tioenl adveaitit* « » • TSe. per eol. loeli. «inUBMi cktige for «lacto toMrtJo» » e - Tko Vepra* tm *M amiQ2> ttlu«. • « « - • « * > e n o B U l ^ k l r ) . < - « » e . kiijottiai u d e l l e e . i a k k « « * o i u i« • •••ITT-TTTTI s i a e i a : J. V . K A N I U S T O . Uitktenhoittje. • Ammattijärjestön konventsioni ja ammatillinen vasemmistoliike I^nsallinen- kateus ja kilpailu. Meidän tulee vain muistaa, että esim. kansallisilla rautateillä on B. and O.-suunnilelman nimellä tunnettu ratsionalisoimis- eli hiestytysjärjes-telmä ollut voimassa jo muutaman vuoden. Sen suunnitelman on yb dysvaltalainen rautatietyöläisten jär jestö Munannut. Hyväksyessään mondismin Canadan uusi ammatti järjestö sib osotti työnantajille y-leensä ja erikoisesti raulatieporhoil-le, etta se tahtoo edistää .työläisten hiestytystä yhtä hyvin ja parenunin kuin mitä "ulkomaalainen" järjes-, tö tekee. Canadan uuden ammattijärjestön mondismi on siis saman« aikaisesti tähdätty ratsionalisoinnin eli hieslylyksen edistämiseen ja yhdysvaltalaisen anunatillisen järjestön tai järjestöjen vastustamiseen. Näin ollen tekee mondismi ja sen seuralainen teollisuuden rätsionali-sointi pidieen teollisuusliittojen kan sainvälisyydestä silkaksi laverteluk-si, sillä ne ovat suoria vastakohtia toisilleen. Canadan uuden ammattijärjestöni päätoimessa ihondismiin'nähden on kuitenkin -muuan lohduttava seikka. Päätös ei ollut läheskään yksimielinen. Se hyväksyttiin 32 äänellä. 27 vastaan. On näet syytä olettaa, että jos ,yaseinmistoedustajat olisivat esiintyneet. systemaääisesti järjesty-neenä voimana, niin • taantikmukselli-raportissaan. Mutta näiden radi- «en. johto olisi kärsinyt tappion mondisminsa kera. Sitä . järj^ty-neisyytta kuitenkin puuttui vasem Viime viikolla piti Canadan uusi ammattijärjestö toisen vuotuisen konvenlsioninsa Torontossa. Uusi ammattijärjestö on vielä nuori, lapsenkengissä kulkeva järjestö, sillä se perustettiin, kuten muistettanee, maaliskuussa 1927. Silloin, tata järjestöä perustettaessa, toivottiin, eitä siitä muodostuisi -semmoinen keskus» mikä kansallisessa mittakaavassa yhdistäisi erinäiset, Amerikan työväenliiton hylkimät järjestöt ja ennen kaikkea ryhtyisi järjestämään Canadan perusteollisuuksien halpa-palkkaista, ankaran riiston ja hies-tytyksen alaisena elävää järjestymättömien työläisten joukkoa taisteluun teollisuusporhoja vastaan ihmisoikeuksiensa ja olemassaolonsa puolesta. - Vasta pidetty konv^i>tsioni ei suinkaan osotiunut, että nuo. toiveet olisivat toteutuneet. Päätöslauselma mondismin hyväksymisestä eittä-mättömäsli toteaa, että tämän nuoren järjestön johto on täydelleen, joutunut teollisuusporhojen asianajajani Jcäsiin; Canadan uuden ammattijärjestön johto on yhtä vanhoillista kuin Amerikan työväenliiton tai Britannian ammattijärjestön johto konsanaan. Totta, että monien radikaalisten päätöslauselmain hyväksyminen osottäa eräänlaista avomielisyyttä, mitä presidentti Mosher muuten erikoisesti korosti 15 pma-~T3tm%; Nov* 15 Romaiimn porvaria mpeiiafisDiiD TomSk No. 252 ' kaalisten päätöslauselmain hyväksymisiä on pidettävä vain vasemmistolaisten tyydyttämiseksi heitettyinä ' luupalasina; Mitä mahdollisuutta on esim; teollisuusliittojen laajentamiseen kansalliseen ja kansainväliseen mittakaavaan silloin, kun mondismi hyväksytään menettelytapaiu perusiaksi? • Mitä on sitten mondismi? ttse tuo termi on' englantilaista , perua. Sen merkityksestä ja käytäntöön sovittamisesta on Britannian ammatillisen liikkeen Oikeistqlaisai-nekaen ja ; vas6mmistolaisaineksen kesken käyty ankaraa kamppailua kuluvan vuoden aikana^ Britannian ammatillisen liikkeen vai^oillinen johtomies, herra Citrine, on eräällä lausunnollaan lyhyesti osotta-nut mondismin tarkotuksen. Hän sanoo, ettei mondismi tarkota niinkään paljoa työläisten ja työnanta- ' jäin välisiä suoria neuvotteluita Icuin sitä, miten löydettäisiin yhteinen periaate teollisuuden ratsionali- ; sointiin nähden. Ja raisionalisoi-misen avulla taasen ilmeisesti koejte-, taan kapitalistien - taholta pyrkiä samaan päämäärään kuin palkkain alennuksenkin kautta, nimittäin saamaan teollisuuden tuotteesta entistään suurempi osa kapitalisteille ja työläisille entistään pienempi osa. Britannian ammatillisen liikkeen taantumukselliset johtajat lausuvatkin peittelemättä, että he pyrkivät ntcndismin ja ratsionalisoimisen a-vulla elvyttämään mistolaisilta. Taantmnuksellinen Johto sitävastoin oli hyvin valmentautunut mondismin läpiajamiseen. Tp. komitean jäsenistä antoi itsekukin omalaatuisen, 'Vilpittömän** selostuksen siitä, mitä hän'mondis-millä ymmärtää; Nämä selostukset erosivat . suuresti toisistaan sisältöönsä nähden. Presidentti Mosher ehdottomasti vakuutti, että jokainen neuvottelu työnantajain ja työläisten välillä palkkariitaisuuksista y.m. on työn ja pääoman välistä yhteis-toimintaa, siis mondismia. Juuri tämä presidentin ovela selostus sai vähempitietoiset. edustajat horjumaan' ja äänestämään mondismin puolesta. ' Kun ammatillista vähemmistölii-keltä on mahdoton synnyttää kädenkäänteessä sitä tai tätä konventsio-nia varten ja kun se kuitenkin on ehdottomasti välttämätön jokaisen suuremman tai pienemmän konvent-sionin. vasemmistovoimain mahdolli-sitoman tehokkaalle esiintymiselle, niin uuden ammattijärjestön toisesta konventsionista saadun kokemuksen perusteella on vasemmistotyöläisten kautta maan ryhdyttävä kite;^ämään ammatillista vähemmistöliikettä (tai ammattiliittojen valistusliittoa) järjestölliseen muotoon, että uuden ammattijärjestön kolmannessa Vuotuisessa konventsionissa vasemmisto-voimat tulevat olemaan yhtä hyvin tai parenunin valmentautundta tais- Rtonania on sekä pcdattiflesti etcä