1952-11-13-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, fnarrask. 13 p. Thursday« Kov. 13,1952 mmm Orsao at flsslsb Camuliana. E»> t^Mied tiov. e» mi. Aiähoxized 't» cecozid class matt Iqr t3ie Vasp •Office JD^rtoent, Ottava. Pub- Iis3}»l thrlee wedäy: Toesdays TburädayB and 8atiinlay«]Qr vapaus Riblisbtog Company Ltd^afe 1(N^102 film 6t, w;, Sudboiy. Ont., Canada. Telephanes: Business Office 4'<2$i Editoria} Office 4*«285, tSanager E, Suksi. Emt(nrW,jS^andrMauW addresai: Box Cg, Sadlnay, Qgtarto. Adveniisins rates upon aps>lJcsUaD. lYansIation free of diaree. Canadaasa: - 1 vSt, 0 tt. 2.75 YbdysvaUolssa: l^vtc 6X)0 30 Vkkk.. 422205 1 6^ 6 Idc 4.75 AselepopäiväiB- uutissatoa tiistaina> jolloin vietettiinvd^ puolesta ja sotien hyyäjtsiiienkensä menettäneidea miesten ja naisten muistopäivää, julkaistiin cänadalaisissa päivälehdissä jptka edustavat kaikkea muuta, muttei sitä> mitä päivättä vietettiin. * ie ' nämä ' uutistiedot sellaisina Jcuin torontolainen nelukijoSIeen tarjoili. 'Mainitun lehden sisäsivulla uytistieto missä kerrottiin mm. seuraavaa: on paljon tehokkaampi ase siviili^ihmisiä sotaväkeä vastaan^ siviili-ihmiset joutuvat «tulfnjoiUe kuin milloinkaan ennen,; jos jiusi sota VII t'^> SÄE ' tr 1 Ai; sodis^ varustautua vastaanottamaan iskuja, jotka aikaisetkin pi-kuuluvina . . . voida odottaa että mikään teollisuuskeskus voi palvelusta, mitä tarvitaan atomibyokkäyksen tu-ifcApu^; on saatavaJäbiseuäun^ltö^ 100 mailin e^isyydessä olevilta alueUta . . ." myöntää siis, että atomipommi on hirveä joukko-kohdistuu v ensikädessä siviili-ihmisiä, naisia, lapsia ja vaataan kohdistuvat saadaan ehkä jonkun- Globe and Mail Ohtosta lähetet3m AP:n . .i. uutjstiedon, missä sanotaan mm. seuraavaa: %teÄ *|Ji'^Eniwetokissa, Tyynellämerellä tapahtuneessa atomi- tai vety-tKrtftmin räjähdyksessä hävisi mailin levyinen saari, kertoo eräs sito^^ n ä k i j ä . . . " / t ^ t ä m ä "silminnäkijä" kertoo olleensa 30.4 mailin päässä räjäh-clppaik^ taj ;mutta silti kuumuus nqusi 180 asteeseen (F) hänen l^tailupaikallaan. Räjähdyksen johdosta Jiousi 20 mailia korkea l]^ ^' l sienei|,|nuotojnen maä-tai tomumäärä ilmaan ja noin 15 minuutin ' J J«Hli?""*'^^J^'*<*>'^^" jälkeen saari alkoi palaa ja muuttui kirkkaan >' ' l punaiseksi. Noin kuuden tunnin kuluttua räjähdyksen jälkeen tämä '.>',Ji' 1.,, »«allin levyinen saari,', missä aikaisemmin kasvoi palmupuita ja ^^JfflUta,. lakkasi asiallisesti olemasta. Lainatkaamme lyhyesti tämän '^'silminpäkijän" omia sanoja: emme tietäneet^ että räjähdys oli tapahtunut, mutta ;>aidei^ .unnin 'kuluttua nie tunsimme kuumuusaallot selässämme. Se oli uurnaa, noin 180 astetta, vaikka me olimme ;30.4 mailin päässä. Koi- --^pistaiiekiiänin Huluttua räj^hdysajan jälkeen (hän tiesi etukäteeit in räjähdys tapahtuu); minä katsoin eteeni.' En vointft tuskin silmiäni. IKoin 2 mailia leyeä liekki i^ousi noin 5 mailin kor-k M t e e i l . ' 'Tämä keäti noin 7—) O äekunttia. Sitten me näimme tuhansia tonneja maata tiousevan suoraan ylös ilmaan. Sitten noin 20 sekunnin kufuittua räiähdyksen jälkeen rupesi,:muodostumaan pOvi. Sitten me^^lniulimme räjähdyksen äänen ja vaikka me olimme SOA mailm etäisyydessä, se sai minun korvani soimaan. "Tähän mennessä ,oli muodostunut sienipilvi. Pohjasta se oli noin mailin levyinen ja ainakin .20 mailin levyinen ylhäältä . . ." ; i'^ T^ päivänä! VSely£[ä'myös dn, että atomi- ja vetypommien helvetillisiä Ifekkcjä: vastaanrei °ole • muuta' kuin ^yksi ainoa puolustuskeino — Ä\ atomisodan syttymisen ehkäiseminen. Kukaan järkevä ihmmen, .v|[:,kdKäao.edesvastuullinen'henkilö e : että atomisota ei saa syttyä — että sitä ivastaan on horjumatta taisteltava loppuun asti. Ihmiskunnan ny- . i l ;ky^^ juuri se tosiasia, että sota voidaan nyt fhkäii^tä^ jos kaikkia hyvää tarkoittavat ihmiset ovat 3 i .'horjumatta rauhanasian puolella. ii4f^v^^^ kauhut ja tuhot voidaan välttää vain ^7 siten, että ehkäistään, kolmannen maailmansodan^'^^ trsyitymmen. Paras keino rauhanasian edistämiseksi on tällä kertaa j i se,"bttä kaikki l^vää tarkoittavat ihmiset, niin pienet ja heikot kuin .«•-iiissa ensi joulukuussa pidettävälle 'Kansojen Rauhankongressille. •livTukekaamm& mekin onialta kohdaltamme ja^ niin vounakkaasti kuin se on meille mahdollista;! Canadan voimakkaan edustajiston -IVieniin lähettämistä. Siten tehdessämme me autamme itseämme, omaisiamme ja koko Canadan kansaa ja valtiota. M) A K f H mi ypsi kiiolon uhri ! ^ ' r^Jfuuri muutama päivä ennen/ Vapauden 35-vuotispäivää saapui NpT^y^ Yprkista tietoi että siellä noin kolme ja puoli vuotta ilmestynyt: ii vapaamielmea ^ehti — 'New York Daily Compass— on talousvai-l' keilifcsien,vuoksi, lakannut ilmestymästä, ja että sen kalusto myytiin julkisella huutokaupalla veloista. ^1 ^ämä sellaisenaan palauttaa uudelleen mieleemme sen kuinka tu- •J kalassa talousasemassa tämän mantereen vapaamjdiset lehdet'ovat, tl puhumattakaan nyt / Varsinaisista työväenlehdistä. -"Sanavapauden" !! käyttämisen Itäytännöliisenä ehtona on'suuret pääomat ja äuutpää- 'Loman myönteinen suhtautuminen siihen. 