Vapaus, December 13, 1921

              VAPAUS
Eatordas^
TO««<eTi People in Canada.
Täreyistä 60c. JnUtakin iiiiäksl). Kihläaa- ja avioliitto
aniinltmmotneten yhteydessä 92.00 kerta;-i-Aviocrpil.
BOtuk£*t $2.p0ikerta (2 kertaa ?3.00. — Syatym&Mo.
PiisBetiSLOO kfrfa,r~. Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
fl.00 kerta (8 kertaa $2.00). — Kaikista ilmötnksiöfcö,
Joiptaji ole Hopimusta. tulee rahan seurata mokana.
Canadaan yksi vk. ?4.00, puoli vk. $2,25^ kk.
§1.50Ja.yk8i,kL,7gc..;•.: ' • • - f ' : v •.^.:^,.:'v
' Suomeen, yksi vk. |5.60, puoli vk.
TilauksiarioitJ^ ei seuraa^^r^ tulla läfaettamään
paitsi asiamiesten joilla on takankset. ^
Vanäuden konttori ja toimitua on Liberty Building,,
Lomnee k Puhelin 1038. - Ppst,osote: ^^^^^^^
Bo» 69.
• JOB ette mUloin tahansa saa V88tau«ta^ ensimaiseen
.feirjeeseenne. kirjottakaa, uudelleen Inkkeehoitajan per-
'eoonallisella nimellä.-' ';„., . .
j . V. KANNASTOr TJihkenhoitaia.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
cond claBämatter. ' i
m-
M":
Järjes^n konferenssi
Viimeisten vuosien ajalla'Canadankin työväestö, sa­moin
kuin koko mailman työväenliike on elänyt siirty
miskauden aikaa, jolloin olemme saaneet nähdä vanhan
sosialidemokratian hukkJivan mailraänsodan aukkoihm
ja raunioihin, samoin kuin olemme nähneet käyvän
muunkin, vissillä kapitalismin kehitysasteella synty­neen
työväenIii,kkeen,.joka pyi jo on aikansa elänyt.
Me olemme saaneet nähdä kaiken sen työväenliikkeen
häviämisprosessin joka ei olc'kyennyt ottamaan ajasta
vaaria eikä menemään eteenpäin. Tämä prosessi on
vaikuttanut meidänkin Canadan suomalaiseen työväen-liikkeeseen,
me olemme/olleet saman 8|Jrtymiskauden,
saman mailman työväenliikkeen kuohunnan keskellä.
Ja vaikkakaan Järjestömme ei ole suinkaan pahotellut
vanhan, mädäntyneen sosialidemokratian häviämistä,
vaan on päinvastoin vointinsa mukaan jouduttanut 80ii
loppua, ei se öle kyennyt muuttamaan tilannetta eikä
jouduttamaan tap,<|il}tumia niin nopeaan kuin se olisi
holuhnul. ' Ölernraiö- kylläkin astuneet valmiiksi mail-man,
proletariaatin kumouksellisen liikkeen rappukäy­täville
ja odottaneet siinä, käydäksemme, yhdessä tä­män
maan'nousevan ja luokkatietoisuuteen heräävän
työväen* kanssa'portista sisään, ^ ' - » ' '
' ' Tämä onf kuvannollisesti sanottuna, ollut Järjestöm-me
asema viime vuosina. Sen on täytynyt pysyä itse-
' naisena ja sellaisena olosuhteitten mukaan olla henki-
. sessä yhteydessä vanhan raunioille syntyneen uudem­man
kumouksellisen työväenliikkeen kahssa.
Unita aika ja tilanne, jota olemme hartaasti odot­taneet
» on vihdoinkin saapunuti Nyt on, tämän maan
työväki ryhtynyt'uudeU, työväen luokkapuolueen pe-irustamishommiin,
ja Järjestömme on heti valmis astu­maan
mukaan,"/ ,
Järjestjhnme itsenäisenä ollen on sisäisiä asioitam
mekin ollut vaikea järjestää. On kaivattu Järjestön
> edus^jakokousta, joka on välttämättöniyys, jotta osas-
' tomme ja jäsenistömme,'kautta laajan maan .voitaisiin
' sitoa ja liittää elävään, eliipelliseen ja solidariseen
yhteistoimintaan. .Mutta laajassa maassa, sellaisessa
kilin Canada, tulee edustajakokous maksamaan tavat-tomaii
paljon, joten kokousta ei Jvbida pitää, ellei ole
aivan huutava puute sellaisen pitämiseen, ja kun on
ollut juuri tärkeä syy odottaa maankielisen työväen-
'liikkeen kehitystäi jotta voitaisiin menestyksellisesti ra­kentaa
suhteemme siihen, niin on edustajakokous jä­tetty,
pitämättä. Sitäpaitsi oii Järjestömme toimeen­paneva
komitea hqidellut asioita Järjestölle tyydyt­tävällä
tavalla^ vaikeissa tilanteissa hyvinkin taitavasti;
jotenf ei ole «senkään puolesta ollut syytä kiirehtiä ko-
. kouksen pitoa'ennen''aikojaan.
