Vapaus, September 8, 1951

              Sivu 2 Lauantaina, Kyyskuun 8 p,— Sat. Sept 8, 1951
M i l i i i i i i i
OUBEBTT} ^ IndependiRit latmr
Olgan of Plnntoh Canadiam. Es*
tfildlsbed Mov. 9, tdVt. Autborlzed
as^Mcondfclass maU by the Fost
Oflloe pepartaoent. Ottawa^^^
iJUieil, Uirfce veekl?:^ Tuesdays*
mmmlayB and Saturdays fqr Vapaus
Publishing Congtany LtA^ at 100^102
Elm St. W., sudtniry; Ont., Canada.
Telepbones;
Editorial '
E, Sukti. Editor W.
addms Boac t6, fitadbuiy.
Offlee 4<4264.
Ontazlo.
Adreitisliig tatM Upon appUcattoa
Itasslatlon free of cbasge.
TILAUSBINNAT:
Canadassa:; , t vk. tjOO 0 kk. 8.79
. /' 3 kk. 2^
Thdysvallolssa: ivk. SJOO 0 kfc 4^
Suomessa: 1 vk. SitO 0 kk. 4.75
Noiqan ympyrä
'Kuten kailcki cahadalaiset ja varsinkin perheenemännat ennestään
tiesivät, Ottawasta tiedoitettiin viime tiistahia, että ehnkustähni^t
;f nousivat heinäkuun aikana taas 1.3 pisteellä^, saavuttaen siten ;|kaikki«h
Jalojen ennätystason, 188.9 pistettä.' Pisteindeksi perustana on se,
. etjtä VV. 1935—39 hinnat määritellään sadaksi.
tieto antaa hälyyttävän kuvan sii-
, ta kuinka nopeassa tempossa koko Canadan väe^ön ja erikoisesti sen
' ty^otätekevän osan elintaso laskee.
' ^Johtuen väestön keskuudessa vallitsevasta suuttumuksesta, politiikot
f 1'yritiävät heittää tuhkaa kansanjoukkojen si Vhinta^
' kontrollista" mikä vakauttaisi korkeitten hintojen ja alhaisten paikko-
' ' jen olosuhteet. Hyvin tietoisena siitä, että jos hinhat "jäädytetään",
%ni}n se ei estä täällä sen paremmin kuin Yhdysvalloissa ja Suomessa-
1^ 'Icäan hintojen nousua, samalla kun palkat pidettäisiin tiukasti "jäässä'',
ipCV'.n oikeistojohtaja mr. Coldwell huutaa -kuorosss^ toryjohtaja
ptenn kanssa "hiniakontrollista". - Toiselta puolen liittohallituksen
• pääministeri St. Laurent sanoo, että hintakontrollia ei oieta käytän-
- Jqöuk "nyt", tarkoittaen ilmeisesti sitä, että myöhemmin se voidaan
%i panna täytäntöön,'et^
alhaisten palkkojen olosuhteet, kuten toryjohtaja, eversti Drew ja
'^^hknen'varjonsa oikeistbsosialidemokraattinen mr. ColdwelI vaativat!
p^äin käydään tilanteesta .vastuussa olevien politiikkojen kesken
p varjonyrlckeilyä samalia kun : inflation todelliselta aiheuttajasta ja
" sen välttämismahdoltisuuksistä ei puhuta halaistua sanaa.
Erikoisen mielenkiintohien on pääiministeri St. Laurentin "patentti-
.työläisten ja farmarien vastustaa siten, että "tuotettaisiin" enemmän.
: Kuinka epäpätevä on tämäkin fääke, sen tietävät parhaiten wiridsori-
?slaiset~Fordin työläiset, jotka ovat tuottaneet ja säästäneet niin pal-pjöh,
että autoja on kaikkialla muualla> mutta ei Fordin työllisillä ja
muilla kansalaisilla — ja kun autot seisovat varastohuoneissa, niin
k Forpl-yhtiö on pannut parituhatta työläistä työttömien armeijaan ja
, lyhentänyt toisten työajan nelipäiväiseksi viikoksi;
; ; / ? K u n samana esimerkkejä voitaisiin esittäävlukuisilta muilta teoltJ
älisuusaloiltay niin tämä osoittaa j että 'enemmän tuottaminen ja säästä-minen
on yhtä kehno inflation vastustamiseksi kuin on herrojen Prewn
jaColdwelIin "hintakontrolHkin".
Tosiasiat ovat hyvin itsepintaisia, ja tosiasia on tämä: .Sotavarus-
• telu ei anna eikä voi antaa mitään pysyväistä "hyvää aikaa" kirten
;>on meille kansakuntana selitettu. Päinvastoin, sotatalous kärjistää
f\ edelleen kriisitilannetta ja aiheuttaa entistä suurempia pulmia. Ny-kyinen
inflatoorinen kehitys, >mikä nhkaa viedä koko maan ja kansan
i : taloudelliseen kaaokseen, johtuu ennenkaikkea sotavarusteluun perus-
^vtuvasta politiikasta. Ja ainoa t^okas keino kansanjoukkojen elämän
kurjistamista vastaan on se, että vaaditaan hinnankorotuksia vastaavia
palkankorotuksia työläisiä ja; tulolisäyksiä farmeillej^ s^kä koko sota-'
f varustelupoätilkasta luopumista, että voidaan tuottaa'^ fUykkien: ase-mesta"
voita ja käydä rauhanomaista kauppaa muun maailman kans­sa.
