Vapaus, May 9, 1964

              Sivu 2 Lauantaina, toukok, 9 p. — Saturday, May 9, 1964
•V:
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6. 1917
EdItor:W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Edltorial 674-4265
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
PubliatxiQg Co. Ltd.. 100-102 Elm St. We5t, Sudbury, Ontario.' Canada.
. Mailing address: Box 69 .
Advertislng rates upon applicatlon, translations free of charge.
Authori^ed as second class mail by th<> Post Office Department. Ottawa;
and for payment of postage in caah^^^
CANADIAN liANGUAGE-RRESS
TILAUSHINNAT
Canad^a: l'vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
Voin hinnan korotuksesta
Viime viikolla tapahtunut voin. hinnankorotus koituu
sekä työläisien että farmarien vahingoksi, vaikka, tätä tekoa
on yritetty selittää jonkinlaisena toimenpiteenä kansakun­nan
"verotaakan huojentamiseksi''.
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, liittohallitus ilmoitti
torstaina, että voin tukkuhinta kohoaa (oikeammin kohosi jo)
, lauantaista lukien sentillä paunaa kohti, ja että tämä hinnan­korotus
lankeaa, kuten tavallista, kuluttajain maksettavaksi.
Maatalousministeri Harry Haysin -julkaiseman tiedonannon
mukaan voin tukkuhinnaksi tuli 53 senttiä paunalta entisen
52 sentin asemesta.
Toisaalta tiedoitettiin, että hallitus maksaa edelleen
tuottajilta ostamastaan voista 64 senttiä paunalta, tarkoit­taen
tämä sitä, että hallitus myöntää voin hintatukirahaksi
yksitoista senttiä paunalta entisen kahdentoista sentin ase­mesta.
Tämän tukirahan alentamisen perusteella, mikä käy­tännössä
tarkoittaa voin hinnan kohoamista, saa hallitus ar­violta
$3,500,000 säästön vuodessa.
Pinnallisesti katsoen tämä on suhteellisen pieni juttu,
mutta käytännössä se on kuitenkin äärettömän epäoikeu­tettu
ja epäedullinen toimenpide, sillä voin hinnan kohotta­minen
tarkoittaa sitä, että vähävaraiselle väestöosalle lan­keaa
maksettavaksi korkeammat hinnat voista ja se puoles­taan
vähentää voin kysyntää ja aiheuttaa lisävaikeuksia far­mareille
sekä lisämenoja hallitukselle "ylijäämävoin" lisään­tymisen
vuoksi.
VOIlf HINTA JA KULUTUSMÄARÄ
Kuten muistettanee, toisen maailmansodan aikana ja vä­hän
sen jälkeenkin pidettiin voin hinta melko hyvässä ku­rissa
sillä; että hallitus avusti farmareita myöntämällä apu­rahoja
rehun ja rehuviljan raulatierahteihin jne. Multa vä­hän
myöhemmin muutettiin .suuntaa sillä perusteella, että
yksityisomistukseen perustuvan yhteiskunnan olosuhteissa
on taivas rajana maataloustuotteiden hintakysymyksessä.
Se oli kohtalokas ratkaisu niin kuluttajayleisön kuin
farmarienkin kannalta katsoen. Nimenomaan voista puhuen
tuntui ehkä monen farmarin korvissa ihanalta soitolta se
kun sanottiin valtapiirien tavoitteena olevan se, että voin
hinnan täytyy kohota 70 senttiin paunalta. Mutta se ei kui­tenkaan
auttanut farmareita, vaan margariiniteollisuutta, ja
ennenkaikkea maitofarmarien kustannuksella. Tosiasia ni­mittäin
on, että. canadalaiset yleensä syövät nyt puolta vä-.
hemmän voita kuin 15 vuotta sitten ja se selittää osaltaan
sen, miksi Canadan maatalous on ollut ja on edelleen kroo-nillisessa
kriisitilanteessa.
NUMEROT PUHUVAT
Seuraavassa on joitakin erittäin kuvaavia tilastotietoja.
Ennen toisen maailmansodan puhkeamista Ganadassa.syötiin
keskimäärin henkilöä kohti 32 paunaa voita vuodessa. So­dan
aikana, jolloin oli työtä kaikille ja hinnat pidettiin ku­rissa
hallituksen tukirahojen avulla, voin kulutus lisääntyi
keskmiäärin 49 paunaan henkeä kohti vuodessa; Mutta so­dan
jälkeen tehtiin maatalousohjelmassa edelläkerrotunlai-nen
muutos: Sen sijaan että olisi maidon tuotantokustan­nusten
kurissapidon avulla pyritty auttamaan farmareita,
kuten meneteltiin sodan aikana, hallitus kehitti ohjelman
jonka yhtenä tarkoituksena oli voin hinnan kohottaminen
70 senttiin paunalta.