'Muussa tapauksessa on pcnteSSä^miltet voittamattomia esteitäjell6ilehden^^^^^^ * tajat huolehdi siitä, että pulmatilanteista selvitään, kuten Vapauden väki tietää. . kuolema oli jo kolm^ laatuaan muutaman vuo-den^ tfikana New: Yorkissa. Ensin tukehtui huomattavan rahamiehen siilien suojassa ilmestynyt vapaamielinen PM-lehti; Samoin kävi si^seuranneelle Star-lehdelle, Ja nyt tuli tieto, että Star-lehdert seuraaja Compass on myös tyrehtynyt talousvaikeuksien alle. vCpmpas-lehden lakkautus tarkoitti iunonnollisesti sitä, että sen t palveluksessa olleet noin 80 toimitus-, konttori-, latomo- ja painotyö-i laisia joutui t y ö t t ö m ä k s i j a koko vapaamielinen^estö ilman omaa^ \ ääik^kannattajaa. * Huolimatta lainkaan siitä, vaikka esim. meidän lehtemme oli mp- * «is^: kysymyksissä eri mieltä Compassin kanssa, tosiasia kuitenkin « on,*ttä se oU yksi valopUkku Yhdysvaltain samaistetun taäntumiis- J ' ^ i f t o n mustalla taivaafla. American Labor Partyn jäsen, Vito I'Mi^rcmitonio öli oikeassa sanoessaan: . / . ^ ^valitettavaa, että Compassin oli lopetettava toimintansa. ' 5i 6n suorittanut mitä suurinunanpäh^luksen^^^N 1 asukkaiden asioiden todellisuudesta tietoisma pitämisessä. Toivon, Yanceyrflle. N . C. — Sräs vuokra vUielijä neekeri vettettUn tanSän kolmannen kemus oikeuteen cyjrtettynä kauniin valkoihoisen n ^ n pahoin^^ pitclystfti vaikkei hän ote koÄenuV-k a a n t a h ä n naiseen. Kahdessa aOulsemmassa oikeus-kuuhusteluäsa molemmat >^ puolef (syyttäjä Ja syytetty — IVapaus) myönsivät, ettei 44-vuotias Mac Xn< gram ole koskaan ollut 75 Jalkaa lähempänä komeata 'Id-vuotlasta mrs. WiUle Jean «iVebsterlä, mutta valtion lakien mukaan ruumiillisella kosketuksella ei ole mitään tekemistä tämän Jutun Icanssa.' Caswell Countyn ylioUceuden khr- Jun G. M . Harris sanoi, että tämä Juttu. Jojca kälidessa aikaisemmassa käsittelyssä sai suuren huomion kommunistien Ja ulkomaiden lehdissä, tulee tänään ensimmäiseksi käsiteltäväksi. Mrs. Web3ter syytti, että tämä neekeri "katseli" häntä «Joessaan autolla Mnen ohitseen hänen (mrs. Web5terln) ollessa kävelyllä tupak-kavainiota kohti. Ja että myöhenunta s s ^ t t y yritti pysäyttää hänet läheisessä metsässä, tuksessa tehdystä pahoinpitelystä. Tämä syytös alennettiin yksinkertaiseksi pahompitelysyytökseksi, mutta suuivalamiehistö pam häaiet syytteeseen 3?ikolllsessa mielessä tehdystä pahoinpitelystä. Yalamieliistö, Jossa oli 8 valkoihoista Ja 4 neekeriä ei kuitenkaan päässyt yksimielis]^'teen tuomiosta. Ja min määrättiin uusi oikeuskutil&stehL Tässä tilassa I n s x a mm ollut vapaana (1,500 takausta vastaan Ja - Jatkanut -maanvUJelystä. ylläpitääkseen vaimonsavja yhdeksän lastaaa. — V. P:n tmtistieto ' mairaskuun iIO p, 1952. Kysymyksiä ja vastauksia * * * TYOTAPATUBMAON / KOBVAAMINEN Kysymys: Haluaisin tietää minkälainen yht:ö täällä Canadassa on vastuussa .korvausten maksamisesta työssä tapahtuneiden tapatmmien Johdosta? Voisittekö selittää minkä, laisilla perusteilla: näistä tapatmrmls-ta- maksetaan korvausta? Kuka: makr saa 4tustftnnukset ,.Jne.?, -r-. .Biljan maaiban tullut., ' Vastaus: Canadan työläiset kävivät pitkän aiicaa taistelua työtapaturmain korvaamista koskevan lainsäädännön aikaansaamiseksi. ^ työläiset osaUistuivat tähän taiste luun varsm; hiu>mattavalla tavalla; Ensimmäinen työtapaturmia koskeva laki saatiin vohnaan Ontarion inaa-k u n n a ^ tammik. 1 pnä 1913. Sen Jälkeen ovat eri maakunnat saattaneet voJmaan samanlaatuisia lakeja; Jotka ovat nyt voimassa Jokaisessa Canadan maakunnassa. Koska tämän Jos 2Sau Mauta ei olisi olemassa — ien toimintaa on suuresti liioiteltu Ja tehty sensatiomaiseksl — niin B r i tannian halUtus olisi pitänyt tarpeellisena keksiä sen^ Vertahyytävät Ja suurimmaksi o^: saksi keksityt kertomukset Afrikair salaisesta Järjestöstä ovat ttiyödylli-; siä toryeille. - Kertomukset salaisista vaUmteois-ta Ja rituaaleista antavat ItärAirl-kan ihmisten luonnolliselle Ja kasva-; valle taistelulle siirtomaaorjuudesta /apautumiseksl noituuden Ja mustan maagian ilmapiirin. Kauheita rikoksia on suoritettu: Itä-Afrtkassa. Mutta väitetty Mau Maun osuus niihin on mitätön. ^ Suurimmasta rikoksesta Churchillin hallitus on vaitL tSiihen ei ole syyllistynyt afröskalalset, mutta valkoiset ihmiset afrikkalaisia vastaan.: •Useamman vuoden ajan brittiläiset viranomaiset. Jotka ovat vastuullisia Kenyan, Tanganyikan Ja 'TTgandan alueiden haUiimasta; ovat (mnistu-neet salaamaan todellisen tilanteen mikä vallitsee näUiä alueilla. Vangitsemiset ja kaikoitukset,: unloiden Ja poliittisten puolyeiden lakkauttamiset, -ihe väittävät, ovat olleet taipeellisia.koäka siellä on ollut tilkjnnaalaisla agitaattoreitä --^ mutta asiat: tulevat pian olemaan normaalitilassa. ^ ' Näillä ahieilla afrikkalaiset' ovat kuta lapsia, väittävät he.. He eiyäli ole niominvucsita kykeneviä |tfk-lUnisesti eikä'moiraaUsestt hoitamaan asioitaan.muunmaaihnan kanssa. Muutos on alkanut Ja voima kasvaa. Kansallinen vapausliike kaikilla nälim alueilla on tullut uhkaksi niiden hallitsijoille. Siellä' on alituinen maan puute. Momtla afr&kalaisilla ei ole rUttä- Västl maata kasvattaa tarvitsema ansa ruokatavaraa. MUtta eurooppa- Ia'.sille on annettu maata.vaiiska se on kielletty airiidEalaisilta. Paljon tästämeasta ei ole edes viljelty, vaan-spstetty , tai^ltuksellal antaa sitä Valkoihoisille uutisasukkaille. flHihansien eekkeriei^' alueet. Joissa^ eurooppalaiset maanomistajat ny-; kyään ovat> kuuluivat KikuyyuUe : Ja MasalUe. • - Useimmissa tapauksissa heille' el maksettu: oiiceuksistaan korvausta. Tolsissa tapauksissa - kor-vaidEset olivat naurettavan pieniä. ' • ^äissSi tapauksissa allekiijoitettim "sopimukset" Joiden;: mukaan maa Joutuu^Sritannian hallinnon alle. ' 'British iEast .