Vapaus, February 19, 1953

              m
Sivu 2 Torstaina, helmik. 19 p. — Thursday. Feb. 19,1953
h
V
t
r:
i
I
OrlBEBTV) ~ Independent L a b or
O s s a n o f F b m l ä ) Canadian». E s*
ttMMied »W. IffiT, AaSbmizeä
m sermvl class maSl 17 tbo P o s t
O f f i c e ZiepartzneDt, OttAvz. Pub*
Uäted' thrice weekftr: Taesäays
Ttraxsäays and Satozidays b^f Vapaus
i^PubUsbinsr Company Ltd.^ a t 100-102
£3m S t . Sudbuiy. O n t , C a n a d a ,
TeZepbones: Busioess O l f i c e 4<42eft
E d i t o r i a l Office 4-4265, Manager
E - S u i u t YAMtfir Vf, E k l u n d . MaUtoff
Ind e p end ent o r eddressr^Box 69, S u d b u r y , Ctotärio.
A d v e r t i s i n g rates upon appUeaUoa.
liaäslatJon free of c b a i g e ; ;
T I L A U S H I N N A T :
Canadaasa: 1 vk. 7JOO 6 kk. 3.75
^ kk. 2 2S
Ykdysvano!£sa: 1 vk. 8JOO 6 kk.'.4.80
Saamessa 1 vk. &S0 6 kk^ 4.75
Nehnm tie rauhaan
' ; Puhuessaan viime maanantaina -Xew Pdhissa, Intian pääminis^
tert Jaw Xehru esitti pari h>"vin midenkJintoistia ajatusta.
Sivumennen sanoen lienee paikallaan niainita#<että Intiassa nyt
• -rierailiHnassa oleva Britannian Labor puolueen "Vasemmistojohtaja"
: Aneurib yhtejdessä hän suositteli
f jierustettavaksi "valtojen koltnannen bb^ jonka tarkoituksena on
-painostaa sekä Yhdysvaltoja että Venäjää rauhanomaisiin ratkai-'
?/, söihiiii^"
' ^ehru puolestaan suhtautui vära\-a!semmin kyqroykseen selit-
••fi^miaen, jos saavutuksia toivotaan, asiaa on edistettävä diplomaat-
'Jy^ tiisesti-'fnahdollisimman äänettömästi, ja että tavoiteena pitäisi olla
' se; efiä saataisiin mahdollisimman monet maat työslcentelemään rau-f
; . han ^yttämisen hyväksL^-
/ vikfikäli nämä uutistiedot artL-i\'at täydellisen kuvauksen k.o.
'^iixtas^m ^iasms^^ näkyy^ että Intian paämi-
? d i s i s t e r r valmis menemään pitemmälle kuin laboristi 6evan,
t | Pääministeri «Xehru ehdoltt, että olisi saatava mahdollisimman monet
1 ^ . maat.iyoskentelemään rauhan hyväksi; Bevan^ joka smimennen
v>^^;;Csanoetf':on Labor puolueen rauhanoppositi johtaja, ehdotti vain '
isS»*^uoIij^ kolmatta blokia'' joka hänen lausuntojensa mukaan
:v^vi'*{»in(^taisi" nii^ Yhdysvaltoja kuin Xeuvostoliittoakin rauhan tielle.
lainatkaamme vähän enemmän mr. Bcvanin perusteluja. Hänen
„y ken-Qtaan sanoneen:
:' *-yim!i uskon, ettei vain teidän, vaan koko ihmiskunnan kannalta
:^ on tarpeellista, että maailman voimissa pitää tapahtua uudelleen
' ' linjoittumi^en,^ että pitäisi muodostaa kansojen kolmas bloki, jolla
^li;^/ olisi voiman.tasapaino ja mikä palvottaisi nämä jättiläismaat (Yhdys-
IffiiV^ mitä näillä mailla on sanot-tavaa.''
, Nousten edelleen "puolueettomana" kummankin jättHäismaan
, jyläpuolell^^^^ molemmat (Yhdysvallat ja
'Xeuvostoliitto) ovat voimakkaita, niillä on varaa luopua järkevy>'-
s^destä/silE vain heikot näkevät järkevyyden".
Kaikesta "'puolueettomuudestaan" huolimatta mr. Bevanin kan-
: ;.t3 '-^^^ alkunsa siitä, että
7 hän haluaa ''tasavoimapolitiikan" avulla neutralisoida jättiläismaat
|a täniän voimapolitii ylläpitää kansainvälistä rauhaa.
luonnollisesti paljon parempi kuin on nykyinen
edesvastuuton a^istumiskilpäilu ja sotavarustelu. Meidän mieles-Ätämme
se on tervehdittävä askel parempaan päivään, vaikka kohtakin
volemme sitä mieltä, että "sosialistin" ehdotuksensa siinä on melko
2v'paljon puutteellisuuksia ja toivomisen varaa.
^,i; Intian porvarillisen hallituksen pääministeri Xehru,
;%ivaikka^ ei hyljännytlrään'*^^^ blokin"' muodo^t^isen ajatusta s
H/suoralta kädelä, meni kuitenkin paljon "puolueettomuuskantaa''>pi>:
-fdemmälle ja ehdotti, että olisi saatay mahdollisinunan monta maata
ei pelkkää puolueettomuusajatusta edistämään, kuten Bevan oli
im
?1S
m
ehdottanut - r r työskentelemään rauhan :hy\'äksi.
-Pääministeri Nehrulla ei liioin ole mitään harhakäsityksiä siitä
niissä todellinen ^vika piilee. Hän pani sormensa kansainvälisen jän-tiitystUanteen
rkipeimmän ^a^ isdittäessään, £tta Kauko­idän:,
nykyisen tilanteen perussyynä on se kun ei ole tunnustettu
Kiinan Kansantasavaltaa'(minkä Intia on tunnustanut) ja sen sijääii
on an't}ettu' tunnustus, että pieni saari (tarkoitti Formosaaji^rfustaa
-Kiinaa: ''Todellisuuden tunnustamisen kidläminen johtaa keino­tekoisiin
kantoihin ja ohjelmiin" sanoi pääministeri Xehru. Todelli-k
suud^sa h ^ ja sanoi että Kiinan Kansan^
f tasavallan tunnustamisesta kieltäytj-minen "on ollut ja ori edelleenkin
• kin ^lidistyneiden Kansojen Järjestön peruskirjan hengen loukkaa-
; .mistä". '
Pääministeri Xehru selosti yllämainittua kantaansa sanoen:' "Tässä
I ei o|e mitään tekemistä sillä, tykkäämtficku me Kiinan hallituksen
p::ohje|masta vai emmekö tykkää. ^Mutta se on tavallisuudesta^ ix>ik-i:'>:^
kea:^ jos toimitaan ikäänkuin Kiinaa ci olisikaan. ja sen sijaan
#; ^tunnustetaan, että Kiinan rannikolla oleva pieni saari muka edustaa
tddeilista Kiinaa."
