1966-03-10-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2" Torstai, maalisk. 10 p. — Thursday, March 10, 1966 VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS (LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917 E D I T O R : W . E K L U N D MANAGER; E . S U K S I * • . ; ' • • T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64 Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada. Mailing Address: Box 69 . Advertising rates upon applicatlon, transiation free of charge. Aulhorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa, and för payment ofpostage in cash..^^^^^^^^^ Momber th e CANADIAN LANGUAGEPRESS TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA:.säa : 3. kk.-2.75' 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 Suomessa: 1 vk. 10.50;-.6 kk. 5.75 Erottakoon koko höskästä Puolustusministeri PaulvHellyer sanoi viime viikolla Ot-- tawassa, että liittohallitus tutkii uudelleen NATO-liiton jär-jestörakennettäT' . Puhuessaan Canadian Clubin kokouksessa mr. Hellyer sanoi, että NATOn järjestörakenteeseen on "hyväksyttävä suuria muutoksia" jos mielitään siitä saada mitään hyötyä seuraavan vuosikymmenen tai kahdenkymmenen vuoden aikana. Hän sanoi, että NATO on tullut ylimmältä hallintoportaalta liian raskaaksi, jne. . < Tällaiset, läuisunnot NATO:n reformi- ja uudistamistarpeista eivät suinkaan ole uusia. Niitä on kuultu monesti aikaisemminkin. Palautettakoon vain mieleemme, että nykyinen pääministeri Lester B. Pearson oli yksi niistä ''kolmesta viisaasta", jotka muutama vuosi sitten asiaa tutkittuaan ehdottivat, että NATO-liitto ei vastaa tarkoitustaan ellei se kiinnitä enemmän huomiota taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin iä vähemmän huomiota sotilaallisiin kysymyksiin. Näiden"viisäitten miesten" ehdotuksesta huolimatta NATO on kuitenkin pysynyt entisellään ja muodostunut entistä enemmän Yhdysvaltain sotilasjohdon välikappaleeksi. Mutta pääministeri Pearson puhuu vieläkin niistä "viisaiden miesten" toivomUk.sista, joita ei ole'NATO-johdossa otettu lainkaan huomioon. Kommentoidessaan Ranskan presidentti de Gaullen äskettäisistä edesottamisista pääministeri Pearson sanoi uskovansa, että NATO-liitto oi ole hajoamassa. Hän sanoi otaksuvansa että NATOa voidaan jopa lujittaa, jos kiinnitetään sotilaallisten kysymysten lisäksi enemmän huomiota poliittisiin jä taloudellisiin kysymyk.siin? MISTÄ ON KYSYMYS? Nykyinen keskustelu!NATOn tulevaisuudesta perustuu siihen tosiasiaan, että tämä 18 vuotta sitten allekirjoitettu sotilaallinen liitto päättyy huhtikuussa'1969. Siihen mennessä on jäsenvaltojen päätettävä, mitä pitäisi asian suhteen tehdä: romuttaa'ko koko sotilaallinen liitto, vai jatkaako sitä. Merkillepantavaa myös on että monet jäsenmaiden hallitukset Ovat jo vetäneet hyvin tärkeitä johtopäätöksiä tästä sota-liitosta. Toisaalta voidaan pitää melko varmana, että NATO-liiton jatkamista vaativat piirit tulevat Paul Hellyerin lailla pitämään kauniita puheita siitä,.että NATO:n järjestöraken-netta on "uusittava", vaikka he hyvin tietävät, että nämä, puheet kaikuvat kuuroille korville aivan samoin kuin tapahtui "viisasten miesten" esityksillekin. . H " Erikoishuomio kiintyy tässä yhteydessä Ranskan hallituksen asenteeseen. Presidentti' Charles de Gaulle, on ilmeisesti sitä mieltä, että.kenenkään ei kannata surra sitä. jos :NATO-'iitto kuolee omaan mahdottomuuteensa, de Gaulle . sanoi jokin aika sitten sanomalehtien vastaanottotilaisuudessa, että NATO ei vastaa nykytilanteen vaatimuksia, ja että Ranska aikoo "asteettain" vetää joukkonsa pois sen palveluksesta. Korostaakseen hallitukseensa asenteen käytännöllistä merkitystä, kenraali de Gaulle sanoi, että huhtikuusta alkaen 1969 kaikkien Ranskassa olevien ulkomaalaisten sotavoimien täytyy tulla välittömästi Ranskan komentoon ja kontrolliin. Olisi väärin meidän mielestämme vetää sellainen johtopäätös, että esimerkiksi puolustusministeri Hellyerin puheet NATO:n järjestörakenteen uusintatarpeista olisivat pelkkää "kuumaa ilmaa". Päinvastoin: voidaan todeta, kuten ylempänä on osoitettu, että itse pääministeri Pearson on ilmaissut moneen, kertaan tyytymättömyytensä siitä kun NATOsta : on tullut "pelkkä sotilaallinen liitto". Ulkoministeri Paul Martin, joka on nyt vuorollaan NATO-liiton puheenjohtaja ja jota ei voida missään mielessä leimata "jenkkivastaiseksi", esitti hallituksensa arvostelevan kannan: NATOsta syysk; 15 pnä 1964 seuraavasti: "Emmekö voisi käyttää hyväksi meidän nykyistä.koneistoamme saadaksemme (NATO) liiton sotilaallisessa johdossa paremman jaon, erikoisesti päällystörakenieessa; strategisessa suunnittelussa ja maalien määrittelyssä sekä kustannusten jakamisessa?" Vika tällaisessa järkeilyssä on vain siinä ,että kun "annetaan pikkusormi paholaiselle,:niin se vie lopulta koko käden". Toisin sanoen, tällaisten hurskaitten toivomusten valossa mahdollisesti • tehtävä NATO-liiton jatkosopimus johtaisi siihen, että kymmenen vuoden päästä saataisiin-ih-me-teliä samalla tavalla kuin ihmettelee pääministeri Pearson nyt, miksi NATO on edelleen "yksinomaan sotilaallinen liitto" ja yksinomaan jenkkikenraalien komennuksen alaisena. Kaikki kokemukset ja nyt vallitseva tilanne puhuvat siis voimakkaasti sen puolesta, että minkäänlaiset "järjestölliset" uudistukset eivät tä.ssä riitä. Parempi olisi romuttaa koko NATO-liitto-tai jos sitä sotilaallista liittoa jatketaan, silloin pitäisi etukäteen ilmoittaa, että Canada ei siihen enää liity. Vietnamin suur '•Voitto" on siis tavoitteena Kun presidentti Johnson tammihelmikuun vaihteessa teki päätöksen Pohjois-Vie.namiin kohdistuvien^ pommitusten aloittamisesta uudelleen, heilahtivat New Yorkin pörssissä sotateollisuuden osakkeiden arvot heti ylös, Tämä osoitti, millä taholta löydetään Vietnamin sodan puolustajat ja sodasla hyötyvät piirit. Yhdysvaltain budjetissa käytetään sotilasmenoihin noin 60 miljardia dollaria vuodessa eli noin puolet bud-jettimenojcn k o k o naismäärästä. Vietnamin sodan ;"erikoisia" menoja on tulevassa talousarviossa 10.5 miljardia dollaria. Nämä miljardit mehevät pääasiassa 20—25 suurimmalle sotatarviketehtaalle, SYNTYMÄPÄIVIÄ Hanna Lund, Syivan Lake. Allii (edelleen Ked Deer Niiisin^' kodi.s-sa multa kuitenkin ,p;iranemaan päin), täyttää sunnuntaina, maaliskuun 13 päivänä 90 vuolla. Ananias Kettunen, Toronto, Ont: tiiyttää maanantaina, maaliskuuni 14 päivänä 70 vifofta. Lauri Karjalainen, Long Lake, Ont. täyltää maanantaina, maalisk. 