^ican-yhtiö toimi myös tällä alueella. Sen asiamiehet olivat vieläkin Julkeampia. .mutta ne sopimiflcset. Joita he tekivät,- olivat molemmin puolin sitovia. Niiden ihmisten. Jotka ajettiin pois niUtä mailta Joilla he Ja' heidän esi-' isänsä olivat -vuosisatoja asuneet. Icatkeran vihan syihin ihelttää valoa äskeiset tapaukset, ikun valkoisille kuuluvaa karjaa tapettiin. Tämä on perusta, jos . mikään,: Joka selittää oletetu^y Mau Maun toiminnan. Kenya on kehitetty brittiläisten siirtooaaaorjuuttajien : maalui; Ihmiset on karkoitettu mailtaanyja ajettu reserveihln taikoituksella, saada, työläisiä valkoihdsten maatiloille. onnistuttu saamaan brittiläisiltä hallitsijoilta ' j a l i i k e kasvaa. (Mutta hyökkäyksiä j heidän tolmtotaansa vastaan on samalla lisätty. - iViimeinen eshnerkkl siitä on tekosyyn nojalla aloitetut väkivaltaisuudet Mau Maun allstomiseksL Sopimaton ilmasto on estänyt brittiläiset asukkaatv saapumasta Ugan- Henkilöveroön määrätty afrikkalaisille. Jonka kautta heidät voidaan lialkolttaa työhön. Tlällä tavalla maattomien talonpöllcien ja .kaupunkien asukkaiden luokka on luotu. He ovat .kuitenkin, poliisin pelo-tettusta huolimatta, onnistuneet liittyä ammattitmloihin ja muodostaa Kenyan MrikanUnlon,'sekä muita järjestöjä itsensä :pu<^tamiseksi. •Askel askeleelta on myönnytyksiä daan; Laajasuuntalset teollisuuäcas-vien tuotant(vritykset jouduttihaf keskeyttämään, kodsa se ei oUut kannattavaa. iLaeilla. -pieksämisillä, vangitsezm-sllla ja veroilla ihmiset on pakoitettu kasvattamaan; puuvillaa vientiä varr ten- ,r. • - £telä-Ugandas^ on viime vuosina: mmrskattu lakkeja Ja mielmisoituk-sia karkoiti^en ja vangitsemisien avulla.-" ^Hujfdimatta salaisen poliista armeijasta ja*' viranomaisten palkkaamista ' 'Urkkijoista. kansalUnen liike 'toimiiliäi&eässäjärjestämis-työssä. - ' ^ •Elinsuhteet-^sekä Kenyassa että Ugandassa ovat kuvaamattoman huonot. Ailravits8vaisuu3 ja taudit ovat yleisiä.: Sairaalpita ei ole ensinkään. Nyikyään on 'lyhdytty Itä-Afrikassa riistämään 'ennen koskemattomia raaka^alnelähteitä. J^uroopan pää-^ oma on etsiessään edulliJBia sijoituksia rakentanut^ Ugandaan ja Ken-yaan uusia teoIHspuslaitoksia. ; Imperialistit^ yrittävät nyt häiritä AfrikaiT^ työväenjärjestöjen toimintaa jaypakoittaa: työläiset: työskent e l e m ä ^ mahdoUishnman alhaisilla palkoilla. • .Kenyan, .Ugandan Ja Tanganyikan työläiset' ovat piirtäneet Britannian työväen]i£!£että:kaimattamaan heitä taistelössa'.niitä 'kurjia olosuhteita vastaan, joihin heidät <m pakoitettiL • fl m «L alan lains^d^ntö kuuluu maakuntien lainsäädännön valtaplirita ovat kaik; fcl nämä lait maakunnallisia, lukuunottamatta niitä merimiehiä/jotka eivät ole maakunnall sten lakieh alaisia. Nämä lait edellirttävät; että työnantajien on maksettava. maakunnan työtapaturmain korvauslautakunnal-le työläisten tapaturmavakuutusmaksuja maksettujen palkkojen perusteella. vaaralllsimmUIa työaloilla e-nemmän ja vähemmän vaarallisilla aloilla vähemmän. /lämän alan lautakunnat ovat tavallisesti kohnljäse-msiä. ollen yksi heistä työnants^ata^ toinen työläisten ja kolmas (puheenjohtaja) hallituksen, edustaja. Nämä lautakunnat ovat varsin laajoilla väl-tuukslUa varustetut, ffeaft^icnin itsenäisiä tuomioistuimia. Joiden päätöksistä ei voi valittaa muualle kuin lautakunnalle itselleen. Lautakunnat ovat siten ikäänkuhi maakunnan y i - läpitämiä vakuutuslaitoksia työnantajia varten. Xakl määrää nimenomaan, että työnantaja el saa väheni tää mitään vakuutusmaksuja työläis^ ten palkoista. Joten-ne on suoritettava ykshiomaan työnantajain varoista. . ' Ontarion : laki m ä ä r ä ä työläiselle maksettavaksi 7a prosenttia tapatur» man t ^ a menettämistään palkoista. Sen lisäksi' on loukkaantuneelle:työläiselle annettava vapaa lääkärin^ ja sairaalahoito.' pysyväisestä. Joko o-sittalsesta tai täydellisestä työkyvyn menettämisestä maksetaan kuukausieläkkeitä sen perusteella miten suuri työkyvyn menettäminen on ollut Ja miten jBUuret asianomaisen - työläisen ansiot ovat olleet. Tapaturmaisesti kuolleen miehen vaimo Ja lapset saa-vaV eläkkeen. Joka perustuu vainajan ansioiden suuruuteen. JoissaUn tapauksissa maksetaan kuukausieläkkeiden asemesta kertakaikkiaan korvaus. Jos' asianomainen sitä vaatii maasta poistumisen tai muiden syiden takia. Laki edellyttää myöskto. että visseistä ammattitaudeista, kuten esimerkiksi kaivosmiesten sihcosis, mak- Kirj. Mrs. Eva: Sanderson Olin yksi niistä yli 400 edustajasta Ja seuraajasta. Jotka osaUistuivat Aa-: Sian ja Tyynemneren .maiden rauhan komerenssltac Peklngissa.^^K^ .lokakuussa..:: Mintilla ::oU:. ktumla'q)f•{ dustaa Canadan naisten: kongersäa tässä konferenssissa." 'A Konferejusissa Oli edustettuna' I^ÖO miljoonaa ihmistä. Joiden vaiatimuk-sia oikeutetusta rauhasta ei voi jal.^ tää huomiohnatta. Seuraavassa:; vaikutelmiani .'Aasian kansojen suuresta rauhan tahdosta Ja heidän halustaan elää ystävyyssuhteissa kalkkien'maiden kanssa.' '"-'^ < Konferenssissa osoitetuin, etiä Kiinan kansa tahtoo rauliaa.': Tälst^- ' Tcsnmto. — TozontOD sinfonia, orkesterin "kuutosten*/juttu saa suurempaa imomiota osakseen. U a - sin tähän Kysymykseen huomionsa kiinnittänyt syhmä on Toronton y l l - opiston op^elijat. Jotka ovat muodostaneet komitean t ä t ä Juttua tutki, maan. Opiskelijat ovat arvostelleet AFL:n musilkkerien uniota siltä, ettei se sallinut erotettujen soittajien antaa o-maa lausuntoaan siltä, kun iDSA:n viranomaiset kielsivät heiltä <rajan yllttämlslinran, Josta syystä heidät e-roitettiin orkesterista. ;,iNamä^soittajat j i h a t t im erottaa uniosta. Jos he pumtvat Julkisesti tästä asiasta.' OpiskeUJain lehmän JohtaJa^Marlo Moscarello sanoi, että seuraavana toimenpiteenä tulee olemaan siviilioikeuksien V Järjestön' perustaminen yliopiston opiskelijata keskuuteen. SITÄ — J A . - Isä antoi pojalleen aiJtkella ja « sentin rahan Ja k ä ^ panna jo4:r fammian kirkossa toimltettavaanihl! Täykseen- Kun kerääjä tuli. niin isä bmoä kuinka poika epäröi ja lopukelZ kuppiin nikkelin. *™ ' Isä kysyi miksi poika pani am». Iin, Johon poika vastasi: /'Raamatussa sanotaan, että h, mala rakastaa sitä^^joka antaa mi Nyt i u n mtoulle jäi 25 senttiä öJen Uotaen, muussa tapauksKsa en oiisL" ViiLILLINEN VESO , Opettaja tledusteU tietävätkö op-pUaat m&ä on välillinen vero, ' "Koiravero", vastasi Robert. "Mistä syystä sellainen on väliffi. nen vero?" ti€dust€U opettaja, 'Koska koira'el maksa sitä", vajl tasi Robert, lu rauhan puolesta Kiinassa alkoi jo yli 25 vuotta sitten. On h(yvin tunw nettu, että Japani hyökkäsi Kiinaan Ja valloitti Mantshurian tarkoituk-. sella käyttää sitä ponnistuslautana suuressa' hyökkäyksessä Kiinaa id muita Aasian maita vastaan. Niin -varhain ^ u i n v. 1930 Kiinassa oltita tietoisia: maailmansodan valmisteluista. Sen ajan rauhanliike. Jonka nimenä oU Imperialismin vastataen ritto,: lähetti valtuuston; Kiinaan. Vaikka vallassa olevat kielsivät h^U-t ä maihinnousun, niin Soong-ching-ling. Joka paremmin tunnetaan nimellä. Madame Sun-yat-sen, uhmasi Kuomintangin hallituksen määräsm-tä Ja-tervehti edustajia laivassa, Rau-; han fcdcouksensa he pitivätkuiskaten vanhassa pimeässä tehdasrakennuk-; sessa Shanghaissa. Siltä lähtien KII-: nan kansa on työskennellyt rauhan hyväksi Ja jatkaa työtään yhä har-taastoi. En usko, että Kiinasta löytyy tänään sellaista ihmistä, joka ha. luaa: sotaa. Roomalaiskatolinen pap- 'Pi Ecuadorista korosti sitä tosiseikkaa, että juutalaisilla, protestanteilla, katolisilla. buddhisteiUa. mosle-meilla, staintolsteilla^ coi>fuclIaisilla Ja taivaisilla, kaikilla on sama peruskäsite: rakkautta naapuriin Ja rauhan rakkaus. Edustajat olivat vakuutettuja Aasian kansojen rauhan tahdosta. He eivät vain toivo rauhaa, he toimivat päättäväisesti^ sen puolesta Ja k ä y t tävät; että rauha Ja kansallinen itae-näisyys kulkevat käsi kädessä. Kaikki edustajat siirto- ja riippuvaisista maista korosUvat päättäväisyyttä^ saavuttaa maillensa itsenäisyyden. iEi voi olla tuntematta sitä varmuutta, että nämä. maat tulevat voittamaan •vapauden. ' Kulttuur.alan raporteissa havaitsi, että siellä missä amerikkalainen kulttuuri on päässyt vaikuttamaan, o-petu& ja lasten huolto ovat kärsineet; Muuan tunnettu . jajpanilainen näyttelijä kertoi, että heidän seuraltaan on kieUetty teatterien käyttö, siitä mikäli siihen on edellytyksiä. syystä.; kun-he esittävät !?arvokkaita näytelmiä.: Näyttelijät olivat m,uo-r dostaneet seuran, Joka esitti opiskelijoille Japanin: klassillisia näytelmiä. Eräänä «iltana kun HP. valmistautuivat esitystä .varten amerikkalaiset esr ilvätjesll^rksen; jasen^ vät" amerikkalaisen alastomuusesityk' sen..,On selvä, että tietoisesti pyritään i: rappettttamaan nuoria Ja- hal-- ventaoiaan''naisia, rnikä^ on osa sota suunnitelmista. Kiinassa 'icilnnitetään suurta huomiota t^Iskeluun ja kulttuuriin. Pekingissä on: rakennettu; valtava , uusi yliopisto. Seurasin itse kun: sitä kalustettiin, r : Kadun. toisella ' >puofella on vähenuhistökansallisuukiiien: yliopisto, jossa opetetaan Kiinan'60 eri kieltä j a murretta. Sen vieressä on tavattoman suuri työläisten j a talonpoikain oppilaitos. Jossa he saavat kolmen vuoden valmentavan kurssin yliopistoon menoa varten. Jokaisessa pienemmässä • kylässäkin vanhukset! lasten Ohella opiskelevat luku-^ Ja kirjoitustaitoa. Kaikki edustajat koskettelivat eri maitten välisen kaupan rajoittamista, jonka avulla Yhdysvallat toivoo tukehduttavansa Kiinan, mutta yritys epäonnistuL Tuloksena on; että' K i i naa teollistutetaan paljon nopeammin kuin olisi muussa tapauksessa tehty. Esimerkiksi he eivät - Voineet ostaa -autoja ja^trokia — tänä/-vuonna he valmistavat n.itäUtse. Samaten tapahtui' maanviljelyskonelden kanssa. Kiinan ei enää 'ole pakko näitä ostaa ja* niin- olemme^-Tmenettäneet hyvät kauppamahdollisuudet. Joka tapauk-: sessa ne tulevaa Järjestymään' kun rauha tulee turviatuksi, nllidaiin''var-' maah" tapahtuu. Oli sydäntä lämmittävää liavaita niin monta n ä i ^ a konf^enssissa ja kuulla .siitä suiiresta osuudesta, mikä naisilla liäissä/nialssa on työssä rauhan h y v ä k s i . ^ - < Hudson's Baj Co:n öljyirikkaudet : - winnipeg. Canadan vanhimman yhtiön, Hudsorfs 'Bay Companyn ala-yhtiö Huäsori's' Bay Oli and Gas Co:n ilmoitetaan omistavan kaikkiaan 11,- 931,475 eekkeriä öljymatta Ja että yli:, tiö ön kuluVäti''vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana käyttänyt kaikkiaan 3*360,140 dollaria öljyn etsimiseen. Yhtiön osinis öljykaivo- Jen tuotantoon loll viime kesäk. lopull a 2.148' tynnyriä vuorokaudessa, jonka lisäksi yhtiö omistaa yksinään l u kuisia öljykalvoja.' — Ensimmäinen Suomen kielioppi iUnestyl latinankielisenä Turussa 1649. Toronto. — "Yksi Sacco-Vanzetti juttu on taipeeksi Amerikalle. Tästä syystä meidän en' taisteltava loppuun asti. pelastaakseonme Ethel ja Julius Rosenbergin elämän!" Nata sanoi B. Z. Goldberg. Nevr Yorkhi Jewish Journalin kirjeenvaihtaja, puhuessaan'( npin;7<K)UJiPO:n' Christie kadun haalille kokoontimeelle toronto-laiselle. Goldberg esiintyi pääpuhu-jana tässä "Pelastakaa Bosexdsergien elämä'! kokouksessa, jonka oli kutsunut Civil Rights Unon. •: Selostaessaan Rosenbergien Jutun kehitystä hän sanoi, että nämä nuoret edistysmieliset juutalaiset eivät saaneetmahdollisuutta oikeudenmukaiseen kuulusteluun, k o ^ a se suo^ ritettiin poliittisen hysterian ilmapiirissä Ja lakituvassa missä psyko-loogiset vailoutteet 'pahioivat, enemmän