^ Ä x^^^ sanoa paljon tämän paremmin.
käännettynä hän todellisuudessa sanoi, että
Kaukoidän nykytOanteesta on vastuussa Yhdysvaltain hallitus,
s^^m {)a estänyt liittolaisensakin) tunnustamasta
i / K i i i ^ » Kansantasavallan hallitusta ja siten todellisuudessa rikkonut
; o *YK*n peruskirjan
; jToisin sanoen, suositellessaan kolmatta valtaryhmää rauhan pub-
: lust^mlseksi, Intian pääministeri osoittaa sormellaan Yhdysvaltain
W b^ ulkopolitiikkaan ja sanoo," että vika on Juuri siellä,
fi^^: pääministeri Xehru on oikeassa ja hänen ehdotuksensa
: o vaslaiiva kuin on mr. Bevanin
ehdoius.
«Mutta mitä sanoo meidän oma hallituksemme 'sisarmaan" In-vitian
fjääministerin ehdotusten ja esity^^^
^ ; olemme viimepäivinä panneet tyydytyksellä
mieleemme sen, että esimerkiksi ulkoministeri Pearson on lähettänyt
s -Can^ Yhdysvaltain *uudesta'' politiikasta Formosan
? suhtiteö. Liittohallitus ei ole varsinaista protestia tästä \'aarallisesta
• kebi|yssuunha^ lähettänyt, selitti ulkoministeri Pearson, mutta va-
] vtTieftd kyllä on asian kehnosta kehityksestä, selitti hän.
; ;• pn hyvä, että ulkoministeri Pearson on Canadan hallituksen ja
lähettänyt tämän valittelun. Mutta mitä sitten,
jos ihidysyaltain sotaiset kenraalit eivät välitä tuon taivaallista sen
paremmin Canadan kuin muidenkaan maiden "valitteluista'\ vaan
laajentavat Kaukoidän sotanäyttämöä, kuten on itsepintaisesti "en-jiffih;
nusteltu" Washingtonlsta käsin. Menemmekö me kansakuntana
v v , ' ^ ^ ^ ; ^ ; \ ^ ^ Yhdysvaltain sotahullujen perässä sellaiseen veri-i
& f V JcikMin, jonka lopputuloksesta ei ole mitään muuta varmuutta kuin
se, että tappiotilille jäävät kaikki sen uhraujcset.^ Tuntuu usko-mfnmlUmaha.
ajatdia, että näin tapahtuisi. Mutta meillä on aikai-iäbäoj^
esimerkkejä siitä, että "isännän ääni" kuuluu h>'\'in voimaTi-f&
aan^Ottawan joidenkin politiikkojen kor\'issa.
^l^flSiieidän^n^ Pearsonin pitäisi hetikohtai-
^^'Sesti^astua yhden askeleen edemmäksi ja liittyä Intian pääministeri
rxS^elu^ valittelujen asemesta on ryhdyttävä käytännolli-
• ehkäisemiseksi ja Kiinan Kansan-
| | t A^täia^ jotta nykyisen jännitystilinteen yksi
i^):;, i^raäraUisin puhnakysymys tulisi mjränteisessä mielessä ratkaistuksi.
K | i./g.l^iiififfl* *i|tttntgfanim«*n .ja i K n r p a n sodan faetikohtainen lopettaminen
, ovat kysymyksiä, joiden suhteen ei voida olla puolueettoniia. jos
f:l!. mielitään palvella Canadan kansan ja valtion parhaita etuja.
•'1
I
SYNTY/VIÄ-
PÄIVIÄ
U s f l d i KötOa. T i i m n i n s , OnL
täyttSa SO vuotCa ensi m a a n a n t a i na
t J i . 23 pnä. '
y h d y m m e o n n i t t e l u i h i n ! •
Y L E I S ÖN
ICIitJEiTÄ
Tissä osastossa JnlfcaJittaan yiefaan
fdf|eit9i Ja. 'ne «Us «fosfavat kl^Kfa»
Jäin mfeDjdleitä. Kirjeet pUal^ r a ­joittaa.
Jos mabdollista, 200 sanaaa
TäMa osastoon BheteCly^ kirjeitä
el palaotefa. • • •
BADIOX KVtJNTELUOIIX£
Pyydän huomauttaa suomalaisille
k u u l i j o i l l e , että s o i t a n radioon T i m -
m i n s i n "Music B o x i n " ohjelmassa
yleisön toivcmuksesta vanhaa suo^
nialaista. m u s i i k k i a s u n n u n t a i n a , h e l -
m i k a tm 22 pnä k e l l o L I S i p . S a m a l ­l
a lähetän tervehdykseni Reganin
kämppien 15Ö suomalaiselle k u u l i j a l ­l
e ! — Jack Räihälä, Schumacher,
O n t a r i o . •
P E B I A A T T E E T
Riippumattomuuden Ja turvaOlsuu*
den Iqrsymyksiä käsitellyt komitea pn
y k s i m i e l i n e n siitä, että o n k u n n i o i t e t .
t a v a k u n k i n k a n s a n oikeutta v a l i ta
vapaasti oma elämäntapansa j a suo*
j a t a k a n s a l l i s t a riippumattomuuttaan
eekä .taattava iäalkklen maiden n i in
suurten k u i n pienten turvallisuus, s i l ­lä
se o n osoittautunut ybä s e l v e n i m in
oleelliseksi edellytykseksi z a u h a n säi­lyttämiselle.
I f a a n turvallisuus ^ j a knnsanincn
riippumattomuus e i v o i oUa t u r v a t tu
siellä missä m a a o n l i i t e t t y Y K : n p e -
Kysymyksiä ja
vastauksia
MAKSUTON SAIRASBOrrO
K y s y m y s : Onko Sudburyn piirissä
sellaista, p a i k k a a , J o ^ sokeritautia
sairastava vähävärainen^j^^
iäiUJceitä m a k s u t t o n m ios p n .
ttUh' missä Ja k e n e i i puoleen t ^ ^
kääntyä? — Neuvosto k i i t o l l i n e n.
Vastaus: Ontsuion m a a k u n t a varaa
cHdtteisen vapaan lääkäitnholdoii ja
y k s i n k e r t a i s i a lääkkeitä aiiioasta&h
varättomilie vanhuudeheläkelälsUle j a
muille maakunnan aJTistamllle t a i
huoltalni^e h^ikiiöUle, Joiden b n sitä
vaxieii siaatavä erifiäoihen todistus
maakunnan hiioltovirahomaisilta.
P o i k k e i i k ^ n a ovat erhiäiset tarttuvat
t a u d i t , mielehvikaisuiis yms. Jos h e n ­kilö
b n vakavassa vaarassa voi lää­käri
määrätä hänet otettavaksi s a i ­r
a a l a a n j a e l l e i p o t i l a s kykene s e l l a i ­s
e n a tapauksessa maksamaan hoidos­t
a a n , jäävät icustannukset Joko k u n ­n
a n tai m a a k u n n a n maksettaviksi.