" 'Nyt kun uud,puolue on synnytystuskissaan, on
Järjestömme toimeenpaneva komitea ^ tehnyt esityksen
supistetun edustajakokouksen --- Järjestömme konfe
renssm-rr pidosta. Toimeenpanevan komitean menet-
' tely tässä suhteessa on mielestämme aivan oikea ja
niin ollen ansaitseisi tulla hyväksytybi. Olisi suotta
nyt tuhlata agitatsioni- ja valislustyöhöia kipeästi tarvit­tavia
varoja tuhansia dollareita, pitämällä varsinaisen
laajemman edustajakokouksen. Toimeenpanevan komi­tean
esittämässä konferenssissa, esitetyn edustusperiaat-teen
mukaan, on Järjestömme jäsenistöllä tilaisuus eri
osista maata, saada mielipiteensä yhtä hyvin julki ja
esitettyä sekä Järjestön sisäisissä asioissa, että sen ulko­naisia
suhteita määriteltaesä, kuin olisi laajemmassakin
edustajakokouksessa. Kun lisäksi konferenssille on ti­laisuudessa
jokainen osasto esittämään alustubiaan ja
esityksiään, niin tulee Järjestömme kaikkien osastojen
ja koko jäsenistön mielipide edustettua tällä supistetul-lakin
edustajamäärällä. .
Me toivomme siis, etta Järjestön osastot .antavat
täydellisen hyväksymisensä toimeenpanevan komitean
toimenpiteille ja ryhtyvät nyt jo kiireellisesti käsitte­lemään
järjestömme konferenssille esitettäviä asioita.
Samaan aikaan pideltävästä uuden puolueen konvenUo-nista
teemme selkoa myöhemmin.
Jo Rumanian puoliieei2<masidea sikm^ sattui maan
työväestön ja vallössaolijain välillä valeelta selkkauk­sia.
Sodan pasliyimsm jälkeen pelkäsivät romanialai­set
kapitalistit ja junkkerit työväenluokan imlsbevjV
tumista ja panivat siitä «yyetä kSynttia jarjestelmal'
lisen työväenliikkeen vamon ja tukabuttamisen. Halli'
tus ei jättänyt käyttämättä mitään. tilaisuutta y^jp-takseen
ja asettaakseen syytteeseen työväenjohtajia.
Tässä merä^lyssä el kuitenkaan ollui Rumanian
riistäjäluokalle kyllibL Salatakseen yleisten rahavaraa-tojensa
ryöstön: ja mitään häikäilemättömän keinotter
lun sekä estääkseen työväestöä pääsemästä ti^olsuuteen
yha kasvavasta kurjistumisesta oli työnriistajäin ryh­dyttävä
erikoisempiin toimenpiteisiin. Tässä* tarkoituk­sessa
^bittiin «konimunistisia' salaliittoja» ja työvä
estolle koetettiin uskotella, että sosialistinen työväen­liike
oli syypää maan taloudelliseen ja rahalliseen
vararikkoisuuteen.^
Ja kapitalistinen hallitus onnistuikin suuressa : is­kussaan
työväestöä vastaan. Vuoden 1,920-lokakuus­sa
provoseerMi se^in suurlakon ja käytti, hyväbeen
tätä tilaisuutta kuristaakseen proletaariset puolueet ja
ammattijärjestöt sekä vangitakseen ja asettaakseen syyt­teeseen
johtavia työläisiä. Työväentalot hävitettiin,
puolue- ja^ammattijärstÖkassat varastettiin, lehdet lak­kautettiin
ja työväenedustajat suljettiin parlamentista.
esimerkeistä: muudan nuori ylioppi­las
antoi eräästä kirkontornista suurlakon alkamismer-kin.
