Vapaus, November 27, 1952

              Sivu2 Torstaina, marraskuun 27 p. —Thursday, Nov, 27,1952
(Usmim ^ tnOepeaSexA t.nim
€)rem xit Sirmleli Canadians. £$-
UblkQ»A mv. 6, mi. AaahoxizeA
Telephones: Business Of/ice 4*4264
Editorial Olfice 4<42fö. Manager
i s o k s i . &litorW.&3cland,SSaUIn2?
naidmd ress: Sox eoäDurir, Ootatlo.
AaahoxizeAiO dtrertistng r^tes t^op appltestion.
Tranäatton fi^ee at ctuise.
OXf^ jy^partanent, 0(ta«a. Fub-
U^ed ibrise veejdy: Toesdayo
Tbiävdays aiid eaturtfays lijr Vapaos
Pub^Jhmg^^oinpany xtd., at K»>102
Elm.St, W;»«uiStioiqr; Ont« Canada,
3 te. Zfö
Ybdysvallolssa; 1 vk. SJOO fsk, 4 20
SuomeBsa 1 aSO 0 idc 4.75
, 'J^&^rvatiivipuolue^ kansallinen johtaja, eversti George Drenr
Ja Canadan Ratifiian^ngressin johtaja tri James Endicottovat keske*
fläan räihtanect/'taisteIttfaaasteita'^ joista paljastuu äärimmäinen su- i
vaitsemattomflus.s^'puolelta, joka sydämensä syvyydessä tuntee
olevailsa-väärällä puolella aitaa ja inhimillinen avaramielisyys tri
^ndicottin taholta^ joka on ilmeisesti täysin vakuuttunut asiansa oi- IBMSIÄlliiililBSIilBB
Eversti J>rew on hyvin tunnettu Vapaudenkin lukijoille. Hänen suh­teensa
sopii vähän muunnettuna-tämän maan kansanjoukkojen ja
Ä ä n k i n sotilaspiirien keskuudessa hyvin populaärinen sanonta, että }
{ /'vMJha eversti ei koskaan parane, hän pahenee yhä". ("Vanh^ sotflas
.',ei kaskaan kuole, hän liaihtuu pois".) Toisen maailmansodan edellä
,;eveysti l)rpir oji kiihkrä «myncheniläinen", joka halusi keinoja kaih-
- itämättä aseistaa Hitlerin Saksaa siinä mielessä, että sen avulla voitai-
Jsiintuhotä sosialismi Venäjättä. Muistetaan, miten eversti Drew teki
" i*j?rikoisen "opmtomatkan*^ Eurooppaan ja palasi sieltä takaisin mahti-
^ ;|pontisestt julistaen Saksan asevoimien 'Voittamattomuutta'^ ja Neu-
'iVPStoliiton "heikkoutta". Hänen tarkoituksensa oli^'royydä" C^na*
. ^ ^dan kansalle Hittolaisuusajatus Hitlerin Saksan kanssaifeuvostoliit-'
^^'».toa.vastaan., ' ' _
^, , Mitä on sen jälkeen tapahtunut, se tiedetään. Myös tiedetään,
'^^etfä^Canadan Isansa oli kyllin järkevä hyljätäkseen silloin eversti,
' ^Drewn hirveät ajatukset. Kun Canada liittoutui'Neuvostoliiton ja
»muiden demokraattisten maiden kanssa,Hitlerin sotakoneistoa vas­otaan
,eversti J)rew joutui sodan ajaksi piestyn koiran lailla nuolemaan
^poliittisen vararikkonsa iiiheuttamia haavoja? Mutta tämä ei suin­akaan
tarkoittanut sitä, että eversti Drew olisi mitäa^i oppinut kpke-
- ' jmuksistaan. Päinvastoin, pian sodan päättymisen"^ jälkeen eversti
cfDrevv kaivoi esiin "Mynchenin petosohjelman" ja ryhtyi uudelleen
^^moraaliseen s3rvämuokkaukseen siinä mielessä, että Canada saataisiin
Mkv sittenkin sot^a^Cil^euvostoliittoa'vaste
'Emistä Hitlerin Saksa on meille kansakuntana varoittavana esimerk-
:ki^ä histor^tt lehdfllä. \ S'
' Tämä mies, eversti I)rew, piti marraskuun 19 pnä ^Toronton
~ji:onservatiivisten liikemiesten klubissa tavanmukaisen kiihotuspuheen
< ^^mmunisteja" vastaan selittäen, että Canadan kaikki raubanpuo-
,*lu$tijat ovat "kommunisteja'', ja että jos sellaiset '«kommunistit"
^a^kuin«esim> Rauhankongressin puheepjohtaja tri Endicott sitä haluaa,
}'\\&xtf\xax, Drew on niin jalomielinen, että^^hän ostaa tri Endicottitle
' '-^|a^ hänen Iäisilleen "kommunisteille" menolipun rautaesiripun takana
leviin maihin, jos hän suostuu jäämään sinne. '
Mojovasti sanottu! Mutta valitettavasti siinä ei ole mitään uut-
^ a.' Samanlaisia "mojovia" esityksiä tehtiin ennen Saksassa ja esim.
.' «Suomessakin, silloin kuin Suomen kansa oi: Drewn tapaisten sotapoli-j^',
tiikkoi?jTt mor^afisen syvämuokkauksen' kohteena. "Minä olen an-
. «tanukpysyv^ tarjouksen, että jos kuka tahansa heistä haluaa sinne
f Ijäädä, minä maksan heille yhden suunnan tiketin**, julisti eversti
^Jixev konservatiivisille liikemiehille ja ^etdän avustajilleen varvä-
^ '*tyille "ulkomaalaisille'^ joista tobessa paikassa erikseen. Käyttäen
«fasistista menettelytapaa, eversti-'Drew leimasi rauhanpuolustajat
.^/«kommunisteiksi" Ja sitten julisti, että "Kommuriismi ei edusta poliit-
' ttista oppfa, vaan Järjestettyä maanp?tps^a."