MikäU ette kykene maksamaan lääkä-r
t i s k i r j a n hengen vastaiseen yhtä t a i
Useampia muita valtioita vastaan
summattuun sopimukseen, siellä mSs-
5ä v i e r a i t a sotavoimia, s o t i l a s t u k i k o h ­t
i a t a i sotUaspääUystöä o n s i j o i t e t tu
sen maaperälle. Tällainen tilanne
voi johtaa maan sotaan i l m a n sen
kansan t a i s en l a i l l i s t e n e l i n t e n suos-
Vjmusta^ , , / . • •
K o m ^ e a korostaa erityisesti v a a r a a.
Jonka yleiselle " r a u h a l l e aiheuttavat
sotllaal^set siirtomaayritykset, j o t ka
yhä raskaammin sortavat alistettuja
kansoja muodostaen yliä u i i k a a v a m -
'inin leviävän sodan ahjoja.
K a i k k i e n maiden — n i m s u u r t en
kuba/ p i e n t e n k i n — turvallisuus ja
k a n s a l l i n e n riippiunattomuus voidaan
t a a t a vain, jos neuvottelujen henki
k a i k i s s a tilanteissa pääsee voitolle
Wleiiissä pidetyn Kansojen RacJianhongressin
paatoslanselma maailman hansojen riippu­mattomuudesta
ja niiden toirallisiliidesta
Aflobemmte jnlkabtojen Kansojen Raohankoogregato »slaMrjojeiK^
lisäksi Julkaistaan tässä k o n s r e s ^ «•irsimmäJsm komitean päätöslan-selmx
änän fccnnltega iehtävSoä oli fcäsfteliä kansojen rilppnmatto-mcatta
• j » . tBiTallisnplta luHkevIs kysymyksiä. Kysymyhtes!» oleva
päätöslauselma hyväksyttiin yksimielisesti, vain kahden £Uenen pldät-tyesEä
iänestyfcsötä. ' Suomen ediKtajIn» olivat tässä komlteaaaa pro­fessorit
I v m e n j a von Bonsdorff sekä maisteri Biirjam Vire-Toomlnen.
Soomen kannalta metldttäTin,on ^töslaoselman Saksan kyhmystä
koskeva,kollia Ja vaatlmnai,'ettärne 14 valtiota räädsivät T K » ^^se-nyyteen.
;Joins;TK o n tannnstannt siihen otkenden". Soomi on eräs
näistä 14 valtiosta. Joiden T K : n ^senyyteen .inäsyn Yhdysvallat' on
tähän mennessä ehkäissyt, pyridessään ehkäisemään kansandemokra­tioiden
maiden inäsyn T K : n >
väkivaltaan turvautumisesta k a n s a i n ­välisiä
r i s t i r i i t o j a ratkaistaessa.
Näiden periaatteiden t u n n u s t a m i ­n
e n täytyy ilmetä v i i d e n s u u r v a l l an
välisessä _ rauhansopimuksessa, joka
näyttää välttämättömältä edellytyk­seltä
T K : n palauttamiseksi siihen
rauhanomaiseen toimintaan, xninkä
kansat ovat sille määfitelleet S a n
F r a n c i s c o n peruskirjassa. Se tekiiä
mahdolliseksi Yhdistyneille Kansa'^
k i u m i l l e k u u l l a kansojen ääntä, s e ­kä
siinä muodossa, että suuren K i i ­n
a n lailliset edustajat voisivat osal­l
i s t u a s i i h e n samoin k u i n siinä muo­dossa,
että nie 14 v a l t i o t a pääsisivät
Y k : n jäsenyyteen, j o i l l e Y K itse oh
tunnustanut, s i i h e n oikeuden. Se
t u r v a i s i tehokkaalla täväDa kansojen
mahdollisuuden saada kuuluvine Ja
toteutumaan rauhantahtonsa. '
i r a i d e n periaatteiden valossa k o m i ­tea
o n t u t k m u t ongebnla, j o t k a a s ­k
a r r u t t a v a t k a i k k i e n rauhasta k i i n ­nostuneiden
ihmisten mieltä Saksan
r i l l e n n e , j ää l a s k u a j a n o l o o n lääkärin
P3rlmätt6ml«2i saatavien Joukkoon. ^ . .
Mitääh v a p a aÄ lääkS^aÄiaa e i o l e °|^Y|f » ^ ^^
Itävallan. J a p a n m sekä s i i r t o , p u o l i -
s i i r t o m a i d e n t a i riippuvaisessa ase­tiedossa
s o k e r i t a u t i s i l l e tässä maakunr
nassa. i n s u l i i n i a a n n e t a a n k u i t e n km
maakunnan toimesta vapaasti v a i a t -
tomiUe sokeritautisille; Sen s a a n nm
suhteen voi saada neuvoja lääkäreiltä.
Miia
O M A T J A V I E R A A T S A N AT
Vierasperäiset sanat- eivät n a i i t i -
kansansuosiota. sehän tiedetään,
m u t t a siitä huolimatta < niistä t a v a l ­l
i n e n k i n kansalsdn on ^ ä s e m ä t -
tömlsla, i h a n h u o m a Ä a t t e ^ Väa
a i n a k i n väittää maist. tiftaiines T e p ­po
I d ä s s ä ä^':;n eriiiainoksena i l -
inestyheefflä radioeslt^^sessääri. T i e ­tenkään
ei, o l e kysyrtij«i> sellaisista
saiÄvabiäjIstä k u i n t e ^ o ^
treseerata, JölUe o h jo5 k a u a n k t t s ii
löydetty ' luontevat Suomenkieliset
vastineet p u h e l i n j a k i $ u i o s t a a . Eikä
ole laiiskaan v a i k e a t a Ätihtaa p i l e t ti
pääsylippuun t a i r e k l a a m i mainok­seen
j a k o n t r a h t i sopimukseen. M u t ­t
a y l e n vaikeata o l i s i t a v a l l i s e n k a n ­sanomaisen
kielenkäyttäjänLuän
keksiä, mitä p a n i s i . p i a n o n t a i o o p ­p
e r a n t a i k a l e n t e r i n Ja s e p a r a a t t o r in
tilalle, lukuista muista puhumatta­kaan.
A i v a n huomaamattaan vieras­peräisten
sanojen v i h a a j a niissä v i l ­jelee
omaa vihamielisyyttään.
M u t t a paljastaaksemme vielä s u u ­rempia
h a r h o j a : mikä o n k a a n istut­tanut
jokapäiväiseen, kieleemme sel­laiset
ylen tutut j a tarpeelliset s a ­nat
k u i n posti, auto, t r a k t o r i , teat­t
e r i , radio, kompassi, trikoo j a m e i ­j
e r i , j o i d e n kensainvälisyys o n pesun­kestävä.
M i l u muu k u i n Juuri t a ­v
a l l i s en kansanihmisen antama hy­väksyminen.
Eikä varmaan moottor;
t a i prosentti t a i h i u n p u u k i ole vie­raampi
kensanihmiselle k v i n esim.
professorille.
Tämä e i s i l t i estä äidinkielen löy­töretkeilijöitä
jatkamasta omia k e k -
sintojään. ruiunis—keho-taisteluthan
Jatkuvat kuukausi kuumuudelta. J a
kansankielen vaatimus o n a i v a n o i ­keutettu.
