Vapaus, June 8, 1968

              \
Sivu 2
VAPAUS
L a » « * i , 0 « s ä k . 8 p . . - S * , d a y , J « » 8. 1968 I^Hpg^ SAKI^N^ TUHKIISfi|MIHEH'
INDEPENDENT LABOR OROAN ON,;.K0N'KRfl
OP.FINNISH CANADIANS
^LIBERTY) Eatablished Nov. 6, 1917
EDITORI } N . EKUUND MANAOKRI O, Sumi
'* ' tBL^hONBt OPFie» Arto ItDliORIM. fft74-4£64
Published tbtloe weekly: Tu^ Thuisdays and Satim^ya by Vapaus
Publishing Co. Limited. lOQ-102 Elm St, ^eat, Sudbury. Ontario, Canada;
AdliOldsliig rates upbn ap^licätiön. o
Authoritsed as second .claiss maU bythe^Post Offtee Deipaitinent, 0 ^ m 6 ,
and for payment of. pos&tg^ M e m i . S
• CANADIAN LANGUAGEPRFSS^ CLUB
Oanadassn: 1 T k : 910.00, 6kä.$5.:)5
8kk. 8JW Suomeen:
1 vk. $11.00, *Uce6.7ft
IvlL 11.501 t v t . e.2b
Senaattori K^nnedjnti murhasta
Yauikfca vlWempi<xsaisten oifcei^ sannalla
Vietnamin Sotaa västfustavieh julldsimsniifi»t>e^ iöurfiisfe on
USA:ssa tullut miltei symlbooli Yihdysvaitain nylkg^iis^ötä "ielä-mäntavasta",
niin senaattori Roibert F. K3efu!i«dyn katala mur­ha
tyrmistytti kuitenikin koiko mäailrim'
Se nostartti värsinlkin Yhdysvalloissa, eäkä vain siellä Ken­nedyn
piferhettä teohtaam a myötätunnon aal­tona
että jos Keamedy olisi vammioi^taanpaiiainltui^
ei olisi voinut estää hlänön pääsy-ääii prfesidfintilksi. Toisaalta
-tämä -miuiflia riosftatti vihaa — €S vaan sitä hfehkilöä kohtaan
joika iiipäsimestta vetäen senaattori Kuenmedyn mufftiafei, myös
nSfittä yhteiÄktiinhiöIlisia oiosi^ missä tällaiset mur­hat
övat tulleet militei jolfcapäiväisiksi tapahitumiksi.-
Htiomättafkoolh t ä ^ yhteyd^Bää siviumeraien sämoen, että
keski)vii'kkana, jolloiim fcfennefdy muithattiin^ anunuttiin Mobil-essa,
Ala., liildfleellä oileesfta autosta kahden vedikodsen miehen
toimesta IktoJmea neekeriä, ;|oista ylksi vasta 10-vuotias.— mur-haiöitesten
paetessa poliisien tiedonaminönmuten teiilfe tiet-tytmättömilte!
Kun tällaista tapahtuu haa>ya se päivä — eikä murhamie­hiä
saada kiinni, tai jos saadaan, Heitä ei saateta vastuuseen
silloin jos on kysymys v'äkivaltaisuuköis^ jiotafldn vähemmis­töryhmää
vastaan — niin offiko sitten ihme, vaikka tilanne pa-heöriee
jätkiivaäti?
KYSYMYS VEHKEILYSTÄ
• Samassa yhteydessä kun ke^viiifckoaamuna tiedoiitettiin
radioitse, että senaattJöri Kennedyä di ammiUttu hengenvaa­rallisesti,
seliteittiin silkäläisten poUisiviraniomdiste ,tioimesita,
että täniän hirvöän murhan suoritti joiku "yksityinen mies".
Siitä hualimatita haastateltiin jotakin "silminnäkijänaista" joka
fcertioi eräästä toisteta naisesta jdka huusi ilossaan "me am-muimmie
hänett, me ammuimme hänet". Ja Jfcun tältä naiselta
kysyttiin, oliko hän varma, etlftä ko. henkilö käytti sanaa "me",
eh monildkosanaa, niin häm vastasi varmasti, että nainen ei
puhimut yksilöstä vain "meistä".
, Jos verrataan senaattori Kennedyn murhaa hänen veljtensä,
presidentti John F. Kennedyn ja kansalaisvapauiksien puolus-tusliikfeeen
johtajan, Rev. Martin Luther Kingin murhaan,
niin ©ivodda olla huomaamatta, että fcaadssa näissä tapauk­sissa
murhatyö tehtiin samalla tavalla' — televisiokamerain ja
suuren:väMjoiikan läsnäollessa. ah tässä viimeisimmässä
murhassa' se, että ampujaksi sanottu mies pidältetttiin heti, jo-ta^^
tion DaHasissa vasta myiihemniinpidät^^ henkilö (OST
waid) tapiettiin mainitun, kaiupungin poliisiasemalla kahden
poliisiin väliin ja tri Kingin murhaajasta ei ole saaStu mitään
tietoa', vaiikka hänesitä samotaan, olevan yiksityisköhtaiset hen­kilötiedot
poliisien käytettävissä.
