Vapaus, November 27, 1952

              ;jant;<nan «auhannenvoston joh-ftolniota
kokoontui Wienissä lokakuun
JlS pnä. Kokouksessa tehtiin valmis-
Iteiaja maailman raubanystävlen kon-fgressla
TOrten ja hyväksyttiin s^^^
Iji^va. lausunto:
SlaaHman xaubanneiivoston vetoo-finus
tVienin rauhankon^essin puo-flesta
on saavnttanut suuren huomion
I ja Johtanut huomattavaan toimlnnalr
jlisuutecn.
Väkivaltaisten .toimenpiteiden oh-fniuuuumnnn
aolnnn: > nnnnnnetaoat
[jeima kansainvälfsissä suhteissa lon
jiierättänyt pelkoa vaarasta, joka tu­llee
Joka päivä ilmeisemmäksi; 1^-
{laisen tilanteenedessä enemmistö
kaikenlaisista yhteiskunnallisista
Ubinistä, erikoisesti poIiittiset> unio-
[nisUset, kiikolliset ja pasifistiset, ovat
omaksuneet näkökannan, että on löy-'
Paras joululahja
Suomeen on edeUeenUn :
TANSKAN PAKETTI!
ISysl m'äärä kahvia minkä saa 11-
tnan tullia lähettää Suomeen.. Ja
taatusti HYVÄÄ KAHVIA. Pake­tit
menee nopeasti ja,hyvässä kun­nossa
perille ja ovat halpoja sisäl­töönsä
nähden. Tli 7 suoden kii­tettävä
palvelu; talkeen. Kaikki
paictit edelleenkin vakuutuksessa.
"SAIMAA"—$6.50
2 Ig. paahtamatonta; extra::;ptima
kahvia.
"OLYMPIA"—$7.70 -
2 kiloa paahamaitonta MedeUlni
kahvia, 4 Ibs riisiä, 2 Ib. rusinoita.
'TENNIA"—$9.40
4 Ibs. paa/hd.Ykahvla papuina 1 ib.
pusseissa, 3 Ibs. riisiä, 1 Ib; luumu^
ja, 1 Ib. rusinoita.
lähettäkää ajoissa! Älkää jä-ttäkö
viime tinkaani
NORDMAN (Begisfd)
Suite 338—Dominion Sqnare Bläg.
MONXBEAL, QUE.
dettävä
jasta.
Kuinka voidaan
sodat lopettaa? i
Kuinka voidaan lopettaa kgla&ai'
•ta?;:::-;;:;.
.Kuinka voidaan/tuträta kansojen'
riippumattomuus Ja taata jokaisen
maan turvallisuus?^ N
Vastaus nalliin Jtysymskfliin vtOi^
daan löytää ain()astaän:xauhaa ra^^
kastavien ihmisten v^ustajäin kes^
kustelun avulla.
^:
Tsi. jonka maailman-raUhujneuvosto:
on kutsimut. tulee olemaan» kansain»;
«välinen kokous, jossa mlfihet ja nai-^
set. erdafset olosuhteet>jaelämjnta»:
vat omaavista vmalsta : kokoontuvat
yhteen.
Maailman rauhan^stävienkongres^^
si pyrkii löytämään vapaan Ja niken^
tavan keskustelun ^vulla käytännöl-i
Ilsen ratkaisun kysymyksille Jotka tä-|
nä päivänä jakavat maailman. ]
Jos sopimukseen: päästään edes!
yhdessä kysymyksessät^^tulee se teke-|
mään helpomnuiksi yhtei^^mmänyk-^
secn pääsemisen; n^öskin toisissa ky-;
symyk^ssä ; ja siten helpottamaan
kansainvälistäy Jännitystä.
Hyväksytty yksimielisesti.
<Wien. lokakuun 16, 1932.
Philip Bramur. Buotsia- Amerikan Linjan <SAL)
ial^paketfi osaston Johtajai'keskustelee .sthteeiinsä
Norma Johanssonin kanssa.