Hän vangittiin ja istui telkein takana kokonaisen
vuoden tutkimatta tuomitsematta.
Mutta hallitus ei tyytynyt näihinkään rjaakalais-tekoihin.
Rumanian 'porvaristo pelkäsi^ että maan
työväestö saiöi tartuntaa naapurimaalta; Neuvosto-Ve­näjältä
ja hautoi uutta iskua. Salattiin ammatillisen
kongressin kokoontuminen. Kongressi oli loukku,
johon ho^^^
verit.
Selityksen varjolla, että K5)mmuriistisen Intematio-nalen
periaatteiden tunnustaminen merkitsisi vaaraa;
porvarilliselle valtiolle» vangittiin toukokuun i5 p:nä
kaikki ne kongressiedustajat; jotka olivai kannattaneet
liittymistä Punaiseen Anunatilliseen; Intemationaleen,
Siitä lähtien ei vangitsemiset ole lakanneet. Eniten kär­sivät
tästä raa*asta vainosta toverit Bessarabiassa. Sie-benburgissakaan
ei tarvita työläisten vangitsemiseen
sen pätevämpää syytä kuin että hän lukee työväenleh-teä.
• • j
V Vangittujen proletaarien kohtelu on uskomattoman
kurja.- Tuon tuostakin ryhtyvät vangitut nälkälakkoon;
protesteratabeen kurjuuttaan ja väkivaltaisuubia vaso­taan.
Ja sybyllä saatiin tjetää, että Jilavan vanki'
lassa olleet vanjgit oli kaikki ammuttu, niin että heitä
vastaan nostettu kuuluisa komiuunistijuttu kävi tM
peettomabii - / ' , -
Ja samaan aikaan jatkuu maan talouskurjuus, va­luutta
halpenee, proletariaatin kurjuus kasvaa,, mutta
voitot; nk.suurenevat! Tässä muutamia -todistuksia: ;
'Pal,oöljy-yhtiöKometa». jonka osakepääoma tekee
10 miljoonaai saa: vuosivoittoa 5,6 miljoonaa. Palo­öljy-
yhtiö Sirius, pääoma 20 miljoonaa,; voitto • 7,7
miljoonaa. Götzin sahalaitos, pääoma 16 miljoonaa,
voitto 10 miljponaa. Sokeritehdas Kitila, pääoma 5,2
miljoonaa, voitto 3 miljoonaa. Kirjakauppa- ja kus­tannusliike
Socee» pääoma 1,76 miljoonaa, voitto 3,2
miljoonaa.: Höyrylaivaosakeyhtiö Miritima,, pääoma 5
miljoonaa, voitto 3,2 miljoonaa; Reschitzan kaivos,
pääoma 99 miljoonaa, voitto 26,5 miljoonaa.
V Nähdään; että kapitaali voi hyvin, vieläpä erinomai­sen
byvin. Kun on isketty veriin oman maan työväen­liike
voidaan ; ryhtyä sotMetkeenproletairista'
jää vastaan. Sillä sitä vaatii riimanialais-ranskalaisen
kapitalistikoplan etu. Tehtaissa, työpajoissa, pelloilla
uurastava proletariaatti aniakoon kanuunanniuan. Elä­köön
Suur-Rumania! ^ :i
Käyttääpä sUtä et^ sykyhiezi
«bysräaika» alkaa vähitellen raotta-msan
varäoalsteo canadalaisf^skiQ
^Släisten silmiä. Sota-sjan !raoBia>
us, jolloin jokaisella oli «työtSJs
mokaa» on ohi, ailtä on vaanmuls'
to jäleHä. Ne'muutamat sentit mi­tä
Euolivydtä kiristämällä saatiin sa-.
depaivän varalle ovat aiko3'3 jo syo.
ty. Yhdessä ulkomaalaisen köyhälis-t5n
kanssa joutuu maan varsinainen
rahvas tydttömänä ja viloisena vär­jöttämään:
Tästä on^'seurauksena
että yhä useampi työläinen on pa-koitettu
ajattelemaan jotain olevan
vinoisa-nykyisessä ybteiskuntajärjes.
telmässä. Huomattuaan tämän sei­kan
on seuraavada ehtona järjesty­misen
tarve. Siksipä onkin alkanut
koulua ääniä puolueen perustami­sesta,
joka todella vastaisi iydläisten
heräävää luokkahenkeä ja katsomus^
ta;. Kpten Vapaudesta näemme on
siemen tämänr asianeteen kylvetty
• T - työläisten velvollisuus on katsoa,
että se kantaa hyvän hedelmän; Ga
nadan S. S. Järjestöäkin: on kehoi-tettu
ottamaan osaa; tämän puolu.
een perustamiseen* ja tietenkin me
otamme ilolla osaa sellaiseen tehtä­vään.