kuin todistukset. Goldberg- o-soittl, että todellisuudessa ei mitään sitovia todisteita^ esitetty valtiollisen poliisin toimesta Rosenbergejä vastaan tehdyn vakoilusyytteen tueksi. Hallituksen toimesta el myöskään voitu kumota puolustusasianajajan esittämä .'todisteita Rosenbergien syyttöaorydestä. Kokouksen' puheenjohtaja: .David Kashtan sanoi, että me olemme tekemisissä: "elämän j a kuoleman kysymyksen: kanssa, joka ulottuu paljon pitemmälle: kuin näiden toOidennuo^ ren ihmisen eläanään". Hän sanoi kysjraiyksen olevan ihxnisoikeukslsta, sellaisen asian Joka^saattaa tuhannet ihmiset entistä suurempaan varmuuteen siitä, ettei Amerikan kotka ole mikään rauhankyyhkynen eikä paratiisin lintu. Kokouksen osanottajat hyväksyi, vat yksimielisesti Canadian-Congress of Women järjestön presidentin nas. Rae liuckockin. esittämän päätöslauselman, jossa kehoitetaan presidentti Trumania'Pelastamaan Rosenbergien elämän. Kokous m y ö ä ^ päätti liittää äänensä niiden tuhansien yixdys' valtalaisten ja; kaikkien maitten Oi* misten ääneen, jotka vaativat tJSAm ylioikeutta luopumaan aikalsenunas» :a asenteestaan ja myöntämään uu-den kuulustelun Ethel ja Julius-Ro' senbergille. ; : Demokraattisten oikeuksien liiton 'kansallinen sihteeri Thomas C. Bo^ berts varoitti kuiilijoita. että ellei B i l l IHS liittämistä Canadan riKos-lakiin torjuta, niin: myöskin Cana-dassar- saattaa tulla Rosenberg juttuja, Kokouicsen osanottajat lahjoittivat $653.00 Rosenbergien puo» lustusraliastoon. atöllsel paheksyvat Rosenbergien luomiota New york.^:Rylunä katolisia maal- ®- likkosaamaajia. jotka kuuluvat Cat- 'hollcWorker-lehden kannattajiin/on kääntynyt presidentti Trumanhi puo leen, kehoittaen häntä: kumoamaan Rosenbergeille määrätyn tuomion. . Heidän :Iausiumossaan:;sanotaan: /'Me katsomme Rosenbergeille annetun kuolemantuomion v-kostohenki-jeksi poikkeuksellisiksi kaikista muis-nca saman oikeuden: antamista tuomioista Ja tuomioksi. Jota el voida .verrata mihinkään rauhanaikalseen tuomioon historiassamme. : Luku'sat ; eurooppalaiset, joihin kuuluu sellaiset henkilöt kuin Pablo Picaso. Alberto -Moravia ja Carlo Levi, ovat USA:n! Lontoon lähetystön kautta esittäneet; armahdusanomuk-sen. Heihin ovat yhtyneet lukuisat brittiläiset khrjailijat. Myöskto B r l - Natsien avustaja katsonut sopivaksi . astua päivänvaloon P a r i i s i . E n t i n e n Vichyn Jiallituk. sen sisäministeri George: Hilaire on nyt katsonut turvalliseksi astua päi-. vänvaloon. Vuoden 1947 maaliskuussa hänelle annettito.viiden vuoden tuomio yhteistoiminnasta saksalaisten miehittäjien kanssa ja tähän mennessä ei hänen olinpaikkansa ole ollut tunnettu. Kun Pinayn hallitus on nyt aloittanut kommunistivainot, katsoi hän ajan tulleen astua esiin, Oikeuslai^ tos päästUJn hänet heti takauksella vapaaksi. < tannian naisten kansallinen järjestö on yhtynyt armahdusyaatlmukscea Mr. Teniiusen Tasan eivät käy onnen lahjat 1 Toi-; set kohoavat tässä yksityisyrittäjäin maailmassa avaruuden poikki kiitä--: vien lentotähtlen lailla. • Mutta monet. Jotka muutenkin |lävät.pienessä olemattomuudessaan, painetaan vieläkin alemmaksi. -KäytäicEhölllsenä esimerkkinä tästä voidaan esittää kaksi nimeä r— mr. -Bruno Tenhunen ja allekirjoittaneen läheiiftn ystävä. W . ] ^ u n d . Mr. Bruno Tenhunen : on Juuri vtetmyt hä&äiseväa loisteliaan lennon , — suoraan suurpääoman.kalkkem "pyhimmän" lehden, ftaanclal Postin etusivun "hyväksi" '-mieheksi, samal-i ä kun I B k l u n ^ Ja monia muita pik-kuihmisiä vastaan tähdätään SUUT ren rahail Ja scaijut&supoikien "syyttävä sormi", 9 ' Sellaista se on}' ' < Jonkto alkaa näytti siltä, että julkisen toiminnan h e i ^ ö n ä mr. Tenhusen veti lyhemmän korren siitä väittelystä s mitä ' maanmiestemme keskuudessa t on. käyty nykyhet^n suuremmista ja piextemmistä ongeH mistä. Mr. Tenhunen oli auttamattomasti väärässä ^luvulla'käydys-; ^ keäcustelussa, että tuleeko tälle "arvon housu" lähtiessään ''talvisodah'' aikana ylistämään Mannerhielmto vitivalkoista "demokratiaa".. (KTäin kautta linjan Juuri näiden poliittisten tappioittensa* korvikkeeksi mr. Tenhunen i l meisesti päätti \ antaa sielunsa ja nahkansa enenunän' tarjoaville — Ja siitä alkoi hänen suuri nousunsa mta-kä tähänastlsena\ hu<ventumana' on marraskuun^! 3inä ilmestynyt, Financial P o s t i n ^ l ^ . '^ Matoittu^Sauj^äoman ikioma äänitorvi Julkaisi^-lcoko sivun käsittävän sielunviibdfltUksen: tämän maan "vieraskielisiä'^;;'':it^öväenlehti^ .'.vastaan Itse :tämä,;kirjoltus on vanhojen .yalheidln 'jk-- mustamaalaiäcsien vatkaamista, jota On tämän tuosta saatu suuren rahan lehdistä lukea. «Uutta" on vain se, että mr. Tenhusen suosiollisella ^myötävaikutuksella Financial -Post. antoi tavallista enemmän tilaa Vapaudelle ja sen suurien setaan eläkkeitä. Edelleen, että o-sittato työkykynsä menettäneille on pyrittävä opettamaan uusi anunatti, 'Vnanteteelle talouspula j a mltä\ se että jotakin vielä saatetaan tehdä sen pelastamiseksi." Yksi opetus,^ nunkä me tällä puolen rajäa^saamme uudelleen -4^mpassio kuolemasta^ on tämä: Valveutuneen t y w ^ t ä aW suus on terästää jä tehostaa toimintaansa työväen sanonialehdlstö taloudellisten ja poliittisten oikeuksien puolesta. ^ liri-' 4C KB H B H i vaatii; hän osolttui olevan '.täysin <^ vääiiissä silloin kun keskustelti to '^rfasismto ja;: sodan vaarasta ^' toisen' maaihnansodan ^ e l l ä ; hänbU-vää-: r S ^ sodankto'-jaikeen^'^]!ilärshallto avun" kafltk^arantavastär^avusta« ptthtnnattakaan nyt : siltä'^suntesta: tappiosta,: m i n l ^ Tenhunen kätsi "syntien"; paljastukselle. Ftoancial