taloudellisesti läx&sA' asemasi sa. Huikeat sotavelat rasittavat valtiotaloutta niin, ettävSt Taskaammat-kaan verotukset vcA. ätä pelastaa. AI-> van äskettäin täytyi lalfitaksen taipua Ranskan kapitalisQen. edessä J a suostua maksamaan kalkki sotavelat Tp^TTfUBg^ • fifljT^rrfn (jn balBtuksen täytynyt sitoutua siihen, että maan taloudellista elämää koskevat lait muutetaan kapitalisteille, ennenkaikkea u l komaalaisille edullisiksi. Tässä suhteessa on maailmBTisnda.ssn "voittanut** Rumania joutunut antautumaan a i nakin yhtä täydellisesti kuin hävinnyt Saksakin. Se Joutuu ottamaan määräyksenä New Yorkista ]a Ranskas- K^^t^inftftn Johtavilla politiikoilla ei ole mitään mahdollisuutta olla noudattamatta ulkomaisen suurpääoman määräyksiä. Jos mielivät saada ulkomailta lainoja. Mutta kun valtio ottaa lainoja ulkomaiden kapitalisteilta, on sen taivuttava monenlaisiin mtd- U n k i n ditoihin kuin niihin^ Joista; ]o edellä on mainittu. Niiden täytyy t a i pua noudattamaan sellaista ulkop(di-tiikkaa kuin suurvallat haluavat, a i - hen Rumania onkin taipunut. Se a n taa ranskalaisten komentaa Ja Järjestää sotajoukkojaan Ranskan politiikan vaatimusten mukaisesti; se on ase Ranskan imperialistien kädessä Neuvostoliittoa vastaan. TUssä tarkoituksessa kävi maassa äskettäin Ranskan yleisesikunnan upseeri, kenraali Zie Rond. Rumlmian on toimittava yhtenäisesti Ranskan toisen vasallin. Puolan kanssa^ Tätä yhteyttä kävi äsken Pilsudski Järjestämässä R u - manlassa. Renginpalveluksistaan on Rumanialle luvattu 250 miljoonaa dollaria eli noin 10,000 m i l j . m a r k an laina. Kun suurkapitalistit eivät k u i - K u n luvattuja lainoja ei ole: vielä saatu, on maan,talous mitä ahtaammalla. Useat tehtaat ovat joutuneet sulkemaan porttinsa ja heittämään kadulle työläiset Täten cex maahan karttunut työttömiä kymme-tenkaan vielä ole saaneet riittäviä t a keita lainojen takuiksi, ei Rumanialle toistaiseksi Ole vielä lainaa annettu. Se on vasta "hyllyUä". niä tuhansia, vaikka maan teollisuus onkin suhteellisesti pienL Työttömille' et makseta minkäänlaista avustusta. Samoin kuin teollisuus, on mirPwn«.Tn<«»Birfn sekasoTTOSsa. Rautateiden tappio kuluvana vuonna heinäkuun loppuun mennessä oli kokonaista 1/)00 mOJ. leitä. Samaan kikaan oli valtiotalouden tappio 6.000 mUj leitä. Valtion talouden voi pelastaa vain ulkomainen laina. Muuta mahdollisuutta ei porvaristona ole. Kaiken lisäksi on maatalouskin k r i i sissä, jota kärjistää ^elä Bessaraldaa, Valakiaa j a ' osaksi Siebenburgeniäkin kohdannut kato. Sadattuhannet t a - lonpcdkalsperheet Joutuvat tulemaan toimeen kazjanruualla. He Joutuvat myymään karjansa polkuhintaan, koska se muuten kuolisi nälkään. Täten kaikkensa menettäneet talonpoikaisjoukot marssivatkin autioituvilta maaseuduilta kaupunkeihin. Joissa paisuttavat entistäänkin suuria työttömäin Ja kerjäläisten armeijoita, y Kun tilanne on tällainen, vainuvat vallanpitäjät pienimmässäkin työväen ja talozjjMikain lilkehtlmlspssä k a pina. Estä&seen sellaisen ennakolta, on porvaristo lakkauttanut kaikki luokkatietoisen työväestön järjestöt Ammattiyhdistykset, jotka e i vät .kuulu Amsterdamiin, ovat hajoi-tetut Vangitsemiset kuuluvat väjärjestykseen Ja parhaillaankin on Klausenburgissa käsiteltävänä juttu. Jossa syytteessä on lähes aoo työläistä Ja talonpoikaa. Heidän ainoana rikoksenaan on se, että ovat olleet uskoUlsIa työväenluokalle j a sen asialle. Mutta tällaisilla luokkaoikeus- JntiUllakaan-^ei voida kukistaa työväkeä. Uudet astuvat tyrmiin teljettyjen tilaUe Ja luokkataistelu jatkuu keskeytyn^ättä. tys. TShän kaiöfficn vedoten d töe liioiteltua, vaikka sanookin, että Suomen työläis- ja talonpoikaisnainen berää-. J a sälltön, kun hän itse herää, niin el hän käskemälläkään u u delleen nuku. — E. M: Kollontay työstään naisliikkeen hyväksi Kun minä syksyllä 1918 omistin koko tarmoni suunnitelmallisten suuntaviivojen vetämiseen työskentelyä varten naisten vapauttamiseksi kalkilla aloilla, myönsi Sverdlov, ensimäinen neuvostojen presidentti-vainaja, toi- ]dn itse asiassa jaljenä paljon teesk^- tel^ ja vääryydellisyytö täs^^roh- 'tee^. JOS puhutaan bolshevikkien propageeraamasta. "epästveeffisyydes- 5-, ensin tarkasö harkittava meidän avioliittolakejamme. Jolloin havaitaan, että mitä avioeroihin tulee, o-lemme tässä Yhdysvaltain tasoDa, ja "avtotttHnain" lasten lukumäärä, ei öie suinrempi kuin Norjassa, tässä kysymyksessä edustin minä kaikkein jyrkintä suunta puolueessa. Teesejäni ja käsityksiäni vastaan s u kupuolimoraalista kamppailtiin _kat-kerastL' Lisäksi sain henkilökohtaisia Ja perhesuruja. Ja siten kului vuosi 1922 ilman hedelmällistä työskentelyä. Saman vuoden syksyllä nimitettiin minut sitten lähetystöneuvokseksi Nor- ^nnä^"työtätekevien naisten koulut- jaan. Uskoin oikeastaan, että nimi-tamisesta puolueen vakavimmaksi teh-täräksi Ja avusti meitä työssämme. Täten voitiin marraskuussa 1918 kutsua koolle Venäjän ensimäinen työläis- j a talonpoikaisnaisten kongressi mikä käsitti 1,147 valtuutettua. Täten laskettiin pohja kautta Neuvostoliiton suunnitehnalliselle työlle työväen- jä talonpoikaisluokan vapauttamiseksi. Minua odotti kokonainen virta uutta tys oU vain muodollinen, ja että saisin Norjassa aikaa harjoittaa kirjain-lista toimintaa. Kävi kuitenkin ^ f e i n. Astuessani tähän toimeen Norjassa Jouduin oikeastaan uudelle elämäni työiinjalle, mikä vaati kaikki vpimanL Diplomaattisen toimintani aikana o-len sen vuoksi ehtinyt kirjoittaa vain vähäisen: kolme pientä novellia "Rakkauden tie" (ensdmäinen yritykseni kertomuksen-alalla), sosioloogisen artikkelin "SUvekäs Eros" Ja muita vähemmän huomattavia artikkeleja. "Uusi moraali Ja työväenluokka" Ja