Vapaus, October 31, 1959

              mmm
vfltt»8BTT):>w; mdependehtrLabor
taÖiatifd'NOT;; e;; 1917; Authorlzed
: 9lMa x » »U |)y.-the Post
Ttmaätiya and Saturdays by Vapaus
PcMtsbing Company Ltd^ at 100-102
Itai 8 t W., Sudbuiy, Oat. Canada.
yiÖepHiracs: Äiis: Ö f ^
Editoriäl Oltice ÖS;4-.4286iManag
B..Suksi: Editor:w^EMund;^l^^
äddress: Box 69,.Sudbury. Ontario.;
^Advrätising^rat^ «uimn^:!^
iCanadttsÄtpp:i*vte^.OO;^s^
Ylidysivanolssa: i vk.' 9.00 6 kk. 4:80
Suomessa: ^ 1 vk. 9,IJ0 6 kk.^5.29
mm^^£^^^^m^^^^!^w^^^ s^lku aseistariisumiselle
''l [ Vähääkään liioittelematta voidaan sanoa, että ihmiskun-te
mi'-:
mm-
8I-.
liSÄf;:;..-; •
•il:;-
to- •
« i v
p r .
m f :
te: ••
te •
]""V
lii?-- • •
« # ^ ' '
te-
Mr
te:-
täi*?-
i i / -
I '|töÄiaus,%e^ koettu. Ns.
; ^uiurU^leisö oh myös tietoinen siitä, että L m i k ^ "
~" elintasoa alentamatta, kuten. Yhdysyaltain presidentti
'•• :$i^^<^W!^;' sävan oikein totesi jokin aika sitten. Kaiken
;^|^|Q|>3O|^^ muuta
-j^TOfi^yälistä^^r^^^^ varustelukilpailun lopettamiseksi *
•^ifll^e^sen a^ mitä Neu-y^
ti^litön^^^^^ ehdotti syyskuun 18 pnä
;^i|L.;;y|^ pitämänsä kuuluisan puheensa yh-
; Malakias ilaakso, Sault Ste. Marie,
t&yttää Tauaniaina, lokakuun 31 pSi-v|
lnfi,-80 vuotta: i, . >, o - • ' \ '
Mrs.^ Anna Tu;omJy Edmonto;»,- A i r
Aa, täyttsrsunnuntaina marraskuun
1 pnä 81 vuotta. " .
— M a t t i M^ki (Vuorenmäki), Heariit
Ont.^ täyttää torstaina, marraskuun
S päivänä 80 vuotta.
Yhdymme sukulaisten , j a tutta-vain
onnentoivotuksiin.
piaii puolueeiisa -johtajanpaikasta,
ilmaisi täällä: mielipiteen, että nyt
keskustielun alaisena; olevasta työ-väeh
u u d e s t a i l i ^^
tään — että sen* äseniestai kehittyy
vain 'Inuorentunut C C F " kuten hän
selitti; {Hän sanoi myös toivovansa,
ettäCCFrn: nykyinen rnimik
tetään. ''" i "
tai V»»
itvKsia
4t^^^:Ii9Ö?^ onkin tervehdittävä viime tiistaina YK:n pääma-lännen
edustajat tulevat
y^t^i^j^mmärryksessä esittämään YK:n yleiskokouksen 82 j ä -
,Ä^|p^ta 1^ poliittiselle komitealle ehdotuksen täy-
^^ta:9seistariiisumissopimusta varten.
Mi^oisella varmuudella voidaan myös otaksua, että täl-
^iijheri, ehdotus täydellistä aseistariisumista varten tulee
laissa yksimielisesti hyväksytyksi. ,
%^Tpisaälta on kuitenkin syytä pitää mielessä, että tämä
Y K ^ j>äätöslaus^ aloite sille
kj^Thmeiien vallan aseistariisumiskomitealle, joka aloittaa
^ t i i ^ «isi vuoden alussa. Kuten tiedetään, n o i n kaksi vuot-
|ä?l(eätänyt kuolle-tilanne saatiin vihdoin viimeinkin pure-t^^
i-jpaäininisteri Hrushts^ ja presidentti Eisenhowerin
f||im^sxa päätettiin muodoistaa sekä itää että länttä
i^iäpuo^isesti edustava uusi aseistariisumiselin, joka aloittaa
i^^ri;^ 0nsi vuoden alussa. ^
U/'0lJUtt& YK:n yksimielinen toivomusaloite helpqittaa luon-ndjisesti
aseistariisumiskomitean vaikeata työtä. Mutta se e i
tieitcinkään tarkoita sitä, että kysymys täydellisestä aseistarii­sumiselta
p n j o ratkaistu asia. Päinvastoin o n syytä korostaa,
i1i]^|;.ais^istariisumisen viholliset yrittävät tehdä kaikkensa
^iäkf^ut^jB^c^ tämän yleismaailmallisen unelman toteutu-jgoisUu
Valmistelua aseistariisumisen edistämiseksi ei suin-
Kaani ollut se kun NATO-joukkojen amerikkalainen ylipääl-
Hjdco, koraali Norstadt antoi aikaisempia sopimuksia rik-
'l^Cren XÄn^ militaristeille luvan ohjuksien valmista-piistä
varten. L.änsi-Saksan teollisuuden kiihkeä xakennus-
]äom aseistariisumiseen, kuten sitä
ei.|ku.Vda Xiänsi-Saksan vanhan kanslerin, m r . Adenauerin
jtt&ea Imisunto, että hän e i muka tule hyväksymään mitään
ihtii^ifkokouksen päätöksiä Saksasta:
l^äikki tämä — ja tässä o n mainittu vain eräitä yleisem-tunnettuja
tosiasioita — osoittaa päivänselvästi, että
ja täydellisen aseista tiellä o n paljon vielä
sfekä näkyviä että salaisia esteitä.
