Vapaus, January 12, 1952

              VBIVU 2 I*auantaina, tammikutin 12 p. — Saturday, Jan. 12,1952
SM?-'-;?»' •
Teleptaones: Business Office 4-4264.
Editorlal Office 4>426S; Manager
E. Sukri. Editor W. Eklund. Bdailins
flddress Box 69. Sudbuxy, Ontario.
CJaeiixi tli TisaMx Canadlans.'' Es-
«fi}dls]30d K07. e, 1917. Authorized
«• seecaid däss xnail by ttae Post
«KEOcö Dqyartme&t. Ottawa. Pub-
-l^lied thrlce «eeUy: Tuesdajs,
^^Qmt^jr» and Baturdays Vapaus
W., BaJaSxax7,' Oxit, Canada.
Advertlsing rates upon appUcatloa
Translation free oX charge.
TOAUSHINNAT:
Canadaasa; i vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk. 2 ^
Ybdyavanofssa: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4.30
Suomessa: l vk. 8.50 6 kk. 4.75
^itivY"^-^^ lausunto rauhasta
i^L'. --^ >:Kubn on lehtemme uutisosastolla kerrottu, CCF:n kansallinen
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
mtUda Laaluo, Sauit Ste. Marie,
täyttää tJc. 15 pnä 72 vuotta.
Manrf VUtaisalo, Sault Ste. Marie,
täyttää 50 vuotta tJc, IS pnä.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavien
onnitteluihin;
SM
i
;^ johtaja J." M. CoIdwdl liittyi Reginassa pitämässään puheessa niihin,
t"!;"J^Öta vaativat Korean sodan hetikohtaista lopettamista ja rauhansopi-
' ^ ^ ^ allekirjoittamista sotaan osallistuvien valtojen edustajien kes-
1-4'. .^lii^ r lamä sellaisenaan on paljon puhuva tapaus. Yleisesti tiedetään,
V • ,i r?^.^*^ tyypillisenä sosialidemokraattisena oikeistojohtajana mr. ColdweIl
L| "^tf ihtomielisesti tukenut Yhdysvaltain hyökkäyssotaa Koreassa ja
' '•/l^iilrtut "demokratian puolustamisen nimessä" tämän maan koko
,^!ty0V^liikettä menettelemään samoin. Mr. Coldwell on itsepintaisesti
alusta pitäen
^vastiistaneet tätä täysin hyödytöntä sotaa, miksi Gallup äänestyksen
;'V;tuIoslCorean sodan Yhdysvalloissa ja Canadassa on aivan oikein lei-
Mitä muut sanovat
KEBBANKIN TOTTA
Jos puolustusohjelman (aseistukr
seen) annetaan enemmän^ niin ku>
luttajat saavat vähemmän. — Globe
and Mail.
'M
v4
4
TA
r
% f '"ti
ii _
Canadan etujen mukainen toimenpide. i
ifleisesti' tiedetään, että CCF:n riveissä on alusta pitäen, mutta
^varsinkin viimeaikoina ollut voimakas vastarinta mr.Coldvvellin sota-
I ohJeUnan suhteen. Kukaan rehellinen sosialisti ei voi tukea Yhdysval-
^ tain hallituksen vastoin maansa perustuslakia aloittamaa sotaa Korean
* kansaa vastaan. 'NimpäSäskatchewanin OGF;n maakuntakonventioni
^ omaksu! jo muutamia kuukausia sitten CCF: n oikeistojohdon vaati-^
J miiksistahuolimatta kannan, jonka mukaan se ryhtyi kannattamaan
f neuvoteltavaa rauhaaKoreassa. Sen jälkeen nähtiin Ontarion maakun-
^ tavaaleissa miten CCF:n monet ehdokkaat hyväksyivät julkisesti
* rauhan kannan. 'Mutta kaikkein tärkeintä lienee kuitenkin tämä:
ON SIINA EEOA
Philip Murrayn Ja hänen kump­paniensa
täytyi sanoa Atlantin Ci­tyssä
pidetyssä terästyöläisten tinion
kORventionissa, että heidän vkump-paninsa,
suuressa ristiretkessä vapau­den
puolesta" — Benjamin Fairless
Kirj. M. Kogan
YJidysvaltain taloudellisen valtaus-tavoitelun
tärkeänä kohteena on ny­kyään
EkvatoriaaUsen Afrikan keski­osassa
sijaitseva Belgian Kongo- jolla
on suuria itrategisia mineraali- ja
kasvi-raaka-ainevarastoja^ Kongon
pinta-ala on 2^37 tuhatta neliömetriä,
eli neljä kertaa suurempi kuin Rans­ka
Ja'Belgia A^hteensä/ Sen alueella
asuu noin 11 miljoonaa afrikkalaista
kanta-asukasta. -Kongossa on eu­rooppalaisia
asu!:kaita, miltei yksin­oman
Jbelgialalsia, korkeintaan 30 tu­hatta
henkeä. Miltei .puolet tuosta
laajasta alasta on koskematonta trco-pilUata
mstsää, jossa on paljon öljy-palrr.
uja. monenlaisia kautsukklkasve-ja,'
arvokI::alta puulajeja ym.
Etelilssä, Rhodesian rajalla, sijait-j;
e3 Ilmastollisilta suhteiltaan terveel-
Ja terästeollisuuden muut puhemiehet ^ . , ^ p i jcongon osa — Katangah ylä-iki
* Ontarion väestö äänesti jaloillaan CCF:n oikeistojohdon kurjaa sota-
' ohjelmaa'vastaan sillä seurauksella, että COF kärsi kerrassaan murs-
^ - ^ kaavani vaalitappion. Ontariolaiset valitsijat eivät kerta kaikkiaan
" '• r a nahneermitään eroa CCF: n ja vanhojen porvaripuolueiden ohjelmien
_ i pquskohdiksa. Ja kun CCF ei esittäyt mitään vaihtoehtoa, niin va-l
litsijat jättivät äänioikeutensa käyttämättä.