'
Kansainvälinen osuustoimintapäivä
ä vHuomenna, syyskuun 9 päivänä vietetään Kansainvälisen osuustoi-anintaliiton
johdolla 29. kansarnväiistä osuustoimintapäivää. -
toimiintaliiton antamassa julistuksessa korostetaan erikoisesti sitä, että
vapaan osuustoimintaliikkeen koko olemassaolo ja edelleen kdiittymi-nen
on riippuvainen rauhan säilymisestä ja kehoitetaan osuustoiminta-i
väkeä työskentelemään rauhan hyväksi. Kansainvälisen ostiustoiminta-
; liiton, julkilausumassa kehoitetaan osuustoimintaväkeä työskentele-
> mä§n -myös ihmisoikeuksien ja vapauksien säilyttämisen ja laajenta­misen
puolesta. Mainitun julkilausuman loppuosassa sanotaan:
; i osuustoimintaliitto julistaa, että olosuhteet, missä
Vapaa ja itsenäinen osuustoimintaliike kukoistaa ja kantaa hedelmiä,
ovat välttämättömät maailman rauhan säilyttämiselle. Jotta nämä
'olpsuhteet voitaisiin säilyttää se (Kansainvälinen osuustoimintaliitto)
k^hoittaa kaikkia jäseniään:
'Herkeämättömään valppauteen ihmisoikeuksien ja vapauksien puo-.
lustamiseksi ja laajentamiseksi; >
U ponnistelunsa kansalaisten kasvattamiseksi täysin ja
uskollisesti täyttämään demokraattiset velvollisuutensa;
* s Korostamaan kansallisille, hallituksilleen työskentelyn välttämättö-niyttä
Y K : n kautta sodan, puutteen ja sorron poistamiseksi;
: ;Viettämään 29. kansainvälistä osuustoimintapäivää yhteistahdon
nterkeissä sellaisen maailman puolesta missä kansat voivat elää rauhas*
sa, vapaudessa ja veljellisessä sovussa."
' V a i k k a ylläolevasta lainauksesta ilmeneekin konkreettisten päivän-kysymysten
välttely jä vissinlainen ajatusten sekavuuskin, niin siitä
näkyy kuitenkin osuustoimintaväen rivijpukk^
: vaiktitus. Siinä huomioidaan se tosiasia, että osuustoimintaliike voi
f niienestyä ja elää vain rauhan olosuhteissa — ja että rauhaa uhk^^l nyt
^ niin suuri vaara, että kaikkien osuustoimintaiihmisten velvollisuus ön
f työskennellä rauhan säilyttämisen hyväksi. '
' Tämä on lämpimästi ja ajank^tainen kajinanilmaisu.
C^uiistoimintaväen, kuten m^u
/ja voikin olla erimielisyyksiä siitä, miten nykyinen sodanväara on ke-
^^hittynyt ja vieläpä siitäkin; miten siitä parhaiten selviydytään: Mutta
lyhteistä kaikille rehellisille osuustpimintaihmisUle on j » ^ että hie :
} fhaluavat rauhan säilyttämistä ja ovat valmiit toimimaankin sen hy-
I ^Ylisesti osuustoimintaväen keskuudessa käsitetään, että sodat eivät
:^ ratkaise mitään kansainvälisiä ptilmäkysymyksiä, vaan kärjistävät
niitä «edelleen. Myös tiedetään katkerien kokemusten perusteella,
että sota ja sotavarustelu ei aiheuta mitään "hyvää aikaa", vaan,köyh­dyttää
maata ja kansaa. Kaikeii tämän perusteella, jä huomioonottaen
isen tosiasian, että kun sodat ovat joidenkin voittoilevien suurkapita-h'stiiE
»i aiheuttamia kansainvälisiä onnettomuuksia, niin sodista kärsivät
V kansanjoukot voivat nämä onnettomuudet kansainvälisenä toiminhal-iiaah
ja solidaarisuudellaan estää.
f {Tääsä tilanteessa k osuustoimintaliikekin liiytää itsensä
V rauhanpuolustajain riveistä, rinnatusten toisten hyvää tarkoittavien
!^ihmisten kanssa. Me olemme myös Vakuuttuneita siitä; että takä-
HJäisten maanmiestemme keskuudessa olevat kaikki vakaumukselliset
'osutiistoimintaihmisöt haluavat omalta kohd^ltaiah tänä päivänä jiil-
.kilaus^^ Totta, että toiset heistäkin saat-
P tavat olla epäselviird sodanvaaran todellisista syistä. Mutta heidän
i j r a i i l ^ että heidän'sydänielläanf on sitienMii
Ipsuustbiminnalle ominainen yhteishyvän asia ja me tervehdimmei sitä
SYNTYMÄ-
PAIVIA
Abd fraaldMiieii Wanuplsta taytt;
torstaina syy^k. 6 pnä 71 vuotta,
yiidymme'onnentotvotuksiini
muut sanovat
BIKOKS^LUSTEN
pxxaäes K O S K E M A T ON
^^Vuixi rsanotaan, että iNew Yor­kin
satamassa ' tapabtuu enemmän
murhia ^ neliöjaardiav kohden kuin
.missään muualla Yhdysvalloissa. Siel-
,lä kehaistaan myös. icaikista muista
rikoksista: huumatisainelden salakul-
Jet^uksesta, arvokkaan lastin Järjes­telmällisestä
varastamisesta, ulko­maalaisten
salakuUettamiBesta, Idris-iämisestä.
vedonlyönnistä, koronkisr
konnasta, pimeiden miesten pitämi­sestä'
palkkalistoilla Ja palkkojen ta­kaisin
maksamisesta; New Yorkin sa­tama
on epäilemättä Sieskltetyin r i ­kollisten
alue Yhdysvalloissa;
' ''Kuka on tämän gangsteri viidakon
kulissientakainen Johtaja? Kuka on
todelUnen tämän sataman Johtaja?
^Tavallinen satamatyömies on tie­tänyt
hänen nimensä vuosikausia.