Niin päädyttiin siihen, että vuoteen 1961 mennessä oli
voin kulutus vähentynyt Ganadassa romahdusmaisesti^ eli
16 paunaan henkeä kohti vuodessa!
Rinnan voin kulutuksen vähenemisen kanssa kohosi mar­gariinin
käyttö, kunnes vuonna 1961 sitä kulutettiin keski­määrin
10 paunaa henkeä kohti vuodessa. Meistä oli siis
kansakuntana tulossa huimaa vauhtia runsaassa mitassa hy­välaatuista
voita tuottava, mutta margariinia syövä maa! Täs­sä
tilanteessa otettiin voimaan hallituksen 12 sentin tukiraha
voipaunaa kohti niin, että '.'voin ylijäämävarastoja" saatiin
helpommin myydyksi kotona ja ulkomailla. Näiden toimen­piteiden
avulla saatiin voin kulutus lisääntymään keskimää­rin
19 paunaan kutakin asukasta kohti. Tällainen on voin
nykytilanne
Ei voida siis kieltää, etteikö hallitus ole yrittänyt sodan­jälkeistä
virhettään paikkailla ja korjata, mutta kun sen ta­voitteena
on ollut voin hinnan korkealla pitäminen suurista
"ylijäämävarastoista" huolimatta, niin voin kulutus on vielä
nytkin aivan luvattoman alhainen. Ja voin.kulutus ei ole
puinkaan alhainen siksi, että canadalaiset pitävät enemmän
margariinista kuin vovsta, van siksi kun väestön yleinen os­tokyky
on niin heikko, että se pakottaa turvautumaan mar­gariiniin
voin asemesta.
Ainoa keino meidän mielestämme olisi siis vieläkin se,
että palattaisiin takaisin sodanaikaiseen menetelmään, mikä
aiheuttaisi sen, että maitofarmarit saisivat rahtihelpotusten
ja muiden menetelmien avulla tuotantokustannuksensa alen­netuksi
ja sitä tietä paremmat tulot itselleen, samalla kun
välittäjiltä — jättiläismäisiltä meijeriliikkeiltä— vähennet­täisiin
suuria voittomarginaaleja. Se olisi pätevä keino voin
kysynnän lisäämiseksi, kuten kokemus_osoittaa. Jos uuden
hintapolitiikan perusteella saataisiin voin kulutus nousemaan
edes sille tasolle (32 paunaan), missä se oli ennen sodan puh­keamista,
silloin saisivat maitofarmaritkin toimeentulomah­dollisuuden
sen sijaan, että farmi toisensa jälkeen jää nyt
varsinkin heikoimmin kannattavilla alueilla kylmille.
Kuten ylläolevat tilastotiedot osoittavat, hallituksen po­litiikka
— ja kysymys ei ole lainkaan siitä onko ollut "hyvä
tarkoitus" tai eikö ole ollut — on vienyt maamme voimark-kinat
hunningolle. Voin asemesta on opetettu canadalaiset
syömään joukkomitassa margariinia. .
Tältä todellisuuspohjalta katsoen nähdään npyös se^ kuin­ka
epäoikeutettu ja epäedullinen on niin työläisten kuin
farmarienkin kannalta katsoen viime viikolla voimaan tullut
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ'
7
rf.—.'i»
Ida Heikkilä, Toronto, Ont, täyt-lää
lauantaina. touJ^okuui^ 9 päivänä
81 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja lutta-vainf
onnentoivotuksin.
Kun Länsi-Euroopan kauppablokit, Euroopan talousyhteisö (EEC) ja
Euroopan vapaakauppa-alue (EFTA)^ rupesivat muotoutumaan ja saa'
maan käytännössä tehokkaita seurauksia, ryhtyi USA vastatoimenpitei­siin
turvatakseen maatalous- ja teollisuustuotteidensa viennin. Euroop­paan,
varsinkin EEChen. Tässä mielessä US An kongressi hyväksyi loka­kuussa
1962 presidentti Kennedyn esityksestä ns. kaupan laajentamis^
lain, T E An (Tradp Expansion Act), joka antoi presidentille poikkeuksel­lisen
laajat valtuudet. Ranska suoritti tämän jälkeen nopeasti vastaiskun
estämällä Englannin pääsyn yhteismprkkinoille Koko Kennedyn tulli-alennussuunnitelma
nojautui aluksi ratkaisevasti siihen, että Englanti
pääsee yhteismarkkinoiden jäseneksi. Tämän jälkeen USA on ajanut
Englannin ja myös muiden EFTAmaiden tukemana tullien alentamisia
TEA-lain nojalla Gatt-järjestön (yleinen sopimus tulleista ja kaupasta),
jäsenmaiden neuvottelujen puitteissa.