I 'CCtf^rn rivijäsenten yleisen mielipiteen
^ painostus oli luonnollisesti ratkaisevana'tekijänä siihen, että mr. Cold-
^ ivell näki lopulta valon ja ilmoitti kannattavansa Korean sodan heti-
> kohtaista lopettamista. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja täs-
< ia^mielessä mr.Coldwe1Iin kannanmuutos on lämpimästi tervefidittävä
^edistysaskel! Sanotaanhan raamatussakin, että taivaassa on suurempi
'"^jlö yhdestä syntisestä kuin kymmenestä vanhurskaasta!
• ^ Valitettavaa kuitenkin on> ettei mr. Coldwell saa vieläkään si—
• suitaan sanotukssi, että lapio on sittenkin lapio. Sanottuaan, että hän
^^annattaa nyt asianomaisten maiden johtajain toimesta pikaisesti teh-t
ii:
U
il
sr
tr
.s: •
^tätää rauhaa Koreassäjmr. Coldwe]l esitti, että pääministeri Winston
^Churchillin pitäisi viedä niissä neuvotteluissa johtavaa osaa. 'Mutta
|initen herraa/nunessä mr. Churchill voisi, vaikka hän tahtoisikin, viedä
*! rauhanneuvottelujen "johtavaa osaa": sodassa^ mikä on alusta loppuun
^^sti ollut ainakhiS^O-prosenttisesti Yhdysvaltain sotaa? Mr. Cöld-
^SKll'ei voi olla niin naivi, että hän uskoo Wall Streetin miesten noin
Tvain luopuvan pelistä ja jättävän sotansa jonkun muun maan valtio-jniehen
sovittavaksi. Yhtä hyvin voitaisiin esittää toivomus, että
^tiikeri muuttaisi täplänsä, ja tapansa!
l Tyypillisenä sosialidemokraattisena oikeistojohtajana mr. Cold-
!>irell on menettäyt kaiken luottamuksensa kansanjoukkojen luovaan
;tyohön ja siihen, että työläiset, farmarit ja keskiluokkalaiset voiVat
saada tahtonsa toteutetuksi. Tämä selvittää sen miksi mr. C'oldwelI
'«dellecnkm eristäytyy "pikkuihmisten" maailmanlaajuisesta rauhan­liikkeestä
ja hakee "pelastusta" yksinomaan isoisten joukosta. iKIel-laytyessään
rauhanpuolustajain kanssa yhteistoiminnasta sodanliet-
^jia vastaan, ja nähdessään ''oman ulkopolitiikkansa" täydellisen ro-jnahduksen
olevan edessä, mr. ColdwelI tarttui pääministeri Churc­hillin
takinliepeisiin kuten hukkuva tarttuu oljen korteen.
^ Huolimatta siltä vaikka CCF:n sosialistisesti ajattelevilla jäse-
|iillä on vielä paljon työtä oikeistojohtajiensa suits'!hiiseksl, niin tosi­l
l a sittenkin on, että mr. CoIdweIIIn nyt Reginassa omaksuma kanta
Koreaa rauhansopimuksen allekirjoittamben hyväksi on lämpimästi
< tervehdittävä toimenpide. Tämä antaa meille tilaisuuden, tai oi­keammin
sanoen' velvollisuuden kysyä niiltä Canadan suomalaisilta,
jotka väittävät edustavanssa CCF:n aatteita ja pyrkimyksiä täkä-~
Iäisten maanmiestemme keskuudessa, että milloin he ryhtyvät mr.
pouglasm (CCF: n maakuntajohtaja SaskatchewanIssa) tai edes mr.
Coldwellin lailla puhumaan ja toimimaan Korean sodan lopettamisen
ja pikaisen rauhansopimuksen hyväksi?
ovat ylimielisesti hyljänneet heidän
kaikki 22 vaatimustaan . .,
Murrayn Ja Arthur Golbergin toi­sena
menetteljflluotona oli jatkuvas­ti
toistettu lausunto, etta edustajat
olivat onnellisia, sillä Triunan "pyy-'
tää" heitä jäämään työhön, mutta
jos he olisivat Neuvostoliitossa, niin
Stalin "määräisi'' heidät työhön.
"Kiitos Jumalalle presidentti Tru-manista"
huusi Golberg.:. •
Tämä vertailu on naurettava.
Voisiko Neuvostoliitossa nousta sa­manlainen
tilanne? Siellä ei ole mi­tään
yksityisomistajia teräs- eikä
muissakaan teollisuuksissa ... Kun
heillä el ole Benjamin Pairlessea tai
Wllsonia. niin heillä ei kerta kaikki­aan
voi olla sellaista kiistakysymystä
mikä on täällä; heidän-el- liioin tar­vitse
pelätä union 'hajoittamista, el
väittelyä suljetusta työmaasta . ..
Lakoista puheen ollen, kun heiliä ei
ole sellaisia eläimiä kuin kapitalistit
ja kun heillä on valtiovalta omissa
käsissään, miksi Neuvostoliiton työ­läisten
pitäisi edes ajatella lakkoutu-misesta.
He lakkoutulsivat vain itse­ään
vastaan . . . — ,George Morris, N.
y, Worker.