Post tekeekto hämmäs-: tyttävlä 'patjastntcsia: Se kortöo tyrmistyneelle lukljakunimlleen sellai-sen" uuden" paljastuksen, että Vapauden toimittaja on allemerkinneen hyvä ystävä, •^^•'Ökhmd: että Vapaus perustettiin v. 1917: ja että Vapaus on vsinhto työväenlehti' Canadassa! LuuKsi e t t ä tapaiset "paljastukset" tepsivät!: r^m&n hirveSn '("vaaran" vastapainoksi Ftoandal Post julkaisi f*h3rvän .miehensä"' mr. Bruno Ten-r ^usen kuvan~^aj;Selitti,-että tässä,oni suuren rahan suuri pelastaja, mr. Tenhunen,' Joka- "taistelee icommu-nistivaifcutusta vastaan" slten^ että on ryhtynyt — t'öljy-yhtlölden,pa-periliikkeiden, p a i n i e n Ja vakuutusr taimistojen" rahoittaman propagan-dalaltoksen ostetuksi Ja maksetuksi propagandistiksL < * :iNäto fkorkealle" on siis-nu?. Tenhunen p ä ä s e t työväenlUkkeen vihollisten riveissä! -. Valitettavasti me emme voi onnitella W.. tämän ^suuren tähdenlentonsa johdosta; ^ Vaikea on tuntea sääliäkään miehestä, Joka on joskus nähnyV päivänvalon, mutta sitten Joistakto itseUcäistä syistä siiartynyt vähitellen Financial Postto "suureksi toivoksi". itifikäli on puhe maan rakohon painetuista plkkiähmlsistä. me' esi tänune: kukkavil&on asemesta mr. Tenhuselle ystävämme Eklundto ni-m3ssä Etoo Letobn runon,: joäka hän. "isoisten^ alasp^änamana aikansa suuruudelle, 'akateemikko: Koskenniemelle omisti: Sinä olet lammas . Ja vuohipnkkl mtoä, ja '^ikuisena tuomiolla ' onnellinen sinä. Stoulla on selkänoja - lukijato Ja lehden. , Minä pusken tietäm puhdasta tehden. ' - sun on suur enemmistö, sun on valta.-voitto. Mun Jo mennsrt mailleen on ajan aamunkoitto. Stoulla on suosio. ystävät j a suhteet. -'' Minulla valii tnntonr tuskat Ja nuhteet. Stoa olet lammas ja vuohlpukki mtoä. Sentään mä häpeäisin olla kuto sinä. Meidän on vaikea tietää kuink». pitkälle mr. Tenhunen vielä "edistyy", jos elonpäiviä riittää. Mutta kun joUlddn • punakauhunUetsojllle ovat omat valheensa muodostuneet sellaiseksi pahiajaiseksl. että ovat tehneet "Forrestallto hypyn" korlc^it' ten rakennusten katolta — tai Jmi- > das Iskariotto laiUa turvautuneöJ rasvattiiim narunpätkään, me y^. saamme hänen lohdutuksekseen. tällä kertaa "omasta puolestamme" iSJ-äidm vanhasta -drsikirjasta: "Jo ajattele autuuttasi, ' kurja i^ttoen. Ja muista että kuolemasi voi kerran oUa hhmutoen" edellyttäen tietysti sitä. että se on "hirmuinen" silloto Jos omatunto heräisi lopultakto kolkuttamaan. Tässä vaiheessa, nlmlttäto omantunnon heräämisen" sattuessa, tulee mielcö» se. mistä matoitussa vanhassa virsikirjassa sanotaan: "Aln vaifls-varis, kaik karvas pystyyn nosta Ja muista kutak' kaohiast Jumala kostaa. '^''-•^'-'I. ^v-:•^"V;^:^..)•v"••'•"••••;.',•••'.•:••^;.•-'••; :-. •.'••••'•y- Helvetas el lopu koskaan ^ vaiva, slcll' lohikäärmeet' madot pirut sua ato* ^a^»** . Nito, Jotta aikansa kutakin, «a*^ pässi' kun!i»a.iä Iclkattito.. - _ Känsäkoura^: tt'lM.i
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 13, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-11-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus521113 |
Description
Title | 1952-11-13-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, fnarrask. 13 p. Thursday« Kov. 13,1952
mmm Orsao at flsslsb Camuliana. E»>
t^Mied tiov. e» mi. Aiähoxized
't» cecozid class matt Iqr t3ie Vasp
•Office JD^rtoent, Ottava. Pub-
Iis3}»l thrlee wedäy: Toesdays
TburädayB and 8atiinlay«]Qr vapaus
Riblisbtog Company Ltd^afe 1(N^102
film 6t, w;, Sudboiy. Ont., Canada.
Telephanes: Business Office 4'<2$i
Editoria} Office 4*«285, tSanager
E, Suksi. Emt(nrW,jS^andrMauW
addresai: Box Cg, Sadlnay, Qgtarto.
Adveniisins rates upon aps>lJcsUaD.
lYansIation free of diaree.
Canadaasa: - 1 vSt, 0 tt. 2.75
YbdysvaUolssa: l^vtc 6X)0 30 Vkkk.. 422205
1 6^ 6 Idc 4.75
AselepopäiväiB- uutissatoa
tiistaina> jolloin vietettiinvd^ puolesta ja sotien
hyyäjtsiiienkensä menettäneidea miesten ja naisten
muistopäivää, julkaistiin cänadalaisissa päivälehdissä
jptka edustavat kaikkea muuta, muttei sitä> mitä
päivättä vietettiin. *
ie ' nämä ' uutistiedot sellaisina Jcuin torontolainen
nelukijoSIeen tarjoili. 'Mainitun lehden sisäsivulla
uytistieto missä kerrottiin mm. seuraavaa:
on paljon tehokkaampi ase siviili^ihmisiä
sotaväkeä vastaan^ siviili-ihmiset joutuvat
«tulfnjoiUe kuin milloinkaan ennen,; jos jiusi sota
VII t'^>
SÄE
' tr
1 Ai;
sodis^ varustautua vastaanottamaan iskuja, jotka aikaisetkin pi-kuuluvina
. . .
voida odottaa että mikään teollisuuskeskus voi
palvelusta, mitä tarvitaan atomibyokkäyksen tu-ifcApu^;
on saatavaJäbiseuäun^ltö^
100 mailin e^isyydessä olevilta alueUta . . ."
myöntää siis, että atomipommi on hirveä joukko-kohdistuu
v ensikädessä siviili-ihmisiä, naisia, lapsia ja
vaataan kohdistuvat
saadaan ehkä jonkun-
Globe and Mail
Ohtosta lähetet3m AP:n
. .i. uutjstiedon, missä sanotaan mm. seuraavaa:
%teÄ *|Ji'^Eniwetokissa, Tyynellämerellä tapahtuneessa atomi- tai vety-tKrtftmin
räjähdyksessä hävisi mailin levyinen saari, kertoo eräs sito^^
n ä k i j ä . . . " /
t ^ t ä m ä "silminnäkijä" kertoo olleensa 30.4 mailin päässä räjäh-clppaik^
taj ;mutta silti kuumuus nqusi 180 asteeseen (F) hänen
l^tailupaikallaan. Räjähdyksen johdosta Jiousi 20 mailia korkea
l]^ ^' l sienei|,|nuotojnen maä-tai tomumäärä ilmaan ja noin 15 minuutin
' J J«Hli?""*'^^J^'*<*>'^^" jälkeen saari alkoi palaa ja muuttui kirkkaan
>' ' l punaiseksi. Noin kuuden tunnin kuluttua räjähdyksen jälkeen tämä
'.>',Ji' 1.,, »«allin levyinen saari,', missä aikaisemmin kasvoi palmupuita ja
^^JfflUta,. lakkasi asiallisesti olemasta.