KENNEDYN KIERROS
Nämä neuvottelut ovat huipentu­neet
ns. Kennedyn kierrokseen Tä­män
Genevessä viikko sitten alka­neen
neuvottelukierroksen pääta­voitteena
on teollisuustullien alenta­minen
50 prosentilla Gatt-maiden
kesken lähimpien neljän vuoden ai-:
kana. USAn (ja samalla sen kanssa
Englannin ja Eftan) sekä EEGn
vastakohtaisuudet ovat kärjistyneet
niin paljon, että enää ei toivota kuin
30% suuruista tullialennusta, mikä­li
tästäkään tulee lähivuosina mi­tään.
Maataloustuotteiden tullikysy­mys
on jäänyt • toistaiseksi täysin
taustalle. Lisäksi maa.liskuun 23
oäivänä Genevessä , alkanut YKn
kauppa- ja kehityskonferenssi on
.saanut kokonaan toi.senlaiset mitta­suhteet
ja merkityksen kuin mitä
lännen teollisuusmaat vielä kuvitte-
'iviit Kennedvn kierrosta viime
vuonna valmisteltaessa;
Kuka on voittaja? Saskat-chc\
van:n äänestys toimttol-liiti
huhtikuun ZZ päivänä,
mutta johtaja \Voadro\v
Lloyd (ylen-.pänä) kieltäy­tyi
tunnustamasta häviötä.
Äänien laskennan jälkeen
l i h i a a l i t , joiden johtaja
ön Ross Thatcher (alla),
olivat saaneet ,33 paikkaa,
siis kahdeksan enemmän
kuin CCF. Lloyd toivoo
saavansa paikkoja liberaa­leilta
sen jälkeen kun
2.5,000 ennakko- ja sotilas-ääntä
lasketaan toukokuun
13 päivänä —• TNS-kuva.
TEAn TAVOITTEET
USAn kongressi vuodon 19(52 lo­kakuussa
hyväksymä kaupan ];,;,-! "varoidr^n osalta vähemmän tai o
3i p,.^.yi(lj.,i.j ollenkaan kuin mainittu 5(l'/v.
siis tukkoon kun Ranska esti~Eng-lannin
pääsyn EEChen 28. 1. 1963.
2) presidentille jäi valtuudet alen­taa
vastavuoroisesti tulleja muuten
',0 prcsentilla. USA vaatia että tä­män
suuruisen tullien alennuksen
toteuttaisivat kaikki maat kaikkien
tavaroiden osalta (lineaarinen lin­ja).
USA on kuitenkin korkeatulli-maa,
kun sen sijaan EEC-maat lue­taan
matalatullimaihin. Yhteismark-kinamaat
katsoivat puolestaan, että
50% lineaarinen alennus merkitsisi
niiden osalta tullien mitätöimistä
miltei kokonaan kun sensijaan kor-keatullimaa,
U S A / s ä i l y t t ä i s i edel­leen
absoluuttisesti voimakkaan tul-lisuojan.
Tämän vuoksi EEC on
vaatinut, että USAn olisi alennet­tava
tulleja enemmän nii.ssä tapauk-di.
ssa joissa erilaisuudet (dispari-leetti)
ovat oleelliset, ts. USAn tul­l
i t ovat korkeammat kuin EEC-mai-tlen.
EECn kanta dispariteeltikysy-'
myksessä voidaan myös ilmaista si
Ien, että EEC-maat alentaisivat tul­lejaan
USAn korkean'tullin alaisten
i
MilS mmi ^^^y^%
PAREMPIA OIIJEIiMIA TARVl'^AAN
levaisuuteen. Keskustelut niistä voi
alkaa korkeintaan vuoden kuluttua,
mikäli silloinkaan.
KEHITYSMAAT
Alunperin Kennedyn kierros oli
suunniteltu avattavaksi mahtavLssa
puitteissa. Nyt tilaisuus jäi sangen
vaatimattomaksi 2—3 päivää kestä­väksi
fraasi- ja propagandapuhei­den
esittämistilaisuudeksi varsinais­ten
neuvottelujen alkamisen siirty­essä
ensi syksyyn. Tämän muutok­sen
ovat aiheuttaneet osittain US­An
ja EECn jyrkät etuvastakohdat,
iotkaotftrt- käyneet sitä kärkeväm-miksi,
mitä enemmän käytännön toi­menpiteitä
on lähestytty. Mutta
Kennedyn kierrosta on tätä paljon
enemmän ruvennut varjostamaan
Genevessä parhaillaan . pidettävä
Y K n kauppa ja kehityskonferenssi,
jossa kehitysmailla ja sosialistisilla
mailla on ylivoimainen johtoasema.
iMuodolliscsti kehitysmaiden ongel­mien
käsittely piti kuulua alunpe-i
i n myös Kennedyn kierroksen oh­jelmaan,
mutta jo viime vuoden.
