1921-12-13-01 |
Previous | 1 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
f1 •f'*'. •AH' fiistsiiia, JouluL 13 p. ^-Taesdsy Pec IS- »liuun niseitS. {leriassa a lipi-iämims- 3ta, kan Alkoina avampia käsittä. >stelmän a sortoja hai. ,ty kaik-isiin ra-r sellisen)' On ju-rsvallalle, taa huol-ja ennen ägitaatto-ikin aihe t. Sellai. 11a'Jap^- uttamaan ta mikäli iukset se-a toimen-etariaatin lanin työ-is on ke-äii huip-lessa huoman ja sen tä tyoläi. on syynä n yhä har-rpääoman iteet japa-assa Sipe. iän\ palve- , ja ovat , ovat sin- ; olevansa läpitanke-alottaneet ajamisen 7at selittä-ien sotilait-attava' osa oppeja ja ssa tufevat 1 aatteitten isviljefi (eiiiiii nutlBasukf tolaiset pa. keihin, kot-aan työttö-oi Canadan onton iont- Meath,.että tä siirtolai-hallituksen . on Tculje-thin ja var-lyiljelijoiksi, »la ja muut. lään työtä, tttömyydestä nattavimmin ja äskettäin fcolaiset, Mo-at Ganadaan nnian halli-tusneuvoston at olleet re-jssa työväli, la saada jo-jyksessäole-johtaJBi miltei, poik-heineen, tar. emällä saada' «ttuaan maal-naamaan, et-iista er mak-ei ole ollut »Ikeutua kau. läonnistuneen VesajS joUata^. Geneveua losjlitan : Ahvenanmaan sopimakMn v iait&t« ' toiäalui; koska sopimuBta laatL ossa ei ole otetta hoomioon sVe* .''-'..Aijaa."''' ' kuin viime \ tyottömyys-wiMeath,€ t. Tioden aikana aomattavampi iime vuonna. ^ syynä ole-^ 'arateollisnos, f^a oli Yenat , miltei kiko- •Moastaan hy* esim. Ontari. 'vuoteen on N e U VO s t o -Venäjän, Helsingin edustajisto on kääntynyt Suomen hallituksen puoleen seuraavalla nootilla: Hallitukseni määräyksestä otan kuhhiah , ilmoittaa • seuraavaa: "Ve. näjän hallitus on saanut. ihmeekseen tietää länsi-europalaisesta sa-nomal^ distostä, että lokakuun 20 p:nä on Genevessä. allekirjoit«ttu konventsij^i Ahvenanmaan jurid' seata asemasta. Alkaen lokakuun p atä V. 1919 on Venäjän hallitus useita kertoja ilmoittanut ententen valloille, kuten rayos Ruotsin Ja Suomen hallituksille, ettei sen jm Iestä Ahvenanmaan saariryhmän kohtaloa voidaan laillisessa järjestyksessä ratkaist^ ilman Venäjän osanottoa. Venäjän hallitus on ju lis^anut jyrkän vastalauseen enten ten "valtojen aikomusta vastaan ottaa itselleen heille kuulumattoman oikeuden ja käyttää alueita ilman asianomaisten kansojen työtätekevien luokkien suostuihusta ja niiden tietämättä. T Kesäkuun 28 p. 192Ö ilmoitti Venäjän hallitus vielä ker. ran, ettei se tule tunnustamaan vai tojen päätöksiä tai mitä tahansa ryhmityksiä Ahvenanmaan suhteen joita hyväksytään ilman sen osan ottoa asianomaisissa neuvotteluissa, Tunnustettuaan Ahvenanmaan Suo men tasavaltaan kuuluvaksi osaksi on Venäjän hallitus useita kertoja ilmoittanut, ettei' ilman sen osan-ottoa voi muuttaa tämän saariryh män juridista asemaa. Heinäkuun 22 p:nä Venäjän hallitus ilmoitti Suomen: Ja Ruotsin hallituksille vastalauseensa Ruotsin hallituksen aikomuksen johdosta kutsua^ konferens si Ahvenanmaan neutralisoimista varten, ja tällöin se osotti myös, että' jos valmistetaan uutta, päätöstä tämän saariryhmän oikeudellisen aseman suhteen, niiny" huom'auttaa Venäjän hallitus uudestaan omista oikeuksistaan, ja ettei ilman Venäjän osartottoa voida hyväksyä' mitään laillista päätöstä- saariryhmän kansainvälisestä asemasta. Venäjän hai. litus siksi' ilmoittaa, ettei mitään ententen valtojen •• Ahvenanmaan 'saariryhmäoikeudellista asemaa koskevaa päätöstä, joka on hyväksytty vastoin Venäjän tahtoa ja sen tietämättä, s.' o. tässä tapauksessa'kon-, ventsionin päätöstä lokakuun 20 p:ltä, voida pitää lainvoimaa omaa. vana. Vei^^äjän hallitus ei iunnusta tämän konventsionin päätöksiä ja ilmoittaa, että se ei millään tavalla pidä näitä päätöksiä itseensä nähden sitovina ja tulee tekemään kaik- Jci tästä seikasta johtuvat johtopää^ tökset harkintansa mukaan. Venäjän hallitus ei anna laillista oikeutta päätöksille' visseistä oikeuksien ra-joituksista AhVenanmaan saariryhmän alueella,' eikä myöskään näihin rajoituksiin tehtyjä poikkeuksia koskeville päätöksille. Venäjän hallitus erittäin vastustaa sitä, että sille tuntematon kansojen yhtyjnä ottaa itselleen oikeudet Ahvenan. maan alueen suhteen. Rannikkovaltiona, joka ulottuu Itämereen, Venäjä katsoo, että sitä erittäin koskee jokainen muiden valtojen toi. raenpide Ahvenanmaan saari^hmäri oikeudellisen aseman suhteen, ja; ilmoittaa vielä kerran, että katsoen siihen erikoiseen etuun, jonka tämä saariryhmä maantieteellisen aseman sa • puolesta^ tarjoaa Venäjän työtätekeville joukoille^ Venäjän hallitus naiden joukkojen tahdon tulkitsija na pitää eittämättömänä oikeutenaan olla f sallimatta mitään muutoksia Ahvenanmaan saariryhmän oi^ keudellisessa asemassa ilman omaa suostumustaan. Venäjän ^ha^itus to. teaa, että sen-syvän vakaumuksen mukaan tällaiset päätökset, jotka ovat hyväksj^ ilman sen osanot- Drnryko Oiatarion Libe-mlien johtajaksi Toronto. ~ Täällä on olemassa sangen itsepintaisia huhuja siitän miten Ontarion pääministeri Drury, tultaisiin hlierashen tahotta nimittämään maakunnan liberaalien johtajaksi, entisen 1)eward»in tiTalte. Tämän yhteydessä' sanotaan, että pääministeri Orury on entinen II, beraali,- jonkav mielipiteet vieläkin ovat aamoja 'kuin liberaahen, joten hänen nimittämisensä liVeraalien johtajalcsi ci olisi puolueelle; vahingoksi. Onkohan liberaaleilla tarkoitus saada tuollaisella vippakonstilla kannattajajoukkoa farmarien keskuudessa, jos nimittäin huhuis^ on ollenkaan pgraä. Kolmivuotista demokratiaa «NeBT0st9>V«nSJBB v tnmaMpuva» Kintain kalleutta, ^valtiovararikkoa, herruutta ja orjuutta