Tämä viittaa itävällään siihen, e!ttä senaattori Kennedyn
murhaan eivät seäkaantuinieet ainafltaan rjörjestyksen valvojat
eli poliisit, kuten epiäiUään tapahtumieen seikä Mömphisissa eittä
ÖaUasissa. Mutta tämä ei kumoa kuitenkaan sitä mahdolli­suutta,
että senaattori Kennedyn murhan takana on sittenkin
salaliittolaisia, mfhin edellämainitim silmtonSkijänaisen lau-sunlto
viittaa — vaikka salaliitto ei olisikaan niin suuri ja voi-maDsas
mihin ehifcä odiseifcä presidentti Kennedyn että tri King-,
in mfurhien taikana. Toivotaan (kuitenkin ettei nyt pidätettyä
omiestä ja hänen mahdollisia kumppaneitaaai tapeta "puheitten
vaimentamiselasi". .
Itämeren mvhiasaMvät M m t
Maaiianhatdina. — KaUdtfn Safi>
san tunnustamista ja yleiseuroopy
' palaUeit turvallisuuskonferenssiii;
jlirietttändsti i^uöpi^ä esitä M-nlstefi
Vmö Leimeä viime sim^
nuntaina Itämeren raufaanpäivUlä
MaurJa^aiiiMä pHiimäitöSn
pliäalttBtukseff^ koakreettis^iia toi
menpiteenä, johon maainme voisi
]^Itiyii Itääie^n ratilidn(i»a!i^ ja
£tir^paii turvtdliiftuudeh ^lläl^iiS-m
i U m ik edbrtättlBdisi.
RilnlsteM Leminen puhui rauhan-
ROk<rä«sesSa Maarianliaminan Rriur
|)ttngiritalöllä, iö!«ä fiäi»n:lfeaRse'en
pitivät alustuspuheita seitiettahltä-rneren
maan j a Norjan valtuuskun­tien
edustajat. Valtiovallan terveh­dyksen
töi rauharikoköukselle k u i -
kulaitesmihisteri Paavo Aitio. HSn
totesi piiMeessaan, että Maarianha­minan
räuhänpfiivät ; ovat törkeä
esoitus siltä,' (Stteivät alnoastaari val­tion
viralliset edustajat, vatan myÖs
suuria ihihisjdukköja kokoavat rau­han
organisaatiot työskehtelevät
rauhan j a turvallisuuden puolesta.
Ministeri Leskinen iUnaisi tyy-tyvais]^
eii8ä sosiaaUdeinokraaiti-sen
puolueen päätökseen Käfiden
Saksan tunnustamisesta. Tässä ky-
SjönykMässä iäk riäU puöfäeeAsa
edeiineenpoeAtihrisesti Suomen vi>
ralUstg ttlkiipomUkk^a ptdemmiil'
le. Malnlien Vietotndn sodan esi-merkldnä
maailmassa vallitsevan
todellisen reaalisen tilanteen ja
|ioiiittisen päätö^enteon välisestä
kuiliii^ MS» Atooi, eiiei "oie mah
dotonta että Saksa muodostuu vas-taavaniapaisesia
syystä räjähdys­pisteeksi.
Maailma on jo useam­min
kuin kerran ollut lähellä
suurvaltasotaa Saksiin kysymyk­sen
johdosta. Reaalinen toimenpi­de
vaaran ehkäisemis^eiui olisd
kahden Saksan tunnustaminen.'^
Yleiseui^ppalaiseu turvallisuus
konferenssin pitäminen olisi mi­nisteri
Leskisen mukaan tärkeää
ennen muuta Saksan kysymyksen
selvittämiseltsä. Suomella olisi hä­nen
mielestäin maamme omalei­maisen:
puolueettomuuspolitiikan
ansiosta^veliaat edellyt^k^it täl­laisen
konferenssin järjestämi­seen.
LAAJA FOORUMI
VÄLTTÄMÄTÖN
Muurlsep pu-
Pääalustajan lisäksi ilmaisi aja
tuksen tämäntyyppisen konferenssin
järjestämisestä Neuvostoliiton rau-hanvaltuuskunnan
johtaja korkeim­man
neuvoston puhemiehistön vara­puheenjohtaja
Aleksei Muurisepp,
joka totesi sosialististen valtioiden
olevan valmiita yleiseurooppalaiseen
yhteistyöhön ja kollektiivisesta tur­vallisuudesta
huolehtimiseen sen oh­jelman
pohjatta, minkä näiden mai­den
kommunistiset puolueet valmis­telivat
kokouksessaan vuoden 1967
huhtikuussa KarlovyVaryssa.