yhteiskunta-taloudellinen tutkielma KommBnistqniohe KOBfMONISTIPUOLUEEN ^ MALAISEN PUHUJAN J ? * - ~MuTaalEnaIIa: Rpsegrove le ja n- Pottsville . . . . . . . . . . . . . . JB-SO, Porcilpine .V 21'Vo Iroquis PaUs . . . . . . . . . . . . . ^ * ^ P t Connaught Sta. iltapäiväilk ' Cochrane . . . . . . . . . . . . . . .. Kapuskasing Hearst Nakina . v ; ; . Homepayne "Naisen asema kansantalouden kehityksessä" näkivät päivänvalon Jo q-leskeUessani Venäjällä, kirjoittaa K o l lontay. .South Poreupine, Ont. • Jos nyt sitten yrittäisi, kuu oikein joukolla . siihen pakoitetaah. Suomen työläis- ja talonpoikaisnaiset valveutuvat Jtamaan rappeutunutta leluohjelmaansa ajamaan kuin mitä Britannian kapitalismia hv-vinvoin-1 » 1 • , *^««» tiin. minkä vallitessa-ammatillinen ^ ^^^^^^^ P«^"y-liikekin voisi jälleen parantaa jäsentensä elinehtoja. Semmoista on mondismi Britanniassa. . Entä Canadassa? Canadan kapitalismi on "historiallisesti suoranaisessa vastakohdassa Britannian kapitalismille. Edellinen elää nousu- ja kukoistumiskaut-ta; v. jälkimäinen lasku- ja rappeutu-misaikaa. Näin ollen täytyy mon-dismilla Britanniassa ja mondismil-neessä konventsionissa. Ylempänä mainitsimme konvent sionin hyväksyneen useita radikaalisia päätöslauselmia. Semmoisena on pidettävä esim. järjestymättömien järjestämistä koskevaa pontta. Siinä komeasti sanot^, että "uuden animatu'järjestön päätehtävänä on järjestymättömien järjestäminen, mihin nähden kaikkien muiden edes-ottamisten tulee olla toisarvoisia", j Kauniita sanoja. Mutta ^Ikäänune la Ganadassa olla muutamia erilai-lantako niiden pettää itseämme. sia tarkotusperiä, vaikka ratsionali-spinti onkin ominaista molemmille. Mondismi, minkä ammattijärjestö hyväksyi menettelytapain perusiaksi. Suomen työväen Julkinen luokka-taisteluliike on luvatonta. Niin myöskin naisten pyrkimyi parantaa asemaansa Joukkopuolueessa on mahdotonta — obranavallan takia. Sen Johdosta onkin havaittavissa aivan uuSililkebtiaiismuoto ennen nukuksissa olleen työläisnaisjoukon keskuudessa. Sanon: nukuksissa, sillä enti<t nen sosdem — naisliike oli vain alo-tetta, pikkunäpertelyä, jolta puuttui elävä henU. SUtä eläväksi tekevästä hengestä onkin nyt' kysymys. Ajatelkaammepa yksinkertaisia perheen äitejä, siskoja, tätejä jne. He kysyvät: "Mitä nyt on tehtävä? Parlamentti ei tuonut meille nalsUIe m i tään. Emme elä äänlolkeufiella. emmekä näe, mitä sUtä on hyötyä, vaikka ..^olemme odottaneet jo toista vuosikymmentä. Muusta ei lie apua, eUemme vihdoinkin ala luottaa i t seemme. Turvata omiin voimiimme, vaikka 'se oma Jussikin sanoo, että ^'nainen on luonnostaan' vähän kauniimpi,'— (kuka on?) — mutta sitä •typerämpi asioistaan huolehtimaian". Tästä valveutumisesta on'seurauksena, että koko maassa: alkaa naisten alotteesta muodostua kaikennlmlsiä Ja -laatuisia pikku-yhdistyksiä j a seuroja kuin sieniä sateella. Ne ovat etupäässä opinto- ja. käsityökerlioja, joissa poliittinen opiskelu on toiminnan pohjana. I ' ' N. vuosi taaptUn oli Oulun kaupungissa esikaupimkeineen kerhojen l u kumäärä 10. Joissa Jäseniä 3—400. K o ko vaalipiirissä. oli 35 kerhoa," joista eräissä jäsenluku yli sadankin. Oulun 1. . pohjohien vaalipiiri oli tässä suhteessa myöskta hyvin kehittynyt. Usäksi ovat naiset huomattavalla tavalla edustettuna ammatti-, työpalkka-, kunnaUis- yjn. järjestöissä. 4 - Miten nämä sitten työskentelevät j a tuottavat hyötyä luokkataiste-^ luUe? kysynee lukija. — Pitävät kokouksia kerran viikossa. Kokousaikana tehdään^ käsitöitä. VuoroteDaan eri tehtäväin suorituksessa. Suunniteltu ohjelma kokouksissa on suoritettava täsmälleen. Lörpöttelyksi ei kokous saa milloinkaan mennä. Joku tovereista valitaan p u heenjohtajaksi, toinen sihteeriksi harjoituksen vuoksi. Puhe on aina ohjelmassa, samoin myös lausuntoa, l u kemista, laulua. ' Keskustelu on tärkeintä j a sitä vaärten asetetaan myös alustaja. Oma-alotteisuus on rajaton. Siinä tapauksessa, että esiintyy porvarillisia käsitteitä, ne johdonmukaisesti- oikastaan keskustelun kuluessa. Yleishenki on elävä, sosialismiin pyrkivä. Kerhot eivät ole irrallisia, toisistaan erillään Olevia "pikkuklikkejä". Niiden toiminta keskittyy asteetttdn paikallisista aina koko maata käsittävien edustajakokousten; muodossa. Edustajat kuUeUnrasteelle asetetaan valintatietä ja > asetetaan heille kullekin tehtävät. Vapaus on laaja, joten kokoukset muodostuvat vilkkaiksi, e i vätkä l^llästytä osanottajia liialla kaavamaisuudella, i'> Siitä huolimatta elää niissä voimakas luokkataistelu-henki.-.' • . Taloudellisesti nämä' ryhmät kah-s nattavat itsensä. Ne suorittavat kokouskulunsa, avustavat- - punaorpoja 'ja vankeja. VaaUrahastoJen perusvoiman ne myöskin muodostavat. Joka on siksikin hyvin tärkeää, kun ammatillisen liikkeen voimin ei :käy luotta-mhien tämän liikkeen yUtenäisyystol-minnan vuoksi. Jota'seikkaa liiankin usein tahdotaan allevUvata. Työtaisteluissa on naisilla sekä t a loudellinen että agitatoorinen merki-työtä. Oli voitettava naiset uuden valtiojärjestyksen puolelle, oli kouluutet-tava heidät poliittisesti, mobilisoitava heidät perustamaan kansankeittiöitä, kasvatettava voimia lastenkoteja Ja -seimejä. koululaitosta, kotireformeja yjn. varten. Kaiken t^män työn i » ä - tarkoituksena oli naisen tasavertaisuuden käytännöllinen toteuttaminen työyksikkönä kansantaloudessa ja kansalaisena poliittisessa elämässä. Jä tämä jopa määrätyillä tärkeillä ehdoilla: äiteyttä oli pidettävä yhteiskunnallisena laitoksena Ja oli valtion sen vuoksi suojeltava Ja hoivattava sitä. tNaisjaostomme on toiminut täydeliä Äitiyden valtioinstituutU saavutti t r i Lebedevon johdolla korkeimman täy-dellisyjrtensä. Samalla, muodostettiin kautta inaan keskuksia. Jotka huolehtivat? naisten vapautuksesta ja heidän vetämisestään neuvostotyöhön. Vuoden 1919 kansalaissota toi taas uusia tehtäviä minulle. Valkoisten Joukkojen koettaessa marssia etelästä pohjoista kohti, lähetettiin minut Uk., rainaan j a Krimille, missä minä ensin saatoin kansanvalistuskbmissarlaatin .puheenjohtajana suorittaa armeijalle palveluksia. Sittemmin nimitettiin m i nut » Ulöainan hallituksen valistus- Ja propagandakomisaariksL Vakava salraiis esti minut monien kuukausien .aikana paljosta työstä. Olin tuskin työkiintoinen — oleskelin silloin Moskovassa — kim ryhdyin naiskeskuksen. johtoon; jouduin jälleen TTi<t.