14 päivänä 70 vuotia. Jalmar Luoma, Hunt.sviile. Onl., täyttää tiistaina, maaliskuun l.") pnä 71 vuotia. Yhdymmo sukulai.sleii ja tulla-vain onnentoivoUiksiin. joiden osalle esimerkiksi budjettivuonna 19G3—C4 (uli noin 53 prosenttia kaikista sotatarvikctilauk- .sista. Näiden ^uuryhtymien joukossa ovat sellaiset firmat kuin Lockheed AircNift Corp.. Boeing-yhtymä, McDonnell Aircraft Corp., North American Aviation Inc., General Dynamics Corp., General Electric Co. ym. \ TILAUKSIA TYKEISTÄ KENKIIN Vietnamin sodan laajeneminen ei ole vaikuttanut vain suuryhtymien tuotantoon, vaan osansa siitä ovat .saaneet_pjenemmätl5in-alan yrilyk- .set.__Niinpä texasilainen helikoptereita valmistava Bellin tehdas laajentaa, tuoiantoaan jatkuvasti sen jälkeen kun USAn sotministeriön .käsityksen mukan sen valmistama liokeesi-helikop eri on csoittautu-nul pariiaaksi kulkuvälineeksi Viet-nami. s.sa. Vuoden 1964 joulukuu.ssa tehlyä 720. helikopterin tilausta on .seurannut samansuuruinen tilaus viime vuonna. Kulta-aikaansa elävät myös am-mustehtaat joista tärkeimpinä valmistajina mainitaan mm. Chambei'- lain Corp. Peniisylvaniasla sekä He-min^ jlon yhtymä. American Machine and Foundry-yhtymä on saanut äskettäin 17 miljoonan dollarin am-nnistilauksen. Osansa tilauk.sista saavat myös yhteys- ja radiolaitteita valmistavat tehtaat sekä armeijan vaatetuksesta liuolehtivat yhtymät. Niinpä alun perin tshekkiläinen Batan kenkätehdas Marylandi.s.<;a täyttää parhaillaan 22.5 000 erikois-kenkäparin tilausia. Hyökkäysvaunut ilauk.si.sta hyöty-viii suuret anlokonsernit. Niinpä .M - ÖO - nyökkäysvauiiua valmistaa Chrysler-yhtymä ja Ford puolestaan Kirieitä TULISIKO PUHUA ENEMIVIÄN KIRKOISTA? Tulisiko työväenlehdissä kiinnittää i isia erinäi.sten toimien ja työpnikko- ! jcn hau.ssa. .(.fumaiankieltäjiltä on 'räissä lapauksissji kielletty kansalais-cnommän huomiota kirkolli.slin (ero-1i oikcu:!ctkin Canadassa (uksena uskonkysymyksistä) asioihin kirkkojen ol!cä.<;a vieläkin voimakkaana aseina omistavan luokan yhteiskunta ja riistojärjestelmän hyväksi.' Vaikka . Jec.su.s saarnasi lähimmäisrakkautta Ja sulki rikkailta lion taivaan valtakuntaan, niin hänen kau I cli~ kirkosta eronneen ja Suomessa Karl-AugU5i mänä^ luottaa erikoisia kevyitä sotilasau-toja. General Motors on puolestaan solminut 116 miljoonan, dollarin sopimuksen telaketjuilla kulkevien tykkien sekä panssariautojen valmistamisesta; Kaiser-yhtymän viime vuoden 9 ensimmäisenä kuukautena valmistamisia auloista puolet tuli hallituksen tilausten tilille. "TAVALLISTEN ASEIDEN" KURSSIT NOUSUSSA Vielnamii; .sota on saanut aikaan eräitä muutok.sia Yhdysvaltain sota-lilauksissa. Aikaisemmin sotaminis-t e r iö oli pääasiassa_ kiinnostunut suurten ohjusjärjeslelmien rakentamisesta, kun sen sijaan ns. tavallis-. en aseiden tilaukset jäivät taka-alalle. Nyt on tilanne muuttunut ja juuri tavallisten aseiden tilaukset ovat lisääntyneet Viime vuoden toukokuussa sai puolustusministeriö 700 miljoonan dollarin lisämäärärahan Vietnamin sotaa v.arten. Asiantuntevan lehdistön tietojen mukaan 274 miljoonaa dollaria täsU* meni ammuslilauksiin, 180 miljoonaa dollaria lentokoneiden rakentamiseen ja sotilaalliseen rakennustoimintaan 100 miljoonaa dollaria. VALTION TAKUU SIJOITUKSILLE VIETNAMIIN Amerikkalaisilla suuryhtymillä oh myös loinen keino hyötyä Vietnamin sodasta, nimittäin tuotantolaitosten perustaminen Etelä-Vietnamiin. Tällöin ne käyttävät hyväkseen Yhdysvaltain Etelä-Vietnamille antamaa 'taloudelli.sta apua'". Business Wcek-Iehti kertoi viime vuoden kesäkuus.sa, että miltä tahansa ! tuotannon alalta saavat amerikka- ! laiset monopolit Etelä-Vietnamissa i 20—30 pro.?entin voiton. Lisäksi näillä tuotantolaitoksilla on valtion takuu. s:il]ä hallitus on virallisesti ilmoittanut, että amerikkalaiset yrittäjät eivät joudu •kärsimään so- I dan, vallankumouksen. kan.saIaisso- ! dan, takavarikoinnin tai. valuutta- ; muutosten aiheu tamista tappioista". I Kolme suurta öljy-yhtiötä. Stand- ! ard Oil, Calte.v ja Shell eivät ole I kuitenkaan tyytyneet saamiinsa voittoihin, vaan käyvät sen lisäksi Saigonin hallituspiirien kanssa neu- I voiteluja öljynpuhdistamon rakentamisesta Eielä-Vielnamiin. Sen rakentaminen tulisi maksamaan 19 miljoonaa dollaria.ja sen valmisteet menisivät pääasiassa sodan tarpeisiin. Loppuyhteenvedoksi edellä olevasta soveiluu U. S. Ne\vs and uniiiiniii Mitä muut sanovat i-n^ernolmm noyrast. >lmotettava ,o- Ueport-lehden maininta, että KjjLajka s.ttcn, ct.a han i M t t y y ia Yhdy.svallal joka vuosi .:a>.sm k.rkkoon. jos lulee pres.den- j ^ biljoonaa dollaria Etelä-nks, val.luks,. vam .sen vuoks, ^u'-\ Vii^lmmiUi^. niin .se eri muodoin Siiomen peruslaki vaatii presidentiltä ' kerää siitä huomattavan osan takai-valiickirkkcon kuulumista.) Esimerk-dcllaan toiminut kirkko vaati Jeesuk f::^^ ^^^^^^^^P^i^^ '^if sen ristiinraulilsemiMa. Viralli.sia kir' ' |" kum .Suome.sak.n snta, miten kirk-sm. koja on jatkuva.sti käyteitv kehitystä \ "'f kay(e:aan valfovallan apuna ,a va.staan historian ikimuistoisista ajois I'"t-"" ~ •^'•^ valla.ssaolevan luokan ta alkaen. Editystä puolustaneet ihmi i ^ ' ^ l ' l < ^ P P a l e o n a . set ovat aivan liian u.sein joutuneot i ' " ' "^ '''' "-''^">'' '"»^^^"la"" aatteidensa ja katsomustensa vuoksi kirkon vainottaviksi ja kidutettavaksi-kin. Suomeenkin tuotettiin rakkauden Jumalan .uskonto miekan voimalla ja vielä nytkin voj joutua Suomessa raadin eteen ja tuomittavaksikin Jumalan pilkasta. . • Kirkkojen harjoittama mielipidevaino ja paino.st.us ei ole enää niin -jtil-- kista. kuin se oli aikaisemmin; mutta tosiasia «n, että kirkosta sivuun jää reillä on nytkin monenlaisia vaikeuk- Hitlerin Saksan kehittämän "suuren valheen" taktiikkaan turvautuneet jenkki-imperialistit vakuuttavat vaikka oman äitinsä taivasosuuden hinnalla, että heidän tarkoituksenaan ei ole mikään muu kuin Etelä-Vietnamm väestön "turvaaminen kommunistihyökkäystä vastaan". Itse presidentti Johnson on esittänyt tämän selityksen seuraavin sanoin: "Meidän tarkoituksenamme . . .on estää Etelä-Vietnamin valloitus Pohjois-Vietnamin toimesta". Tosiasia on tietenkin tässä tarua kummempi. Kaikki poliittisista lastenkengistä "uloskasvaneet" tietävät, että Yhdysvallat pyrkii Vietnamissa "sotilaalliseen voittoon", ja että Yhdysvaltain-imperialismin l()dol!iso tämän "voiton" perimmäisenä tärkoitu'ksenä on se, että jen- Vietnam-tavoitteena- on sittenkin 'dt saisivat Vietnamista sotilaallisen tukikohdan Kiinaa vas- «"'''^»"'"e" voitio - eikä pyrkimys „ „ „ neuvolleiuun. Siina' asiassa ci meillä i-aan, ................ . .... pilaisi tuman jälkeen oleman eiiaa mitään epäsulvyyUä.. Jouduttuaan ''epäilevien . senaattorien puhuteltavaksi Yhdysvaltain sih laministeri Robert McNamara sanoi; että E'.elä-Vietnamissa nyt käynnis.sä oleva "rajoileltu .sola", voidaan voittaa joutumatta suurempaan .sotaan Kiinaa vastaan. " E p ä i l e v ä t senaattorit", pelkääviii Yhdy.svalloissa sitä, että heidän halli-tuk. sensa "avoimen pään" sotapolitiikka voi. johtaa Vietnamis.sa .soraan Kiinaa vastaan. Heidän yksi huomatuin puhemiehcnsä, senaattori J. William Fulbright sanoi viime viikolla, etiä hänellä on "vaikeuksia" halli'.il:^ sen ohjelman ymmärtämi.se.s.sä, ja tä hallituksen larkoituk.sena on "li."-.-! tä rajattomasti voimiaan voiton saavuttamiseksi Vietnamissa". ; Mr. McNamara myönsi, että Yh-dysvahain sotaohjelmaan sisältyy se vaara, että Kiina tulee vedetyksi Vietnamin .solaan. Mutta hän puolusteT kuitenkin hallituksen.sa kurjaa ohjel-^ maa vakuuttamalla, että jenkkihyök-kääjät voivat " v o i U a a Vietnamin .so dan joutumalla suurempaan solan;. Kiinaa vastaan", kuten Andrew Hamilton- niminen kirjeenvaihtaja licilol-ti Washingtonista rriaaliskuun 4 pnä. Näin .selitti aikanaan myös kenraali McArthur Korean ;hyökkiiyksiä • laajentaessaan, multa tulos oli loiseii-lainen. Mutta vaikka McNamara olisikin nyt oikeassa Kiir.iui suhteen tä.ssä asiassa, hän häkeltyi lämän .sclo.sluk sensa yhteydessä . myöniämään, että Toufe syjrttää Englantia Dakar. — Guinean presidenUi Se •valeuskoisia", jotka käyvät joko ! •*'"-^'>"' ^'""^ ^"g" enemmän tai lähemmän säännöllisesti ^""^ Järjestänyt kirko.s.sa, vaikka eivät monessa la- C;';""''" vallankaappauksen jos.sa pre-sidentti Kwame Nkrumah syosiun misia ihmisistä "näyttelijöitä" eli Todistuksiako? pauksessa yrjläkään elää ja loimia Jeesuk.sen opetuksen mukai-icsii. Olkoon uskontokysymys — uskominen tai uskomatta oleminen — omantunnon asia niin, ettei sen peru.steel-la'loukata .ketään. Omalta kohdallani olen kuitenkin sitä mieltä, että niin kauan kuin on sanavapautta, meillä, pitää olla vapaus keskustella myöskin kirkkojen kuten muidenkin maallisten laitosten ja järjestöjen asioista'. . : ,• Tietoinen käsi ulottuu kauaksi, kuten sanotaan. Siksi väärin vaieta siitä, minkälaista kielteistä roolia eri kirkot ovat yhteiskun-laelämä. ssä vieneet ja vieläkin vievät aivan liian usein — IS. vallasta. Guinean demokraattisen •puolueen kokouksessa pitämässään puheessa Tuure sanoi, että kaappauksen suunnitellee! "rikolliset joutiival' kalliisti maksamaan rikoksestaan lähitulevaisuudessa"..' : - • :.... Toure sanoi kat.sovansa, että hänen maansa on .sotatilassa. — Lujitamme riippumalfomuultamme ja hallitu.syal taamme. Juuri Guineas.sä meidän on pysäytettävä imperialistien rikolliset ol,i. si. m""i.e"l,e"s'.t'ä!n".i kädet. , j^o tka kuristavat Afrikkaa, hän sanoi. ... miniiniittinuniiiuifliiiiiiniiiiiiiiiiiiiiniiiiiniiuiiMnuiiiiiiiiuiii OVATKO AMERIKKALAISET MIEtETTöMIÄ ? Yhdysvaltain .ohjelman mahdoton luonnottomuus ilmenee siitä, että samalla kiin siellä saarnataan eekä rauhasta että sodasta, siellä ollaan loukk,nanluneita siitä kun maailma suhtautuu epäillen Yhdysvaltain rehellisyyteen . . . Asiain kehitystä seuraavien on pakko toisinaan aprikoida että onko Washington järjissään. Mr. Johnsonin kasvot, hänen äkkinäiset ja ristiriitaiset aloitteensa, osoittavat hänen mielentilansa epäjärjestyksen. Tämä mies on sidottu sotaan, mitä hän ei halua hävitä, samalla kun hän ei tiedä mitään keinoa vapauttaakseen itsensä siitä. —- Paris-Presse L'Intransigeant. LUBKE AFRIKASSA liittinen tehtävä Afrikassa". Tämän opin muikääri ne valtiot, jotka.hylkäävät Bonnin perusteettomat vaatimukset ja pyrkimykset pitävät yllä kauppasuhteita Saksan demokraattiseen tasavaltaan, joutuvat" Bonnin hallituksen; karkean painostuksen kohteeksi; Helmikuussa 1965 Saksan demokraattisen tasavallan, hallitiis avasi Tansanian pääkau-pijngissa oman pääkonsiilaattinsa. Bonn ryhtyi heti toimenpiteisiin ja vaati Saksan demokraattisen tasavallan konsulaatin sulkemista Dar es Salaamissa. Kun Tansanian hai litus kieltäytyi alistumasta tähän. Länsi-Saksan hallitus ryhtyi talou dellisiin pakotteisiin paljastaen itsensä Afrikan kansoille poliittisena kiristäjänä. Vjinie vuoden toukokuussa Hallsteinin oppi koki vieläkin murskaayammäri tappion, kun kymmenen arabivaltiota katkaisi diplomaattisuhteensa Saksan liitto-tasavaltaan. Varsin merkittävää ön myös, ke-netLänsi- Saksiin hallitsevat piirit lähettivät matkalle "Afrikan kansojen ystävänä": Jos Heinrich Lubke ön jonkun ystävä Afrikassa, niin ensir sijaisesti: lotukiihkollijanä ' Ver vvoerdin. Eräässä julkisessa puheessaan Liibke ilmoitti:; "Etelä-Afrikan tasavallassa saatu suuri kokemus! alkuasukäskysymystä ratkaistaessa saattaisi olla hyödyllinen myös mull le Afrikan maille; . . . Alkuasiikäs ongelma pn Etelä-Afrikan tasavallassa hyvissä, käsissä". Nämä rotukjihkoiset mielipiteet sopivat täysin yksiin Heinrich LUb-ken natsilaisen menneisyyden kans- .sältöä, joka äskettäin ilmestyi So- sa. Hitlerin hallitessa hän oli eräs dan ja Fasisminvastainen Työ ry:n sen ryhmän johtaja, jonka tehtävä Heinrich Ltlbke suorittaa 3-viik-kpisen matkan Afrikkaan. Hänen reittinsä kulkee Kenian, Madegas-karin, Kamerunin, Togon, Malin ja Marokon kautta. Tämä on Länsi- Saksan presidentin viime vuosien aikana kolmas malka Afrikkaan. Bonnin hallituksen tiedoitusleh^ tinen mainitsi tämän vierailun tärkeimpiin kuuluvaksi tehtäväksi pyrkimyksen "taata Afrikan maihin entistä laajemmat taloudelliset yhteydet". Bonnin kehitysmaille antama •'apu' ei ole suinkaan pyyteetöntä. Sijoittamistaan pääomista Länsi- Saksa saa korkeita voittoprosentte-ja, multa käyttää tätä "apuaan" myös taloudellisena ja poliittisena painostuskeinona: kehitysmaita vas taan. Aikanaan liittokansleri Ludwig Erhard ilmoitti taloudellisen avun" tehtäviä määritellessään- •'On välttämätöntä vaikuttaa tällä tavoin kehitysmaiden talouteen, jotta niiden taloudelliset järjestelmät eivät olisi ristiriidassa meidän poliittisten katsomustemme kanssa". Henrich Lilbken Afrikan vierailun poliittiset tehtävät määritteli aikakauslehti Spiegel seuraavasti: "Hallsteinin oppi sekä idän ja lännen vastakkaistaistelu ^ siinä Bon nin lähetystön stantlardimainen po- Alaston diktatuuri Helsinki. — Otsiko.ssa mainitulla kahdella sanalla voi luonnehtia Väkivalta kansaa vastaan-kirjasen si- Tilatkaa Vapaus! kustantamana. Kirjanen jakautuu kolmeen lukuun