1953-02-19-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m Sivu 2 Torstaina, helmik. 19 p. — Thursday. Feb. 19,1953 h V t r: i I OrlBEBTV) ~ Independent L a b or O s s a n o f F b m l ä ) Canadian». E s* ttMMied »W. IffiT, AaSbmizeä m sermvl class maSl 17 tbo P o s t O f f i c e ZiepartzneDt, OttAvz. Pub* Uäted' thrice weekftr: Taesäays Ttraxsäays and Satozidays b^f Vapaus i^PubUsbinsr Company Ltd.^ a t 100-102 £3m S t . Sudbuiy. O n t , C a n a d a , TeZepbones: Busioess O l f i c e 4<42eft E d i t o r i a l Office 4-4265, Manager E - S u i u t YAMtfir Vf, E k l u n d . MaUtoff Ind e p end ent o r eddressr^Box 69, S u d b u r y , Ctotärio. A d v e r t i s i n g rates upon appUeaUoa. liaäslatJon free of c b a i g e ; ; T I L A U S H I N N A T : Canadaasa: 1 vk. 7JOO 6 kk. 3.75 ^ kk. 2 2S Ykdysvano!£sa: 1 vk. 8JOO 6 kk.'.4.80 Saamessa 1 vk. &S0 6 kk^ 4.75 Nehnm tie rauhaan ' ; Puhuessaan viime maanantaina -Xew Pdhissa, Intian pääminis^ tert Jaw Xehru esitti pari h>"vin midenkJintoistia ajatusta. Sivumennen sanoen lienee paikallaan niainita#<että Intiassa nyt • -rierailiHnassa oleva Britannian Labor puolueen "Vasemmistojohtaja" : Aneurib yhtejdessä hän suositteli f jierustettavaksi "valtojen koltnannen bb^ jonka tarkoituksena on -painostaa sekä Yhdysvaltoja että Venäjää rauhanomaisiin ratkai-' ?/, söihiiii^" ' ^ehru puolestaan suhtautui vära\-a!semmin kyqroykseen selit- ••fi^miaen, jos saavutuksia toivotaan, asiaa on edistettävä diplomaat- 'Jy^ tiisesti-'fnahdollisimman äänettömästi, ja että tavoiteena pitäisi olla ' se; efiä saataisiin mahdollisimman monet maat työslcentelemään rau-f ; . han ^yttämisen hyväksL^- / vikfikäli nämä uutistiedot artL-i\'at täydellisen kuvauksen k.o. '^iixtas^m ^iasms^^ näkyy^ että Intian paämi- ? d i s i s t e r r valmis menemään pitemmälle kuin laboristi 6evan, t | Pääministeri «Xehru ehdoltt, että olisi saatava mahdollisimman monet 1 ^ . maat.iyoskentelemään rauhan hyväksi; Bevan^ joka smimennen v>^^;;Csanoetf':on Labor puolueen rauhanoppositi johtaja, ehdotti vain ' isS»*^uoIij^ kolmatta blokia'' joka hänen lausuntojensa mukaan :v^vi'*{»in(^taisi" nii^ Yhdysvaltoja kuin Xeuvostoliittoakin rauhan tielle. lainatkaamme vähän enemmän mr. Bcvanin perusteluja. Hänen „y ken-Qtaan sanoneen: :' *-yim!i uskon, ettei vain teidän, vaan koko ihmiskunnan kannalta :^ on tarpeellista, että maailman voimissa pitää tapahtua uudelleen ' ' linjoittumi^en,^ että pitäisi muodostaa kansojen kolmas bloki, jolla ^li;^/ olisi voiman.tasapaino ja mikä palvottaisi nämä jättiläismaat (Yhdys- IffiiV^ mitä näillä mailla on sanot-tavaa.'' , Nousten edelleen "puolueettomana" kummankin jättHäismaan , jyläpuolell^^^^ molemmat (Yhdysvallat ja 'Xeuvostoliitto) ovat voimakkaita, niillä on varaa luopua järkevy>'- s^destä/silE vain heikot näkevät järkevyyden". Kaikesta "'puolueettomuudestaan" huolimatta mr. Bevanin kan- : ;.t3 '-^^^ alkunsa siitä, että 7 hän haluaa ''tasavoimapolitiikan" avulla neutralisoida jättiläismaat |a täniän voimapolitii ylläpitää kansainvälistä rauhaa. luonnollisesti paljon parempi kuin on nykyinen edesvastuuton a^istumiskilpäilu ja sotavarustelu. Meidän mieles-Ätämme se on tervehdittävä askel parempaan päivään, vaikka kohtakin volemme sitä mieltä, että "sosialistin" ehdotuksensa siinä on melko 2v'paljon puutteellisuuksia ja toivomisen varaa. ^,i; Intian porvarillisen hallituksen pääministeri Xehru, ;%ivaikka^ ei hyljännytlrään'*^^^ blokin"' muodo^t^isen ajatusta s H/suoralta kädelä, meni kuitenkin paljon "puolueettomuuskantaa''>pi>: -fdemmälle ja ehdotti, että olisi saatay mahdollisinunan monta maata ei pelkkää puolueettomuusajatusta edistämään, kuten Bevan oli im ?1S m ehdottanut - r r työskentelemään rauhan :hy\'äksi. -Pääministeri Nehrulla ei liioin ole mitään harhakäsityksiä siitä niissä todellinen ^vika piilee. Hän pani sormensa kansainvälisen jän-tiitystUanteen rkipeimmän ^a^ isdittäessään, £tta Kaukoidän:, nykyisen tilanteen perussyynä on se kun ei ole tunnustettu Kiinan Kansantasavaltaa'(minkä Intia on tunnustanut) ja sen sijääii on an't}ettu' tunnustus, että pieni saari (tarkoitti Formosaaji^rfustaa -Kiinaa: ''Todellisuuden tunnustamisen kidläminen johtaa keinotekoisiin kantoihin ja ohjelmiin" sanoi pääministeri Xehru. Todelli-k suud^sa h ^ ja sanoi että Kiinan Kansan^ f tasavallan tunnustamisesta kieltäytj-minen "on ollut ja ori edelleenkin • kin ^lidistyneiden Kansojen Järjestön peruskirjan hengen loukkaa- ; .mistä". ' Pääministeri Xehru selosti yllämainittua kantaansa sanoen:' "Tässä I ei o|e mitään tekemistä sillä, tykkäämtficku me Kiinan hallituksen p::ohje|masta vai emmekö tykkää. ^Mutta se on tavallisuudesta^ ix>ik-i:'>:^ kea:^ jos toimitaan ikäänkuin Kiinaa ci olisikaan. ja sen sijaan #; ^tunnustetaan, että Kiinan rannikolla oleva pieni saari muka edustaa tddeilista Kiinaa." ^ Ä x^^^ sanoa paljon tämän paremmin. käännettynä hän todellisuudessa sanoi, että Kaukoidän nykytOanteesta on vastuussa Yhdysvaltain hallitus, s^^m {)a estänyt liittolaisensakin) tunnustamasta i / K i i i ^ » Kansantasavallan hallitusta ja siten todellisuudessa rikkonut ; o *YK*n peruskirjan ; jToisin sanoen, suositellessaan kolmatta valtaryhmää rauhan