toukokuu.ssa Geneve.ssä pidetty val­misteleva
kokous osoitti, ettei tätä
oltu vakavaksi tarkoitettu. .Vasta
viime vuoden lopussa ja ennen kaik­kea
kuluvan vuoden alkupuolelhr
kävi (jättiin kuuluville rikkaille
kapitalistisille teollisuusmaille soi­vaksi,
että Kennedyn kierrok.sesta
voi muodostua rikkaide;i maiden
haaste ja pi-ovokaatio Y K n kauppa-konlercussille
ja vai sinkin kijyiiiilo.i ketthiii; Hän lisäsi tämän olevan en-
> "^iiä Amerikka tarvitsee ja on tarvinnut jo R>j^.en maailmansodan
päättymisestä alkaen, on sellainen moraalikysymys, mikä vastaa parem­min
sen suqria perinteitä kuin kommunistiv^taisuus ja kaiken muun
vastaisuus. . .v-"'.- ••-.'.'^
' M i n u n mielestäni olisi ihailtavampaaT innoittavarapaa ja kokonaan
humaanisempaa se, jos ruokitaan nälkiintynyttä. lasta Etelä-Amerikassa
kuin tuhotaan joku venäläinen Murmanskissa." — John Crosby, kirjoit­taessaan
Lontoosta Vancouver Sun-lehteen. vt
"OLLAKO, VAI EIKÖ OLLA"
'Oven sulkeminen sanomalla, että neekejien protestit ovat agitaat­torien
j a kommunistien aiheuttamia, on samaa jos sanottaisiin, että ei
ole mitään laillista korjausmahdollisuutta . . . O v e n sulkemisen suosit-telujarkoittaa
anarkiaa. . .
"Voidaanko sellaista puhetalkoojarrutusta oikeuttaa? Minun mie-"
lestäni sitä ei voida oikeuttaa yhtään sen paremmin k u i n voitaisiin ym:,
märtää jarrutuspuhetalkoita sodan aikana. Laillisella hallituksella täytyy
olla aina valta rauhan saavuttamiseksi kansakunnalle. Jos sillä _ei sel­laista
valtaa ole, se ei ole hallitus." — Walter Lippmann tunnettu ame­rikkalainen
kommentaattori.. v '~
•• V-v ><-:-:
UUSI MOirAALIKÄSlTE —ELÄKÖÖN LAITTOMUUS:
Yhdysvaltain lennot Kuuban yllä . . . ovat kaikkien kansainvälisten
staridarttien mukaan laittomia.
Valitettavasti voimapolitiikan realiteettien vuoksi ne ovat Amerikan
luivallisuuden vuoksi tarpeellisia . . . — The Toronto Daily Star.
iiiiiiiiiillilllilllliiiililiiiiiililiiliiiilliiilllillilllllliillllllillllllilllllllllllllllllll^
NL auttaa Intiaa
terästehtaan
rakentamisessa
New Oclhi. — Neuvostoliitto aut­taa
rakentamaan l , . ^ miljoonan
tonnin terästehtaan Bokaroon. sanoi
Intian terästeollisuuden ministeri
C. Sub:aniaiiia.i! parlamentissa äs-jentamislaki
(TEAj antoi pn
Iille valtuudet:
1) poistaa kaikki tullit sellaisilta
tuotteilta, joiden maailman j vien
nistä USAn ja EECn osuus olisi
aO',>.. Maailmankauppaan ei oli.si
tällöin luettu EEC-maiden sisäistä
eikä sosialististen maiden kan.ssa
käytävää kauppaa. Jos Englanti oli­si
päässyt EEChen^ niin 80%-sekto­riin
olisi kuulunut 2G suurta tavara­ryhmää
(koneet, työstökoneet, kemi­kaalit,
lasitavarat ym.), mutta Eng-j
lännin jäädessä ulkopuolelle 80%^
I sektoriin olisi jäänyt vain yksitava:
i raryhmä. lentokonet. Tämä tie meni
Moscow Narodny Bank—
NLn rahalaitos Englannissa
Lontoossa sijaitsevan neuvostoliit­tolaisen
liikepankin, Mo.scowXarod
ny Bankin liikevaihto kasvoi viime
vuonna lähes öQVc. Taseen loppu
summa nousi 104 miljoonasta pun
nasta 186 miljonaan puntaan. Pan­k
i n puhdas voitto oli verojen jäl­keen
461.5.50 puntaa, missä lisäystä
oli edellisestä vuodesta yli 20';!.
Tätä pidetään näkyvimpänä ilmauk
,sena Englannin sekä sosialististen
maiden ja erikoisesti Neuvostoliiton
kaupan laajenemisesta. Kuluvasta
vuodesta pankki odottaa erikoisen
voimakasta kaikilla pankkitoimen
aloilla. Moscöw Narodny Bankin
omi.staa Neuvostoliiton Valtion
Pankki ja ulkomaankauppaelimet,
Pankilla on .samanniminen sisar­pankki
Beirutis.sa Libanonissa, jossa
se aloitti toimintansa viime vuoden
lokakuussa. ^ - - _
Moscow Narodny Bank on perus
tettu jo vähän Neuvostoliiton syn­nyn
jälkeen (1919). Sen aikaisempi
toiminta on ollut kuitenkin vaati­matonta,
eräitä poikkeuksia lukuun­ottamatta.