Näemmehän me siinä viime­aikaisten
toivomuksiemme. toteutumi­sen
: vihdoinkin tapahtuvan. Meidän
tehtävämme on vaikuttaa. voimiem­me.,
mukaan siihen suuntaan että
tästä syntymässä olevasta puoluees­ta
todellakin tulee vallankumouikBel-listen
työläisten todellinen toiminnan
ah joi, joka kykenee lietsomaan, val­lankumouksen-
Ifeimua korkealle työj-läisten
keskuuteen.Tämän puolu­een
perustamisen kautta aukenee S.
S. Järjestön jäsenistöllekin entistä
avarampi työmaa. Nyt ei enää tar­vitse
seistä sivussa sen < verukkeen
perusteella, että järjestö on itsenäi­nen,'
sillä luonnollisesti me tulem.
JTne siihen yhtymään heti Jcun alku-valmistukset
on suoritettu.
Järjestömme ylimääräinen edusta­jakokous,:
pidettynä samassa paikas.
ea ja samalla aikaa puolueen pe­rustavan'
kokouksen kanssa, on hyr
vä- ja käytännöllinen suunitelma,
edustajilla on niinollen tilaisuus seu.
rata ja jonksa herran vaikuttaa puo^
lueen pemstuben laskemisessa oi­keaan
suuntaan. - Tällä ei suinkaan
tahdota eanoa sitä, että meidän pi.
täisi ottaa /i^Jlemme jonkinlaineo
johtajan pikka pernstettavam puo-luesesa;
vaan ainoastaan antaa neu­voamme
ja apuamme perustuksen
luomisessa.' • , • -
Järjest&mme edustajakokous T. P.
Komitean suunnitelman mukaan ei
tosin tule kovin' monilukuiseksi,
mutta kaikesta huolimatta ^e tällä­kin
tavalla jär;|estettynä poistaisi ki-peiminän
taipeen järjestön sääntö­jen
ja menettelytapojen ausimises-sa;
Eikä suinkaan ole sanottu että
suurilukuisempi kokous voisi pal­jonkaan
parempaa jälkeä jättää, silE
sääntöjen A ja menettelytapojen laati,
minen riippuu kokonaan edustejien
luokkatietoisuudesta eikä lukumää­rästä.
Osastojen ja järjestön jäsen-^;
ten on nyt toimittava - viipymättä,
asioista on keskusteltava ja päätet­tävä
nopeasti. Sibipä velttous pois
kokonaan. . ^illä eipä tosiaan ole
enää liian aikaista ryhtyä herätys-työhön
täälläkin; muun mailman ol­lessa
jo vallankumouksen pyörteis­sä.
Suomalaiset työläiset! Teidän vel­vollisuutenne
on nyt yhtyä S. S.
Järjestöön jos kerran haluatte olla
mukana työläisten taisteluissa, ei
ole mitään syyt^ pysytellä syrjässä.
Tutkaa mukaan, luomaan tiukkaa
Tallanlnimouluelliita puoluetta!-
Nyt jos koskaan on otollinen aika
toimia "työväenluokan vapautuksen
eteen. Meidän velvollisuutemme on
olla, takomassa yhtä ^rengasta lisää
siihen ketjuun, jolla nouseva pro.
le^tariaatti kahlehtii maailman pa-'
himman- hirviön — kapitalismin.
Luojcaamme perustettavana ole­vasta
puolueesta se yhdysside, joka
lopullisesti liittää Canadan työtäte.
kevän väestön- yhteen ja saattaa sen
kiinteään yhteyteen koko mailman
vallankumouksellisen k ö y h ä listön
kanssa — Kolmannen Kansainvälisen
kautta.
Sudbury 12-6-21. H. Elimen.