Itävallasta. Kolme vuotta sitten romahtivat Habsburgien ja Hohenzollerien valtiot omaan häpeäänsä ja viheJiäisyy. teensä. Kolme vuotta sitten olisi, näiden kummankin maan proleta^ riaatti voinut hävittää taantumuksen juurineen^ ottaa vallan ja :ryh-tyä yhteiskuntainsa uudellenraken. tamistyöhön. Mutta molempien maiden työläiset luovuttivat kiitoskaur palla vallan kapitalistiluokille. Ja nyt on Saksa melkein moprkia: Stinnes hallitsee ja työväenluokka kantaa sodan jälkeisen taakan. Entä Itävallassa: elintarpeet ovat kohonneet 20--26, tuhannella pro-toa, eivät voi olla pysyväisiä. Venäjän liallitus ei tah^o •e'aes käsitellä niahdolli3UU|;]ka' myöhemmästä Bopi-piuksesta ' muiden • sopimuspuolten hyväksymien päätösten suhteen ja ilmoittaa, ettei lokakuun 20 p:än konventsiota yksinkertaisesti ole ole-massa Venäjään nähden. Venäjän hallitus katsoo oikeukseen lausua kummastuksensa sen johdosta, että Suomen hallitns, joka on sidottu sen kanssa rau^nsopimn^ella, ys-tävyyssiteilS ja keskinäisellä toistensa oikeuksien kunnioittamisella^ on voinut ottaa osaa Venäjän osan* sentillä. 1,200 nykyistä palkkakriiu. nua vastaa yhtä rauhanaikaista kruunua. Rautatiepiletit kalHstoetaan kohta kolmenkertaisesti, matkatava-räin rahti nelinkertaisesti, tavarain kuljetusmaksut 200 pros,, koko räu. tatietariffikorotuksen' merkitessä 82 miljoonaa kruunua, /mikä taas vitor rostaan merkitsee: vastaavaa tavarain kallistumista. Juuri on •niin. kään säädetyt 7 l / 2 ~ miljaardin juomavero. Sosialidemokraattinen lallitus suunnittelee lisäksi vuoki räin korotusta nelikertaisiksi, Wienin sosialidemokraattinen valtuusto kolmenkertaiaeksj. Monopoligoldun' upakan hinnat -'kohotetJ^n viiden, certaisiksi, vaikka tupakkasäännös tely jo nyt tuottaa 5 ja puoli' mlK aardia! Posti.,, lennätin- ja puhe-nmaksut kohoavat kolmenkertaisiksi. Jo nyt on hallitus ja valtuustot larjoittaneet mitä hävyttöminta ciskomista ja-kiristystä,, mutta silti on valtiorahaston vajaus 165 mil- ; aardia, valtiovelat 670 miljaardia. Ja jos Itävallan taloudellinen ti. a työväenluokkaan nähden on kurja, on poliittinen tilanne sitäkin tu-calampi. ' l; Taantumus on aseistettu, työväeni luokka aseeton. Hallituksessa, virastoissa, armeijan upseereina häärivät moliarkistit, jotka etujensa ta kia ^teeskentelevät olevansa tasaval. talaismielisiä. .Itävaltaa ympäröivät joka taholta vpatataantumuksellise valtiot, ja itse omassa maassa odo<> taa taantumus vain hetkeä, jolloin se katsoo voivansa astua maan oh'- jaksiin. Horthj-n pyövelijoukkojen värvääjät saavat esteettä harjoittaa af ääriään maassa. Missään ei kirkolla ole sellaista sananvaltaa kuih Itävallassa. Maan häpeäksi vallitsee Itävallassa katoolinen avio.oikeus, : a koulut palautetaan jälleen kirkon silmälläpitoon. Kas tälla^elta näyttää maassa koi me vuotta «vallankumouksen» suori^ uksen jälkeen. Näin^ i)itkälle on päässyt puhtain kautskyläinen demokratia. Ja lisäksi tulee kiristys, minkä työväestö on saanut vallanku. mouksellisena autuutena täjrttämättä jätettyjen pyhien lupausten sijasta. - Sosialismista ei jälkeäkään. Kapitalismi on vallanpäällä : johtamassa koko kansan: anarkiallaan: ja silmittömällä voitonjanollaan perikatoon. «Demokratian» tiekö siis oli oi-: kea? kysyy wieniläinen toverilehti: o Venäjän vallankumouftseny^-vuo-tispäivän johdosta kirjoittt Wienin Rota. Fahne: Neljä vuotta; on kulunut päiväs-ta, jolloin mailman toiseksi suu rimman valtakunnan ' proletariaatti valtasi' itselleen' valtiovallair, : hävit* ti juurineen monarkismin; tekiitj^ jaksi kapitalistien luokkaylivullän ja, voimallisten ja lukemaitomain vi. hollisten uhkaamana, rohkei^i: ryhtyä uuden järjestyksen^ luomistyöhön, rohkeni ruveta raivaamaan tietä' sosialistiselle, kommunfetiselle tu; levaisuudelle. Joidenkin päivipn, viikkojen tai kuukausien kuluttua, niin ennustelivat kaikkien tnalden Ikapitalistit ja sosialidemokraatit, piti tämän uuden valt&n luhistua ja tySläiäten tunnustaa, etteivät kyke-niäi puoltakaan vuotta yksin ja i l man porvarillisten . apua., hallitsemaan valtiota. Ja nyt on kulunut neljä vuotta ja Neuvosto-Venäjä seisoo horjumat» • tomana'.""':''-'.'''.' Belirian kommiuiistieiii n kommunistit ovat päät* täneet, ottaa osaa edessäoteviin vai-ttollisiin vaaleihinl. VaalQulbtukses-saan lausuvat nämä; etta esittäVs; sSSn omat ehdokkaansa veivät he pyri herättämään mitSSn porvarillista parlamenttia kosksriB harhaluu loja, koska he ovat tietoisia aiitä, että proletariaatti vot saavuttaa poliittisen määräysvallan vain kukia. tamalla: kapitalisti&en järjestelmän ja pystyttämällä tilalle omansa, vaan käyttääkseen hyväkseen pariamentiU pnhujalavaa, ' miltä voi parhaiten •tehd^' tuhfteti:flt8i porvariston ri kollisuuden ja kyvyttömyyden sekä tuoda jnlki proletariaatin vaatiimuk-set. Vaalitaistelun välittöminä vaa.' imuksina, esittää Belgian kommunistipuolue seuraavat: • 1) l^oliitttaten ja talowfollisien suhteiden solmiaminen N.e«708to]/Ve-näjän kanssa. 