Vapaus, January 12, 1952

              Mitä mayollisuiiksia on suoinalaisilla
elsingin olympiakisojen kamppailuja
kaikissa maissa valmistaudutaan
eiängin olympiakisoihin ensi i e s ä -
ja Jo t ä n ä talvena helmikuussa
r talviolympialaisiin. 4S^ maata
jo itooittautxmut i?irallisssti. ja
r i tässä lehdessä mainittiin, että,
euvostoliitto on Ilmoittautunut, Jo-;
se on 47 maa. •> maan kansa!-
idiymnejä opetellaan se soittamaan
e t t ä silloin tam voittaja
lippu nousee voittosalkoon v o l -
aan myö£Mn (hymni soittaa sen maan
voittajan kunniaksi.
On itsestäänkin selvää, että vaia-assa
kotimaassa valmistaudutaan
urella huolella myösikin kiso^iln; s i l -
oi^an Suomelle tullut mahdolli-:
us jcka on sille historiallinen, eh^
mainen j a viimeinen, olla Olympia-jen
Isäntämaa; On kovasti poh-ttu
täällä myösikin Suomen mahdol-uksista
tulevissa kisoissa, j a muis-llaan
Suomen suuruuden aikoja al­in
Tukholman olympialaisista Ja
ttyen Lontoon kisoissa. Sucmen
[luret voitot sellaisena ikun ne ovat
leet ovat historiaa) sillä .koskaan ei
H nää uudistu ne loistenpäivät Jotka
ipuivat Berliinin kihoihin. On kul­inkin
lohduttavaa n ä h d ä , . e t t ä Suo-urheilu
on valtavasti noussut ien
odan Jälkeisestä kaaoksesta Ja l a -
laannuSKesta, sillä voitot kuluvana
esänä maaotteluissa Ruotsista Ja
anskasta Joille edellisenä kesän h ä v ­ittiin,
todistavat Suomen urheilun
iavaa ylös nousua j a edistymistä,
liö on Haihduttava, mutta se ei vie-fm
merkitse s i t» e t t ä Suomi Helsinghi
^ y lympiakisojen stadltlonilla voi lois-
^^^a suuremmoisesti.
jKatsotaami^a miltä n ä y t t ä ä j a mis-
)ID ii ä lajeissa voidaan toivoa kultaa Ja
^ 1 oittöa Suomelle. Kuluneen kesän
^^fulosten valossa on Suomella kaksi l a -
•,tiWW^ joissa voidaan vakavasti havitella
^ t a a . Joskaan nekään f i v ä t l o l e d i -
dottomastl vannoja, johtuen maail­man
ttilcstason idreydestä j a edisty­misestä
»at^lftssa maissa. Puhun'nyt
vaan rata- Ja kenttäurheUusta Jotka
suoritetaan stadionilla. K e l h ä l ^ e l -
tossa on Suomella loistavat traditiot.
Siinä Lontoossakin saatiin, ainoa k u l -
tamltaU j a siinä nytkii» toivotaan
voittoa kbtoisella kentällä, sillä onhan
kova pari Nikkhien j a Hyytiäinen
puolustamassa maan kunniaa;' Var­sinkin
Nikkinen osoitti Järvis-Matin
n | l Yhdistyneen veljesiehden
Työmies-Eteenpain
TILAUSHINNAT
Canadaan tilattuna ovat
seuraavat:
(Canadan rahassa)
1 vuosikerta . . . . . . . . ...$8.50
Ynnä kurssin ero .42
6 kuukautta . . . . . . . . . . . 4.50
Ynnä kurssin.ero .22
3 kuukautta $2.50
Ynnä kurssin ero . . . . . .13
$8.92
$4.72
$2.63
Välitämme tuauksla
yhdistyneelle Teljeslehdelle
"Työmies-Eteenpäin".
Lähettäkää tilaukset ösoitteeUa:
Vapaus Publishing
Co, Ltd.
Box 69, Sudbury, Oniario'
HYVIÄ KIRJOJA
MIES JA PUNAPARTAI­SET
HERRAT
K i r j . Toivo PeUdcanen
200 sivu^ — Hinta sid. $2.75
Toivo Pekkasen taide on aina ollut
» oimakkaan älyllisen ija estUUsen i n -
1 Jhimön, todellisen totuudenkilvoitte-m
leimaina. Tältä pohjalta ; \ ? j i pn
tkuvastl pyrkinyt uudistamaan a i -
lepiiriään Ja ilmaisukeinojaan. No-
Ulkokoelma "Mies J a punapartaiset
lerrat" on tässä mielessä h ä n e n huo-lionanvolsimpla,
mlelenikiintoisimpla
lavutuksia.
• '• .''• •' ' .•
Nykyaikainen ihmiskuvauksen
lolstonäyte
TALO VEDEN ALLA
K i r j . Francis Brett Young
Suomentanut Väinö »ieltti^K
489 sivua — Hinta sid. $2.50-^
•ykyisen E33glannin huomattavimpiin
frtajiin kuuluvan Francis Brett
oungin romaani kertoo huimapäisillä
ihansijoituksilla seikkailevasta; k i i h -
eän elämiäntahtihisä tuhoutuvasta
'flffith Tregaronista j a h ä n e n per-eestään,
Jonka ijäsenlstä kukin elää
man kohtalonsa Tregarohin itseval-uden
varjossa. • Tapahtumat Jiikku-at
Wal€sissa ennen ensimmäistä
laailmansotaä j a sen aikana. Tapah-önarlkas
romaani.