— Vanhassa synnyinmaassamme on taas raskas aik« i
5 monen omaisetr isä ja äiti^veU. ja^^^^^ sekä sangaj^Jf
2 viattomat lapset ovat; puutteessa. He kaikm oieDtavau^ff^^
5 jLUolenjMieu i6:*dot?tavat pientö apu ..'^mm
1; : j^arfaain apu on pieni rahalä^
^ Sen voi lähettää meidän kauttamme.
iailiiii tapabtyiieii ilmapiuristä
5 >ostissa^ 15c kaikilta sunimiia. Sähkösanomalla $3.50 b i i ,
5 Kysykää er&oi^tBsia suurille summille.
Toiminta-nopeaa ja perillemeno varma.
. 3fU 2000 eri lähetystä tehty: jo tänm vuoden ajalla.
S lähetetyn raJianaryotahän mennessä tällä vuodella,sli $50 (j,
5 Eahäa välitetään myöskin kaikkiin Suomen panneihin. '
I Torontossa; ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 177
liliii^iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiHiiiii^
Kauppavaihtoa on' «ekin.
Canadan kauppavaihto on. nykyi­sen'
pula-ja, työttömyyskauden valli-tessaj
kuivunut miltei ::olemattomiin,
ja jo yksinpätoivorikkaii^matkin ai.
kav^t älyämään^ että- kaiiki .pyörät
yhteiskupte-kbneistossa; eivät ole oi­kealla
paikallaan. : Mutt4 ^ syy, niin
siinäpä'se on pulmaj; jota ei voida,
tai oikeammin ei tahdota huomata.
Koitetaan,'.Jtyllä joskus tutkia niitä,
inutta i ne jäävät aina löytämättä.
Poirvarien, ja muitten nykyisen yh-teiskqntajärjesteJmän
piioltajain on
vaikea lähteä syiden tutkimiseen .al­haalta,'
' pohjasta. Pintapuolisella
tarkastelulla ei päästä mihinkään ja
tutkistelujen tulobet. rajoittuvatkin
siihen, etU voidaan sanoa tilanteen
kyllä korjaantuvan, kunhan aikaa on
terpeebi kuliinut.
— «Joka odottaa «puhdasta» sosiaalista vallanku-jnoUsta,
se ei odota sitä koskaan. Se on vallankumouk­sellinen
sanoissa; mutta ei ymmärrä todellista vallan-
.'kumousta.»:.::'
.v-^"'-:-:- • Lenin 1916.
Moskovan Pravdassa on seuraava selonteko maail­man
kommunistipuolueiden luvusta ja jäsenmääräs-tär
kommunistiseen Internationaieen kuuluu luu^^^
51 puoluetta 2,800,C^^^^
on Venäjänvkommunistlpuolueessa, nimittäin. 5?0,0Ö0.
$eur£wyina Sdcsau: ja Ts^
puolueet, joissa kummassakin on noin 36D,0Ö0 jäsentä.
Ranskan kommunistipuolueeseen lukeutuu 120^000 jä­sentä,
Norjan 97,000,: Italian 70,000 jäsentä. Konunu-nistiseissa
Nuorispintemationalessa on 800,000 jäsentä.
MaHman kommunististen sanomal^^
•julkaisujen lukumäärä on 351, . ;
-~ «Vallankiimdukset ovat liistorian vetureita, sa­noi
Marx. Vallankumoukset ovat \ sorrettujen ja riis­tettyjen
juhlia. Milloinkaan eivät Icansan suuret jou­kot
esiinny niin .aktiivisina uuden yhteiskunnallisen
järjestyben luojina kuin vallankumousaikana; Sellai­sina
aikoina kansa on kykenevä tekemään ihmeitä, as-teettain
edistyksen ahtaaseen; pikkuporvarilliseen^^^^m
taan verraten. Mutta välttämätöntä on, että vallaoJnif
mouksellisten puolueitten johtajat sellaisina aikoina
asettavat tehtävänsä laajemmin jkröhkeanunin, että
heidän tunnussanansa aina kulkevat joukkojen' vallan-kumoubellisen
toiminnan edellä» ollen sen majakoita,
näyttäen heidän kansanvaltaisen ja sosialistisen ihanr
teensä koko suuruuden ja ihanuuden ja osotteen ly^
iman, suorimman tien täydelliseen; ehdottomaan
ja päättäväiseen voittoon.—
Me olemme vallankumouksen kavaltajia ja pettu­reita,
jos emme käytä joukkojen juhlaista tarmoa; ja
niiden vallankumouksellista; innostusta..; leppymättömlSän;
ja uupumattomaan taisteluun suoralla ja päättävällä
tiellä.» " .