JCuten on lehtemme uutisosastollakin kerrottu, tri Endicott antoi
' Jfeivist3meen,*asiällisen ja maltillisen vastauksen eversti Drewn räy-l^
häävään "baast^föeen"» , Vastauksena eversti Drewn "matkalippu*
tarjoukseen' 'tri Endicott sanoi Toronton lehdille lähettämässään kir-p;
ii|je^sä:||;ä||^^
1'' , "Jos mr. Prewlla on mitään käytännöllisiä ehdotuksia kansain-
'Ivälisen järinitystilanteen helpoittamiseksi, Korean sodan lopettami-r*^
eksi,.hätt saa myötämielisen kuulijakunnan itselleen" Wienin rauhan-
^ *;kongresslssa, mihin hänen tulisi itse henkilökohtaisesti mennä. Edel-leen'
mr. Endicott lausuit
-t\' »j^jp Drew, palveli sotilaana ensimmäisessä maailmansodassa,
,lj(Uten minäkm, ja me molemmat olemme osoittaneet lojaalisuutemhie
jl^anadaakoht^n. Viimeaikoina minä olen havainnut mr. Drewn
^'laholta taipumusta/siihen, että toisten ihmisten mielipiteet pitäisi
'nujertaa poliisivoinialla, jos he ejvät hyväksy hänen mielipiteitään.
^'Mutta brittiläisen demokratian perusolemuksena on oikeus erilaisten
s mielipiteiden ilmaisemiseen , , . Jokatapauksessa, minä ryhtyisin
, ^>nielihyvin julkisen väjttelyyn hänen kanssaan näistä kysymyksistä,
1'jos hän (mr. Drew) on siihen valmis."
\ ' Tässä on n^eillä kaksi mielipideilmaisua, kaksi henkisen taistelun
^ f hgastetta ja kaksi erilaista maailmaa — Suvaitsematon sotamaailma ja
avarakatseinen rauhan maailma! Selvää myös on, että niin taantu-
^/mul^llincn kuin eversti Drew onkin, sydämensä syvyydessä hän
^tietää olevansa väärässä ja tuntee edistävänsä kansalle turmiollista
/ohjelmaa, jonka vuoksi on pantava suukapula kaikkien niiden suu-
' l-hun, Jotka ^roh^enevat hänen mieletöntä filosofiaansa vastustaa. Yhtä
r1»]vää on ylläolevien lausuntojen perusteella se, ottä kpikesta musta-
' ^.maalauksesta ja pelo-ttelusta huolimatta tri Endicott uskaa rauhan,
; rde^ ja sen lopulliseen voit-
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
täyttää marraskuun eo pnä 32 vuotta.
OsStar B^v^desO, lae du Sonnet,
Man., täyttää'^ Joalukmm I pnä,
Ybdynune sukulaisten i a tuttavien
onnentolvotulcsllnl
( Toryjen holhous
i , i^?*^e emn^e t i^
':i5ylm.';^r;ähbi^^^^^
I'| t^iiöilMiamrfiin^ fr^ ja tärkeän näköisenä Toronton kon-r
];.;servatiivisten'lilkemiesten klubin- siinä kokouksessa, missä toryjohtaja
toimituskirjoituksen aiheena olevan "suur-i?<
rppluttisen''^^ Me emme tiedä edes sitäkään, että oliko siellä
t^kefpn Juudas Iskariotin,osaa maanmiestemme keskuudessa vie\^ä
.4^ehtimieslä", tai "edustajaa".
Tosiasia kuitenkin on, mikäli voidaan Clobe and IMailin uutis-
: että Toronton konservatiivisten liikemiesten'^ kokouk­seen
oli marraskuun 19 pnä osallistui "yli sata Canadan ulkomaa-
-'laisten kielillä julkaistavien lehtien ja Canadan eri kansallisuusryh-v'
mlen edustajaa." Edelleen Globe and Mailin uutistietoon tiojaten,
' eversti Drevr, joka leimaa "kommunisteiksi" kaikki rauhanpuolusta-ll^
jatjaluOnnollisesti kaikki ne, jotka eh^ät hyväksy hä^
>vi^^^ haalittuja toimittajia kertomaan tap-
..c kasti "minkälaista kommunismi on, vastatoimenpiteenä Canadan
^ ^ i ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ kampanjalle'."
v^' ! • rahan "lahjoituksilla" avustetuilta "vie-
Vräsmaalaisten kielellä" ilmestyviltä lehdiltä odotetaan ja ^^v^^
Heitä he-uslcollisesti seuraavat eversti I>rewn ^'poliittista linjaa" sit-rietUuUi
vaikka he:nimell vastustavinaan Drewn po-i^
JUttista puoluetta,: joka sellaisenaan saattaa ennenmmin tai myöhcm-
^^dui$jBostaa leipävarrasta ylöspäin.
, , P,^okratian ja .säädyllisyyden nimissä'k.o. lehtiä lukevien ih­misten
tulisi vaatia toimittajiensa vapautumista torypuolucen hoi- /
.liouksesta la suurpääoman avustusrahojen vaikutuksesta.
MITTTEI SVSA ...
Intian suunnitelma iEEonean rauhan
byväkjl on selvästi sa^ut Trumanin
tiaUitu&sen ja republikaanien ' i ^ n -^
iiower-DuIIes Johdon pelon valtaan.
. Intian suunnitelmassa tehdään pe­riaatteellinen
myöimytys Washingto-:
nln laittomnusvaatimukselle; että so-tavanJceJa
pidätetään vastoin heidän
tahtoaan, vailtka siinä sanotaanliin
vastustettavan ^tä,
' Mutta W8Shlngtonia el tyydytä mi­kään
myönnytys.