eli osaan. Ensimmäinen käsittelee tapahtumia vuosisadai alusta 20-luvun loppuun, toinen osa 30-lu-kua ja viime sodan tapahtumia ja kolmas luku sodanjälkeisiä tapahtumia aina tähän päivään .saakka. Vaikka kirjanen oienestä koostaan joiituen ei voikaan olla mikään tyhjen ävä historiateos, on siihen saatu mahtumaan kaikkein oleellisin näiltä aikakausilta, kaikki ne tosiasiat, joista porvarillinen historiankirjoitus vaikenee tai joita se vääristelee. Kirjasen todistusvoima on vakuuttava. Kirjoittajat ovat nähneet paljon vaivaa kaivaessaan esiin kaikki ne koti- ja ulkomaisten lehtien .ausunnot, lakipykälät ja vai tiomiesten todistukset, joita ei taitavinkaan taanlumuksen propagandisti kykene kumoamaan. Kirjasen voi luokitella todelliseksi dokumenttiteokseksi, joka vankkoihin tosiasioihin nojaten riisuu alastomaksi oikeiston väkivaltarintaman ja paljastaa sen aikeet tänäkin päivänä niiden omilla lausunnoilla ja teko-siliä. Mielenkiintoista on panna merkille, että kirjasen tendenssi ei ole Fuoluepoliiltinen, vaan palvelee koko rauhan ja edistyksen asiaa. Ei ole lainkaan yliammuttua sanoa, että ymmärtääkseen tämän päivän tapahtumia on ensin tutustut-lava kirjasessa esitettyihin asioihin. Tämä pätee hiin nuoriin kuin vanhempiinkin, kaikkiin nähden, jotka haluavat mairitella kantansa aikamme tapahtumiin ja ottaa asenteita rauhan ja väkivallan suhteen. nä oli rakentaa erittäin salaisia so.- tilaallisia kohteita fasistien keskitysleireistä saadun orjatyövoiman avulla. On säilynyt mm. eräiden kes.- kitysleirien piirustuksia, jotka Hein rich Liibke on omakätisesti allekirjoittanut. Näissä leireissä kuoli tuhansia viattomia ihmisiä, ja heidän kuolemastaan on vastuussa myös nykyinen Saksan liittotasa vallan presidentti. Aineistot Lilbken rikoksista ihmisyyttä vastaan on luovutettu Länsi-Saksan oikeudel^ le. Liibke on yhä vielä korkeassa virassaan, koska Länsi-Saksan valtion koneisto on täynnä miehiä, joiden valkoisten l i i v i en takaa kuultavat ruskeat natsitahrat. — DMITRI GUDKOV. Nykyaikaista Amerikkalainen Mrs. Smith on saapunut lomalle P~ariisiin.~ Len'- tokentällä passiviranomaiset tiedustelevat häneltä: -^Oletteko naimisissa? •••—.Olen. — Onko Teillä lapsia? — On, kolme. — Onko Teillä ketään heistä mukananne? — Ei. John palvelee parhaillaan Länsi-Berliinin varuskunnassa,; David on Santo Domingossa ja Bert Vietnamissa. — Ja^Teidän miehenne? • — Hänkään ei valitettavasti voinut tulla mukaan hän on parhaillaan esitelmämatkalla. — Mistä hän esitelmöi? — Neuvostoliiton sekaantumisesta vieraiden maiden asioihin. PÄIVÄN PAKINA OLIPA KUMMA "TAKUUMIES" Sanotaan, että kyllä vakka kan-ten. sa hakee. Tällä taikoiletaan^^usein joko läheisempiä tai etäisempiä ystävyyssuhteita. Ystävyyltäkiii on tietenkin monta' eri sorttia, mutta läheistä ja ' kestävää ystävyyttä ei voi olla esimerkiksi maanticryövärin -ja hänen uhrinsa välillä. Mutta jos kaksi maantierosvoa tutustuu keskenään, ja harjoittaa aikansa yhteisvoimin "ammattiaan" niin heidänkin keskuuteensa voi köhittyä losiystävyys, vaikka tavallisten kuolevaisten keskuudessa on .sellainen käsitys, että alamaailman miesten ystävyys on yhtä heikoissa kantimissa kuin on rahamaailman herrojen ja matamien välinen rakkau.s. Kansakuntana me canadalaiset saimme viikon vaihtees.sa sellaisen "ystävän" jotta voidaan sanoa; 01- tawaii hallitusherroihin viitaten, että "kyllä vakka kantensa hakee" samalla kun tavalliset canadalaiset rukoilevat itse mielessään hiojan varjelusta sellaisia "ystäviä" vastaan. Puhe on tietenkin siitä, kun "itse' Ylidysvaltain ulkoministeri Dean llusk oli erään Washington-in uutisen peiusteella"puolustar nut" sitä kun Canada — Kan.sain-välisen valvontakomissionin jäsenmaana — ei ole antanut .sotilaallista apua Yhdysvaltain likaiselle .sodalle Vietnamin kansaa vastaan. Ko. Globe and Mailin uutisissa viilataan siihen tosiasiaan, että Yhdysvaltain kongressissa on monta kertaa annettu "koirannuuskaa" Canadalle siitä kun rajan tältä puolen ei ole lähdetty "soitellen sotahan" jenkkihyökkaäjien puolesta. Mutia nyt tapahtui ensimmäinen kerta siten, niin tässä uutistiedos-sa selitetään,; että USAn hallituksen toimesta annettiin virallinen siunaus sille kun Canada ei olo lähettänyt asevoimia Vietnamiin. Mr. Ruskin kerrotaan perustelleen tätä kantaansa noin nimeensä:' -; Me uskomme Kansainvälisen valvontakomissionin olon jatkumi- .seen j a aktiivisuuteen . . . sillä v,^ 1954 neneven konferenssin muodostama valvontakomissioni on tärkeä siksi kun Etelä- ja Pohjois- Vielnam tuntuvat pitävän Geneven konferenssin koneistoa yhtenä keinona rauhanneuvottelujen, hyväksi. Toisin sanoen valvontakomissiota pidetään nyt AVashingtonissa jonkinlaisena "hätävarana", j a Ca-nadaa, valvontakomission jäsenenä, käyttökelpoisena renkinä. Rusk sanoi toivovansa, että Canada voisi olla sellaisessa asemassa (ei sotivana osakkaana) että se^ voisi edistää kiistan ratkaisua Geneven koneiston avulla. . Sivumennen sanoen viimeksimainitun virkkeeseen sisältyy VVashingtonin eräs sanaleikkikin^ Jouduttuaan maailman yleisen mielipiteen painostuksen kohteeksi, Washington on viimeaikoina selittänyt, että sekin on valmis neuvottelemaan Vietnamista "Geneven sopimuksen perusteella". Mutta koskaan ci Washington ole vielä sanonut, että se on vai-, mis "neuvottelemaan Geneven sopimuksen toteuttamisesta". Tässä on tietenkin suuri ero. Käytännöllisesti katsoen Washington on hyökkäyssodallaan "repinyt riekaleiksi" Geneven sopimuksen ja olisi nyt valmis "neuvottelemaan" tämän Geneven sopimuksen repimisen pohjalla jostakin uudesta "sopimuksesta". Ja tSniä aikana j o l l o i n kysymys on Geneven sopimuksen noudattamisesta sekä p u h e i s s a ^ l t ä teoissa, koska Washingtonkin on antanut juhlallisen lupauksensa, että se "kunnioittaa Geneven sopimusta", vaikka USA ei allekirjoittanutkaan sitä. Kaikessa anteliaisuudessaan mr. Rusk meni edellämainitun uutis-tiedon mukaan niin pitkälle, että hän oli sanonut: "Minä el painostanut mr. Martinia (Canadan ulkoministeri Paul Martin) mihinkään muunlaiseen osallistumiseen tässä vaiheessa (at Ihls point ). Hänen mielestääi; Canadan "avustukseks i " riittää tällä kertaa se, että olemme "hälävarajärjestössä" ren-kipoikana ja annamme kansakuntana moraalista sivustatukea lähettämällä "humanlsta avustusta" Saigoniin' Varjelkoon Jumala meitä kansakuntana tällaisesta ystävästä. — Känsäkoura. '
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 10, 1966 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1966-03-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus660310 |