SATEET TULIVAT
K i r j . Louis Bromfleldl
Kaks! osaa — 718 sivua
Molemmat osat sId. $6.50
ateet tulivat on maineiikkaan ame-
3d«laisen kirJaUiJan Louis Brcm-eldm
pääteos. Sen tapahtumapaik-na
on Ranchipurin rvaltakunta I n -
issa ja päähenkilönä maahan miiut-nut.
länsimaihin kyllästynyt eng-ntiiainen
kapteeni Tom Ransome,
ka feääokuln syrjästäkatsojana seu-a
Jdrjaivan hitialalsen yhdyskunnan
amää. Tapahtumat liikkuvat m i l -
mmaharadzan hovissa, m i l l o i n sal-
Lalassa, jonka Johdossa, on Eiiroo-issa
opinkäynyt intialainen lääkäri,
lUoln eurooppalaisten lähetyssaar-
Jien Ja koulunopettajlen, Intialate-i
(Virkamiesten Ja alempien kasti-lokkien
parissa.
apaus P u b l u l^
mpany Limited
Ja Nikkasen tapaista varmaa feuntoa:
t ä n ä kesänä heittämällä 16 e r i kU-jpailussa
ipäälle: 70 metriä, parhaan
ollessa 75.92.
Parhaan ylimääräisen heiton kan­taessa
vuoden parhaaseen tulokseen
7652, Joka olisi samalla kolmanneksi
paras tulos maailmassa jälkeen J ä r ­visen
Ja ;; Nikkasen tulosten. Paras
virallinen tulos on kuitenkin amerik­kalaisella
HeldUlä 76ir. Nikkisen tu­los
on siis toiseiksipäxas t ä n ä kesänä.
Kolmantena A. Berglund joka heitti
uuden Ruotsin ennätyksen 75.25. Sit­ten
tulee amerikkalainen Cyrius
Young 73.46 j a sitten vasta Hyytiäisen
73.34. On huomattava että näiden
jälkeen tulee S muuta miestä jotka
ovat heittäneet yli 70 metriä- Nik­kisen
varmuuteen luotamme, jos kun­to
ja tyyli pysjTvät sekaantumatto-mina
Ja sellaisina kun tänä kesänä,
Siis kultaa Succnelle.
Seuraava: laji jossa Suomella on
myöskin loistavat perinteet Ja voitot
puolustettavina on maratoonii Ja t ä l ­lä
"hetkellä on Suomella nim hyviä
miehiä e t t ä tusJkin ikoskaan. ei ahia-
'kaan tulosten valossa, sillä pieni pos­teljooni.
Veikko Karvonen, osoitti i h ­meellistä
kuntoa Juosten maratoonit
t ä n ä kesänä hinnuaikoilhln, aikoihin
joihin ei suuri Nurmi. Kolehmainen,
Stenroos eikä muut ole kyenneet. Suo­mella
on tällä hetkellä neljäkin hy­vää
miestä. Karvosen lisäksi Ääne­kosken
E . Puolakka Lahden Timo­nen
ja V . Partanen. Vastus on
myöskin tavattoman kova. joten Jos
toivomme Karvosen tuovan kultaa ko­t
i i n on se todella taistelun takana,
eikä sekään ole m i k ä ä n varma asia.
Mutta toivotaan e t t ä kulta tulisi Suo­melle,
^Kgtä ovat vastustajat? K o ­realaiset
Ghoi Young Cluk j a O Se
Dai ovat juosseet maratoonilla ajat
joita ci vielä koskaan ole maailmassa
ennen Juostu. Edellinen aikaan
2.25.15 Ja Jäödmmähien 2.25.40. Ne
ov^t hirveitä aikoja. Japamlainen
Shigeti Tanaka Juoksi Bostonin ma­ratoonilla
ajan 2.27.45, mutta k u n
tiedämme, että Bostonin maratoonl
Juostaan suurimmalta osaltaan ala­maahan
n i i n . aika ei n i i n hirvitä. Sit-tentulee
Karvonen parhaalla ajalla
mitä kukaan suomalainen on koskaan
juossut, eli 2.28.07. . Sitten seuraa­vina
ruotsalainen G . Jansson 2.29.19,
nuori enklantilainen, Brittiläisen Imr
penumin toivo Ja ennätysmies J . Pe-ters
2.29:24. Puolakka on maailman­tilastossa
9. Kovat ovat paikat, Ja
kuitenkin maratoonl on toinen laji
jossa voidaan toivoa voittoa. Tällai­sia
aikoja ei koskaan ole juostu a i ­kaisemmin
olympialaisissa, lukuunot­tamatta
Berliinin maratoonin voit­tajaa
K i t e i - Sonia, joka todellisuu­dessa
pii myöskin korealainen vaikka
joutui:-edustamäan~Japänia, .hänen
aikansa oli virallinen maailmanennä­tys
2.^.19, /
Kuten sanottu, n i i n nämä kaksi e-dellämainittua
lajia on joissa toivo­taan
kultaa Ja voittoa Suomelle. No
mutta m i s s ä ovat estejuoksu, kolmi­loikka,
5,000 Ja lO.OCO m., niissähän
«nU..ni t H E CAUSE OF REARMAMENT.
..vOBJECrrO TiCHTCNING HIS XXXX
rMitä Ottavalla on sanottavana Canadan työläisille.