"Meidän mielestämme nykyisel­lään
olisi välttämätöntä kutsua
koolle laaja ja edustava foorumi,
johon osallistuisi kaikkien Euroo­pan
kansojen intressejä edustavia
henkilöitä huolimatta yhteiskunnal­lisesta
poliittisesta uskonnollisesta
tai muista eroista. Henkilöitä, jotka
olisivat yhtä kiinnostuneita Euroo­pan
turvallisuudesta ja rauhanomai­sesta
yhteistyöstä maanosassamme",
YHTEISKUNTA VASTUUSSA peuituhutta < hallituskomentoa
vastaan, Yhdysvallat lähettää
Huolimatta siitä muihattiinlko senaattori Kennedy jbn- siraie asevoimiaan fransanijouk-kun
yksilön tai ryhmän aloitteesta, niin tosiasia kuitenldn on, koja kukistamaan ja kuritta^
etttä hänen murhansa, kuiten veljehsä ja monen muunkin jiil- niaan. Vietnam^ tästä
kisuushenMlön tapot, heijastavat Yhdysvaltain yhteisfeuininal- räikein esimerkki,
lista sairautta. YK:n peruskirjaa sekä vuon-
Toisin kuin esimerkilksi presidentti Lyndon Johnson, joka na 1954 älleikirjoitettuia Gene-sen.
Kennedyn nuurhasta puhuessaan korosti voimalkkaasti yk- yen sopimusta rikkoiein Yhdys-silöllistä
paihuultta ja yksilöjen välkivailtaisuutta', mistä koko vallat on lähettänyt 10,000 mai
yhteiskunta ei ote mtulka vastuussa, demokraattisen puolueen lm päässä olevan Etelä-Vietna-presidenttiehdoMcuutta
tavoitteleva senaattori Eugene McGar- min alueelle puolimiljoonaa so-thy
sanoi asialta: tilasta ja yhdysvaltalaisissa
"Minun käsityskantanimuikaatti eitiitä sanonta, että tämän nutistiedbissa puhutaan jatku-työn
— Kennedyn murhan — iJuoritti ytei epähäiriöön joutu- vaati "vihollisesta" vaikka mi­nut
mies. Kansakunita kantaa minun mielestäni siiurensyylli- tään sodanjulistusta ei ole an-syysvastuun."
nettu, ja suurena "saavutukse-
Ei ole epäilyäkään siitä, etteikö senaattori McCarthy is- nä" sitä, jös kerittäupseerit tie-ken^
yt tällä lausunnollaan suoraan nanilan kantaan. ^ doittavat satojen ja useiden sä-
VaiMca ei pyrittäisikään iM'61rt?ämään esim^kiksi toronto- tojen vietnamilaisten tappami-laisen.
aamulehden, Globe and Mailen toteamusta, että koko sesta!—
Yhdysvaltain historia M täväUaanväkivaltahistoriaa, ja sitä Sota ja sötapolitiikkia raais-tosiaöiaä,
että John F. Kennifedyn lisälksi on aikailsemmin mur- tuttaa ihmisiä. Oikoahimin oh,
hattu~dnalkin(ko(lme muuta presidentti Abraham Lincoln sanottava, että sotapolitiikan
vuonma 1865; James A. Garfield 1881 ja William McKinley edistäminen ja jatkaminen vaa-
1901, niin kumöamalton toäiasia on kuitenkin, että murhat ja /tili- väMivallalta :määrätietöi^ta
muut väkivaltaisuudet ovat viimeaikoina lisääinltyneet Yhdys-.^ työtä ihmisteh mielien raäista'-
vallodssa todella myrslkyiseHlä vatdhdilla. Mainittakoon, että miseksi — ja tulokset piihuvat
käiksi huomattua jiilikiWism!ilefitä, M King ja sm Kennedy nyt itse puolestaan,
murhattiin noin fcsdiden kuukauiden väliajalla — ja öttä tilasta • Tähän kuinh'sätääh vielä te-tiedot
osoittavat väkivaltarikoiten jyrkkää nousua viimövuo- levisio-ölhjelmiien sekä eloku-silta.
vien väikilvaltapalivonta, niiiti ei
Tämä ei voi olla sattuma^ vaani yhteiskunnallisen sairau- ole laihkäan ihme, vaikka mionis-d€
h oilre, mihin senaattori McCaa:#iy aivan oikein viittasi. . ta ameriikkalaisiöta tulee ei
to Y^^itfenä suurimpana syynä väkivaltamielialan lisääntymi- vain väkivaltaisuiuden ihan^
, s ^ ; Yhdysvalloissa on kieltämättä USAn nykyinen ulkopoli- noitsJjolita vÄah tilaisuuden tul-tiikfca,
jonlka mukaan Yhdysvälloilb on mukia oikeus ja vei- Ien myös semkäyttäjiä;
vollisuiusödn sekaantoia. pyssyineöh jä' muine tappovälineineen Sen. Kennedyn teatala murha
minlfcätahänsa Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan on hällkähdytJtiäkt-varoltus^^^s^^^^
memi sisäisiin asioihin,, jös me eiväit tanssi viirneisttä piirrtoa tä, kuimkakaiuaksi' Yhdysvallat
nhlyötäi Wäihinigtönin »tahdlit ifniuikaisesti.. on nykyisen hyökkäyäohjei-
• Jos missä tahahsayUämaanUtujenanaanosien maissa nou- maansa perusifceella kuike;nuif vä-
'sed käpihtoitä ja vaUanlkirnioulksiävadkka kuinka mätää ja rap- • kivaltaisuuden tiellä.
lausui värapuheenj;
heessaan.