Viime vuosina .sen mer
kitys on kuitenkin tuntuvasti kasva­nut.
Tällä hetkellä se näyttelee jo
huomattavaa osiia idän ja lännen
välisen kaupan pankkitoimien hoi­tajana.
Tähän toimintaan kuuluvat
nimenomaan valuutan vaihto ja
siirrot sekä sosialististen maiden
talletukset. Pankin johtaja neuvos­toliittolainen
A. 1. Doubonossov ker­toi
äsken Lontoossa pitämässään
lehdistötilaisuudessa, että pankin
toiminta on laajentunut nopeammin
kuin idän ja lännen välinen kauppa
Viimeksimainitulla sektorilla odote­taan
kuluvana vuonna erikoisen voi­makasta
laajenemista ja se merkit-
.see imyös Moscow Narodny Bankin
liiketoiminnan laajenemista. Pankki
on jo suorittanut hallinnollisia ja
pankkiteknillisiä uudistuksia jotta
se pystyy selviytymään tehokkaasti
uusista ja laajenevasta tehtävistään.
Pankkia käyttävät hyväkseen Neu­vostoliiton
ohella myös muut sosia­listiset
maat. Pankin asiakasmaiden
talletukset nousivat vii-ne vuonna
153 miljonaan puntaan edellisen
vuoden määrän oltua 77 miljoonaa
puntaa.
voin tukku- ja vähittäishinto­jen
uusi korotus.
Hinnankorotuksesta ei hyö­dy
senttiäkään maitofarmari.
Mutta kun voin hinta kohoaa
edelleen, niin melkoisella var­muudella,
voidan ennustaa, et­tä
voin kulutus vähenee jäl­leen
ja se aiheuttaa, kuten, sa­nottu,
lisävaikeuksia maitoför-mareillej
samalla kun voin yli­jäämävarastot
tulevat kasva­maan
vaikka meillä on tälläkin
kertaa sitä "ylijäämävoita"
hallituk-sen varastoissa noin
165,000,000 paunaa! Kaikkeih
pahin puoli on asiassa tämä:
Suurfarmarit, joilla on korke­asti
mekanisoidut karjafarmit.
voivat kilpailun kiristyessä
selviytyä tilanteesta suurem-mita
vaikeuksitta, mutta omaa
maitofarmia ylläpitävä pikku-farmari,
joka oman perheen.sä
työvoimalla yrittää jotenkin
tulla toimeen, joutuu autta­mattomasti
entistä huonom
paan talousasemaan — ja sii­hen
ei perhefarmeilla ole enää
varaa.
niSPAUITEETTIKYSVMYS
Niistä tuotteista,- jotka kuuluvat
USAssa korkeiden tullien piiriin, on
laadittu luetteloja. E E C on poimi­nut
omaan poikkeuslistaansa yli 1,-
000 nimiketä, kun sen sijaan USA
«n kerännyt omaan listaansa vain
.500 tavaranimiketä. Tämä ei ole
vielä merkinnyt sitä, että US.-\ oljsi
myöntänyt ja hyväksynyt mainitut
.500 nimiketä alennuskelpoisiksi,
vaan ainoastaan, että se harkitsee
niitä ja nimenomaan painostaen, et­tä
poikkeukset .50 prosentin alen­nuksesta
olisivat mahdollisimman
vähäiset. Englanti ja Pohjoismaat
lukevat tätä.
Kennedyn .kierrok.sen toiveet .50
prosentin alennuksista ovat häipy­neet
olemattomiin. Oi)tiniistit ovat
tyytyneet jo 30 prosenttiin. 1'e.ssi-
;nistit eivät pidä edes tätä prosent­timäärää
mahdollisena.
MAATALOUSTUOTTEET
Oman lukunsa muodostavat maa­taloustuotteet;
Alunperin niitä oli
tarkoitus alentaa myös .50 prosen­tilla.
USAlla on suuria etuja tällä
sektorilla valvottavanaan. Sen maa­taloustuotteiden
viennin arvo EEC-maihin
on ollut vuosittain runsaasti
y l i miljardin dollarin. Mutta de
Gaullen Ranskan politiikan tarkoi­tuksena
on ollut nimenomaan USAn
maataloustuotteiden tuonnin supis­taminen
jyrkästi Ranskan omien
maataloustuotteiden menekin tur­vaamiseksi
EEC-markkinoilla. Kun
EEC-maat eivät ole päässeet vielä
edes keskenään sopimukseen omas
ta maatalouspolitiikastaan ja hin­noistaan,
lykkääntyy maataloustuot­teiden
tullikysymys Kennedyn kier­roksen
puitteissa epämääräiseen tu-kehilysmaille.