Mikä WaslUögtoniä peloittaa^^^^to
tian: suunnitelmassa on. se, että siinä:
uskalletaan katsoa eteenpäin tappa­misen
lopettamiseksi ;Koreassa--r Ja
se «m viimeinen seikka maailmassa
mitä Washington haluaa . . . —'Dai­ly
Worker, New York, USA.
• * «
... JA TXSSX ON
TODISTUS SII^X '
New Ymfe.' SiIrtolaJaviranomalsct
takavarikoivat erään amerifakalaisen:
pariskunnan passin; asianomaisten^
palattuauU&omaamatkalta. Jolloin he
osallistuivat Punaisessa Kiinassa pi­dettyyn
rauhankonferenssiin.
Passit otettUn Henry ja Anita Wil-coxilta
. . . Mitään syytä ei Umoitet-tu.
'Mutta viime sylcsynä valtiode-partment^
• ihnpitti,. että Aasian Ja
Tyynenmeren maiden' rauhankonfe-:
renssiln Pekingissä osallistuneita a-:
merikkalaisia uhkaa passin menetys
Ja ehkä olkeufikuulustclu . . . — A-P:
n uutistieto marraskuun 25 'pnä.
Kqiili^ollikulalamlaan ehdokkaana olevan^ « is U \ \
työväen etujen puoltajan Stewas1: Simäniii radiopuhe
• Torontolla on rikkaita kimnalltsia
traditioita. Tämän kaupungin asuk^.
kaiden kunniana on, että em^tmmälr:
seksi pormestariksi he valitsivat''ai­kakautensa
buomatmmman miehen,
JokJai Johti vapauden taistelua van­haa
perheyhtymää vastaan; :Se^ mies
oU William Lyön Mackenzie. Hän oU
suuri canadalainen, ylcsi Canadan
demokratian perustajista. Olemme
ylpeitä, saadesamme kunnioittaa hä^;
nen nimeään Ja viedä: eteenpäin- hä-'
nen suuria trädltioltaan.
Toronto oli Canadan itsenäiseksi
valtioksi nousun.syntymäpaikka iMac^
kenzien Johdolla. Vanhoillinen per-iheyhfymä'heittiö
hänen painokoneen­sa
Toronton lahteen Ja nimitti' häntä
"u:&olaiseksi agentiksi". Tänä päi­vänä
Toronto on kansallistunnon he­räämisen
keskus. Asetun sitä kan­nattamaan.
Tänä päivänä meillä on myöskin
•!perheyhtymä^V Joka pyrltii myymään
Canadan itsenäisyyden Jänkkien dol­lareista.
.
Tämä on pääkysymys kunnallisessa
politiikassa, koska siltä riippuu tou-punklmme
tulevaisuus. Onko se Ca-.
nadan etujen etutilalie asettamista,
kun rakennetaan 63 miljoonaa dolla­ria
maksava MvihiUtä käyttävä säh­kövoimalaitos;
Josta. Joudutaan mak­samaan
miljoonia dollareita yhdys-,
valtalaisille rautatie- Ja kivihiili yh-töUle,
Jotka ovat 40 vuoden ajan es­täneet
St. !Lawrencen meritien kehit-tämlsei^-
Ja kaupunkimme kehittymi­seen
suureksi sisämaan satamaksi? Ei
se on "Wall-kadun etujen asettamista
etutilalie: Ja Canadan Itsenäisyyden
myyntiä.
Uttiko se Canadan etujen etutHalle
pettämistä kun Iterrat ko^ntuvafc
Torontoon, kuten tekivät marrasit 14
pnä, salaisesti' tekemään) sopimidsen
-Albertan luonnonkaasun Tio^ontoan
kuljetamisen :ehkäisendsest$; f He^^r
luavat pitää meitä tilpjmvaisina!^
dysvaltain kivihiilestä. Mydskhi-eslä-mällä
palkallisen kaasuyhtiön-ottar
m2äta::kaupunginomaisnudekäsl ;he
pidättävät maamme kehitystä. .
Yhdysvallat rikkovat volmassa>ole­via
^cauppa sopimuksia*» J o ^ se on
allekirjpitanut (^i)adän:;iafl^
dysvaltaiaisia tavaroita : tulvii ,; To­rontoon;
idiaten - työpaikkojanne v ja
liikkeitänne, "ktm; samalla; estetään
canadalaiset tavajrat: :Yhdys\faltain
oiarkkinoUta.. V Canadan ; rautamalmi:
löydöt voisivat olla perustana cana-dalaisen
vterästeoOlisuuäen kehittämi­selle.-:
r Näin ; Torontosta ;voi5L kehit­tyä
teräsbsskus lopettaeui maamme
riippuvaisuuden^ yhdysvaltalaisesta
teräksestä Ja tarjoten tuhansia uusia
työpaikkoja.: Mutta; Jotkut vaikutus­valtaiset
' henkilöt mieluummin
myyvät maamme edut ulkomaisista
dollareista. ^Yhdysvallat ottavat halr
tuunsa monia canadalaif^ llilÄeitä
kuten Juuri täpahtul^^^
kauppojen Jcanssa. ,
Canadan: hallitus protestoi WaSbr
IngtoniUe. canadalaisten sotilaitten
käyttämistä I&>reassa: sotavankilei­rillä,
jossa on -tapettu sotavankeja^
Yhdysvaltain vastaus- sen Johdosta
oli suorastaan loiäckaam .Jotkut pii­rit
antaisivat ulkovallan määrätä
maamme Ja. nuorisomme. tulevalsuu-
(teii!aataan Ja rauhaan nähden. Se
t^xti^sittaisl^,maamme' Itsenäiseen
menettämistä, tfy^ kun Yhdysvai Oja
Johtaa sotilas ;henkilö>on^CanadalIj|
entistä''. tärkeämpi osuus Korean;; so­dan,
lopettamisessa Ja-rauhan työs­sä'
" '
Kaupunldmme' talolla^i^pal^
kahmijat pelkäävät>puhua'Canadan
etujen puolesta. He ehdottavaa yh­dysvaltalaista
kahden :Woäi^f 7
tuustojärjestelmää. Ssää^uin ' hä­peävät'canadalalsuuttaan.'