PÖikKEtstAIT
i^- TIB FASISMIIN
bDR:n rauhanneuvoston edustaja
varapääsihteeri Richard Kenkner
kiinnitti huomiota maansa Länsi-
Saksän Hallitukselle tekemiin esityk­siin
Saksan kysymyksen ratkaisii-poshjan
löytämiseksi. Hän kertoi, sa^
maila useista Bonnin hallituksen toi­menpiteistä
jotka ovat tehneet tyh­jiksi
nämä esitykset. "Itse Länsi-
Saksan väestön keskuudessa kasvaa
päivä! pätvältä protestiliike rauhalle
v^ifiamiellstä hallituspolitiikkaa Väsro
taan", sanoi Kenkner. "Hän mainitsi
esimerkkeinä tästä politiikasta vast­ikään
liittotasavallassa hyväksytyik­si
, tulleet poikkeustilalait^ jotka
avaavat tiensä samantapaiselle kehi­tykselle
tämän päivän Länsi-Saksas-;
sa kuin; vuonna 1933 H i t l e r in Sak­sassa,
tfusnatsismin esiinnousu ei
hÄnen mukaansa ole mitenkään i r -
roitettavissa yleisestä kehityltsestä
Safksan liittotasavallassa:
Samalla lailla ilmaisi huolestumi-sensa
poikkeustilalaeista Saksan liit-lotasavallan
rauhanvoimia edustanut
pääluottamusmies Otto Zipeimann^
joka puhui poikkeuslakien sisäpoliit­tisesta
luonteesta. Niiden liittotasa­vallan
sisäistä elämää militarisoivas­ta
vaikutuksesta i a uhasta, minkä
tällainen militarisoituminen heittää
varjona myös liittotasavallan,naapu­rivaltioiden
ylle. Hän ilmaisi kuiten­kin
samalla toiveikkuutensa maan­sa
rauhantahtoisten voimien kasvus­ta
ja mainitsi esimerkkeinä Länsi-
Saksan suuret työläisten j a y l i o p p i ­laiden
mielenosoitukset.
EUROOPPA EI OLE
SODASTA SYRJÄSSÄ
Puolan valtuuskunnan puheenjoh­taja,
arkkitehti Gertse Gowarski
fllusti Euroopan turvallisuuden p^e-rusteita,
todeten, että lähtökohtana
on nähtävä koko kansainvälinen t i ­lanne
ja ennen kaikkea amerikka­laisten
harjoittama hyökkäyssota
Vietnamissa, "ota-alueiden olemassa
olo Euroopan ulkopuolella sekä E u ­roopan
suhteellinen hiljaisuus eivät
muuta sitä tosiasiaa, että Eurooppa
cn kahden vastakkaisen yhteiskun­tapoliittisen
ja kahden poliittissoti-läalllsen
ryhmittymän pääasiallinen
kohtaamispaikka,:ja että USA:n se^
kaantuminen Euroopan asioihin
määräytyy sen globaalisista strategi­sista
tavoitteista", sanoi arkkitehti
Gowarski. Hänen mielestään: atomi-vapaan
vyöhykkeen luomista koko
Eurooppaan on tällä hetkellä pidetr
tävä erittäin ajankohtaisena.
Tanskan edustajana puhui kansan­käräjien
jäsen Dagmar Andreassen,
ja Norjaa edusti toimittaja Rytter.
Maailman rauhanneuvoston terveh­dyksen
kokoukselle toi tshekkiläinen
neuvoston jäsen Josef Buchek.
\MmALLE HAitätT
NEUVOTTELUTEITSE
Rauhankokouksen päätteeksi iviU^
kaistassa tiedonani^ossa kiiimite-täiin
huomiota niihin uuBUnmah-doUisitnhslin^
jotka avautuisivat
Euroopan turvallisuudelle mikäli
Nato-sopimus purettaisiin; kaksi
Saksan valtiota tunnustettaisiin ja
ydinaseiden leviämliien estettäl-sUn.
Jitoäksi sUnä todetaan, että
'«nykytflanteesM 9n; aika kiitsoa
koolle suuri ja; edustava ^o^e-renssi,
joka heijastaisi kaikkien
Euroopan kansojen pyrkimyksil (
pollUiisesta, yhteiskunnaUisesfä jä
o^iiiiolUsesta ndeUpite^ r i i ^
pumatta ttirvatä rauha ja tluröd-pan
turvallisuus".
