Vapaus, June 23, 1951

              m^mm
Sivu 4 Lauantaina, kesäkuun 23 p. Saturday, June 23,1951
i i »
Karjalais-suomalai-sessa
yliopistossa
Kirj. V. Mustonen
• Muotteolle ovat Neuvostoliitossa a»
TobuiA JuikiUen oi)j;>iJatto8t^ ovet.
6aurm kotimaansa ^^^i^^
pllaitbksissa barjoittaa lukujaan n e i -
iosten Ja nuorukaisten valtava kaarti
y Xarjalais-Suoinalaisen Shnrzn ylio-
'^Isto on Neuvostoliiton nuorimpia. S a -
ttitnooret — venäläiset, karjalaiset,
suomalaiset, vqjsäläiset .ynnä muut
^icSEuisallisuudet opiskelevat eopuisana
jsbtdsönä yliopiston avarissa suojissa.
•):• Suuren Stalinin: Jienkilökotitalstcn
«hjelclen mukaisesti kymmenen vuot­i
a i t t e n perustetusta yliopistosta on
ia(8V«but tasavallan suurin tieteellis-'
i m tyfintel^jäin^^^^^^ Ja tlc-f
j ^ l l l s e n t u t U m u s t o i t n i n i ^ keskus.
• R ^ ^ aikana yliopistosta on
valmistunut noin 400 työntekijää,
Joista tneiiunlstd toimii oppikoulujen
Ja teknillisten koulujen opettajina,
yliopiston y j n , tieteellisten tutkimtis-laitosten
opettajina Ja tieteellisinä
työntekiJdinS.
^ Vlfavteto kouluttaa tieteellisiä työn-t^
bdjölta myfis aspiranttikunnassa.
Tiloplistontledemiesneuvostoissa on lo
-vuoden aikana 39 henkilöä väitellyt
tieteen kandidaatiksi, 18 opettajalle on
annettu dosentin Ja viidelle professa^
rtn arvo;
/TIk>p]ston tieteellisten työntekijäin
Ja opettajain kokoonpano lujittuu
iliosi jvuodelta. Tänä vuonna siellä
luennoi j a harjoittaa tieteellistä työtä
Simm & Pickering
Vidnnituksia Ja kiintcimlstöjä
Rllnteimlstölainoja j a bondeja
20 Pfne '8t. N. TImmIns, Ont.
- Puhelin 112
Barnes Drug Co.
— SKAVPPAA —
Ssdlt Ste. Blarie Ontulo
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeita
njddllaen varasto ISlkkeittL
Postitilaukset täytetään
kuoteUisesti,
7 proXessoria, 3 karjalaissuomalaisen
6 N T : n ansioitunutta tieteen toimi-benkilöä,
40 tieteen kandidaattia, 48
opettajaa j a assistenttia. Heidän jou­kossaan
on karjalaisia j a suomalaisia^
Jotka ovat saaneet korkeakoulusivis­tyksen
jä joista on tullut tiedemiehiä
neuvostovallan aikana. Heistä mai-nittaZcoon
tiedekuntien dekaanit —r
dosentit I. Käiväräinen. M . Toikka.
A, Ralkerus Ja V . Artamonovsekä a l ­gebran
j a geometrian katederin johta-'
j a A , Ipatov.
Yliopistossa on 4 tiedekuntaa: his­torian
j a kieli tieteen^ geologian, bilo-gian
sekä fysikaalis-matcmaatttnen
tiedekunta; -Historian Ja kielitieteen
tiedekunnasta vvalmistuu Neuvostoliir
ton historian. Karjalan historian. Y -
Icisen historian seka venäjänkielen ja
-kirjallisuuden. tuntijoita. Mainitulla
tiedekunnalla on suomalais-tutkimuk-sen
ja K a r j a l a n historian aspirantti-kunta.
Geologian tiedekunta kouluttaa
suunnitteluinsinöörejä ja geologian
insinöörejä. -Mainitussa tiedekunnas­sa
on kolms kateederia ja sillä on
laaja geologinen ma-jeo. Yliopiston
biologinen tiedekunta, jossa on O oppi­tuolia,
kouluttaa ihtyologian j a -hyd-ro-<
bio]oglan, botaniikan, kasvien fy­siologian,
eläintieteen; eläinten fysio-loigian
ym. alojen työntekijöitä. Tiede­kunnan
yhteyteen perustetaan tänä
vuonna eläintletcelHncn museo. Y l i o ­pistolla
on oma biologinen asema, mis­sä
ylioppilaat suorittavat opinto- Ja
tuotantoharjolttclunsa,
Fyslkaalis-matemaattisella yticde-kimnalla
on erittäin pätevät, matema­tiikan,
mekaniikan ja fysiikan tunti­jat.
Yliopiston neljässä tiedekimnassa
oplakelee-tänä vuonna yli 900 henkeä
ulko-opiskelijat mukaanluettuna.
/Vuonna 1951 yliopistossa- avataan
uusi maataloustledekunta, joka tulee
kouluttamaan tasavallan maatalou­delle
agronomeja ja karjakonsulentte-
Ja.