^ irHhyptmnifin t.o<"^<"Tift« kauteeu. Perustettiin kommunistinen naislehti, kutsuttiin koolle naistyölälskonferens-seja ja -kongresseja. Vedettiin toiminnan suuntaviivat idän mdsten (muhamettilaisten) keskuudessa. Moskovassa pidettiin kaksi kommunististen nalstien maailmankonferenssia. Ajettiin läpi laki rangaistusvapaudes-ta sikiön lähdettämisestä ja keskuksemme esitti Joiikon määräyksiä naista eduksi, ja toteutettihi ne lailla. Meidän toimintamme sai Leninin täyden ja jakamattoman tuen, Ja sotilaallisten tehtävien ylikuormittama Trotski saaptii kernaasti meidän konferens-seihlmme. Lahjakkaati tarmokkaat naiset uhrasivat, kokds työvoimansa keski&sellemme. B^ihdeksannessa neuvostokongres-sissa tein minä neuvostotoimeenpano-komitean jäsenenä ehdotuksen, 'missä esitin, että neuvostot " huolehtisivat kaikilla aloilla siitä, että naista pidettäisiin tasavertaisena, ja sen nojalla vetäisi heidät valtio- ja kupnaUiseeri työhön. Onnistuimme, Joskaan , emme ilman vastarintaa, saada esitetyksi tämän ehdotuksen, mikä hyväk^tiin-kln. Se oli suuri, kestävä voitto. Syntyi- kiihkeä, keskustelu esittäessäni teesini uudesta moraalista. Vaikka "aviottomat" lapset; NeiivostolUtossa ovat laillisesti samanarvoisia avioliitossa, syntyneiden kanssa, oli kuiten- Iskon näkökalmasta höyryllä. Kokouksiin osanotto - on vilkasta, vaikka meitä "tyhjäpäitä" cukin enemmistö, jotka, ikävä kyllä, emme osaa puiieenvaoroja käyttää. Istutaan siellä' Ikäänkuin koulussa. Mutta ainahan siitä vähän oppii kun on vaan mukana. No mutta, minähän olin unhoittaa mainita niistä naamiotansseista, jot^ ka , naisjaosto toimeenpanee tämän kuun'28 päivänä. Siellä sitte tulee olemaan hauskaa. Palkintoja jaetaan kolmesta eri aiheesta, nimittäin: kauneudesta, humorisesta ja poliittisesta - aiheesta. Tässä vaan mainitsen .sen verran, että tiedätte piiku ja laittaa. Katsokaa ilmo-tusta joka tulee myöhemnlällä lehteen. . Airolan Ville opettaa kovalla touhulla lapsia soittamaan . j a ' ajkuisia laulamaan. Saatiinpa jo vallankumous- muistojuhlassa kuulla lasten orkesterin soittoa, josta yleisö näytti kovasti tykkäävän. Samaten lauluseura kajahutteli muutamia lauluja. Jatkuvaa innostusta vaan! Naiset aloittaa voimisiteluharjotuk-set ensi keskiviikkona, kello 7 i.p. Siis kaikki mukaan ken vaan joutaa, sillä voimistelu on terveellistä. Meitä kerran sattui kulkemaan kaksi ^'ämmää", niinkuin täällä oh tapana muutamilla nuorilla miehillä naisia nimittää, niin me erään taloil kohdalla pysähdyttiin kun sieltä kuului koputusta ja iiaputusta, ja oltiinpa niin uteliaita / ett» mentiin sisälle. Arvatkaas mitä näimtne? Siellä neljä oikein vakavaa vanhaa poikaa valmistamassa sitä uutta poi^ kataloa. Siellä höylättiin,"vualjit-t i i n " ja maalattiin niin, että kyllä tännekin .tulee kerrankin' puhdas poikatalo: _tuo nykyinen haiskahtaakin niin lahtarille, kuri se oli niitten entinen pesä. — Arvelee Ämmä. Jonltikaalla: Nipigon. . . . . r . . . . . . . . . . . Port Arthur . . . . . . . . . . .. Fort wmiam North Brwich Lappi Ja Ware . . . I i . . . . . Kivikoski Intola . . . . . . . . . . . .. SR 26 28 30 n Via 2p. • 3 II «R • 6 ja 7 n ••• 8 R Alppila j a Kamlhlstiqwia.. 10 ia 191 R« Port William ^ ^ Nolalu . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13'ja 15 J" Wolf Sidlng ..^ JJ J- 18 18 p; 19 Ja 20 R • -21 Ja 22 pt •23 ja 24 R Port Arthur Mlllar Conmee . . . . , Port Frances: Finland . . .. • -• • • • • « Tov. NeU on juuri palannut mat_ taan NeuvostolUtosta, jossa hän 'oU Canadan Kotnmurtlsttpuolueen edustajana Komiritmlstlsen Kansainvälisen kuudennessa kongressissa (heinä- ja elokuiissa), Ja vieraili , Neuvosto-Kar-jalassai sekä' tältä mantereelta silrty-neitten työläiseen inuodostamlssa Kommuuneisspa. Näissä tilaisuuksissa tulee toV. Neil sdastelemaan tämän vallankumouksellisen proletariaatin maalhnati kongressin päätöksiä ja merkitystä. Tämän kongressin merkityksen tärkeys Ilmenee sUta. että nyt lopullisesti hyväksyttiin Kommunistisen IntematiMialen ohjelma, käsiteltiin; sotavastalnen työskenti^y, sihlomaasuhteet. j a imperialismin ja sen aseenkantajaiii nykyinen asema Ja merkitys, sekä perinpohjin selvennettiin menettelytavat työskentelylle. Myöskin 5 tarklstettiih canadalaisen puolueemme edessä olevain kysymyksien Ja tehtävähi ymmärtäminen. Puolueen jäsenille j a työläisille y-leensä on tärkeää tutustua tov. Neil'- In^selostuksUh, sekä keskustella niiden Johdosta. Puolue-elimien yllämainituilla paikkakunnilla, tulee siis järjestää tilaisuudet j a ilmoittaa ne mahdollisimman hyvin. Myöskin, toivotaan palkallisten . toverien harkitsevan varojen hankintaa nuitkakustannuksien korvaamiseksi. kommunistisen tervehdyksin, Kp. keskustoimeenpanevan komitean puolesta. ; A. T. HILL, sihteeri Timminsin kirje Naisten toiminta Marrask. 