Lemn (1^).
; Hiljattain :saimmo lukea :lehdes-tämme
oikein. numeroilla selostettu­na
miten suunnattomasti Canadan
vienti ioU vähentynyt. Seurauksena
viennin -pienenemisestä on' luonnolli­sesti
nykybien tyottomyysi 'Sitä pe­lastaakseen
koitetaan, pitää yllä jat­kuvaa
ääntä'niitensuojelostulU^^
siyat työttömyyden suurena rat­kaisijana.
Oletetaan tunuttain, et­tä
kun ulkOniaatta; tuotaville tava-.;
roille saataisiin: korkeita; suojeloslulv
leja, oltaisi siten tilaisuudessa estä­mään
^ ulkomaalaisten -tavaroiden
maahan tuohti ja saataisi canadalai-set
kuluttamaan ja käyttämään koti­maisia
valmisteita./; Canada kuiten­kin
on vielä verrattain pienellä asu­kasluvulla
;varu8tettu: maa, jojkavas-toin
teollisuus on kehittynyt paljon
korkeammalle koin mitä kotoinen
tarve edellyttää ja taVjaroite voidaan
valmistaa suunnattomasti paljon
enemmän kun tarvitsemme. Luon­nollisena
seurauksena tästä on ,että
ylituotantoa, olisi saatava mailman
markkinoille, mutta mihin. Europan
maat ovat vararikossa.-; Sota on
niellyt ne putipuhtaaksi, joten ne
ovat ostokyvyttömia. Eisiis ole toi­voa
tavaroiden viennistä Europaan,
sillä eihän kapitalistit ole niin tuh­mia,
että beittaisivät tavaraa sellai­siin
paitköiliin, mistä ei yoida taata
varmuotta-mabun saamiselle.
jotka estävät Canadassa ja muualla
valmistettujen tuotteiden sinne vien-r
nin^ Tämä osottaa, että suojelustul-lit,
joilla valtapuolueemme ratsasti­vat
Tiiin suuriäänisesti vaaleissa, ei-kykene
.tilannetta helpottemaan,'los-ka
toisella maalla on samallaiset
mahdollisuudet suojelustulleilla' es­tää
tuotteittemme ulosviennin:
Pulakausi ja sen yhteydessä kulr
keva työttömyys ei voi "ratketa por­varillisilla
reformeilla ja kun asiat
ovat samanlaiset koko mailman ka­pitalistisissa
maissa on Canadan tyy­dyttävä
siihen' kauppavaihtoouv mitä
sillä nykyään on. Ainoa Yhdysval­tain
ja Canadan välinen vaihto joka
on Jisääntymään :päin; on väkijuo-main
'Yhdysvaltoihin Canadasta ku-lettaminen
ja taas Yhdysvalloista ha.
ettavat avioerot. On:nimittäin niin
hullusti, että:Yhdysvallat on koko­naan
kuiva joten canadal. väkijuo^
makapitalisteiila' on mahdollisuus
sinne tuotteittensa myymiseen. Ca­nadassa
! taas on vaikea saada avioe­roa,
jonka vuobi huomattavat mää­rät
canadalaisia pistäytyy rajantaak.
se, jossa avioeron saa paljon helpom­min^
Ainoastaan sillä alalla on vaih­dossa
tapahtunut lisäännystä mUtta
kauppaahan on sekin. ,
se, että mailmankuulu venäläinen
laulaja Chaliapirt oleskelunsa aikana
Amerikassa ei saa. antaa konsertteja
hyväntekeväisyystarkoitukseen; To­dellisuudessa
asetettiin hänelle ,mai-binpääsy-
ehdoksi se,, että hänen ei
saa sellaisissa -tilaisuubissa laulaa.
; Tälläcvale.vapaamielisyyttä» har-jottevan
«maan : irvikuvalla», »joksi
hyvällä syyllä voimme Yhdysvaltoja
kutsua on tarkoituksena estää- Cha-liapin
antamasta konsertteja sellais­ten
seurain toimeenpanemissa ;tilai-suubissa,
kun Venäjän ystäväin liit­to^
job tekee kaiken voitavansa Ve.
näjän nälänhätäisten avustamiseksi.
Tämä osottaa, että amerikalainen
humanisuus, josta niin paljon on pu­huttu,
on vain fraasi, eikä-itsessään
sisällä muuta. kuin mitä pirullisinta
juonittelua- nälkää näkeviä venäläi­siä
äitejä ja lapsia kohtaan .