KOUKMVISIÄ JUOKSIiOITÄI
Lumituiskujk VSA:n
länsivaltioissä
Amaril^o, Tex.- ~ lääUä tiedoitet'
J,iia tiistahia. ett^',ltin^ oh satanut
10. tuumaa ja xyoldtakas-tuuU on ka­sannut
sitä nii4; paksuihin kinoksiin^
että $en tabfa liikenne maanteil^
on pysähtynyt. Tiellä ^ j Iu|
mimyrskyn'johdosta si^eih^aakanl
sakoulu. ' ' ;i
• lämpömittari on%yöskin laskenut
22 asteeseen. - '"-^U '* . I
Valkoinen vj^ris
Cliicago. — l^äUä olevassa Louis
.Tasin klinteimistÖViliiUstossa on har-vhiainen
kesy lint^'.: fie on valkoineri
varis, jolla on vfialeanpunainen nok<^;
ka ja;jalat. Set\ba^|tkuu:kuin koira;
ja osaa sanoa muutaman sahan. Sa­moin
se osaa hyisillä.
DR. ROMAN PNIEVySKI
Monivuotinen praktiikka Euroopan haomatolnunissa s^nalols»
Erikoisalana slsustaudit, naisten, lasten ja veneriset taudit. Nielurisat
leikataan uudella menetelmällä kivuttomasti ilman .veren vuotoa.
Vastaanottotnnnit: Kello 3—8 ip. "
3537 PABK AVE.' Puh. HArbonr 7623 JMONTBEAL, «UE.
Valitkaa äänilevynne tästä uudesta
joka qn juuri saapunut kauppaamme
® COLUMBIA
MY 1 Vanha merimies muistelee, merimiesvalssi,^ Eugen Malmsten
Iltakellot, Fox-trot, Eugen Malmsten
MT 2 AI, AI, miten pieni musn, valssi, Eugen Mabnsten
Margona — Tango-Rumba, Eugen Malmsten
M¥ 15 Kippari-Kalle ja maailman.Mattil-Mattf Jurya ystävineen
KIppari-Kalle Ja Maailman-MatU n-Matti Juzva ^
ystävineen
© TRIQLA
T 4042' Ennen Muinoin, fox-trot. Kipparikvartetti
Vain ^valUnen tyttö, slow-fox. 4'Hertta"
T 4044 Maasta se pienikin ponnistaa/Jenkka. Villio Vartiainen
Tee näin — älä näin, valssi, Vilho Vartiainen
T 4045 Minä laulan onnestain, tango Veikko Tuomi
' Aatoksin luokse annaan, valssi, V e i i ^ : :
T 4046 Karkausvuosi, jenkka. Arvo Ukkola Ja "Kulkurit-
Rempallaan, jenkka. Veikko Tuomi ja "Kuttaurit"
T 4047 P^tekan luoksesi, tango, Vilho Vartiainen
Hälpymätön muisto, valssi, Vilho Vartiainen
T 4048 Nanti onnestasi, tango. Vilho Vartiainen
mipaan katsettas, valssi, Vilho Vartiainen
T 4049 HymyiUt Silmin Idiickafai, tango, Arvo Ukkola
Onnen rävel, tango, yelkko TUomi
T 4050 Ensimmäisenä Utana, Olavi Virta
Taivaalla loIsteU kultainen kauhut, ballaadi Kauko Käyhkö
T 40S1 Mitäs Me taltdlljat. valssi. Kipparikvartetti
Pyykkinaru, jenl^. Kipparikvartetti •
T 4052 Mamman pikkn pipana,^oksi. Kipparikvartetti
Kimmon puuhevonen, lastenlaulu. Kipparikvartetti
T 4053 Romanialainen serenaadC tango. Veikko llmmi
Soittajan sävel, valssi. Veikko Tuomi
T 4054 VUmefaien valssi. Veikko Tuomi
Pieni hymysuu, f dksi. Veikko Tuomi
T 4055 Osa elämääni, tango.'Olavi Virta . .
Mr. Törrönen, jenkka.' Olkvl Virta Ja "Kulkurit"
T 4056 Syysmietteifä, valssi. Veikko Tuomi. • ' ,
Onnen-pyöiä valssi Kauko Koktonenktun^
T 4057 Noori ihanteeni, tango, Olavi Vhta;
A]ikcsa-Anttl,ienkka, Olavi Virta ja "Kulkurit-
T40SS laphi Jenkki, VlUio Vartiainen ja "Kolknrit-
Rlnken-ViUen polkka, Vilho Vartiahien.Ja ,'VuIkuzit-
T 8031 On lautana pienoinen kahvila; Kipiparlfcvaxtettf'
^^^^^^ ;
® RYTMI
R 6130 'Polkkadkermä, hatmonikka Paul Nonjback
OI hiljaisuus harmonikka Paul Norrbacki
B6131 Raviradan tyttö, jenkka. Justeeri
Ravitalli, Jenkka, Justeeri
® LEIJONA
T 5065 K c ^ t a , polkka. Tapio Rautavaara
TalonpoikalssefCBsadi, valssi. Tapio Rautavaara
T 5066 lobfövafasl, merim. valssi, Tapio Rautayaaja .