2) Elinkustannuksia vastaava elä. ke kaikilte 50 v.uotta täyttäneille työläisille ja. kaikille- niille, jc^tka ruumiin Vamman taikka sairauden , ohdosta ovat työhöJi kykenemättömiä. • vaikka kaikki sotahelvetin hirmu-henget on laskette sen kimppuun, vaikka sosialidemokraatit;: ovat Ult-tyn^ eet kapitalistien ja monarkistien kanssa romahduttaakseen neuvostovallan kapinoilla, vaikka valheella ja panetteluilla on koetetjtu vieroittaa muiden maiden työläiset Neuvosto- Venäjästä ja estää ^näitä antamasta sille apuaan ja vihdoin vaikka yk-sin luontokin lähetti kuivuuden ja kadon Neuvosto-Venäjän vihollisten apureiksi! Kaikesta tästä huolimatta täytyy jopa NeuvOsto-Venäjän vihollistenkin myöntää, että Venäjän neuvpstovalt^ on nyt, neljin vuoden kuluttua, en|tistä lujempi. '' Huonon täytyy sen työläisen päänupin olla, joka ei tänään tule ap; rikoineeksi, mistä johtuu> että, työläiset ovat Venäjällä määrääjil^j mutta muualla orjia? . Mutta eivät Venäjänkään työläiset: löytäneet heti kohta ainoata mahdollista vapautuksen : tietä, jää-väämättömän diktatuurin tietä. Ve^ näjänkin proletariaatti antoi aluksi porvarillisen demokratian harhain hämätä itseään. Mutta sillä oli alemmasta kulttuurikannastaan hu</ limatta rikkaampi vallankumoukse linen kokemus takanaan ja löysi sen takia pikemmin ja astui päättäväm-min oikealle tielle. Juuri koska Ve näjällä sattui porvarillinen vallanku mous paljon myöhempään ktiin Itä vallassa, suoritti myös proletariaatti siinä paljon tärkiemmän osan. Itävallan vuoden 1848 kumouksessa oi maan proletariaatti vasta kehityk. sensä alussa, vailla järjestöjä, vailla selvyyttä. Vuonna 1905, ensi maisessa Venäjän vallankumouksessa, oli proletariaatti jo sen varsi, nainen suorittaja. Jo silloin oli Venäjällä työväen- ja sotilasneuvostoja,' mutta tällöin oli Venäjän pro. letariaatin pidettävä hyvänään hirvittäviä, verisiä tappioita^ joista se sai kallista opetusta, mistä keski-europalaiset työläiset pääsevät nyt vasta osalliseksi. • Silloin, kuusitoista vuotta sitten, alkoi Venäjän pro. etariaatti, tappioidensa kouluutta-mana, luoda itsellensä, aluksi kyllä pientä,- mutta selvää ja lujaa 'reformittivapaata kommunistipuoluetta. ,, Maailmansodassa romahti tsaristi^ nen järjestelmä. Jälleen ilmestyi cäikkialie vtyöväien-'ja sotiläsneuvö toja, mikä oli pettämätön 'pi^^^^^ risen ; • vallankumouksen ' nöUsun 'merkki. Multa tsarismih vuosisatoja verisesti soriiämäkansä^^^ että riittäisi, jos poistettaisiin mo narkismi,, jos saa^ nioikeus, jos toteutettaisiin porvarillinen demokratia, niitkä johteisivsit vapauteen, sosialismiin, uudelleehra-kehnUstyohön. Väifi pieni. koinmui riisHpbölue, laustii ty6läisille,^^:^to derii sarioi-heille/ että*«demok^ yhteistoimiri)tä porvarillisteh^^ ei'Johtaisi sosialismiin vaan ' kapi talismin lujittamiseen, proletariaar ottoa välttämättä vaativaan konvenj» tiii mahtiasemain ja oikeuljsien me,, tsioniin/ottamatta huomioon Venä- netykseen yhden toisensa jälkeen ja , än oleellisia oikeuksia ja elinehtoja, että vain diktatuuri^ saattoi valvoa io^taön rikottu siten, että Venä- työläisten ja talonpoikain etua; Mut- S) Palkkain väöllisen taikka vär littomän verotuksen lakkauttaminen. 4) työttömille ryhmätöitä taikka palkkaa vastaava avustus. 5) Asuntoja varattava työläisille takavarikoimalla kaikki asunnot, jotka eivät ole välttämättömässä käy-tössä ja rakentamalla 120,000 uutta, koko väestölle tarkoitettua asuntoa, mitä varten on muodostettava 8 mil-jaardin erikoisrahasto. 6) Työläisten teolUsuuskontrolH. 7) Vapaa opetus kaikissa asteissa ja aloilla, ja oi»p!laiden maksu ton ylläpito. 8) Kirkon täydellinen eroittami, nen valtiosta. \ 9) Flaamilaiselle proletariaatille, täydellinen vapaus järjpiitjm opetustoimensa ' ja halliltansa toiveitaan vastaavallf^ tUVftHft. 40) Seisovan armeijan lakkauttaminen ja paikallismiliisin muodosta-, minen valituilla päälliköillä. 11) Salaisen diplomatian lakka uttaminen. Tässä kommunistien ohjelma, jo ka on omiaan yhdistämään kaikki ne proletariaatin* ainekset, jotfea. tahta-vat tuoda kuuluville,äänensä sosialidemokraatti,, f 1 a m i l a i svainoö, Vanderveldeä ja muita Belgian ku ninkaallisia sosialisteja vastaan.' Äsäelstan ranrojoBkkojoa EySkltays- KarjalMm eelitetaSn olbvan mlia' jdkeiata svtnhansopitaalisen ril^ nbta. Helsink?. — Neuvosf».Venäjän täkäläinen edustajisto on käi£ntynyt Suomen hallituksen puoleen Seuraavalla nuirraskuun 16^ pmä päivätyl-lä nootilla; Suomen alueellb kokoontuneet ja aseistetut : Tosv&jbij^ot hyökkäsivät lokakuussa fluomalaisten upseerien johdulla ja Suomen viVanomafsten avustuksella Kisrj&laan, sen vSbem mäa asutusta ja tiettSmimässä osas sa ja tunkciutuivat Tunkuan kun taan. Käyttäen hyväkseen teiitten puu tetta ja yleensä kaiken yhteyden puutetta tämän paikkakunnan kanB-sa, terrorisoivat hyökänneet joukkii-ot jo pitkän ajan kuluessa tämän Kajij&län osan rauhallista väestöJt D» Vefera imtoOBt fisnsUI» jnlf». raoaitella Enftannrit Ja Maonick «^estajala «HäUiim^ttamtta sopi. ' raosta Iyy<iä^wav8c8; tosivat demokratialta, «kaiken yhdenvertaisuudelta » kaikkea hyvää ennen kaikkea sosialisointia. Ja tarvittiin mitä raskaimpia pettymyksiä ennenkuin älyttiin, että bolshevil{^it sittenkin olivat oikeassa. Sosialisoin nista ei näkynyt jälkeäkään, taantu mus paisui, aseistui, tuli julkeaks ja uhkasi «demokratiaa» Kornilov ceikauksella, aivan samoin kuin Saksassa Kappin hulinalla ja Itäval assa Habsburgin ja Horthyn valko-caartilaishälinöillä. Kurjuus tuli yhä suuremmaksi, riisto yhä haikailemat, mammaksi ja sosialidemokraatit se ittivät työläi^sille. aivan kuin Itävallassa Adlerit ja Rennerit, että casvavaa kurjuutta vastaan ei.saa. nut taistella, koska tämä taistelu , ohtaisi iikaaokseen?, Vain kommunistit faiitelivat ~ Harkovin uuteen neuvostoon on valittu 879 jäsentä, joista on 676 kommunistia ja 203 puolueetonta, Muiden puolueiden ehdokkaista ei valittu yhtäkään. Valituista on työläisiä 654, talonpoikia 124 ja si-vistyneistöä 101. jä oh syijäytetty/ tästä konferen»: sista. Tällainen Suomen hallituksen menettely on epäilemättä «hamieli-syyden teko Venäjää vastaan,- ta' työtätekeväin