Mutta yleinen mielipide o n n i i n voimakas j a vaikuttava
-tÖnäö kysymyksen yhteydessä, että j o s rauhanpuolustajat,
f^^fel\iat p^^^ heidän t a h -
tpijsaiulee kuulluksi. Rauhanpuolustajain liike — mikä s aa
:feiiSväJMnatonta tukea sosialistiselta maailmahosalta jolla e i
£^,iniään kannustinta sotiin, kuten o n kapitalistisella maail-*^
nianosalla --- o n ensimmäisen kerran ihmiskunnan historiassa
piin Vpmiäkas j a tehokas, että se voi saattaa sotatarveyhtiöt
Jä.i^äen kenttätyön tekijät tappioon. Mitä tarvitaan oh se,
4ttä;: ki^ rauhanpuolustajat, n i i n pienet, kuin suuretkin,
jätkaVat määrätietoisesti j a herpaantumatta toimintaansa
IJrJeisen ja täydellisen aseistariisumissopimuksen saavuttami-seksi.
00:
m.
te;:
h-f
:?;!^^'.
IlS?::
. •
ms
i i i
iissä}'-:
•«ii mm
mm:
mmm
Hi
I Suomen ja NL:n kauppasopimus
'. Kuten on meidänkin lehdessämme kerrottu, viime kesä-
:p|i-aloitetut neuvottelut johtivat myönteisten kokemusten
•j^iefiisteella siihen, että Suomen ja Neuvostoliiton edustajat
: vfiHekirjoittivat uuden pitkäaikaisen kauppasopimuksen vuo­siksi
1961—1965.
. ;; 'Tässä uudessa runkosppimuk viennin
^ttä tuonnin lisääntymistä, yleistä kauppavaihdon nousua ja
tavaravalikoiman entisestään lisääntymistä: Suomeen tuote-
^^«uiiziaapia-imaasta
/polttoaineita, rautaa ja terästä. Toisaalta tapahtuu Suo-iinett;
ViennissäÄ samansuuntainen kehitys jä mikä tärkeintä
Suomen kansantalouden etujen kannalta, vienti lisääntyy
hupmattavanunin metalliteollisuuden tuotteiden kohdalta;^^^^^^^^^^
. Asiaa koskevissa uutistiedoissa on myös tähdennetty sitä
viarkeätäseikkaa, että^t
^rkeinta kattoa, vaan -pikemminkin pohjan tavaranvaihdol-le/.,
Tä8^ yhteydessä^ on hyvä muistaa, että edellisen viisi-
-^piiötjskauppasopiinuksen aikana nousi varsinainezi kauppa-
'H^äihto melkoisesti runkosopimusta korkeanmiaksi. Muun
«ihBlla pn Neuvostoliitto nyt tarjonnut Suomelle suuria eri­koisetuja,
esimerkiksi sitä, että Suomelle maksetaan 5 yuo-_
4en iiaikana 16 miljardia markkaa vientitavaroista vapailla
valuutoilla. '
- r- ' "Runkosopimus osoittaa, kuinka edullista Suomelle on
•käydä kauppaa, joka on varmaa pitkällä tähtäimellä, ja jonka
, tyyÄSuomen laajimmin levinnyt työväenlehti Kansan Uuti-
«etselostaenedelleen: "Tosin esimerkiksi työllisyystilannet-
'ti silmälläpitäen olisi kauppavaihto saanut olla vieläkin suu-
Onhan todettu, että kauppavaihdon laajentaminen
.|i|[$ps^ltaan riippuu suomalaisista kauppakumppaneista, ja
^^V^tetty myös toteamiiksia, että neuvostoliittolaiset olisi-iVAt;'
««l|niit runsaas asia on
'~ ttkiiimi:eräiden suomain
}}äuftbmuudes^
? ' ^ . i';)n7^!y^*"^y<*^sä^ syytä muistaa, että Neuvostoliiton
luontimahdollisuudet kasvavat äärettömän nope-
:ÄA=W;i^
?i:m^;k
IteiÄiiSSiii
Ontarion erämiesten (ja naisten)
keskuudessa yäit$ilään iisein met?
sästyskauden aikana voimassaolevis­ta
säädöksistä j a niiden merkityk­sestä.
Seuraavassa on maiden ja
metsien departmentin Swastikan
p i i r i n edustajan D. G, Waldriffin
laatimia vastauksia pjoihin yleisem-piin
kiistanalaisiinkysymyksiin:
Pitääkö olla sekä pyssynkanto-että
muusinkaatolupa muusinmet-sästyksessä?
E i . — Vaikka dollarin maksavaa
lupaa sanotaan tavallisesti pyssyn-kantoluvaksi,
se on asiallisesti k u i ­tenkin
metsästyslupa. Sen varassa
on lupa metsästää muuttolintuja,
metsälintuja, jäniksiä, murmureita,
karhuja, kettuja ja susia, mutta se
ei oikeuta metsästämään caribouta,
muuseja, peuroja, elkkiä eikä m i ­tään
turkiseläimiä. Viimeksimaini­tuissa
tarvitaan erikoisluvat.
Saako minulla olla sekä haulik­ko
että pienoiskivääri (lo.w-powered
rifle) pyitä pyytäessäni?