Lainatkaamme lyhyesti tämän '^'silminpäkijän" omia sanoja:
emme tietäneet^ että räjähdys oli tapahtunut, mutta ;>aidei^
.unnin 'kuluttua nie tunsimme kuumuusaallot selässämme. Se oli
uurnaa, noin 180 astetta, vaikka me olimme ;30.4 mailin päässä. Koi-
--^pistaiiekiiänin Huluttua räj^hdysajan jälkeen (hän tiesi etukäteeit
in räjähdys tapahtuu); minä katsoin eteeni.' En vointft tuskin
silmiäni. IKoin 2 mailia leyeä liekki i^ousi noin 5 mailin kor-k
M t e e i l . '
'Tämä keäti noin 7—) O äekunttia. Sitten me näimme tuhansia
tonneja maata tiousevan suoraan ylös ilmaan. Sitten noin 20 sekunnin
kufuittua räiähdyksen jälkeen rupesi,:muodostumaan pOvi. Sitten
me^^lniulimme räjähdyksen äänen ja vaikka me olimme SOA mailm
etäisyydessä, se sai minun korvani soimaan.
"Tähän mennessä ,oli muodostunut sienipilvi. Pohjasta se oli noin
mailin levyinen ja ainakin .20 mailin levyinen ylhäältä . . ."
; i'^ T^
päivänä! VSely£[ä'myös dn, että atomi- ja vetypommien helvetillisiä
Ifekkcjä: vastaanrei °ole • muuta' kuin ^yksi ainoa puolustuskeino —
Ä\ atomisodan syttymisen ehkäiseminen. Kukaan järkevä ihmmen,
.v|[:,kdKäao.edesvastuullinen'henkilö e
: että atomisota ei saa syttyä — että sitä
ivastaan on horjumatta taisteltava loppuun asti. Ihmiskunnan ny-
. i l ;ky^^ juuri se tosiasia, että sota
voidaan nyt fhkäii^tä^ jos kaikkia hyvää tarkoittavat ihmiset ovat
3 i .'horjumatta rauhanasian puolella.
ii4f^v^^^ kauhut ja tuhot voidaan välttää vain
^7 siten, että ehkäistään, kolmannen maailmansodan^'^^
trsyitymmen. Paras keino rauhanasian edistämiseksi on tällä kertaa
j i se,"bttä kaikki l^vää tarkoittavat ihmiset, niin pienet ja heikot kuin
.«•-iiissa ensi joulukuussa pidettävälle 'Kansojen Rauhankongressille.
•livTukekaamm& mekin onialta kohdaltamme ja^ niin vounakkaasti kuin
se on meille mahdollista;! Canadan voimakkaan edustajiston -IVieniin
lähettämistä. Siten tehdessämme me autamme itseämme, omaisiamme
ja koko Canadan kansaa ja valtiota.
M)
A
K f
H
mi
ypsi kiiolon uhri
! ^ '
r^Jfuuri muutama päivä ennen/ Vapauden 35-vuotispäivää saapui
NpT^y^ Yprkista tietoi että siellä noin kolme ja puoli vuotta ilmestynyt:
ii vapaamielmea ^ehti — 'New York Daily Compass— on talousvai-l'
keilifcsien,vuoksi, lakannut ilmestymästä, ja että sen kalusto myytiin
julkisella huutokaupalla veloista.
^1 ^ämä sellaisenaan palauttaa uudelleen mieleemme sen kuinka tu-
•J kalassa talousasemassa tämän mantereen vapaamjdiset lehdet'ovat,
tl puhumattakaan nyt / Varsinaisista työväenlehdistä. -"Sanavapauden"
!! käyttämisen Itäytännöliisenä ehtona on'suuret pääomat ja äuutpää-
'Loman myönteinen suhtautuminen siihen. 'Muussa tapauksessa on
pcnteSSä^miltet voittamattomia esteitäjell6ilehden^^^^^^
* tajat huolehdi siitä, että pulmatilanteista selvitään, kuten Vapauden
väki tietää. .
kuolema oli jo kolm^ laatuaan muutaman vuo-den^
tfikana New: Yorkissa. Ensin tukehtui huomattavan rahamiehen
siilien suojassa ilmestynyt vapaamielinen PM-lehti; Samoin kävi
si^seuranneelle Star-lehdelle, Ja nyt tuli tieto, että Star-lehdert
seuraaja Compass on myös tyrehtynyt talousvaikeuksien alle.
vCpmpas-lehden lakkautus tarkoitti iunonnollisesti sitä, että sen
t palveluksessa olleet noin 80 toimitus-, konttori-, latomo- ja painotyö-i
laisia joutui t y ö t t ö m ä k s i j a koko vapaamielinen^estö ilman omaa^
\ ääik^kannattajaa.
* Huolimatta lainkaan siitä, vaikka esim. meidän lehtemme oli mp-
* «is^: kysymyksissä eri mieltä Compassin kanssa, tosiasia kuitenkin
« on,*ttä se oU yksi valopUkku Yhdysvaltain samaistetun taäntumiis-
J ' ^ i f t o n mustalla taivaafla. American Labor Partyn jäsen, Vito
I'Mi^rcmitonio öli oikeassa sanoessaan: .
/ . ^ ^valitettavaa, että Compassin oli lopetettava toimintansa.
' 5i 6n suorittanut mitä suurinunanpäh^luksen^^^N
1 asukkaiden asioiden todellisuudesta tietoisma pitämisessä. Toivon,
Yanceyrflle. N . C. — Sräs vuokra
vUielijä neekeri vettettUn tanSän kolmannen
kemus oikeuteen cyjrtettynä
kauniin valkoihoisen n ^ n pahoin^^
pitclystfti vaikkei hän ote koÄenuV-k
a a n t a h ä n naiseen.
Kahdessa aOulsemmassa oikeus-kuuhusteluäsa
molemmat >^ puolef
(syyttäjä Ja syytetty — IVapaus)
myönsivät, ettei 44-vuotias Mac Xn<
gram ole koskaan ollut 75 Jalkaa
lähempänä komeata 'Id-vuotlasta
mrs. WiUle Jean «iVebsterlä, mutta
valtion lakien mukaan ruumiillisella
kosketuksella ei ole mitään tekemistä
tämän Jutun Icanssa.'
Caswell Countyn ylioUceuden khr-
Jun G. M . Harris sanoi, että tämä
Juttu. Jojca kälidessa aikaisemmassa
käsittelyssä sai suuren huomion
kommunistien Ja ulkomaiden lehdissä,
tulee tänään ensimmäiseksi käsiteltäväksi.
Mrs. Web3ter syytti, että tämä
neekeri "katseli" häntä «Joessaan
autolla Mnen ohitseen hänen (mrs.
Web5terln) ollessa kävelyllä tupak-kavainiota
kohti. Ja että myöhenunta
s s ^ t t y yritti pysäyttää hänet läheisessä
metsässä,
tuksessa tehdystä pahoinpitelystä.
Tämä syytös alennettiin yksinkertaiseksi
pahompitelysyytökseksi, mutta
suuivalamiehistö pam häaiet syytteeseen
3?ikolllsessa mielessä tehdystä
pahoinpitelystä.
Yalamieliistö, Jossa oli 8 valkoihoista
Ja 4 neekeriä ei kuitenkaan päässyt
yksimielis]^'teen tuomiosta. Ja min
määrättiin uusi oikeuskutil&stehL
Tässä tilassa I n s x a mm ollut vapaana
(1,500 takausta vastaan Ja - Jatkanut
-maanvUJelystä. ylläpitääkseen
vaimonsavja yhdeksän lastaaa.
— V. P:n tmtistieto '
mairaskuun iIO p, 1952.