Description
Title | 1966-03-10-02 |
OCR text | Sivu 2" Torstai, maalisk. 10 p. — Thursday, March 10, 1966 VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS (LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917 E D I T O R : W . E K L U N D MANAGER; E . S U K S I * • . ; ' • • T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64 Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada. Mailing Address: Box 69 . Advertising rates upon applicatlon, transiation free of charge. Aulhorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa, and för payment ofpostage in cash..^^^^^^^^^ Momber th e CANADIAN LANGUAGEPRESS TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA:.säa : 3. kk.-2.75' 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 Suomessa: 1 vk. 10.50;-.6 kk. 5.75 Erottakoon koko höskästä Puolustusministeri PaulvHellyer sanoi viime viikolla Ot-- tawassa, että liittohallitus tutkii uudelleen NATO-liiton jär-jestörakennettäT' . Puhuessaan Canadian Clubin kokouksessa mr. Hellyer sanoi, että NATOn järjestörakenteeseen on "hyväksyttävä suuria muutoksia" jos mielitään siitä saada mitään hyötyä seuraavan vuosikymmenen tai kahdenkymmenen vuoden aikana. Hän sanoi, että NATO on tullut ylimmältä hallintoportaalta liian raskaaksi, jne. . < Tällaiset, läuisunnot NATO:n reformi- ja uudistamistarpeista eivät suinkaan ole uusia. Niitä on kuultu monesti aikaisemminkin. Palautettakoon vain mieleemme, että nykyinen pääministeri Lester B. Pearson oli yksi niistä ''kolmesta viisaasta", jotka muutama vuosi sitten asiaa tutkittuaan ehdottivat, että NATO-liitto ei vastaa tarkoitustaan ellei se kiinnitä enemmän huomiota taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin iä vähemmän huomiota sotilaallisiin kysymyksiin. Näiden"viisäitten miesten" ehdotuksesta huolimatta NATO on kuitenkin pysynyt entisellään ja muodostunut entistä enemmän Yhdysvaltain sotilasjohdon välikappaleeksi. Mutta pääministeri Pearson puhuu vieläkin niistä "viisaiden miesten" toivomUk.sista, joita ei ole'NATO-johdossa otettu lainkaan huomioon. Kommentoidessaan Ranskan presidentti de Gaullen äskettäisistä edesottamisista pääministeri Pearson sanoi uskovansa, että NATO-liitto oi ole hajoamassa. Hän sanoi otaksuvansa että NATOa voidaan jopa lujittaa, jos kiinnitetään sotilaallisten kysymysten lisäksi enemmän huomiota poliittisiin jä taloudellisiin kysymyk.siin? MISTÄ ON KYSYMYS? Nykyinen keskustelu!NATOn tulevaisuudesta perustuu siihen tosiasiaan, että tämä 18 vuotta sitten allekirjoitettu sotilaallinen liitto päättyy huhtikuussa'1969. Siihen mennessä on jäsenvaltojen päätettävä, mitä pitäisi asian suhteen tehdä: romuttaa'ko koko sotilaallinen liitto, vai jatkaako sitä. Merkillepantavaa myös on että monet jäsenmaiden hallitukset Ovat jo vetäneet hyvin tärkeitä johtopäätöksiä tästä sota-liitosta. Toisaalta voidaan pitää melko varmana, että NATO-liiton jatkamista vaativat piirit tulevat Paul Hellyerin lailla pitämään kauniita puheita siitä,.että NATO:n järjestöraken-netta on "uusittava", vaikka he hyvin tietävät, että nämä, puheet kaikuvat kuuroille korville aivan samoin kuin tapahtui "viisasten miesten" esityksillekin. . H " Erikoishuomio kiintyy tässä yhteydessä Ranskan hallituksen asenteeseen. Presidentti' Charles de Gaulle, on ilmeisesti sitä mieltä, että.kenenkään ei kannata surra sitä. jos :NATO-'iitto kuolee omaan mahdottomuuteensa, de Gaulle . sanoi jokin aika sitten sanomalehtien vastaanottotilaisuudessa, että NATO ei vastaa nykytilanteen vaatimuksia, ja että Ranska aikoo "asteettain" vetää joukkonsa pois sen palveluksesta. Korostaakseen hallitukseensa asenteen käytännöllistä merkitystä, kenraali de Gaulle sanoi, että huhtikuusta alkaen 1969 kaikkien Ranskassa olevien ulkomaalaisten sotavoimien täytyy tulla välittömästi Ranskan komentoon ja kontrolliin. Olisi väärin meidän mielestämme vetää sellainen johtopäätös, että esimerkiksi puolustusministeri Hellyerin puheet NATO:n järjestörakenteen uusintatarpeista olisivat pelkkää "kuumaa ilmaa". Päinvastoin: voidaan todeta, kuten ylempänä on osoitettu, että itse pääministeri Pearson on ilmaissut moneen, kertaan tyytymättömyytensä siitä kun NATOsta : on tullut "pelkkä sotilaallinen liitto". Ulkoministeri Paul Martin, joka on nyt vuorollaan NATO-liiton puheenjohtaja ja jota ei voida missään mielessä leimata "jenkkivastaiseksi", esitti hallituksensa arvostelevan kannan: NATOsta syysk; 15 pnä 1964 seuraavasti: "Emmekö voisi käyttää hyväksi meidän nykyistä.koneistoamme saadaksemme (NATO) liiton sotilaallisessa johdossa paremman jaon, erikoisesti päällystörakenieessa; strategisessa suunnittelussa ja maalien määrittelyssä sekä kustannusten jakamisessa?" Vika tällaisessa järkeilyssä on vain siinä ,että kun "annetaan pikkusormi paholaiselle,:niin se vie lopulta koko käden". Toisin sanoen, tällaisten hurskaitten toivomusten valossa mahdollisesti • tehtävä NATO-liiton jatkosopimus johtaisi siihen, että kymmenen vuoden päästä saataisiin-ih-me-teliä samalla tavalla kuin ihmettelee pääministeri Pearson nyt, miksi NATO on edelleen "yksinomaan sotilaallinen liitto" ja yksinomaan jenkkikenraalien komennuksen alaisena. Kaikki kokemukset ja nyt vallitseva tilanne puhuvat siis voimakkaasti sen puolesta, että minkäänlaiset "järjestölliset" uudistukset eivät tä.ssä riitä. Parempi olisi romuttaa koko NATO-liitto-tai jos sitä sotilaallista liittoa jatketaan, silloin pitäisi etukäteen ilmoittaa, että Canada ei siihen enää liity. Vietnamin suur '•Voitto" on siis tavoitteena Kun presidentti Johnson tammihelmikuun vaihteessa teki päätöksen Pohjois-Vie.namiin kohdistuvien^ pommitusten aloittamisesta uudelleen, heilahtivat New Yorkin pörssissä sotateollisuuden osakkeiden arvot heti ylös, Tämä osoitti, millä taholta löydetään Vietnamin sodan puolustajat ja sodasla hyötyvät piirit. Yhdysvaltain budjetissa käytetään sotilasmenoihin noin 60 miljardia dollaria vuodessa eli noin puolet bud-jettimenojcn k o k o naismäärästä. Vietnamin sodan ;"erikoisia" menoja on tulevassa talousarviossa 10.5 miljardia dollaria. Nämä miljardit mehevät pääasiassa 20—25 suurimmalle sotatarviketehtaalle, SYNTYMÄPÄIVIÄ Hanna Lund, Syivan Lake. Allii (edelleen Ked Deer Niiisin^' kodi.s-sa multa kuitenkin ,p;iranemaan päin), täyttää sunnuntaina, maaliskuun 13 päivänä 90 vuolla. Ananias Kettunen, Toronto, Ont: tiiyttää maanantaina, maaliskuuni 14 päivänä 70 vifofta. Lauri Karjalainen, Long Lake, Ont. täyltää maanantaina, maalisk. 