Kaikille Ihternational-osuusliikkeen
ystäville
International-osuiiisliike on kaikkien kansal­lisuuksien
yhteinen yritys, sanoo Nordström
»X 69 Sudbury, Ont.
illllllllillllllllllllilllH^
jos missään on perinteitä Suomella j a
olympiavoittoja, kultaa, hopeaa ja
pronssia? Niin ön ollut muta ei ole
enää. Mukaan on tullut sellaisia
kansoja joiden itfheilutaso siihen a i ­kaan
kun Suomi loisti näissä lajeissa
oli lapsipuolen asemassa.
Kätsotaampa miltä n ä y t t ä ä entinen
suomalaislaji estejuoksu, j a m i t ä sii­n
ä olisi Suomella sanomista. Kärkl-tilastoa
johtaa Neuvostoliiton Kazant-sev
tuloksella, 'jota pidettiin ensin
valheena Ja Jollaista ei koskaan ole
alkäisonmin maailmassa Juostu. Hä-men
aikansa on ihmeellinen 8.49.8,
Seuraavana tulee h ä n e n maamieheh-s
ä S a l t y k o v 8.57.6. Siis myös omaa
luokkaansa. Sitten saksalahien H e l -
mufih Gude 9.02.4, Jugoslavian pieni
P. Segedin 9.05.4, Neuvostomaan S a ­venko
9.07.4 Ja vasta sitten Suomen
Erkki Blomster 9.07.6. Nähi oU t i ­lanne
tänä kesänä. Onko Suomella
voiton eli mitalinsaanti mahdollisuuk­sia
sen .voi Itsekukin päätellä tulosten
valossa. Heikolta tuntuu, pisteille voi
Blomster päästä.
I^ntä 5,000 m. Tilastoa johtaa Bel­gian
Gaston Reiff 14.10.8, seuraavina
Zatopek 14.11.6, Saksan (H. Schaade
14.15.4. Neuvostoliiton N. Popov 14.-
20.8, Ruotsin Albertson 14.20.8. Vasta
sitten' Koskela j a Posti 14.21.6 ja
14J22.6. Entä kymjppi,' jossa B e r l i i ­nissä
vielä tuli kolmoisvoitto? Näyt­t
ä ä y h t ä toivottomalta kun Lontoos-sakin
j a mitalitoiveita ei Suomella
ole. Zatopek Johtaa tilastoa ajalla
29.'29.8, miutta seuraavina on myös­k
i n hirveitä miehiä Jollaisia ei a i k a l -
senunin ole olymplakiistan maalivii­valle
astunut. Saksan nuori Ja h u i ­masti
t ä n ä kesänä edistynyt Herbert
Fort Arthur. — Haluan t ä n ä -vuoden
aikana kiipjoittaa : muutaman' l i v in
suoma:!aisille ystänrillemme. Me kaikki
toteamme sucimalafsten "rakentaneen
tämän mainion liikeyrityksen j a me
timnustamme myöskin, että viisaasta
suunnitellessaan ne näkivät sen p ä i ­vän,
jolloin se ei ole enää yksinomaan
succnalaisten osuuskunta. Sitä todis­taa
selvästi se. e t t ä he liittivät sanan
"International" liikkeen nimen, osoit­tamaan
sitä, e t t ä heidän' tarkoituk­sensa
on yhdistää kaikki kansalli­suudet
tämän järjestön hpun alle. Se
todistaa loistavaa harkmtaa Ja suurta
viisautta.
Viime ?vuosiin saakka pysyi Inter-national-
osuusliike pääasiassa sucma
la-sten Järjestönä. Kun osuuskaup­poja
Ja pienyrittäjiä ruvettiin ahdis-*
tamaan, tuli entistä ilmeisemmäksi,
e t t ä maihdollis:mman laaja"t Joukot on
voitettava osuusliikkeemme kannatta-jiksL
Monet ei-suomalaiset liittyivät
mukaan. Vaikka liikkeemme kannat­tajien
j a Jäsenten suurin ryhmä on
vielä tänään sucmalaiseV voidaan
kuitenkin todeta, että me olemme
voittaneet ja edelleen saaArutamme
entistä lukuJseimmat muiden kansalli­suuksien
jäsenet sen,kannattajiksi.
Siten osuuslilkkeemme muodostuu
luonteeltaan entistä enemmän kan­sainväliseksi.
T ä s t ä syystä' olen ."^seln:.ajateUut
m i t ä suomalaiset pioneerimme ajat­telisivat
muiden yrittävän hoitaa,
t ä t ä Järjestöä, jonka rakentamiseksi'
he ovat n i i n kovasti työskennelleet ja
SChade on k a i se Joka taistelee S a -
tupekan kanssa voitosta, hänen a i ­kana
on 29.322. Ruotsin Albertson.
joka Juoksi uuden Ruotsin ennätyk­sen
29.46.0. Norjan, ylpeys Martin
Stokken 29.55.0. Sitten Ranskan
tumma Mimoun 30.01.4. Sitten vasta
tulee Kpskela ajalla 30.10.0. Pa­halta
n ä y t t ä ä J a mitallit y h t ä pimeäs­sä
kun viitosellaikin. 1,500m. Ja siitä
lyhemmillä m a i k o i l l a el suomalaiset
pärjää. Mahdollisesti i Taipale voi
selviytyä jos sattuu loppukilpailuun,
muttsT kovalle sekin ; ottaa. Mitalit
pimeydessä.