Oikeassa fcanirniigissa mutta väätälB kadaUa^ fcuplettiroxr
trot, Tapio ^trtavaara
/ HINTA $1.25 KPL.
(Osta^ Boafcsettova lähefyskolni) ^
PostitiiäukiifrU tulee kädtt^
Lähetämme levyjä kaiUdallelCanadassa.'^
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS P0BLISHIII6 CO. iTf>.
P. 0.80X69 ' SUDÄirasr, OHTABIO
':iHelslngtssä olivat äsken kokoontu-neet
suomen luheiluaslantuntijat. Ja
valmentajat pohtimaan kysymystä
siitä, mistä johtui suomalaisten juok-i
»ijoiden huono menestys Helsingin
otyn^iaklsoissa ja mitä olisi tehtävä;
et^tä saataisiin Suomen Juoksu Jälleen
sille tasolle missä se oli loistoaikoi-naan;
Kumma että tähän kokouk-feen
'kutsuttiin asiantuntijoiksi Ja
neuvonantajiksi, sellaiset suuret lur-heilusankarit
kun Nurmen Paavo.
Kolehmaisen Jiannes.^ Lcaitlnen.:: Iso-hoUo
ja monet muut, jotka eivät ole
kelvanneet antamaan ohjeitaan ja
neuvojaan aikaisemmin suomalaisille
Jlioksijollle, vaan satulassa ön Istunut
ylhäisessä; : yksinäisyydessään suuri
>ifalste. .Suomalaisten suurempi ro-
'l||i^dus luontoon iclsoijssa Johtui Nur-r
men sanpjen mukaan siltä, että jo
karsinnoissa .olivat juoksijat selvästi
ylikunnossai Nyt puhutaan entisistä
lolstoajolsta Ja suurista miebdstä, ]oi<-
den lulokset eivät ole edes sellaiset­kaan
kuin nykyhetken' suomalaisten
nuorten Juoksijoiden, sillä tänä ke-:
sänä on 12 miestä juossut kympin al­le
puoli tuntia maailmassa mutta
siihen eivät päässeet paihaina päivi-xölän
: Nurmi, Salminen, iLehtinen;
Isohollo eikä muut tekijät, tämä
' vain osoittaai miten suiiresti keliitys
oh -mennyt eteenpäin ja kuinka eri
maissa fanaattisesti on ryhdytty juu-fi'Juoksurintamalla
menemään eteen-pätai.
Ovathan Julin, Posti, Johans­son,
Taipale ja muut juosseet tänä­kin
kesänä 'paremmin . kuin monet
suuret aikaisemmin. Nuori Julin k^
k^ill ensikerran eläiss1^U¥^l^rmp^.'ä^a
Juoksi'kylmällä Ja kangistavan kole­alla
säällä heti loistoajan 30,00 J2.Hy-
,vä:.on muistaa että .Nurmen paras
äika on 30.08.2. Salmisen 30.05.6. Isor
hoUon 3012.6. Lehtinen 30.15.0. muu
tämhtxnainitakseni On muuten -var­maa,
että Julin jo tällä kerralla olisi
pystynyt alittamaan puolituntia «nsi-r
yrityksellä jos rata oli' kovempi Ja il­ma
lämpöisempi Tämä osoittaa, etr
tä nykyhetken;; aines on yhtä hyvää
'kun mitä se ermenkin on ollut, ellei
:]>arempa{dcin.' Johan myöskin Posti
alitti puolituntia (Helsingin olympiaf
koissa. Aikaisemmin on sen tehneet
vaan Mäki ja Heino.