Rauhankonferenssista lähetettiin
myös kirjeet Parisissa neuvottele­ville
Vietnamin demokraattisen
taSavallu ja Yhdysvaltain edusta­jille.
Näissä todetaan kokouksen
antavan täyden tukensa Vietna­min
valittuskiiArian jöhdöninukai-seile
ttännaife neävotteiäfssii «in
vaatiessa YttdjH^alioja Ke(Mt>pet-tamaan
PöVj^ri^-Viethamiitf alttein
poMmlttauiiseA.
Ydiiitvflaröjeri väheät&nlseksi
kokoakses^ vaadlMUi v M t u m vai
tfOff alueella tapahtuvien ydinase-lentdjeri
kfeiiäÄrtBti,' ^dHraseetto-thltn
vyöfiylffieMen äftodostatels-ta
S^oHiesMPaoIdssä tehtyjen eh-äMumä
itfäkaa« setS A y S i ydln-strtkuso^
iMnksetr nopeaa Hyväksy-mf^
tä jä aUekirjeittäihista YK:ssä.
Rauhankokouksen päättäjäissanat
lausui Suomen Rauhanpuolustajat
ry: n puolesta kansanedustaja Olavi
Saarinen. Kolmipäiväisille rauhan^
päivUle osallistunut lähes 800-hen-kinen
vierasjoukko lähti maanan­taina
paluumatkalle kesähelteisestä
Maarianhaminasta.
^mmmmmmmfi
HelsiiAr*—Tflifuviii^öÖa Vafeö^^^'£^ yllät^senä, V a t k ^ olem-
\ lakkdnsa saaneet .vasomndstoyliop-pilaat
Icävivät perinteelliseen ta­paan
^skemaraa ipun^iset ruusun­sa
luokkasodassa käaiuneitien pur
naisten ntalBtomerkille MafaniUa.
Nelisenkymmentä onnellista valko
lakkia kunntoitti kauniilla tavaUa
työväenliikkeen san^rien muistoa /
HaudiL«i< puhui uusien ylioppilai­den
pttof^is iyrkt tfeiln.
Hän käsitteli puheessaan vuoden
1918 historiankirjoitusta ja tämän
päivän vasemmistolaista työväenlii­kettä.
Myöhteisehä hän ^iti^ vasem.
raiston tulemista yhteiskuntaan ja
sen nykyisiä mahclöilisuuksiä vaikut­taa
yleiseen kehitykseen.
§KP:n Hfefeiiigin pih^ijärjestön
edustajat laskivat haudalle rtiyös
kukkaläitteefi
Mäimh ylioppilaat siirtyivät loii-nastilaisuuteen,
johon heidät o li
feutsönut SRP:ft Helsingin p i i r i jär­jestö
j a MateeminenSosialistiseura
Tiialsiiiiädssn toivotti ylioppilaille
önheai ja fneneatystS piirijärjestön
puolesta plirisihtfeeVi Olavi Hänni­nen
Ja Akateeinisen Sosialistiseuran
puolesta Jorma Kasanen.
Ylioppilaille puhui S K P : n Helsin­gin
piirikomitean työvaliokunnan jä­sen
maisteri Georg Paile sanoen nun
— Tänä keväänä, j o l l o in tulitte
y l i o p p i l a i k s i / o n maailman monia
maita ravistellut hereille omahyväi-se-
stä pöi^porvarillisuuden unesta
ennennäkemätön radikaalisten yli­oppilasainesten
liikehdintä, joka esi^
merkiksi Ranskassa näyttää johta­neen
ylejspolllttiseen tilanteeseen,
jota täydellä syyliä voidaan nimit­tää
Ranskan sosialistisen vallanku­mouksen
kenraaliharjoitukseksi- U -
seimmille meistä tuli valtavat mitta­suhteet
saavuttanut ylioppilaiden
mellakointi Länsi-£}uroopassa melko
OIKEISTO JÄ VASEMMISTO
ISKIVÄT YHTEEN ROOMASSA
mekin jo vuosikausia puhuneet.Kapi-taliStisea
maailman kriisistä.-Emme
uskoneet emmekä ymmärtäneet, .että
iiäerinäisen;hyvinvoInni|i aji^a;yallan
kumoukselliset voimat bliv'at kypasy-reet
ja ristiriidat käiTJi^yneef pis­teeseen,
joka on j o hyvin lähellä
yhtteiskunnaliista räjähdystä..Mikä­l
i vanha Ja n i i n harmillisen kirhtfijbt
iause "initä yliOfppilaat ovat, titAin
on koko yhteiskunta huomeftnfi",'ön
tosi, voimme nyt todetaiEufooip^n
seisovan sosialismin kynnyksellä.