Hänen identtisyytensä on myöskin
tunnettu sanomalehtien raporttereille.
satamatyöasioiden tuntijoille^ JoiUe-kln
kaupungin virkailijoille, yleiselle
syyttäjälle Ja muille lainkäytön val-vojain
tutkijoille. He tuntevat hä­nen
elämäkertansa hyvin, eikä heillä
ole epäUystäkään siitä, etteikö hän
olisi päämies. Eräs heistä sanoi, että
Frank Ckistello on tähän päämieheen
verrattuna pelkkä piiskan heiluttaja.
El ole epäUystäkään etteikö tämän
Johtajan valta ulottuisi kauaksi sa­taman
ulkopuolelle Ja valtion rajo­jenkin
ulkopuolelle.
"Sanomalehdet eivät uskalla Jul­kaista
hänen nimeään koska ei ole
tarpeeksi rUttävää todistusainehlstoa
hänen tuomitsemiltaan varten." —
People Today, syysk. .12 pnä.
Kaikille Canadan Metsätyöläisten
Union jäsenille kaikille Canadan
metsätöissä oleville työläisille
Puutavaramonopplistien ja Mr. Coo­perin
takaoven sopimuksen tarkastelua
Kirj. Bruce Magnuson
Intian talonpojat
pitävät edelleen
valtaamiaan maita
Bombay.'-r- Hyderapadin kongressi­puolueen
Ja kommunistisen puolueen
välisten Telengananlmistä aluetta
koskevien neuvottelujen katkeaminen
Johtuu tulevien liittdvaallen tulosten
pelosta. T ^ ä arvelu eritetään Hy-derabadin
kansandemokraattisen puo­lueen
puheenjohtajan Ja "Sosialisti­sen
ja työläisliiton" sihteerin laati­massa
tiedonannossa. Joka on Julkais­tu
v"Crossroad"-lehdessä.
Telenganan talonpojat ovat viiden
vuoden ajan taistelleet maansa puo­lesta.
Tuhansia eekkereitä maata. Jo­ka
on kuulunut poissaoleville maan­omistajille,
on vallattu Ja sitä on vil­jelty
huolimatta hallituksen harjoit­tamasta
kauhistuttavasta terrorista.
Intian kommunistinen puolue eh­dotti
hiljattain Telenganan-kysymyk-sen
ratkaisua siten, että kaikille ta­lonpojille,
Jotka ovat' maata vallan­neet,
annettaisiin oikeus pitää hal­lussaan
maa siihen asti, kunnes lakia­säätävä
kansaliskokous ratkaisisi maa-kysymyksen.
Ehdotukseen liittyy
kommunistisen puolueen Ja muiden
demokraattisten Järjestöjen toknin-nan
salliminen Ja kaikkien väklval-tatoimenpitelden
lopettaminen.
Mainitut kaksi hyderabadllalsta de­mokraattista
-Johtajaa toteavat, että
"zawennarla", perinnöllistä tilanomis-tusta
Ja feodaalista sortoa ei ole pois­tettu,
päinvastoin, uusia "zavrenda-reja"
luodaan.
Vuosittain käytetään tuhansia ru-plolta
polilsiterrorin ylläpitämiseen.
Kongressipuolue pitää Telenganaa
"hävitettynä alueena" Ja kieltäytyy
tähän tekosyyhyn nojaten toimeenpa­nemasta,
siellä vaaleja, se aikoo yk­sinkertaisesti
nimetä kongressipuolu­een
kannattajia Telenvanan. edusta-
JiksL-;:- '^'^
Suuiri meteorijäryi
polijois-Quebecissa
Toronto. —' Pohjols-Quebecin Un-gavan
alueslta ori palannut tänne
kuuslmi«>hinen retkikunta. Joka oh ol­lut
siellä tutkimassa kuuluisaa Chub-bln
kraaWla, Jossa on kahden inalUn
levyinen pyöreä Järvi, Joka löydettiin
viime yuohnia, lentokoneesta tehtyjen
havaintojen perusteella. Tämä kraa-teri
on puolta suurempi kuin Arizo­nassa
oleva kraatieri, Jonika on. uskottu
olleen maailman suurimman meteorin
aiheuttaman aukon.
Palkalla oUeet tledemi^et ovat sano­neet
meteorin pudonneen Ungavan a-lueelle
3.000—1S.<K» yuotta sitten jä
synnyttäneen niin valtavan räjähdyk­sen.
Jonka rinnalla atomipommien rä­jähdykset
ovat lelkklpellä.
—• Canadan ensimmäinen öljylöytö
tehtiin Petrollassa, Ont.
Syyskoan 3 pnä kääntyi Cvtuk.
dian Union of ^WoodimkerBlniamr
sallinen sihteeri Bruce Masnoson
Canadan metsätyöl|lsteA puolet^
seuraavalla kirjelmällä:''
•Nyt viimeinkin olemme- tilaisuud^^
sa antamaan yksityiskohtaisemman
selostuksen takaoven : sopimuksestai
Jöiä on solmittu mr. Cooperin'Ja suui
rienpaperlpuumonopolistien kesken
Cntariossa.. 'Lähempi tutustuminen
n.k. mr. Cooperin "sopimukseen" te­kee
hyvin selväksi miksi yhtiöt ovat
niin halukkaita sopimaan mr. Coope­rin
kanssa metsätyöläisiä edustavan'
union assmesta.
. 1. Canadan Metsätyöläisten Unio^
vaatii suoraa f2.0Ö korotusta kaiiiUte'
kämpillä työskenteleville pälvätyöläi-slUe.
lilr.Coöper-on tehnyt sopimuk­sen,
Jonika laukaan keittiöapulaisten
palkat nousevat vain 80 senttiä päi­vässä,
tavallisten päivätyöläisten :9a
senttiä ja korkeimmin palkatut Tpäl-vätyölälset
— mekanlkot — t saavat
ruhtinaallisen $1.16 päiväpalkkalisä-yksen.