Saa, jos teillä pn dollarin maksa­va
metsästyslupa. Riista- ja kalas­tuslain
mukaan ei ole mitään r a ­joitusta
siitä montako pyssyä voit­te
kantaa, mutta se ei pidä paik­kaansa
muuttolintuja koskevissa l a ­kisäädöksissä.
Muuttolintuja (tar­koittaa
vesiliiituja) metsästettäessä
henkilöllä ei saa olla muuta kuin
yksi haulikko Ja sen koko ei saa
olla 10 kaliberia suurempi.
Voinko kantaa isoa kivääriä
(high-powered rifle) Ontarioi^ asu­kas-
luvan voimalla?
Kyllä, paitsi ei peurojen j a muu­sien
metsästysaikaria, jolloin ei ole
lupa kantaa .22 kaliberia suurem­paa
kivääriä ei No. 2 suurempia
haulipanoksia, ellei teillä ole peu­ran
tai muusin metsästyslupaa.
Pitääkö haulikkoni olla laitettuna
siten, ettei siihen mahdu kolmea
panosta enempää, jos tarkoitukseni
ei ole ampua muuttolintuja?
Kyllä. Kaikki haulikot on aina
täytettävä siten, ettei niihin mah­du
kolmea panosta enempää ker­rallaan.
Sydäntauti suurin
tapipaja syyskuussa
tossa syyskuussa suurin ihmistappa-j
a, vieden *äötaä^^^
pääii kuoli samaan aikaan 150.
Syyskuim: aikana kuoli feTorontos-
'sa kaikkiaan 687 ihmistä,, e l i 14
enemmän /kuin vastaavana aikana
edellisenä vuonna
Attlee lupaa pyhit­tää
-mi
4, •^..ji;;.-.;;:^'
Suomen—-N-liiton pitkäai­kainen
kauppasopimus kel­paa
myös esimerkiksi Cana­dan
ja Neuvostoliiton välis­ten
kauppasuhteiden keihttä-miselle.
Vissit vaikutusvaltaiset pii­rit,
jotka ovat halukkaita myy­mään
entistä enemmän tava­raa
Canadasta Neuvostoliit­toon,
yrittävät kuitenkin selit­tää
mgille, että kaupankäyn­nin
kehittämisen esteenä on
Canadan ja Neuvostoliiton yh-teiskuntamuoton
e r i l a i suus:
Meillä huolehtii kaupankäyn­nistä
yksityisliikkeet, Neuvos­toliitossa
• muka valtio. Tämä
ei tietenkään pidä paikkaansa
sellaisenaan, sillä Neuvostolii­ton
ulkomaankaupasta huoleh­ti
i vissit laitokset ja järjestöt.
Mutta tärkeintä on se, että jos
kapitalistinen Suomi voi tehdä
sosialistisen Neuvo s t o liiton
kanssa pitkäaikaisen kauppasor
pimuksen, niin miksei myös
Canada ja Neuvostoliitto? L i ­säksi;
kun Suomen ja Neuvosr
toliiton aikaisempi pitkäaikai-,
nen kauppasopimus tuotti niin
myönteisiä tuloksiav niin kaup-i
pasopimus uusittiin vieläpä
kaupankäyntiä lisäten, niin
miksei se yoi onnisttra myös
kapitalistisen Canadan ja so--
sialistisen" Neuvostoliiton vä­lillä?
':; <
Asian-tärkeyttä korostaa vie­lä
se, että, — jos nykyinen
"suojasää" jatkuu, kuten toivo­taan
ja näyttää — länsimaista
tulee liapahtumaan' eräänlai­nen:
:kaupparyntäys sosialisti­sen
maailmanosanmarkkinoil-le.
Mikäli me saisimme kansa­kuntana
eräistä surista kapita­listimaista
etuotteen kaupan­käynnin
järjestämisessä Neu­vostoliiton
kanssa, se voisi hy­vinkin
olla suureksi hyödyksi
tulevaisuudessa. Siksi on ko­rostettava
erikoisesti, että Suo-jmen
esimerkkiä kannattaa va­kavasti
tutkia täällä Canadas-
Melbonrae. Britannian entinen
pääministeri kreivi Attlee sanoi aus­tralialaisille
kansallisessa radiolaa-
Jalluksessa, että hän suunnittelee
kuluttaa lopun elämänsä taistelulle
aseistariisumisen puolesta.
Britannian Labor-puolueen entinen
johtaja, joka pn 76-vuotlas, sanoi,
että lisääntyvät kekshmöt "ovat teh­neet
kansallisen puolustuksen koko­naan
vanhanaikaiseksi — koska ei
ole puolustusmahdolllsuuksia enää",
hän sanoi.
"Miljoonia ja miljoonia kulutetaan
maailmassa ehdottomastt^ vanhanai­kaiseen
aseistukseen, Josta kaikki
maat oyat yksimielisiä, ettei niitä
koskaan käytetä", sanoi Attlee.
"Yleisesti käsitetään, että jos me
voimme vapauttaa kaiken tämän voi­man
ja kaiken tämän rikkauden, niin
me voisimme nostattaa elintasoa n i i l ­le
puolelle maaliman asukkaista. Jot­ka
nykyään elävät nälkäkuoleman
rajalla.
'Tulen pyhittämään nhn paljon
voimaani kuin mitä minulla on lopun.
elämäni aikana edistääkseni tätä
aatetta. Ei riitä taivuttaa valtlomie-hiä.