Mikäli Kennedyn
kierros sujuisi USAn alunperin la-voitteleinaila
tavalla, joutuisivat.
. ikkaat teollisuusmaat paljastamaan
Gattiii rikkaiden kki!)in ln(k']Ii.-;uii
luonteen (•iitisläsolVeiiiinin.
U l .M K A i ; PP A I A l{ J ESTO
Niinpä Kennedyn • kierroksella
ei ole nyt iiunitu mahdollisuutta
kuin siirtää lodelltsiu neuvollelu-jaun
J3 y r i t t ä ä voittaa aikaa. Joka
tapauksessa jo nyt on käynyt sel­v
ä i s i , että maailman kaupan on­gelmia,
sen vapauttamisia ja laa-
I .simmaisen vaiheen neljän miljoo-
I nan tonnin tehtaan suunnitelmasta
!.jji:a alunpeiin oli määrä toteuttaa
i i'hdysvallain avulla.
I inilan valtion omistaman neljän­s
i e n tc-rästelitaan eli Bokaron teräs-
! •e!i(l;i.s.>--uiinnit,.'lma syntyi vuonna
I 10.")» ja s;; Ki:-:äityi Intian: kolinan-i
;(.'0!i .5 viitjti.ssuuiiniteliiiaan (1961—
:.,()). 'iiiinä suunnitelma on edellyt-i
Uinyt tehtaan ensimmäisen vaiheen
I loteulumista 1971 1,4 miljoonan
tonnin kapasiteetilla lopullisen ka-
|)asiteotin ollessa 4 miljonaa tonnia
' vuonna 19ri0. Ensimmäisen vaiheen
kustannukset on arvioitu 919 mii-
^"Kun raha kirstuuii
ikilahtaa.. r
New York. — Kardinaali
Spcllman on antanut paavi Paul-iPe-
henkilökohtaiseksi lahjaksi
»75,000, edustaen se $1,000 lah­joitusta
hänen (Spellmanin) jo-,
laisesta elinvuodesta.
Kardinaali Spellman juhlii
75:ttä vuoslpäivilänsä maanan­taina.
Samalla kertaa hän vietti:
Roomalaiskatolisen kirkon ark­kipiispaksi
tulonsa 25:ttä vuosi­päivää.
Paavi Paulille lähetetty lahja
tuli niistä licnkilökohtaisista lah-
.joista, mitä kardinaali Spellman
jn aikaisemmin ja nyt viimeksi
syntymäpäivänsä kunniaksi saa-jentamista
ei v<iida enää suoiittaa j j y o i u i k s i dollariksi mistä ulkomai-
.sen avun osuus 512 miljoonaa dol-laVia;
Koko suunnitelman kustannus
arvio on 1,.500 n i i l j . dollaria.
USAn tunsi aluksi {1961) suurta
niielenkiihtoa Bokaron tehtaan ra
kentarhista kohtaan; j a lupasi tek-inllistä
ja taloudellista apua (500"
milj. dollaria). Mutta kahden vuo-diVn
soutamisen ja huopaamisen jal­lu
eri USA ilmoitti viime vuoden
huhtikuussa siirtävänsä avustus-niinkään
suljettujen ryhmien—^
ei edes (iatlin puitleis.sa. Kehitys­maiden
ja sosialististen maiden
on oltava myös mukana. Ja tämä
edellyttää uutta kansainvälistä
kauppajärjestöä. — Libra.
Maailman turuilta
^ I siuinnitelmaa ja viime elokuun lo-
PUHVELI SAI " K A K S O S E T"
K L A I N T A K I i A S SA
Sauli Ste. .Marie. — IVclIevuc
Parkin toimenhaltijat saivat keski­viikkona
kaksinkertaisen ylläiyk
sen kun piihvelilehmä .synnytti kak­si
vasikkaa kerifiikään tiotäinällä
mitään "iloisen perhetapalituman'
luloäta.:
Kaksoisvasikat näyttävät olevan
hyvä.ssä kunnossa, mutta niiden, iso­kokoinen
"isä" on täliän mennessä
estänyt eläinten hoitajat lähesty­mästä
niitä.
Maakunnan maatalousministe­riön
eräs edustaja selitti keskiviik­kona,
että mitään tavallisuudosta
poikkeavaa ei ole siinä, vaikka puh-velilehmän
tiineyltä ei huomata-kaan,
johtuen puhvelin .suuresta
koosta.
inilla kongressi jäädytti lopullisesti
avunannon. US.-\ o l i asettanut apun­sa
ehdok.si. että Boka.on terästeh­das
oli rakennettava yksityisten
omistukseen. Intian hallitus oli tor
junut tämän vaatimuksen monta
kertaa. Viime syksynä pääministeri
Nehi u ilmoitti presidentti Kenne­dylle
piMuultavansa Intian avun
pyynnön US.Mle ja harkitsevansa
kaikkia muita malidollisia ulkomai
sen avun lähteitä Bokaron rakenta­miseksi.