Tämä viimemen korotus on
11 prcsenttla sen sijaan kun viime so-^
pimuskautena saatiin 15 pros. koro­tus.
2. Meidän uniamme vaatii 30 pros.
korotusta urakkapalkkoihin. Sen mu­kaan
tulisi 4 J. kuusien ja palsamien
katkaisun perusmaksuna olemaan
$7.25 koordi ja 8 jalkaisten $6.40. Mr.
Cooper o nhyväksynyt taksat $6.23 ja
$5.51. se merkitsse, että 4 Jalkais­ten
paperipuiden katkaisumaiksu
koordia kohti tulee mr. Cooperin so­pimuksen
mukaan nousemaan 67
senttiä Ja 8 Jalkaisten 59 senttiä, sen­sijaan
että korotus olisi ollut $1.67 Ja
$1.48. Tämä sopimus merkitsee pa-peripna-
urakoUslJollIe miljoonien dol­larien
säästöä.
3. Mutta tässä el ole läheskään
kaikki. Sopimuksen siihen kohtaan,
missä määritellään •katkalsuboonus
on lisätty sanat: "Yhtenä keskeyty';^
mättömänä työaikana" jollakin käm­pällä.
Tätä lisäystä mahdollisesti
voidaan käyttää tekosyynä; Jolla esk
tetään työläinen saamasta katka^Urf
öoonusta Jos el yhdellä niin toisella
tavalla. Sen lisäksi, kun ennen kuo­rittujen
puiden 37 koordin katkaisu
oikeutti katkaisuboonukseen, vaadi-
Uan nyt 50 koordia. Ei ole epäilystä­kään
etteikö^ tätä lisäystä ole tehty
silmälläpitäen tulevaisuutta. Jolloin
union vaikutus on tullut poistetuksi.
Ja yhtiöt ovat vapaita kiristämään'
oloja. ^
4. M l t ^ n lisäystä ei ole trippitie-maksuun.
Kävelymatkaa Ja kuljetus­ta
koskeva kohta on muutettu sellai­seksi,
että työläinen voilaan vaatia
työskentelemään 3 ja puolen mailui
pääsiä. Se merkitsee, että sensijaan
jotta (kämppiä muutettaisiin vaadi­taan
työläiset kävelemään 3 ja puoli
mailia muutaman vaivaisen boonus-sentln
korvauksella.
5. Kun meidän uniomme vaatii ke-sälomamaksun
korottamista 2 prosen­tista
4 prosenttim. nibi mr. Cooper
allekirjoitti sopimuksen vanhoilla eh.
dollla., Ainoa muutos mikä tuli ke-sälomapykälään
oli se. että kokki ja
apukofcki saavat 3 lomapäivää lisää
Ja^kalkki toiset. 7 päivää viikossa
työskentelevät 1 lisäpäivän Jokaisen
3 kuukauden aikana. . Kesäloman oi-keuttavien
päivien määrä alennettim
nyt 250 päivästä 200 päivään. Tämä
ikultenkin koskee vain hyvin pientä
määrää työläisistä,
6. Nimi "Union valituskomitea" ön
muutettu ''^Umo|xkämppäkomiteaksr.
On. ilmeistä miksi/^tämämuuto» on
tehty. Yhtiöt eivät tykkää^ "vaUtus"-
nlmestä.^ suorastaan vihaavat tä­tä
nimeä, aivan samoin kuin; hf^ v i ­haavat
uniotä. Joka. Jatkuvasti vetää
esille yaUtukäatyöolosuhtelde^^kih-teen.
Luultavasti Juuri tästä E>yystä oh
vaUtuksia: koskevaan kohtaa^^
uusi j i j ^ l ä . 'Tämä pykälä, joka on
•hyvin alkupuolella "sopimusta", kuuX
luu seuraavasti: < «
/^Molempien sopimuspuolien yh­teisenä'
ymmärryksenä on, että
kaikki työläisten valituksiBt tulee
käsiteUäiUin nopeasti ikmn mah­dollista
j Ja että yleisenä ymmär­ryksenä*
tulee olla, ettei valitusta
katsota olevan (tummeimus B.
M:n), kunnes työläinen on:anta­nut
työnantajalle :•• mahdollisuuden
tarkistaa valituksen.
Tässä tulee; e3ille'ivanha väite ^va-litus
Ja ^'valitus" (cotnplaints Ja grie-vanceslrsanoista;
Joka on nostettu Jo
vuosia sitten, kuten väittely siltä kum­pi
on oUutensiksl-r- muna'vaiko ka­na.
Työnantajille. .Jotka eivät tykkää
siitä, - että työsuhdevälituksia noste­taan,
tämä pykälä epäilemättä antaa
erhiomaisen tilaisuuden kieltäytyä
hyväksymästä minkäänlaisia valituk­sia
kämpiUä.
7. Nimellä "Union oikeudet" on so-*
pUnukseen liitetty uusi pykälä. Joka
määrittele3, että yhtiön edustajilta on
saatava lupa ezmenkuin kämpällä voi­daan
asettaa seihlin mitään tiedonan­toja.
8. Mr, Cooperin allekirjoittama
"uu^i sopimus"'Jättää kaiken sopi­muksen
valvomlsvallan yhden miehen
— 0^. Cooperin käsiin. Hänellä tu-:
Jee olemaan .'valta päättää ikaikesta,
yksinpäjäsenmaksuistakm. Joita hän'
iperU niiltä raukoilta Jotka sattuvat
Ulttymääri tähäh'^ yhtiöiden halUtse-maan
petosunioon,
9. Lapulta tulemme ei suinkaan vä-hämerkityksellisimpään"
union työ-maa"-
pykalaän. Se on hyvin kierää
meinmkiä. Esimerkiksi: mitään pak­koa
ei ole "nykyisiin työläisten", jotka
eivät ole Cooperin "union" Jäseniä, jä­seniksi
liittymiseen nähden. Mutta
niitä Jotka otetaan työhön syyskuun
ensimmäisen päivän jälkeen tänä
vuonna, kehoitetaan hyvin "kohteli­aasti"
liittymään 90 päivän kuluessa.