Yliopiston professorit ja opettajat
suorittavat laajakantolsU tieteellistä
tutkimustyötä. Tieteellisen tutkimus­toiminnan
aihepiiri liittyy tasavallan
kansan talouden Ja kulttuurin kehit­tämisen
konkreettisiin tehtäviin.
Dosentit P. Pehkonen, J . Balagu-rov,
M , Nikulin,-P. Tarcstina, I, Käi­väräinen
j a J , Enshtein t u K t i v a t K a r -
r ^auU ja ^i%jä[[i±uu±
TAIDETTA RAUHAN
ASIAN HYVÄKSI
Britannian rauhankomitea Järjesti
kesäkuun 4 pnä Lontoossa pidetyn
taldetuottelden näyttely- J4 myynti­tilaisuuden
josta saadut varat käyte-:
tään rauhan toiminnan hyväksi. Tä­hän
kolme päivää kestäneeseen näyt­telyyn
olMaatu Britanniasta y l i vlisi-kj^
mmentä taideteosta j a itse näyttely
tunnettiin "Taiteilijat rauhan puoles-ta"-
nimellä,
BrittiläLsten taiteilijain Joukossa.
Jotka lahjoittivat tuotteitaan tahan
näytelyyn. ova Vicor Pasmore ja John
Minton. Vastauksena Daily Telegra-mln
kyselyyn Pa.s-more lausui; "Minä
tiedän kaiken sen komitean suhteen.
Minä kannatan sitä sen rauhantyön
vuoksi."
Minton sanoi samalle sanomaleh­delle:
"Mina kannatan mitä tahaa';a
järjestöä Joka työskentelee rauhan
hyväksi."
Kolmas brittiläinen taiteilija,^ Pat
Carpenter oli tähän tilaisuuteen a n ­tanut
kuvan mLssa poliisit hajolttavat
vappUkulkuetta.
Tähän taidenäyttelyyn, oli saatu
tuotcita myös ranskalaisilta taiteili­joilta,
lukeutuen niihin Picasson lä­hettämä
maalaus, sekä italialaisten,
tanskalaisten ja yhdysvaltalaisten
taiteilijain tuotteita.
EESTIN K I R J A L L I S U U D EN
HUOMATJy^VAMPIÄ E D U S T A J IA
Mli
TYPE FA - $10.80
4 paunaa kahvia; 2 paunaa
Tiisiä; 2 pakettia kuivattuja
sekahedclmläi 1 pauna luumu­j
a ; 4-4 unssin pakettia ma­keata
suklaata; '/^ paunaa B a ­kerin
kakaota; 2 pakettia sa­vukkeita;
1 pari Nylon-suk­kia,
vain No. 10.
Kokonaispaino 14 pannaa
TYPE FB - $7.60
4 paunaa kahvia
2 paunaa valk. riisiä
1 paketti kuhr. hedelmiä
1 pauna kuivattuja luumuja
unssia kanelia
Kokonal^ialno 11 paunaa
S A L : n
LAHJAPAKETTI
tekee jokaisen päivän
JUHLAKSI sukulaisillenne
SUOMESSA!
Lähettäkää SAL:n paketti
miellyttäväksi
JUHANNUS­LAHJAKSI
Valittavana kolme pakettia s i ­sältäen
niukasti satavia tavaroi­ta:
hedelmiä, kahvia, kaakaota,
savukkeita Ja nylonsukkla.
Nopea lähetys "Gripsholmlssa",
"Stockholmifsa" tai S A L : n no^
poissa rahtilaivoissa. -
Vilvjitykscton perille toimitus , .
Parhaita ruokatavaroita — A s i ­antuntemuksella
pakattuja.
TYPE FC - $5.95
4 PAUNAA
K A H V IA
Kokonaispaino 7 paunaa
MATKUSTAKAA
SUOMEEN
.syksyllä taikka talvella moot-t^
rilalvassa "GRIPSHOLM"
tai "STOCKHOLM". Siten
saatte eniten rahallanne: par­haimmat
mukavuudet laivas­sa,
Junissa Ja hotelleissa. .
Sisältö j a hinnat voivat muuttua
Tilatkaa pakettlnnc TANJ(AN lähimmältä asiamieheltä U I
SWEI)ISH AMERICAN LINE
• : 1255 Phillips Sq.. Montreal 2. Que.
470 Main S t , VVInnipcff, Man.
Union Bank Building, Calgary, Alta.
5 A L
mm--
te-::
Nyt pn jälleen saatavana AINO WUOLTEEN
toimittama .
ENGLANTILAIS-SUÖMALAINEN
S A N A K I R J A
(KOLMAS PAINOS)
575 SIVUA NYKYINEN HINTA $3,75
Timä Sanakirja on iehdottomastl parhain enclantllals-Buomalaiststa
«anaUrJoista. Se on toimitettu n i i n myöhään koin v. 1945.