Mitä olisi tehtävä
ystävyysl(uul(auden
aiitana Canadassa?
f Ettei vain halkeaisi
*"(«
TorontOr^-r:-Kuten tiedetääp-vjetef.
tään Canadassa .tatnmik". aikana-, Cä--
nadan ja Neuvostoliiton ystävyyskuu-kautta,
jonka kohckohtana on Cana-d;
an-Sovlet Frlenshlp Societyn kan­sallinen
kokous m:ka pidetään täällä
Bathurst St. United-kirkossa, alkasn
>srjantai-iltana tammik. 25 pnä. Sii-len
mennessä olisi jokaisen naiden
kahden maan välisen ystävyyden kan­nattajan
erikoisestikin . Torontossa,
toimittava mm. seuraavalla tavalla^
kuten ehdotetaan Friendship Societyn
taholta:
f 1. Tehkää päätös kokoukseen osal-rstvmlsesta.
Joko edustajana tai ha­vainnoitsijana.
Ellette voi tehdä sitä
voitte kuitenkin ilmoittautua kirjeen-valhtajaedustajaksl.
2. Olkaa (Varmat, että saatte lipuri
kokouksen avajaistilaisuuteen, johon
kaikki asianharrastajat pval tervetul-leet.
Siiloin, esitetään ensimmäisen
kerran Canadassa neuvostbfiiaii Mak-sim
Gorkin lapsuus ja yhdistyksen
presidentti Dysohdarter puhuu.
3. Vierailkaa siinä näyttelyssä, joka
on järjestetty UJPO:n haalille 83
Christie St. tanmiik. 26 ja 27 päiviksi.
Näyttelyssä käyntiä varten ei tarvitse
olla kokouksen osanottaja. Näytte­lyssä
on kuvia, fllmojä ym. Neuvosto,
liitosta.... ,
4. Yhdistyksen toimesta esitetään
neuvosto!ilmejä järjestönne huoneis­tossa.
Voitte saada myöskin Neuvos­toliitossa
käyneen puhujan tilaisuutta
• varten.
, 4'
4ii 's
nm
id ^ , L F.r>,M/.v-4.^,'7';<.f'-;.y,.
^ Oli kerran, kuten vanhassa hyvässä sadussa kerrotaan, sellainen
sammakko, joka halusi olla yhtä suuri kuin härkäkin, mutta joka
^ultenkln aikansa pullisteltuaan halkesi.
2 Mektä tuntuu myös, että "suuruuttaan" ja itsehyvälsyyttään
iahdentävä Toronton Vapaa Sana on jonakin kauniina päivänä myös
lalkeamiaSn vaarassa.
a Ottakaamme mainitun "suurlehden" viime torstaisen numeron
ftuslvun tarina ja otsikko, missä armon suuruus ahtaa aurinkonsa
paistaa niin hyville kum pahoillekin, muttei sentään kurjille ''kerjäläi­sille".
Kas näin julisti Toronton Vapaa Sana:
n "Irani ylpeä kerjäläinen. Ottaisi vastaan amerikkalaista sotilas-jq)
ua, mutta ilman mukana seuraavia ehtoja . . ."
* Ajatella sitä "viimeisen ajan villitystä"! Pienet ja vieläpä
kerjäläisetkin, kieltäytyvät vastaanottamasta Setä Samin '"apua".
Ij^n on niin "ylpeä kerjäläinen", ettei se hyväksy kaikkivaltiaan dol-
^ i n ^'avustusehtoja". Onko missään kuultu moista. Vähemmäs-tökin
ktiin tällaisesta öykkärlmälsyydestä närkäStyy sellainen "suu-
"rikas" ja pienen syntymämaansakin unhoittanut Toronton Va­paa
Sana.
£ Suuret ja mahtavat ovat aina olleet sitä mieltä, että pienten ja
Ipelkkojen täytyy kumarrella, kiittää ja tyytyä niihin mureniin, mitä
^^isten pöydältä sattuu heille putoamaan. Mutta kun tämä "iän­ikuinen"
totuus on unhoitettu, ja pienetkin kansat, kuten Iran ja
j^uut siirtomaat, haluavat olla isäntinä omissa maissaan, ja sanovat,
että ne kärsivät ennen pientä puutetta kuin hyväksyvät vieraan maan
Buurpääoman isäntäehtoja, niin tämä saa kaikki "suuret" ja mahta­i
l i , niiden mukana myös Toronton Vapaan Sanan, raivoihinsa!
!2 Eräänlaisista tyypitä sanotaan, että ne ovat "paayilaisempla
l^ln Itse paavi?* Meistä myös tuntuu, että Toronton Vapaa Sanaton
pmrkrarlUisenipi kuin Itse porvarit" ja vieläpä siinä määrin, että se voi
iJbljeta omaan smiruuteensa.
5. Järjestäkää katjntöluryhmiä sillä
Moskovan radio laajaltaa erikoisesti I neljä viidettäosaa Kongon palmupuu-taianko,
joka on maailmankuulu k i -
vennälsriikaukslltaan. Katanga on
on rinnan Transvaalin Rendomin
(Etelä-Af rikan littovaltiossa) kanssa
Atrikän huomatuin mineräaliseutu ja
kapitalistisen. maailman rikkain kai­vosalue.
Siellä on luraanl-, ^-kupari,
koboltti, tina-, . timanttia Ja kulta­kaivoksia;
Katanga tuottaa nykyään
noin 9^10 koko kapitalististen mai­den
uraanista, noin 80 prosenttia ko­boltista
Ja noin 4/5 teknillisistä ti­manteista
ja kuparin tuotannossa on
5 sijalla kapitalististen maiden kes­kuudessa.
On sanottava, että Belgian - Kon­gon
uraanimalmi on sangen hyväa;-
se sisältää 60—30 prosenttia uraania.
Belgia valtasi Kongon v. 1884 ja
väärän ulkokultaisen "Kongon riip­pumattoman
valtion" nimen varjossa
muutti sen Belgian kuninkaan Leo-poldJI
orjatilaksi. : Tama silrlomaa-herra
muutti kohta vapaan ja riippu­mattoman
maan j-ksityiseksi tllak-
.seen ja antoi sen alueella konsessioi-ta
suuills kapitalistisille yhtiöille,
joissa piti itsellään osakkeiden kon-trolllpaketln.