Meidän tulee taivuttaa kansaa
väittää etteikö; se jättänyt jälkefi
brittiläisten mieliin. Sen aikana p i ­dettiin
lukemattomia puheita^> käy­t
i n teräviä väittelyitä'ja annettiin
montavsuurta ja;, houkuttelevaa^ lu-;
päusta:-vEräät/niistä/näyttävät o l ­leen'jiblconaan
elämästä:^ ä,
joitä 'kehityksen ketju; ei bl^' liittä­nyt
yhteen, äkkiä 'onii^teuttujäaja-tuksia.'
L'aboristien'ja tbryjenvä^
Iillä käyty, välttelyj osoitti,, että,mo­lemmat,
jpiiolu
nykypäjivän kaikkein vakavimmat
•-fongeimat. f ässä ph jj>taih' ajatte-lemiseri
aihetta. /
Brittiläisten mielissä tällä het­kellä
on etualalla toivo; .että ^kan-sainvälinen;
yhte'syminärrys saavu­tettaisiin,
että "kylmä spta" päät­tyisi
j a että pysyvä rauha saavutet­taisiin.
Toivotaan ettei tätä pysy­vää
rauhaa häiritsisi H-pommieh
kaamea varjo, Britanniassa plevat
Yhdysvaltain hyökkäystukikohdat
eikä myöskään väsyttävä sotapropa­ganda
ja asevarustelukilpailu.
Ilo heijasti miljoonista silmistä
Britanniassa kun he seurasivat N .
S. Hrushtshevin historiallista vie­railua
yhdysvaltoihin. Syvä helpo­tuksen
huokaus pääsi kun kuultiin,
että Camp Davidin neuvpttelut
päättyivät menestykseen. Vaali­kamppailu
ei vain terävöittänyt i h ­misten
huomiota ulkopolitiikkaan.
Se myöskin pakpitti monet politii-kot
vastenmielisesti lupaamaan keimman taspn neuvottelulle. M i ­nä
tulen jatkamaan painostusta
neuvottelun pitämisestä n i i n pian
kuin sellainen on käytännöllisesti
mahdollinen, sanoi hän.
Toinen johtava töry Butler sanoi
Halsteadissa: "Jos ihmiskunta ha­luaa
elää, n i i n idän j a lännen täy­tyy
oppia elämään rinnakkain. Me
uskomme että kahden järjestelmän
rinnakkaiselo saadaan aikaan rau­hallisen
j a kärsivällisen neuvotte­l
u n kautta. Kuluvan vuoden kehitys
on tuonut meidät lähemmäksi toi­siamme
j a korkeimman tason neu­vottelut
ovat lähellä."
Britannian torysmih iedologinen
koskee .elinkustannuksia, asimtoky.-
symystä taikka eläkekysyniystä.
Mutta" eläkesuunnitelmaieiiestäpu-i
ä p t t a m a s ^ l ^^
Cardiffissa «mestyvä ^-torSfjen
Western 'MäiLbn saihaa mieltä k u i n
laboristieft ^viikkolehti jä^-'sanoi:
{'Kansainväliset suhteet saattaa Vai-r
|o6ri' k a i k k i ihieidän m ^ t ' t u l e v a i ­suuden'
suurinitelniat;:''Jos mäail-man
suurimmat''vallat eivät löydä'
keinoja hävittää idän-lännen välisen
jätkuyätf • jänriifyks^h syyt, riiiii pÖ-'
liittisteh puplueideh tälpu^ellisilla
lupauksialla^pn väin pelkästään ä-kadeeminen
merkitys."
, N . S. Hrushtshevin vierailu Y h -
dysvaltpihin avasi mahdollisuuden
rauhalle, josta iniljoonat brittiläiset
vain uneksivat tähän saakka. , )
Tästä syystä brittiläisten politiik­kojen
kaikki lausunnot koskien n i i ­tä
mahdoUisuuksa mitä on avautu­nut
maailmassa nyt kuvastavat sitä
suurta huomiota mikä on herännyt
tääUä. Politiikot, pitäen silmällä
tulevaisuuttaan, eivät pyrkineet
välttämään Hrushtshevin Yhdysval­tain
vierailun suurta merkitystä p i ­täessään
vaalipuheita.
Presidentti Eisenhowerin ja
Hrushtshevin kohtauksen jälkeen
torypuolueen johtaja Macmillan sa­noi
Great Yarmouthissa, että nyt
on selvä jotta tie on avautunut kor-helpoittaa
jännityksen lievittämis­tä.
Täällä sanotuinkin, että riiikä
puolue hyvänsä voittaa vaaleissa,
n in rauhan puolesta taistelijat e i ­vät
kärsi siitä.
Sanomalehdet korostivat, että
kansainvälisten suhteiden ongelma
vaaleissa otti niin tärkeän paikan
«ttei sellaista ole nähty neljännes­vuosisataan.
Tämä on hyvin ym­märrettävää.
Labor puolueen viik­kolehti
Forvvard k i r j o i t t i , että " y l e i ­nen
äänestys, osoittaa, että suurin
osa äänestäjistä tavallisestf' äänes­tää
joko laboristeja taikka torylai-sia
taloudellisissa asioissa. Tämä
'TULIKOE" OLI VAIKUTTAVA DRAAMA
IpiideUisten kysymystenAyläpuo^^
nbiisee kriitillinen sodan j a rauhan
ongelma. Kaikkien valtioitten suu­r
i n tavoite.-on päästä sopimukseen
yleisestä , aseriisunnasta, koskien
kaiken|tyyj^i
van' kansainvälisenM tarkastuksen ja
:kpntrolliiv;vpimaan saattamista: tJs-kph
olevamme nykyään;lähempänä
myönteisiä j a hedelmällisiä neuvot­teluja
Neuvostoliiton kanssstkuhi
pitkään ;aawani!^&^. .
l Tällaisia lupauksia oh äiuäetitar
iBrittflä.'set ääniBstäjät eivät unoh­da
"niitä?: H e tulevat vaatimaan
kbnservatiivihaljlitusUi, .joka ^pysyi
vallassa, toteuttamaan ne; li;,r.