XHm&n Sanakirjan kolmannen painoksen hinta Suomessa korotettiin
234 markalla. Joten Jouduimme täällä. myös nyt korottamaan sen
•hlBtaa.,., •
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS P U B L I S H I N G C O . L T D .
BOX 69 SUOBUBY, ONT.
Eestin kirjallisuuden suurimpana e-dustajana
on mainittava kansanklr-jallija
August Jakobson, joka on jo
kahdesti saanut Stalin-palkinnon. Hä­nen
tuotantonsa on syvästi aatteellista
ja hänen teoksensa muodostavat y h -
de.ssä -kokonaisen eepoksen^ joka k u ­vaa
koko Neuvosto-Eestin kehitystä.;
Jakobsonin tunnettujen teosten " E -
lämä iinnakkeessa", "Taistelu ilman
rintamalinjaa" ja " K a k s i leiriä" s i ­sältönä
on vanhan, tuhoon tuomitun
elämän ja uuden, voittavan elämän
välinen taistelu. Nämä näytelmät kä­sittelevät
sellaisia probleemeja, jotka
ovat läheisiä miljobnllle Ihmisille.
K i r j a i l i j a paljastaa Eestin porvariston
levlttämlä taruja-siitä, että luokkaris­tiriidat
muka voidaan sovittaa "kan­san
yhtenäisessä perheessää". Samal­la
hän osoittaa mahdottomaksi taan­tumuksellisen
tanm. epäpoliittisesta
tieteestä, kirjallisuudesta ja taitees­ta.
Jakobsonin suurena menestyksenä
on pidettävä hänen uusinta näytel­määnsä
"Yön j a päivän rajalla". S u u ­rella
lämmöllä ja rakkaudella tekijä
kuvaa tavallisten ihmisten taistelua
amerikkalais-englantilaisia sodanliet­sojia
vastaan. Tämä. taisteluhenkinen
voimakas näytelmä merkitsee arvo­kasta
panosta rauhan asian hyväksi. -
Hans Leberecftit on tullut kirjailija­na
tunnetuksi vasta viime vuosina,
mutta siitä huolimatta hänet on las­kettava
iEestin parhaiden kirjailijain
Jouikkoon. Suuren elämänkokemuk­sen
perusteella hän on kirjoittanut
novellin "Valoa Koordissa". joka k u ­vaa
kollektivisoinnin alkuvaiheita
Eestissä. Tämä teos on paras, osoitus
Eestin neuvostikirjallisuuden kypsyy­destä.
Se on on Jo käännetty monille
eri kielille, ja sen mukaan on myös
tehty värlflhnl. Nyt Leberecht kirjoit­taa
romaania työläisten uhrautuvasta
työstä Ja kääntää venäjän kielelle
eestiläisen klassikon A . H . Tam.msaa-ren
romaania "Oikeus j a oikeuden­mukaisuus".
Edvard" Männlk on tullut Eestin
kaunokfa-jallisuudessa«tunnetuksi tois­ta
maailmansotaa kuvaavana; k i r j a i l i ­jana.
Hänen kirjansa "Viisitoista as­kelta",
"Taistelu jatkuu" ja "Sydänten
koettelemus" kertovat kansanomaisel­la
j a väririkkaalla kielellä neuvosto­ihmisten
sankaruudesta rintamalla j a
selustassa.
Suurella mielenkiinnolla luetaan
Eestissä myös Aadu Hintin kalasta­jien
elämää (kuvaavia teoksia. Erit­täin
tunnetuksi on niistä jo tullut
.näytelmä "Minne matka, toveri Jöhta-
|a?". Jossa tekijä kuvaa uutta elämää
luovia rannlkkokalastajla. KirJaiU-tan
kertomukset Ja kuvaukset ovat
srikoisen mlelilnpalnuvla Ja eläviä
sen vuoksi, että hän tuntee tarkoin
;alal3-Suomalalsen SNT:n kansojen
.ilstorlaa;: Dosentti V. Zlobina, yliopi
pilaat A. -Mantere Ja M ; Kuusinen tut-S
.civat suomalaiö-ugrilalsten kielten
.historiallista muoto-oppia Ja siihen
littyvlä kysymyksiä. Ylioppilas E.
Karhu tutkii "Kalevalaa".
Tieteelliset työntekijät, j a ylloppi-
.aat tutkivat karjalais-Suomalaisen
3NT:n luonnonrikkauksia. He tutki­jat
geologiaa, hyödyllisiä kalvannai-äla
Ja kalataloutta. He työskentelevät
oiaatalDuskasvien: satoisuuden llsää-niso&
sl, ..
.Yliopistossa suorittaa suurta tleteel-istä
tutkimustyötä ylioppilaiden t i c -
.eelUnen seura, johon kuuluu 17 ker-
:ioa. (Mainittujeri kerhojen toimin­taan
osallistuu y l i 400 henkeä, seura,
joka valmisti viime vuonna 254 tie­teellistä
esitelmää,'jaikaa toimintaan­sa
tänäkin vuonna. .