Tässä kokouksessa vanhat tekijät
Olivat sillä kannalla, .että maast<^
Juoksu, hiihto, kävely ja voimistelu
ovat. ne pohjakelnot Jollia on ennen
pkässeet suomalaiset kuntoon Ja pää^^
sevät nytkin Jos vaan innostusta riitr
töä. -Valste oli taas sitä mieltä, ettei;
hiihto ole hyvästä ja etta se vaan te­kee
koukkupolvisia juoksijoita; Nau­rettava
juttu. Talvisin hiihtäen ovat-iuomalalset
suurjuoksijat hanldcineet
kuntopohjaa eivätlcä sentähden otö
oilcet~Ttöukkupolvisia. .Hiihtoa ovat
harrastaneet Kurikkala, Olkinuora,
Mäki. Pekuri, Isohollo Ja monet muut;
Ruotsalainen suurjuoksija iKyström
Juoksi talvella Joka päivä pari tuntia,
hiihti pikamatkoja Ja pitkiä matkoja
kilpailuissa mm. Wasa-hilhdo6sa ÖO
km. ja oli tänä kesänä.37 vjuotiaana
loistdtunnossa. juosten Ruotsin ennär
tyksen kympillä 2923.8. viitosen
14.15.8. Hiihtäjiä ovat norjalaiset
juoksijat Stokken 29.54.0, samoin tä^
män kesän yllätysmies suomalaisten
voittaja 'NorJa-iSuomi maaottelussa
nuori Saksiriki 20.48'4. Samobi suoma­laisten
«voittajaV Holmenkollenilla '18
km.:3renden;.' joka voitti suomalaisen
Laineen estejuoksussa Suomi-Norja
maaottelussa.
^Tltä luetteloa voitaisiin Jatkaa;
vaikka kukka pitkäUe, mutta riittä-:
köön tämä esimeikiksi kuinka hiihto
on hyvä harjoitusmuoto myöskin
juoksijoille, puhukoon Valste suurena
suomalaisten Johtajana; mitä haluaa:
onhan myöskin meidän fLiittomme
perustamisesb lähtien juoksijat olleet
suureltai osaltaansmyöskln mestari­hiihtäjiä,
nhniä olisi paljon Jos niitä
tahtoisin esittää. Siis suomalaisten
huonoon kansainväliseen: menestykr
seen ei liene syynä se ettei osata nyt­kään
harjoitella mutta kuten kokouk­sessa
todettiin on nykyinen nuoriso
elnesfia, Jolia ei ole sitä fanaattista
Intoa Ja uhraantuvaisuutta, pyrkiä
kovan vaivan ja harjoituksen kautta
vposi Vuoden Jäliceen' tuleviin säaVu-''
tuksibi/kuten teklvlit entiset tekijät
tS^t vjlot ja. riemut myöskin ovat
^vetäneet nuorison mukaansa; Myöskin
h^Ipammat urheilumuodot Joissa mlea
ei joudu niin lujille'kun Juoksussa, on
vetänyt pdrasta :aixiesta mukaansa;
Kuten pesäpallo, koripallo, suunnista­minen;
painonnosto ja 'monet muut
lajit Joista joukoista olisi pitänyt
saada ainesta Juuri juoksuun.
V - Muiden kansojen valtava >esiinmaraf
si ja hirmuiset tulokset puhuvat siitä;
että uihellu el enää :>Me suomalais­ten
monopooU Ja että niillä tulokslUä
Joilla suomalaiset Tukholtaian, Ant^
verpenln, Amsterdamin Ja muideiai
olympialaisten -aikana.' 'ihmetyttivät
maailmaa, ei enää pärjätä. Sitä tö^
distaa estejuoksun> valtava kehityii
kun monissa miehissä tänä kesänä on
alitettu 9 minuuttia vaikka sitä en*''
nen ei osattu haaveillakaan; oh' eri­koistuttu
ja tutkittu: tekniikka läpi­kotaisin
ja muodostettu harjoittis
myöskin sitä vastaavaksi. Kyixqiistä
on tullut nopeit^tentmli^ten matka Ja
suurissa kansainvälisls^-: on Juostava:
alle puolituntia voltt;aakseen. 'Maira-toonista
on tullut matka; Jota 6i enää
^junnau6tyyl;llävoiteta.^Zatopekln Ee­melin
aika Helsingin märatoonllla vä­läytti
mihin ollaan'menossa Ja - moi
nlen muiden miesteh^ldhden ja puo^
Ien tunnin alitus puhuvat kovasta
kehityksestä Ja nopeudesta;, Eihän
Nurmen, Kolehmaisen,: Stenroosin,
Maretelisln Ja muiden suurien aikana'
kukaan päässyt maratoonilla alle
kahden Ja puolen tunnin, nyt Juok­sevat
Jo suomalaiset Karvonei^ Puo­lakka,
Koskinen alle Vtämän a Jani
Karvonen kylmällä' Umälla ihmeelli­seen
aikaan 2i25;19.2 Ja ;Varmastl pa­rantaa
vielä. Harjoitusmenetelmät
ovat varmasti muuttuneet Ja kehitys
kulkee eteenpäin.