Mutta, onhan Suomella neljännes-maileri
Rolf Back Joka taisteli suu­remmoisesti
maaotteluissa t ä n ä ke­sänä
Ja Juoksi uuden suomenennätyk­sen
400 m, 47.7 voi joku sanoa. (Hyvä
poika kyllä. Euroopan tilastossa toi­nen
Pughin jälkeen, mutta kun tUas-tossa
edellä on 14 päriempaa. Jamai­kan
Ja tAmerikan -parhaat, n i i n voi
käydä että pääsee välleriui asti. Ja
se on hyvä saavutus"^ Jos; niin käy.
Mutta onhan suomalaisten kolmiloik­ka
Rajasaaren, Tuuloksenym. leipä­laji.
Niin on, muta vastus on kova.
Brasilian A. .Perreh-a Da" Silva, joka
t ä n ä kesänä rikkoi Japanilaisen Ta-jiman
Berliinissä saavuttaman maa-ibnanennätyteen
sentillä saävuttain
tuloksen 16.01 on varttia voittaja el­lei
yllätä tohien De S i l v a Joka on
loikannut il5.90, j a tasaisesti muutkin
hypyt. Sitten tulee Japanin K . Haze-kvl
15.48 j a YaShio Ihuiro 15.45, Sit­ten
neuvostomaan L . Sherfoakov 15.28
Ja vasta sitten tulevat suomalaiset
sirkat Hiltunen j a Uusitalo 45.24 ja
15.13. Toivotaan pisteitä suomalal-siUe.
••••;V:V \;r.^-/.'-'..
Entä kiekko, moukari j a kuula?
Moukarissa täytyy Halmetojan. Tam­misen
ja Kuivamäen saada 4—5 m.
lisää pituutta helttoihhisa j a taitaa
olla melko lujassa. Kuulassa el ole
mahdollisuuksia sen enempää, sillä
Puntin Koivisto» 15.47 timtuu ko­vin
heppoiselta kolmen amerikkalai­sen
y l i 17 m. työntöjen rinnalla. Sa­moin
Heino (Llpp 16J8. Otto Grigalga
16.72, lisälksi Huseby,' Savidge ym.
Kiekossa Isännöivät mäkairoonlpurljat
Ck)nsoUnI 54.19. Tosi 53.58 j a Ameri­kan
R. Doyle 53Ä). joten Nyqvistin
elämän «paras tulos 5 0 ^ voi tuoda
pisteitä, jos se uusiintuu.'
Pikajuoksuista el kannata puhua'
silloin kun puhutaan maaifanan etu-p
ä ä n £printtereistä; Kokonaissumma
koko pohdiAnasta on se Jonka edellä
ennustimme: kaksi kultamitalia j a ne
tulevat keihäässä j a maratoonilla, jos­ta
keihäs tuntuu varmemmalta. Jos
jotakin enemmän tippuu niin sen
merkitsemme kiltollisuuclella j a Juh­limme
suomalaisten kanssa' j a kunni­aksi.
Mitä taas tulee painiin, nyrk­keilyyn,
voLrhisteluun j a muuhun n i in
ne kuuluvat eri pakinaan, n i i s t ä voi­daan
kertoa erikfleen. ~ Tekonlmus,
jota h e ovat uskollisesti kannattaneet
25 vucden";;ajan.
Asiat eJfvät ole- äillä tolalla, ystä­vämme.-
K a i k k i me olemme taipeelli-sia
csuuslilkkefmme tukemisessa, voi­daksemme'
lujittaa s i t ä j a kyetätoepi-me
läpäisemään sen koetusten ajan,
mikä on nyt menossa; Siinä tarvi­taan
kaikki kansallisuudet, kaikki
joukko järjestöt, kaikki csuustolmln-taa
kannattavat ryhmät ja; yksilöt.
Ainoastaan yhdessä me kykenemme
muodostamaan ^ntemational-osuusr
liikkeestä suurimman - Järvienpään
työtätekevän kansan järjestön: j a a i ­noastaan
yhteisesti toimien me kyke-nenune
toteuttamaan, sen niin llike-elamaan
kuin kulttuurityöhönkin
nähden.'
Se on edessämme oleva tehtävä ja
se voidaan suorittaa yhdistynein
osuustoiminnallisin vo:min, kaildceln
yhteisten ponnistusten a v u l l a V / M i t ­kään
kielivaikeudet ei saa olla esteenä.
'International-osuuslilke tarvitsee mei­t
ä kaikkia Ja minä sanon: Meidän cn
työskenneltävä yhdessä pitääksemme
sen voimakkaana.
Toivotan mainion lehtenne lukiJoiL
le rauhallista vuotta 1952. — Einar
Nordstrjim, ~ Internatlonal-osuusllik-keen
valistuskomitean puheenjohtaja.