suuret joukot kallistivat korvansa silloin vielä, kuten tällä haavaa Itävallassa, sosialidemokraateille, menshevikeille. Ja rar. :yöläisten etujen puolesta. Kaikki nämä surulliset pettymykset ja kokemukset johti työläiset sosialidemokratian tieltä bolshevismiin. Kapitalistien kanssa liittoutuneet sosialidemokraatit turvautuivat mitä verisimpään ja julmimpaan terroriin estääkseen belshevismin varttumisen. Johtajat ja lukemattomia, työ- Iäisiä teljettiin lukkojen taakse'taikka murhattiin, taantuksellinen lehdistö tuli koskemattomaksi vallan, kumouksellinen lehdistd sitävastoin kuristettiin. Työläiset riisuttiin aseisto; ne sai taantumus. Mutta kaikki kurist)!istoimet lujittivat vain bolshevismia^ Ja lisäksi tuli sodan jatkuminen; «Demokratia» oli mieleltään yhtä kiihkoisänmaallista^ja imperialistisi kuin konsaan tsaris-mi. Kunnes suurten kansanjoukko, jeij maltti vihdoinkin petti, ja kom munistipuolue, päästyään selville,,et^ tä sillä oli takanaan työläisten enem.' mistö, johti proletariaatin voittoisaan rynnistykseen, joka täten on taannut sille jo neljä vuotta kestäneen mahtiaseman Venäjällä. Jättäen; Suomen hallituksen kannettavaksi kaifken deesvastuun,, avair ranaisella Suomen viranomaisten avustuksella ja suomalaisten upseerien osanoton^ toimeenpannusta jit aseellisesta hyökkä};k80stS Kai<jalun alueelle, kaikenlaisesta hyJ^nnc^en ; oukkioiden maan rauhallisen väes. ;ön suhteen hTJolttamasta väkivallasta ja terrorista sekä sam.oijin myös mainitusta hyökkäyksestä mahdollisesti johtuvista saijrftuksista, Venä jän hallitus panee jyrkän Vastalau. seensa rauhansophnukson näin sietämättömän rikkomuksen johdosta Suomen hallitukeen taholta ja vaa-^ tii,'^ että Suomen ' hallitus ryhtyisi tarmokkaisiin ja tehokkaisiin toimen-^ piteisiin, jotta heti ja täydellisesti lopetettaisiin molnjttujqn rosvojoukkojen uudet hyäkkäykset Karjalaan^ sekä'^äopetettalsiin samalla kaiken-; lainen Karjalaan jo hyökänneiden ja siellä toimivien joukkjoMen toir minnan suoranainen tai välillinen avustaminen, tapahtuipa se kenen taholta tahonsa.! Samalla Venäjän hallitus ilmoittaa» että, pitäen Suomen hallitusta kokonaan vaatuutt-alaisena ylläesitetyistä tapahtumista, se jättää Suomen hallituksen kannettavaksi- kaiken edesvastuun niistä vahingoista, joita Karjalalle on tuottanut mainittujen rosvojoukkojen flseelJinen hyökkäys Suomesta käsin Karjalaan. Pelastuneiden unkarilaisten tervehdys Lontoo. ^ Engfannin hallituksen ja Irlannin) tasavftllian eifuistajain ai. lekirjoittffma sopimus, jonka mukaisesti Irlannille taataan samalla!* set oikeudet Kuin Canudalla, Aust>| ralialla^IJUdiellt^Seelannilla'ja Etelä.' Afrikalht ei osoita saaneen Irlanninv kansan yksimitelistä kannatusta. Sin Feioerien tunnett\i johtaa EamonS de Valbra, on jopimuksen johdosta laatihut jblistukseri, jossa hän sa-v noo oi voivanpa suositella Dali ;Et-reanlUe; (Irlannin parlamentti) , enempää kuin Irlannin kansalfeftaani; kysymyfciessä: olevan sopimuksen ,,| hyväksymistä sellaisenaan, sitlä jhä-» tien mielesfääin siihen ei sisälly: Ir. lännin kansan hartaan totvomuksen^' toteuttiminen. Iriannitt sanomaleh» ; diistön sanovat tiedonannot olevan' sopimu)(sen hyväksymisen kannalla: ja selittävät suoraan Iriannisaaolev: van kolme jokaista yhtä vastaan^^äels > laisia, jotka^ tulevat aikaansaadun sopimuksen hyväksymään. < Tunnetuimmista Iriannin Johtajls. ta ovat Griffith, Öolltns, Barton ja Cosgrave, jotka myäskh ovat oi. leet Irlannin edustajina sovhitoa hie- ; romassa sopimuksen kannalla» jota» y vastoin Eamon de Valera,, Burgess ja Stack ovat sopimusta vastust^, valla kannalla, - , \Sopimukien vastustominen kasvaa, f Lontoo. «-Viimeisimpien tietojen mukaan nlMen lukumäärä ja vojma, jotka ovat ««lettuneel;, Valera^ Icannattartman hänen vastustaeasaan sophnusta näyttää yhä kasvavan, jO', ten on ennenaikaista oltkeostaan sa- • noa onko Iriannin kysymys' niin " vain ratkaistu. Mutta samalla kun < sopimuksen vastustaminen voimis.' tuu tehdään ' toisellapuolön myös. kin kiivaasti työtä/ tarkotuksella siinda Iriannin pariamentin enemmistö e9p)mHk9?n tagksg, De VPIQ. >an vastustuksen taki» 'ovat vasta, puoluelaiset alkaneet hyökkäykset^ häntä vastaan, selittäen että de Valera ei olekaan iriahtllalnen ja niin muodoin voi katsoa Iriannin parasta, i Neuvosto-Venäjän hallituksen vä-iintulon avulla Unkarin kidutus, cammiolsta ja teilauslavoilta pelas-uneet unkarilaiset toverit ovat Moskovasta lähettäneet Saksan kom-munistipiiolucen keskukselle jgcUraa. van tervehdyksen. Rakkaat toveriti Me allekirjoittaneet Hortby.Uri-carin helvetistä pelastunefet työläiset ja kommunistit lausumme täteh teil-saksalaisille, työläisveljillemme, otka autoitte ja kohtelitte meitä in sydämellisesti matkan varrella^ ' mpölsimmän, sydämenpohjasta lähteneen toverillisen ' kiitoksemme. Tämä koskee etupäässä kommunis-overejammc Saksissa, Dresdenjssä Stettinissä, joiden veljellinen solidaarisuus oli niin suureksi siunaukseksi meille, unkarilaisille kommunisteille, joista suurin osa pelastui hirsipuusta tai elinikäisestä vankeudessa Venäjän ja kansainvälisen pro. letariaatin vallankumouksellisen solidaarisuuden avulla. Vaikka olem'; mekip vielä sanattomia ilosta, mikä kohtasi meitä päästyämme kan. sain välisen proletariaatin kansainväliseen kotimaahan ja mailmanval-lankumouksen sydämeen, "Moskovaan, ; i pidämme kuitenkin velvoUi. suutenamme' lähettää lämpöisen kädenpuristuksen solidarisuutenne johdosta ja pyydämme me Saksan kommunistipuoluetta osoittamaan rakds; tettavaa tomeruuttaan myös myöhemmin valkoisen Unkarin' helveistä lähteville tovereille. Kommunistisella tervehdyksellä vapautuneiden työläisten ja kommunistien nimessä: / Nylsztor, ent, maatalouden kansan. Eroaa toimestaan: jos, «opimur hyvKksytäSn. ^ De Valera on selittänyt, että jos" kysymyksessä dleva sopimus tulee i hyväksytyksi sellaisena kun se on edustajain taholta allekirjoitettu, niin hän tulee Jättämään paikkansa. «Minä olen uhrannut *mlltei- koko elämäni taistellakseni Männille vapauden ja minä tahdon edelleenkin ' taistella, mutta jos Irlannin kansa tulee hyväksymään sopimuksen, joka ei takaa 'Iriannille niitä vapauk. 