. i3 vatko; suoinaiaiset ;;jääneet< harjol
tuksesn nähden kiin-Jämpsän äijä
junasta ,s:tä en usko. Kyllä suoma­laiset
ovat hyvää jä keätävää äinestsi
ja ovat näyttäneet, että voivat nous^
ta korkealle juoksijoinakin. Sj^nä
huonompaan: menestykseen Juuri täi-;
la hetkeUä vdl olla se. että jäävät
suurten kehittyvien maiden varjoon.
On aivan selvää että nykjyään Juoksi­ja
Joka Juoksee kympin alle puoli tun­tia
ei saa olla työmies Jäca työnsä lo­puttua
lähtee harjoituksiin. Se: aika
on ollut Ja mennyt. Joka ei ypi saada
parempia v harjoitusmahdollisuuksia
miehilleen Ja naisilleen on; jäänyt Ju­nasta.
Tämä viittaa Jo ammattimai­seen
harjoitukseen,. Jota se todelli-
.fiuudessa tänä päivänä on vailcka am­mattilaisia
ei ollakaan — mukamas;
Tässä kilvassa pienet köyhät maat
Jäävät jälkeen, eivätkä voi kUpaUla
suurten rikkaiden maiden kanssa ja
taata urheilijoilleen ..vaan harjoitusta
tuloksien vuoksi Ja työ pois. Missä:
sitten on raja: amatöörin Ja ammat-i
tilaisuuden välillä se on luku erik-
..seen. — Tekonimus.
*Me yhdistyneiden kansakUntien
kansat, vakaasti tahtoen — palauttaa
uskon ihmisen i;tenisoiketdcslin--^ .se­kä
kansakuntain, suurten Ja pienten,
yhtäläisiin oikeuksiin": näin Juliste­taan
YK:n peruskirjan: 'Johdannon
ensimmäisissä lauseissa, samalla kun
niaailmanjärjestön päämääräksi ose-tetaan
(1 luku. 1 art.) "toteuttaa kan­sainvälinen
yhtelst3rör-> elvyttämäl­lä
kalkiUerotuuh,«UkupuoIeenvkle^
leen tai uskontoon'katsomatta kuu­luvien
lhmisoikieukslen~ Ja perusva­pauksien
kunnioittamista*.'Sama pe­riaate
toistetaan kansainvälistä 'ta­loudellista
Ja sosiaalista yhteistyötä
koskevassa IK luvun 65 artiklassa, ja
09 art. suoranaisesti velvoittaa kalkki;
Jäsenvaltiot tukemaan- näiden : tar­koitusten
toteuttamista.
4oa vailla olev^ alueita koskevassa'
XI luvun 73 artiklassa velvoitetaan ne
Jäsenvaltiot^ Jotka 'ovat vastuussa' täi-'
laisista alueista;?ttmnustiamaan peri­aatteen,
että "näiden alueiden asuk­kaiden
edut ovat ensisijaiset^.: takaa­maan
'niiden väestön - ^^poliittisen, ta­loudelliseni
aosiaalisen Ja Mkasvatidc-
«eUisen edistyksen^ ^sen oikeudenmu­kaisen
kahielutt'sekä sen KuoJeanUsen
iväärhikäytöksUtä" sekä^ edistämään
iiäldeh alueiden itsehallfntoa]Ja ^'va­paiden
poliittisten laitosten -kasteet-taista
kdiittämtstä». Ja •vaikka ^pe-ruskirjan
1 luvun 2
18 kultakaiv^ntoa
toimii Quebecissa
Quebec City. — Viime syysk. oli
Quobechi^ maakunnassa. toiminnassa;
18 kultakaivantoa; Joista huomatuin
oli iLemaque, Jonka^uluvan vuoden
9 ensimmäisen kuukauden tuotannon
arvo oli 3470,841 dollaria. Plenhi oli
Bevcourt. jonka' tuotanto samana al4
kan oli ainoastaan 98y441 dollaria;
Näiden varslnatotenvkultalcalvanto^
jen lisäksi oli maaktumassa U muuta
metallikaivantoa, '^jotka tuottivat
myöskin;kultaa.^ Kaksi ^hUomatUinta;
niistä olivat Norandarja, <lu«nont;
joiden tuotannpn arvo pU tämän vuo­den
yhdeksän ;en8/mmaiis<b. kuukau­den
aikana'SX>^j^/ja 2,876;23S döu
laria. Muiden metairikaivantojenkul-:
lan tuotanto oli 320j000 dollaria iai
vähemmän. -
YK:tä sekaantumasta;",
d8ä!seen'toähivaltaai\!' kuuluviin asi­oihin.