12 päivä oli naisosastolla tavanmukainen ohjelmakokouksensa. Jonkun verran häiriötä > oli- tuottanut kun olimme joutuneet siirtämään kokouksen pitoa voimistelukurssien Ratsionalisoinnin lisäksi löytyy Ca-1 jo semmoisenaan tukahuttaa pohja^ nadan uuden ammattijärjestön hy-! joukoissa mahdollisesti ilmenevän yäksymästa mondismista toista työ-,halun järjestymättömien järjestärai-väenjärjeslöä vastaan kohdistettu seen;pitäpaitsi uudella ammattijärjestöllä ei ole tarpeellisia rahavarojakaan .järjestymättömien järjestämiseen. ' Järjestymättömien järjestäminen on edelleen niiden vasemmistovoi main tehtävänä, mitkä käsittävät luokkavastakohtain olemassaolon ja niin ollen mondisipin ja muiden samansuuntaisten edesottamisten turmiollisuuden työväenluokalle ja mitkä kykenevät alöttamaan hyökkääviä kamppailuita lyhemmän työpäivän, korkeampain palkkain, turvat-lisempain työsuhteiden y.m.; työ- Iäisten elinkysymysten puolesta. Semmoista voimaa löytyy - nykyään kommunistisesta puolueesta ja sille myötätuntoisista aineksista. Lehtenune nuorten osaston toimittaja kirosi eräänä päivänä hartaasti, vaikka kiroileminen tämän proletaarir jsen lehden toimituksessa onkin ihan periaatteellisesti katsottu porvarilliseksi Umlöksi. Meidän nuorta osaston toimittaja — muuten -nuori Ja pulska poika — oli satttmut ^saamaan kouriinsa erään lehden nimeä kantavan tekeleen j a hftT'^^^^^"?^ iioikanä katseli, että onko lehdessä nuorten osastoa. Olihan siinä. Biaveri luki Ja tutid, tuöd Ja luki ja viimein häneltä pääsi oikein aitosuomalainen p—Ie luiskahtamaan huulien ylL I h mettelimme ja kysyimme; että mikäs että mistä sinne IndustriaUstin nuorten osastoon oli proletaarinen pätkä tullut. Juu, samaa mekin ihmettelemme, että mistä • tuhannesta se sinne on pujahtanut. Jä kyllä sihiä meille molemmille ihmettelemisen aihetta onkin pitkäksi aikaa. Ensin lykätään!vaikka ihan tuoreeltaan Moskovasta. Ja soluttavat sen kun kerkiävät. Ihan hindttää. Maailman loppu kai siitä tulenee. ; Muuten k im tässä kerran tuo Indus-trialistin nuorten osasto-juttu kääntyi kommiihistien hommiin, niin Jatkamme sliä vielä muutaman rivin, kertomalla • erään jiitun. Jonka äskettäin kuulimme. Eroseen canädalaiseen kylään tuli kommunisti. Mistä hänet lie sitten pukannutkin. Herra ties tähden ja useat ohjelman suorittajat olivat unohtuneet kokouksesta pois. Eiköhän päätetä; toverity että tämä oli viimeinen kerta,, kun laiminlyömme tehtävämme. Saatiin se aika silti kulumaan ja tehtiin ainakin yksi hyvä päätös, nim., että päätettiin oikein olan takaa ruveta tekemään agitatsionia osuustöimintaväen. keskuudessa yelkakaupan poistamiseksi. Jo viime syyskesällä pidetty osuuskaupan puolivuosikokous teki päätöksen toimia tähän suuntaan, että nim. tammik. l:stä päivästä pääsisimme siihen pisteeseen, että velka-kauppa poistettaisiin.. Velkakaupalla ei ole ainoatakaan hyvää puolta yleishyödyn kannalta katsottuna j a , huonoja puolia sillä taas on lukemattomia. Epävarmoja saatavia on poikaa vaivaa, k im sanat niin kovin särkyneiltä kuulostavat. Kaveri nm nasi, että nyt on ihiÄe Ja kumma kun porvarillisessakin lehdessä <m kahden sivun suuruiseen nuorten osastoon pujahtanut pätkS. Joka vivalitaa hiukan proletaariselta. Ihmettelimme löytöä miehissä. K a veri luki pätkän, eikä ihan huSumid porvarllehden tekoseksi ollutkaan. Olimme^la tehdä johtopäätöksen, että iikoilla siellä porvarllehden tolmittikr sessa on ollut materiaalin puute ja ovat~ siitä, johtuneena .saksinneet e n simmäiseksi käteensä saamansa lehden, katsomatta ollenkaan pätkän s i sältöä, mutta sillobi keksi eräs veli kysyä, että mikäs lehti se sitten on. Kääntäisttin lehden Saamapuoli xtä^ kyviin j a huomattiin hämmästyksek-semme. että lehti oU mdustriallstil Lukija taitaa alkaa ihmettelemään. pari sivua nUn porvarillista moskaa nuorten osastoon kuin ikinä parham-kaanporrohlehden toimittaja lykätä voi. ja sitten yhdellä iskuUa pilataan koko vaikutus, uittamalla sinne proletaariselta haiskahtava pätkä. Se ön Jo anteeksiMitamatonta pölhöyttä i n - dustrialistin toimittajien taholta. TuoK Kisista tekosista kärsii "tevblllsuus-junionismi'^ äärettömän paljon. Tekee sen ihan mahapakolleen, ellei pahem-paakin. • ' A Emme <de perältämme vpahanstic^ ihminen, emmekä tätä mistään irvistelyn halusta tässä jutteiekaan. Päin-vastcdn, silitämme säälieh poloisen I n - dustrialistin päätä, j<Aon lehden johtokunta; ei ole muistanut uudistaa^ pitkiin aikoihin sahajauhoja. Surkutte-iMnme s i k ^ että täs^Mn >asiassa Hfinee knmmimt^^t y<ppftiflr||j^^^^ <pa-hMmukset.^ jotka ttippaaviat -kääntämään kaikki palkat/ylösalaisin tässä suMsessa porvarilliset yhteiskunnassa. Jonkim kommunistisen solun kautta kai lienee se proletaarinen {fitkä anne lehden nuorten osastoon sot-krattinut^ . Eliel vaan rte itse: { » ä - iKdsheviki, Stalin. phulIisuUdessaan jätä shme kiikuttanut. ADkäs ne tie-aä, ne kommunistit. Salaperäisiä ovat Kylä oli puolillaan, eUel vieläkin enempää, "tevollisuusjunlonisteja", Jä-lellä olevat olivat amerikalaista muunnosta hihhuleista jne., mutta ei yhtään konununistia. Kaikki olivat hengessään vihaisia kommunisteille, ihan, kuin sonni punaselle vaatteelle. Mutta kylään tullut kommunisti oli-viekas, niinkuin muutkin Moskovan asioilla liikkuvat. El puhunut keneUelÄän m i tään, että hän kuuluisa soluttaja. Asettui oraaseen taloon. Teki töitä kuin hevonen. Kun kylän kynnelle kykenevät menivät niiaamaan Juovuspäissään kylän raitille, istui tuo moskovalainen nurkassaan ja -^lukL — Ltiki! Kamalaa! — Mutta eihän sitä tiennyt kyläläiset, rettä se on bolse-viikkL Kyläläiset alkoivat tUlla •• uteliaaksL ]Sfikä se on tuo mies, kun se atoa lukee? Jopa jotkut kysyivät, että m i tä sinä oikeastaan luet? — Mitäs e i pähän tässä erikoista... katselempahan vain noita kirjoja — on kehnoissa niin mielenMhitoisia asioita. Tutkin nU-tä^— Mitäs niistä tutkib, sanoivat kyselijät. Lue. hotase läpi ja n a k k^ mmemään, Romaanejako ne ovat? — Tavallaan. Puhutaan näissä työmiehen elämästä. Tekee mieli katsoa että valehteleekö kirJatKnUnä kun itse turmen tämän työmuurahaisen elämää.. ••' • ,• Soluttaja oli anteeksiantamattoman kierä. Sai ensiii J<*usla. tutkimaan, että" valehtelevatko; kirjat, joukko suurentui, lukxihalu kasvoi, jokainen etsi khrjoista valheita, mutta eihän niitä löytynyt. Strtiittaja-rtl viekkaudessaan v a U n n u t s e l l a k a kirjoja, Joissa ei ollut valheita, työväerifchrjallisuutta. Keskusteltiin välillä Ja : tultiin siihen johtopäätö^seeri, ett&^Mrjat puhuu totta. Juovuspäissään riilaajat vähenivät, mutta kirjojen tutkijain säkki kasvoi. N , Kylään perustettiin eräänä kauniina päivänä kommunistien^ solu. Nyt vasta huomasivat ne • juovuspäissään riilaajat,' Joösa eivät olleet kirjojen paulolhta langenneet, että" Moskova oli heitä taasen kerran pettää jysäyttänyt. Ihan kuin vanhanmaan pitkätukkaisia. Suuren-nostivat äläkän, mutta eihän sUtä'oUut: apua. Solu vaha kasvoi ja vahvistUL J a "tevolli-suusjunionismi'* j a IdhhidUlsmi hupenivat vähitellen kuin voi kuumalla hellalla. Ei* auttanut, vaikka "tevolliset" pitivät mörköelämääl lukivat Indus-trialistia ja ryyppäsivät korkeaprosent-tista, uhkalUvat ja;manalirvat; hihhulit veisasivat ja huusivat luojaa avuk-s e ^ K a l l ^ Oli tu-haa. ^ Moiskovalal-suus vata vahvistui ^ Tällaisia t i l a u k s i a on'sattunut Ganadassa ;t1imeaikoinä useita. Kerroimme tämän mnrrfAnmin Qjy^tn^gp^-^i siltä, että "politikUksista" on tosiaankin ^kasvanut aika riesa ^tevoDisuusjunio-ulsmllle'*. Turhaan ei kolistetakaan IndustrialistJn tapaista tyhjää tyn-nöriä uhkaavasta vaarasta^ kcKtnmunls-mista. >; ^ . Lnnmvaaian Ida»
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 15, 1928 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1928-11-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus281115 |
Description
Title | 1928-11-15-02 |
OCR text |
mXDSBSQfAts
i »k. usk «kk. «rso. s kk. n . » iti ik.nM.'^\yj»n*t'!^ J»
t X ^ ISJM « tk. J S J B , s kk. « J W )• 1 kk. SLOOu
M a i a n O M k M « l Ä kcfU. »M kakri factM. - A « * » S « « * ? ? : S ' ^ S ? ^ " ^ Ä ' S ' S S ' -
U k u a « i o f f U»o»k«t pita o C koBtlori». keno 4 l p . U»e«T«tf.gWI. « d ^ I
« « « a d e a koÄtorii Liberty BoiMi»». » Loni» St. PBIMU» lOS». Po«Oo»i»>; Bo« M. Smibtn.OM'
tioenl adveaitit* « » • TSe. per eol. loeli. «inUBMi cktige for «lacto toMrtJo» » e - Tko Vepra*
tm *M amiQ2> ttlu«. • « « - • « * > e n o B U l ^ k l r ) . < - « » e . kiijottiai u d e l l e e . i a k k « « * o i u i«
• •••ITT-TTTTI s i a e i a : J. V . K A N I U S T O . Uitktenhoittje. •
Ammattijärjestön konventsioni ja ammatillinen
vasemmistoliike
I^nsallinen- kateus ja kilpailu. Meidän
tulee vain muistaa, että esim.
kansallisilla rautateillä on B. and
O.-suunnilelman nimellä tunnettu
ratsionalisoimis- eli hiestytysjärjes-telmä
ollut voimassa jo muutaman
vuoden. Sen suunnitelman on yb
dysvaltalainen rautatietyöläisten jär
jestö Munannut. Hyväksyessään
mondismin Canadan uusi ammatti
järjestö sib osotti työnantajille y-leensä
ja erikoisesti raulatieporhoil-le,
etta se tahtoo edistää .työläisten
hiestytystä yhtä hyvin ja parenunin
kuin mitä "ulkomaalainen" järjes-,
tö tekee. Canadan uuden ammattijärjestön
mondismi on siis saman«
aikaisesti tähdätty ratsionalisoinnin
eli hieslylyksen edistämiseen ja yhdysvaltalaisen
anunatillisen järjestön
tai järjestöjen vastustamiseen.
Näin ollen tekee mondismi ja sen
seuralainen teollisuuden rätsionali-sointi
pidieen teollisuusliittojen kan
sainvälisyydestä silkaksi laverteluk-si,
sillä ne ovat suoria vastakohtia
toisilleen.
Canadan uuden ammattijärjestöni
päätoimessa ihondismiin'nähden on
kuitenkin -muuan lohduttava seikka.
Päätös ei ollut läheskään yksimielinen.
Se hyväksyttiin 32 äänellä. 27
vastaan. On näet syytä olettaa, että
jos ,yaseinmistoedustajat olisivat
esiintyneet. systemaääisesti järjesty-neenä
voimana, niin • taantikmukselli-raportissaan.
Mutta näiden radi- «en. johto olisi kärsinyt tappion
mondisminsa kera. Sitä . järj^ty-neisyytta
kuitenkin puuttui vasem
Viime viikolla piti Canadan uusi
ammattijärjestö toisen vuotuisen
konvenlsioninsa Torontossa. Uusi
ammattijärjestö on vielä nuori, lapsenkengissä
kulkeva järjestö, sillä se
perustettiin, kuten muistettanee,
maaliskuussa 1927. Silloin, tata
järjestöä perustettaessa, toivottiin,
eitä siitä muodostuisi -semmoinen
keskus» mikä kansallisessa mittakaavassa
yhdistäisi erinäiset, Amerikan
työväenliiton hylkimät järjestöt ja
ennen kaikkea ryhtyisi järjestämään
Canadan perusteollisuuksien halpa-palkkaista,
ankaran riiston ja hies-tytyksen
alaisena elävää järjestymättömien
työläisten joukkoa taisteluun
teollisuusporhoja vastaan ihmisoikeuksiensa
ja olemassaolonsa
puolesta. -
Vasta pidetty konv^i>tsioni ei suinkaan
osotiunut, että nuo. toiveet
olisivat toteutuneet. Päätöslauselma
mondismin hyväksymisestä eittä-mättömäsli
toteaa, että tämän nuoren
järjestön johto on täydelleen,
joutunut teollisuusporhojen asianajajani
Jcäsiin; Canadan uuden ammattijärjestön
johto on yhtä vanhoillista
kuin Amerikan työväenliiton
tai Britannian ammattijärjestön
johto konsanaan. Totta, että monien
radikaalisten päätöslauselmain
hyväksyminen osottäa eräänlaista
avomielisyyttä, mitä presidentti
Mosher muuten erikoisesti korosti
15 pma-~T3tm%; Nov* 15
Romaiimn porvaria mpeiiafisDiiD TomSk
No. 252
' kaalisten päätöslauselmain hyväksymisiä
on pidettävä vain vasemmistolaisten
tyydyttämiseksi heitettyinä
' luupalasina; Mitä mahdollisuutta
on esim; teollisuusliittojen laajentamiseen
kansalliseen ja kansainväliseen
mittakaavaan silloin, kun mondismi
hyväksytään menettelytapaiu
perusiaksi?