Britannia tarvitsee rauhallisen
ulkopolitiikan, joka on yhdenmukai­nen
brittiläisen. yleis|pn'mielipiteen
kans:a. Vain tämä bii^ t i e mite^^
voi auttaa, suurelle vallalle sppival-la
tavalla, lujittamaan ^uhaIi asiaa
j a helpottamaan kansainvälisen
jännitystilanteen lievittämistä. Tälr
laiset näkökannat yhä suuremmas­sa
määrässä voittavat alaa Britan­niassa.
Tämän johdosta Labor-puolueen
parlamentti jäsen Emrys Hughes
kirjoitti ennen vaaleja vaalipiirinsä
äänestäjille: "Hrushtshevin vierailu
Yhdysvaltoihin ja Eisenhowerin< tu­leva
vierailu Neuvostoliittoon on
fivannut toiveet siitä, että heidän
edustamansa kaksi suurvaltaa voi
päästä sopimukseen elää 'rauhassa
ja välttää kolmas maailmansota
. . Britannian kansa tulee, ilman
epäilystä, hyötymään jos ulkopolitii­kassa
tehdään sellainen muutos, et­tä
Britannia riistäytyy irti nykyi­sestä
vaarallisesta asemastaan,^ jol­loin
se pelaa Amerikan lentokonei­den
emälaivan j a Länsi-Euroopan
sotatukikohdan psaa."
Britannian yleiset vaalit päättyi-annetusta
avusta olisi -rA
ms-SYMvs-- > IM
Hän^sanpi;;ettäi YhdysvaUätv^^ei V
voi pitempään olla koko maailmaa .{.;|
i h a r t e i U a i ö l k i i t a ^^
saan apuaÄittjraättömilie niä
: I K h e n : niielestöän^ ;sOT
nomalehtimiehille tällä t v i i k o l l a ' se ~ > f
tulisi olla-kaikkieni t e h Ä ? j ^
• E u r b o p a n ; : : i M i d e h | ^^
yhtä hyvin huolissaan kuin Yhdys­vallat.
, ^ 7;
Presidentti teki nämä hubmiph-^-
sa~kun .hlneltä -kysyttiin Develop-V
ment Loan f ^ d i h : (kehity^äinara-hästpn)
äskeisestä-päätöksenä v a a - < ^
:tia, että enemmän sen kehittymät-: v:(>'
;töin'lle jnaa^^^^^ , -^.'i
käytettäisiiri Yhdysvallbissa.-
SamaUa ^on. kuiiliinut hyvin us­kottavia
tiedoi^ksia, että' valtion­varainministeriö
yrittää kytkeä an­tamansa
ulkomaa avun ostamiseen
Yhdysvalloilta.
vät äskettäin. N. S. Hrushtshevin
Yhdysvaltain vierailun herättämät
toiveet voidaan saavuttaa länsival-tain
käytännöllisen politiikan kaut­ta.
•,
Me tarvitsemme rauhan kaikkina
aikoina eikä vain yleisten vaalien a i ­kana,
sanoi tunnettu unionistisen
1 ikkeen johtaja Cqusins Elinburgfa-issa.
Sota ja k a i k k i mitä siihen l i i t ­tyy
on julistettava laittomaiksi. B r i ­tannian
kansa edelleenkin äänestää
tällaisen ehdotuksen puolesta. He
tulevat äänestämään kaikkien kan­sojen
ja valtioiden rauhallisen r i n ­nakkaiselon
puolesta.
— Eepillinen runous, epiikka, r u ­nouden
l a j i , jossa kertovalla puo­lella
on pääsijä.
NLn
AVATTU MESSUHALLISSA
Titstal-Utana esitettiin Canadan
TV-verkostossa yhdysvaltalaisen kir­jailijan
Arthur Millerin luomukseen
perustuva voimakas Ja paljon puhu­va
yhteiskunnaUlhen draama "The
Crucible'*: Se oli poikkeus tavalli­sista
tuslnanäyteUhlstä Ja sai var­maan
ajattelevan yleisön suuren
suosion. Olisipa meillä enemmän
tällaisia näytelmäkh-jolttajla Ja tuot­tajia!
Arthur Millerin "Tulikoe" eli "The
Crucible" on taiteellinen, vohnak-kaastl
dramatisoiva kuvaus historial­lisista
tosiasioista. Sen perustana
on seitsemännentoista vuosisadan
aikana tapahtuneet Salemln nolta-
Jahtivalnot Ja "oikeuskuulustelut".
Jonka vuoksi McCarthylaisen nolta-jahtimaniaa
vieläkin poteva Yhdys­valtain
virallinen mielipide el ole sal­linut
tätä esitystä yhdysvaltalaisista
TV-verköstolissa. Sanotaan, että koira
älähtää, kun kalikka sattuu. Ja se p i ­tää
ilmeisesti palkkansa näiltäkin
tiimoilta, vaikka kysymyksessä on
vuosisatojen takaa tapahtuneet his­torialliset
tosiasiat.
Vähemmän muinaista noitajahti-manlaa
tuntevalle henkilölle tiistai-iltainen
"Tulikoe" voi aluksi tuntua
hieman sekavalta, hieman taiteelli­sesti
yliammutulta Ja päämäärättö­mältä.