JiilUi'poikkeukseksi-^^ to^
kttitenUn Vt; luvussa käslteliyt rau--
haa uhkaavat tilanteet; IV luvun 14
art. ja Vliuvun 34 art. antavat täs-
8^ suhteessa sekä yleiskokoukselle et-viäturvallisuHEUieuyostolIe;
tarpeelli­set
valtuudet. ' /
,YK:n paraikaa koolla olevassa 7
yleiskokou]ue8a>a;:,oyk^' ^n^mä periaat­teet
joutuneet käytännön koettimeen,
kun sekä Ranskan,siirtomaasortö Tu­nisiassa
Ja Mftf^
hallituksen rotibsortoEjbeE
ovat; 13 arablatois-a^siala^n: ma^
aloitteesta tuUe^t yleiskokouksen
sittelylistalle. ."iMitä on tapa!(itunut?
Tunisian ja ^Marokon kysymyksen
käsittelemistä on'^Ranska asettunut
Jyrkästi vastustamatinv^sen ;Ulkoml
nisterin Schumanto selittäessä, ottä
YKyei^ole pätevä käsittelemää,n asiaa
vfbkäilhiUka; onJRUanslian^^
USA^Ue on Ranska Jopa ^esittänyt
kirjalUsenvaroituksen, että.se>pitää
esilleottamisen .kannattamista .viha­mielisenä
tekona, oftpa kuiilunut ifh-kauksla.
että t^anskasellaisessai. ta­pauksessa
eroaisi'sekä Ykistä eitä
•AtlantlnhltostaiKtm kysymys-kai­kesta
- huolimaha' m' päätetty .ottaa
YKm.-k^ittel^listaUe,, on (RanAka
kieltäytynyt osallistumasta lienkiisit^^^^
tela^ Ja hyväksymästä vk^ltteljfn
pätevyyttä. - -Ranskalle on anta^
kannatuksensa^ Shglannln Eden; kun
taas USA Ranskan uhkailuista, «välit-tämättä>
on antanut tukensa arabia-lals-
aaslalaisten valtojen lesitykseUe,
17SA:nKasennetta i ei kuitenkaan -(ku­ten
Jopa SI3 IS. 11. totesi) ole määrän-jort
valn,8<Mi-r^ nyttemipln
Jo histo^rtaair siirtynytvastemnle-li^
iyys sUrtomaaJärJe^InULä .Nkob-taan.
vaan .myös Ja ennenkaikkea
sen tarve saavuttaa goodwiU'lä ara*
blvaltain taholla Ja sen oma (alou-dolUnen
«tukalt^telu. ^hjols<^ri-kassa;
toisaalta korpstetaan a7S:h
pääkirjoituksessa), «ttei Stanskalla
ole YK-käsittelystä mitään- päättä­vissä,
koska mahdollinen päätöaläu'^
sehna kylläyvesltetäänmetkityksettör
mäksl. ' -
Samalla tavoin kuin Ranska' iFoh-jois'-
Afrikan &uliteei;i on Etelä^Af^l-kan
haUituskllstänyt^raE:»:!^
den jMalnnIn rotusorron-käsittelemä,-'
eeen: -rotukastivaltion luominen kuu­luu
muka sen omaan sisäiseen lain­säädäntööni
Ja huomattakoon: sekä
englanti Ja \Belgia että Austraalla
ovat asettimeet tukemaan Btelä-vAtr
rikan kantaa seU.ttäen. puuttumisen
^ l a n i n .uusfaskiin. olevan YK ;n
peruskirjan vastaista! Englannin Ja
Belgian asenteen määrännee tässä
niiden oma siirtomaavalta-asema.