pub- : lust^mlseksi, Intian pääministeri osoittaa sormellaan Yhdysvaltain W b^ ulkopolitiikkaan ja sanoo," että vika on Juuri siellä, fi^^: pääministeri Xehru on oikeassa ja hänen ehdotuksensa : o vaslaiiva kuin on mr. Bevanin ehdoius. «Mutta mitä sanoo meidän oma hallituksemme 'sisarmaan" In-vitian fjääministerin ehdotusten ja esity^^^ ^ ; olemme viimepäivinä panneet tyydytyksellä mieleemme sen, että esimerkiksi ulkoministeri Pearson on lähettänyt s -Can^ Yhdysvaltain *uudesta'' politiikasta Formosan ? suhtiteö. Liittohallitus ei ole varsinaista protestia tästä \'aarallisesta • kebi|yssuunha^ lähettänyt, selitti ulkoministeri Pearson, mutta va- ] vtTieftd kyllä on asian kehnosta kehityksestä, selitti hän. ; ;• pn hyvä, että ulkoministeri Pearson on Canadan hallituksen ja lähettänyt tämän valittelun. Mutta mitä sitten, jos ihidysyaltain sotaiset kenraalit eivät välitä tuon taivaallista sen paremmin Canadan kuin muidenkaan maiden "valitteluista'\ vaan laajentavat Kaukoidän sotanäyttämöä, kuten on itsepintaisesti "en-jiffih; nusteltu" Washingtonlsta käsin. Menemmekö me kansakuntana v v , ' ^ ^ ^ ; ^ ; \ ^ ^ Yhdysvaltain sotahullujen perässä sellaiseen veri-i & f V JcikMin, jonka lopputuloksesta ei ole mitään muuta varmuutta kuin se, että tappiotilille jäävät kaikki sen uhraujcset.^ Tuntuu usko-mfnmlUmaha. ajatdia, että näin tapahtuisi. Mutta meillä on aikai-iäbäoj^ esimerkkejä siitä, että "isännän ääni" kuuluu h>'\'in voimaTi-f& aan^Ottawan joidenkin politiikkojen kor\'issa. ^l^flSiieidän^n^ Pearsonin pitäisi hetikohtai- ^^'Sesti^astua yhden askeleen edemmäksi ja liittyä Intian pääministeri rxS^elu^ valittelujen asemesta on ryhdyttävä käytännolli- • ehkäisemiseksi ja Kiinan Kansan- | | t A^täia^ jotta nykyisen jännitystilinteen yksi i^):;, i^raäraUisin puhnakysymys tulisi mjränteisessä mielessä ratkaistuksi. K | i./g.l^iiififfl* *i|tttntgfanim«*n .ja i K n r p a n sodan faetikohtainen lopettaminen , ovat kysymyksiä, joiden suhteen ei voida olla puolueettoniia. jos f:l!. mielitään palvella Canadan kansan ja valtion parhaita etuja. •'1 I SYNTY/VIÄ- PÄIVIÄ U s f l d i KötOa. T i i m n i n s , OnL täyttSa SO vuotCa ensi m a a n a n t a i na t J i . 23 pnä. ' y h d y m m e o n n i t t e l u i h i n ! • Y L E I S ÖN ICIitJEiTÄ Tissä osastossa JnlfcaJittaan yiefaan fdf|eit9i Ja. 'ne «Us «fosfavat kl^Kfa» Jäin mfeDjdleitä. Kirjeet pUal^ r a joittaa. Jos mabdollista, 200 sanaaa TäMa osastoon BheteCly^ kirjeitä el palaotefa. • • • BADIOX KVtJNTELUOIIX£ Pyydän huomauttaa suomalaisille k u u l i j o i l l e , että s o i t a n radioon T i m - m i n s i n "Music B o x i n " ohjelmassa yleisön toivcmuksesta vanhaa suo^ nialaista. m u s i i k k i a s u n n u n t a i n a , h e l - m i k a tm 22 pnä k e l l o L I S i p . S a m a l l a lähetän tervehdykseni Reganin kämppien 15Ö suomalaiselle k u u l i j a l l e ! — Jack Räihälä, Schumacher, O n t a r i o . • P E B I A A T T E E T Riippumattomuuden Ja turvaOlsuu* den Iqrsymyksiä käsitellyt komitea pn y k s i m i e l i n e n siitä, että o n k u n n i o i t e t . t a v a k u n k i n k a n s a n oikeutta v a l i ta vapaasti oma elämäntapansa j a suo* j a t a k a n s a l l i s t a riippumattomuuttaan eekä .taattava iäalkklen maiden n i in suurten k u i n pienten turvallisuus, s i l lä se o n osoittautunut ybä s e l v e n i m in oleelliseksi edellytykseksi z a u h a n säilyttämiselle. I f a a n turvallisuus ^ j a knnsanincn riippumattomuus e i v o i oUa t u r v a t tu siellä missä m a a o n l i i t e t t y Y K : n p e - Kysymyksiä ja vastauksia MAKSUTON SAIRASBOrrO K y s y m y s : Onko Sudburyn piirissä sellaista, p a i k k a a , J o ^ sokeritautia sairastava vähävärainen^j^^ iäiUJceitä m a k s u t t o n m ios p n . ttUh' missä Ja k e n e i i puoleen t ^ ^ kääntyä? — Neuvosto k i i t o l l i n e n. Vastaus: Ontsuion m a a k u n t a varaa cHdtteisen vapaan lääkäitnholdoii ja y k s i n k e r t a i s i a lääkkeitä aiiioasta&h varättomilie vanhuudeheläkelälsUle j a muille maakunnan aJTistamllle t a i huoltalni^e h^ikiiöUle, Joiden b n sitä vaxieii siaatavä erifiäoihen todistus maakunnan hiioltovirahomaisilta. P o i k k e i i k ^ n a ovat erhiäiset tarttuvat t a u d i t , mielehvikaisuiis yms. Jos h e n kilö b n vakavassa vaarassa voi lääkäri määrätä hänet otettavaksi s a i r a a l a a n j a e l l e i p o t i l a s kykene s e l l a i s e n a tapauksessa maksamaan hoidost a a n , jäävät icustannukset Joko k u n n a n tai m a a k u n n a n maksettaviksi. MikäU ette kykene maksamaan lääkä-r t i s k i r j a n hengen vastaiseen yhtä t a i Useampia muita valtioita vastaan summattuun sopimukseen, siellä mSs- 5ä v i e r a i t a sotavoimia, s o t i l a s t u k i k o h t i a t a i sotUaspääUystöä o n s i j o i t e t tu sen maaperälle. Tällainen tilanne voi johtaa maan sotaan i l m a n sen kansan t a i s en l a i l l i s t e n e l i n t e n suos- Vjmusta^ , , / . • • K o m ^ e a korostaa erityisesti v a a r a a. Jonka yleiselle " r a u h a l l e aiheuttavat sotllaal^set siirtomaayritykset, j o t ka yhä raskaammin sortavat alistettuja kansoja muodostaen yliä u i i k a a v a m - 'inin leviävän sodan ahjoja. K a i k k i e n maiden — n i m s u u r t en kuba/ p