'Vieläkö kaiken tuon käsitettyään
voi puhua mailman • «demokraatti-simmasta
» maasta? ' ;
Venäjälle voitaisiin viedä, mutta
siinä on taas paha'pnoli se, että si­ten
ikään^in :jqndujteisia^^^^^^^^^^^^ te^
mään sellaista, joka lujittaisi kapita­listista
järjestelmää hävittävää Neu-vosto-
v^tea.V On siis kapitalisteille
paljon edullisempaa antaa tavaroiden
olla .varastossa Jarvasta sitten finn
ne on loppuun kulotettu alba tuot­taminen
uudelleen. ; Mutta onhan
Yhdysvalloissa rahaa miksi ei kole?.
teta sinne? Siihenkin on olemassa
esteitä. Pystyväthän Yhdysvallatkin
tuottamaan huomattavan määrän yli
oman tarpeen ja vielä; Yhdysval­loillakin
on olemassa suojelustullejay
Kebtaavatlan benkna ihmUyalavyy-
"^e^taan,'; 'y^'-";
Yhdysvaltain loistavasta ihmisys-tävyydestä
on taas saatu kaunis näy.
te, huolimatta siitä, että sitä on
puustettu mitä •kaimeimmilla, fraa­seilla.:
ISutta samalla kun siellä
saarnataan suurin sanoin ihmisystä-vyydestä,
tehdään tuossa «vapaassa»
maassa mitä sntkeammin ihmisystä-vyyttä
loukkaavia telcoja, tekoja sel­laisia,
että eipä uskoisi ellei tietäisi
asian olevan totta. Muistammehan
varsin; hyvin, miten suurella «innos-tuksella
» Yhdysvaltain taholta otet­tiin
osaa siihen pulaan, minkä kato
ja kuivuus Venäjällä aiheutti. Jär­jestettiin
Hooverin avustustoimintaa,
joten alkoipa jossain määrin näyttä-?
mään siltä, etta sieltä taholta jotain
tehdään Venäijän miljoonain nälkäis-,
ten avustamiseksi.' Nälänhätä älu.
eilta saapuneet viestit ovat kuiten­kin
osottaneetj etta namät; toimenpi­teet
ovat täysin .riittämättömät Jo­pa
itse Maksim Gorkij Tukholmassa
ollessaan lauäui, Hooverin .toimenpi-^,
teitten ei suuressakaan määrässä
voivan lieventää nälänhätäisten. ase.
inaa." '
Mutta vaikkakin miehet sellaiset
kun Maksim Gorkij ja monet muut
humanistit huomattelevat :aynstustpi-menpiteiden
•pUutteellisuobista ei
huomautukset tee mitään tarkotettn--
a ja. avustustoimenpiteitä hyödyttä­vää
vaikutusta, pikemmin p^vas-'
toin. Viimeisin osoitus yhdysvalta­laisesta
ihmisystävyydestä nälkäänä^
kevia Venäjän mfljoonia kohtaan on
Kirkko naisten vaatteitten kimpussa.
:;'Äskettäin pidettiin Montrealissa
kirkkolahkokuntein toimesta kokous,
jossa mitä synnillisimpiä epäkohtia
koetettiin etsiä ja korjata sellaisia,
sikäli kun niitä ilmenee. Yhtenä
kauheana pahana löysivät herran vii-,
namäeii' miehet sen, että naiset, ovat
itse: pelsepnupiai sillä'heidän varsin­kin
kesäaikaiset pukimet ovat liian
ohuvia, saattaen siten monet, muuten
siveelliset ja synneistä vapaat' mie­hemme'
tekemään syntiä vissiä käs-kyä'.
vastaan. Yhtenä keinona nais^
ten Viekottelun lopettamisebi löy­dettiin,
sakramentin naisilta kieltä­minen
siihen aöti, että; helmat ha­meessa
pitenee ja puseron kaulus
ulottuu korviin saakb. Onkohan
herran viinamäen; vartijoilla ityöttö-myyttä
kuten meillä tavallisilla kuo­levaisillakin,
kosb" takerrutaan jo
mittailemaan naisten. hameen. helmo­jakin.