He
lankenneet punakauhuun,'«m^^Jei-i
maa kommunistiksi JolEaisen;: Joka us-
Tim Buckin kirje Canadan pääministeri
St. Laurentille ennen Lontoon konferenssia
Toronto. — Canadan päämmisteri
St. Laurent lähti tällä viikolla Lon­toossa
pidettävään brittilä'sten kan­sojen,
yhteisön konferenssiin. Joss^
keskustellaan kauppa^loista. tEn-nen
pääministerin lähtöä lähetti
;bor-Frogresslve-puolueen , Joihtaja
Tim Buck päämlnlsterUIe kirjeen,
jossa hän kiinnitti pääministerhi
huomion ' tähän kriitilliseen -kysy­mykseen"
Canadan etuja silmällä pi-:
täcn.^ Kirjeen sanamuoto oU seuraa­vanlainen:
On selvää, että Canada on aihieetr
tornien Ja halvaaimuttavlen: aseis-tatumismönejen
takia liikatuotan­non
kriisin edessä. Se el johdu siitä
etteikö maailma haluaisi vsaada mei'j
dän tuotteitamme. Se Johtuu «iitä,
että me olemme käsistä ja jaloista si-i
dottuna Yhdysvaltam dollariin Ja
meidän * luonnomikkautemme ovat
Yhdysvaltain trustien armollisuuden
varassa.
Yhdysvaltain -trustit ovat halkais­seet
maailman kahdeksi markkina-alueeksi
Ja kahdeksi leiriksi. Yhtenä
markkina-alueena ovat Yhdysvaltain
vallitsemat: suppeat lännen markki­nat,"
joilla Yhdysvallat pakoittavat
kalkki lännen kansat ostamaan sen
tuotteita samaan aikaan kuin se kiel­täytyy
ostamasta miltä mitään tuot­teita.
Jotka eivät ole tarpeellisia Yh->
dysvaltaitt : rvairustautumlsohlelmaa
varten. Toisena alueena ovat maail­man
sosialistisen :^hkon kasvavat
marklcinat, Joiden: alueella asuu kol­masosia,
ihmiskunnaita ja Jossa tarvi­taan
rauhanomaisia tuotteita kansan
tarpeisUn perustuvan uuden talou­den
rakentamista -varten.
Niin kauan kuin Canada on käsistä
Ja Jaloista sidottuna iYhdysvaltain
vallitsemaan Ja suplstirvaan markki­na-
alueeseen Ja pitää itsensä - erossa
maailman sosialistisen lohkon kasVa-i
viita vatiailtamarkUhontai min kau.
an rae saamme kärsiä liikatuotannon
ja rahoitetun kaupänkäynnhi kauheis­ta
seuraukstetia^ työttömyydestä
korkeista veroista, alhaisista palkois­ta
Ja vähentyvistä maatalouden tu­loista.
\ '
Nykyisen maaUman kaikkem tär-l
kein tehtävä on yksien maailman­markkinoiden
uudelleen Järjestämi­nen
Neuvostoliiton hallituksen ehdo­tusten
mukaisesti,
s Neuvostoliitto, Kiinan kansantasa­valta
Ja nUden kanssa ystäTällisessä
yhteistyössä olevat kymmenen kan­sandemokratian
valtiota ovat haluk-:
kaat palautumaan yksien maaibnan-'
markkinaan tilaan Ja tasavertaiseen
kaupairicäyntim.
Sellaiset maailmanmarkkinat edis­täisivät
valtavalla tavalla tymttiitnnn
rauhaa Ja saattaisivat meidän tuot-:
teilaan maamme tavarat niiden mo­nien
maiden käytettävUcsi; mlUcä ö-vat
nyt miden puutteessa, riii^iiuvai-suusstthteemme
takia Yhdysvaltain
dollariin.
Te tiedätte herra päämhiisterl. et­tä
Canada ei voi odottaa mitääniviie-
Vää» käsittelyä Yhdysvaltain talous
dellisilta xoJaUsteUta. Te tiedätte
myöskin, että Canadan valtavia veh-,
nävarastoja ja tehtaiden tuotteita pi
voida myydä Yhdysvaltain mark|ti-'
noille. Te' tiedätte samoin, että josi
Canada, brittiläisten maiden suurid
kauppavaltio, esittää Lontoon konfe-;
renssissa realistisia eihdotuksia yuutf;
ta. rajoittamatonta brittiläisten kan..;
sojen yhteisön keskeistä kauppapoH4
tl&kaa Ja Yhdysvaltain dollaa-inrau-i
takauluksesta vapautumista varten^'
että brittiläiset ja länsi-^uro(q;)an;
kansat tervehtivät- sitä ja- hyväksy­vät
sen.
Teidän Ja teidän . minlsterienne
kalkki tähän mennessä esittämät lau­sunnot
osoittavat teidän omaksuvan.
Yhdysvaltain asenteen, joka on kau-,
kana sellaisesta realistisesta Ja edis-tykselUsestä
politiikasta. Jopa siinä
määrin, että osa brittiläisestä lehdis­töstä
sanoo teitä Yhdysvaltain edus­tajaksi
Lontoon konferenssissa: On
kerrassaan häpeällistä ja alentavaa,
että Canadaa pidetään sellaisena.