Yliopistossa on järjestetty hyvin
pplskelijoiden lUkimtakasvatus. Hy­vää
työtä ylioppilaiden urheiluval­mennuksen
alalla suorittaa eräs l i i ­kuntakasvatuksen
opettajista tasaval­lan
tunnettu urheilumies A. Kivekäs,
Yliopiston opiskelijat ja opettajat
osallistuvat aktiivisesti myös maan
yhteiskunnalliseen elämään. Heidän
ajati^sensa Ja pyrkimyksensä ovat
samat kuin koko neuvostokansan,
KarJalais-Suomalalsen SNT:|i y l i -
cplston koko. henkilökunta tekee
oransa neuvostotieteen hyväksi edis­täen
siten suurten stalinilaisten luon­non
muuttamissutmnltelmlcn toteut­tamista,
tasavallan tuotantovoimien
kehitystä .sekä neuvostokansan clin-
Ja kulttuuritason kohottamista.
kuvattavansa elämän.
Eestin neuvostokirjallisuuden saavu­tuksiin
on la.skettava myös . ikirjailija
Osvald Toomingin tuotanto, »Vuonna
1950:kirjailija julkaisi romaanit "Rus­kean
ruton vuosina^', jossa Ihän ker­too
Eestin Lsänmaanystävien sankaril­lisesta
tolmhinasta miehitysajoUta, ja
Eestin lucnnonuudistusta kuvaavaa
"Vihreää kultaa".
Nuori, kyvykäs runoilija Juhan
Smuul, jolta on ilmestynyt kolme r u ­nokokoelmaa,
on pai^haassa luomisvi­reessä.
Hän on kirjoittanut = sanat
Gustav Emesaksin oopperaan " M y r s ­kyjen
ranta",. Ja suurena saavutukse­na
on pidettävä hänen teostaan ."Ees­tin
runoelma", jonka aiheena on Ees-i
tin kansan taistelu vapauden Ja ennen
puolesta. Se on vilpittömästi -ja suu­rella
rakkaudella kirjoitettu töos.
'Runoilija Deborah Vaarandin lyy­rillisten
runojen perusaiheena on luo^
van työn voitto. Hän on kirjoittanut
monien yleisesti tunnettujen laulujen
sanat.
Monet runoilijat .ovat omistaneet
teolcsensa:; rauhantaistelulle. Arvok-kaan'panoksen
tässä suhteessa on a n ­tanut
Räll Parve "Suomalaisesta pal-väklrjast?."-
nlmlsen runosarjan muo­dossa;
- Käydessään v. 194T Suomessa
hän - näki jsiellä kaksi Suomea; Toinen
niistä tekee rauhanomaista työtä ja
taistelee demokratian puolesta.' Toi­nen,
jota yhdistävät kiinteät, siteet
Wall Streetiln, toivoo sotaa, ja tätä
Suomea vastaan tekijä kohdisttta,ru­nojensa
kärjen. >
Elias KUanmemen .
onsf kantaatti
''Työn sianaus'^
Kantaatti — sehän on moniosainen
cävellys, jossa on kuoro- ja soolo-osla
orkesterin säestämänä/ Spä sel­laisen
säveltämiseen tarvittane suu­ria
taitoja. Jos tekstin saa valmiina
runoilijalta. ••>: Sen saa n i in kätevästi
vaibtelevaks&in. kun ' vain antaa
kuoron Ja solistien sopivasti vuorotel­la
j a Aina välillä muuttaa tempoa.
Niin luulisi. Mutta ei asla sentään
n i in yksinkertainen ole. Potpoyrrin
eli säveJmäketjun voi kyllä näin isaa-da
aikaan,.muttfk' ei Icantnattla; Jossa
Sibelius-mikon
avajaiskonsertti
Helsingissä
(S-S) — Sibelius-viikon alkajais-konsertti
Helsingin yliopistossa muo­dostui
aivan poikkeuksellisen juhlista­vaksi.
Täysilukuinen yleisö *— etu­nenässä
viikon suojelija tasavallan
presidentti, edustettuina hallitusval­ta
ja sivustyselamämme en- alat, —
antoi tilaisuudelle kansallista arvo­valtaa.
Harvoin yleisö meilla juhlii
taiteellista tulosta niin kuin talla
kertaa, jolloin johtaja kutsutaan l u -
yksi ajatus on hallitsevana kaikesta
vaihtelusta huolImättakUi.^; Mitä l a a ­jempi
sävellys- on ^ sen vaikeampaa on
kokonaisrakenteen säilyttäminen k i i n ­teänä,
y
Nämä ajatukset tulivat mieleeni
kuultuani' Tampereen Työväenyhdlsr
tyksen SO-vuotisjuhlakonsertissa Elias^
Kiianraiehen tänä vuonna valmistu­neen
kantaatin ?'Työn siunaus" javtut-kittuanl
sen partituuria sekä ennen
etta jälkeen esityksen. Jo teksti poh­jautuu
ainakin, rakenteeltaan, sävel­täjän
ja runoilijan, Erkki Mutnm
yh teiseen suunnitelmaan, jota K i l a n -
mies on sitten noudattanut luodak­seen
kokonaisuuden mahdollisimman
yhtenäiseesi ja ^ johdonmukaiseksi.