Austraallon taas sen itsensä yärilli-slin
rotuihin kohdistama ankara za<
JansulkupoUtilkka. JValtavalla ään­tenenemmistöllä
146^-^,8 :n pldättyes^
^ iiänestykseestä) on Et^lä-^Afrikan
kysymys kuitenkin päätetty'ottaa y-leiskolnuksen
käsiteltäväksi, mutta
taiIöin'on vastakkain kaksi «rl chdo-tusliar
V^blaials-aaslalaisen' blokliii
Jossa edellytetään (Malanin rotupoli­tiikan
leimaamista 'maailmanrauhaa
^vearanta^^aksl Ja erikoiskomlS8)on n-
Eöttamlsta Etelä-(Alirlkän rotuolc^a
tutkimaan; sekä 'neljän skandinaavi?
'sen maan eslkämä, Joka edellyttäisi
Vain platoonlsen ponsHausehnan hy­väksymistä,
jossa kaikkia YK:n Jä­senvaltioita
kehoitetaan saattoinaan
politiikkansa sopusointuun YK:n pe­ruskirjan
kanssa. Näistä kahdesta
.vaihtoehdosta on . <USA ilmoittanut
pitävänsä:jälkimmäistä parempana:
'samalla^kun se i(omla rotuolojäana-
Jatellen) tekopyhästi selittää olevan-
W "syvästi ^huolestunut Etelä^Afri-kan
rotuyastakohtaisuuksista V sa­malla!
se (liyvln ymmärrettävästi) se-
Uttää olevansa "erittäin vastahakoi­nen
osoittamaan syyttävällä Bormel-laV
Jotakin määrättyä Jäsenvaltiota
V
' Vailla merkitystä el rotu- Ja siirto-maakysymysten
käsittely YK rssa silti
ole ollut: NiL:n edustajain Oromykon
ym; siirtomaajärjestelmään kohlUs^
tamat syytöspubeet ovat pakottaneet
Imperiallstivallat'¥ itsepaljastaviin
puolustusasemiin^ Ja useita Imperla-
'lismia rajoittavia Ja velvoittavia paa­toksia
on YK:n elimissä yhteisrinta­massa
pienten kansojen kanssa saatu
ajetuksi lävitse.-Voidaanpa lisäksi sa<r
,noa, että -valkkaa niin'Etelä- kuin
PohjolB^Afrikkaakin koskevleni kysy­mysten
käsittely johtalslkln YKissa
vain ylimalkaisiin päätöslauselmiin,
nekin kuitenkini merkitsevät ^Hans­kaan
Ja AHalanlin kohdistuvaa perias-^
tetuomiota; johon .varshikaan Jälkim­mäisellä,
juuri perustuslakikiistassa
karsimansa'; oikeustappion Jälkeen;
tuskin on varaa.
i
1
paiahnetaan wemaaM
tismia peildlla
' toalook— Täällä UedoieettUn maa­nantaina,
että JfcuvostoUltoa radiotie-:
don mnko»h paxanoetaan reu­matismia
sellien avulla. * ' * '^'J
Tiedonannon .^mukaa^ pnt. V. N.
Bukhman käytt^/aioplento^ peiliä;
Joiden avtd^ liän tehostaa' ^iujlnipn
Umpi^ parantaakseen xeunuiUsmlafUj
Naiden Ii^yeli
IentoKo^eell:pXQ7
pellim ja kupli'
Edmonton.,— Kuninkaallinen rafc-supoliljsl
ilnioltti maanantaina^ cttit
nmnen Joka käveli täällä lentokone^
pippeUlln" Ja' sai surmansa oli mrö
VclmaPIckd. ' , , ' ' ' :
Kän matkusti lentokoneessa viime
sunnuntaina Nortk Battletordlsta l|l-helle
Consortia, Jossa lentokone las-k
«utiU pä^oUe. '
tulee suorittaa puolueettomien valto­jen
edustajista muodostetun kontrol-llkomitean
valvonnan alaisuudessa."
ieolUsttUäyritystei^',^
«yöiäism^. :;j&idcn;>|r^iaÄi^^f
«noltetaam fi0mc''"
irrettvpstön; 'd^^isiM
iMhncbesteit^^,^
tieen fnB^^jfin^m|in..yn}pagt;loft->
tajla. ioldevfjoxälmni'^^
si tätä kapiyisnin viiiAmmis^xiö.''
toa ,kohtp^:.'Aikii«inOTin:t^ '
väittäneet t^i)oaii^!n)lf^ •
aisttunisen;j(o^p{sen4
olevan säiil£}Vlimein(
la Jttr'tyBläi«lsts4etk^yÄ|i^
vat entistä 'SUUteiimiätv^irott^t^Vji^
:iafctaatt,«itt^'^t^uäE'^^i8Ä
u-u-L-inraij-L ii-j-Lru-L-ajni^ iii-_j^|av^iy.