318 mitä alunpitäen on'etsitty, niin minä en myöskään vo| olla tolmcs- . ' sani Iriannin tasavallan presidenttinä », sanotaan de Välerah Julista»"'' neen. ' ' - Idysvailat avu§ta?at;^ \ vt ••••• ' I «« • •*• Venajan msm Senaatti hyväksynyt presidentin esi. tyksen, jonka, mukaan Venäjän katoalueille toimitetaan iääkeavus-tusta. komissaario. Washington. — Seurauksena pre--, sidentti Hardingin. esityksestä avu?-; taa Venäjän hätää kärsiviä, on Yh-dysvaltain senaatti päättänyt laatia lain, jonka mukaan sotasihteeriä keholtetaan antamaan ylitsejäämät lääke- ja haavuritarpeet Venäjän katoalueilla kärsivien hyväksi. Senaatti hylkäsi marylandilaisen senaattori Francen kaikki yritykset saada aikaan erikoinen komissioni Venäjälle ja myöskin, että. päätetty avustus olisi sisältänyt muitakin tarvikkeita' kuin lääkeai- ^ neita. - '< Senaattori France, joka juuri on saapunut tutkimusmatkaltaan Venä- < jjiltäi sanoi että «hän luottaa hen, että hallituksen politiikka Ve-näjään',' n2hden tulee vähän ajan Itu-lutttfa Imriuttumaan». Yhdysvaltain hallitun ori yhteoäSn kieltäytynyt tunnuatamstä Neuyos- ' tohallltusta. > ..^ ''
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 13, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1921-12-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus211213 |
Description
Title | 1921-12-13-01 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | f1 •f'*'. •AH' fiistsiiia, JouluL 13 p. ^-Taesdsy Pec IS- »liuun niseitS. {leriassa a lipi-iämims- 3ta, kan Alkoina avampia käsittä. >stelmän a sortoja hai. ,ty kaik-isiin ra-r sellisen)' On ju-rsvallalle, taa huol-ja ennen ägitaatto-ikin aihe t. Sellai. 11a'Jap^- uttamaan ta mikäli iukset se-a toimen-etariaatin lanin työ-is on ke-äii huip-lessa huoman ja sen tä tyoläi. on syynä n yhä har-rpääoman iteet japa-assa Sipe. iän\ palve- , ja ovat , ovat sin- ; olevansa läpitanke-alottaneet ajamisen 7at selittä-ien sotilait-attava' osa oppeja ja ssa tufevat 1 aatteitten isviljefi (eiiiiii nutlBasukf tolaiset pa. keihin, kot-aan työttö-oi Canadan onton iont- Meath,.että tä siirtolai-hallituksen . on Tculje-thin ja var-lyiljelijoiksi, »la ja muut. lään työtä, tttömyydestä nattavimmin ja äskettäin fcolaiset, Mo-at Ganadaan nnian halli-tusneuvoston at olleet re-jssa työväli, la saada jo-jyksessäole-johtaJBi miltei, poik-heineen, tar. emällä saada' «ttuaan maal-naamaan, et-iista er mak-ei ole ollut »Ikeutua kau. läonnistuneen VesajS joUata^. Geneveua losjlitan : Ahvenanmaan sopimakMn v iait&t« ' toiäalui; koska sopimuBta laatL ossa ei ole otetta hoomioon sVe* .''-'..Aijaa."''' ' kuin viime \ tyottömyys-wiMeath,€ t. Tioden aikana aomattavampi iime vuonna. ^ syynä ole-^ 'arateollisnos, f^a oli Yenat , miltei kiko- •Moastaan hy* esim. Ontari. 'vuoteen on N e U VO s t o -Venäjän, Helsingin edustajisto on kääntynyt Suomen hallituksen puoleen seuraavalla nootilla: Hallitukseni määräyksestä otan kuhhiah , ilmoittaa • seuraavaa: "Ve. näjän hallitus on saanut. ihmeekseen tietää länsi-europalaisesta sa-nomal^ distostä, että lokakuun 20 p:nä on Genevessä. allekirjoit«ttu konventsij^i Ahvenanmaan jurid' seata asemasta. Alkaen lokakuun p atä V. 1919 on Venäjän hallitus useita kertoja ilmoittanut ententen valloille, kuten rayos Ruotsin Ja Suomen hallituksille, ettei sen jm Iestä Ahvenanmaan saariryhmän kohtaloa voidaan laillisessa järjestyksessä ratkaist^ ilman Venäjän osanottoa. Venäjän hallitus on ju lis^anut jyrkän vastalauseen enten ten "valtojen aikomusta vastaan ottaa itselleen heille kuulumattoman oikeuden ja käyttää alueita ilman asianomaisten kansojen työtätekevien luokkien suostuihusta ja niiden tietämättä. T Kesäkuun 28 p. 192Ö ilmoitti Venäjän hallitus vielä ker. ran, ettei se tule tunnustamaan vai tojen päätöksiä tai mitä tahansa ryhmityksiä Ahvenanmaan suhteen joita hyväksytään ilman sen osan ottoa asianomaisissa neuvotteluissa, Tunnustettuaan Ahvenanmaan Suo men tasavaltaan kuuluvaksi osaksi on Venäjän hallitus useita kertoja ilmoittanut, ettei' ilman sen osan-ottoa voi muuttaa tämän saariryh män juridista asemaa. Heinäkuun 22 p:nä Venäjän hallitus ilmoitti Suomen: Ja Ruotsin hallituksille vastalauseensa Ruotsin hallituksen aikomuksen johdosta kutsua^ konferens si Ahvenanmaan neutralisoimista varten, ja tällöin se osotti myös, että' jos valmistetaan uutta, päätöstä tämän saariryhmän oikeudellisen aseman suhteen, niiny" huom'auttaa Venäjän hallitus uudestaan omista oikeuksistaan, ja ettei ilman Venäjän osartottoa voida hyväksyä' mitään laillista päätöstä- saariryhmän kansainvälisestä asemasta. Venäjän hai. litus siksi' ilmoittaa, ettei mitään ententen valtojen •• Ahvenanmaan 'saariryhmäoikeudellista asemaa koskevaa päätöstä, joka on hyväksytty vastoin Venäjän tahtoa ja sen tietämättä, s.' o. tässä tapauksessa'kon-, ventsionin päätöstä lokakuun 20 p:ltä, voida pitää lainvoimaa omaa. vana. Vei^^äjän hallitus ei iunnusta tämän konventsionin päätöksiä ja