Siihen rei ole riittänyt vain johtavan
teema-aineksen toistaminen -pitkin
matkaa, vaan säveltäjä on käyttänyt
luonteeltaan vastakkaisiakin, • vaihte­lua
tuovia aineksia valottamaan teok­sen
keskeisintä sanottavaa eri .puohl-ta.
Itsenäisiä soolo- tai kuoro-osia
ei teoksessa ole, vaan lausunta, mez­zosopraano-,
tenori- j a bassosoolot
vuorottelevat, nais-,.: mies- j a seka­kuoro-
osien kanssa muodostaen or­kesterin
luomalle taustalle elimelli­sen
kokonaisuuden. Tallattavalla on
vältytty toisaalta kaavamaisuudesta,
toisaalta potpourrlmaisuudesta. Ja
lopputulos on hyvä. :
- Vaikka "Työn siunaus" onkin'synty­nyt
. edellämainitun juhlan johdosta,
sopii se erinomaisestr muuallakin esi­tettäväksi,
koska se aiheeltaan, on.
yleisinhimillinen.: Esim. laulujuhlien
ohjelmissa se puolustaisi hyvin paik-kaansaV
Se on melodinen ja t y y l i l ­lisesti
vanhalla terveellä pohjalla (to­sin
ei modemlstisempi käsittely olisi
ollut haitaksi, vaikkakaan tyyli sinän­sä,
ei ratkaise teoksen arvoa). Omien
teemojensa ohella Klianmles on käyt­tänyt
kantaatissaan mm. paria hyvää
karjalaista kansansävelmää, jotka
erinomaisesti .sulautuvat teoksen: k o -
konaishen-keen ja .tavallaan tuovat
Siina kansan oman: äänen kuuluviin.
Puuttumatta ' teoksen sisällykseen
tarkemmin viittaan vain osien nimiin
"Elämän «alku". "Lapsuus", "Nuo­ruus"
j a "Miehuus". Ne antanevat
jo kuvain niistä' näkökulmista,^ niistä
kantaatin paaaihetta| ',"1^011 siynaus-ta",
on; käsitelty;. — FrOro Nalllnmaa,
Tyov. musilkkllehdessä.
US:n kulttuurin tunkeutuminei
Canadaan myönnetään
SE El ANNA AIHETTA KUITENKAAN VASTATOI
MENPITEISIIN AAASSEYN KOMISSION TAHOLTA
Kirj. John Steward
kemattomal kerrat' esiin' tömistyiin
ja kunnioittavin juhlatoltotuksln. I l ­ta
o l i taiteellisessa merkityksessä joh­tajan
Eugene Örmandyh' Ja Kaupun­ginorkesterin.
yhteinen- voitto.'
Eugene Ormaridy vieraili. kesäk; 12
pnä sävöltäjämestaririluona Ainolas­sa.,
M r . Ormandy ojensi Sibeliukselle
kukkia- ja laatikollisen;kuubalaisia S i ­kaareja^
j a säveltäjämestari puoles­taan
lahjoitti vieraalleen omakätisella
nimikirjoituksella varustetun valoku­vansa.-
Taiteiden, kirjallisanden |a Ue^
teiden aeUOU tutkineen kuninkaat-
Ilsen komission ynheenjolita^ V l n .
eent Blassey on Toronton yliopis­ton
kansleri. Täaän yliopiston o-
K^pintonnricsoja. korotettiin i s k e t t i in
-. : ^ m a a n aikaan k o i n maissakin r-
, IJQplstolssa. Mr. Massey on peri-
Vjiyt riikantensa snnren Bfassey.
• Barrls-yhtlön osakkeina. .
, Taiteita, kirjallisuutta J a . tieteitä
tutkineen iiyCass^ kuninkaaUisen ko-inlssltm
mietinnössä valitetaan laajan
analyysin jälkeen yhdysvaltalaisen
"kulttuurin (Ganadaan) tunkeutumi­sen'^
rjohdosta; Mutta mietinnössä e i
suositella kuitenkaan mitään toimen-plteitä^
sitä vastaan vaikka puhutaan­k
i n sUtä.
{Mietinnössä lalnatasm Societe des
Ecrivains Canadiens-nlmisen - rans­kankielisen
Järjestön komissiolle alis­tamasta;
.lausunnosta seuraavaan t a ­paan:
"Englantilals-ransikalaisen poh­j
a n omaava canadalatnen kulttuuri ei
k^ene' koskaan. saavuttamaan halu­amaamme
.tasoa ennenlEUin ryhdy­tään
tairpeelllsiin toimenpiteisiin: sitä
halveksittavaa Canadan sanomaleh­distöön
tunkeutumista. vastaan mitä
harjoitctean yhdysvaltalaisen .sano­malehdistön
taholta, ennenkuin cng-lannhikielinen
sanomalehdistö lakkaa
orjamaisesti uudelleen Julkaisemasta
tuhansia Yhdysvalloissa valinaistettu-
Ja sivuja, joita kääimetään myöskin
ranskankielisiä lukjolta varten. Ja en­nenkuin
nyt saUIttujen roskajulkalsu-jen
j a muiden samantapaisten tuottei­den
Canadaan tuominen tai täällä J a ­kaminen
ehkäistään."