M u t t a jos n y t j o n k u n k i e -
tenpuhdistajan. päähän pistäiä vaa­t
i a esim; rakasta teatteria näky-raöksi
tai radiota ritkaksi — n i in
toivottavasti tämä kietenrääickääjä
s a i s i inn(^'caimmat vastustajansa
j u i u i vierasperäisten sanojen v i h a a ­j
i s t a . . .
Vapaa Sana, H e l s i n k i.
teen johdosta.
yleiseen aseistariisuntaan".
K o m i t e a lausuu myös toivomukse­naan,
että mahdollisimman nopeasti
saisivat neuvottelut neljän s u u r v a l ­l
a n kesken valtiosopimuksen s o l m i m i ­sesta
Itävallan kanssa. Tämän s o p i ­muksen
{^piirteistä, v a m mnutamia
k o h t i a lukuunottamatta, o n Jo päästy
sopimukseen-
K o m i t e a kannattaa k a i k k i a p y r k ir
myksiä, olkoon ne minkälaisia,tahan­sa,
joiden tarkoituksena o n nopeasti
saada a i k a a n tällai.sta neuvotteluja ja
t u r v a t a Itävallan kansalle m i e h i t y k ­sen
päättymisen ohella demokraatti­set
oikeudet ja maan riippumatto,
muus.
J A P A N I j
K o m i t e a t u t k i t t t i a a n A a s i a n j a T y y *
neiuneren maiden Pekingissä 12 pnä
l o k a k u u t a 1952 kokoontihieen r a u h a n ­konferenssin
päätöstä, j o k a k o s ä J a ­p
a n i n kysymystä h y v ä k ^ ^ Ja omak­suu
sen täydellisesti. . . •
Tämän päätöslauselman tärkeim­mät
kohdat ovat seuraavat: .
1) S e n kärjistyneati öianteiBn l a u ­kaisemiseksi,
j o n k a A a d a n ja T y y -
teiden j a hengen mukaisestL
2) O n välttämätöntä vastustaa Ja
saada loppumaan Japanin uudelleen
m i h t a r i s o i n t i Ja antaa kaikki tuki
J a p a n i n kansalle sen ponnistuksissa
nenmeren maissa o n aiheuttanut S w
Franciscossa; J a p a n i n kanssa s o l m i t tu
l a i t o n erillissopimus, k a i k k i e n a ä a n -
omaisten maiden o n s o l m i t t a v a Japa.-
h i n kanssa l u o n t e e l t a a n y l e i n e n r a u ­hansopimus
Potsdamin sopimuksen ja
muiden J a p a n i n kysymystä koskevien
kansainvälisten sopimusten peiiaat-uuded
riippumattoman. demokraätQ-sen,
vapaan Ja rauhanomaisen J a p a ­n
i n rgirontiamigtanri
3> E ^ i k k i Ulkolaiset joukot o n h e t i
poistettava Japanin alueelta, isn-lään
idkovaUaBa e i v o i oUa oikeukäa
pitää siellä sotilastukikohtia. VSl-lään
u l k o v a l l a l l a e i v o i o l l a oikeutta
kSTOmpia l o u k k a u k s i a j a yleisen s o ­d
a n u h k a lirääntynyt. ;
SamanaikalsesO k u i t e n k i n Peklngta
konferenssi on elvyttänyt merkittä­vällä
tavana rauhan toimintaa tässä
maailmanosassa.
SURTO- J A POUUSIIBTOaiAAT
K y s y m y k s i s ^ j o t k a koskevat s i i r t o ­j
a puolisiirtomaita sekä riippuvaises­s
a asemassa olevia m a i t a , komitea on
päässyt yksimielisyyteen semaavista
k o h d i s t a :
1) SodanVa^mistelupolItiikka, Joka
uhkaa vetää siirtomaat j a r i i p p u v a i ­sessa
asemassa olevat maat yleiseen
sotaan, o n j o lisännyt siirtomaasortoa
j a aiheuttanut: ulkovaltojen puuttu­m
i s t a näiden maiden asioihin, mikä
merkitsee, loukkausta "kansojen oikeut­t
a vastaan puolustaa riippumatto­m
u u t t a a n - j a t u r v a l l i s u i i t t a a n . -
2) Tämän politiikan ilmauksena
ovat sodaä K o r e a n , V i e t n a i n i n , I k o s i n
Ja M a l a j m ' . k a n s o j a vastaan, ä t ä i l ­mentävät
väkivaltaan turvautuminen
j a veriset'^valnotoimenplteet, joilla
pyritään, tukahduttamaan oikeutetut
kansalliset >; .rriippumattomuuspyrki-
S I TÄ
MAINrO N E U VO
J o s teillä o n vaikeuksia lapsenne
hoidossa. n . I n Jättäkää n e j o n k i n to>
«en hoidettavaksi, sillä Jokainenhan
tietää k u i n k a toisen lapsia tulisi ho-,
:taa,'-
V A R M A S T I T A P A H T U I S I
T u n t e e l l i n e n vaimo kysyi vähem.
män romantt'.selta mieheltään:
•"Surisitko sinä kovasti jos ininä
k u o l i s t a ? "
' Kyllä, t i e t s n km V t uU kuhra vas­taus,
• •
• ^ v i s i t k ö usein h a u d a l l a n i ?"
•Varmast:. t a i a i n a k m k u l k i s i n sii­tä
ohitse j o k a päiVä, sillä tieni tsö-m
a a l l e / i v l k e e hautausmaan ohitse."
puuttua J a p a n i n a s l o l b i n.
4) o O n polslfettava j a p a n i n u l k o -
maankät^pan rajoitukset., olipa ne
saatu'vcämaan m l i ^ u k o v a l l a n h a l ­litukeen
toimesta tahansa stSsä. pois.
tettava rajoitukset J a p a n i n talouden
rauhanomaisen kehittämisen tieltä J a
t u r v a t t a v a J a p a n i l l e vapaus normaa­l
i e n kauppasuhteiden harjoittBimiseen
k a i k k l a i asiasta kiinnostuneiden m a i ­den
kanssa tasa-arvoisnnden j a m o -
lemmhQiuoIisen hyödyn p o h j a l l a , j o t ­ta
vertaisiin p a r a n t a a J a p a n m k a n ­san
päivä päivältä huononevia e l m -
suhtelta.' •;.
J a p a n i n kansa on tällä hetkellä
joutimut v a s t o i n tahtoaan yhä e n e m ­män
vedetyksi m i i k a a n k i i h k e i s i i n s o -
tilaalliäih vahnistehiilun. j o i d e n t a r ­koituksena
o n v a r s i n k i n J a p a nm s o t i -:
l a i d e n käyttäminen K o r e a n r i n t a m a l ­l
a , j a s e n Johdosta sen fcansalhnen
riippumattomuus o n kärsinyt yhä v a -
mykset, k n t e n v o n tapahttmut T u n i ­siassa,
Marokossa, K e n i a s s a y m . K o ­m
i t e a voi v a i n voimakkaasti t t u m i ta
sellaiset .toimenpiteet kansallisen riip-pmnattomuuden
periaatteiden j a r a u -
h a n e t u j e n vastaisina.