Puola ostaa
Iranin oljya
Teheran. — Iranin hallitus päätti
•tammikmm 2 pnä kutsua Puolan
kauppavaltuuskunnan Teheranlhi sol­mimaan
sopimuksen Iranin öljyn
vaihtamisesta' Puolan puuvillatava-roihin,
villaani'' rakennusrautaan, p a ­periin
ja vaneeriin. i ^^ C
Puolan' lähettUäs; on: vakuuttanut
Puolalla olevan riittävästi toimistoa
öljyn kuljettamiseen. ' ' \ '
Suomala saapuneiden ferveluliais^
Ladysmithin haaliin olid saatava uusi katto
ja muitakin korjaustöitä olisi suoritettava ,
le jaetuin kaytännöUlslälÄhjbJa; Jot­ka
oli hankittu kutsujen yhteydessä
lahjoitetuilla, varoilla. Naiset, olivat
jLadysmlUi, B . C . —r. NUn o n mennyt
t ä ä l l ä Joulua kuhi muuallakin. OUUn
taas oikein valkoinen jöulu. Täällä
Austraaliassa kerätty
100,000 allekirjoitusta
Melbourne. —Rauhanvetoomuksen
allekirjoittajain määrä ylitti vuoden-v^
piteessa 100,000 merkin, ilmoitet­t
i i n täällä rauhanneuvoston taholta.
Sydneyssä pidetyssä mielenosoituk­sessa
hyväksyttiin päätöslauselma,
missä tuomittiin Japanin "rauhanso­pimus"
Ja vaadittiin viiden suurvallan
sopimusta. > .
Neljä kuoli
lentorikossa
Fairbanks, Alaska, — Helikopterilla
matkustanut pelastusretklkunta i l ­moitti
lauantaina, että kaikki neljä
henTidiloä, jotka olivat maahansyöksy-neessä
lentokoneessa: GCiena Domessa.
ovat kuolleet. Lentokone syöksyi
maahan 30 m a i l i a Itään t ä ä l t ä joulu­kuun
30 pnä^ Lentokone löydettiin
viimeperjantaina..:
Osuustoiminta pakinaa
Järvienpäästä
Jo pitemmän aikaa on ollut havait­tavissa,
että meikäläisessä osuustoi­mintaan
suhtautumisessa ilmenee vä­linpitämättömyyttä
osuustoimintaliik­keen
tulevaisuuteen nähden. Itsear-vosteluna
omaksun tuon siinä mie­lessä,
e t t ä en ole h e r ä t t ä n y t perln-pohjaisempaa
keskustelua tässä suh­teessa.
K u n keskustelemme j a välttelemme
osuustoiminnasta niin Ilmenee siinä
etutilälla hinnat, velkakauppa j a kor­keintaan
sen tai t ä m ä n osuusliikkeen
Kaksi laivavuoroa
HALIFAXISTA
SUORAAN
GÖTEBORGIIN
Canadan suomala?silla, jotka ai­kovat
matkustaa Suomeen tänä
talvena tai keväällä, «tarjoutuu
kaksi tilaisuutta tehdä matka suo­raan
Halifaxista Göteborgiin.
Tämä tilaisuus tarjoutuu RUOT­S
I N A M E R I K A N L I N J A N suosi­tussa
"Stockholm"-l3iwassa, Joka
on hyvin tunnettu tilavien, muka­vien
hyttlensä, erinomaisen ruoan
Ja ystäväll:seh henkilökuntansa
ansiosta-merkitys
työväen yleisten etujen puo­lesta
hetkellisessä mielessä. Kodca
näissä asioissa ei osuustoknlntajärjes-töt
suorastaan ratkaise, niin auto-
"Stockholmin" lähtövuorot
HALIFAXISTA:
HELMIKUUN 22 P.
MAALISKUU^ 22 P.
Mjoottorilalva "iStockholm", raken­nettiin
vasta V , 1948. Se on uuden­aikainen,
erikoisen puhdas laiva,
jossa mukavuus j a nopeus ovat,
yhdistettyinä j a joka on suoma-:
laisten matkustajien suosiossa.
HSilalset viihdytykset — konsertit,
elokuvat, tanssi, urheilu j a uima-allas
—> tekevät valtamerimatkan
viihtyisäksi.
Tilatkaa hyttlpalklcanne nyt!
Matkailutoimistomme palvelee C a ,
nadan suomalaisia rannasta ran­taan,
;
TRAVEL AGENCy
P.O. Box 69 8udbui7, Oni,
maattlsesti herää väheksyminen
osuustoimintaliikkeen tulevaisuuteen
nähden.
Osuustoimintavaellä on ollut paä-maränä
riistosta vapaa yhteiskunta
j a aluripitäeri oh sen mukaisesti pe-rustajain
taholta käsitetty osuustol-mintajärjestöt
s ä i l y v ä n J ä muodostu­van
yhä .tärkeämmäksi- kapitalistises­ta
yhteiskuntajärjestelmästä siirryt­tyä
uuteen, sosialistiseen yhteiskun­tajärjestelmään.
Niinpä havaitsemme (tarkastelles­samme
minkä tahansa osuustoimlntar
järjestöjeoime. menneisyyden histo­riallisia
asiakirjoja), että edistysmie­lisen
osuustoimlntaliiklieen tavoitteis­sa
on esitetty sosialismin päämäärä.
Siinä mielessä aikaisemmin katsot­tiin
osuustoimintaliikkeen auttavan
sosialismin {päämäärä, ' S i i n ä mieles­s
ä aikaisemmin katsottiin osustolmln-taliikkeen
auttavan sosialismin aat­teiden
levittämistä työläisten keskuu­teen
Jä olevan käytännöllisenä koulu­na'
tuotannon j a vaihdon käynnissä
pitämiselle sosialismin rakentamisen
oloissa — siis pn katsottu pitemmälle
tulevaisuuteen, ;
Mutta kiistaa on ilmennyt sosialis­min
rakentamisen tielle pääsyssä.