ilmoittaa, että se ei millään tavalla pidä näitä päätöksiä itseensä nähden sitovina ja tulee tekemään kaik- Jci tästä seikasta johtuvat johtopää^ tökset harkintansa mukaan. Venäjän hallitus ei anna laillista oikeutta päätöksille' visseistä oikeuksien ra-joituksista AhVenanmaan saariryhmän alueella,' eikä myöskään näihin rajoituksiin tehtyjä poikkeuksia koskeville päätöksille. Venäjän hallitus erittäin vastustaa sitä, että sille tuntematon kansojen yhtyjnä ottaa itselleen oikeudet Ahvenan. maan alueen suhteen. Rannikkovaltiona, joka ulottuu Itämereen, Venäjä katsoo, että sitä erittäin koskee jokainen muiden valtojen toi. raenpide Ahvenanmaan saari^hmäri oikeudellisen aseman suhteen, ja; ilmoittaa vielä kerran, että katsoen siihen erikoiseen etuun, jonka tämä saariryhmä maantieteellisen aseman sa • puolesta^ tarjoaa Venäjän työtätekeville joukoille^ Venäjän hallitus naiden joukkojen tahdon tulkitsija na pitää eittämättömänä oikeutenaan olla f sallimatta mitään muutoksia Ahvenanmaan saariryhmän oi^ keudellisessa asemassa ilman omaa suostumustaan. Venäjän ^ha^itus to. teaa, että sen-syvän vakaumuksen mukaan tällaiset päätökset, jotka ovat hyväksj^ ilman sen osanot- Drnryko Oiatarion Libe-mlien johtajaksi Toronto. ~ Täällä on olemassa sangen itsepintaisia huhuja siitän miten Ontarion pääministeri Drury, tultaisiin hlierashen tahotta nimittämään maakunnan liberaalien johtajaksi, entisen 1)eward»in tiTalte. Tämän yhteydessä' sanotaan, että pääministeri Orury on entinen II, beraali,- jonkav mielipiteet vieläkin ovat aamoja 'kuin liberaahen, joten hänen nimittämisensä liVeraalien johtajalcsi ci olisi puolueelle; vahingoksi. Onkohan liberaaleilla tarkoitus saada tuollaisella vippakonstilla kannattajajoukkoa farmarien keskuudessa, jos nimittäin huhuis^ on ollenkaan pgraä. Kolmivuotista demokratiaa «NeBT0st9>V«nSJBB v tnmaMpuva» Kintain kalleutta, ^valtiovararikkoa, herruutta ja orjuutta Itävallasta. Kolme vuotta sitten romahtivat Habsburgien ja Hohenzollerien valtiot omaan häpeäänsä ja viheJiäisyy. teensä. Kolme vuotta sitten olisi, näiden kummankin maan proleta^ riaatti voinut hävittää taantumuksen juurineen^ ottaa vallan ja :ryh-tyä yhteiskuntainsa uudellenraken. tamistyöhön. Mutta molempien maiden työläiset luovuttivat kiitoskaur palla vallan kapitalistiluokille. Ja nyt on Saksa melkein moprkia: Stinnes hallitsee ja työväenluokka kantaa sodan jälkeisen taakan. Entä Itävallassa: elintarpeet ovat kohonneet 20--26, tuhannella pro-toa, eivät voi olla pysyväisiä. Venäjän liallitus ei tah^o •e'aes käsitellä niahdolli3UU|;]ka' myöhemmästä Bopi-piuksesta ' muiden • sopimuspuolten hyväksymien päätösten suhteen ja ilmoittaa, ettei lokakuun 20 p:än konventsiota yksinkertaisesti ole ole-massa Venäjään nähden. Venäjän hallitus katsoo oikeukseen lausua kummastuksensa sen johdosta, että Suomen hallitns, joka on sidottu sen kanssa rau^nsopimn^ella, ys-tävyyssiteilS ja keskinäisellä toistensa oikeuksien kunnioittamisella^ on voinut ottaa osaa Venäjän osan* sentillä. 1,200 nykyistä palkkakriiu. nua vastaa yhtä rauhanaikaista kruunua. Rautatiepiletit kalHstoetaan kohta kolmenkertaisesti, matkatava-räin rahti nelinkertaisesti, tavarain kuljetusmaksut 200 pros,, koko räu. tatietariffikorotuksen' merkitessä 82 miljoonaa kruunua, /mikä taas vitor rostaan merkitsee: vastaavaa tavarain kallistumista. Juuri on •niin. kään säädetyt 7 l / 2 ~ miljaardin juomavero. Sosialidemokraattinen lallitus suunnittelee lisäksi vuoki räin korotusta nelikertaisiksi, Wienin sosialidemokraattinen valtuusto kolmenkertaiaeksj. Monopoligoldun' upakan hinnat -'kohotetJ^n viiden, certaisiksi, vaikka tupakkasäännös tely jo nyt tuottaa 5 ja puoli' mlK aardia! Posti.,, lennätin- ja puhe-nmaksut kohoavat kolmenkertaisiksi. Jo nyt on hallitus ja valtuustot larjoittaneet mitä hävyttöminta ciskomista ja-kiristystä,, mutta silti on valtiorahaston vajaus 165 mil- ; aardia, valtiovelat 670 miljaardia. Ja jos Itävallan taloudellinen ti. a työväenluokkaan nähden on kurja, on poliittinen tilanne sitäkin tu-calampi. ' l; Taantumus on aseistettu, työväeni luokka aseeton. Hallituksessa, virastoissa, armeijan upseereina häärivät moliarkistit, jotka etujensa ta kia ^teeskentelevät olevansa tasaval. talaismielisiä. .Itävaltaa ympäröivät joka taholta vpatataantumuksellise valtiot, ja itse omassa maassa odo<> taa taantumus vain hetkeä, jolloin se katsoo voivansa astua maan oh'- jaksiin. Horthj-n pyövelijoukkojen värvääjät saavat esteettä harjoittaa af ääriään maassa. Missään ei kirkolla ole sellaista sananvaltaa kuih Itävallassa. Maan häpeäksi vallitsee Itävallassa katoolinen avio.oikeus, : a koulut palautetaan jälleen kirkon silmälläpitoon. Kas tälla^elta näyttää maassa koi me vuotta «vallankumouksen» suori^ uksen jälkeen. Näin^ i)itkälle on päässyt puhtain kautskyläinen demokratia. Ja lisäksi tulee kiristys, minkä työväestö on saanut vallanku. mouksellisena autuutena täjrttämättä jätettyjen pyhien lupausten sijasta. - Sosialismista ei jälkeäkään. Kapitalismi on vallanpäällä : johtamassa koko kansan: anarkiallaan: ja silmittömällä voitonjanollaan perikatoon. «Demokratian» tiekö siis oli oi-: kea? kysyy wieniläinen toverilehti: o Venäjän vallankumouftseny^-vuo-tispäivän johdosta kirjoittt Wienin Rota. Fahne: Neljä vuotta; on kulunut päiväs-ta, jolloin mailman toiseksi suu rimman valtakunnan ' proletariaatti valtasi' itselleen' valtiovallair, : hävit* ti juurineen monarkismin; tekiitj^ jaksi kapitalistien luokkaylivullän ja, voimallisten ja lukemaitomain vi. hollisten uhkaamana, rohkei^i: ryhtyä uuden järjestyksen^ luomistyöhön, rohkeni ruveta raivaamaan tietä' sosialistiselle, kommunfetiselle tu; levaisuudelle. Joidenkin päivipn, viikkojen tai kuukausien kuluttua, niin ennustelivat kaikkien tnalden Ikapitalistit ja sosialidemokraatit, piti tämän uuden valt&n luhistua ja tySläiäten tunnustaa, etteivät kyke-niäi puoltakaan vuotta yksin ja i l man porvarillisten . apua., hallitsemaan valtiota. Ja nyt on kulunut neljä vuotta ja Neuvosto-Venäjä seisoo horjumat» • tomana'.""':''-'.'''