3) Tämä p o l i t i i k k a i l m a i e e myös
u s e i t a maita' v a s t a a n harjoitettuna
pamostuksena,- jonka tarkoitaiffiena
o n pakottaa- h e 'yhtymään' k o l l e k t i i v i ­s
i i n sopimtikEun j a l i i t t o i h i n , j o i h in
sisältyy vieraiden sotavoixnien tulo ja
fioUlasti&ikohtien rakentaminen n i i ­den
alueelle, sekä p a k o t t a a niitä l u o ­v
u t t a m a a n kanBallfsift rikkauksiaan.
Tänoä p o l i t i i k k a - ilmenee 'myös k a n ­s
a l l i s e n 'kmtfnurin halväcsunausena.
demokraattisten v a p a u k s i e n ' t t i k a h -
duttamisena jä r o t u d i s k r i m i n a t i o n a.
K o z t t i t e a ; julistaa vakaana n d e U p i -
teenään' kaniäattavansa periaatetta
k a i k k i e n kansojen oikeudesta määrä­t
ä vapaasti omasta kohtalostaan i l ­m
a n mitään uUtovaltojen sekaantu-^
mistä.
S A K S A N K Y S Y M YS
K o m i t e a o n ensiksi tutustunut e s i ­t
y k s i i n , jotka BerUmissä 8—10 p nä
marraskuuta 1952 kokoontunut k a n ­sainvälinen
konferenssi on tehnyt; m a a tänä vuonna tapahtuvissa p a r -
t a t k o i t i i k s e l l a ^ a t t a a Saksa terveen
E e l m i k u u n 10 pnä käsiteltiin H e l ­s
i n g i n V a p a a S a n a n t o i m i t u s p a l i s t a l -
l a I t a l i a n l a k i i n tehtyjä muutoksia
^ ^ a v a l i a t a v a l l a : - ,v
I t a l i a n parlamentm de gaspexilai-n
e n enenunistö a j o i äskettäm lävitse
v a a l i l a i n muutoksen, j o l l a pjoitään
vahvistamaan k r i s t i l l l s - d e m o k r a a t t i -
sen puolueen pahasti h o r j u n u t t a ase-
K . I N N A T E T . ^ A N
fintinen rihkamakauppias, joka t e -
Si v a r a r i k o n , m u t t a josta myöheinmin
t u l i gangsteri Pendergrastta ystävä
j ä iiähen a v u l l a a n sienaattori. J a m y ö ­h
e i n m i n h i s t o r i a n t a p a t u r m a n vuok­s
i tuli Y h d y s v a l t a i n presidentti, p a ­l
a s i k o t i i n j a r y h t y i etsimään "työtä-.
EBineliä e i ole mitään a m m a t t i a , m u t ­t
a häh h a l u a a työn. Josta t u l i s i $100,
000 vuositulot.
Sanotaan, että T n m i a n o n saanut
ehdötukida maan k a i k i s t a kolkista.
M u t t a . hän hftluafli , v a l i t a sellaisen
Ja rauhanomaisen kehityksen t i e l l e j a
t a a t a sen naapureiden turvallisuus
Tämän konferensän esitykset k o m i ­tea
hyväksyy j a omaksuu täydellisesti.
Nämä ehdotukset vastaavat yleisen
m i e l i p i t e e n yhä laajempien liiirien
tahtoa. K u i t e n k i n länsivaltojen h a l -
Utukset pyrkivät kiirehtimään länsi-
Saksan Uittamista Atlantto-Uiton
käyttöön. Siitä johtuu lisääntynyt
sodanvaara. Mutta samanaikaisesti
yleisen mielipiteen painostuksen ön
b n n i s t i m u t hidastut|aa B o n n i n ja
P a r i i s t a sopimusten r a t i f i o i n t i a . K a n ­sojen
vallassa o n näiden sopimtisten
toteuttamisen ratkaiseva estäminen.
K o m i t e a kehpittaa siksi kansoja,
j o i t a nämä »pimtikset koskevat, k o ­koamaan
voimansa estääkseen p a r l a -
menttejaan ratifioimasta näitä, sopi­muksia
samoin k i i i n toteuttamasta
niitä käytännössä missään muodossa.
Se kehoittaa k a i k k i a m u i t a kansoja
l a u s u i i a a n kielteisen tuomion näistä
sdpimixksista j a antamaan taisteluim
oman toimintansa panoksen.
Se kehoittJaa kansoja kokoamaan
voimansa, j o t t a neljän strarvaUan h a l ­litukset.
Joita t ä ^ suhteessa Potsda-mm
sopimus j ä Y K : n perusörjajrel-
/ o i t t a v a t . kokoontuisivat viipymättä
neuvotteluihin valmistelemaan y h ­dessä
saksalaisten kanssa rauhansopi­musta.
•Kmäh rauhansopimtiksen t u ­lee
jälleen yhdistää Saksa demokraat-
-iselle j a raulianomaiselle perustalle
fa r a t k a i s t a k a i k k i ongelmat Potsda.
m i n sopimusten hengessä. Rauhan­sopimuksen
tulee antaa Saksalle sen
riippiunattomuus j a sen k a n s a l l i n en
oikeus itse määrätä omista asioistaan.
Tällaisella sopimuksella, joka vel­voittaisi
nähi yhdistettyä j a r i i p p u ­matonta
Saksaa olemaan liittymättä
mihinkään mahdollisesti toista v a l ­t
i o t a vastaan suunnattuim l i i t t o u t u ­maan,
t a a t t a i s i i n samoin Saksan n a a ­purikansojen
turvallisuus, alueellinen
koskemattomuus j a riippumattomuus.
K o m i t e a hyväksyy koko Saksaq y h ­teisen
valtuuskunnan B e r l i i n i n kon­ferenssissa
antaman julistuksen siitä,
että " S a k s a n k a n s a n suuri enemmistö
kleltäyt>-y oman olemassaolonsa ja
kansallisen riippumattomuutensa etu­j
e n nimessä osallistumasta s o t i k i s l i i t -
toilUn j a sopimuksiin, jotka voivat
edistää sodan valmistelua" j a että
"jälleen yhdistetty j a rauhaa rakas­tava
Saksa tulee tukemaan k a i k k ia
ehdotuksia ja frniktri.-\ toimenpiteitä,
j o t k a pyrkivät kaikkien kansojen
perimmäisenä tarkoituksena o n k u i ­t
e n k i n raivata lopulUsesti tie a u ki
avoimeen fasismiin s i i r t y m i s e l l e . T ä ­m
ä n y t hyväksytty Scelban nimissä
tehty lakiehdotus o n l a i n a t t u tunne­tusta
Acerbon laista, j o n k a a\adla
M u s s o l i n i v. 1924 saa^nitti parlament-tienenunistönsä;
L a i n muutoksei^ k ä ­s
i t t e l y parlamentissa nuiodostui v a r -
s m dramaattiseksL Istunto kesti l i ki
70 t u n t i a , r a s k a a s t i aseistetut p o l i i s i ­joukot
o l i v a t piirittäneet parlamenjt-t
i t a l o n j a lopuksi 200 vasemmisto-v
a l t u u t e t t u a poistui istunnosta k i e l ­täytyen
ottamasta osaa laittomaan
äänestykseen. S a m a ^ i k a i s e s t i o li
voimakas kansan vastaläuseliike
l.'iynnissä ympäri maata.