For värillisillä käsitteillä osuustoimin­taan
liittyvät harhaanjohtavasti tul^
'Idtsevat sosialismin , Ihantieen siten,
e t t ä asettavat Icapitaiistisen tuotanto­talouden
tilalle osuustoiminnan kaut­ta
kasvavan kuluttajina järjestynei­den
ihmisten yhteistalouden. Osuus­toiminta
j ä r e s tö siis saa h e i d ä n käsi­tyksessään
yhteiskuntamuodon käsit­teen,
a he yksipuolisesti omaksuvat
sen lopullisena päämääränä j a vas­tustavat
työväen luokkatalstelutol-mintaa.
Sosialistien — marxilaisen
luökkataistelukannan onutksuvaln—-
taholta tulkitaan lähtökohtana luök-kataLstelun
Jokapäivlääen todellisuu­den
tunnustamista, luokkataistelun
avustamista osuustoimintajärjestöjen
taholta, j a e t t ä osuustoiminta yksin
ei vie voittoon työväen päämääriä,
vaan osuustoimlntaväen täytyy myös­kin
osallistua kapitalismia vastaan
käytävään poliittiseen taisteluun, Jon-kajopulllsena
välttämättömyytenä on
vallan valtaaminen työväenluokalle.
Näin kä.sitetään osuustoimintaliikkeen
mukana olevain kapitalismin oloissa
saama kokeniua tulevan hyödylliseksi
tuotannon Ja vaihdon käynnissä .pitä­miseksi
sen Jälkeen kun kapitallstl-luokälta
pakkoluovutetaan yhtelskun-nallLscn
tuotantokoneiston kontrolli
valtaan nou.'5iecn t y ö v ä c n l u t ^ n ta­holta.
' • •
Tuman viimemainitun käsitteen «o-
B. c:ssä näyttää, e t t ä talvet tulevat
lumlsemmlksl. • Johtuukö se siitä; et­t
ä metsät ;^ pakenevat: kauemmaksi
- vuoristoon-ja vaikuttavat siten llmos-:
tosuhtelsiin? 'Entisinä aikoina o l i e-ncmmän.
harvinaista, e t t ä lunta Ja;
pakkasta saatiin' täällä rannikolla.
Tuntuu siltä kuin maakuntamme
rannikkoalue menettäisi maineensa
"aina vihreänä leikkikenttänä."
. Toimintamme ^^on viihäistä Jouk-.
komm& pienuuden takia. Mutta Jos­kus"
k u n on i^jolakln erikoista tekeliui^
saamme tphneksi repälsevämpääkinf
Järjestömmel 40.vuoti£ju!hla j onhl^
n i i n ohjelmallisesti kuin myöskin o<;
sanoton puolesta oloihimme s verraten
hyvin. Jöhän Lempi ili^yrttl siitä
malnltslklh Urjeessään, Hän oli sat-^
tumalta täällä käymässä Ja oU. myös
juhlaamme r i k a s t u t t a m a s s a . ^ H ä n h än
kuuluu pitkän, toimeliaan j a työntäy­teisen
mukana olonsa perusteella Jär-
Jestömme kuimlakaartlin. *
Jouluk. 8 päiväksi Järjestimme ter-vetulialstllaisuuden
Suomesta saapu­neille^
Heitä o l i al]$;a komea Joukko,
neljä perhettäkin. liapset mukaan
luettuna- kaikkiaan lähes 20 henkeä,
mialsuudessa oli erikoista ohjelmaa
kuten laulua, tanssia Ja tervehdyksiä.
Ohjelman suoritukseen osallistuivat
nuoret Ja, uudet tulokkaat. 'Yleisöä oll
150 paikkeilla, paljon ruotsia puhuvia
suomalaisia Ja pitkämaisia vieraita.
Tilaisuus sai suuren:huomion sen eri-;
kolsen tarkoituksen vuoksi. (Perhell-sialismhi
rakentamisen tielle pääsys­t
ä on tietenkin todistanut t ä h ä n a s t i ­set
kokemukset. Joista emme nyt k u i ­tenkaan
keskustie. Kuitenkin on
myöskin tullut selväksi kdkemuksen
todistamana, että työväenluokan
päästyä valtaluokaksi nykyisen iNeu-vostolliton
alueella, on osuustoiminta­liike
muodostunut suureksi vipusimek­si
koko maan talouden järjestämises­sä
j a siksi siellä on maailman suurin
osuustoimintaliike. Sama pitää paik­kansa
Euroopan Ja Aasian kansande­mokratian
maihin nähden. Joissa ol­laan
sosialismin käytännöllisen r a ­kentamisen;
tiellä. .
Juuri äskettäin ^ olin tilaisuudessa
näkemään elokuvan K i i n a n osuustoi­minnan
uuden tehtävän alkuvaiheis­ta.;
: S i i n ä tuli esiin konkreettisesti
se 'kuinka Kiinassa -nousi kylien' Ja
kauppalain uudelleenräkentamineh
osuustoimlntaj^ärjestöihin fjärjestynei-den'
talonpoikain j a työläisten käy­tännöllisenä
toimintana. Osuustoi-:
mintajärjestöt siis heti sellaisenaan
muodostuivat ylimenokauden tuotan­non
j a vaihdon tolmlntakonelstoksl.