Mutta tämänkään ajan sisällä ei ole
suoranaista lllttymispaiikoa.. Mutta
kun mies on kerran saatu liittymään
yhtiöiden balUtsemaan Vunioksi" kut­suttuun
kokoomukseen, määrätään
hänet myöskin siinä pysymään "Jat­kuvan
työllisyyden ehtona" niin
kauan kuin n.k. "sopimus" on voimas­sa.
Se on hyvin tyypillinsn "työnan­tajain
(järjestön tai yhtiön union"
Järjestelmä. Otaksuttavasti tulevat
Cooperin "järjestäjät" ; kulkemaan
ympäri ja kehoittamaan isännistöä
eroittamaan työläisiä. Vain •koural­lisen
kaimattajia voidaan koskaan a-
Jatella olevan 'työssä". Jos tämä py­kälä
pannaan käytäntöön.
10. r Prosenttimääräinen palkkojen
korottaminen on aiheuttanut liian
suuren eroavaisuuden korkeampien Ja
alempien /palkkaluokkien! välillä.
Kaikkein ensimmäiseksi tähän tosi­asiaan
on syynä teollisuudessa tapah­tuneet
muutokset. Josta syystä noin
60 prosenttia työläisistä työskentelee
iilkopuolella viime sopimuksen ^^AT
luokittelun.' Kokoiiaan -uusi työsopl.
mns on nyt taiteellinen.' Sellainen;
Eopimussuunnitelma ^ tallaan laati­maan
CanadanMetsätyöläisten Union
toimesta ja asettamaan hyväksyttä­väksi
kämppäedostajain konferenssis­sa,
joka pidetään Port Arthurissa
syyskuun 29 pnä. ' .
Tässä katsauksessa on -kosketeltu
vain kollektiivisen sopimuskysymyk-sen
pääkohtia, psrrkimättä liiaksi yk­sityiskohtiin.
Me toivomme, että tä- '
mä kirjelmä tutkitaan kämppätyö-laisten
keskuudessa hyvin tankoin Ja
että tulokset esitetään päätöslausel­mana
syyskuun 29 pnä edustajain
konferenssissa.
Muistakaa! Ei mitään saavutta>
maamme voittoa saa luovuttaa yhti­öille.
Rakentakaa Canadan Metsä­työläisten
Uniota, jonka ohjelman
määräävät jäsenet. Alas yhtiöiden
hallinta ja jänkkien määräämä dik-taattorikomento.
Canadan työlisiä
varten olevan canadalaisen union
puolesta.
-SITA:
- J»
STÄTÄ
RAUHANTAISTELU VASTA
ALUSSA - TRI ENDICOTT
Nimien keräys jatkuu ^vieraUuja halli-tusten
luona ja yleisiä kokouksia —
Tarmolassa oli hyvin onnistunut piknikki. '
Engriannin työläiset
saavuttaneet yöitoh
työväenhallituksesta
Lontoo.Elokuun puolivä.llstä lu­kien
lakkasi Englannksa olemasta
voimassa sota-aikainen laki. "asetus
no. 1.305". Jolla kieUettiin lakot ja an-nettiin
plkeUs vangita lakon johtohen-kUöt.
Työläisten taistelu tämän ku-ristuslain
kumoamiseksi kohosi erit­täin
voimakkaaksi tämän vuoden ke­vättalvella.
JoUohi tämän lain nojalla
vangittiin 7 telakkatyöläisten Johta­jaa.
Taistelu näiden vapauttamisek­si
levisi useille tuotantoaloille ja työ-
Iäisten voimakkaan painostuksen
vuoksi "työväenhallituksen"' oli pakko
vapauttaa vangitut.
Taisteluun kuristuslain kiunoarai-seksi
yhtyivät mj-ös suurimmat' am­mattiliitot,
jotka pian kokoontuvalle
ammattiliittojen kongressille laatimis­saan
esityksissä ovat vaatineet lain
kumoamista. Työläisten vastalause-
Uikkeen Johdosta on haUltus vihdoin-km
ollut pakoltettu kumoamaan
setuksen N:n 1'05"
Toronto. — Canadan Rauhankong-ressto.
puheenjohtaja tri James G.
Endicott ' esitti 'Viime sunnuntaina
"Tarmolan" kentällä VWoodbridgessa
pidetyssä raulianpiknikissä yhdeksän
kohtaa käsittävän rauhantaistelun
ohjelman.
Piknikissä nähtiin Niagaran nuo^
risofestivaalinrauhankuvaelma. Siel­lä
oli .urheilu-. ym.:kUpailuja sekä
nuorille että vanhoille. V v -
.iTri ..Endicott korosti puheessaan
erikoisesti sitä, että taistelu viiden:
suurvallan rauhansopimuksen puoles.^
ta on vasta alkanut. Täimän kam­panjan
toinen vaihe, alkoi Truman-
Shvernlkln. kirjeenvaihdosta. Tässä
uudessa valheessa on. nlmlenkeräys-kampanjaa
laajeniiettava Ja rauhan-toiminnalla
on saatava myös uusia
muotoja. ,
Palauttaen kuulijakuntansa mie­leen,
että'noin' 300.000 canadalaista
on Jo. ^ntanut hyväksymisensä vii­den
suurvallan rauhansopimusvaati-mukselle,,
ja että nlmienkeräyskam-panjan,
tulosten laskeminen jatkuu
lokakuun .ensimmäiseen päivään asti,
tri Endicott pyysi rauhanpuolustajia
keräämään tuhansia allekirjoituksia
lisää. Rauhantaistelun yhdeksän koh­taa
käsittävässä ohjelmassa vie huo­mattavaa
osaa edustajam vierailu
parlamentin ja maakunnallisten lain-laatijakuntien'
Jäsenten luona, sekä
edustajiston käynti liittohallituksen
puheilla sotamuistopäivänä. Myös eh­dotetaan
vierailuja kaikkien kunnal­lishallintojen
luona siinä mielessä,
että ne antaisivat kannatuksensa vii­den
suurvallan rauhansopimusvaati-mukselle.