Alunperin USAn tarkoituk­sena
oli Bokaron tehtaan rakenta­misella
lyödä Neuvostoliiton Intian
tiliin rakentaman Bhilain miljoona-tonnisen
terästehtaan saavutus. Nyt
Intian harkinta on johtanut siihen,
että Bokaio rakennetaan Neuvosto­liiton
avulla ja samalla U SA on kär­sinyt
kehity.smaissa uuden suuren
arvovaltatappion sitten A.ssuanin
padon.
Puoltaa rotuerottelua! Ca-nadalainen
teollisuuspohat-ta
Garfield Weston joutui
vastatusten kansallisen
protestin kanssa sen jäl­keen
kun hän puolusti ro­tuerottelua
ja arvosteli
vihamielisesti YK:n Etelä-
Afrikan ohjelmaa. Etelä-
Afrikaan tekemänsä vierai­lun
jälkeen hän "tiedoitti"
että värillisien ihmisten
"moraalikäsitteet eivät ole
samat kuin meidän, ja että
heidän kristilliset siveys-käsitteet
ovat täydellisesti
toisenlaiset ja niinmuodoin
he eivät ole muka kykene­viä
itsehallintaan.
— TNS-kuva
PÄIVÄN PAKINA
"ÄHLÄN WASÄHLÄN". R HRUSHTSHEV!
Oikeudenmukaisesti tämän ju­tun
otsikkona pitäisi olla "Maa­ilman
kahdck.sas ihme ', mutta kun
tarkoituksemme on ratsastaa toi­sen
vasikalla ja lainata erästä ny­kyhetken
sopivaa arabialaiskirjef-tä
New Times-julkaisusta, niin
lainattakoon myös kirjeen otsikko­kin.
— —
Kuten on uutistiedoissa kerrot­tu,
Neuvostoliiton pääministeri Ni­kita
HrushtshevT^ierailee en.si vii­kon
aikana Egyptissä Asvvanin
padon (Sadd el Aali:n — arabini-mi
"korkealle padolle") ensimmäi­sen
rakennusvaiheen täyttämisen
kunniaksi järjestcttävi.ssä suuris­sa
kansallisjulilissa. Muun lisäksi
Hrushtshevia on pyydetty puhu­maan
Yhdistyneen Arabitasaval­lan
kansalliskokouksen istunnossa
ensi maanantaina.
Sanoimme tarkoituksellisesti,
että otsikkona pitäisi olla "maail­man
kahdeksas ihme", sillä jos
A.svvanin patoa verrataan esim.
"Maailman seitsemään ihmee
seen" — Kaarian kuninkaan mau­soleumiin,
Egyptin pyramiideihin,
jne, niin kyllä tässä yhteydessä on
ky.symys melkoisesta "ihmeestä".
Palauttakaamme mieleemme vaik
kapa vyin seuraavaa:
96 pro.senttia koko Egyptin pin­ta-
alasta on erämaata. Siitit joh­tuu,
että 27 miljoonaa egyptiliiis
tä elää ja hankkii elatuksensa Nii­l
i n rantamilla. Asvvanin padon la
kentamisen avulla saadaan kastelu
viljelysille 40 prosenttia nykyistä
enemmän, hyvin hedelmällistä,
noin 840,000 hehtaarinala mana­ta.
Siten nousee maataloustuotanto
40—50-prosentt isosti puhumiLtta-kaan
nyt sähkövoiman saannista.
Mitä kastelualueiden laajenta­minen
siinä maassa todellisuude.s-sa
tarkoittaa, se näkyy ehkä tun­tuvammin
.s^iitä kun Asvvanin pa­don
rakennusalueella väitellään
kuulemma siitä, onko kulunut 50:
tai 100 vuotta siitä, jolloin oli
viimeinen sade! '
Miksi Ilrusht.shevin vierailu tu­lee
saamaan e r i t t ä in valtavaa huo
miota osakseen, se johtuu siitä,
että Asvvanin padon rakennustyöt
tehdään neuvostoliittolaisen pää
oman ja insitiöörien avulla. Vh-d.
vsvaltain hallitus, jonka piti As­vvanin
rakennuttaman, kieltäytyi
tällaista apua antamasta Yhdisty­neelle
Arabitasavallalle. Mainitta­koon
vielä sivumennen sanoen,
e t t ä tämän padon rakennustyöt
on suunniteltu toteutettavaksi kah­dessa
osossa: ensimmäinen osa
valmistuu tämän vuoden touko-kuu.
s.sa ja toinen osa rakennetaan
vuosina 1904—68. Niin epnilsek-kästä
ja halpaa on ollut NLtn
antama apu tämän jätliiai.ssuun
iiilelniaii toieuttaniisessa. että ara^
bilaisten talousiiuosteii arvijintieii
mukaan .'\s\vanni palo maksaa itse
itse itsensä tiiydellisesli kahdessa
vuodessa!