.' Belirian kommiuiistieiii n kommunistit ovat päät* täneet, ottaa osaa edessäoteviin vai-ttollisiin vaaleihinl. VaalQulbtukses-saan lausuvat nämä; etta esittäVs; sSSn omat ehdokkaansa veivät he pyri herättämään mitSSn porvarillista parlamenttia kosksriB harhaluu loja, koska he ovat tietoisia aiitä, että proletariaatti vot saavuttaa poliittisen määräysvallan vain kukia. tamalla: kapitalisti&en järjestelmän ja pystyttämällä tilalle omansa, vaan käyttääkseen hyväkseen pariamentiU pnhujalavaa, ' miltä voi parhaiten •tehd^' tuhfteti:flt8i porvariston ri kollisuuden ja kyvyttömyyden sekä tuoda jnlki proletariaatin vaatiimuk-set. Vaalitaistelun välittöminä vaa.' imuksina, esittää Belgian kommunistipuolue seuraavat: • 1) l^oliitttaten ja talowfollisien suhteiden solmiaminen N.e«708to]/Ve-näjän kanssa. 2) Elinkustannuksia vastaava elä. ke kaikilte 50 v.uotta täyttäneille työläisille ja. kaikille- niille, jc^tka ruumiin Vamman taikka sairauden , ohdosta ovat työhöJi kykenemättömiä. • vaikka kaikki sotahelvetin hirmu-henget on laskette sen kimppuun, vaikka sosialidemokraatit;: ovat Ult-tyn^ eet kapitalistien ja monarkistien kanssa romahduttaakseen neuvostovallan kapinoilla, vaikka valheella ja panetteluilla on koetetjtu vieroittaa muiden maiden työläiset Neuvosto- Venäjästä ja estää ^näitä antamasta sille apuaan ja vihdoin vaikka yk-sin luontokin lähetti kuivuuden ja kadon Neuvosto-Venäjän vihollisten apureiksi! Kaikesta tästä huolimatta täytyy jopa NeuvOsto-Venäjän vihollistenkin myöntää, että Venäjän neuvpstovalt^ on nyt, neljin vuoden kuluttua, en|tistä lujempi. '' Huonon täytyy sen työläisen päänupin olla, joka ei tänään tule ap; rikoineeksi, mistä johtuu> että, työläiset ovat Venäjällä määrääjil^j mutta muualla orjia? . Mutta eivät Venäjänkään työläiset: löytäneet heti kohta ainoata mahdollista vapautuksen : tietä, jää-väämättömän diktatuurin tietä. Ve^ näjänkin proletariaatti antoi aluksi porvarillisen demokratian harhain hämätä itseään. Mutta sillä oli alemmasta kulttuurikannastaan hu limatta rikkaampi vallankumoukse linen kokemus takanaan ja löysi sen takia pikemmin ja astui päättäväm-min oikealle tielle. Juuri koska Ve näjällä sattui porvarillinen vallanku mous paljon myöhempään ktiin Itä vallassa, suoritti myös proletariaatti siinä paljon tärkiemmän osan. Itävallan vuoden 1848 kumouksessa oi maan proletariaatti vasta kehityk. sensä alussa, vailla järjestöjä, vailla selvyyttä. Vuonna 1905, ensi maisessa Venäjän vallankumouksessa, oli proletariaatti jo sen varsi, nainen suorittaja. Jo silloin oli Venäjällä työväen- ja sotilasneuvostoja,' mutta tällöin oli Venäjän pro. letariaatin pidettävä hyvänään hirvittäviä, verisiä tappioita^ joista se sai kallista opetusta, mistä keski-europalaiset työläiset pääsevät nyt vasta osalliseksi. • Silloin, kuusitoista vuotta sitten, alkoi Venäjän pro. etariaatti, tappioidensa kouluutta-mana, luoda itsellensä, aluksi kyllä pientä,- mutta selvää ja lujaa 'reformittivapaata kommunistipuoluetta. ,, Maailmansodassa romahti tsaristi^ nen järjestelmä. Jälleen ilmestyi cäikkialie vtyöväien-'ja sotiläsneuvö toja, mikä oli pettämätön 'pi^^^^^ risen ; • vallankumouksen ' nöUsun 'merkki. Multa tsarismih vuosisatoja verisesti soriiämäkansä^^^ että riittäisi, jos poistettaisiin mo narkismi,, jos saa^ nioikeus, jos toteutettaisiin porvarillinen demokratia, niitkä johteisivsit vapauteen, sosialismiin, uudelleehra-kehnUstyohön. Väifi pieni. koinmui riisHpbölue, laustii ty6läisille,^^:^to derii sarioi-heille/ että*«demok^ yhteistoimiri)tä porvarillisteh^^ ei'Johtaisi sosialismiin vaan ' kapi talismin lujittamiseen, proletariaar ottoa välttämättä vaativaan konvenj» tiii mahtiasemain ja oikeuljsien me,, tsioniin/ottamatta huomioon Venä- netykseen yhden toisensa jälkeen ja , än oleellisia oikeuksia ja elinehtoja, että vain diktatuuri^ saattoi valvoa io^taön rikottu siten, että Venä- työläisten ja talonpoikain etua; Mut- S) Palkkain väöllisen taikka vär littomän verotuksen lakkauttaminen. 4) työttömille ryhmätöitä taikka palkkaa vastaava avustus. 5) Asuntoja varattava työläisille takavarikoimalla kaikki asunnot, jotka eivät ole välttämättömässä käy-tössä ja rakentamalla 120,000 uutta, koko väestölle tarkoitettua asuntoa, mitä varten on muodostettava 8 mil-jaardin erikoisrahasto. 6) Työläisten teolUsuuskontrolH. 7) Vapaa opetus kaikissa asteissa ja aloilla, ja oi»p!laiden maksu ton ylläpito. 8) Kirkon täydellinen eroittami, nen valtiosta. \ 9) Flaamilaiselle proletariaatille, täydellinen vapaus järjpiitjm opetustoimensa ' ja halliltansa toiveitaan vastaavallf^ tUVftHft. 40) Seisovan armeijan lakkauttaminen ja paikallismiliisin muodosta-, minen valituilla päälliköillä. 