Lopuksi esitetään, että tä­mä
kysymys tulee alistaa kaikenlais­ten
Järjestöjen, ennei^caildcea unioi-den
ja seurakimtien harkittavaksi
Myös on suunniteltu lentolehtien le­ivittämistä
mii joonamäärässä.
Tri Endicott on nyt lähtenyt maan­laajuiselle
puhujamatkalle missä hän
keskustelee kuulijakuntansa kanssa
tästä ohjelmasta ja sen täytäntöön­panosta.
V
, Rauhanpiknikissä tiedoitettiin, että
Torontossa on syyskuun ensimmäi­seen
päivään mennessä kerätty 57;-.
463 allekirjoitusta viiden suurvallan
rauhansopimusvaatimuksen alle. Täs­tä
onäärästä on National Federation
of Labor Youth kerännyt 13.000 alle-kirjoituita
— enemmän kuin mikään
muu Järjestö.
Toronton rauhanneuvoston johto­kunnan
sihteeri mrs. Llbble Park
kiitti kalkkia niitä Jotka työnsä Ja'
toimintansa avulla olivat auttaneet
tämän piknikin suurenmoista^ onnis-tiunista.
Hän mainitsi erikoisesti
CSJ:n Toronton osaston, joka oli luo­vuttanut
.kesäleirinsä "Tarmolan" tä­män
piknikin pitoa varten; Lisäksi
hän kiitti ohjelman Järjestäjänä toi-,
minutta Lauri Latvaa, Nlfigara Youth
Atomivoimalla kulkeva
sukelluvene on ^
rakennettavana
New Yorit, _ Viikkolehti Timeker-too.
syysk, 3 p. numerossaa, että Y h ­dysvaltain
laivastohallinnon tUauk-sesta
rakennetaan.XSqjptonissa.Conn,,
sijaitsevalla Electric Boat Co :n tela­kalla
piurhalllaan Yhdysvaltain en-sihmäistä
atomivoimalla (kulkevaa
sukellusvenettä. Työn Johdossa on
kapteeni Hyman. George Rlckover,
Jonka sanotaan vuodesta 1922 lähtien
harrastanaen tämän ajatuksen läy-täntööiv
saattamista.
Työt luoritetaan niin salalstaa kuin
suinkin mahdollista ja uuden vedena­laisen
on ilmoitettu valmistuvan kah­den
tai kolmen yuoden kuluessa. Asi­antuntijat
väittävät kuitenkin, että se
tapahtuu paljon aikaisemmin.
Suunnitellun vedenalaisen väitetään
kykenevän kulkemaan veden alla 25
solmun nopeudella j a tarpeen vaati­essa
30—35 solmim nopeudella. Se ky­kenee
olemaan niin kauan vedenalla
kuin miehistö suinkin sietää.
OLI VUOKBATTU
Varakas isä osti pittu tytöin,
kalustetun leikkltalon isyntynaZ?
lahJaksL Oltuaan pari viiu^rZ]
koilla hän tuU iotihx ja kysyi tjSi
sikö hän siitä talosta.
"Oikein paljon". tuU vastaus.
"Mutta missä se nyt on. kun ei du
näy?" kysyi isä. ,
rMhiä vuokTÄsin 10 sentillä viikkn
Maria tädille", vastasi tyttö.
• » •
TUOTTAVA KUNDI
Eräs ruokavieras oU hyvin vaau
vainen j a moitti tarjoilua aina Vaik*
ka tarjoilija koettikin parastaan. Ra."
vintolan Isäntä katsoi sitten, etu
on väärin pitää samaa tarjoilijaa ai-na
kiusauksessa, koaka tämä vlerai
istui aina samassa pöydässä ja eli.
dotti että tarjoUijatytöt vaihtaisivat
pöytiä.
/Tyttöjtuitenkhi esti-taman selit-taen.
että; tuo kiusallhien kundi on
häneUe kaikkehi tuottavin. sUlä hä-nen
kiukkullemlsensa herättää toi-sissa
ruokavieraissa myötätuntoa tar-joilljaa
kohtaan Ja he antavat tippu
kaksinkertaisesti.
SAMA KUIN JE^INENKIN
Watson palasi kotikyläänsä vuo­sien
kuluttua.
— Onko hän muuttunut yhtään»
kysyi toiselta eräs joka ei vielä ollut
kotiin palannutta nähnyt.
— Ei. ollenkaan, hän on aivaa
sama kum eimenkin, vaikka itse näyt­tääkin
luulevan muuttuneensa, koää
hän pidielee kutaka hullu hän ennoi
oli.
Yli 650 ihmistä kuoli
viikon vaihteen
aikana USArssa
New • York. — Syyskuun ensimmii-sen
viikon ivaihteen aikana sattui
Yhdysvalloilla tapaturmaisia kuole­mia
enemmän kuin milloinkaan en­nen
yhden viikon vaihteen aikafla.
Jo syyskuun 4 päivään mennessä saa­puneiden
tietojen mukaan oli kuo^
lemantapausten lukumäärä 658 ja tie­dot
-joistakin tapaturmista saattoivat
vfelä puuttua.