Kysymyksiä ja
vastauksia
* * *
TYOTAPATUBMAON /
KOBVAAMINEN
Kysymys: Haluaisin tietää minkälainen
yht:ö täällä Canadassa on vastuussa
.korvausten maksamisesta
työssä tapahtuneiden tapatmmien
Johdosta? Voisittekö selittää minkä,
laisilla perusteilla: näistä tapatmrmls-ta-
maksetaan korvausta? Kuka: makr
saa 4tustftnnukset ,.Jne.?, -r-. .Biljan
maaiban tullut.,
' Vastaus: Canadan työläiset kävivät
pitkän aiicaa taistelua työtapaturmain
korvaamista koskevan lainsäädännön
aikaansaamiseksi. ^
työläiset osaUistuivat tähän taiste
luun varsm; hiu>mattavalla tavalla;
Ensimmäinen työtapaturmia koskeva
laki saatiin vohnaan Ontarion inaa-k
u n n a ^ tammik. 1 pnä 1913. Sen
Jälkeen ovat eri maakunnat saattaneet
voJmaan samanlaatuisia lakeja;
Jotka ovat nyt voimassa Jokaisessa
Canadan maakunnassa. Koska tämän
Jos 2Sau Mauta ei olisi olemassa —
ien toimintaa on suuresti liioiteltu Ja
tehty sensatiomaiseksl — niin B r i tannian
halUtus olisi pitänyt tarpeellisena
keksiä sen^
Vertahyytävät Ja suurimmaksi o^:
saksi keksityt kertomukset Afrikair
salaisesta Järjestöstä ovat ttiyödylli-;
siä toryeille. -
Kertomukset salaisista vaUmteois-ta
Ja rituaaleista antavat ItärAirl-kan
ihmisten luonnolliselle Ja kasva-;
valle taistelulle siirtomaaorjuudesta
/apautumiseksl noituuden Ja mustan
maagian ilmapiirin.
Kauheita rikoksia on suoritettu:
Itä-Afrtkassa. Mutta väitetty Mau
Maun osuus niihin on mitätön. ^
Suurimmasta rikoksesta Churchillin
hallitus on vaitL tSiihen ei ole
syyllistynyt afröskalalset, mutta valkoiset
ihmiset afrikkalaisia vastaan.:
•Useamman vuoden ajan brittiläiset
viranomaiset. Jotka ovat vastuullisia
Kenyan, Tanganyikan Ja 'TTgandan
alueiden haUiimasta; ovat (mnistu-neet
salaamaan todellisen tilanteen
mikä vallitsee näUiä alueilla.
Vangitsemiset ja kaikoitukset,:
unloiden Ja poliittisten puolyeiden
lakkauttamiset, -ihe väittävät, ovat
olleet taipeellisia.koäka siellä on ollut
tilkjnnaalaisla agitaattoreitä --^
mutta asiat: tulevat pian olemaan
normaalitilassa. ^
' Näillä ahieilla afrikkalaiset' ovat
kuta lapsia, väittävät he.. He eiyäli
ole niominvucsita kykeneviä |tfk-lUnisesti
eikä'moiraaUsestt hoitamaan
asioitaan.muunmaaihnan kanssa.
Muutos on alkanut Ja voima kasvaa.
Kansallinen vapausliike kaikilla
nälim alueilla on tullut uhkaksi
niiden hallitsijoille.
Siellä' on alituinen maan puute.
Momtla afr&kalaisilla ei ole rUttä-
Västl maata kasvattaa tarvitsema ansa
ruokatavaraa. MUtta eurooppa-
Ia'.sille on annettu maata.vaiiska
se on kielletty airiidEalaisilta. Paljon
tästämeasta ei ole edes viljelty, vaan-spstetty
, tai^ltuksellal antaa sitä
Valkoihoisille uutisasukkaille.
flHihansien eekkeriei^' alueet. Joissa^
eurooppalaiset maanomistajat ny-;
kyään ovat> kuuluivat KikuyyuUe : Ja
MasalUe. • - Useimmissa tapauksissa
heille' el maksettu: oiiceuksistaan korvausta.
Tolsissa tapauksissa - kor-vaidEset
olivat naurettavan pieniä.
' • ^äissSi tapauksissa allekiijoitettim
"sopimukset" Joiden;: mukaan maa
Joutuu^Sritannian hallinnon alle.
' 'British iEast .^ican-yhtiö toimi
myös tällä alueella. Sen asiamiehet
olivat vieläkin Julkeampia. .mutta ne
sopimiflcset. Joita he tekivät,- olivat
molemmin puolin sitovia.
Niiden ihmisten. Jotka ajettiin pois
niUtä mailta Joilla he Ja' heidän esi-'
isänsä olivat -vuosisatoja asuneet.
Icatkeran vihan syihin ihelttää valoa
äskeiset tapaukset, ikun valkoisille
kuuluvaa karjaa tapettiin. Tämä on
perusta, jos . mikään,: Joka selittää
oletetu^y Mau Maun toiminnan.
Kenya on kehitetty brittiläisten
siirtooaaaorjuuttajien : maalui; Ihmiset
on karkoitettu mailtaanyja ajettu
reserveihln taikoituksella, saada, työläisiä
valkoihdsten maatiloille.
onnistuttu saamaan brittiläisiltä hallitsijoilta
' j a l i i k e kasvaa. (Mutta
hyökkäyksiä j heidän tolmtotaansa
vastaan on samalla lisätty.
- iViimeinen eshnerkkl siitä on tekosyyn
nojalla aloitetut väkivaltaisuudet
Mau Maun allstomiseksL
Sopimaton ilmasto on estänyt brittiläiset
asukkaatv saapumasta Ugan-
Henkilöveroön määrätty afrikkalaisille.
Jonka kautta heidät voidaan
lialkolttaa työhön. Tlällä tavalla maattomien
talonpöllcien ja .kaupunkien
asukkaiden luokka on luotu.
He ovat .kuitenkin, poliisin pelo-tettusta
huolimatta, onnistuneet liittyä
ammattitmloihin ja muodostaa
Kenyan MrikanUnlon,'sekä muita
järjestöjä itsensä :pu<^tamiseksi.
•Askel askeleelta on myönnytyksiä
daan; Laajasuuntalset teollisuuäcas-vien
tuotant(vritykset jouduttihaf keskeyttämään,
kodsa se ei oUut kannattavaa.
iLaeilla. -pieksämisillä, vangitsezm-sllla
ja veroilla ihmiset on pakoitettu
kasvattamaan; puuvillaa vientiä varr
ten- ,r. • -
£telä-Ugandas^ on viime vuosina:
mmrskattu lakkeja Ja mielmisoituk-sia
karkoiti^en ja vangitsemisien
avulla.-" ^Hujfdimatta salaisen poliista
armeijasta ja*' viranomaisten palkkaamista
' 'Urkkijoista. kansalUnen
liike 'toimiiliäi&eässäjärjestämis-työssä.
- ' ^
•Elinsuhteet-^sekä Kenyassa että
Ugandassa ovat kuvaamattoman huonot.
Ailravits8vaisuu3 ja taudit ovat
yleisiä.: Sairaalpita ei ole ensinkään.
Nyikyään on 'lyhdytty Itä-Afrikassa
riistämään 'ennen koskemattomia
raaka^alnelähteitä. J^uroopan pää-^
oma on etsiessään edulliJBia sijoituksia
rakentanut^ Ugandaan ja Ken-yaan
uusia teoIHspuslaitoksia.
; Imperialistit^ yrittävät nyt häiritä
AfrikaiT^ työväenjärjestöjen toimintaa
jaypakoittaa: työläiset: työskent
e l e m ä ^ mahdoUishnman alhaisilla
palkoilla. •
.Kenyan, .Ugandan Ja Tanganyikan
työläiset' ovat piirtäneet Britannian
työväen]i£!£että:kaimattamaan heitä
taistelössa'.niitä 'kurjia olosuhteita
vastaan, joihin heidät |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-11-13-02