- K r i s t i l l i s - d e m o k r a a t t i n e n puolue a -
l o i t t i uransa sodan jälkeisessä I t a l i ­assa
a m e r i k t e l a i s t e n risteilijöiden j a
m i e h i t y s j o u k k o j e n t u r v i n j a tätä p o ­l
i t i i k k a a n s a se o n vuosien aittana j o h ­t
a n u t n i m . että I t a l i a s t a o n n y t muo­dostunut
mitä. täydellism a m e r i k k a ­l
a i n e n sotilastukikohta. Tässä m i e -
hitysllmapirissä j a " m a a i l m a n p a r -
h a i m m m aseistetim" p o l i i s i n , t u r v in
o n de Ga^)CTin omilstunut - T)itää
p u o l i a a n myös parlamentissa. Näin
on amerikkalaisten " a u t t a j i e n " j a s i i ­nä
ohessa osaltaan myös m a a n oman
s u u r p o r y a r i s t s n onnistunut säilyttää
enimmäisvoittonsai-ja sen seurauk­sena
o n maassa n y k y i s i n y l i 2 m i l ­joonaa
työtöntä, maan työläisten
r e a a l i p a l k k a vastaa keskimäärin v a in
tl pros. n i i n k i n huonossa asemassa
olevien k u i n R a n s k a n työläisten k e s -
lamenttivaaleissa. L a i n muutoksen ' k i p a l k k a a j a v a i n 38 prös. E n g l a n n i n
työläisten keskipalkasta., maanomis­tusolot
ovat edelleen keskiaikaisella
tasolla j a äsimtotilanne o n mitä s u r ­k
e i n . K a n s a l l i s e s t a itsemääräämisoi­keudesta
ei ole rippeitäl^n jälellä.
V a i n aseellisella väkivallalla j a t o i ­s
a a l t a paavihhJkon h y v i n organisoi­d
u n jesuiittapropägandah sekä j o ai-^
kaisPTim^Ti suoritettujen vaalilain
muirtosten a v u l l a öh de G a s p e r i n o n ­nistunut
estää demokratian k e h i t t y ­minen
maassa j a I t a l i a n k o n m i u n i s -
tista puoluetta j a vasemmistososia-l
i s t e j a saavuttamasta parlamenttie-nemmistöä.
Viimeiset k u n n a l l i s v a a ­l
i t , joissa k r i s t i l l l s - d e m o k r a a t i t m e ­nettivät
neljä m i l j o o n a a ääntä, osoit­tivat
k u i t e n k i n , että a m e r i k k a l a i s i l la
miehittäjillä' j a m a a n omalla suur-p
o r m a r i s t o l l a e i ole v a r a a säilsrttää
kansalla edes nykyisiäkään p o r v a r i l ­l
i s en demokiaiäah suomia oikeuksia.
T n l e v i e n parlamenttivaalien tulosta
peläten Läyttivätkin k r i s t i l l i s - d e m o -
k r a a t t i e n ympärille ryhmittyneet
taantumusainekset hyväkseen v i i ­meistä
tilaisuuttaan ja muuttivat
v a a l i l a k i a siten, että se entistä v a r ­m
e n s i n todellisista vaaUtuloksista j kansanjoukkojen "lu7a'^n^ur^at
r i i p p u m a t t a takaa " k r i s t i l l i s - d e m o -
k r a a t e i l l e " l a i l l i s e n voiton".
U u s i v a a l i l a k i tekee mahdolliseksi
sen; että kristiUisjdempkra^ttmeBe!
puolue tarvitsee v a i i i 39 i ^ o s . k a l k i s t a
annetuista äänistä taatakseen i t s e l ­leen
absoluuttisen enemmistön edus-tajakamarissa.
K r i s t i l l i s - d e m o k r a a t -
t i e n v a a l i l i i t t o saattaa vain yhden
äänen enenunistöUä saada " l a h j a k s i"
muiden puolueiden kustannuksella
n i m monta iisäi>aikkaa, että se
suhteellisen v a a l i t a v a n vallitessa t a i*
vitsisi y l i 3 miljoonaa ääntä vastaa­v
i e n lisäpaikkojen > saamiseksi. L i ­säksi
o n ääntenlaSkutapa jä edus­t
a j a p a i k k o j e n j a k a u t m n i n e n säädetty
mahdollisimman edulliseksi taantu-muspuolueille.:
Uuden v a a l i l a i n m u ­k
a a n vastaa y k s i taantumusblokkia
vastaan.annettu ääni v a i n yhtä ääntä
k i m s e n s i j a a n ytui taantmnusblokine
a n n e t t u ^ n i ~ todellisuudessa vastaa
l i k i kahta,ääiitä. k u t e n P a l m i r o T o g -
l i a t t i o n uutta l a k i a luonnelitinut.
Tämä o n j o kolmas vaali "uudistus",
j o n k a t a a n t i ^ U s b l o k i on v a a l i t a p ­p
i o t a a n peläten v a l t i o l l i s t e n t a i k u n ­nallisvaalien:?;
« i h t e e n suorittanut.
I t a l i a n maahpetoksellisen taantu-musblokin
otteet ovat osoittaneet,
että se o n väimls v a i k k a sisällisodan
a v u l l a nostattamaan tämän yuosi-kyznmenen
fäslstikomentoa, syhg-manrheeläismäista
jenkkid&lafcuria,
maahnnsa. I t a l i a n k a n s a a n h3rt>on Uit
t y h y t liberaalisen porväristonkm a i ­n
e k s i a , j a Italian fctnhmtmistipuolu-eeh
J a vasemmistososiallstien saama
Canafian tärkeim­mät
vientitavarat
vuonna 1952
• ••••• 5 .
Ottawa. — Canadan tilastollinen
toimisto ilmoittanut, että Canadan
vientikauppa lisääntyi viime vuonna
arvoon nähden lähes ^ kymmenellä
prosentilla. Tiedonnossa mainitaan
myöskin C a n a d a n tärkeimmät vien-tikauppatavarat
ynnä niiden viime
-vuoden vientiarvot-, jotka ovat seu-raavaalaiset,
tuhansissa dollareissa
m a i n i t t u n a :
Vehnä
Sanomalehtipaperi
L a n L u t j a laudat
Puiunassa
M u u v i l ja
A l u m i i n i j ä valmisteet.
N i k k e U '
K u p a r i j a valmisteet
Vehnäjauho
K a l a t j a valmisteet
Maatalouskoneet ym.
S i n k k i j a valmisteet
Asbesti j a valmisteet
Paperipuut ,
M u u p u u t a v a ra
Alkcjholijuomat
L y i j y j a valmisteet
K u o r m a - a u t o t
J a l o t metallitr ei k u l ta
Koneet
Autot
Lannotteet
$621592
591.7Sg
295,049
291.853
^5,230
162,338
150,982
110,491
116,055
113,325
.105,408
96,703
81,T75
64Ä20
61.513
&6,597
. 49,743
48,832
47,378
47,372
43,634
42,292
työn joka " s o p i i " hänelle parhaiten.