i e n t e n k i n — turvallisuus ja k a n s a l l i n e n riippiunattomuus voidaan t a a t a vain, jos neuvottelujen henki k a i k i s s a tilanteissa pääsee voitolle Wleiiissä pidetyn Kansojen RacJianhongressin paatoslanselma maailman hansojen riippumattomuudesta ja niiden toirallisiliidesta Aflobemmte jnlkabtojen Kansojen Raohankoogregato »slaMrjojeiK^ lisäksi Julkaistaan tässä k o n s r e s ^ «•irsimmäJsm komitean päätöslan-selmx änän fccnnltega iehtävSoä oli fcäsfteliä kansojen rilppnmatto-mcatta • j » . tBiTallisnplta luHkevIs kysymyksiä. Kysymyhtes!» oleva päätöslauselma hyväksyttiin yksimielisesti, vain kahden £Uenen pldät-tyesEä iänestyfcsötä. ' Suomen ediKtajIn» olivat tässä komlteaaaa professorit I v m e n j a von Bonsdorff sekä maisteri Biirjam Vire-Toomlnen. Soomen kannalta metldttäTin,on ^töslaoselman Saksan kyhmystä koskeva,kollia Ja vaatlmnai,'ettärne 14 valtiota räädsivät T K » ^^se-nyyteen. ;Joins;TK o n tannnstannt siihen otkenden". Soomi on eräs näistä 14 valtiosta. Joiden T K : n ^senyyteen .inäsyn Yhdysvallat' on tähän mennessä ehkäissyt, pyridessään ehkäisemään kansandemokratioiden maiden inäsyn T K : n > väkivaltaan turvautumisesta k a n s a i n välisiä r i s t i r i i t o j a ratkaistaessa. Näiden periaatteiden t u n n u s t a m i n e n täytyy ilmetä v i i d e n s u u r v a l l an välisessä _ rauhansopimuksessa, joka näyttää välttämättömältä edellytykseltä T K : n palauttamiseksi siihen rauhanomaiseen toimintaan, xninkä kansat ovat sille määfitelleet S a n F r a n c i s c o n peruskirjassa. Se tekiiä mahdolliseksi Yhdistyneille Kansa'^ k i u m i l l e k u u l l a kansojen ääntä, s e kä siinä muodossa, että suuren K i i n a n lailliset edustajat voisivat osall i s t u a s i i h e n samoin k u i n siinä muodossa, että nie 14 v a l t i o t a pääsisivät Y k : n jäsenyyteen, j o i l l e Y K itse oh tunnustanut, s i i h e n oikeuden. Se t u r v a i s i tehokkaalla täväDa kansojen mahdollisuuden saada kuuluvine Ja toteutumaan rauhantahtonsa. ' i r a i d e n periaatteiden valossa k o m i tea o n t u t k m u t ongebnla, j o t k a a s k a r r u t t a v a t k a i k k i e n rauhasta k i i n nostuneiden ihmisten mieltä Saksan r i l l e n n e , j ää l a s k u a j a n o l o o n lääkärin P3rlmätt6ml«2i saatavien Joukkoon. ^ . . Mitääh v a p a aÄ lääkS^aÄiaa e i o l e °|^Y|f » ^ ^^ Itävallan. J a p a n m sekä s i i r t o , p u o l i - s i i r t o m a i d e n t a i riippuvaisessa asetiedossa s o k e r i t a u t i s i l l e tässä maakunr nassa. i n s u l i i n i a a n n e t a a n k u i t e n km maakunnan toimesta vapaasti v a i a t - tomiUe sokeritautisille; Sen s a a n nm suhteen voi saada neuvoja lääkäreiltä. Miia O M A T J A V I E R A A T S A N AT Vierasperäiset sanat- eivät n a i i t i - kansansuosiota. sehän tiedetään, m u t t a siitä huolimatta < niistä t a v a l l i n e n k i n kansalsdn on ^ ä s e m ä t - tömlsla, i h a n h u o m a Ä a t t e ^ Väa a i n a k i n väittää maist. tiftaiines T e p po I d ä s s ä ä^':;n eriiiainoksena i l - inestyheefflä radioeslt^^sessääri. T i e tenkään ei, o l e kysyrtij«i> sellaisista saiÄvabiäjIstä k u i n t e ^ o ^ treseerata, JölUe o h jo5 k a u a n k t t s ii löydetty ' luontevat Suomenkieliset vastineet p u h e l i n j a k i $ u i o s t a a . Eikä ole laiiskaan v a i k e a t a Ätihtaa p i l e t ti pääsylippuun t a i r e k l a a m i mainokseen j a k o n t r a h t i sopimukseen. M u t t a y l e n vaikeata o l i s i t a v a l l i s e n k a n sanomaisen kielenkäyttäjänLuän keksiä, mitä p a n i s i . p i a n o n t a i o o p p e r a n t a i k a l e n t e r i n Ja s e p a r a a t t o r in tilalle, lukuista muista puhumattakaan. A i v a n huomaamattaan vierasperäisten sanojen v i h a a j a niissä v i l jelee omaa vihamielisyyttään. M u t t a paljastaaksemme vielä s u u rempia h a r h o j a : mikä o n k a a n istuttanut jokapäiväiseen, kieleemme sellaiset ylen tutut j a tarpeelliset s a nat k u i n posti, auto, t r a k t o r i , teatt e r i , radio, kompassi, trikoo j a m e i j e r i , j o i d e n kensainvälisyys o n pesunkestävä. M i l u muu k u i n Juuri t a v a l l i s en kansanihmisen antama hyväksyminen. Eikä varmaan moottor; t a i prosentti t a i h i u n p u u k i ole vieraampi kensanihmiselle k v i n esim. professorille. Tämä e i s i l t i estä äidinkielen löytöretkeilijöitä jatkamasta omia k e k - sintojään. ruiunis—keho-taisteluthan Jatkuvat kuukausi kuumuudelta. J a kansankielen vaatimus o n a i v a n o i keutettu. M u t t a jos n y t j o n k u n k i e - tenpuhdistajan. päähän pistäiä vaat i a esim; rakasta teatteria näky-raöksi tai radiota ritkaksi — n i in toivottavasti tämä kietenrääickääjä s a i s i inn(^'caimmat vastustajansa j u i u i vierasperäisten sanojen v i h a a j i s t a . . . Vapaa Sana, H e l s i n k i. teen johdosta. yleiseen aseistariisuntaan". K o m i t e a lausuu myös toivomuksenaan, että mahdollisimman nopeasti saisivat neuvottelut neljän s u u r v a l l a n kesken valtiosopimuksen s o l m i m i sesta Itävallan kanssa. Tämän s o p i muksen {^piirteistä, v a m mnutamia k o h t i a lukuunottamatta, o n Jo päästy sopimukseen- K o m i t e a kannattaa k a i k k i a p y r k ir myksiä, olkoon ne minkälaisia,tahansa, joiden tarkoituksena o n nopeasti saada a i k a a n tällai.sta neuvotteluja ja t u r v a t a Itävallan kansalle m i e h i t y k sen päättymisen ohella demokraattiset oikeudet ja maan riippumatto, muus. J A P A N I j K o m i t e a t u t k i t t t i a a n A a s i a n j a T y y * neiuneren maiden Pekingissä 12 pnä l o k a k u u t a 1952 kokoontihieen r a u h a n konferenssin päätöstä, j o k a k o s ä J a p a n i n kysymystä h y v ä k ^ ^ Ja omaksuu sen täydellisesti. . . • Tämän päätöslauselman tärkeimmät kohdat ovat seuraavat: . 