• Mitä on sitten mondismi?
ttse tuo termi on' englantilaista
, perua. Sen merkityksestä ja käytäntöön
sovittamisesta on Britannian
ammatillisen liikkeen Oikeistqlaisai-nekaen
ja ; vas6mmistolaisaineksen
kesken käyty ankaraa kamppailua
kuluvan vuoden aikana^ Britannian
ammatillisen liikkeen vai^oillinen
johtomies, herra Citrine, on eräällä
lausunnollaan lyhyesti osotta-nut
mondismin tarkotuksen. Hän
sanoo, ettei mondismi tarkota niinkään
paljoa työläisten ja työnanta-
' jäin välisiä suoria neuvotteluita
Icuin sitä, miten löydettäisiin yhteinen
periaate teollisuuden ratsionali-
; sointiin nähden. Ja raisionalisoi-misen
avulla taasen ilmeisesti koejte-,
taan kapitalistien - taholta pyrkiä
samaan päämäärään kuin palkkain
alennuksenkin kautta, nimittäin saamaan
teollisuuden tuotteesta entistään
suurempi osa kapitalisteille
ja työläisille entistään pienempi osa.
Britannian ammatillisen liikkeen
taantumukselliset johtajat lausuvatkin
peittelemättä, että he pyrkivät
ntcndismin ja ratsionalisoimisen a-vulla
elvyttämään
mistolaisilta. Taantmnuksellinen
Johto sitävastoin oli hyvin valmentautunut
mondismin läpiajamiseen.
Tp. komitean jäsenistä antoi itsekukin
omalaatuisen, 'Vilpittömän**
selostuksen siitä, mitä hän'mondis-millä
ymmärtää; Nämä selostukset
erosivat . suuresti toisistaan sisältöönsä
nähden. Presidentti Mosher
ehdottomasti vakuutti, että jokainen
neuvottelu työnantajain ja työläisten
välillä palkkariitaisuuksista y.m.
on työn ja pääoman välistä yhteis-toimintaa,
siis mondismia. Juuri
tämä presidentin ovela selostus sai
vähempitietoiset. edustajat horjumaan'
ja äänestämään mondismin
puolesta.
' Kun ammatillista vähemmistölii-keltä
on mahdoton synnyttää kädenkäänteessä
sitä tai tätä konventsio-nia
varten ja kun se kuitenkin on
ehdottomasti välttämätön jokaisen
suuremman tai pienemmän konvent-sionin.
vasemmistovoimain mahdolli-sitoman
tehokkaalle esiintymiselle,
niin uuden ammattijärjestön toisesta
konventsionista saadun kokemuksen
perusteella on vasemmistotyöläisten
kautta maan ryhdyttävä kite;^ämään
ammatillista vähemmistöliikettä (tai
ammattiliittojen valistusliittoa) järjestölliseen
muotoon, että uuden
ammattijärjestön kolmannessa Vuotuisessa
konventsionissa vasemmisto-voimat
tulevat olemaan yhtä hyvin
tai parenunin valmentautundta tais-
Rtonania on sekä pcdattiflesti etcä
taloudellisesti läx&sA' asemasi
sa. Huikeat sotavelat rasittavat valtiotaloutta
niin, ettävSt Taskaammat-kaan
verotukset vcA. ätä pelastaa. AI->
van äskettäin täytyi lalfitaksen taipua
Ranskan kapitalisQen. edessä J a
suostua maksamaan kalkki sotavelat
Tp^TTfUBg^ • fifljT^rrfn (jn balBtuksen täytynyt
sitoutua siihen, että maan taloudellista
elämää koskevat lait muutetaan
kapitalisteille, ennenkaikkea u l komaalaisille
edullisiksi. Tässä suhteessa
on maailmBTisnda.ssn "voittanut**
Rumania joutunut antautumaan a i nakin
yhtä täydellisesti kuin hävinnyt
Saksakin. Se Joutuu ottamaan määräyksenä
New Yorkista ]a Ranskas-
K^^t^inftftn Johtavilla politiikoilla ei
ole mitään mahdollisuutta olla noudattamatta
ulkomaisen suurpääoman
määräyksiä. Jos mielivät saada ulkomailta
lainoja. Mutta kun valtio ottaa
lainoja ulkomaiden kapitalisteilta,
on sen taivuttava monenlaisiin mtd-
U n k i n ditoihin kuin niihin^ Joista; ]o
edellä on mainittu. Niiden täytyy t a i pua
noudattamaan sellaista ulkop(di-tiikkaa
kuin suurvallat haluavat, a i -
hen Rumania onkin taipunut. Se a n taa
ranskalaisten komentaa Ja Järjestää
sotajoukkojaan Ranskan politiikan
vaatimusten mukaisesti; se on ase
Ranskan imperialistien kädessä Neuvostoliittoa
vastaan. TUssä tarkoituksessa
kävi maassa äskettäin Ranskan
yleisesikunnan upseeri, kenraali
Zie Rond. Rumlmian on toimittava
yhtenäisesti Ranskan toisen vasallin.
Puolan kanssa^ Tätä yhteyttä kävi
äsken Pilsudski Järjestämässä R u -
manlassa. Renginpalveluksistaan on
Rumanialle luvattu 250 miljoonaa
dollaria eli noin 10,000 m i l j . m a r k an
laina. Kun suurkapitalistit eivät k u i -
K u n luvattuja lainoja ei ole: vielä
saatu, on maan,talous mitä ahtaammalla.
Useat tehtaat ovat joutuneet
sulkemaan porttinsa ja heittämään
kadulle työläiset Täten cex
maahan karttunut työttömiä kymme-tenkaan
vielä ole saaneet riittäviä t a keita
lainojen takuiksi, ei Rumanialle
toistaiseksi Ole vielä lainaa annettu.
Se on vasta "hyllyUä".
niä tuhansia, vaikka maan teollisuus
onkin suhteellisesti pienL Työttömille'
et makseta minkäänlaista avustusta.
Samoin kuin teollisuus, on
mirPwn«.Tn<«»Birfn sekasoTTOSsa. Rautateiden
tappio kuluvana vuonna heinäkuun
loppuun mennessä oli kokonaista
1/)00 mOJ. leitä. Samaan kikaan oli
valtiotalouden tappio 6.000 mUj leitä.
Valtion talouden voi pelastaa vain
ulkomainen laina. Muuta mahdollisuutta
ei porvaristona ole.