Sellainen politiiklui ei vaaranna al-
>ioastaan meidän kansantaV>uttamme
sillä sen takia yibdistetään Canadan
nimi länsi-Euroop^ssa Ja Aasiassa
meidän vahingoksemme Eisenhowe-rlin
ja 'DuUesim ynnä 'Walli.lai,tuun
Ja Yhdysvaltain blljonääireihln.:
Alati lisääntyvät merkit osoittavat,'
että lännen maat —-Ranslca. Britan^-'
ma, ttalia Ja muut -r- vastustava|)^
Yhdysvaltain dollaridiplomatiaa ja
samoin tekevät myöskin läheisen ja'
kaukaisen idän sekä latinalaisen A-merikan
kansat. Jääkö Canada eris­tetyksi
tästä demokraattisen mieli-;
alan noususta? : Vai onko Canada;
Yhdysvaltain apurina ja satelliittina-sen
pyrkiessä maailman herruuteen
— miJiä hullu ja toivotoa painajais­uni?
:Te voitte Lontoossa Irtautua Yh­dysvaltain
politiikasta ja esittää to­della:
canadalaisen irolitiikan /vapaas­ta
maailman kaupasta yksillä maail­man
markkUioilla. Te voitte murska,
ta, eivainoastean maailman kaupan
tukkiruuhkan<vaan myöskinimäaili*
3. PlUtäalkalsfa Canadan valti­on
luoUoä Britannian; Intian,
tinalalsen Amerikan; sdtä läheisen
ja' l^aukälsen Idän maMen kanisoil.-
> le Canadan raok,atanilb(äaen osr
tandirta varte4. / ^' "
' Jos te" otatte iämkn asenteen her-;
ra pääministeri.- avustatte te', maail­man
kaupan ja r rauhan asiaa; Mutta;
jos te Itjseptotaisestlvpidäite .ilfaml
nykyisestä : asenteitanne^ ^"saatte: 1 jte
sen kautta Canadan -työläl6ten,;^far-marlen
ja liikehilesten Ikuisen (vastus­tuksen
siUI^ he ovat huolestun
peloissaan Canadan taloudelli^niu-levaisuu(|
en Johdosta;: Canadan ril;p-piunattomuus
Idin .'kauppa-asioissa
I Ipuin • maailman : rauÄankin''. suhteen
on se ainoa tie, mikä vpl pelastaa
meidän maamme tuhosta.
Te kykenette toimimaan Canadan
kansallisten etujen tiuolesta J6s( M
muutatte politiikkanne maamme tar­peitten:
mukaiseksi, sanottiin kirjeen
viimeisessä lauseessa.
baltaa puhtia Canadan puolesta^yh-djrsvaltaraista;
yliherruutta vastaan,
^^ikötusvaltalset ||iirit Cahadassa
{haluavat-väh'eksyä;Can^^
syyttä/ B^v haluaisivat :n9Jidä,^:^
Yhdysvaltam kotka' nielisi canada-
Bfaailtnan väldlulm
230,000,000 . . . ,
yB::& .tUastoUinen toimisto ; ^ i o l
roaallipan v^uvuksi ht^fXe^n ai-
^ a n 4949 noin 21^,7SefJD00 ]ienkeä.
Samst toimisto cw arvMnut mauQ-
^nan-väklluvun iifSättiTväi» noin eOr
eiKlasukkaalla Jdka p ä i i ^ Joten t ä -
täisi Olla lähes miljoonaa ih­mistä.
- I -"
laisen m a j a i ^ . -
> Tulen taistelemaan koko voiiial-lani^
sltä vastaan. Ko|ostan, että
Canada; kuuluu niille ihmisille. Jotka
että CanadaUa voi olla valoisa- tule­vaisuus
vahi siten, ett% rakennamme
Canadan;^ valtiollist% asemaa ja^^tais-telemmesen
puolesta Yhdyst^talais^
ta tun!^tumi$ta Ja yliheznmtta vas­taan.
f< Sen sijasta, :että sallimme^ Y h d ^ ;
valtain kahmisi ^ kaupai^Syntimme
Britannian Ja Common;weälthhit:mal-den
kanssa, m^dän.pitäisi 1^
kauppastih(eita';nS!denmaiden kfins,-!
sa; -Samalla kertaa :tarvits^nme Ca­nadan
lippua merkiksi Canadan val­tiollisesta
asemasta. Llptm puute te­kee
^helpomomksi'Ulkovaltion yliher­ruuden.
Tulen taistele
vän-: puolesta;:Jolloin Canadan; lippu
liehuaa kaupunkimme talolla.
TÄTÄ
£1 SEKAAIfTUNCT
7- Eilen barroin. ^että jumala M
tavaan Ja maan Ja tänään keml
kuinka h«i loi Ihmisen . . . M i t ä ^
«1 haluaa sanoa?
' — Isä sanoi, cjtä me polveudnm.
me .apinasta. ^
— Se el kuulu mhiuun. Minä e.
sekaannu teidän perheasioihinne.
• • •
PABHAIN rSTAVA
Vaimoni kai&asl viime
parhaan ystäväm kanssa.
Ala nyt! Mmlcälainen mies
liän oikein oli?
; — Sn «edä. JSn ole koskaan aäh-nyt
häntä.
yönä
MIKÄ OLI JÄLELLX >
, iEräs hiprakassa oleva mies käveli
lO-kerokslsen rakennifiuen hissiin,
missä oli useita muita. Kuljettaja
tiedusteli mihin kerrokseen kukin ha­luaa.
Yksi halusi ^olmanteen, toi-nen
kuudenteen, kolmas yhdeksln-tcien.
neljänteen, kymmenenteen jne.
"Mihin kerroksen te haluatte?" ky.
syi kuljettaja Kiprakaiselta, joka el
oUut puhunut mitään.
"Riippuu asianhaaroista — miM
keros on jalella?"