Vuonna 1908 Kongo
muuttui virallisesti Belgian siirto­maaksi
ja kruunattu osakkeidencaiis-taja
sai silta 243,5 miljoonan Bel­gian
frangin "korvauksen".
Alinaat siirtomaaherrat kynivät
maasta arvokasta raaka-ainetta ja
tuhosivat armottomsti Kongon kanta--
asukkaita' — tyotärakastavaa nee'ie-rilälstä
bantu-kansaa. Englantilai­sen,
kirjoittajan Herbert Frenckellin,
imperialismin s i i r t o maapolitiikan
kiihkeän saarnaajan; jota el voitfa
suinkaan syyttää myötätunnosta Kön-kon
afrikkalaisia kohtaan, on ollut
pakko tunnustaa, että "Kuningas Leo-poldln
vallan aikana Belgian Kongon
kanta-asukkaiden, epäinhimillisen tu­hoamisen
tuloksena tämän laajan
alueen väkiluku vähentyi miltei nelin­kertaisesti"-..
Nämä pahanenteiset,
Kongon siirtomaaksi muuttaminen iuii;
lokset osoittavat 'kaunopuheisesti, fet-tel
kapitalistisille pedoille mitään
maksa antaa imiljoonia ihmishenkiä
ahneutensa uhri'Äsi.
Nykyään Kongon rikkauksia rils-.
tävät suuret fuiansslyhtymät ja ka­pitalistiset
yhtiöt. Vielä joku aika
sitten Kongon talouden johtavat ase­mat
kuuluivat belgialaisille ja eng­lantilaisille
liikkeille ja yhtiöille. Esi-merkLksi
Ylä-Katahgan yuoriteolli-
£uusplirissä ovat mineraaliraaka-ai-nelähteet
belgialaisen monopoliyhtiön
"Union mäiner du O Katangan" kä­sissä.
Finglantilaisella liikkeellä
"Tanganjika concesion Limited'illä"
on Kongon alueella suuria vuoriteojli-suusköivsessioita
sekä suuri osakepa-ketti
monissa belgialaisissa liikkeisiä.
Kongon timanttituotanto on sidottu
•pitkäaikaisilla sopimuksilla lonlpolai-seen
tlmanttikartelliln' "Diamond Cor­poration
Limited". Siirtomaayhtiö
"Societe de Juveljren du Kongo Bei-gle";
Joka ori brittiläisen öljymorio-polin
"Lawoer-veljekset'' haaraosasto,
omistaa Kongossa maailman suurim­mat
öljyplantaasit ja kontrolloi noin
luonnollisesti suuressa salaisuudessa.
Vuonna 1951, ^ashingtonin täydel­lisessä
valvontavallassa oleva niin­sanottu
••Kansainvälinen rekonstru­ointi-
ja kcihityspankki" antoi Belgian
Kongolle lainan Ja lähetti sinne edus­tajistonsa,
pääasiassa amerikkalaista,
etsimään uusia mahdollisuuksia uraa-nimalmln
tuotannon kohottamiseksi^
• 'Amerildcalaisten monopolien- ohjei­den
mukaan on laadittu^ niin sanottu
Kongon kehityksen ,'>j-mmenvuotis-suunnitelma",
joka edellyttää Kongon
strategisten raaka-ainerlkkausten vie­lä
julmemman riiston V/all Streetin
hyväksi.' Tämä "suunnitelman" en­simmäinen
pykälä edellyttää raken^
nettavaksi rautatien Kongo-joen suis­tosta
Katangaan, jossa ovat uraani-malmirikkaudet,
jotka kiinnostavat
erikoisesti sodanlietsojia. Tämä
suunnitelman rahoittamiseksi Yhdys­valtojen
vienti- ja tuontipankäi on
antanut Belgialle 15,.5 miljoonan dol­larin
lainan 25 vuoden maksuajaksL
Tällä lainalla on Kongoon rakennet­tava
rauta- ja maanteitä, lisättävä
lastien kuljetusta elintärkeillä vesi­tiellä,
ensi sijassa Kongo-Joen vesis­tössä.
Ja rakennettava vesivoimalai­toksia
maan suurimpiin keskuksiin —
LeopoIdvUleen, Stenleyvilleen ja Al-bertvilleen.
Amerikkalaiset ovat ottaneet val­vontavaltaansa
myöskin Kongon ul-komaankaupa.
Amerikkalaisten ta­varain
tulva täyttää Kongon markki­nat
ja tukahduttaa paikallista teol­lisuutta
ja elinkeinoammattia. Kun
Belgian Kongon tuonti on kasvanut
6,5-kertaLsesti sodanedeHiseen , tuon­tiin
verraten, niin amerikkalaisten
tavaroiden tuonti on kasvanut 25-
kertaisesti.
Amerikkalaiset "kulttuurinkyväjät
istuttavat Kongossa suurella touhulla
"amerikkalaista elämäntyyliä" ja va­rustavat
afrikkalaisia nmsaalla kädel
lä amerikkalaisen "sivistyksen anti-millä".
Holliwoodin elokuvakuninkaat
täyttävät Kongon elokuvateatteri kel­vottomilla
tuotteillaan. Amerikkalai­set
elokuvagänsterit tahtovat sokais­ta
Kongon afrikkalaisen väestön sil-:
mät ja saastuttaa sen tietoisuuden
inhoittavalla amerikkalaisella propa­gandalla.
,
Kongon kansa kärsä kauheasti kak­sinkertaisesta
amerikkalais jbelgialal-sesta
riistosta ja elää sanoinkuvaa-mattoniassa'
hurjuudessa. Kanta-;
asukkaiden tyjipalkka on "tavattoman
pieni. Imperlalisitiset monopolit kis­kovat
Kongosta suunnattomasti strar
teglsta raaka-ainetta samaan aikaan
kuin maan omiin tarpeisiin tarvitta­vasta
raaka-aineesta on kova puute.