Kaiken lisäksi on maatalouskin k r i i sissä,
jota kärjistää ^elä Bessaraldaa,
Valakiaa j a ' osaksi Siebenburgeniäkin
kohdannut kato. Sadattuhannet t a -
lonpcdkalsperheet Joutuvat tulemaan
toimeen kazjanruualla. He Joutuvat
myymään karjansa polkuhintaan, koska
se muuten kuolisi nälkään. Täten
kaikkensa menettäneet talonpoikaisjoukot
marssivatkin autioituvilta maaseuduilta
kaupunkeihin. Joissa paisuttavat
entistäänkin suuria työttömäin
Ja kerjäläisten armeijoita,
y Kun tilanne on tällainen, vainuvat
vallanpitäjät pienimmässäkin työväen
ja talozjjMikain lilkehtlmlspssä k a pina.
Estä&seen sellaisen ennakolta,
on porvaristo lakkauttanut kaikki
luokkatietoisen työväestön järjestöt
Ammattiyhdistykset, jotka e i vät
.kuulu Amsterdamiin, ovat hajoi-tetut
Vangitsemiset kuuluvat
väjärjestykseen Ja parhaillaankin on
Klausenburgissa käsiteltävänä juttu.
Jossa syytteessä on lähes aoo työläistä
Ja talonpoikaa. Heidän ainoana
rikoksenaan on se, että ovat olleet
uskoUlsIa työväenluokalle j a sen asialle.
Mutta tällaisilla luokkaoikeus-
JntiUllakaan-^ei voida kukistaa työväkeä.
Uudet astuvat tyrmiin teljettyjen
tilaUe Ja luokkataistelu jatkuu
keskeytyn^ättä.
tys. TShän kaiöfficn vedoten d töe
liioiteltua, vaikka sanookin, että Suomen
työläis- ja talonpoikaisnainen
berää-. J a sälltön, kun hän itse herää,
niin el hän käskemälläkään u u delleen
nuku. — E. M:
Kollontay työstään
naisliikkeen
hyväksi
Kun minä syksyllä 1918 omistin koko
tarmoni suunnitelmallisten suuntaviivojen
vetämiseen työskentelyä varten
naisten vapauttamiseksi kalkilla
aloilla, myönsi Sverdlov, ensimäinen
neuvostojen presidentti-vainaja, toi-
]dn itse asiassa jaljenä paljon teesk^-
tel^ ja vääryydellisyytö täs^^roh-
'tee^. JOS puhutaan bolshevikkien
propageeraamasta. "epästveeffisyydes-
5-, ensin tarkasö harkittava meidän
avioliittolakejamme. Jolloin havaitaan,
että mitä avioeroihin tulee, o-lemme
tässä Yhdysvaltain tasoDa, ja
"avtotttHnain" lasten lukumäärä, ei öie
suinrempi kuin Norjassa,
tässä kysymyksessä edustin minä
kaikkein jyrkintä suunta puolueessa.
Teesejäni ja käsityksiäni vastaan s u kupuolimoraalista
kamppailtiin _kat-kerastL'
Lisäksi sain henkilökohtaisia
Ja perhesuruja. Ja siten kului vuosi
1922 ilman hedelmällistä työskentelyä.
Saman vuoden syksyllä nimitettiin
minut sitten lähetystöneuvokseksi Nor-
^nnä^"työtätekevien naisten koulut- jaan. Uskoin oikeastaan, että nimi-tamisesta
puolueen vakavimmaksi teh-täräksi
Ja avusti meitä työssämme.
Täten voitiin marraskuussa 1918 kutsua
koolle Venäjän ensimäinen työläis-
j a talonpoikaisnaisten kongressi
mikä käsitti 1,147 valtuutettua. Täten
laskettiin pohja kautta Neuvostoliiton
suunnitehnalliselle työlle työväen- jä
talonpoikaisluokan vapauttamiseksi.
Minua odotti kokonainen virta uutta
tys oU vain muodollinen, ja että saisin
Norjassa aikaa harjoittaa kirjain-lista
toimintaa. Kävi kuitenkin ^ f e i n.
Astuessani tähän toimeen Norjassa
Jouduin oikeastaan uudelle elämäni
työiinjalle, mikä vaati kaikki vpimanL
Diplomaattisen toimintani aikana o-len
sen vuoksi ehtinyt kirjoittaa vain
vähäisen: kolme pientä novellia
"Rakkauden tie" (ensdmäinen yritykseni
kertomuksen-alalla), sosioloogisen
artikkelin "SUvekäs Eros" Ja muita vähemmän
huomattavia artikkeleja.
"Uusi moraali Ja työväenluokka" Ja
yhteiskunta-taloudellinen tutkielma
KommBnistqniohe
KOBfMONISTIPUOLUEEN ^
MALAISEN PUHUJAN J ? * -
~MuTaalEnaIIa:
Rpsegrove le ja n-
Pottsville . . . . . . . . . . . . . . JB-SO,
Porcilpine .V 21'Vo
Iroquis PaUs . . . . . . . . . . . . . ^ * ^ P t
Connaught Sta. iltapäiväilk '
Cochrane . . . . . . . . . . . . . . ..
Kapuskasing
Hearst
Nakina . v ; ; .
Homepayne
"Naisen asema kansantalouden kehityksessä"
näkivät päivänvalon Jo q-leskeUessani
Venäjällä, kirjoittaa K o l lontay.
.South Poreupine, Ont.
• Jos nyt sitten yrittäisi, kuu oikein
joukolla . siihen pakoitetaah.
Suomen työläis- ja talonpoikaisnaiset
valveutuvat
Jtamaan rappeutunutta leluohjelmaansa ajamaan kuin mitä
Britannian kapitalismia hv-vinvoin-1 » 1 • , *^««»
tiin. minkä vallitessa-ammatillinen ^ ^^^^^^^ P«^"y-liikekin
voisi jälleen parantaa jäsentensä
elinehtoja.
Semmoista on mondismi Britanniassa.
. Entä Canadassa?
Canadan kapitalismi on "historiallisesti
suoranaisessa vastakohdassa
Britannian kapitalismille. Edellinen
elää nousu- ja kukoistumiskaut-ta;
v. jälkimäinen lasku- ja rappeutu-misaikaa.
Näin ollen täytyy mon-dismilla
Britanniassa ja mondismil-neessä
konventsionissa.
Ylempänä mainitsimme konvent
sionin hyväksyneen useita radikaalisia
päätöslauselmia. Semmoisena
on pidettävä esim. järjestymättömien
järjestämistä koskevaa pontta. Siinä
komeasti sanot^, että "uuden
animatu'järjestön päätehtävänä on
järjestymättömien järjestäminen, mihin
nähden kaikkien muiden edes-ottamisten
tulee olla toisarvoisia",
j Kauniita sanoja. Mutta ^Ikäänune
la Ganadassa olla muutamia erilai-lantako niiden pettää itseämme.
sia tarkotusperiä, vaikka ratsionali-spinti
onkin ominaista molemmille.
Mondismi, minkä ammattijärjestö
hyväksyi menettelytapain perusiaksi.
Suomen työväen Julkinen luokka-taisteluliike
on luvatonta. Niin myöskin
naisten pyrkimyi parantaa asemaansa
Joukkopuolueessa on mahdotonta
— obranavallan takia. Sen
Johdosta onkin havaittavissa aivan
uuSililkebtiaiismuoto ennen nukuksissa
olleen työläisnaisjoukon keskuudessa.
Sanon: nukuksissa, sillä enti |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-11-15-02