Saman aikaisesti on esiintynijt oqpis-kelijoiden
liikehdintää nfiyöi^ neonis­sa
^tfosialistisissamaissai^ Huolimatta
siitä, että emme voi - ilmaft' nhitita
asettaa yhtäläisyysmerkkejä - kaik­kien
sosialistisissa maisäay :jä l i i n s i -
Euroopassa esiintyrieideri vMo^^ifes-mellaköiden
väliin oh kriltenkiÄ:fo-dettava<
että ylioppilaat M siellä­kin
monessa tapauksessa: jnotÖä^t
omassa yhteiskunnassaah esiintyvää
kangistunelsuutta j a konsei^aÖi^i-suutta
vastaan, joUta .sosiäHistineh-kaan
Järjestelmä ei ole "täirshi »ib^
jattu,,vaan vaatii aika aj6iii
tiivaa kerääntyneiden pölyjen ravfe-telua.
Meidänkään maamme ei ole^ol-lut
kokonaan sivussa yleismaaibnal-lishenkisestä'
kriisistä. Kuustkym-menluvun
alussa alkanut ylioppilain
den rationalisoituminen oh 'je ehti­nyt
aika pitkälle vaikkakaan ei n i in
pitkälle kuin me tämän vuosikym­menen
alun ylioppilaat toivöimine.
Kuusikymmenluvun nuori ylioppilas
on kuiterdcin aivan erilainen kuin
hänen edeltäjänsä viisikymmeidu-.
vulta. Kehityksen nopea vauhti; en
auttanut tämän päivän ylioppilasta
murtautumaan ulos puhtaasti kan­sallisesta
umpiotilasta j a opettanut
häntä katselemaan uusin ailmin
maailmaa, yhteiskuntaa j a maata,
jossa hän elää."
ITÄMERI RAUHAN MEREKSI
Rauhanpäivien nuorisokokouksessa
sunnuntaina piti alustuspuheen val­tion
nuorisotyölautakunnan varapu­heenjohtaja
Antti Mäki-Reinikka.
Kokouksessa annettiin julkilausuma,
jossa todetaan mm., että rauhankon­ferenssiin
osallistunut nuoriso näkee
välttämättömänä ydinaseettoman ja
mahdollisuuksien mukaan dcmilitari
soidun vyöhykkeen luomisen Itäme­ren
alueelle.
Kokous työskenteli tämän jälkeen
kahdessa komiteassa, joista toinen
käsitteli ydinaseiden muodostamaa
uhkaa kansojen rauhalle j a toinen
taas laajemmin eri näkökulmista
Itämeren rauhan ja Euroopan tur­vallisuuden
kysymyksiä. Maanantai­na
rauhanpäivät jatkuivat alustusten
pohjalta käydyllä keskustelulla.
Rooma.: -— Oikeistolaiset j a va­semmistolaiset
ylioppilasryhmät ot­tivat
lauantaina yhteen Rooman
yliopiston edustalla, ja Italian
kommunistipuolue vaati samanaikai­sesti
laajaa solidaarisuuskampan.
Jaa Ranskan työläisten tukemiseksi.
Lauantaipäivän yhteenottoja edel­si
vasemmistolaisten mielenosoitta.
j i en ja poliisien välinen kiivas tais­telu
Ranskan suurlähetystön edus-talla
perjantaina. Mellakassa rikot­t
i in ja poltettiin autoja ja ryöstet­t
i in kahviloista huonekaluja barrika
2,250 kommunistia
vankilaan
Kreikassa
Ateena. — Kreikan hallitus va­pautti
lauantaina 53 poliittista van­kia,
jotka ovat olleet Jaros- ja Le-ros-
saarten vankisiirtoloissa viime
vuoden huhtikuun sotilasvallankaap
pauksesta lähtien. .
Yleisestä järjestyksestä vastaava
ministeriö ilmoitti, että vangit va­pautettiin
hallituksen armahduspe-riaatteen,
mukaisesti ja koska he
ovat "käyttäytyneet hyvin'.
Ministeriön viime huhtikuussa
julkaiseman tiedonannon mukaan
näillä' saarilla on edelleen 2,250
poliittista- vankia, enimmäkseen
"vannoutuneita kommunisteja, joi­den
katsotaan. olevan vaarallisia
yleiselle turvallisuudelle".
deja varten.
Noin tuhat äärivasemmistolaisen
ylioppilas järjestön jäsentä sulKi
lauantaina Rooman yliopiston por­tit
ja 'Pystytti julisteita, joissa l u ­k
i : "Aseita ylioppilaille ja työläi.
s i l l e " . He estivät oikeistolaisia o-piskelijoita
menemästä rakennuk.
seen, jolloin tappelu alkoi. Yliop­pilaat
heittivät toisiaan katukivil-lävja
asfaltinpalasilla j a monien i l -
moitettiin loukkaantuneen. Myös
useita autoja vaurioitui.
Poliisit seisoivat vartiossa miehi­tetyn
yliopiston lähellä, mutta eivät
puuttuneet tappeluun noudattaen
ilmeisesti määräystä välttää väki-:
valtaa.