Elinkustannusindeksi on Kongossa ko­honnut
kolinir^^ertaisesti sodanedelli-scen
verraten. •
Kongon työväenjoukot nousevat
taisteluun'/inhimillisten elinehtojen
puolesta, demokraattisten oikeuksien
puolesta. Vuosina 1949—1950 oli Kon­gossa
afrIkkaJalsten kaivostyöläisten
kapinoita elinkustannusten kalleutta
ja työtätekevien epäinhimillistä silr-tcmaariistoa
vastaan.
Belgian , Kongon työväenjoukot
vastustavat yhä voimakkaammin
maansa muuttamista anglo-amerlk-kalaisen
agressiivisen liiton raaka-ainelähteeksi
- ja nousevat taisteluun
oikeuksiensa jä vapauksiensa puoles­ta,
rauhan ja-kansojen turvallisuu­den
jalon asian puolesta. V
samalla-on Maaliman Ammattiunioi-den
Liiton varapresidentti, palates­saan
Euroopasta, missä-hän osallistui
Maaihnan Rauhapneuivcston kokouk­seen
Wien'ssä ja Maailman Ammätti-uniciden
Liiton tpk:n kokoukseen
Berliinissä.
"Samalla tavalla kuin Marshall-suunnitelma
epäonnistui, tulee myös­kin
Atlantin pakti olemaan tuomit­tuna
epäonnistumaan".. cn Toledanon
johtcpäätöksenä. Hänen mukaansa
"nostattaa Saksan uudelleenaseista-minen
Euroopan kansat yksimielisesti
protestoimaan, sillä ne ovat vuosia
saaneet Ipärsiä. Saiksaji imperialismin
seurauksista. -Ja yksinpä Saksan ra-
Jain sisäpuolellakin on uudelleen-aseistamisen
vastustaminen, A'Oima-kasta."
Puhuessaan taistelusta rauhan puo­lesta
sanoi Toledano: "Yhdysvaltain
hallitus haluaisi; että Länsl-Euroopan
kansat sotisivat sen hyväksi, mutta
olen vakuutettu siitä, että ne eivät
sitä tule tekemään. Ennen toista
maa:lmansotaa saattol-vat imperialis­tiset
hallitukset syöksyä, sotaan otta­matta
kansojen tahtoa huomioon,
mutta mikään hallitus ei nyt voi viedä
maataan sotaan ilman että kansa sii­hen
sucsfollisestl suhtautuisi."
— Valkoihoiset kaivoivat kivihiiltä
Virgmiassa ensimmäisen kerran v.
1700. New Mexicon •Hopi-intiaanit
käyttivät kivihiiltä saviruukujen polt-^
tamisessa jb 4 tai 5 vuosisataa aikai­semmin.
KYLLIN PIAN ,
—i "Aika tule vielä, jolloin
saavat miehen p^kah^ Julisti
tunut naispuhuja.
"Niin tuleekin..,. JO; lauantaim"
mutisi pieni mies takapenkiltä:
LUONNON LAKI
— Miehen käsivarren keskimääiä
nen pituus on 28 duumaa. INals#^^
vyötärön keskinkertainen mitta on 31
tmmiaa. Voidaankoluonnon'viisaut l |
ta voittaa!
Adenauer Hitlerin
tiellä joka vie
varmaan perikatoon
Berliini.^-Sälksan demokraattiset
tasSivallan ivarapääministerin !ja. yh |
tenäisyyspuolueen pääsihteerin Ui
brichtin allflkirjoittamassa uiuienvuo
den tervehäiyksessä kehoitetaan Lämi
Saksan työläisiä varjelemaan hen j
keään vaikkapa yleislakollakin;^ i
"Vuoden alussa yrittävät Churchil i
Truman, Eisenhower ja McCloy rvab i
vistaa"Xänsi-Saksan orjuuden saman |
kun Länsi-Saksan hiili- ja terästeolll f
suus saatetaan hiili- ja teräsirenkaai :<
välityksellä palvelemaan asetuotantoa f
välityksellä palvelemaan asetuotantc
Adenauer ja varakansleri Blueher ovi
nyt samalla tiellä kuin Hitler ja
tie johtaa turmioon. Länsl-Saksi
asukkaiden tärkeimpänä tehtävänä oi li
muodostaa rauhankomiteoita puoluee. |
seen katsomatta." , .
LI
^^1
VOITOT LISÄÄNTYVÄT
Bank of Toronto sai viime tili.
vuonna voittoa $2,582,408. Tilivuosi
päättyi marraskuun 30 pnä. '
Demokraattisten Oikeuksien Liitto aloittaa
kolme kuukautta kestävän ryntäyskauden
oli kehoittanut ehkäisemään union e-dustajaln
pääsyn metsätyömaille kei­noilla
millä tahansa. Vaikkapa väki-
Toronto. — "Jokaisen canadalaisen
työläisen oikeus kuulua haluamaansa
unioon, sellaiseen demokraattisten u-nloiden
oikeuss omien johtajiensa va­litsemiseen,
oikeus neuvotella työeh­tosopimuksista
tai ryhtyä lakkoon ja
lakkovartiointiini ovat ni'tä tärkeitä
ja alkeellisia oikeuksia, joita on suo­jeltava
Ja puolustettavaa Se.oli nii­den
14 jäsenen ja 11 havainnoitsijan
yksimielinen päätös, jotka olivat tam-mik;
6 pna kokoontuneet Quebec Ci-tysstäl
Montrealista, Ottawasta. To­rontosta
Ja ^^Indsorista Dfemokraat-tlsten
Oikeuksien CLiiton (League for
Democratic Rights) kansallisen - toi­meenpanevan
komitean kokoukseen,
mikä .pidettiin Kingstonissa","sanoi
Hiton sihteeri Thomas .C. Roberts
täällä. '
Kokouksessa kuultiin liiton Quebec
Cityn osaston sihteerin, P. Walshin
selostus, jossa hän sanof Duplessisin
hallituksen viranomaisten olevan vas­tuussa
siltä hyökkäyksestä, Jonka ta­kia
Canadan Metsätyöläisten .Liiton
virkailija G. Fortin joutui sairaalaan.