ARVOKAS JOULULÄH.FA
MUSmdN JIAIiRASTÄJILI.E
VAPAUS FVBusmm CQfmmClf!^^
United Natlons, N. Y. — Täällä on
eslteti;^ vh-allihen teksti siitä ehdo­tuksesta,
minkä korealaiset ja kiina-;
laisefvapaachtolset esittivät-vankien:
vaihtokysymyksestä lolakmm 8; pi)ä.|
Yhdy«valt{alaii^t neuvottelijat hyl­lyisivät
ehdotuksen summamutikas­sa
PanmUnjomlssa Ja siten rikkoivat;
neuvottelut. Ehdotus ' Jätettiin kir­jallisessa
'muodossa^ K olevien
yhdysvaitaläisten. joukkojen komen
tajalle keni^aali Mark ClartcUle ja
kuulun se seuraavasti:
"Oikeuden: mukaisen, vaatimuksen
l>erustieellä,''että baikkien sotavankien
molemminpiu>linen V
Johtaa' rauhanomaiseen elämään,
sneUtän puolemme ehdottaa, että sil­loin
kun rauhansopimus asttiu voi­maan,'
tulee toikki sotavangit tuoda;
sovittuun rvaihtämitpaikkaan: puolu-;
cettomalla alueella, kuten teidän puo­leltanne
on ehdotettu, luovutettavak­si
Ja vastaanotettavaksi. Sen Jälkeen
kun he ovat lähetetty Ja vastaan­otettu,
yhteinen Punaisen Ristin ko-
.mitea tulee vierailemaan kummankin^
puolen vankien luona, kuten iKorean
rauhansopimusluonnoksen 67 para-graflssa
määritellään ja kuten tel-:
dän puolenne on ehdottanut ja selit­tää
.heille, että totiin palaafninen
Johtaa taattuun rauhalliseen elämään
mutta että he eivät saa enään osal­listua
vihollisuuksiin Koreassa. Seti
jälkeen toimitetaan sotavankien luo­kittelu
kansallisuuden Ja kotipaikan
mukaisesti, kuten meidän puolelt am­me
on jehdotettu. ' Kotiin palautta­minen
tulee suorittaa heti kun jiuo-kittehi
on suoritettu. Vaihto ,pubttt-telu,
luokittelu jäkotlinläl^^tt^lnen
e ENSIKSI . "
Uuden^ tannekellon tai
teidänkcllonnekorjauk-
V sen saatte ILMAISEKStv
Jos "Onnen ySn^"» uuden
vUohen' yönä lwl.S3, klo
O.0O noiiisee Teidän nu­meronne
arvonnassa.
o TQISPKBI w
Kaikkien asiakkaitten
ke^en arvotaan myös^
kaunis käsin oljesta teh­ty
taulu. Tähdet kerto--
vat. että Teillä on onnea
,uuden vupden yönä.. Tulkaa tut
himmeja hostamaan onnen numeronne.
Kellon korjauksia kohtuuIUstn
Tolspaikkaknntalalset, käyltSkä» postia ia osalUstttkaa/arv^intaal^C'
KIITOS
sudburjr'8 Watcb<Sexvlco hahma kUttää kalkkia
edellisen etäisen paikan kennatuksästa ja nyt
melketo kaupungin keskustasta, toivomme voivi
entistä Mullisemmitt. '
TYBBI TOIVANEN
m 1
• %
. S: » 1
vanune
iiiiiii!MUiiiiiiiiiimiiiiiiuiMiniiHMiiiwjM{!iiiWMiii{uiinHiitmM»ihiMiiiiiiMlniiniM>Mhi>miiiiiiK
'The ideob^icol purifcy of my Sociali5;n ccm wtn ^ olf!
Tito todistaa:v^lffinon «ortalltmlnl Uteeiooi(l*en pahtoadenrvoivai kalkki nabdä!" 809
miljoonaa iäimestit — Vaokiat fcafesfnkertototancet, paikat fiiöjieUy,
''KyOä/oh nopeasti lisäärifyii^^aiilo|1$t
miksi ei, lwska olen ollut Shur-^äOn^p^^
on moka jota use^niat fa^^^j^y^g,^^^
enemmän kuin mitään muuta'*^')
Tilatkaa jo tänään mkM
Kaikkia SHUH
,1 ^
mm