Ennen vallankumousta nämä osuus-toimlntayrltykset
kamppailivat elä­män
Ja kuoleman välillä aivan samoin
kuin I feodallkapltallstisessa Kiinassa
kamppailivat työläiset j a talonpojat;
Nyt niillä on täysi vapaus Ja työläis-,
ten Ja talonpoikain ohnen demokraat­tisten
valtioelinten Joka puolelta a n ­tama
:tukL.'
' Euroopan kansandemokratian mais­sa
myöskin sosialistisen tuotannon ja
Jaon Järjestämisen pääeliminä ovat
psuusliikejärjestöt, joihin järjestynei­nä
työläiset a talonpojat ovat tuo­tannon
Ja vaihdon käytännöllisen to­teuttamisen
suorittaja, iMissä on k y ­symys
koko ^kansallisesta teollisuu­desta,
niin kokonaisuudessaan suun­nitelmallisuus
j a kehittäminen j a n i i ­den
johto perustuu työväen luokka-elinten
— kansan demokraattiseksi
valtioksi Järjestyneen työväen — kon­trollin
pohjalle. Vaikka muodoste-taankin
valtion koelaitoksia, jne, niin
yksltlysten l a i t o s ^ hallinta j a k ä y n ­nissä
pitäminen tapahtuu Järjesty­neen
ösuiistolminnalllsestl'johtamana.
TiShekkoslovaklän piaatalouden ke­h
i t y s t ä sosialismin tielle kuvasi ä s -
kettäinf sen :halltuksen johtaja C.
Cottwald korostaen, e t t ä erikoisesti
maaseudun talouden järjestäminen ja
vakiinnuttaminen on tapahtunut o-suusliikkeiden
kautta, joiden j ä s e n ­määrä
on yhtämittaisesti noussut, ja
ne ovat muuttuneet korkeamman t a ­son
osuusliikkeiksi. 8.o. kollektiivisen
talouden elimiksi. : Osuusliikkeiden
kehityksen tiellä maa.seudun muutta­miseksi
sosialistiseksi. Nämä esimer­kit
osoittavat e t t ä osututtoimlnnalll-nen
maataloustqlmlnta on ylimeno­kaudella
kuin myöskin jo voittaneen
sosialismin oloissa käytännöllisen ke­hityksen
eteenpäin pyrkimyksen väli­n
e i t ä . ' ^ - ,, ••• "
T ä l l ä mantereellakin suomalaisten
perustamat osuustoiminnalliset jär­jestöt
alkoivat Jo aikana jolloin sosia­lismi
oli vain teoria. Sosialismin r a ­kennuksen
tielle on voitu siirtyä työ­väen
valtaluokaksi nousim tietä. Nyt
cn Jo sosialismin käjrtännölllsen r a ­kennuksen
piirissä kolmas osa Ihmis­kuntaa,
j a enemmän kuin puolet i h -
miskunna.ita imee elämän innostuk­sensa
sosiallsmin^blemassaolosta. Siis
sosialismi,järjestelmänä on maailman
mahtavin yölma.
Näin ollen osuustoimlntaväen on
Canadassakin katseltava osuustoimin­taliikkeen
tulevaisuutta ei ainoastaan
kauppalaitoksena, mutta työväen voi­mien
j-hdistäjänä j a lujittajana mo-nopollkapitalLsmla
vastaan Ja rauhan
säilyttämisen liikkeenä, sekä myöskin
kouluna sosiallstt-telle hallinnolle ja
ommtoknlnnalliselle Cljimällc-^ATH,
Sbsdem. JohfaJQ V
on tiuinustanuli
Torustaneet ravintolahuoneen pöydät
komelksL
; Kaiken lopuksi tanssia reuhkaistlln
aina pikkutunneille saakka;^
näyttivät olleen iltaansa tyytyväisiä;
TusUn koskaan ennen on tälle ym­päristölle
saapunut suomesta sanuian
aikaan n ä i n paUon uusia ^tulokkaita.
Pitkien vuosien; kuluessa on u o m a l a i ­nen
kantajoukko vähitellen harventu­nut
J a toinen J a kolmas: sukupolvi on
sxUaantunut kuten suuressa, sulatus-padassa.
iPitäisI olla mainio sukua-slolden
j a luetteloiden tutkija ennen­kuin
voisi saadaselvlUe kenessä on.sI-t
ä Kalevan kansan sukujuurta.'
V (Lumen takia ovat metsätyöt vähen­tyneet,
yIhälsemmiUä rinteillä ovat
työt tykkänään seisahtuneet, :joten
Canada saattaa näyttöä hyvinkin
harmaalta .monille, jotka eivät saa
vielä työttömyysvakuutusrahaa. /
kylässä käyneet ahtaiksi vaikka on­nen
oli koteja hävitettäväksikin.
.Viimeksi pidetyssä C S J : n osaston
kokouksessa saimme kuulla, e t t ä jär-jestömme
toimeenpaneva komitea oh
lähettänj't keräyslistat osastoille tar­koituksella
saada: varoja haalimme
uuden katon rahoittamlsekssl. (Meillä
olisi muitakin välttämättömiä kor-
Jauksia, kyetäksemme haalimme suo...
jissa kokoontumaan — n i i n iloissa
kuin suruissakin.
Haalimme;on muuten käytännöUI-nen
erilaatuisia tilaisuuksia varten,
mutta vuosien varrella vähentynyt
toimintamme on Johtanut siihen t i ­lanteeseen,
e t t ä n ä i t ä korjaustöitä c i
voida enää sivuuttaa. Kaiketi meillä
ön vielä siihen m ä ä r l n ^ ä l e l l ä oikeata
suomalaista kurssia, e t t ä kykclneinme
kunnostamaan yhteisen kokoontumis­paikkamme,
varsinkin kun saamme
siihen rahallista apua muiden paikka­kuntien
tovereilta.