:M_utt:> syventykäämme nyi Ah­med
sid Ahmedin viime huhti-k
u u ssa_ Ne w Ti m es i 11 e 1 ä h e 11 ii m iiii n
kirjeeseen, missä sanotaan mm.
seuraavaa:-; "T
" . . . Siitä hetkestä lähtien,
jolloin kansa sai uutistiedon hä­nen
(pääministeri N. llruslitshev^
in) viei-ailustaan Yhdistyneessä
Aiabitasavaila.ssa, un ilomielin
toistettu 'Ahlan VVasahlan' sanoja,
j o i l l a arabit tervehtivät sukulai­siaan
ja ystäviään.
"Me odotamme maltittomina
hra Ilrushlshevin saapumista
osoittaaksemme hänelle meidän
arabien tapaan että meidän kan­samme
ei tule koskaan eikä mis­sään
tilanteessa unhoittamaan ys­täviä,
jotka ovat tukeneet kan­saamme
taistelussa imperialismia
vastaan.
" M a a s s a m m e on juhlia Asvvanin
korkean padon ensimmäisen ra-keniuisvaiheen
päättymisen kun­niaksi
. . . Minä mainitsen As­vvanin
padosta siksi kun hra
ilrushlshevin vierailu tapahtuu
sen ensimmäisen rakennusvaiheen
täyttymisen aikana. Multa se ei
tarkoita, ellä se olisi ainoa suur-apii,
minkä vuoksi sydämessämme
on kiitollisuutta Neuvostoliittoa
kohtaan.
"Me emme tule koskaan unhoit­tamaan
Neuvostoliiton asennetta
1956, jolloin johtajamme, Gamel
Abdel Nasser kansallistutti Suezin
kanavan ja kolo^Jialistit hyökkiisi-vät
rakkaan maamme kimppuun.
"Me tiedämme varsin hyvin
kuka on auttanut meitä teollisuu­temme
laajentamisessa varaamal­la
meille tehdasvälineitä ja ko­neita
sekä antamalla pitkäaikaisiaT
halpakorkoisia lainoja hyvillä eh­doilla.
"Me tiedämme erittäin hyvin,
kuka on seisonut rinnallamme täy­dellisesti
ymmärtäen meidän toi­veitamme
ja pyrkimyksiämme.
"Olette mahdollisesti kuulleet
uutisia niistä myrskyisistä suo­sionosoituksista,
joilla maaliskuus­sa
tervehdittiin presidenUi Nas­serin
tiedoitusta Kansalliskokouk­sessa,
että suuri neuvostoliilto-laisystävä
tulee vierailemaan luok­semme.
"Nämä suosionosoitukset olivat
vain alku.soittoa sille kansanomai-
.sello vastaanotolle, mikä tulee
Ilrushlshevin osaksi.
"Hra Hrushtshev, me tulemme
tervehtimään teilä ruusuja ja mui­ta
kukkia kädessä, sekä ystävyys
ja rakkaus sydämessä ja rauhan­omaisen
elämän toivo rinnassa.
"Ahlan VVasahlan, N i k i t a Hrush-tsliev!
Vierailkaa luonamme kerta
kerran perään.
— Ahmed Sid Ahmed.
Mikäli pääministeri Hrushtshev-i
n kautta Neuvostoliitolle Yhdis­tyneessä
Arabitasavallassa ensj
viikolla esittävät valtavat suosion­osoitukset
käyvät joissakin piireis­sä
" y l i ymmärryksen'' tai aiheut­tavat
jonkinlaista •'hermoäreyty.s-tä",
niiden sietää palauttaa mier
leensä vain yksi ainoa seikka: Ny­kyaikana,
jolloin puhutaan niin
pitkästi j a leveästi kehitysmaiden
"avustamisesta*,' ja "avustusohjel­mista",
"5ad el A a l i " (Aswanin
pato) on tällä kertaa maailman
suurin rakennussuunnitelma mitä
toteutetaan ulkomaisen avun tur­vin.
Sitäpaitsi on hyvä muistaa, että
N i i l i n varrella maitaan viljelevien
fellahien (talonpoikien-edessä on
nyt ensimmäinen tulvista vapaa
. heinäkuu sillä tulvavedet johda­tetaan
nyt Asvvanin padon ensim­mäisen
rakennusosan toteuttami­sen
perusteella 500 kilometriä pit­kään
järvefen, jossa voidaan "va-'
rastoida" tulvavedet myöhempään
kastelukäyttöä varten..
Sellainen on tämä "maailman
; kahdeksas ihme" — päällisin puo­l
i n katsclluoa. — Känsäkoura.