11) Salaisen diplomatian lakka uttaminen. Tässä kommunistien ohjelma, jo ka on omiaan yhdistämään kaikki ne proletariaatin* ainekset, jotfea. tahta-vat tuoda kuuluville,äänensä sosialidemokraatti,, f 1 a m i l a i svainoö, Vanderveldeä ja muita Belgian ku ninkaallisia sosialisteja vastaan.' Äsäelstan ranrojoBkkojoa EySkltays- KarjalMm eelitetaSn olbvan mlia' jdkeiata svtnhansopitaalisen ril^ nbta. Helsink?. — Neuvosf».Venäjän täkäläinen edustajisto on käi£ntynyt Suomen hallituksen puoleen Seuraavalla nuirraskuun 16^ pmä päivätyl-lä nootilla; Suomen alueellb kokoontuneet ja aseistetut : Tosv&jbij^ot hyökkäsivät lokakuussa fluomalaisten upseerien johdulla ja Suomen viVanomafsten avustuksella Kisrj&laan, sen vSbem mäa asutusta ja tiettSmimässä osas sa ja tunkciutuivat Tunkuan kun taan. Käyttäen hyväkseen teiitten puu tetta ja yleensä kaiken yhteyden puutetta tämän paikkakunnan kanB-sa, terrorisoivat hyökänneet joukkii-ot jo pitkän ajan kuluessa tämän Kajij&län osan rauhallista väestöJt D» Vefera imtoOBt fisnsUI» jnlf». raoaitella Enftannrit Ja Maonick «^estajala «HäUiim^ttamtta sopi. ' raosta Iyy| ralialla^IJUdiellt^Seelannilla'ja Etelä.' Afrikalht ei osoita saaneen Irlanninv kansan yksimitelistä kannatusta. Sin Feioerien tunnett\i johtaa EamonS de Valbra, on jopimuksen johdosta laatihut jblistukseri, jossa hän sa-v noo oi voivanpa suositella Dali ;Et-reanlUe; (Irlannin parlamentti) , enempää kuin Irlannin kansalfeftaani; kysymyfciessä: olevan sopimuksen ,,| hyväksymistä sellaisenaan, sitlä jhä-» tien mielesfääin siihen ei sisälly: Ir. lännin kansan hartaan totvomuksen^' toteuttiminen. Iriannitt sanomaleh» ; diistön sanovat tiedonannot olevan' sopimu)(sen hyväksymisen kannalla: ja selittävät suoraan Iriannisaaolev: van kolme jokaista yhtä vastaan^^äels > laisia, jotka^ tulevat aikaansaadun sopimuksen hyväksymään. < Tunnetuimmista Iriannin Johtajls. ta ovat Griffith, Öolltns, Barton ja Cosgrave, jotka myäskh ovat oi. leet Irlannin edustajina sovhitoa hie- ; romassa sopimuksen kannalla» jota» y vastoin Eamon de Valera,, Burgess ja Stack ovat sopimusta vastust^, valla kannalla, - , \Sopimukien vastustominen kasvaa, f Lontoo. «-Viimeisimpien tietojen mukaan nlMen lukumäärä ja vojma, jotka ovat ««lettuneel;, Valera^ Icannattartman hänen vastustaeasaan sophnusta näyttää yhä kasvavan, jO', ten on ennenaikaista oltkeostaan sa- • noa onko Iriannin kysymys' niin " vain ratkaistu. Mutta samalla kun < sopimuksen vastustaminen voimis.' tuu tehdään ' toisellapuolön myös. kin kiivaasti työtä/ tarkotuksella siinda Iriannin pariamentin enemmistö e9p)mHk9?n tagksg, De VPIQ. >an vastustuksen taki» 'ovat vasta, puoluelaiset alkaneet hyökkäykset^ häntä vastaan, selittäen että de Valera ei olekaan iriahtllalnen ja niin muodoin voi katsoa Iriannin parasta, i Neuvosto-Venäjän hallituksen vä-iintulon avulla Unkarin kidutus, cammiolsta ja teilauslavoilta pelas-uneet unkarilaiset toverit ovat Moskovasta lähettäneet Saksan kom-munistipiiolucen keskukselle jgcUraa. van tervehdyksen. Rakkaat toveriti Me allekirjoittaneet Hortby.Uri-carin helvetistä pelastunefet työläiset ja kommunistit lausumme täteh teil-saksalaisille, työläisveljillemme, otka autoitte ja kohtelitte meitä in sydämellisesti matkan varrella^ ' mpölsimmän, sydämenpohjasta lähteneen toverillisen ' kiitoksemme. Tämä koskee etupäässä kommunis-overejammc Saksissa, Dresdenjssä Stettinissä, joiden veljellinen solidaarisuus oli niin suureksi siunaukseksi meille, unkarilaisille kommunisteille, joista suurin osa pelastui hirsipuusta tai elinikäisestä vankeudessa Venäjän ja kansainvälisen pro. letariaatin vallankumouksellisen solidaarisuuden avulla. Vaikka olem'; mekip vielä sanattomia ilosta, mikä kohtasi meitä päästyämme kan. sain välisen proletariaatin kansainväliseen kotimaahan ja mailmanval-lankumouksen sydämeen, "Moskovaan, ; i pidämme kuitenkin velvoUi. suutenamme' lähettää lämpöisen kädenpuristuksen solidarisuutenne johdosta ja pyydämme me Saksan kommunistipuoluetta osoittamaan rakds; tettavaa tomeruuttaan myös myöhemmin valkoisen Unkarin' helveistä lähteville tovereille. Kommunistisella tervehdyksellä vapautuneiden työläisten ja kommunistien nimessä: / Nylsztor, ent, maatalouden kansan. Eroaa toimestaan: jos, «opimur hyvKksytäSn. ^ De Valera on selittänyt, että jos" kysymyksessä dleva sopimus tulee i hyväksytyksi sellaisena kun se on edustajain taholta allekirjoitettu, niin hän tulee Jättämään paikkansa. «Minä olen uhrannut *mlltei- koko elämäni taistellakseni Männille vapauden ja minä tahdon edelleenkin ' taistella, mutta jos Irlannin kansa tulee hyväksymään sopimuksen, joka ei takaa 'Iriannille niitä vapauk. 318 mitä alunpitäen on'etsitty, niin minä en myöskään vo| olla tolmcs- . ' sani Iriannin tasavallan presidenttinä », sanotaan de Välerah Julista»"'' neen. ' ' - Idysvailat avu§ta?at;^ \ vt ••••• ' I «« • •*• Venajan msm Senaatti hyväksynyt presidentin esi. tyksen, jonka, mukaan Venäjän katoalueille toimitetaan iääkeavus-tusta. komissaario. Washington. — Seurauksena pre--, sidentti Hardingin. esityksestä avu?-; taa Venäjän hätää kärsiviä, on Yh-dysvaltain senaatti päättänyt laatia lain, jonka mukaan sotasihteeriä keholtetaan antamaan ylitsejäämät lääke- ja haavuritarpeet Venäjän katoalueilla kärsivien hyväksi. Senaatti hylkäsi marylandilaisen senaattori Francen kaikki yritykset saada aikaan erikoinen komissioni Venäjälle ja myöskin, että. päätetty avustus olisi sisältänyt muitakin tarvikkeita' kuin lääkeai- ^ neita. - '< Senaattori France, joka juuri on saapunut tutkimusmatkaltaan Venä- < jjiltäi sanoi että «hän luottaa hen, että hallituksen politiikka Ve-näjään',' n2hden tulee vähän ajan Itu-lutttfa Imriuttumaan». Yhdysvaltain hallitun ori yhteoäSn kieltäytynyt tunnuatamstä Neuyos- ' tohallltusta. > ..^ '' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-12-13-01