14 päivänä 70 vuotia. Jalmar Luoma, Hunt.sviile. Onl., täyttää tiistaina, maaliskuun l.") pnä 71 vuotia. Yhdymmo sukulai.sleii ja tulla-vain onnentoivoUiksiin. joiden osalle esimerkiksi budjettivuonna 19G3—C4 (uli noin 53 prosenttia kaikista sotatarvikctilauk- .sista. Näiden ^uuryhtymien joukossa ovat sellaiset firmat kuin Lockheed AircNift Corp.. Boeing-yhtymä, McDonnell Aircraft Corp., North American Aviation Inc., General Dynamics Corp., General Electric Co. ym. \ TILAUKSIA TYKEISTÄ KENKIIN Vietnamin sodan laajeneminen ei ole vaikuttanut vain suuryhtymien tuotantoon, vaan osansa siitä ovat .saaneet_pjenemmätl5in-alan yrilyk- .set.__Niinpä texasilainen helikoptereita valmistava Bellin tehdas laajentaa, tuoiantoaan jatkuvasti sen jälkeen kun USAn sotministeriön .käsityksen mukan sen valmistama liokeesi-helikop eri on csoittautu-nul pariiaaksi kulkuvälineeksi Viet-nami. s.sa. Vuoden 1964 joulukuu.ssa tehlyä 720. helikopterin tilausta on .seurannut samansuuruinen tilaus viime vuonna. Kulta-aikaansa elävät myös am-mustehtaat joista tärkeimpinä valmistajina mainitaan mm. Chambei'- lain Corp. Peniisylvaniasla sekä He-min^ jlon yhtymä. American Machine and Foundry-yhtymä on saanut äskettäin 17 miljoonan dollarin am-nnistilauksen. Osansa tilauk.sista saavat myös yhteys- ja radiolaitteita valmistavat tehtaat sekä armeijan vaatetuksesta liuolehtivat yhtymät. Niinpä alun perin tshekkiläinen Batan kenkätehdas Marylandi.s.<;a täyttää parhaillaan 22.5 000 erikois-kenkäparin tilausia. Hyökkäysvaunut ilauk.si.sta hyöty-viii suuret anlokonsernit. Niinpä .M - ÖO - nyökkäysvauiiua valmistaa Chrysler-yhtymä ja Ford puolestaan Kirieitä TULISIKO PUHUA ENEMIVIÄN KIRKOISTA? Tulisiko työväenlehdissä kiinnittää i isia erinäi.sten toimien ja työpnikko- ! jcn hau.ssa. .(.fumaiankieltäjiltä on 'räissä lapauksissji kielletty kansalais-cnommän huomiota kirkolli.slin (ero-1i oikcu:!ctkin Canadassa (uksena uskonkysymyksistä) asioihin kirkkojen ol!cä.<;a vieläkin voimakkaana aseina omistavan luokan yhteiskunta ja riistojärjestelmän hyväksi.' Vaikka . Jec.su.s saarnasi lähimmäisrakkautta Ja sulki rikkailta lion taivaan valtakuntaan, niin hänen kau I cli~ kirkosta eronneen ja Suomessa Karl-AugU5i mänä^ luottaa erikoisia kevyitä sotilasau-toja. General Motors on puolestaan solminut 116 miljoonan, dollarin sopimuksen telaketjuilla kulkevien tykkien sekä panssariautojen valmistamisesta; Kaiser-yhtymän viime vuoden 9 ensimmäisenä kuukautena valmistamisia auloista puolet tuli hallituksen tilausten tilille. "TAVALLISTEN ASEIDEN" KURSSIT NOUSUSSA Vielnamii; .sota on saanut aikaan eräitä muutok.sia Yhdysvaltain sota-lilauksissa. Aikaisemmin sotaminis-t e r iö oli pääasiassa_ kiinnostunut suurten ohjusjärjeslelmien rakentamisesta, kun sen sijaan ns. tavallis-. en aseiden tilaukset jäivät taka-alalle. Nyt on tilanne muuttunut ja juuri tavallisten aseiden tilaukset ovat lisääntyneet Viime vuoden toukokuussa sai puolustusministeriö 700 miljoonan dollarin lisämäärärahan Vietnamin sotaa v.arten. Asiantuntevan lehdistön tietojen mukaan 274 miljoonaa dollaria täsU* meni ammuslilauksiin, 180 miljoonaa dollaria lentokoneiden rakentamiseen ja sotilaalliseen rakennustoimintaan 100 miljoonaa dollaria. VALTION TAKUU SIJOITUKSILLE VIETNAMIIN Amerikkalaisilla suuryhtymillä oh myös loinen keino hyötyä Vietnamin sodasta, nimittäin tuotantolaitosten perustaminen Etelä-Vietnamiin. Tällöin ne käyttävät hyväkseen Yhdysvaltain Etelä-Vietnamille antamaa 'taloudelli.sta apua'". Business Wcek-Iehti kertoi viime vuoden kesäkuus.sa, että miltä tahansa ! tuotannon alalta saavat amerikka- ! laiset monopolit Etelä-Vietnamissa i 20—30 pro.?entin voiton. Lisäksi näillä tuotantolaitoksilla on valtion takuu. s:il]ä hallitus on virallisesti ilmoittanut, että amerikkalaiset yrittäjät eivät joudu •kärsimään so- I dan, vallankumouksen. kan.saIaisso- ! dan, takavarikoinnin tai. valuutta- ; muutosten aiheu tamista tappioista". I Kolme suurta öljy-yhtiötä. Stand- ! ard Oil, Calte.v ja Shell eivät ole I kuitenkaan tyytyneet saamiinsa voittoihin, vaan käyvät sen lisäksi Saigonin hallituspiirien kanssa neu- I voiteluja öljynpuhdistamon rakentamisesta Eielä-Vielnamiin. Sen rakentaminen tulisi maksamaan 19 miljoonaa dollaria.ja sen valmisteet menisivät pääasiassa sodan tarpeisiin. Loppuyhteenvedoksi edellä olevasta soveiluu U. S. Ne\vs and uniiiiniii Mitä muut sanovat i-n^ernolmm noyrast. >lmotettava ,o- Ueport-lehden maininta, että KjjLajka s.ttcn, ct.a han i M t t y y ia Yhdy.svallal joka vuosi .:a>.sm k.rkkoon. jos lulee pres.den- j ^ biljoonaa dollaria Etelä-nks, val.luks,. vam .sen vuoks, ^u'-\ Vii^lmmiUi^. niin .se eri muodoin Siiomen peruslaki vaatii presidentiltä ' kerää siitä huomattavan osan takai-valiickirkkcon kuulumista.) Esimerk-dcllaan toiminut kirkko vaati Jeesuk f::^^ ^^^^^^^^P^i^^ '^if sen ristiinraulilsemiMa. Viralli.sia kir' ' |" kum .Suome.sak.n snta, miten kirk-sm. koja on jatkuva.sti käyteitv kehitystä \ "'f kay(e:aan valfovallan apuna ,a va.staan historian ikimuistoisista ajois I'"t-"" ~ •^'•^ valla.ssaolevan luokan ta alkaen. Editystä puolustaneet ihmi i ^ ' ^ l ' l < ^ P P a l e o n a . set ovat aivan liian u.sein joutuneot i ' " ' "^ '''' "-''^">'' '"»^^^"la"" aatteidensa ja katsomustensa vuoksi kirkon vainottaviksi ja kidutettavaksi-kin. Suomeenkin tuotettiin rakkauden Jumalan .uskonto miekan voimalla ja vielä nytkin voj joutua Suomessa raadin eteen ja tuomittavaksikin Jumalan pilkasta. . • Kirkkojen harjoittama mielipidevaino ja paino.st.us ei ole enää niin -jtil-- kista. kuin se oli aikaisemmin; mutta tosiasia «n, että kirkosta sivuun jää reillä on nytkin monenlaisia vaikeuk- Hitlerin Saksan kehittämän "suuren valheen" taktiikkaan turvautuneet jenkki-imperialistit vakuuttavat vaikka oman äitinsä taivasosuuden hinnalla, että heidän tarkoituksenaan ei ole mikään muu kuin Etelä-Vietnamm väestön "turvaaminen kommunistihyökkäystä vastaan". Itse presidentti Johnson on esittänyt tämän selityksen seuraavin sanoin: "Meidän tarkoituksenamme . . .on estää Etelä-Vietnamin valloitus Pohjois-Vietnamin toimesta". Tosiasia on tietenkin tässä tarua kummempi. Kaikki poliittisista lastenkengistä "uloskasvaneet" tietävät, että Yhdysvallat pyrkii Vietnamissa "sotilaalliseen voittoon", ja että Yhdysvaltain-imperialismin l()dol!iso tämän "voiton" perimmäisenä tärkoitu'ksenä on se, että jen- Vietnam-tavoitteena- on sittenkin 'dt saisivat Vietnamista sotilaallisen tukikohdan Kiinaa vas- «"'''^»"'"e" voitio - eikä pyrkimys „ „ „ neuvolleiuun. Siina' asiassa ci meillä i-aan, ................ . .... pilaisi tuman jälkeen oleman eiiaa mitään epäsulvyyUä.. Jouduttuaan ''epäilevien . senaattorien puhuteltavaksi Yhdysvaltain sih laministeri Robert McNamara sanoi; että E'.elä-Vietnamissa nyt käynnis.sä oleva "rajoileltu .sola", voidaan voittaa joutumatta suurempaan .sotaan Kiinaa vastaan. " E p ä i l e v ä t senaattorit", pelkääviii Yhdy.svalloissa sitä, että heidän halli-tuk. sensa "avoimen pään" sotapolitiikka voi. johtaa Vietnamis.sa .soraan Kiinaa vastaan. Heidän yksi huomatuin puhemiehcnsä, senaattori J. William Fulbright sanoi viime viikolla, etiä hänellä on "vaikeuksia" halli'.il:^ sen ohjelman ymmärtämi.se.s.sä, ja tä hallituksen larkoituk.sena on "li."-.-! tä rajattomasti voimiaan voiton saavuttamiseksi Vietnamissa". ; Mr. McNamara myönsi, että Yh-dysvahain sotaohjelmaan sisältyy se vaara, että Kiina tulee vedetyksi Vietnamin .solaan. Mutta hän puolusteT kuitenkin hallituksen.sa kurjaa ohjel-^ maa vakuuttamalla, että jenkkihyök-kääjät voivat " v o i U a a Vietnamin .so dan joutumalla suurempaan solan;. Kiinaa vastaan", kuten Andrew Hamilton- niminen kirjeenvaihtaja licilol-ti Washingtonista rriaaliskuun 4 pnä. Näin .selitti aikanaan myös kenraali McArthur Korean ;hyökkiiyksiä • laajentaessaan, multa tulos oli loiseii-lainen. Mutta vaikka McNamara olisikin nyt oikeassa Kiir.iui suhteen tä.ssä asiassa, hän häkeltyi lämän .sclo.sluk sensa yhteydessä . myöniämään, että Toufe syjrttää Englantia Dakar. — Guinean presidenUi Se •valeuskoisia", jotka käyvät joko ! •*'"-^'>"' ^'""^ ^"g" enemmän tai lähemmän säännöllisesti ^""^ Järjestänyt kirko.s.sa, vaikka eivät monessa la- C;';""''" vallankaappauksen jos.sa pre-sidentti Kwame Nkrumah syosiun misia ihmisistä "näyttelijöitä" eli Todistuksiako? pauksessa yrjläkään elää ja loimia Jeesuk.sen opetuksen mukai-icsii. Olkoon uskontokysymys — uskominen tai uskomatta oleminen — omantunnon asia niin, ettei sen peru.steel-la'loukata .ketään. Omalta kohdallani olen kuitenkin sitä mieltä, että niin kauan kuin on sanavapautta, meillä, pitää olla vapaus keskustella myöskin kirkkojen kuten muidenkin maallisten laitosten ja järjestöjen asioista'. . : ,• Tietoinen käsi ulottuu kauaksi, kuten sanotaan. Siksi väärin vaieta siitä, minkälaista kielteistä roolia eri kirkot ovat yhteiskun-laelämä. ssä vieneet ja vieläkin vievät aivan liian usein — IS. vallasta. Guinean demokraattisen •puolueen kokouksessa pitämässään puheessa Tuure sanoi, että kaappauksen suunnitellee! "rikolliset joutiival' kalliisti maksamaan rikoksestaan lähitulevaisuudessa"..' : - • :.... Toure sanoi kat.sovansa, että hänen maansa on .sotatilassa. — Lujitamme riippumalfomuultamme ja hallitu.syal taamme. Juuri Guineas.sä meidän on pysäytettävä imperialistien rikolliset ol,i. si. m""i.e"l,e"s'.t'ä!n".i kädet. , j^o tka kuristavat Afrikkaa, hän sanoi. ... miniiniittinuniiiuifliiiiiiniiiiiiiiiiiiiiniiiiiniiuiiMnuiiiiiiiiuiii OVATKO AMERIKKALAISET MIEtETTöMIÄ ? Yhdysvaltain .ohjelman mahdoton luonnottomuus ilmenee siitä, että samalla kiin siellä saarnataan eekä rauhasta että sodasta, siellä ollaan loukk,nanluneita siitä kun maailma suhtautuu epäillen Yhdysvaltain rehellisyyteen . . . Asiain kehitystä seuraavien on pakko toisinaan aprikoida että onko Washington järjissään. Mr. Johnsonin kasvot, hänen äkkinäiset ja ristiriitaiset aloitteensa, osoittavat hänen mielentilansa epäjärjestyksen. Tämä mies on sidottu sotaan, mitä hän ei halua hävitä, samalla kun hän ei tiedä mitään keinoa vapauttaakseen itsensä siitä. —- Paris-Presse L'Intransigeant. LUBKE AFRIKASSA liittinen tehtävä Afrikassa". Tämän opin muikääri ne valtiot, jotka.hylkäävät Bonnin perusteettomat vaatimukset ja pyrkimykset pitävät yllä kauppasuhteita Saksan demokraattiseen tasavaltaan, joutuvat" Bonnin hallituksen; karkean painostuksen kohteeksi; Helmikuussa 1965 Saksan demokraattisen tasavallan, hallitiis avasi Tansanian pääkau-pijngissa oman pääkonsiilaattinsa. Bonn ryhtyi heti toimenpiteisiin ja vaati Saksan demokraattisen tasavallan konsulaatin sulkemista Dar es Salaamissa. Kun Tansanian hai litus kieltäytyi alistumasta tähän. Länsi-Saksan hallitus ryhtyi talou dellisiin pakotteisiin paljastaen itsensä Afrikan kansoille poliittisena kiristäjänä. Vjinie vuoden toukokuussa Hallsteinin oppi koki vieläkin murskaayammäri tappion, kun kymmenen arabivaltiota katkaisi diplomaattisuhteensa Saksan liitto-tasavaltaan. Varsin merkittävää ön myös, ke-netLänsi- Saksiin hallitsevat piirit lähettivät matkalle "Afrikan kansojen ystävänä": Jos Heinrich Lubke ön jonkun ystävä Afrikassa, niin ensir sijaisesti: lotukiihkollijanä ' Ver vvoerdin. Eräässä julkisessa puheessaan Liibke ilmoitti:; "Etelä-Afrikan tasavallassa saatu suuri kokemus! alkuasukäskysymystä ratkaistaessa saattaisi olla hyödyllinen myös mull le Afrikan maille; . . . Alkuasiikäs ongelma pn Etelä-Afrikan tasavallassa hyvissä, käsissä". Nämä rotukjihkoiset mielipiteet sopivat täysin yksiin Heinrich LUb-ken natsilaisen menneisyyden kans- .sältöä, joka äskettäin ilmestyi So- sa. Hitlerin hallitessa hän oli eräs dan ja Fasisminvastainen Työ ry:n sen ryhmän johtaja, jonka tehtävä Heinrich Ltlbke suorittaa 3-viik-kpisen matkan Afrikkaan. Hänen reittinsä kulkee Kenian, Madegas-karin, Kamerunin, Togon, Malin ja Marokon kautta. Tämä on Länsi- Saksan presidentin viime vuosien aikana kolmas malka Afrikkaan. Bonnin hallituksen tiedoitusleh^ tinen mainitsi tämän vierailun tärkeimpiin kuuluvaksi tehtäväksi pyrkimyksen "taata Afrikan maihin entistä laajemmat taloudelliset yhteydet". Bonnin kehitysmaille antama •'apu' ei ole suinkaan pyyteetöntä. Sijoittamistaan pääomista Länsi- Saksa saa korkeita voittoprosentte-ja, multa käyttää tätä "apuaan" myös taloudellisena ja poliittisena painostuskeinona: kehitysmaita vas taan. Aikanaan liittokansleri Ludwig Erhard ilmoitti taloudellisen avun" tehtäviä määritellessään- •'On välttämätöntä vaikuttaa tällä tavoin kehitysmaiden talouteen, jotta niiden taloudelliset järjestelmät eivät olisi ristiriidassa meidän poliittisten katsomustemme kanssa". Henrich Lilbken Afrikan vierailun poliittiset tehtävät määritteli aikakauslehti Spiegel seuraavasti: "Hallsteinin oppi sekä idän ja lännen vastakkaistaistelu ^ siinä Bon nin lähetystön stantlardimainen po- Alaston diktatuuri Helsinki. — Otsiko.ssa mainitulla kahdella sanalla voi luonnehtia Väkivalta kansaa vastaan-kirjasen si- Tilatkaa