Varhain.lauantaiaamuna siviilipu­kuiset
poliisit estivät noin 200 va­semmistolaista
ylioppilasta murtau­tumasta
yliopiston rehtorin kansli­aan.
Vasemmistolaiset, mielenosoittajat
miehittivät yliopiston perjantaina
huutaen mm: "Ranska aloitti, nyt
on meidän vuoromme" sekä "Voima
tulee kiväärin piipusta". He perus,
tivat myös rahaston saadakseen va­roja
kypäriä ja muita mellakkava
rusteita varten. '
Poliisi ilmoitti pidättäneensä per-jantaina
91 ihmistä. Heidät on k u i ­tenkin
kuutta lukuunottamatta va­pautettu
väliaikaisesti,
Italian ylioppilaat ovat koko tal­ven
käyneet kampanjaa uudistus-vaatimusten
puolesta, mutta kam­panja
on kuitenkin kääntynyt ensi
sijassa 'hallitusta vastaan.
Italian toukokuussa pidetyt par^
Pappi väittää Kingin
oiBefen k-puohieessa
Galt. — F B L l l a on tietoja siitä,
että Rev. Martin Luther King o l i
korttia kantava kommunistipuolueen
jäsen, sanoi eräs roomalaiskatoli­nen
pappi Galtin Kiwanis Cfuibille
alkuviikosta.
Rev. Edward Grace väitti hänelte
annetun myös tietoja toisista läh­teistä,
joita hän ei halunnut ilMiaA-taa,
että King o l i Kommunisti, "jon­ka
tappoi hänen omat ihmisensä,"
liiljentääkseen hänet.
Galtin St; Gregory-kirkon ^pappi
sanoi, että epäamerikkalaista toi­mintaa
käsittelevällä edustajakama-rin
valiokunnalla oli aikomus kut­sua
King 'kuulusteltavaksi FBI:n
antamien raporttien hälyyttämänä.
T r i Kingiä oli varjostettu pidem­män
aikaa Ja valiokunta oli koetta­nut
saada Kingin kuulusteltavak- •
seen kahden vuoden ajan.
lamenttivaalit- jossa kommunistit
saavuttivat voittoja ja sosialistit me­nettivät
kannatustaan, löfvat ; Ita­liassa
poliittisen ikriisitilanteen.
Italian sosialistisen puolueen
keskuskomitea neuvotteli lauantaisia
siitä, vahvistaako se puolueen toi­mihenkilöiden
tekemän päätöksen,
jonka mukaan sosialistit eivät me­ne
uuteen hallitukseen yhdessä
kristillisdemokraattien kanssa. Use­at
maltilliset sosialistit; mm. enti­nen
puoluejohtaja Pietro Nenni,
ovat vai"0ttaneet siitä, että Italia
saattaa joutua samanlaiseen kaaok-seen
kuin Ranska, .jos sosialistinen
puolue antaa parlamentissa : Enem­mistössä
olevan «kristiUisdemokraat-tisen
puolueen yksin muodostaa vä­hemmistöhallituksen..
PÄIVÄN PAKINA
TURVALLISUUS NYT TÄRKEINTÄ
Pariisin keskustelut osoittavat
hyvin kouraantuntuvalla taval­la;
että yhdysvaltalaisilla neuvot­telijoilla
ei ole mitään kiirettä
Vietnamin sodan lopettamisen tii­moilta.
Kuten muistetaan^ Pariisin kes­kustelut
jänjestettiin nimenomaan,
ikuten Hanoi ehdotti ja Washing­ton
hyväksyi, että siellä sovitaan
Yhdysvaltain harjoittaman pommi­tuksen
ja muiden sotatoimien eh­doitta
lopettamisesta Pohjois-Viet-namia
vastaan.
Mutta mikäli voidaan amerikkäT
laispiireista Parii-sista lähetettyi­hin
uutistietoihin luottaa — ja ne
näyttävät siltä kohdin paikkansa­pitäviltä
— Yhdysvaltain edustajat •
ovat valmiina keskustelemaan kai-ikesba
muusta maan ja taivaan.va­llilla,
mutta ci työjärjestyksessä
olevasta yhdestä ja ainoasta ky-symyksestäj
ponimltuiksen j a mui­den
sotatoimien lopettamisesta
Pohjois-Vietnamia vastaan.
Meille kerrotaan Yhdysvaltain
tehneen lennokkaita esityksiä
demilitarisoidun alueen entisel­leen
vakauttfiniisoksi, Laosin ase­man
uudelloen-neutr^isolmiseksi
jne. Tosiasia tietenkin dn, että de-milltaflsoitu
alue tulee entisel­leen
llrfian muuta kun-Yhdysvallat
löpötlnä hyÖkkii.Vk.sensä jn pommi­tuksensa
sen y l i . Samoin tylee Laö
sin (ja: Kambodzhankin) alueet
neutralisoiduiksi uudelleen heti
kun Yhdysvallat lopettaa siellä
ylilentonsa, pommituksensa ja
muut Geneven sopimuiksen mu­kaan
laittomat hyöfckäystoimenpi..
teensä.