Vetoomus kafisainv/sosiaalisän turvallisuuden
parantamista' keittelevän konferenssin puolesta
ta kehityksestä, Joissa^^ sosiaalista tur-
Hollingerin 350,000
dollarin konepaja
'^Tlmmhu. Viime sunnuntama
avattiin ^HoUinger Consolidated^t^^^
nes-yhtiön uusi 350.000 dollarin hln-tamen
'konepaja yleisbn nähtäv^i.
Tämän imden konepajan ralfentami-:
sen 'sanotaan Johtuneen siltä,' että
vanhan konepajan alla oli maanalai-i
sissa pilareissa rikkaampaa .<>oria|
kuin ndstänyl^ään tuotetaan.kultaa.'
•paskelmat Johtivat siihen tulokseen.)
että on halv^i^aa rakentaa tiuslVko-:
nepaJaikUin.bfbtyä entise^^^5»Is siir^
tämiseen. ~' T ,
,-Bakennns-, I rakennusaine Ja
;: puateolUsnnstyöläfarteni bansainvä^
Unen ^ t o on Helsingiltä lähettä-
, nyt lehiMiimne julkaistavaksi sen-
Toisen maailmansodan päättyessä
kalkki maailman kansat toivoivat hy-
-vinvoinnin Ja turvallisuuden saavut­tamista
Ja jatkuvaa^^dlStystä,yhteis­kunnallisessa
elämässä. ; i^Ityiäestl ne
toivoivat.-vallitsevien^sosiaallvakuu^
tusjärjestelmien parantamista ja laai^
jentamlsta Jä sellaisten/^ sosiaalisen
turvallisuuden: Järjestelmien luomis--
fa, jotka öuöJaisiVat koko vätetöä kal­kilta
/stälaälisUia^V^^
Tämg^: liike olinlin, voimakas, että
sosiaalinen laln^ääännön eri aloilla
ja ;6en>soveliainlsessa todella saavU'
tettilri merkittäviä edistysaskelelta. ;
.'^T^mävsuplndsa' keM^
kaan ulottunut k a i h i n maihin, vär-stekin
eiiriom^issa Ja < taloudellisesti
jälkeenjääneissä.-mäis^ jal |öälaaii-nen'
-turvallisuus edfeUöenkm' miltei
olemattomaksi.
"lkm hetkeUä ei kansoille .tarjota
entisten . ^avutusiien' v parsmtamlsto
vaan^ lie > -voivat -todeta^ tiäinvastaisen
siiimtalUksen cjlevan^s^ rU-;
seaxnmissamalissa'^ iWätter60^
lainsäädännön : t}iirl8sä 'c^ahtumusta^
Ja mbnet Jo aUuiisemnilnvhyväksytyt-kin>
jUUd!8tus^unnlteImat on Jätetty
toteuttamatta. Erityisesti työttö­myysvakuutus,
V'Vanhuusr, ym.: eläk­keet
Ja:^ii;ausvakuutus, samoinkuin
muutki^;; sosiaalisen turvallisuuden
muodot ovat :olleet hyöltJtäysten: koh­teina;
vAIaissa^ Joissa ;ei ole minkään-lalstavsosiaalisen
turvallisuuden jär­jestelmää,
on sellaisen luominen koh­dannut
uiisia esteitä,
"Inllaailo; elinkustannusten nousu
Ja' raskaat Jälleenaseistumiskustan-niAset
« ovat alentaneet >^siaBlisten
etujen asrvoa Ja vaarantaneet spsiaa-llvakuutiisjärjestelmien
ylläiittoa.^
Miljoonat lhm'set tuomitsevat täl­laiset)
:^ehityksezi,V koska - ka&ki tie-tävät,^
että maathnanyfaloudelliset Ja
tetaoUläetinahdollIsuudet^ takaavat
riittävät edellytykset: «osiaaiisen tur­vallisuuden
Jatkuvalle '.kähitykselle.
manherruuden diplomatian. Te voit­te
avustaa valtavalla tavalla maail­maa
uudella tavalla - Järjestämisesi
sä — maaliman rauhan talouspulan
ja sodan asemesta.
iMe ehdotamme, että puhuisitte
^ntoossa seuraavien asioiden puq-lesta:
1. TäydeUlsesti Yhdysvaltain
dollariblokin ulkopuoliset brtttl-
Iäisten kansojen yhteisön kauppa­sopimukset,
että Canada Ja muut
tämän yhteisön maat ostaisi vai'
Canadan dollarien arvoa vastaa­vasti
tämän kansojen yhteisön
täotteifa,' Tsstiheebsi Jokaisesta
Canadan dollarista. Joilla Canada
on ostanut mistä tämän yhteisön
lunsojen maasta tahansa.
- ' • 2i Maailman kanpan Tapaatta-^^
minen Yhdysvaltain raatakaolak-sesta
Ja Irab' mlUoonaa; asukasta
käsittävän sosialistista maaUman
'Oäaa »koskevanfkaoppapannan. lo­pettaminen,
maaUmanlaaJolsten,
marfcklnaln luomista varten.-
Se almenee niiden, maiden sosiaalises-ivallisuutta
laajennetaan järjestehnäl-lisestl.
^ " '
•A Mitä erilaisimmissa pihreissä ilme­nee
tämän Johdosta tuntuvaa, oikeu­tettua
levottomuutta ja kansojen
jpyrklmys: tällaisen yhteiskunnaUisen
taantumuksen: lopettami^ksl Ilme­nee
yhä yoimali^amndn. Nimpä
anmiatillisestl järjesi;^^
lääkärlpihrltv sosiaalisten; ky^ymyrt
erikoistuntijat Ja sen eri alojen tol-mlhenlcUöt
W
jolta^ sosiaalinen^ turvalll^ koskee
ja Jotka ihaiualslvat nauttia seneduis-ta/
ovat ryhtyneet päättävään 'toimin­taan
vnykyisen suuntauksen muutta­miseksi.