1) S e n kärjistyneati öianteiBn l a u kaisemiseksi, j o n k a A a d a n ja T y y - teiden j a hengen mukaisestL 2) O n välttämätöntä vastustaa Ja saada loppumaan Japanin uudelleen m i h t a r i s o i n t i Ja antaa kaikki tuki J a p a n i n kansalle sen ponnistuksissa nenmeren maissa o n aiheuttanut S w Franciscossa; J a p a n i n kanssa s o l m i t tu l a i t o n erillissopimus, k a i k k i e n a ä a n - omaisten maiden o n s o l m i t t a v a Japa.- h i n kanssa l u o n t e e l t a a n y l e i n e n r a u hansopimus Potsdamin sopimuksen ja muiden J a p a n i n kysymystä koskevien kansainvälisten sopimusten peiiaat-uuded riippumattoman. demokraätQ-sen, vapaan Ja rauhanomaisen J a p a n i n rgirontiamigtanri 3> E ^ i k k i Ulkolaiset joukot o n h e t i poistettava Japanin alueelta, isn-lään idkovaUaBa e i v o i oUa oikeukäa pitää siellä sotilastukikohtia. VSl-lään u l k o v a l l a l l a e i v o i o l l a oikeutta kSTOmpia l o u k k a u k s i a j a yleisen s o d a n u h k a lirääntynyt. ; SamanaikalsesO k u i t e n k i n Peklngta konferenssi on elvyttänyt merkittävällä tavana rauhan toimintaa tässä maailmanosassa. SURTO- J A POUUSIIBTOaiAAT K y s y m y k s i s ^ j o t k a koskevat s i i r t o j a puolisiirtomaita sekä riippuvaisess a asemassa olevia m a i t a , komitea on päässyt yksimielisyyteen semaavista k o h d i s t a : 1) SodanVa^mistelupolItiikka, Joka uhkaa vetää siirtomaat j a r i i p p u v a i sessa asemassa olevat maat yleiseen sotaan, o n j o lisännyt siirtomaasortoa j a aiheuttanut: ulkovaltojen puuttum i s t a näiden maiden asioihin, mikä merkitsee, loukkausta "kansojen oikeutt a vastaan puolustaa riippumattom u u t t a a n - j a t u r v a l l i s u i i t t a a n . - 2) Tämän politiikan ilmauksena ovat sodaä K o r e a n , V i e t n a i n i n , I k o s i n Ja M a l a j m ' . k a n s o j a vastaan, ä t ä i l mentävät väkivaltaan turvautuminen j a veriset'^valnotoimenplteet, joilla pyritään, tukahduttamaan oikeutetut kansalliset >; .rriippumattomuuspyrki- S I TÄ MAINrO N E U VO J o s teillä o n vaikeuksia lapsenne hoidossa. n . I n Jättäkää n e j o n k i n to> «en hoidettavaksi, sillä Jokainenhan tietää k u i n k a toisen lapsia tulisi ho-, :taa,'- V A R M A S T I T A P A H T U I S I T u n t e e l l i n e n vaimo kysyi vähem. män romantt'.selta mieheltään: •"Surisitko sinä kovasti jos ininä k u o l i s t a ? " ' Kyllä, t i e t s n km V t uU kuhra vastaus, • • • ^ v i s i t k ö usein h a u d a l l a n i ?" •Varmast:. t a i a i n a k m k u l k i s i n siitä ohitse j o k a päiVä, sillä tieni tsö-m a a l l e / i v l k e e hautausmaan ohitse." puuttua J a p a n i n a s l o l b i n. 4) o O n polslfettava j a p a n i n u l k o - maankät^pan rajoitukset., olipa ne saatu'vcämaan m l i ^ u k o v a l l a n h a l litukeen toimesta tahansa stSsä. pois. tettava rajoitukset J a p a n i n talouden rauhanomaisen kehittämisen tieltä J a t u r v a t t a v a J a p a n i l l e vapaus normaal i e n kauppasuhteiden harjoittBimiseen k a i k k l a i asiasta kiinnostuneiden m a i den kanssa tasa-arvoisnnden j a m o - lemmhQiuoIisen hyödyn p o h j a l l a , j o t ta vertaisiin p a r a n t a a J a p a n m k a n san päivä päivältä huononevia e l m - suhtelta.' •;. J a p a n i n kansa on tällä hetkellä joutimut v a s t o i n tahtoaan yhä e n e m män vedetyksi m i i k a a n k i i h k e i s i i n s o - tilaalliäih vahnistehiilun. j o i d e n t a r koituksena o n v a r s i n k i n J a p a nm s o t i -: l a i d e n käyttäminen K o r e a n r i n t a m a l l a , j a s e n Johdosta sen fcansalhnen riippumattomuus o n kärsinyt yhä v a - mykset, k n t e n v o n tapahttmut T u n i siassa, Marokossa, K e n i a s s a y m . K o m i t e a voi v a i n voimakkaasti t t u m i ta sellaiset .toimenpiteet kansallisen riip-pmnattomuuden periaatteiden j a r a u - h a n e t u j e n vastaisina. 3) Tämä p o l i t i i k k a i l m a i e e myös u s e i t a maita' v a s t a a n harjoitettuna pamostuksena,- jonka tarkoitaiffiena o n pakottaa- h e 'yhtymään' k o l l e k t i i v i s i i n sopimtikEun j a l i i t t o i h i n , j o i h in sisältyy vieraiden sotavoixnien tulo ja fioUlasti&ikohtien rakentaminen n i i den alueelle, sekä p a k o t t a a niitä l u o v u t t a m a a n kanBallfsift rikkauksiaan. Tänoä p o l i t i i k k a - ilmenee 'myös k a n s a l l i s e n 'kmtfnurin halväcsunausena. demokraattisten v a p a u k s i e n ' t t i k a h - duttamisena jä r o t u d i s k r i m i n a t i o n a. K o z t t i t e a ; julistaa vakaana n d e U p i - teenään' kaniäattavansa periaatetta k a i k k i e n kansojen oikeudesta määrät ä vapaasti omasta kohtalostaan i l m a n mitään