Tarkoitus on ilmeinen. Was­hington
haluaa antaa maailmalle
: sellaisen kuvan ja käsityksen, että
Yhdysvallat on muka kovin ha-
"lukas- "keskustelemaan" —^vaikka
ei kohtakaan niistä kysymyksistä;
joiden ratkaisemisesta' on alusta-"
van sopimuksen perusteella i * a r l i -
sissa keskustelut järjestetty.
Toisin sanoen; Yhdysvaltain
edustajat ovat Pariisissa turvautu­neet
viivytys- ja jarrutustaktiik-ikaan.
Mutta miksi?
Mahdollisesti siksi, että Yhdys-ivaltain
ja sen liittolaisten sotilaal.
Uinen asema on 'kaikkea muuta
•vaan ei kehuttava Vietnamissa.
Tilannetta olisi jotenkin kohen­nettava
hyökkääjäin hyväksi ja sik
si haluaa Yhdysvallat viivytellä
Pariisin keskusteluja.
Ottakaamme pari esimerkkiä.
Vielä muutama kuukausi sitten
Etelä-VietnamisJa olevien yhdys­valtalaisten
miehitysjoukkojen ko­mentaja,
ikenraali WestmOreland
p i t i loistavia "voiltopiiheita", joi­den
mukaan violnaiinilaisten isän­maanystävien
vastarinta oli jo
murrettu siinä määrin, että vuo­den
tai parin kuluttua voidaan
ruveta kuljettamaan amerikkalais­joukkoja
Ukaisin kotiin.
Nyt ovat nämä "volttopuheet"
kokonaan u nholttuneet.
Ja vaikka aluksi ipuhuttlln viet­namilaisen
"Tet-operation" epä­onnistumisesta,
niin nyt myönne­tään
kuitenikin avoiiffesti, etta se
" p a k o i t t r amerikkalaiset:hyökkää
jät muuttamaan eräiltä kolidih
täydellisesti t a k t i i k k a n s a . ..
Kuvaavana esimerkkinä on tästä
New Yoilc Timesin Saigonista ke­säkuun
4. päivänä lähettämä kat­saus,
minkä 'nuukaan Saigonin (ja
Yhdysvaltain) on täytynyt (Tet-hyökkäyksen
johdosta) muuttaa
täydellisesti ns. - maaseudun rau-holttamlsohjelmaansa;
•Mainitussa uutiskatsauksessa sa­notaan:
— Saigonin ulkopuolella olevat
rauhaitustoiminnan upseerit ovat
saaneet ohjeita, Jotka rauhoitus-toiminnan
yhteydessä kiinnittävät
huomionsa turvallisuuden tehosta­miseen
kussakin asutuskeskukses-
3a,< eikä koulujen, lääkintäpaikko^
jen, teiden ja maatalouden edistä­miseen
(kuten ennen).
^Nykytilanteessa on koiiosjtet.-
tftvn tuj-vajlisuutta" sanoi eräs vir.
ikullljä. "Kehitystyötä, e i olo un-holtettu,
mutta huomio on nyt k i in
nitetty turvallismiteen."
Tämä korostuksen vaihdos edus­taa
melkoista muutosta rauhoir
tusohjelmassa, mitä o n (aikaisem.
min) pidetty, yhtä tärkeänä kuin
^ on sotHaalllnenkin ohjelma. Sen
aikaisempana tarkoituksena on o l ­lut
vastustaa Vietkongia .kylisSa
järjestämällä paikallista väestöä —
opettamalla uusia tuotantomene­telmiä
ja muodostamalla yhdyssi­teen,
useimmissa tapauksissa; en­simmäisen
ikerran, k y l i en j a Saii^o-nin
välille.
"Ilman tmnrallisuutta e i voida
kehittää kyliä," sanoi edellä viitat­tu
virkailija. "Me opimme s e n :
Tet-hyökkäyksen aikana, J a nyt
on tuivallisuuskysymys etualalla."
Näin New Y o r k Timesin uutis- _^
katsauksessa, missä koi;ostetaan
moneen kertaan, että Vietnatnin
patrioottien Tet-operatio pakeltti
tähän muutokseen n.s< rauhoitus-ohjelman
yhteydessä. . ..
Je me uskomme, että juuri
tämän vuoksi — Yhclysvdtain
hyökkäysvoimien _ (heikentyneen'
aseman vuoksi Etelä-!Vietnamisäa
— Wäshingtonin miehet puhuvat
hämäännyksen aikaansaamiseksi
Pariisissa kaikesta muusta, mutta
ei siitä, mitä varten Pariisin ko­kous
on järjestetty—-Yhdysval-,
tain hyökkäysoperatioiden iopet-tamlsesta
Pohjois-Vietnamia vas- '
taan, jotta voitaisiin ryhtyS kes­kustelemaan
Vietnamin ongelman
poliittisista ratkaisuista.
, , JCäPBäkoujca..
t