, ' (Näin (Maailman Ammattiyhdistys­ten
Liiton aloite:kansainv^llseh kon^
ierenssin: koollekutsumiseksi pöhtK
maan-sosiaalivakuutuksen ja sosiaali^:
sen turvallisuuden puolustamista, pa­rantamasta
Ja laajentamista vastaa
tämän hetken vaatimuksia.
. -KansainväUnen Konferenssi suun-'
niteltiln ensin pidettäväksi v. 1932
JoulukUUsäfa. mutta ^ r l maiden edus­tajain
toivomuksesta se.on siirretty v.
19S3 maaUskuUp pälvIksL Konfe­renssi
: kokoontuu i itävallassa, riyie-nlssä.
Koziferenssille esitetään seuraavaa
työjärjestystä:
1; Tydjärjestyksen hyväksyminen ja
järjestyminen.
2. Sosiaalivakuutuksen puolustami­nen,
parantaminen, laajentaminen ja
aikaansaaminen niihin maihin, Jois­sa
sitä el veläole.
3. Konferenssini päätöslauselmien
hy väksymmed. 1
Y On suimniteltu, että .konferenssi
käsittellslrkaikiUe katsantokannoille
avoimessa keskustelussa eri maissa
saavutettuja tuloksia, .tarkastelisi
koiitoreettisesti nykyistä tilannetta'<fa
hyväksyisi sosiaalisen turvallisuuden
ohjelman, jossa'tuodaan esim-soslaa<
Ilsen turvallisuuden yleiset periaat­teet
Ja määaritelläänlsuojelunormit
kalkkia sosiaalisia vaaroja vastaan.
Konferenssi, päättää myös keinoista,
joillaVrtätä ohjelmaa)voidaan toteutr
taa sekä'puolustaa Ja parantaa so-
Israelin kirkkojen
johfajaf vaalivat
armahtamista
; New York. — Rosenbergicn puolus­tuskomitea
tfedolttaa, että Jerusale-jnin:
kli^kkojen Johtajat ovat kehoitta-neet,
presidentti Trumanai. myöntä­mään
armahduksen . (Ethel ja Julius
Bosenbergllle, jotka tekaistujen ssjt-
.teiden-perusteella tuomlttilu maan-petturetoa
kuolemaan.
Kahdenkymmenen Jerusalembi ^
kirkonjohtajan allekirjoittamassa
armahdusanomuksessa sanotaan, et^
t ä milloinkaan ennen emmeole tun­teneet
tapausta, että demokraattises­sa
maassa olisi rauhanaikana tuomit­tu
-ketään kuolemaan sellaisten syyt-teiden-
perusteella kuhi tässä tapauk­sessa.
iAUe^joittajain joukossa on ylim­män
'rabbljarjeston Joilta jia yia.
huomattuja juutalaisia kirkonmiehiä.
Lunta satanut
Englannissa
Lontoo, -r- 'Ensimmäinen lomi: satoi
täällä sunnuntaina. Lumisade kesti
noin tunnin ajan, jonka jälkeen ai-leoi
satomaan vettä.
' 'Kaikkialla lEJnglannlssa ilmoite­taan
olevan soraa. 'Lämpömittari
on Jäätymäplsteen alapuolella.
siaalista turvallisuutta.
Keholtamme kaikkia sosiaalisen oi­keudenmukaisuuden
puolustajia yh­tymään
tähän vetoomukseen. Kehol­tamme
kaikkia tähän aloitteeseen
myönteisesti suhtautuvia henkilöltä
ja järjestöjä lähettämään konferens­sini
edustajansa. Jotka osallistuvat
sen- työ*entelyyn Ja. myötävaikutta­vat
sosiaalinen turvallisuuden puolus­tamiseen
ja edistämiseen tähtäävän
toiminnan tason kohottamiseen sekä
sosiaalisen turvallisuuden "luomiseen
^nne; niissä sitä ei vielä timneta. Si­ten
tullaan aloittamaan valtava inhi­millinen
toiminta kansojen elintason,
hyvinvoinnin ja onnen puolesta;
Wienissä syyskuim 16 pnä 1952.
Kaikkia sifä k ö h i i i i ii
"Valitut Palat" Ju^aisua baltloi- maailmassa^ niin," i>aksUJa ^valheita
tuneena ;yl^t§§^ä|n,-^Tk>^
paan Sanan Kivlperän^ Pekka/sahol
viime tpistalna» että tämä "':^e
Beader'a'D^est'^ julkaisun suomin-kleUnen
luomus "Valitut Palat» on
"Valnikkaian raja-aseman"" .takia
.vähän siistitty suuremmista va^eis-^
taan ^ ; ja alksl sltä^i voitaneen sa-:
np^ "Vallttmen valheitten» julkal^
suksi. V
Kalk&i vähänkm "Reader'8 Dlges-tiin"
tutustuneet ihmiset tietävät, et­tä
mainittu .>JuIkaisU;:oq; sisältönsä
puolelta todella • htuilella '^ valittua
täantmuspropagandaa{^
siallsnaia Ja Imlkkeaedistys^ vastaan
taantumuksen Ja sotävllUtyjksen puo-lesta.
Meillä on muuten harvoin oUut t U
laisuutta onnitella Klvlperän Feidcaa;
kirjoitustensa johdosta, mutta, tässä^
yhteydessä «ne-tialuanunesen^tehdä.