Masseyn komissio el a i d o t a mitään
sellaisia keinoja vaikka se myöntää­k
i n : " E l voida kieltää... että valtava
ja suhteettoman suuri määrä yhdestä
ainoasta ulkomaalaisesta lähteestä t u ­levaa
älnäiistoa saattaa'paremminkin
ehkäistä kuin Innoittaa omia luovia
voimiamme j a tasoa vertaamatta Ja
passiivisesti hyväksyttynä se saattaa
heikentää arvostelukykyämme."
USA : N TUNKEUTUMINEN
Mietinnön . tutkimisen perusteella
voidaan esittää katsaus siihen miten
Yhdysvalloista tänne tuotettu ikult-tuuritavara
tunkeutuu Canadan kult.
tuurielamäkn:
"Maailman kaikenkokoisista maista
on Canada ainoa maa. Jonka kansa l u ­kee
enemmän ulkomaalaisia julkaisu­j
a kuin omassa maassaan julkaistuja,
lukuunottamatta palkallisia sanomik-lehtlä."
(Tämän lausunnon aUsti B .
K . Sandwell, Saturday Night-lehden
toimittaja).
"Meille on selitetty, että mondb- r a ­dio-
ohjelmat eivät koske millään t a ­valla
Canadaa eikä sen olosiihtelta ja
että 'jotkut niistä, vissit lasten 'rikos'
jä 'kauhua-tyyppiset mukaan luettui­na,
ovat ehdottomasti turmiollisia.
Uutisten kommentoinnit ja vieläpä
muutkin suorat laajallukset yhdysval-talaislslsta
lähteistä on tarkoitettu y h ­dysvaltalaisten
korviin j a niissä on
miltei varmasti ahia yhdysvaltalainen
sävy..."
• K u i n k a monet canadalalset ovat
todenneet, että suuressa osassa Cana­daa
koulut ottavat valtiollen vastaan
New Yorkiste ohjeita, joita ne eivät
Ylläolevissa kovissa nähdään työläiset sijolttsmassa' palkalleen U k -
ralnlan kansalUsmnoiUJan Shevehenkon'mnlstopatsssta Ja rakentamas­sa
.moseprakennosta ShcTchenko-pnistossa. Falexnossa,' Ont. Patsaan,
paljastosjuhla on heinäkuun 1 piuu
Suomen Yleisradion
lyliytaalto-olijelma
tulevalla viikolla
Juhannuspäivänä aloitetaan Suo­men
Yleisradion Ij^ytaalto-ohjehna
klo 10 i n : kotimaan uutiskatsauksella,
jonka jälkeen on 20 m. ajan kansan­lauluja.
Klo 10.30 esitetään kuvauk­sia
ja haastatteluja Aleksis Kiven
nuoruudesta. Viikon mtilden päivien
ohjelmissa havaitaan nun. seuraavat
erikoisuudet: ; -
Maanantaina kesäk. 25 pnä klo 10.50'
ip. esitetään kuvauksia morsiuspuvun
historiasta.
..Tiistaina klo 10.55ip.pakhiol lehtori
Tauno Räisänen aiheesta "nuoruus
ja hulluus, vanhuus Ja- viisaus" ja
Lahden tytöt laulavat klo 11^5 ip..
Keskiviikkona klo 1025 Ip. luen-,
noi prof. Niilo SoyrinkI aiheesta
"Luonnonvarainen eläimistömme I h ­misen
armoilla" J a klo 10.50 pakhtoi
talousopettaja Helvi. Heiskala aihees-ta
"Mistä siisteys alkaa?"
TorsUina klo 11.20 Ip. esitetään
lauluja elokuvasta H^unis Veera".
Perjantaina klo 10.23 Ip. on radion
vaallke^ustelu. johon osallistuvat
Hertta Kuusinen', Hugo Nuorsaari,
Nils Meinander, pääministeri Urho
Kekkonen. Lassi Hiekkala j a Väinö
Leskinen.
Lauantaina klo 11 lp. kokoontuu
viisasten kerho, jossa kuuntelijat k y ­syvät
ja viisaat vastaavat.
Ohjelmat alkavat arkipäivinä klo
10 Ipl englanninkielisellä, uutiskat­sauksella,
jonka jälkeen on k lo 10.10
suomenkielinen sanomalehtikatsaus.
KaMcl älkamääräykset ovat £ast-em
Standard Time.
Kuuntelijoita keholtetaan tiedoit-tamaan
kUuIuvalsuudesta Ja toivo­muksistaan
OEoittcclla: Suomen^ Yleis­radio,
HelsinkL
htK>IIsi Ottawa5ta tulleina?"