Vail.'xa T n m i a n on vanha mies,
hänet pitäisi lähettää K o r e a n . " M a i s ­takoon"
hän sitä keitosta minkä hän
oa valmistanut n i i n monen ihmisen
t u r m i o k s i
U k r a i n i a n L i f e . Tbronto.
öläiset
esiftävättausunnon
Bill 93 suhteen
Toronto. — Sähkötyöläisten unien
CUF.) T b r o n t o n p i i r i n johtokunta on
yhsimielisesti liyväksynyt k i r j a l l i s en
lausunnon, jossa u n i o n nimessä esi­tetään
yhdysvaltalaisista piireistä i n ­formoitujen
kohtien poistamista ri­k
o s l a i n muutosehdotuksesta ( B i l l 93).
S a m a l l a e s i t e t t i i n , että tmio lähettää
a s i a n suhteen edustajiston Ottawaan
j a että se muodostetaan union eri
osastojen puheenjohtajista.
Samassa kokouksessa hyväksyttiin*
myöskin, vetoomus Rbsehbergien ar­mahtamisen
puolesta. L a a j a Rosen-b
^ i e n : V'puolustustoiminta saattoi
presidentti T r i u n a n i n siirtämään te-l
o i t u i ! i e n toimittamisen j a jättämään
r a t k a i s u n presidentti EisenhoweriIle.
J a t k u v a entistä laajempi toiminta
Rosenbetgien pelastamiseksi voi l o ­p
u l t a j o h t a a myönteiseen tulokseen'.
k u i t e n k i n takeena siitä, että de G a s ­p
e r i n f a s i s m i l l a o n tiellään esteitä,
j o i t a se e l p y s t y murtamaan. Vaikka
t i l a n n e Italiassa t u l i s i edtisestäänkin
kiristymään, voimme o l l a varmoja
Italiaai kansan voitosta j a fasistien
lyömisestä.
— T a m m i b a u n lopulla Sumatrassa
vallinneet tulvat vaativat 69 kuo­l
o n u h r i a .
f r vai eikö olla?"
" O l l a k o vai eikö o l l a " — kas siinä K i i n a n alueita. Totta myös o n , että
ö h jälleen pulmakysyinys.
M e i l l e o n v i r a l l i s e s t i seUtetty. että
Y h d y s v a l t a i n sotapääUystö osallisituu
' % i i n " poliiätoimlntaah k o r e a s s a . S o ­t
a a ei o l e j u l i s t e t t u . e O ^ sotatilanne
v a l l i t s e J a n i i n m u o d om kysymyksessä
o n . k u t e n sanottu, v a m p o l i i s i t o i mm
t a . Jothon psalltisttni k o k o n a i s i a a r m e i ­j
o i t a , l a i v a s t o ja j a lentovoimia.
TOtä " v i r a l l i s t a " seikkaa silmällä
pitäen P e n n s y l v a n i a n y l i o i k e u s päätti
v i i m e l a u a n t a i n a , että Koreassa " e i
o l e s o t a a " ja n i i n m u o d om vakuutus­yhtiöiden
täyWy maksaa Korieassa
k u o l l e e n k a h d e n s o t i l a a n omaisille v a -
tnmtusmaksut.
K u t e n tiedetään, koreassa on jo
ampua r ä i s ^ ^ t y k a i k e n l a i s i l l a t u l i -
luikidllä. t a l i t t a siellä ei kuitenkaan
ä e mitään sotaa, sanoo Pennsylva­n
i a n valtioa ylioiiceus. •
; M i i t t a t ä n ^ e i k u i t e n k a a n estänyt
iESsetmovrerin Johtavan silmänteke-v
i i n , senaattori T a f t m junstkmasta,
että asiallisesti puhuen Yhdysvallat
" o h io'1sodassa^ K i i n a n K'nnjanta.sa-
'viälltaia t a ^ ^ No, övaQiän a m e r i k ­k
a l a i s e t len^koneetYhdysvaltäm v i ­ranomaisten
oxälehkm - lausunitojen
m u k a a n s i l l o i n tällöin ponunitelleet
Y h d y s v a l t am sotatoen h a l l i t i i s / on
s y y l l i s t y n y t vihainieliöih tekoihta
K i i n a n kansaa vastaan avustamat^
a s e i l l a j a d o l l a r e i l l a C h i a n g K a i - s h e -
k i n mätää J a läpeensä taantumuksel­l
i s t a konkkaronkkaa, miniä kanssa
K i i n a n k a n s a ei h a l u a olla m i s ^ n
tekemisissä.
K a l k i s t a Häistä toäasioista h u o l i ­matta'
o n k u i t o i k m todettava näin
t a v a l l i s e n kuolevaisen näkökannalta
katsoen, että . s u u r a n p im sotatoimen-p
l t e i s i i n Y h d y s v a l t am hamtns on s i t -
t e n km turvautimut koreassa, -missä
d k u i d a r m i a » t a a ole.
Tässä o h siis kysymys sutä. että
"Oliako v a i eikö o l l a " . Yhdysvallat
" e i ole sodassa" K o r e a a vastaan, m u t ­t
a senaattori T%fdh lausunnon m u ­k
a a n se " o h sodassa" K i i n a a vastaan.
Oiidko sittenkin nUn. että K o ­rean
'^lilsitoliDinta'* ohkih i Q i -
naan saoiitettavan byökkäykscn
valndstdna, knfen Mao T5e.ton«in
lisuudessaah oh sama k a i k i l l e : se
k i e l t ^ n i i n rikkaat toUn Ifeöyliätkln
nukkumasta, s i l t o j en a l l a ."
Näm t u n t u u olevan a s i a tässä " s o t a -
kysymyksessäkin".
R a l l i t u s h e r r o i l l e ei o i k e i n sovi s a ­noa,
että Y h d y s v a l t a i n sotaiset ken­r
a a l i t lähtivät K o r e a a n siiiiä mieles­sä,
että v o i t a i s i i n v a l m i s t e l l a suurem­paa
sotaa K i i n a a vastaan — kUten
senaattori Täft n y t h e i k k o n a hetke-nään
alakäden k a u t t a myönsL Siksi
p u l i u t a a h " ^ l i i s i t o i m i n n a s t a " , jolla
ei ole mitään tekemistä sodan kanssa.
Tämä o n " m a j e s t e e t l l l i s e n lato s a ­manarvoisuuden"
yksi p u o lt
M u t t a asiassa o n toinenkin pää, k u ­t
e n on ' m a k k a m s s a H n kaksi jÄätä,
n i m i t t a m . myöis hienkivakuirtusyhtiöi-hantfais
on alasta pitä«a syyttänyt?
MeneJaiHCdä! Motto knnunal-llseen
lopiiixlidokseen täiuisesto
SananseOtyksestä tallaan.
Mutta Anatole France selitti aikoi­naan,
että "laki kaikessa ma jesteeta-den
puoleinen |:Ȋ.