uUtovaltojen sekaantu-^ mistä. S A K S A N K Y S Y M YS K o m i t e a o n ensiksi tutustunut e s i t y k s i i n , jotka BerUmissä 8—10 p nä marraskuuta 1952 kokoontunut k a n sainvälinen konferenssi on tehnyt; m a a tänä vuonna tapahtuvissa p a r - t a t k o i t i i k s e l l a ^ a t t a a Saksa terveen E e l m i k u u n 10 pnä käsiteltiin H e l s i n g i n V a p a a S a n a n t o i m i t u s p a l i s t a l - l a I t a l i a n l a k i i n tehtyjä muutoksia ^ ^ a v a l i a t a v a l l a : - ,v I t a l i a n parlamentm de gaspexilai-n e n enenunistö a j o i äskettäm lävitse v a a l i l a i n muutoksen, j o l l a pjoitään vahvistamaan k r i s t i l l l s - d e m o k r a a t t i - sen puolueen pahasti h o r j u n u t t a ase- K . I N N A T E T . ^ A N fintinen rihkamakauppias, joka t e - Si v a r a r i k o n , m u t t a josta myöheinmin t u l i gangsteri Pendergrastta ystävä j ä iiähen a v u l l a a n sienaattori. J a m y ö h e i n m i n h i s t o r i a n t a p a t u r m a n vuoks i tuli Y h d y s v a l t a i n presidentti, p a l a s i k o t i i n j a r y h t y i etsimään "työtä-. EBineliä e i ole mitään a m m a t t i a , m u t t a häh h a l u a a työn. Josta t u l i s i $100, 000 vuositulot. Sanotaan, että T n m i a n o n saanut ehdötukida maan k a i k i s t a kolkista. M u t t a . hän hftluafli , v a l i t a sellaisen Ja rauhanomaisen kehityksen t i e l l e j a t a a t a sen naapureiden turvallisuus Tämän konferensän esitykset k o m i tea hyväksyy j a omaksuu täydellisesti. Nämä ehdotukset vastaavat yleisen m i e l i p i t e e n yhä laajempien liiirien tahtoa. K u i t e n k i n länsivaltojen h a l - Utukset pyrkivät kiirehtimään länsi- Saksan Uittamista Atlantto-Uiton käyttöön. Siitä johtuu lisääntynyt sodanvaara. Mutta samanaikaisesti yleisen mielipiteen painostuksen ön b n n i s t i m u t hidastut|aa B o n n i n ja P a r i i s t a sopimusten r a t i f i o i n t i a . K a n sojen vallassa o n näiden sopimtisten toteuttamisen ratkaiseva estäminen. K o m i t e a kehpittaa siksi kansoja, j o i t a nämä »pimtikset koskevat, k o koamaan voimansa estääkseen p a r l a - menttejaan ratifioimasta näitä, sopimuksia samoin k i i i n toteuttamasta niitä käytännössä missään muodossa. Se kehoittaa k a i k k i a m u i t a kansoja l a u s u i i a a n kielteisen tuomion näistä sdpimixksista j a antamaan taisteluim oman toimintansa panoksen. Se kehoittJaa kansoja kokoamaan voimansa, j o t t a neljän strarvaUan h a l litukset. Joita t ä ^ suhteessa Potsda-mm sopimus j ä Y K : n perusörjajrel- / o i t t a v a t . kokoontuisivat viipymättä neuvotteluihin valmistelemaan y h dessä saksalaisten kanssa rauhansopimusta. •Kmäh rauhansopimtiksen t u lee jälleen yhdistää Saksa demokraat- -iselle j a raulianomaiselle perustalle fa r a t k a i s t a k a i k k i ongelmat Potsda. m i n sopimusten hengessä. Rauhansopimuksen tulee antaa Saksalle sen riippiunattomuus j a sen k a n s a l l i n en oikeus itse määrätä omista asioistaan. Tällaisella sopimuksella, joka velvoittaisi nähi yhdistettyä j a r i i p p u matonta Saksaa olemaan liittymättä mihinkään mahdollisesti toista v a l t i o t a vastaan suunnattuim l i i t t o u t u maan, t a a t t a i s i i n samoin Saksan n a a purikansojen turvallisuus, alueellinen koskemattomuus j a riippumattomuus. K o m i t e a hyväksyy koko Saksaq y h teisen valtuuskunnan B e r l i i n i n konferenssissa antaman julistuksen siitä, että " S a k s a n k a n s a n suuri enemmistö kleltäyt>-y oman olemassaolonsa ja kansallisen riippumattomuutensa etuj e n nimessä osallistumasta s o t i k i s l i i t - toilUn j a sopimuksiin, jotka voivat edistää sodan valmistelua" j a että "jälleen yhdistetty j a rauhaa rakastava Saksa tulee tukemaan k a i k k ia ehdotuksia ja frniktri.-\ toimenpiteitä, j o t k a pyrkivät kaikkien kansojen perimmäisenä tarkoituksena o n k u i t e n k i n raivata lopulUsesti tie a u ki avoimeen fasismiin s i i r t y m i s e l l e . T ä m ä n y t hyväksytty Scelban nimissä tehty lakiehdotus o n l a i n a t t u tunnetusta Acerbon laista, j o n k a a\adla M u s s o l i n i v. 1924 saa^nitti parlament-tienenunistönsä; L a i n muutoksei^ k ä s i t t e l y parlamentissa nuiodostui v a r - s m dramaattiseksL Istunto kesti l i ki 70 t u n t i a , r a s k a a s t i aseistetut p o l i i s i joukot o l i v a t piirittäneet parlamenjt-t i t a l o n j a lopuksi 200 vasemmisto-v a l t u u t e t t u a poistui istunnosta k i e l täytyen ottamasta osaa laittomaan äänestykseen. S a m a ^ i k a i s e s t i o li voimakas kansan vastaläuseliike l.'iynnissä ympäri maata. - K r i s t i l l i s - d e m o k r a a t t i n e n puolue a - l o i t t i uransa sodan jälkeisessä I t a l i assa a m e r i k t e l a i s t e n risteilijöiden j a m i e h i t y s j o u k k o j e n t u r v i n j a tätä p o l i t i i k k a a n s a se o n vuosien aittana j o h t a n u t n i m . että I t a l i a s t a o n n y t muodostunut mitä. täydellism a m e r i k k a l a i n e n sotilastukikohta. Tässä m i e - hitysllmapirissä j a " m a a i l m a n p a r - h a i m m m aseistetim" p o l i i s i n , t u r v in o n de Ga^)CTin omilstunut - T)itää p u o l i a a n myös parlamentissa. Näin on amerikkalaisten " a u t