Mutta tämä tuimelma haih­tui
nopeasti näytelmän vohnakkaan
juonen kehittyessä Ja canadalaisten
näyttelijäin osoittautuessa tekijöiksi,
Jotka tutustuvat aiheeseensa Ja osaa­vat
myös tuikita sen mihin pyritään.
Toivottavaa vain olisi, e t t l tämä ca-nadalatnen
versio Arthur" Millerin
"Tulikokeesta" esitettäisiin myös y h ­dysvaltalaiselle'
yleisölle.
Alkuperäisen kuvauksen oli TV-näytökseksl
soveltanut Harvey -Hart;
Hän oli sovituksessaan Ja lyhennyk­sessään
onnistunut :: mielestämme
erinomaisesti. Tämä yli 70 minuut­tia
kestänyt näytelmä eslteillln ca-nadalalaessa
"SJ^rtUne" sarjassa.
Kalkkebi-vqimakkabnmln vaikutta­via
hahmoja tässä, näytelmässä oli­vat:;
rehellinen: John: Prootor (Leslie
Nielsen), hänen:^vaimonsa (Dianna
Maddox) Ja. pahamaineinen, puolu­eellisesti
kiihkoillut apulalskuvernöö-r
i (Douglas CampbelDyHyvia esityk­siä
oli muitakin esimerkiksi pappi
Hale (Douglas Raine) ja monet
muut, mutta rajoitetun tilan vuoksi
On ^ tyydyttävä; huomautukseen,etta
niin sanottulhhi plkkuroolelhin ei
näytelmän: ohjaajan tai näytelmän
tuottajan :toimestavoitu ^kiinnitetty
riittävästi huomiota.
\ Erikoisen vaikuttavia olivat kuiten­kin:
John Proclor Ja hänen vaimonsaj:
Jolta syytettiin -valheellisesti siitä,
että he olivat olleet paholaisen kans­sa
yhteyksissä. Kuolemantupmio oli
silloinkin, edessä niille "väärlnajatel-l^
lUe", Jolta mlelivaltaissetl kidutet*'
Uin, painostettiin j a valnobtlhi joko
noitina tai' paholaisen asiamiehinä.
Jotmin vahno oli aluksi kylmä Ja
avlolllttoaslolsBa (cerran: harha-aske­leen
ottanutta miestään epäilevä,
mutta kuitenkin läpeensä rehellinen
Ja turmeltumaton nainen. Provoka-tian
uhrina väärlnsyytettynä hänen­kin
edessään oli kuolemantuomio - r
mistä hän pelastui raskaudentilansa
takia. Mutta kun häntä pyydettiin
ja painostettiin vaikuttamaan mie­heensä
niin. etlä hän tunnustaisi
syyllistyneensä yhteyksienpltoon p a ­holaisen
kanssa, niin tämä yksinker­tainen,
inu|:ta rehellinen työläisnai­nen
kieltäytyi siitä. Hänen rehelli­syytensä
ja kunniantuntonsa housl
vaikuttavasti suuren yksilörakJfauden
yläpuolelle. '
Näytöksen kohokohtana on kuiten­kin
rehellisen Johnin viime hetken
epäröinti ja perikslanto', sekä siihen
välittömästi liittynyt voiman osoitus.
Hän oli vangittuna Ja seinään k a h -
lehdituna. Sinä aamuna, jolloin r e ­hellinen
John oli määrätty hirtettä­väksi,
sai hän ensimmäisen kerran
pitkästä alkaa tavata vaimoaan. He
keskustelivat kahdesta lapsestaan,
pian syntyvästä^ kolmannesta lapses­taan
sekä siitä, että pitäisikö Johnin
pelastaa hengcnsä tunnustamalla Jo­takin
sellaista minkä he molemmat
tiesivät valheeksi.
Hirsipuun edessä John antoi perik­si
ja päätti tunnustaa. .Valtiovallan
edustajain edessä hän tunnusti o l ­leensa
yhteyksissä paholaisen kanssa.
Mutta kun häneltä vaadittiin todis­tuksia
muitakin syytettyjä vastaan,
niin rehellinen John kieltäytyi. K u n
Johnilta vaadittiin lopuksi allekirjoi­tusta
"tunnustukseensa" niin hän el
antanutkaan viranomaisille tätä lau­suntoa.
Joka piti naulattaman kirkon
oveen, että kyläläiset näkisivät hä­nenkin
tehneen tunnustuksen. EQcö
riitä se, että minä olen tunnustanut
teidän Jumalallenne ja. antanut n i ­meni
sille niin, että minulla el enää
nimeä ole. sanoi vielä epäröivä rer
hellinen John. Mutta kun hänen
"timnustustaan" vaadittiin propagan!-
dalcsi, noltajahdin Jatkamisen hyväk­si,
niin rehellinen John repi allekir­joittamansa
tunnustuksen Ja Joutui
luonnollisesti hktettäväksi.