Jos K o r e a n sota o n " v a i n " p o l i i s i -
toinuntaa, s i l l o i n henkivaktnitusyhtiöt
joutuvat* makiämaan poIiisitoinUn-nassa
kuolleiden miesten omaisille
henkivakuutusmaksut. Siksi meille
k e n b t a a n , että vakimtusyhtiöt ovat
suunnitelleet uusia määritelmiä so­dasta
j a r a u h a s t a j a selittävät n y t , e t ­tä
v a i k k a Koreassa ei o l e k a a n j u l i s ­tettu
sotaa, siellä käydään k u i t e n k in
sotaa — j a sotilaa» ahhnatti k u t a o n
n i m hengenvaaraiilista. ettei heille
myönnetä minkäänlaista vakuutusta
— «paitsi ehkä k e n r a a l e i l l e j o t k a ovat
t u r v a l l i s e n matkan päässä rintamil­ta
», K ( ^ e a n sodassa kaatuneille Ja
haavolttuneiire ei makseta vakuutus­maksuja.
T ä s ä o n taas totaen IgrsymyB siitä»
että " o l l a k o v a i eikö o l l a " , m u t t a k u ­t
e n Anatole F r a n c e sanoisi, " l a k i k a i ­kessa
majesteetlllisuudessaan on s a ­ma
k a i k i l l e " : se v a r o i t t a a n i i n sota-tarveteh
t a l l i j o i t a j a heidän mustia
p o l i t i i k k o j a a n , k u t a sotaan raahattu­j
a nuorukaiäakm antamasta aiheet­tomasti
henkeään a l t t i i k s i.
V a i k k a meiUe o n v i r a l l i s e sU selitet­t
y , että K o r i s s a o l l a a n " v a i n jpoliisi-toiminnassa"
—^ jossa ibakkäantnnea-le
pitälä suorittaa vakntosmaksot,
n i i n me epäilemme k u i t e n k i n , että
h a l l i t u s t e n "selitysten" yläpnolelle
noosee sumten vakuutusyhtiöiden
toinoa määritelniä, nimittäin se, että
Koreassa On soto — sillä -vakuutus­yhtiöt
eivät iUneisestikääh tule suo­rittamaan
vakuutuspiaksua niiden
omaisille, Jotka ovat K o r e a n taiste­l
u i n a kaatimeet — cikiä edes n i i d e n ­kään
omaisille, jotka kaatuivat ja
haavoittuivat sUnä hyökitäysnäytök-sessä,
mitä " k u t s u v i e r a a t " Ja sahoma-lehtimiehet
olivat äskettäta kolmivä-ri-
ohjelmavilikosten opastamana seu­raamassa.
Eiköhän o l i s i s i t t c n k t a v i l s a t a t a , e t ­tä
tämä k u r j a " p p l i i s i t o l m m t a — t a r .
koitamme K o r e a n sota — lopetettai-s
l m viivyttelemättä. Tuotakoon poi­kamme
' k o t i t a sellaisesta' " p o l i i s l t a i -
m i n n a s t a " . näissä vakuutusyhtiöt l e i ­maa
hieidät sodankävijöilcd. J a jätet­täköön
Blorea korealaisille sellaisella
ymmärryksenä, että h d l l ä o n sekä o i ­keus
että velvollisuus t ä i d ä mitä t a h ­tovat
oman maansa kanssa^ .
~ BSnsäkoura.
F-MM-
ld
LeuvostoUitolla oli
,äivän jälkeen —
Belsinhi. - Pikalulstcli
Ljut Helsingin stadloi
gaiiiset puitteet. Hmi
otollisin tulosten U
Unoni myohemmta. X
L 11.000 henkeä i
rajman valioiden kamj
f^oo metrin: .'.latkalla sa
Ljta aikoja j a yleisön i
U i t o i suomen T U L : n
L intoutui häikäisevääi
liraisten uuden Suomen
h jolla selvisi matkan
keuvostoUiton Juri S ei
Ustea epävirallisen m a i
[l£sen 40,9, ei osallistunut
euvostoliiton Boris S h i
[utui toiseksi a j a l l a 43,5.
I -Rhaikin. N L . 44,0;
[orja.. 44,1; O. .Gontshi
l j - VV van der Voord, H
I Saharov, N L , 44.6; G . I
[nti.45,0. ..•
[5.000 metrin m a t k a l la
iuU haittasi jo huomattt
[nmäisinä pareina luist
[remmassa asemassa ki
[mmät. Ruotsin Pajor
Unbcrger tekivät aluk
[den alittaminen tuott:
uria vaikeuksia. E n s ik
[n Hollannin v a n d e r V
L tuloksen 8.27,0. jota
[rissa Norjan H a u g l l t t
Uoa. Vasta Neuvostol
is Gontsharenko a l i t ti
Icsen. oltuaan yhteen a l i
kttavastikin edellä.
ANTTI HIET
Toronto, Ontar
JTÄYTn H E L M I K U U l
60 V U O T T A . .
Paljon onnea edelleen
M A B B A
MISSR
Me allamainitut
ett
vai
se
Mr. ja mrs. J . E . F e r
Hilja j a J o h n R a j a l i
Knkkatytöt:
(Mrs. Margaret M
Mrs. M a r i e Clem(
Kukkapojat: .
R. W. Ferguson
A. W i l ls
Sulhaspoika:
E. Jenkins
Mr. ja mrs, S . •W. 6
Mr. ja mrs. R . B . I
Grandma j a G r a nc
Anitta
Antre Selpha
Mr. ja mrs. I, C u i
Mrs. A. Welman,
New Y o r k , N , Y .
Lempi j a L a u r i JoS
Toronto
Elina j a K . Kajain<
Toronto
Mr. j a mrs. H a pp
Mr. ja mrs. A . B y e i
Mr. ja mrs. Repo
Mr. ja mrs. K e r m b
Mr. j a mrs. T . C h i
Mrs. Everett J e n k i
Mr. ja mrs. H e n r y
ja Boys
Vilma j a V i l h o W u
Mr: ja m r s . H e c t or
Mr. ja m r s . I. L a f l
Olga j a J o h n LIcM
Mrs. H a n n a J u s s i lt
Ronnie
Sudbury, Ontorlo
Vilma, A i r i j a Eta(
Hanna j a M a t t i S
Judy, M a r j o r i e J a
Lehtinen
Terttu j a ClxarUe
Sofia j a J a c k Pöni
Hilma j a E n s i o V
K a a r i n a j a Sulo
Laimi j a N i U o Ni<
Cobalt, Ontario ~
Helvi, E d l a j a Joe;
Toronto, Ontorlo
Mr. j a nurs. K . R y i
Mr. j a mrs. J . Le
Mr. j a m r s . E . Levi
Mr. j a mrs. •W. J a
Mr. j a mis. J . Le:
Mr. j a mrs. N . L t
Mr. j a m f s . W . V I
Ida Rinne
Arvo j a H U j a LeH
THANKS
We wish toexpres
prcsent o n t h e oo
though they were
thanks f o r t h e b a
Special t h a n k s to
or another asslste
R