•
Sellaiset tietämätömät jntail
kin sitä" ainesta, jolle ki
vastavallaiikumoukseTliset
raalit saavat maalaiOa
kuvia nykyisestä: neuvi,
sesta tahansa.; Mutt^^fe«
'kee tehtäväänsä VenäjäQi:»!
kun ajan kuluttua saanmai
että se opetus, ja kasvati
ta Venäjällä paraillaan;"'
taa hedelmiä.
Vastavallankumonksen hovimestarin
«elitys.
Äskettäin: lausui vallankumouksel­linen
hovimestari Wrangel, joka niin
surkeasti ajettiin. neuvostojoukkojen
toimesta "rosvojoukkojensa.. avulla
valtaamiltaan alueilta eräässä haasr
tattebssa^ jonka :^än antoi «Posled-nia
Novoslin» avustajalle, ettei; hä­nellä
taisteluun neuvostojoukkoja
vastaan rybtyesään ollut ollenkaan
toivoa voittoon,'sillä hän oli saanut
perinnöbi liuonot rosvoilevat Deni-kinin
jätteet; Yleensä Wrangelin
mielestä ei ollut kummaa^ että Koit.
abak, Denikin ja^ Jndenitsh joutuivat
tappiolle, : siDä ne olivat valkoisia
rosvoja, jotka olivat kansalle ristik­si.-
Wrangel sensijaan tahtoi näyt­tää;
että valkoisten venäläisten lii­ke
on oikeutettu ja hän luulee «jos­sakin
määrin» siinä onnistuneensa;
«Poslednia Novosti» ei: kuitenkaan
usko tätä vakuutusta, sillä Wran.
gelin armeijassa toistuivat samat
huonot ilmiöt kun mainittujen', tois­ten
venäläisten' kenraalien: joukois­sa
ja- Valkoset venäläiset joutuivat
huonompaan huutoon Icun koskaan
ennen. . Wrangel pitää bikesta
huolimatta vielä itseään Venäjaii
jflimpariävalianpitäjänL Mv^^
riisin venäläisten kansalliskomitean
puheenjohtaja Kartashev' äskettäin
Callipolissa, ja kertoo tuolta matkal­taan
nähneensä Wrangelin armei.
CANADIAN FRIENDS^ä
RUSSIA TORONTON U
KOMITEAN TIU5t^
LOSTUS
Marraskuulta^ 192t,:
J oukkokokouksista:
Timmins (P. P. Cospm«) j
Kitehener (Ditto) ...
Juutalainen osasto ..,
Venäläisten ja ukrainalaiä-n
ten ......V........; .:...-.i:i|
Venäläisten Nuorten Mia-ten
Osasto
Hulet Wellsin kokonlsesti;
• Yhteensi';!
Kolehdeista:
Bulgarialainen Järjestö ...
.West Lodge Theosopical
Society ..........-•--"•r
Mrs. McLennan
Israelilainen seurakunta
Suom. Sos. Järjestö .......•
Juutalainen Osasto
A. Diaz & toverityöläiset
W. Vlassoff
N. Gudge
T. Chetchum ..........
P. Lewis .."V
Yhteensä
Lahjotuksista:-
Mrs. Goodman -
Herze Sion Club' ~
E. Kohlo & Brot
L Tenät (Espanola)
Cloak Makers Union
M. Saffron (Springiöl) -M
H. Kraner (Niagara Fallä)
J. Kuosmanen —
Miss Held & Ystävät.
yhteenä<<'
Eri osastoilta:
Hamilton
Monereöl
Timmins
Guelph .
Tansseista»
O.B.U
Yhteena
Yhteensä
Menot: flrn»!
Kirjapainotöihin ja - ^ j j !
vtuksiin :";":""rr
Postikuluihin^ ja sahkosan»
T", «
Kbnttoritarpeisun ]a ^
Vuokraa haaleihin ja kon^^
toriin
jan, jätteitä* jotb yhäti käyttävät
vanhoja venäläisiä lippuja ja kruu-nuUa-:
varustettuja kotkavaakunaa;
Niinpä inonnollisesti, sillä Venä­jällä
on paljon ihmisiä vieläkin, jot­ka
eivät tiedä niistä, Buurista muu-töbista
mitään, j o t b v ^
jän vuoden ajalla -ovat anoritettn.
^TJesiöfaTkoitttkMin -r
• r.-•;:.Y6tecnä.<P^
räkäisin pahuteUnja täiek- .
TsbelMen diskonttaa ^
:r'l«ii
Päämajaan, N-'T-tshekki
KuTSsierotukseen- J
summasta —"f