t a j i e n " j a s i i nä ohessa osaltaan myös m a a n oman s u u r p o r y a r i s t s n onnistunut säilyttää enimmäisvoittonsai-ja sen seurauksena o n maassa n y k y i s i n y l i 2 m i l joonaa työtöntä, maan työläisten r e a a l i p a l k k a vastaa keskimäärin v a in tl pros. n i i n k i n huonossa asemassa olevien k u i n R a n s k a n työläisten k e s - lamenttivaaleissa. L a i n muutoksen ' k i p a l k k a a j a v a i n 38 prös. E n g l a n n i n työläisten keskipalkasta., maanomistusolot ovat edelleen keskiaikaisella tasolla j a äsimtotilanne o n mitä s u r k e i n . K a n s a l l i s e s t a itsemääräämisoikeudesta ei ole rippeitäl^n jälellä. V a i n aseellisella väkivallalla j a t o i s a a l t a paavihhJkon h y v i n organisoid u n jesuiittapropägandah sekä j o ai-^ kaisPTim^Ti suoritettujen vaalilain muirtosten a v u l l a öh de G a s p e r i n o n nistunut estää demokratian k e h i t t y minen maassa j a I t a l i a n k o n m i u n i s - tista puoluetta j a vasemmistososia-l i s t e j a saavuttamasta parlamenttie-nemmistöä. Viimeiset k u n n a l l i s v a a l i t , joissa k r i s t i l l l s - d e m o k r a a t i t m e nettivät neljä m i l j o o n a a ääntä, osoittivat k u i t e n k i n , että a m e r i k k a l a i s i l la miehittäjillä' j a m a a n omalla suur-p o r m a r i s t o l l a e i ole v a r a a säilsrttää kansalla edes nykyisiäkään p o r v a r i l l i s en demokiaiäah suomia oikeuksia. T n l e v i e n parlamenttivaalien tulosta peläten Läyttivätkin k r i s t i l l i s - d e m o - k r a a t t i e n ympärille ryhmittyneet taantumusainekset hyväkseen v i i meistä tilaisuuttaan ja muuttivat v a a l i l a k i a siten, että se entistä v a r m e n s i n todellisista vaaUtuloksista j kansanjoukkojen "lu7a'^n^ur^at r i i p p u m a t t a takaa " k r i s t i l l i s - d e m o - k r a a t e i l l e " l a i l l i s e n voiton". U u s i v a a l i l a k i tekee mahdolliseksi sen; että kristiUisjdempkra^ttmeBe! puolue tarvitsee v a i i i 39 i ^ o s . k a l k i s t a annetuista äänistä taatakseen i t s e l leen absoluuttisen enemmistön edus-tajakamarissa. K r i s t i l l i s - d e m o k r a a t - t i e n v a a l i l i i t t o saattaa vain yhden äänen enenunistöUä saada " l a h j a k s i" muiden puolueiden kustannuksella n i m monta iisäi>aikkaa, että se suhteellisen v a a l i t a v a n vallitessa t a i* vitsisi y l i 3 miljoonaa ääntä vastaav i e n lisäpaikkojen > saamiseksi. L i säksi o n ääntenlaSkutapa jä edust a j a p a i k k o j e n j a k a u t m n i n e n säädetty mahdollisimman edulliseksi taantu-muspuolueille.: Uuden v a a l i l a i n m u k a a n vastaa y k s i taantumusblokkia vastaan.annettu ääni v a i n yhtä ääntä k i m s e n s i j a a n ytui taantmnusblokine a n n e t t u ^ n i ~ todellisuudessa vastaa l i k i kahta,ääiitä. k u t e n P a l m i r o T o g - l i a t t i o n uutta l a k i a luonnelitinut. Tämä o n j o kolmas vaali "uudistus", j o n k a t a a n t i ^ U s b l o k i on v a a l i t a p p i o t a a n peläten v a l t i o l l i s t e n t a i k u n nallisvaalien:?; « i h t e e n suorittanut. I t a l i a n maahpetoksellisen taantu-musblokin otteet ovat osoittaneet, että se o n väimls v a i k k a sisällisodan a v u l l a nostattamaan tämän yuosi-kyznmenen fäslstikomentoa, syhg-manrheeläismäista jenkkid&lafcuria, maahnnsa. I t a l i a n k a n s a a n h3rt>on Uit t y h y t liberaalisen porväristonkm a i n e k s i a , j a Italian fctnhmtmistipuolu-eeh J a vasemmistososiallstien saama Canafian tärkeimmät vientitavarat vuonna 1952 • ••••• 5 . Ottawa. — Canadan tilastollinen toimisto ilmoittanut, että Canadan vientikauppa lisääntyi viime vuonna arvoon nähden lähes ^ kymmenellä prosentilla. Tiedonnossa mainitaan myöskin C a n a d a n tärkeimmät vien-tikauppatavarat ynnä niiden viime -vuoden vientiarvot-, jotka ovat seu-raavaalaiset, tuhansissa dollareissa m a i n i t t u n a : Vehnä Sanomalehtipaperi L a n L u t j a laudat Puiunassa M u u v i l ja A l u m i i n i j ä valmisteet. N i k k e U ' K u p a r i j a valmisteet Vehnäjauho K a l a t j a valmisteet Maatalouskoneet ym. S i n k k i j a valmisteet Asbesti j a valmisteet Paperipuut , M u u p u u t a v a ra Alkcjholijuomat L y i j y j a valmisteet K u o r m a - a u t o t J a l o t metallitr ei k u l ta Koneet Autot Lannotteet $621592 591.7Sg 295,049 291.853 ^5,230 162,338 150,982 110,491 116,055 113,325 .105,408 96,703 81,T75 64Ä20 61.513 &6,597 . 