"Ollen lUan suuressa mSärln r i i p p u ,
valsuussuhteessa Yhdysvaltoihin kor­keampaan'
<^tukEeen'^ nähden . . . on
Canada Jättänyt omat yliopistonsa
näkemään nälkää. Ne «ivat ole a i -
noästaan rtäian tarpeessa mutta n i i l ­tä
DUuttuu myöskin parhaalle työlle
välttämätön yhteistohnhita."
"Kuvauksena siitä. miten paraskin
yhdysvaltalainen m a t e r i a a l i saattaa
olla^soplmatonta, esitettiin eräässä a -
listiJ(k8essa;<e^merkki; että erään c a -
n a p a i s e n ; koulun' V H luokan 34 op­pilaasta"
19 UesI kaiken faehiäk. 4 päl-vän.
(Yhdysvaltain. itsenäisyyspäivän)
merkityksestä mutta ainoastaan 7 tleV
sl beinäk. 1 päivän merkityksen."
"Ylic^lstolssamme on tilanne paljon
vaarallisempL; f Canadaa yliopisto­väen
siditeellinen vähälukuisuus Ja
yhdysvaltalaisten kustannusliikkeiden
läheisyys - valtavine markkinoineen on
Johtanutf.«iihen.vettä ollaan (oppikir­joihin
nähden) - miltei yleensä r i i p p u ­vaisia
yhdysvaltalaisista tuotteista." .
•IHarvat canadalalset ovat todenneet
tämlin' (Yfadysvallplstä) r i ^ u v a i s u u -
den laajuuden. .Me tiedämme, että jos
jökin onnettonnius, estäisi meidät h e l ­posta
yhteydestä naapureihlmme, jou­tuisi
' meidän koko: teloudelllnen elä­mämme
pois raiteiltaan; mutta käsl-tetäänkö
missä määrin me olemme
riippuvaisia muihin asioihin nähden?"
(Kaikesta - huolimatta. ylistää (Mas­seyn.
komissio TJSA:n Canadan kult­tuurielämään'
antamaa panosta seu-
.raaVastl: '"Me -olemme hyötyneet p a l ­jon.
Tässä Canadan' kulttuurielämän
alustavassa inventariossa saattoa olla
kohtuullista - kysyä, olemmeko ehkä
hyötyneet hiukkasen v liikaa.v Edel­leen:
"Jokainen älykäs canadalainen
tunnustaa olevansa velkaa iUSA:lle
mainioista filmeistä, - radio-ohjelmlsta
Ja-Julkaisulsta." 'Ainoat mainitut esi­merkit
• ovat -sunntmtai-lltapäivlen
'ftannutettu" sinfbnlatunti New Y o r ­kista,
joka hyväksyttiin. Ja saippua,
oopperat, jotka hyljättita;
Komissio ei suosittele mitään toi­menpiteitä
tätä epämieluistia tunkeu­tumista
vastaan:, "Yhdysvaltalainen
vaikutun Canadan elämään on lievem­min
sanoen jäljen jättävää. Ei pidä
ajatellakaan sekaantua kaikkien c a -
nadalaisten oikeuteen huvittaa itse-.
ään. Kulttuurivaihto on seUaisenaan
•loistavaa.-. 6e .laajentaa kuluttajain
valinnan mahdolilsuuksla j a antaa
tuottajille •römoitustakDpallmm.';
CANAOALAISIA ROHKAISTAVA
-Komission ehdotusten Joiikossa mai­nitaan;-.
että-ofisi-saatava enemmän
canadsdä^ia-'''radio-ohjelmia, luovia
canadaiateia ikulttuiirityön tekijöitä o-
Ust rohkaistava h a l l i t i ^ e n apurahoil­la,
oIlsL.annettava, enemmän opinto­apurahoja,
parannettava kirjastoja,
muECpita ja taidekokoelmia, Lukuim.
ottamatta sitä, että merkityksellisesti
on unohdettu mainita mitään p a l k a l l i ­sista-
kulttuuritaloista kansan taiteen
edlslSmistä varten, ovat ehdotukset
yleensä samallaisia; joita esitettiin Jo
1944 hallitukseUe 16 kansallisen kult-tuurljärjestön
taholta. Näistä 16 jär­jestöstä,
muodostui sitten Canadai?
Taiteiden Neuvosto. Eräs niiden tär-keimmistäehdotuksista
oli, että myön-
BUOTSALAISET PölLYm
V Ä T T C E K K I A - - * — -
Tukhohna, _ Kesäkuun m
suoritetussa jalkapallomaacöäJ
voitti Ruotsin Jouiiue^SS
tuloksella 3—1,
i
HYVÄ ALKU
Nuori mies suuresta
tuumaili etfci farmityö
mieUyttävää vaihteeksi, itia&matkusti farmille ja kysyi
farmarilta työtä. ^
"WeU'., tuumi farmari, «mnn
tiedä mlta kaupunkilainen ^
tekemään, mutta mitä sinä (Mii,
nyt?"