Hän sanoi oikeudessa esitetyistä to­distuksista
selvinneen, että hallitus
valtaakin käyttäen, jos se on tarpeel­lista,
'Liiton toinen puheenjohtaja Ed­mond
Major sanoi kokouksessa, että
Quebecin hallitus käyttää maakunnan
työsuhteiden lautakuntaa rajoittaak-seen
ja kieltääkseen unioilta niiden
perusoikeudet. Sellaisilta unioilta,
joista Duplessis ei pidä evätään tun­nustaminen",
tai aikaisemmin saatu
tunnustaminen peruutetaan, yhtiöi­den,
unloita' timustetaan työväen e-dustajiksija^.
poliisi sekaantuu unioi-"
den kirjallisuuden levittämiseen, - ko­kouksien
pitämiseen jne. - .
Liiton "Windsorin osaston sihteeri ja
liiton toinen puheenjohtaja 'Roscoe S.
Rodd Windsorista selostivat maini­tussa
kaupungissa tapahtuneita hyök­käyksiä
unioiden oikeuksia vastaan.
Fordin tehtaalla tapahtunut 32 union
jäsenen erottaminen ja kuuden mie­hen
syytteeseen, asettaminen voidaan
käsittää ainoastaan hyökkäykseksi
unioiden oikeuksia vastaan kun tutki-taan
kaikki niitä koskeva todistusai-nehisto,
sanoivat windsorilaiset.. Yk­simielisesti
päätettiin antaa liiton a-pua
ja tukea syytteeseen asetettujen
kuuden miehen puolustamisessa.
Nova Scotian työsuhdelautakunta
on hyljännyt kuusi Marithne Marine
Workers Federationin (CCL) ano­musta
sen timnustamlsesta, järjestön
sihteerhi väitettyjen ."poliittisten mle"-
llptteiden takia. Tämä tapaus on var­sin
julkea demokraattisten oikeuksien
loukkaus. Samanlaisia tapauksia i l ­moitetaan
myöskin Ontarion, (Manito-ban
ja B . C:n työsuhdelautakuntien
toiminnasta. Näissä päätöksissä seu­rataan
varsin läheisesti sitä esimerk­kiä,
jonka ovat antaneet surullisen
kuuluisa Taft-Hartley-laki Yhdysval­loissa
ja Canadan työsuhdelautakun­ta
kim se jperuutti Canadan Merimies­ten
.liiton tunnustamisen joiiluk. 1950.
l^ämä päätökset osoittavat Canadan
unioiden perusoikeuksien olevan va­kavassa
vaarassa.
Liiton johto päätti yksimielisesti,
että kaikkien liiton osastojen on toi­mittava
mahdolHsiounan läheisessä
yhteydessä ammattiyhdistysliikkeen
kanssa työväen oikeuksien puolusta­misessa.
Samalla todettiin, että tä­män
toiminnan pitäisi olla yhteydessä
Ihton nykyisin tärkeimpään ryntäyt
seen. jonka' tarkoituksena on saada
kumotuksi n.s.Garsonin lisäykset ri
koslakiin, vajautua Quebecin muna-lukkolaista
ja voittaa sellainen Oi
keuksien iLakl, - joka ehkäisee lainlaa.
dlnnallisen demokraattisten olkeuk'
sien loukkaamisen.
Kokouksessa valmistettiin myöskin
suunnitelmat järjestön paikallisten
osastojen y.m, .tohninnan tehostami.
seksi edellämainitut kolme kohtaa
käsittävän ryntäyksen ajaksi kolmen
tulevan kuukauden kuluessa. Sitä
varten päätettiin julkaista englannin
jä ranskan kielellä lentolehtinen "The
Case of Quebec". Siinä osoitetaan
miten, vakava hyökkäys kanan oike.
uksia vastaan on käynnissä maini»
tussa maakunnassa Ja miten se vaa*
rantaa kaikkien muitten canadalais*
ten oikeudet ja vapaudet. Tämän
ryntäyksen aikana jaetaan myöskin
25,000 oikeusministeri Stuart"* Garso-nille
osoitettua postikorttia, joissa
vaaditaan rikoslakiin viime kesät
lopulla tehtyjen muutosten peruuttaa
mistä ja säädettäisiin Canadan Oi­keuksien
Laki. Tämän yleisen ryn-täyksen
yleisenä tarkoituksena on
saada vähintään satatuhatta canada- |
laista, puolustamaan demokraattisia
oikeuksia joko protestikorttlen allS'
kirjoittamisen, päätöslauselmien iby<
vämisen Ja :muuri toiminnan kautta.
runsaus meni
Canadaan tämän ystävyyskuukauden
aikana klo 7 ja 1L30 lp.
6. Toimikaa yhdistyksen julkaisun
("News Facts") levittämiseesi. Le­vittäkää
myöskin yhdistyksen julkai­semaa
kirjallisuutta ja kuvia.
Kaikista näistä asioista voitte saada
yksityiskohta'sla tietoja kirjoittamal­la
osoitteella: News Facts. 479 Queen
St. West. Toronto — tai soittamalla
mrs. Oorise Nielsenille, Randolph
0655.