49,743 48,832 47,378 47,372 43,634 42,292 työn joka " s o p i i " hänelle parhaiten. Vail.'xa T n m i a n on vanha mies, hänet pitäisi lähettää K o r e a n . " M a i s takoon" hän sitä keitosta minkä hän oa valmistanut n i i n monen ihmisen t u r m i o k s i U k r a i n i a n L i f e . Tbronto. öläiset esiftävättausunnon Bill 93 suhteen Toronto. — Sähkötyöläisten unien CUF.) T b r o n t o n p i i r i n johtokunta on yhsimielisesti liyväksynyt k i r j a l l i s en lausunnon, jossa u n i o n nimessä esitetään yhdysvaltalaisista piireistä i n formoitujen kohtien poistamista rik o s l a i n muutosehdotuksesta ( B i l l 93). S a m a l l a e s i t e t t i i n , että tmio lähettää a s i a n suhteen edustajiston Ottawaan j a että se muodostetaan union eri osastojen puheenjohtajista. Samassa kokouksessa hyväksyttiin* myöskin, vetoomus Rbsehbergien armahtamisen puolesta. L a a j a Rosen-b ^ i e n : V'puolustustoiminta saattoi presidentti T r i u n a n i n siirtämään te-l o i t u i ! i e n toimittamisen j a jättämään r a t k a i s u n presidentti EisenhoweriIle. J a t k u v a entistä laajempi toiminta Rosenbetgien pelastamiseksi voi l o p u l t a j o h t a a myönteiseen tulokseen'. k u i t e n k i n takeena siitä, että de G a s p e r i n f a s i s m i l l a o n tiellään esteitä, j o i t a se e l p y s t y murtamaan. Vaikka t i l a n n e Italiassa t u l i s i edtisestäänkin kiristymään, voimme o l l a varmoja Italiaai kansan voitosta j a fasistien lyömisestä. — T a m m i b a u n lopulla Sumatrassa vallinneet tulvat vaativat 69 kuol o n u h r i a . f r vai eikö olla?" " O l l a k o vai eikö o l l a " — kas siinä K i i n a n alueita. Totta myös o n , että ö h jälleen pulmakysyinys. M e i l l e o n v i r a l l i s e s t i seUtetty. että Y h d y s v a l t a i n sotapääUystö osallisituu ' % i i n " poliiätoimlntaah k o r e a s s a . S o t a a ei o l e j u l i s t e t t u . e O ^ sotatilanne v a l l i t s e J a n i i n m u o d om kysymyksessä o n . k u t e n sanottu, v a m p o l i i s i t o i mm t a . Jothon psalltisttni k o k o n a i s i a a r m e i j o i t a , l a i v a s t o ja j a lentovoimia. TOtä " v i r a l l i s t a " seikkaa silmällä pitäen P e n n s y l v a n i a n y l i o i k e u s päätti v i i m e l a u a n t a i n a , että Koreassa " e i o l e s o t a a " ja n i i n m u o d om vakuutusyhtiöiden täyWy maksaa Korieassa k u o l l e e n k a h d e n s o t i l a a n omaisille v a - tnmtusmaksut. K u t e n tiedetään, koreassa on jo ampua r ä i s ^ ^ t y k a i k e n l a i s i l l a t u l i - luikidllä. t a l i t t a siellä ei kuitenkaan ä e mitään sotaa, sanoo Pennsylvan i a n valtioa ylioiiceus. • ; M i i t t a t ä n ^ e i k u i t e n k a a n estänyt iESsetmovrerin Johtavan silmänteke-v i i n , senaattori T a f t m junstkmasta, että asiallisesti puhuen Yhdysvallat " o h io'1sodassa^ K i i n a n K'nnjanta.sa- 'viälltaia t a ^ ^ No, övaQiän a m e r i k k a l a i s e t len^koneetYhdysvaltäm v i ranomaisten oxälehkm - lausunitojen m u k a a n s i l l o i n tällöin ponunitelleet Y h d y s v a l t am sotatoen h a l l i t i i s / on s y y l l i s t y n y t vihainieliöih tekoihta K i i n a n kansaa vastaan avustamat^ a s e i l l a j a d o l l a r e i l l a C h i a n g K a i - s h e - k i n mätää J a läpeensä taantumuksell i s t a konkkaronkkaa, miniä kanssa K i i n a n k a n s a ei h a l u a olla m i s ^ n tekemisissä. K a l k i s t a Häistä toäasioista h u o l i matta' o n k u i t o i k m todettava näin t a v a l l i s e n kuolevaisen näkökannalta katsoen, että . s u u r a n p im sotatoimen-p l t e i s i i n Y h d y s v a l t am hamtns on s i t - t e n km turvautimut koreassa, -missä d k u i d a r m i a » t a a ole. Tässä o h siis kysymys sutä. että "Oliako v a i eikö o l l a " . Yhdysvallat " e i ole sodassa" K o r e a a vastaan, m u t t a senaattori T%fdh lausunnon m u k a a n se " o h sodassa" K i i n a a vastaan. Oiidko sittenkin nUn. että K o rean '^lilsitoliDinta'* ohkih i Q i - naan saoiitettavan byökkäykscn valndstdna, knfen Mao T5e.ton«in lisuudessaah oh sama k a i k i l l e : se k i e l t ^ n i i n rikkaat toUn Ifeöyliätkln nukkumasta, s i l t o j en a l l a ." Näm t u n t u u olevan a s i a tässä " s o t a - kysymyksessäkin". R a l l i t u s h e r r o i l l e ei o i k e i n sovi s a noa, että Y h d y s v a l t a i n sotaiset kenr a a l i t lähtivät K o r e a a n siiiiä mielessä, että v o i t a i s i i n v a l m i s t e l l a suurempaa sotaa K i i n a a vastaan — kUten senaattori Täft n y t h e i k k o n a hetke-nään alakäden k a u t t a myönsL Siksi p u l i u t a a h " ^ l i i s i t o i m i n n a s t a " , jolla ei ole mitään tekemistä sodan kanssa. Tämä o n " m a j e s t e e t l l l i s e n lato s a manarvoisuuden" yksi p u o lt M u t t a asiassa o n toinenkin pää, k u t e n on ' m a k k a m s s a H n kaksi jÄätä, n i m i t t a m . myöis hienkivakuirtusyhtiöi-hantfais on alasta pitä«a syyttänyt? MeneJaiHCdä! Motto knnunal-llseen lopiiixlidokseen täiuisesto SananseOtyksestä tallaan. Mutta Anatole France selitti aikoinaan, että "laki kaikessa ma jesteeta-den puoleinen |:»ä. Jos K o r e a n sota o n " v a i n " p o l i i s i - toinuntaa, s i l l o i n henkivaktnitusyhtiöt joutuvat* makiämaan poIiisitoinUn-nassa kuolleiden miesten omaisille henkivakuutusmaksut. Siksi meille k e n b t a a n , että vakimtusyhtiöt ovat suunnitelleet uusia määritelmiä sodasta j a r a u h a s t a j a selittävät n y t , e t tä v a i k k a Koreassa ei o l e k a a n j u l i s tettu sotaa, siellä käydään k u i t e n k in sotaa — j a sotilaa» ahhnatti k u t a o n n i m hengenvaaraiilista. ettei heille myönnetä minkäänlaista vakuutusta — «paitsi ehkä k e n r a a l e i l l e j o t k a ovat t u r v a l l i s e n matkan päässä rintamilta », K ( ^ e a n sodassa kaatuneille Ja haavolttuneiire ei makseta vakuutusmaksuja. T ä s ä o n taas totaen IgrsymyB siitä» että " o l l a k o v a i eikö o l l a " , m u t t a k u t e n Anatole F r a n c e sanoisi, " l a k