" O l e n mekanikko."
"Minulla ei ole sellaista ty«ä
mutta voisitko kengittää hevca,;
" E n ole koskaan ennen yrittää
mutta olen vahnis koettamaan."^
^•Hyvä". sanoi farmari ja hjii
"Mmä käväisen k>lallä ja ^
muutaman timnin. sinä
teristä tarpeelliset kengitysvilaa
K u n farmari palasi tapasi hän w
vqsen koivet ilmassa selälläia'
kengitettynä oikein hyvin. -
"Stoähan olet tehnyt hyvän tjft
sanoi farmari katsottuaan, "itj.
mikä vaivaa hevosta, kun «
oudon näköinen?"
"Sitähän minakm olen Ihmeteli;
vastasi mekanikko. "Se on ollnt
kumallinen siitä lähtien kun
sen: pois ruuvipenkistä."
Dl
r — Vain rauhanoloissa voi ihmäa
ta - elää 'onnellisena;
nettalslln kymmenen miljoonani
larln määräraha paiikalllsten kuMj
ritalojen rakennuttamista vartat
, Sen jälkeen el ole kuulunut kenj
saan mitään ehdotuksen Johdosti
FINNISH STEAMBATH8
56-58 Widmer Street
Toronto, Ontario
MIEHST:
Keskiviikkona ja torstaina 3-Uli
Perjantaina 1-12 t.p, ^
Lauantaina 1 l,p,-2 a,p.
Sunnuntaina 8 a.p.-l Lp.
NAISET:
Keskiviikkona ja torstaina 3-1] Ij
PerJantaitu ja lauantaina 1>UL
PUHELIN EL. 2571 ^
Starky's Garage
J . A. NISULA, omisi.
Kaikenlaista autojen ylelskorjia
ta ammattitaidolla Ja kobtolä
noilla. 24 tunnin vetopalvelUtCi
takaa puh. WA. 0612.
371 Spadlna Ave. Pub. iVllS
(Slsäänk. Cecil St. puolelti)
Peter A. Vesa, Bi
Barrlster. Solicitor, Notirr
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
1028 Danforlh Ave.. Torod
HALUATTEKO OSTAA TALON
TAI MYYDÄ OMANNE?
. ANTAKAA METOÄN A U T T A A TEITÄ NÄISSÄ ASIOISSA
ARTHUR H. KIVINEN
TORONTO R E A L ESTATE BOARDIN JÄSEN
33 Essore Orive Puhelin MO. 5464 Toronto 12, OnU*
HELSINGIN OLYMPIALAISET 1952!
NYT on aika tehdä llpputllauksenne, jos haluatte matkustaa.»
M E E N ensi vuonna OLYMPIAKISOJEN aikana.
: Me voönme Järjestää Teidän matkanne Canadasta tai YhdystJi»
•Ruotsin, Englannin tai mannermaan kautta, , M -
Ruotsin Amörlkan Linjan moottorilaiva "Gripsholm lant»
.Yorkista suoraan Helsinkiin toukokuun 10 päivänä 1952.
OlynyjiakomJtean jäsen Mr, Taisto Salo tulee johtamaan
Lentohuvimätfcämme suoraan Helsinkiin, lähtien New,yorBsu,^
kvu8sa"I952I ".
Olkaa hyväjavlhnoittakaa meiUe heti miten haluatte matkurtA.
tulemme, tekömään kaiken voitavamme järjcstääksemme r
kan matkan; \
KraJOlTTÄKAA^^^ S^ KÄYKÄÄ TAP-Väkuutus-
Ja' i
m a t l ^ i l u -
tdmlsto ' '
697 Baj^ Street
0.k^Jöiiiiibn&Go.
PYSÄYlMKÄÄ KYIMÄ^^
AIHEUTTAMA
DIPAyNsäAy-tTtäIPkäOäI LtsAe, ehuerotio ppaeularios etrr
mukaan tehdyllä lääkkeellä, nunka jo
henkilö kaikkialla Euroopassa on tUDr=
Vuosia ja jota on nyt myytävänä
kallisessa irohdöskaupassanne. ^
Mtiutamä tippa DIANAA otettuja,
sokeripalassa tai kuumassa vede^«
päivässä, helpottaa heti KVX.J^'»*
tamassa itsepintaisessa YSKAbö^/
katarrissa, auttaa parantamaan ö|P*^
t kua, kylmää rinnasta, auttaa ^ a s U ^
henkitorven tulehduksessa, ^^^^^C^
hammassäryssä ja on erikoisen
huuhteluaine. Sopii myöskm rnrnn^^
koituksiin taloudessa. Huomaatte.^
iooppalaiset DIANA-TH^AT ovat^i^
tiensä useihin koteihin kail^l^i2lj^,,t^|
erikoiseii'auttavana lääkkeenä »f»
kesällä. Canadassa ei ole toista
taista lääkettä: Hirttä $1.25;
•mm