Maantieonnettomuuksissa kuollei^
oli 461, hukkuneita 97 ja loput olivat
kuolleet muilla tavoilla.
Rauta ja teräs taka­varikkoon
L-Saksassa
Bonn. — Rauta j a teräs on julis­tettu
Länsi-Saksassa takavarikkoon.
Käyttäjille annetaan osuusf-Joka ön
noin 80 pros. siitä mitä käytettihi vii­me
vuoden marras- ja Joulukuussa.
Etutila annetaan niille, jotka toimit­tavat
Yhdysvaltain sotavoimien t i ­lauksia.
Lapsihalyaustaudin
tuntijain kokous
Kööpenhamisassa
Kööpenhamina. — Viisi päivää kes­tävä
vlapsihalvaustaudin tuntijain
konferenssi'aBcoi täällä syy^ 1 pni.
Osanottajia on 38 maasta. Konferens­sin
ovatyhtelsesti järjestäneet Tansr
kas^ Ja Yhdysvalloissa toimivat lap-sihalvausta
vastaan kamppailevat yh­distykset.
Tanskan terveysministeri
on kutsunut sisar Elizabeth Kennyn,
Australiasta, osallistumaan kokouk­seen.
,
FestivaalJikomiteaa sekä kaikkia yk­sityisiä
ja Järjestöjä jotka tavalla tai
toisella auttoivat piknikin onnistu­mista.
Murskaantunut lentokone
löydetty Albertau'
pohjoisosasta
Edmonton. — Ilmavoimien taholta
ilmoitettiin keskiviikkona, etta tahfl
intiaania on löytänyt murskaantu­neen
lentokoneet jäännökset Wlilte-courtln
alueelta, joka on 110 maili»
pohjoiseen täältä. Minkäänlaisia
merkkejä ihmisistä ei voitu todeta.
Täällä uskotaan löydetyn lentoko­neen
olleen sen, joka katosi lokar
kuun 14 pnä Ja jonka mukana oli
5 metsästäjää.
PÄIVÄN PAKINA
Suopon törkeä peli Suomessa
a-lämpimästi.
Tämä sitäkin suuremmalla syyllä kun mepiemme vakuut­tuneita
siitä, että tietoisuus seidan vaaran todellisesta olemuksesta
leviää kulovalkean tavoin sotaisten porvarilehtien siensuurista ja uutis­pimennyksestä
huolimatta. Meidän oma harkittu kantamme on
se, että parhaiten ja tehokkaimmin autetaan nyt rauhanasiaa siten, että
vaaditaan Korean sodan lopettambta neuvottelupöydän ääressä, ja
viideh suurvallan välistä rauhansopimusta, mihin kaikki rauhaaräkas-tavat
kansaktinnat voisivat liittyä.
Eräässä Helsingistä saapuneessa
tiedossa kerrotaan, että eräs Kaino
Laaksonen-niminen merimies ei pääs-^
syt lähtemään Suomesta ulkoma^la
olevaan työpalkkaansa. Joka on luon-nollisestikm
ulkomaalaisessa saitamas-isa
oleva laiva. Ilmeisestikin -tämä
merimiehen ammatin; harjoittamisen
ehkäiseminen tapahtui Suomen surul­lisen
kuuluisan yaltiblllsen ^^oliisln,
hjB. Suopon toimesta siten, että Suo­pon
herrat ovat antaneet tietoja Ison-
B r i t a n n i a n a
Olevan miehen n^. "poliittisesta luo-tettavalsuuilesta"
ja m a i i e^o 11 IsssU
muistakin asioista, v Moinen ilmian-.
tojen tekeminen oman maan kansalai­sia
vastaan on mitä Julkemta ja tör-keintä
peliä, Josta kukaan olkdamiell-nehlhmtaen
el voi vaieta, varsinkin
kun on kysymyksessä tavallisen eUn?
keinon harjoittaminen, eikä mikään
rikollinen toiminta. Kaikesta päät­täen
saavat rosvot (ja varkaat UlkkUa
vapaast; ulkomaUlakin mikäli' Suopo
ön kysyn»ksessä mutta kun on kysy­myksessä
\uxmialllset työmiehet nihi
silloin yritetään se ehkäistä Ukeämle-ibtenilmiuitojen
avulla. N
Edelleen molneniilmlantojen teke­minen
ulkomaiden,:viranoniaisille tö-diistsia;
että Suomien haUltiispiirito-vat
ulkomaiden hallitusten nöyriä Ja
USkolllsiar:kätyreitft 'onoan^^ m
kansalaisia vastaan, sen sijaan; että
hallitus'Ja viranomaiset 3^ttäisi-v
i t Tmifve avukieui Jnman kansa­laisia
heidän' p}Tklmyk.<lMiBah^' Suo-msn
viranomaiset tekeviUilm^
kin ihan päinvastoin. Mitä kaikkea
tämänlaatuiseen s a 1 a k a h maiseen
maan kansalaisten etujen vastaiseen
vehkeilyyn saattaakaan sisältyä, on
,tällä kertaa vielä; selvittämättä; Yk­si
seikka on kuitenkin selvä, että moi­nen
llmiäntopöiitlikkaa on halveksit­tavaa
Ja kertakaikkiaan sopimatonta
Suomen kansan kannalta katsoen, :
Kesälomalla ollessamqie Jouduimme
Juttusille useiden, .tähän maahan äs-kettäm
saapuneiden suomalaisten siir­tolaisten
kanssa ja heidän kertoman­sa
todistaa ja vahvistaa, että suo­messa
todella harjoitetaan edelläker-rotunlaista
likaista peliä oman maan
kansalaisia vastaan..