VaUtka hän yrlttääkln kääntää asiat'
päälaelelen. nUn tosiasiaksi Jää, että;
Klvi^erän^^Peican: slelunvuodatus on:
mainioesimerkki ^sHtä mlnklUalsta'
"taktiikkaa'^ sotaiset taantUmusvol-mat
liarjoittavat. ? :Tässä ,tapaukäieisa 1
rBeader*s Digest!* syöttää P muualla
Suomen ,ä8iol3tf[;/,eil& ^ £ U t t t t ^ :ne
eiv^t miten^n renaakäy '£i'aiuu£'j
.slii» johtuUi-.-cftäLsuomenkleUnen
•iyalitut Päilal-..JputuU'^nUtä kaunls-j
telemaan ja Jcarslmaan. ' " -
; On sanottu,- että kim sanomalehti-;!
mies on oikein perinjuurin laiska,
hän leikkaa teisten khrjoltabsla ja:
tahrateeraa nUtä Jukljollleen. Tässä
tapauksessa asiassa on paljon perää,
sillä tosiasia oiv että allekirjoittanut
el: ole suomenkielisiä ''Valittuja Pa­loja**
lukenut. T&nän kirjoittaja el
siis ole voinut ko. vertaBuJa tehdä
Ja siksi on turvauduttava-Klvlperäh
Pekan .lainauksiineja suomennoksiin.
Lainaukset ovat v^iis Klvlperän P??:
kan kautta tullelia. Ja seuraavanlai­sia:'
^^;iSssä; taannohti oU Englanninkle-;'
Unen The? Reader^sJSigest* lainan-^
nut ' t ^ . NeW8 iWorld Bepon'^ leh­destä
< kirjoituksen 'Fhdand I>e!ivers
tlier Goöds Agaln''^ Joka slttenvUmaan-'
tul ^^^alittUjen Palojen! majrraskuun
nutneroon. J
"äanbtun :ldirjoltkusen ensimmäi-;
sessä kohdassa on 4ause: 'Sillä kab^
deksan^^ PitlsS u jfa rasittavan vuoden
' Jäilkeen he (suomaia^et) ''^vat nyt
täyttämässä määrälleeu;korvausmak-
^ut. sodasta, Jfpiika: Venäjä aloitti ja
Sdoml hävisi.'
'VaUtuiasa ^ Paloissa' oli kohta
hienosti: tiäpsäjjtetty.kuidumaan näin
'lK^hd6ksan'£fi^n:^ja'^
täyttämän-i.vuoden • jäikeen: Suomi on
nytvsuunn^telmlen md^{sesti suorit­tanut
;loppuxm , korvaj^relkansa' so-:
i^tä^-Johon' ^ ä a ' toisen -n^
fiödan aikana tahtomaitaan joutui ja'
jcmka Ml^vlsl» ' ' ' •
^^'Korostukset-ovat allekirjoittaneen,
mutta ne ovatr Juurl^ tiiltä '^Vainikka­lan
raja-aseman'^ aiiieuttamla"muu-;
toksia!*. mistä Klvlperän Pdtka; pu­huu.
-Mutta Jatkakaamme -lainausta:
"Toisessa pa&assa klrojltusta on
seuraava.kOhta: Suomalaisten:täyQd
rakentaa et ainoastaan laivat, mutta
tbeidän :.oU varustettava ,ne;-kailBen-lalsllla
välineillä, lukutmottaenveltr
set.V haarukat; Ja, leiväniegckausko-neet.::
'Sovietin. ykaltyläcohtamäärlt-telyt
muistuttivat JotstomaOnistaJa-lalvojen'
-vaatimuksia' enenamän -kuin-rahtilaivoja.
Matoilla vamstetnt lat-tiat
vaadittiin Mnaajlln Erään
rahtilaivan hylkäsi tsdvtettt-tackas-
:taja : sen -rvooksl .knn '..nahkasobvassa:
kapteenin hytisi ssnm» kmid kes­keltä
alas. Kalaitaja-aloksei täytyi
varastaa Jnnnlsaappaldln'saal^
mleliistsne;i:tt3s; -veiäiainen:;Iaivnrl
boeUdntU mietdataoaan soptvatlBo
saappaat Jalkaan 'ennen'^lam: lian>al«.:
Idkirjoitti .aluksen vastaanotfopape-v
•' '"SUomentkiellsessä halituissa Ri­ioissa'
oU loppu näpäytetty koko­naan
pois *rahlIlaivolsta' sanasta läh­tien.
"'•Edelleen englanninkielisessä kir­joituksessa
mainitaan, etta: -YU 75
entistä saisalaista' liikeyritystä Suo­messa
omistavat venäläiset tänään
Joko osittain taikka. kokonaan." ,
"Suomenkieliseen se oli muuttunut:
•He^ omlstaavt tällä hetkellä koko­naan
tai osittain 75 pros. entisistä
salcsälalsista finnoista. ,v
'/'Emme,tiedä, miten noin tärkÄ
kohta on votaut nota täydellisesti
muuttua . . ."
Kuka vielä rohkenee sanoa "ettd
Natsaretlsta tule mitään hyvää"? Ai­nakin
Vapaan Sanan lukijat sairat
nyt tietää, (Vapauden lukijat ei
moista moskaa luebaan) että "Valitat
Palat" on kaksinaamaisten veijarien
Julkaisu, joka puhu samasta asiasta
yhta snomalalsUte lulcljoilleen j»
vaUan-toist» sellaisiUe ihmisiUe jotka
eivät Suomen asioita tunne.
Muissa tapauksissa menet^too
tietysti samaHa tavalla. -Jo» " ^ ' ^
julkaisee Jonkun tökeiyyden em.
Ranskan.asloista, niin yUäolevsn^
meikin "perusteella voidaan ti^s»
olettaa, että sen ranskankieUsKS»
painoksessa sitä sUitetääa Ja tto-niatellain
-~ Ja Jätetään kalBain
tökerölmmät kohdat pois. kuten ta­pahtui
"VaUtuIssa .Paloissa" Kivipe-
*fin" iPekan selostuksen mukaan.
Kannattaa sitä mainostaa täiaa-ta
kamdonttiaf — ffinsäkoura.