Pakolaisjärjestöön
myynyt lapsia
mustaan pörssiin
Pariisi. — Valkovenäjä syytti tam­mikuun
4 pnä kansainvälistä pako­laisjärjestöä
IRO:ta siltä, että se on
sallinut lapsilla suoritettavjan mustan
pörssin kauppaa.
Valkovenäjän edustaja Koussov sa­noi
YK:n sosiaalisessa valtuuskun­nassa,
että lapsia . oli myyty Rans­kassa
sijaitsevissa pakolaisleireissä,
poikia 40.000 ja tyttöjä 30.0C0 fran­gin
hlnasta. Lapset on sen jälkeen
lähetetty .Etelä-Amerikkaan, missä
heitä on kohdeltu huonosti ja missä
he ovat saaneet nähdä nälkää.
Koussov syytti edelleen, ectä IRO
on .sallinut karkoittaa pakolaisia ja
värvätä heitä • Yhdysvaltain vsikollu-climUn.
öljyn tuotannosta.
Mutta viime aikoina on. Belgian
Kongossa alkanut Wall Streetin suur­ten
monopolien ja pankkien vaiku­tusvallan
voimakas ' laajeneminen.
Mahtavat amerikaklaiset finansslyh-tymät
ovat alkaneet Kongossa voi­makkaan
hyökkäyksen "nuorempien
liiketoveriensa" asemiin, ostavat eng­lantilaisten
jä belgialaisten yhtiöiden
asakkeita. muuttuen riiiden täydelli­siksi
isänniksi, rakentavat rauta- ja
maanteitä, laajentavat Ja parantavat
vesiteitä, rakentavat lentokenttiä, Ien
tosatamia Ja lentolinjoja, muuttaen,
nopeasti Kongoa Yhdysvaltojen sota­teollisuuden
varustamisen tukikoh­daksi.
Tunkeutuen Belgian Kongon ta­louteen
amerikaklaiset moncpolistit
asettavat ensivuoroise'jtsi tehtäväkseen
Katangan uraanirikfcauksien yaltaa-tniseen,
koska amerikkalaiset agresso-rlt
tarvitsevat sitä atomiaseen tuotan­toa
varten. Belgialainen monopoli­yhtiö
"Union mainer du O, Katanga'',
Jcka omistaa Kongon uraanikaivokset,
oli v. 1949 Yhdysvaltojen hallituksen
välittömässä valvontavallassa. Sitä
•paitsi Belgian halltus antoi jo v. 1944
amerikkalaisille täydellisen monopo­lioikeuden
uraanimalmin tuotantoon
Belgian Kongossa., Tietoja uraani-malmin
tuotannosta Kongossa ja
viennistä Yhdysvaltoihin pidetään
moinen annos sitä näkö- ja kuulovoi-dettakin.
jota .esitimme annettavaksi
presidentti l^nunaniUe ga hänen hal­litukselleen,
ja., sotaherroilleen. Sa­maan
pakettiin: voisi lisätä myö^n_
kouraULsen (huuniorintajua.
Kuten muistetaan myönnettiin Yh­dysvaltain
kongressissa viinie vuorina
erikoinen määräraha, muistaaksemme
sata miljoonaa dollaria, vakoilu- ja
tuho laistoiminnen harjoittamiseksi
Itä-Euroopan maissa. Kun eräs kon­gressin
jäsen "^ijyysi tarkempaa selos­tusta
tämän, määrärahan tarkoituk­sesta,
sai häri vastauksskseen, että ei
sellaisista asioista puhuta julkisuu­dessa.
•
Nyt on kuitenkin saatu julkisuuteen
tietoja näistä asioista. Neuvostolii­tossa
saatiin, kiinni kaksi sellaista
mesta, jotka oli viime elokuussa pu­dotettu
Kreikasta lähteneestä yhdys­valtalaisesta
lentokoneesta Molda-
Krlaan. • Sitä ,ennen he olivat tunnus­tuksensa
miUcaan saaneet yhdysvalta­laisilta
upseereilta harjoitusta topo­grafiassa,
aseiden ja laskuvarjon käy­tössä.
Suoritettuaan Neuvostoliitossa
"tuholalstö;den„, terrorin ja vakoilun
järjestämistä".','oli näiden miesten
määrä mennä rajan yli Tiuskin puo-l-
2lle ja tiedolttaa, toiminnastaan Kar.
sisra oleville. Yhdysvaltain vakoilun
johtajille. Tass.on Ilmoittanut Mos­kovasta,
että nämä miehet, A. I. Os-manov
Ja I. K. Sarantsev. on telotettu.
Vähän myöhemmin Ilmoitettiin Ro­maniasta,
että sielläkin on saatu kiln-
Joulun edellä Kalle Terä jakeli hy-väritahtoisesti
tällä palstalla joululah­joja
sinne ja tänne, vähän joka tar
holle; Lahjat käsittivät erilaatuisia
voiteita, kuten esim. totiiudenvoidetta,
tarmoa (ja taisteluhalua. silmäin-avausvoidetta.
vastamyrkkyä puria-kauhua
vastaan^ tulta Ja tuUkiveä,
taulankappaleita ja näkö- ja,kuulo-voidetta
jne. Näiden lahjojen saajina
oli kaikenmaailman väkeä Yhdysval­tain
hallituksesta alkaen aina erää­seen
hännänhuippuun saakka. Tar-kc:
ta.mme tällä hänriänhuipulla sen
suomenkielisen lehden toimittajaa,
jonka lehteä lukemattomat tämän
maan suomalaiset ovat nimittäneet ja
nimittävät edelleenkin kurarulslcuksi.
Hukkaan menivät kuitenkin joulu­lahjamme,
ainakin mainittuun hän-nänhulppuim
nähden. Siitä on todis­tuksena
hänen lehtensä tämän vuo­den
ensimmäinen numero, jossa hän
välttää ms idän klihoittaneen "gängs-terihcmmiin"
ja "vastamyrkkyjen' ja
"rohtojen" antamiseen — otaksutta­vasti
hänen ylhäisyydelleen hännän-huipulle.