Vapaus! kustantamana. Kirjanen jakautuu kolmeen lukuun eli osaan. Ensimmäinen käsittelee tapahtumia vuosisadai alusta 20-luvun loppuun, toinen osa 30-lu-kua ja viime sodan tapahtumia ja kolmas luku sodanjälkeisiä tapahtumia aina tähän päivään .saakka. Vaikka kirjanen oienestä koostaan joiituen ei voikaan olla mikään tyhjen ävä historiateos, on siihen saatu mahtumaan kaikkein oleellisin näiltä aikakausilta, kaikki ne tosiasiat, joista porvarillinen historiankirjoitus vaikenee tai joita se vääristelee. Kirjasen todistusvoima on vakuuttava. Kirjoittajat ovat nähneet paljon vaivaa kaivaessaan esiin kaikki ne koti- ja ulkomaisten lehtien .ausunnot, lakipykälät ja vai tiomiesten todistukset, joita ei taitavinkaan taanlumuksen propagandisti kykene kumoamaan. Kirjasen voi luokitella todelliseksi dokumenttiteokseksi, joka vankkoihin tosiasioihin nojaten riisuu alastomaksi oikeiston väkivaltarintaman ja paljastaa sen aikeet tänäkin päivänä niiden omilla lausunnoilla ja teko-siliä. Mielenkiintoista on panna merkille, että kirjasen tendenssi ei ole Fuoluepoliiltinen, vaan palvelee koko rauhan ja edistyksen asiaa. Ei ole lainkaan yliammuttua sanoa, että ymmärtääkseen tämän päivän tapahtumia on ensin tutustut-lava kirjasessa esitettyihin asioihin. Tämä pätee hiin nuoriin kuin vanhempiinkin, kaikkiin nähden, jotka haluavat mairitella kantansa aikamme tapahtumiin ja ottaa asenteita rauhan ja väkivallan suhteen. nä oli rakentaa erittäin salaisia so.- tilaallisia kohteita fasistien keskitysleireistä saadun orjatyövoiman avulla. On säilynyt mm. eräiden kes.- kitysleirien piirustuksia, jotka Hein rich Liibke on omakätisesti allekirjoittanut. Näissä leireissä kuoli tuhansia viattomia ihmisiä, ja heidän kuolemastaan on vastuussa myös nykyinen Saksan liittotasa vallan presidentti. Aineistot Lilbken rikoksista ihmisyyttä vastaan on luovutettu Länsi-Saksan oikeudel^ le. Liibke on yhä vielä korkeassa virassaan, koska Länsi-Saksan valtion koneisto on täynnä miehiä, joiden valkoisten l i i v i en takaa kuultavat ruskeat natsitahrat. — DMITRI GUDKOV. Nykyaikaista Amerikkalainen Mrs. Smith on saapunut lomalle P~ariisiin.~ Len'- tokentällä passiviranomaiset tiedustelevat häneltä: -^Oletteko naimisissa? •••—.Olen. — Onko Teillä lapsia? — On, kolme. — Onko Teillä ketään heistä mukananne? — Ei. John palvelee parhaillaan Länsi-Berliinin varuskunnassa,; David on Santo Domingossa ja Bert Vietnamissa. — Ja^Teidän miehenne? • — Hänkään ei valitettavasti voinut tulla mukaan hän on parhaillaan esitelmämatkalla. — Mistä hän esitelmöi? — Neuvostoliiton sekaantumisesta vieraiden maiden asioihin. PÄIVÄN PAKINA OLIPA KUMMA "TAKUUMIES" Sanotaan, että kyllä vakka kan-ten. sa hakee. Tällä taikoiletaan^^usein joko läheisempiä tai etäisempiä ystävyyssuhteita. Ystävyyltäkiii on tietenkin monta' eri sorttia, mutta läheistä ja ' kestävää ystävyyttä ei voi olla esimerkiksi maanticryövärin -ja hänen uhrinsa välillä. Mutta jos kaksi maantierosvoa tutustuu keskenään, ja harjoittaa aikansa yhteisvoimin "ammattiaan" niin heidänkin keskuuteensa voi köhittyä losiystävyys, vaikka tavallisten kuolevaisten keskuudessa on .sellainen käsitys, että alamaailman miesten ystävyys on yhtä heikoissa kantimissa kuin on rahamaailman herrojen ja matamien välinen rakkau.s. Kansakuntana me canadalaiset saimme viikon vaihtees.sa sellaisen "ystävän" jotta voidaan sanoa; 01- tawaii hallitusherroihin viitaten, että "kyllä vakka kantensa hakee" samalla kun tavalliset canadalaiset rukoilevat itse mielessään hiojan varjelusta sellaisia "ystäviä" vastaan. Puhe on tietenkin siitä, kun "itse' Ylidysvaltain ulkoministeri Dean llusk oli erään Washington-in uutisen peiusteella"puolustar nut" sitä kun Canada — Kan.sain-välisen valvontakomissionin jäsenmaana — ei ole antanut .sotilaallista apua Yhdysvaltain likaiselle .sodalle Vietnamin kansaa vastaan. Ko. Globe and Mailin uutisissa viilataan siihen tosiasiaan, että Yhdysvaltain kongressissa on monta kertaa annettu "koirannuuskaa" Canadalle siitä kun rajan tältä puolen ei ole lähdetty "soitellen sotahan" jenkkihyökkaäjien puolesta. Mutia nyt tapahtui ensimmäinen kerta siten, niin tässä uutistiedos-sa selitetään,; että USAn hallituksen toimesta annettiin virallinen siunaus sille kun Canada ei olo lähettänyt asevoimia Vietnamiin. Mr. Ruskin kerrotaan perustelleen tätä kantaansa noin nimeensä:' -; Me uskomme Kansainvälisen valvontakomissionin olon jatkumi- .seen j a aktiivisuuteen . . . sillä v,^ 1954 neneven konferenssin muodostama valvontakomissioni on tärkeä siksi kun Etelä- ja Pohjois- Vielnam tuntuvat pitävän Geneven konferenssin koneistoa yhtenä keinona rauhanneuvottelujen, hyväksi. Toisin sanoen valvontakomissiota pidetään nyt AVashingtonissa jonkinlaisena "hätävarana", j a Ca-nadaa, valvontakomission jäsenenä, käyttökelpoisena renkinä. Rusk sanoi toivovansa, että Canada voisi olla sellaisessa asemassa (ei sotivana osakkaana) että se^ voisi edistää kiistan ratkaisua Geneven koneiston avulla. . Sivumennen sanoen viimeksimainitun virkkeeseen sisältyy VVashingtonin eräs sanaleikkikin^ Jouduttuaan maailman yleisen mielipiteen painostuksen kohteeksi, Washington on viimeaikoina selittänyt, että sekin on valmis neuvottelemaan Vietnamista "Geneven sopimuksen perusteella". Mutta koskaan ci Washington ole vielä sanonut, että se on vai-, mis "neuvottelemaan Geneven sopimuksen toteuttamisesta". Tässä on tietenkin suuri ero. Käytännöllisesti katsoen Washington on hyökkäyssodallaan "repinyt riekaleiksi" Geneven sopimuksen ja olisi nyt valmis "neuvottelemaan" tämän Geneven sopimuksen repimisen pohjalla jostakin uudesta "sopimuksesta". Ja tSniä aikana j o l l o i n kysymys on Geneven sopimuksen noudattamisesta sekä p u h e i s s a ^ l t ä teoissa, koska Washingtonkin on antanut juhlallisen lupauksensa, että se "kunnioittaa Geneven sopimusta", vaikka USA ei allekirjoittanutkaan sitä. Kaikessa anteliaisuudessaan mr. Rusk meni edellämainitun uutis-tiedon mukaan niin pitkälle, että hän oli sanonut: "Minä el painostanut mr. Martinia (Canadan ulkoministeri Paul Martin) mihinkään muunlaiseen osallistumiseen tässä vaiheessa (at Ihls point ). Hänen mielestääi; Canadan "avustukseks i " riittää tällä kertaa se, että olemme "hälävarajärjestössä" ren-kipoikana ja annamme kansakuntana moraalista sivustatukea lähettämällä "humanlsta avustusta" Saigoniin' Varjelkoon Jumala meitä kansakuntana tällaisesta ystävästä. — Känsäkoura. ' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1966-03-10-02