Puhuttelemamme miehet kertoivat^
että Canadaan pääsemmen ei ole
lamkaan helpiipa vaikka inatkarahat
olisikin tiedossa."- Sillä passlvilsumin
saannin edellytyksenä on .vaikka min-kalaiset
kuulustelut, Ensiksi pitää
\ vastata painetitssa lomakkeessa ole­viin
kysymyksiin. Jossa tiedustetaan
mjn. onko kuuhmut mihinkään am-matllllsim
Järjestöihin Ja jos mm mi-hm
Ja mlss£ Ilmeisestikään eivät
Canadan Viranomaiset haltia ottaa
vastaatt ammatilUsesti Järjestyneitä
työläisiä, varsinkaan mikäli he ovat
Vvaara'llsla". Mutta tämä kirjallinen
kuulustelu ei ole muuta kuin alkua
sillä ssn Jälkee4 toimitetaan suullinen
kuulustelu^ <Jonka yhteydessä voidaan
kyj^ä vaikka mitä — puhumattakaan
nyt "poliittista luotettavaisuutta" kos­kelosta
kysjrmyksistä; Joiden tarkoi-ttiki^
näbn päästä i^elviUe^^^o^ kysy­myksessä
oleva siirtolainen "punai­nen"
ja jos kuulustelussa ilmenee vä­hääkään
vivahdusta: siihen suuntaan,
on tie heti tukossa. :
Näissä kuulusteluissa olleet midiet
sanoivat kuulustelijoilla olleen var­sin
yksityiskohtaiset tiedot kuulustel­luista.
Näyttää siltä, että canadalai-set
viranomaiset saavat tietoja Suo­mesta,
todennäköisesti Suomen valti­olliselta
poliisilta. Suomen - kansalais­ten
edesottatnlsista, sanoi eräis puhut­telemistamme
.miehistä. 'Hän sanoi
monilla muilla Tukholinassa toimite­tun
kuulustelun läpäisseillä zniehillä
jai naisilla olevan samanlaisen käsir
tyksen. Mies piti sitä halpamaisena
menettelynä Suomen 'Vb'anomaisten
taholta. Vaikka hän oniasi porvarilli­set
mielipiteet n i i n ei . h ä n hyväksy
moista menetteljfS, Joka kohdistetaan
punaisia työläisiä vastaan Suomen v i ­ranomaisten
teholta. Ensinnäkin on
kaikenlaatuinen ilmiantaminen iljet­tävää
hommaa ja antaa mainion t i ­laisuuden
vaikka minkälaisen mieli­valtaisuuden
harjoittamiseen Ja toi­seksi
se loukkaan kaikkia älkeeUlsia
kansalaisoikeuksia Jä vapauksia, sa­noi
puhuttelemamme mies Jä meillä
ön hyvä syy yhtyä hänen lausun-^
toonsa. • •
Suomen porvai^linen hallitus Ja sen
viranomaiset joutuvat kaiken edellä­kerrotun
perusteella täällä varsin
huonoon valoon maanmiestemme kes­kuudessa.
Olenime varmat, että tä-m
ä n m a a n suomalaisten enemmistö
tuomitse« moisen llmiantopolitiikan
Suomen herrain taholta Ja samoin on
varmaankin asianlaita, myöskin isub-nicssa.':,''
" ,.' • ;
Tämän Ilmlantöpolltllkan pitäisi o l ­la
omituista porvarienkin kannalta
katsottuna, mikäli sen käytännölliset
tulokset ovat kysymyksessä, fien mu­kaanhan
pääsevät Suomesta silrty
mään pois ainoastaan ne "lainkuuli­aiset
kansalaiset", joissa ei. ole latov
kaan mitään punaisuuden merkkeji
Suomeen jäävät siis porvarien niska­villoiksi
kalkki punaiset työläiset, joi­ta
on alinomamen vastus kcska 1«
pyrkivät, puhumattakaan nyt joto*
päiväisestä palkkojen korottamis^
Ja muiden työskentelysuhteiden ]»•
rantamlsesta koko yhteiskunnan pa­rantamiseen.
Ihan kapitalismin pois­tamiseen
saakka. Suomen porvarien
siten eräänlaisena oman pesänsä li­kaajana
ja tuhoojana mikäli porvard-
"te aina ja kalkkiaUa peloltuva pu­nainen
vaara on kysymyksessä.
Mitanhan. Suopo, ballltxisherrat J»
porvarit siihen sanovat?
Ellemme ole varain väärässä pitt»
Suopon päätehtävänä oUa Suoma
porvarieii varjelemtaen kaikenlaatuis­ta
punaista vaaraa vastaan, mutta ka-'
ten jo edellä on todettu, johtuu «tn
toimenpiteistä aivan päinvastaiset tu­lokset,
sen sijaan, että päästäisiin
eroon "punaisista", jotka Suomen P<f *
värin mukaan Joutaisivat valkk»
maanpakoon _ maanpakclalslksi Jou­tuvatkin
aUioastaan oikeat "lainkuu­liaiset"
ihmiset - sikäli kuin haW»-
vat. •
Meillä el ole koskaan oUut vähäisin­täkään
epäilystä sUtä, etteikö Junn
punaiset työläiset olisi olleet Soomen
kaikkehi isänmaallislnta katisa» -
sillä onhan heidän tarkoituksena^
ollut kansan elämän Ja byvinvoln^»
parantamhien Ja rauhan turvaai»-
nen, eikä meidän mielestämme loi oi-la
mitään muita sen isämnaaUls*»»-
pia pyrkhnykslä - siitäkin ^ » » ^
ta, että porvarit sanovat sitä P » ^
«uudeksi, kapinallisuudeksi J*
vaikka miksi. « m.
NälKä eväillä jätämme t»m»nJ»'
tmi kaiken kansan käsi
Suomen porvarit «»polne^ maia»^
luettuna, r - : Kalle Terä. , »