Uuden vuoden tervehdyksin: Vie. '
' B c r l l l hL — lJS^xal-&ms^'&^isM^ |
mokraattisen puolueen-jobfaJa^Bäbu* >
machd* mainitsi ftsken ra^tipuhee»^',; ' |,
saan, e t t ä ko)pmun]stlt'pltävät eäel» i'
leen oveni raollaan \ i i e u v o t t e I u j ^ ' » * ' ' ' f
lolttamlscksl Saksan yJ^UioämSiM*^ \
— Vuosisata sitten ,noln.,ao6j*eni''-'.' {
kllöä työskenteli k U v l h l l l l t u b t a i m ^ ' > ;
Alabamassa. Nyt siellä pch^; 'l
meänhlilen ,tuotannossa työskent^Ieö-yU
22.000 h e n k l l b ä . ' ' : ,^ * ;\, |^'"7 ' \
X
Canadlan-kövlet FriendsUp» '
Societyn kustantamana on '
llm^tynyi 176 sivua /
bfislUävä'kirja M
(Mo näixmne sosialiamin)!'
Jonka ovat kii^jolttaneet Ne|iT|, ^
vostoUitossa vierailleet' Cbar-i '
lotte Ja Dyson Carter. • - »- * Z'\
Tämä' klrjs on yksi kaikkia'
kiinnostavimmista Neörosfol^ t ',
ton kuvauksista.
HINTA 50ev
Tilatiltaa osoitteella:,
Vapatt& Publishinj^i
Company Limitti l
Box 69 Sudbunr# Oni.t
'»m
l i *
J3S
EI SENTÄÄN PETTUA
Rio de Janeiro.—-Presidentti Vor-gas
on Julistanut vehnän puutteen
vallitsevan Brasiliassa- ja- määrännyt
leivän vahnlstukscssa käytettäväksi
vähintäin 1'2 prosenttia muusta v i l ­jasta
Jauhettuja Jauhoja. ;
Uuden Kiinan . . .
<Jatkoa 4. sivulta) ,
nälsyysV' joka esittelee kansallisten
vähemmistöjen taidetta, "VVPDVin
(Dfmokraattlsen nucflson maailman­liiton)
-valtuuskunnan vierailu Kiir
nassa", "Kansan vapautusarmeija
tuotannossa" j a "Tie voittoon'.', jcka
on dynaaminen kertcmu^ armeijan
rautatlejoukoista,
KaUokI n ä m ä filmit eivät kohoa kor­keimmalle
tasolle, jota voidaan tuskin
odottaakaan kun n. 80 pros. taiteili­joista
on uusia tulokkaita filmlval-mistukseäsa.
Suurin puutteellisuus
,näyttp> kuitenkin johtuvan siitä, e t tä
tue ttajat aivan lilan usein muodosta­vat
käsityksensä materiaalista j a t o l i
mlnnasta plkenanlnkin teatterin kuin
elokuvan näkökulmasta. Jolla on n i in
sjn-ät apulähteet palkan j a ajan suh­teen.
Tunnettujen
teoksia «s. i
J O H N GAIiSWORTHY:
Herraskartano \ tl
283 sivua — Hinta sid, $&00
Hienostunut romaani Itseedla-'
s u l k e u t u n e e s t a englant)lal8ält|i
maalaisyllmystöstä vanhassa ber*>
raskartanossa, - ^ .'
GUY DE MAUPASSANT;
Ihmissydän
304 sivua — Hinta sld. $74)0
Suuren mestarin syvää Ja 1^»
teellistä rakkauden analyysia,
ALfOE LYTTKENS: ' " ?
Uudet tähdet syttyvät-
X. osa 277 sivua - I I 08a'248.slTu&
Molemmat osat sid. $5.50 :
Tämä kaksiosainen menestys r of
maani kertoo Tollman-suvun Jän«
nittävista vaiheista 1830-lUVUll
loisteliaassa Tukholmassa j& sezi
henkilöt ovat tuttuja jo aikatsem»;
mistä suosituista teoksista VOnnen
temppeli" j a "Kaiputm sininen
kukka».
Tilatkaa' osoitteella':
Vapaus PaUislungil
Company Limited^
Box 69
. ........ . iiSH
JAMES H. DÄVEY
KOKSIA - KOLIA - PUITA
Parhaimpaa öljyityä
strolräri-koUa
PUHELIN 5-SM9
177 Kathleen St. W. Sndboiy
' f*,
«K
NASH, AUSTIN JA WILLYS
AUTOJA — JEEPS .
BEO JA WILLYS TBOKEJA
LEADER TBAKTOBEfTA
JACK'S AUTO SERVICE
633LomeSt. Sudbuiy
"f?
'$
ti
•m
.'H
*
.K
£
i
•i
LÖYDÄTTE SOPIVAT
LÄATUKOTIVARUSTEET
ISOSTA VARASTOSTAMME
EINO AHONEN SUOMALAINEN MYYJÄMME
MIELIHYVÄLLÄ P A L V E L E E TEITÄ -
DAirham St. S. Puh. 4-4243
lllllllllHllHIHmillllHllllllfflHli