i k a i kessa majesteetlllisuudessaan on s a ma k a i k i l l e " : se v a r o i t t a a n i i n sota-tarveteh t a l l i j o i t a j a heidän mustia p o l i t i i k k o j a a n , k u t a sotaan raahattuj a nuorukaiäakm antamasta aiheettomasti henkeään a l t t i i k s i. V a i k k a meiUe o n v i r a l l i s e sU selitett y , että K o r i s s a o l l a a n " v a i n jpoliisi-toiminnassa" —^ jossa ibakkäantnnea-le pitälä suorittaa vakntosmaksot, n i i n me epäilemme k u i t e n k i n , että h a l l i t u s t e n "selitysten" yläpnolelle noosee sumten vakuutusyhtiöiden toinoa määritelniä, nimittäin se, että Koreassa On soto — sillä -vakuutusyhtiöt eivät iUneisestikääh tule suorittamaan vakuutuspiaksua niiden omaisille, Jotka ovat K o r e a n taistel u i n a kaatimeet — cikiä edes n i i d e n kään omaisille, jotka kaatuivat ja haavoittuivat sUnä hyökitäysnäytök-sessä, mitä " k u t s u v i e r a a t " Ja sahoma-lehtimiehet olivat äskettäta kolmivä-ri- ohjelmavilikosten opastamana seuraamassa. Eiköhän o l i s i s i t t c n k t a v i l s a t a t a , e t tä tämä k u r j a " p p l i i s i t o l m m t a — t a r . koitamme K o r e a n sota — lopetettai-s l m viivyttelemättä. Tuotakoon poikamme ' k o t i t a sellaisesta' " p o l i i s l t a i - m i n n a s t a " . näissä vakuutusyhtiöt l e i maa hieidät sodankävijöilcd. J a jätettäköön Blorea korealaisille sellaisella ymmärryksenä, että h d l l ä o n sekä o i keus että velvollisuus t ä i d ä mitä t a h tovat oman maansa kanssa^ . ~ BSnsäkoura. F-MM- ld LeuvostoUitolla oli ,äivän jälkeen — Belsinhi. - Pikalulstcli Ljut Helsingin stadloi gaiiiset puitteet. Hmi otollisin tulosten U Unoni myohemmta. X L 11.000 henkeä i rajman valioiden kamj f^oo metrin: .'.latkalla sa Ljta aikoja j a yleisön i U i t o i suomen T U L : n L intoutui häikäisevääi liraisten uuden Suomen h jolla selvisi matkan keuvostoUiton Juri S ei Ustea epävirallisen m a i [l£sen 40,9, ei osallistunut euvostoliiton Boris S h i [utui toiseksi a j a l l a 43,5. I -Rhaikin. N L . 44,0; [orja.. 44,1; O. .Gontshi l j - VV van der Voord, H I Saharov, N L , 44.6; G . I [nti.45,0. ..• [5.000 metrin m a t k a l la iuU haittasi jo huomattt [nmäisinä pareina luist [remmassa asemassa ki [mmät. Ruotsin Pajor Unbcrger tekivät aluk [den alittaminen tuott: uria vaikeuksia. E n s ik [n Hollannin v a n d e r V L tuloksen 8.27,0. jota [rissa Norjan H a u g l l t t Uoa. Vasta Neuvostol is Gontsharenko a l i t ti Icsen. oltuaan yhteen a l i kttavastikin edellä. ANTTI HIET Toronto, Ontar JTÄYTn H E L M I K U U l 60 V U O T T A . . Paljon onnea edelleen M A B B A MISSR Me allamainitut ett vai se Mr. ja mrs. J . E . F e r Hilja j a J o h n R a j a l i Knkkatytöt: (Mrs. Margaret M Mrs. M a r i e Clem( Kukkapojat: . R. W. Ferguson A. W i l ls Sulhaspoika: E. Jenkins Mr. ja mrs, S . •W. 6 Mr. ja mrs. R . B . I Grandma j a G r a nc Anitta Antre Selpha Mr. ja mrs. I, C u i Mrs. A. Welman, New Y o r k , N , Y . Lempi j a L a u r i JoS Toronto Elina j a K . Kajain< Toronto Mr. j a mrs. H a pp Mr. ja mrs. A . B y e i Mr. ja mrs. Repo Mr. ja mrs. K e r m b Mr. j a mrs. T . C h i Mrs. Everett J e n k i Mr. ja mrs. H e n r y ja Boys Vilma j a V i l h o W u Mr: ja m r s . H e c t or Mr. ja m r s . I. L a f l Olga j a J o h n LIcM Mrs. H a n n a J u s s i lt Ronnie Sudbury, Ontorlo Vilma, A i r i j a Eta( Hanna j a M a t t i S Judy, M a r j o r i e J a Lehtinen Terttu j a ClxarUe Sofia j a J a c k Pöni Hilma j a E n s i o V K a a r i n a j a Sulo Laimi j a N i U o Ni< Cobalt, Ontario ~ Helvi, E d l a j a Joe; Toronto, Ontorlo Mr. j a nurs. K . R y i Mr. j a mrs. J . Le Mr. j a m r s . E . Levi Mr. j a mrs. •W. J a Mr. j a mis. J . Le: Mr. j a mrs. N . L t Mr. j a m f s . W . V I Ida Rinne Arvo j a H U j a LeH THANKS We wish toexpres prcsent o n t h e oo though they were thanks f o r t h e b a Special t h a n k s to or another asslste R
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 19, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1953-02-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus530219 |
Description
Title | 1953-02-19-02 |
OCR text |
m
Sivu 2 Torstaina, helmik. 19 p. — Thursday. Feb. 19,1953
h
V
t
r:
i
I
OrlBEBTV) ~ Independent L a b or
O s s a n o f F b m l ä ) Canadian». E s*
ttMMied »W. IffiT, AaSbmizeä
m sermvl class maSl 17 tbo P o s t
O f f i c e ZiepartzneDt, OttAvz. Pub*
Uäted' thrice weekftr: Taesäays
Ttraxsäays and Satozidays b^f Vapaus
i^PubUsbinsr Company Ltd.^ a t 100-102
£3m S t . Sudbuiy. O n t , C a n a d a ,
TeZepbones: Busioess O l f i c e 4<42eft
E d i t o r i a l Office 4-4265, Manager
E - S u i u t YAMtfir Vf, E k l u n d . MaUtoff
Ind e p end ent o r eddressr^Box 69, S u d b u r y , Ctotärio.
A d v e r t i s i n g rates upon appUeaUoa.
liaäslatJon free of c b a i g e ; ;
T I L A U S H I N N A T :
Canadaasa: 1 vk. 7JOO 6 kk. 3.75
^ kk. 2 2S
Ykdysvano!£sa: 1 vk. 8JOO 6 kk.'.4.80
Saamessa 1 vk. &S0 6 kk^ 4.75
Nehnm tie rauhaan
' ; Puhuessaan viime maanantaina -Xew Pdhissa, Intian pääminis^
tert Jaw Xehru esitti pari h>"vin midenkJintoistia ajatusta.
Sivumennen sanoen lienee paikallaan niainita# |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-02-19-02