Se oli voimakkaasti vaikuttanut
kohtaus. Se veti myös vastustamat­tomasti
silmien eteen Ethel ja Julius
Rosenbergin äskettäisen teloituksen,
jolloin heillekin luvattiin "armahdus­ta"
jos tunnustavat jotakin sellaista
minkä tiesivät valheeksi. Se veti
esiin sen tosiasian, että n i i n mr. M i l ­ler
kuin tuhannet muutkin amerik­kalaiset
ovat viimevuosina Joutuneet
" v ä ä rlnajattelusta' nykyaikaiseen
poliittiseen "tulikokeeseen",, Mah­dollisesti
nämä seikat eivät olleet
lainkaan kirjailijan mielessä — mut­ta
katselija .pl voinut mitenkään olla
yhdistämättä keskiaikaista ja n y k y l
aikaista noltajahtia toisiinsa. J a tä­mä
kaiketi selittää senkta, miksi
Arthur Millerin "The Crucible" ei
ole taiteellisestaan voimastaan huoli­matta
saanut armoa päästä Yhdys­valtain
TV-ohjelmistoon.
Omasta puolestamme esitämme
suurkiitoksen Canadan TV-verkostol-le
tästä hienosta,' ajankohtaisesta Ja
voimakkaasta yhteiskuntadraamasta.
^ W. E .
\
Helsinki. — Neuvostoliiton nel­jäs
Suomessa pidettävä teolli-suusnäyttely
julistettiin viime
perjantaina virallisesti avatuksi.
AVaqks^n-.suoritti Neuvostoliiton
ensfinym^en varapääministeri
Anastas Mlköjan j a tUaisnadessa
puhui lisäka pääministeri Sukse­lainen.
Tilaisuutta kunnioittivat
• läsnäolollaan tasaivallan preudent*
t i j a rouva Kekkonen. Avajais­juhlassa
oli noin 1 3 0 kutsuvie­rasta,
joiden joukossa nähtiin
mm. eduskunnan puhemies Fagerr
holm, ^varapuhemies Aitio, h a l l i ­tuksen
jäseniä, mm. ministerit
Karjalainen ja Kleemola, Neu­vostoliiton
ulkomaankaupan mi­nisteri
Patolitshev, suurlähettiläs
Zaharov, suurlähettiläs Eero A .
\Vuori, puolustusvoimain korkein­ta
johtoa sekä diplomaattikun-'
nan, korkeimman virkamiehistön
sekä teollisuuden ja kaupan
edustajia.
Pääministeri Sukselainen totesi
puheessaan, että näyttely, tarjotes­saan
tilaisuuden tutustua naapuri­maamme
vientitavaroihin sekä lisä-teissään
ostavan yleisön mielenkiin­toa
Neuvostoliiton tuotteisiin, vai­kuttaa
kysynnän lisääntyessä edis­tävästi
myös Suomen mahdollisuuk­siin
viedä tuotteitaan Neuvostoliit­toon.
Pääministeri lausui suoma­laisten
antavan erikoisen arvon sil­le,
että Suomen j a Neuvostoliiton
välisQh..;Uvden 5-vuotissopimuksen
allekirjoittaminen tapahtui teolli-suusriäyttelyn
aattopäivänä j a että
varapääministeri Mikojanilla, joka
tunnetaan lämpimänä Suomen, ys-
• .••.':.| m
.•-Iiii
rm
I
F
\
-m
: -Äsl
•"•'e-''.^.\ •li tävänä j a maittemme välisen kau­pan
kehittäjänä, on ollut tilaisuus
saapua Suoipeen ja läsnäolollaan
kunnioittaa näitä tilaisuuksia. P u ­huja
tarkasteli tämän jälkeen Sup^
men j a Neuvostoliiton taloudellis­ten
suhteiden taustaa palauttamalr;
l a mieleen pääpiirteet kaupallisesta '
kanssakäymisestämme sodan jäl­keen.
'." ••••••
i
•lii
M A H T A V A TEOLLISUUSMAA -
Pääministerin jälkeen astui puhu­jakorokkeelle
varapäämmisteri M l ­köjan,
joka puheessaan loi laajan
katsauksen Neuvostoliiton talpusr
elämän kehitykseen eri. a l o i l l a y a l -
lankumpuksesta lähtien. Esitykses­sä
hän korosti erikoisesti viime vuor
sina tapahtunutta nopeaa kehitys­tä,
Neuvostoliitto ; pn nykyisin
US A n jälkeen maailman tpiseksi
suurin tepllinen suurvalta, -jonka
osuus on yksi viidesosa maailman
koko teollisuiistuotanhosta, mainitr
si varapääministeri. Hän totesi, e t ­tä
Neuvostoliitto on osoittanut sei-,
l a i s t a ' kehitysvauhtia, jota mikääii
kapitalistinen maa e i ole pystynyt
osoittamaan. ,;
Teollisuuden kpkpnaistuptaioito
Neuvostoliitossa pii ylime.jvuöiiaa^^Ä^f
36-kertainen vuoden 1913 ltaa)<^^
verrattuna ja" tulee plemäM 1 ^
na : 1965 nom 1,8-kertainen viime ,^ I
mi
m m
M l
\ ,-':^j:;KVl
::'S§pl
\\ I
mm
::.4-v-:'--;w I
vuoteen nähden j a noin 66-kertal-nen
vuoteen 1913 verrattuna.
Korostettuaan Neuvostoliiton va- ^1
kavaa j a aktiivista pyrkimystä py- .^1
syvään rauhaan, varapääministeri
'neuvostohallituksen toimeksiannosr
ta julisti Neuvostoliiton teollisuus-näyttelyn
Helsingissä avatuksi.
PÄIVÄN PAKINA
Pyssyt paukkuvat jätteen
Nykypäivinä on Sudburyn seu­dulla
vaikea saada kunnon keskus^ nen varsinaisen metsästyskauden^
telua käyntiin missä tahansa jouk­koon
eksyy pari eränkävijää, ja
niitä tuntuu olevan vähän siellä ja
täällä,"ellei vissiä osaa^keskuste-lusta
''pyhitetä", pukin tai "muu
s i n " ' metsästykselle. .