Tarvitaan aikamoinen an­nos
"Väkivaltaisuuden kyllästämää
mielikuvitusta ennenkuin meidän toi­mittamaamme
joululahjain .jakamista
voidaan määritellä '[kiihoitukseksl"
edellämainltuUa tavalla. Mutta kun
Pekka kerran ajattelee väkivaltai­suuksia
niin hänen moisilla käsitteillä
sotkettu ajatusmaailmansa näkee kai.
ke-sa "klihoitusta gärigsterlhommlln"
— siinäkin, minkä Jokainsn selväpäi­nen
suomenkielen taitoinen käsittää
.selväksi pilkanteoksi. Ilmeisestikin oli- ni kaksi samoissa hommissa lilkku-
.si PckaH,c pitänyt antaa myöskin aikn- nutta miestä, nimiltään Wilhelm
Spinder ja Constantin Saplacan. Hei­dät
oli pudotettu lokak. 19 pnä Atee­nasta
lähteneestä yhdysvaltalaisesta
sotilaslentokoneesta lasku varjolla
Paragashin piirikuntaan. Spinder j a
Sajdacan ovat tunnustaneet, että hei­dät
oli otettu Yhdysvaltain vakoilu-palveluun
Italiassa sijaitsevalla pa­kolaisleirillä
edellisenä vuonna. Sen
jälkeen "heille oli opetettu / tuholais-toimintaa,
ämpuma-aseiden; j a radion
käyttöä sekä laskuvarjohyppyjä eri­koisessa
Italiassa sijaitservässa vaköi-lijakoulussa.
Tuholaisilla oli neljä
radiolähetintä ja vastaariottäjaa,
kaksi laskuvarjoa, kynunenen kra-saattia,
viisi pöcakivääriä. kaksi yh­dysvaltalaista
' pistoolia, ammuksia
näihin aseisiin ja huomattava suriima
rahaa kultana Ja panikklseteleinä sekä
väärennetyt h e n k i l ö llisyyspaperit
Miehet tunnustivat,' että heidän teh­tävänään
on ollut suorittaa tuholais-ja
terroritekoja Rcmariiassa ja muo­dostaa
yhdysvaltalainen vakoiluver-kosto
Romanian armeijaan, varustus-teollisuuteen,
lentoasemille, varuskim-tiln,
öljy tuotantoon ja rautateille.
kaiken edelläesitetyn perusteella on
syytä kysyä kuka valmistuu sotaan?
Yhdysvaltain. hallitus on luonnol­lisestikin
kieltänyt syyllisyytensä sa­nomalla,
että se ei tiedä, kerrassaan
mitään moisista miehistä ja asioista.
Kertoessaan näistä tapauksista sanoi
Time-lehti kuitenkin jouluk. 31 päi­vän
numerossaan, että
"VakoIIan karkeassa ammatissa
pidetään selviönä, että se Järjestä,
jonka palveluksessa paljastonnt
vakooja on, el omista häntä omak-
• seen." • •
Lehti aloitti kirjoituksensa näis­tä
asioista toteamalla: "Kommu­nistien
kertoman mukaan on USA
menestynyt suurenmoisesti lähet­täessään
vakoojia rautaverhon
taakse." Sitä ei voida, yhdessä
edellisen lausunnon kanssa, pitiiä
minäiin niuuna kutn taitavana
f
{S I
myönnsriyksenä, että siellä ne me!>
dän vakoojamme todella ovat,
MikäU edellämainitat neljä va
koojaa ovat kysymyksessä, ovat he
paljastuneet voiteen paUpiidesb
(sata miljoonaa dollaria) haoli'
matta. ToisaaUa se todistaa, eltt
länsivallat ja Eisenhower valmis­tun
sotaan kaikin mahdollisin kel-noin.''
Saml^Ua kun länsivallat valmistu­vat
i^aan sosialismin malta vastaan,
riitelevät ne 'Iceskenään saaliista lähl-ja
keski-idässä. Samalla kun myön­netään,
että ':Brita«nlan asema koko
alueella cn toivoton" koska sitä "vi­hataan
ja epäillään miltei kaikkialla"
tbbetaän avoimesti, että "vanhat silr- [
tcmaäsuh^eet ovat päättyneet, eikä
mikään muu valta kykene asettumaan
Britannian tilalle • niillä main, kuten
Times-lehdessä mainittiin Jouluk, 31
pnä.
Sen sijaan, että Britannia ja Yb-dysvaUat
sopislyat saaliin jakamisesta
jä pUolustajmisesta, sanoo Time, että
"Amerikkalaiset ja brittiläiset kulut­tavat
suiuren osan voimistaan lähei­sessä
ja keski-idässä taistelemalla
toinen toistaan vastaan." Lehti vaa-tiikui
sen johdosta, että Britannian
pitäisi luovuttaa mahdolUslmman
runsas osa saaliista niiUä main Yö-dysvalloUle.
että sen avulla saataisiin
aikaan sovhito ja voitaisiin tehok­kaasti
taistella näiden siirtomaakan-sojen
pitämiseksi edeUeenkhi siin»
sorretussa ja riistetyssä ascmasiA
jossa ole ovat olleet tähän saakka.
Tämänlaatuisten kauppojen tekemi­nen
ja sotaan valmistuminen ovat ky­symyksessä
niissä neuvotteluissa. j<»-
ta parhaillaan käydään Churchillin J»
Trumanin ke^en Washhigtonissa.
Nlissä^ neuvotteluissa yritetään käyt­tää
vaikka minkälaatuisia voltelU
jänkki-imperiallamin voitolle pääo-miseksi.
Saapa nähdä miten slin*
käy? — Kalle Terä.