; Pyssyt ovat tosin paukkuneet-tä­näkin
syksynä pitkän<aikaa:,Se »1
koi vesilintujen pyiden Imetsäs-tyksestä
jo syyskuun puolella. S i t
ten tulivat päiväjärjestykseeni-'poh-joiseh"'
muusit ja peurat, joita i n ­nokkaimmat
ovat pyytäneet j o pari
vllkkoaV, Mutta vasta nyt pääsevät
nämä sudburylaiset eränkävijät
yleensä veriinsä,; sillä tämän alueen
"eteläpuolen" peuranmetsästys a l ­kaa
tänä aamuna, lokakuun 31 pnä.
Eipä' silti, metsämiehet kuten
sunnuntaikalastajatkin, ovat sikäli
erikoisia väkeä^ttä he "ampuvat"
peuroja > (ja muusejakin), raahaa­vat
niitä pois metsästä, paneyat l i ­hoiksi
ja kertpvat näistä ylevistä
kokemuksistaan jo > useita päiviä enr
alkamista itähtpp. sanoa, he: me­nettelevät
siten r.vilkkaan mieliku­vituksen
höystämissä puheissaan
J o i h i n .sisältyyÄ^pi^
ajattelua.' , .•!'^-
:: Metästyskärpäseh <,pureman;'saa-.
neita onj tietysti muuallakin kuin
täällä SMdbUryssa.;Parhaana todis-tulcsena
:siitä, on ;se/:ettäcnäitä: erän-:^
kävijä-kansalpisiamme pn viimepäi-vinä
, saapunut tänne pitkienkin
matkpjen takaa aivan kuin muut-tPlintuja
keväällä! No, onnea mat­kalle
pojat, j a jos satutaan jossa­k
i n korpimaastossa tapaamaan; niin
morjestellaan ja: keskustellaan ^niis­tä
"sarvipäistä" joita on saatu tai
jotka' on tarkoitus kaataa.
|i;|:^||;f;;ef/if
Mutta, voidaan sanpa, "kannat-taako
pstaa ruutia j a ampua varik­sia"?'
E l i , eikö eränkäynti, kalas­tus
ja ulkpilu yleensä ole Ipppujen
lopuksi ajan ' haaskausta, varojen
tuhlausta' j a vallan jotakin poro-porvarillisuutta?
Asia voi olla tietysti sitenkin,
riippuen tietysti miten me itseku­kin
tällaisiin kysymyksiin suhtau­dumme.
Mutta tämä palauttaa meidän
mieleemfme n.s. "sydänviikon" a i ­kana
viime' kesänä miltei kaikissa
canadalaisissa lehdissä julkaistut
ohjeet siitä/ miten voidaan välttää
tai ainakin pakoilla yhtä suurinta
tappajaamme,' sydäntautia' tai sen
saantia . . . "
Näiden ohjeiden ' perusteella
näyttää siitaketta yksi varmm kei­no
sydäntaudin saamiseksi on se
että pidämme aina työtä j a velvol­lisuuksia
etutilalla ja jätämme hen­kilökohtaiset
tarpeet kaikkein vii­meiseksi.
< .
Muita samanlaisia "varmoja kei­noja"-
sydäntaudin saamiseksi lue­teltiin
silloin kymmenkunta — siis
kymmenen käskyä sydäntaudin
hankkimiseksi ja yksi niistä voi­daan
tulkita seuraavaat) tapaan:
"Pidä kalastusta, metsästystä, ret­keilyä
ja ulkoilua yleensä sekä r a ­han
että ajan haaskaamisena".
Kaiken tämän perusteella voim­me
siis todeta, että on erittäin tyh­mää
käyttää vapaa-aikpjamme sel­laiseen
ajanviettopn, jpka vpi jat­kaa
terveyttämme, työkuntpamme
j a henkiriepummekin säilymistä. .
Tämä kaiketi selittää senkm,
miksi esimerkiksi Neuyostoliitpssa ,, •
pannaan ' ,^:^'>:-' -^-:^^^-^^"^'::"-':i,:.
I
vanhemmankih: väestön
i i
keskuudessa niin suurta hupmiota
liikunnan harrastamiseen, sisältyy ' .,
siihen niin kalastus j a metsästys ^ V
kuin muukin retkeily, mikä pinnal-lisesti
katspen saattaa tPdellakin
näyttää vain "ajan j a varojen haas­kaamiselta",
j
Jpkatapauksessa meille metsäs-_ :
tyskärpäsen pureman saaneille pn
mah^Ptpnta: asiaa toisin selittää.
No, sitten kun tulemme-vanhoik- -
si — ja tätä nupruutta_näyttää riit- ''j
tävän, auiakin 70—80 ikävuoden J ' j
paikkeille — voimme jättää reikä- >;
raudat, kohot j a koukut siimoineen }
joko kellarim t a i vhMille|^mut^
epäilemme kuitenkin, että henges^ e^SllI
sä olemme kuitenkin.mukana viela
s i l l o i n k n kalastus- j a metsästysjut-. ^.
tuja kertovien nuorempien joukos- < %
sa kunakin sespnkiaikana.
J a jos lihan hinnassa;:;tapähtuU;g^
metsästyskauden aikana suurem-paa
laskua — mihin peurakannan • I
vähentymisen vuoksi ei tänä syk-synä
taida olla kovin suuria mah*< ,1
doUisuuksia — n i i n se on'merkkinä
siitä että
mlsiiksen
sitä Tapiolan