1956-06-26-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
l i i i i i i l i i
«OqpMi of FbMafy <an»dfan«.> E»-
4atiiialijp4 iror, «, iftlX Asthoris^
«MRsia «Utu* «MU fqr tbe ftot
lOilltoe OeuutBoeot, Ottava. Ftät^
'Itmsdass JUMl SatunSays bgr Vapaus !Pi4dldiifi8 Cteivttiv lÄl^ at 1 ^
TekpDcaus: 805. Office OB. «-«Zm;
Editoria] QffJoe OB. 4'43e». Vamgtx
zOOregg: Box &. meSSaarg, OxtUrio. Adtrertislng jtates Upon appJlcatioo.
TrapglaUoo ftee of charge.
:;an8dM8a: . l fk. XOO 6Jdc 3.75
3 kk, 2^
rbdy^vallolssa; 1 «rfc, 84» 6 kk, i30
SuomesEa: 1 ^ 850 tf kk, 4.75
Kuka ostaa «an
Kuten on fehterome utitistiedoissa kerrottu» luonnonkaar
sun paikallisen jakeluoikeuden myöntäminen eräälle yhdys-välCUaiselle
yhtiölle kohtasi ylipääsemättömän esteen kun va-lit^
at ja vastuuntuntoiset kaupunginhallinnon jäsenet saivat
tietaa« niistä on todella kysymys; Tämä ^naisenaan oH arvo-kas^
voitto Sudburyn kaupungin veronmaksajille edellyttäen,
ettaiei jäädä lepäämään voiton laakereilla, vaan jattetaan pai-noSsfusta
sellaisen jjärjestelyn hyväksi, että,kuntamme saa
^ luoätionkaasua mahdollisimman ectuUisilla ehdoilla.
. .;,^uomalaisen sananlaskun mukaan ei "kukaan osta sikaa'
säkssä^', tahtoo sanoa, mitään kauppoja ei tehdä pimein päin.
' . 'Mutta Sudbuiyn kaupungin verdnmaksajain nimissä aiottiin
ilmeisesti tehdä oikein suuri lehmäkauppa, puhumatta-
Icaan nyt siitä; etta ostettaviin pieni sikapossusäk f
. Ontarion pplttoilinelautakunnan äskettäin suorittamassa!
Julkisessa kuulustelua saatiin ensin yllättäen tietää, etta osa
^kaupunginhallinnosta (9 jäsentä) oli suljettujen ovien takana
svdltnistellut sopimusta, jonka mukaaA Northern Ontario Na-tural
Gas yhtiö — suurelta osalta yhdysvaltalaisten rahamies-itenikontrolloim
'Sudbtu^ssa. Yhtä yllättävä oli tässä kuulustelussa saatu tie-
!tp,"eitä tätäsopin^ustakoskevaehdotuskunnalUsekMlaiksi oli
jo käsitelty kahdessa lukemisessa — kaupunkilaisten, tietä*
matta, että sellaista "sivusääntöä"^ on olemassakaan. Kolman-tma
''ihmeenä'^ mikälfluonnonkaasukysymystä käsitc^ltäes-
'si^oidaan^enää'mit^
Icuulustelusta tietää, että kaupunginhallinto oli pormestari
rj^mdrevillrä^^. j antanut asiallisesti siunauksensa sille,
^eitä?Inco saa luonnonkaasua 40 sentin hinnasta tuhat kuutiojalkaa,
jotavaistoinkotienomistajien, liikemiesten'ja luultavasti
muiden teollisuuslaiiösten täytyy maksaa samasta luon-1
npnkaasustä yli kplme kertaa korkeamman hinnan, eli $1.25
tqhamielta kuutiojalalla. Ja tämä sopimus olisi voimassa kokonaista
30 vuotta! <
" 'Mutta tämän lehmäkaupan "ihmeet" eivät loppuneet vielä
tähänkään. Kiin Ico. lakitekele tuli kaupunginvaltuustossa
käsiteltäväksi kolmannessa lukemisessa,'niin silloin saatiin
tiptaä, että vissit piirit aikoivat pakottaa kaupunginvaltuuston
stthen, että se joutuisi ostamaan sian säkissä — sillä nyt selvisi,
ettei kaupungin valtuustolle ole esitetty vieläkään kopioa
'ahVi sopimuksesta, mikä on luonnonkaasun jakelun' suhteen
allekirjoitettu k.'o. jakeluyhtiön ja Incon välillä! Ja tämä sii-tlkin
htiolimatte, vaikka kaupungin pitäisi olla "päätekijänä"
luonnonkaasun jakelun kontrollissa ja yhtiöiden: sekä yksi-
«tyisten soluttaa siinä toistaviulua..
- ^ Kaiken tämän johdosta nousi koko kaupungin valtuusto
vastustamaan tätä sopimusluonnostJi. Tosiasiassa pormestari v
iäuidt^ljle^ei lainkaan'kannatusta, I
Kieltäytyessään hyväksymästä tätä sopimusta kolmannessa ^
li^kemisessa kaupungin^ hallinto, ja .kaupungin l^opillinen
ayustaja, mr. Kelly isuorlttivat arvokkaan, palveluksen tämän
kaupungin väestölle. :Samalla kertaa saatiin mahdollisuus
työskennellä, sen hyväksi, että saataisiin luonnonkaasun jakelu
kunnallisellepohjalle samalla tavalla kuin nyt >^
V/>iinan jakelu. Se olisi kieltämättä kaikkein edullisin ratkaisu.
Jokatapauksessa on vaadittava sitä, että tämä suuri ja
Itau^skantoinen kysyniys on alistettava kunnallisvaalien yhteydessä
veronmaksajain ratkaistavaksi yleisäänestyksen
muodossa.
M^^^^ muistettava, että voimak-l^
at ja vaikutusvaltaiset piirit haluavat'.sälyttää tämän epäedullisen
sopimuksen kaupungw^:^^^^^v^
vaksi. Siksi on kesäkuumuudesta huolimatta osallistuttava
päättävästi taisteluuun kaupungin ja veronmaksajain yhteisten
etujen puolesta kaikkia lehmäkauppoja vastaan tässä
isisiassa.
Maaloinbivaalien tuloksista
Viime viikolla suoritettiin vaalit Canadan kolmessa maakunnassa
— New Brunswickissa, Quebecissa ja Saskatche-ivanissa.
Kaikille näille vaaleUle yhtenäistä oli se; että entiset
hallitukset tulivat uudelleen valituksia New Brunswickis-
;^,tiili valituksi konservatiivipuolueen haUi
^Union Nationale eli Duplessissin munallukkopuolueen hallitus
ja Saskatchewanissa sosialidemokraattinen CCF:n hallitus.
<' Kaikille näille vaaleille on yhtenäistä myös se, että liittovaltion
hallituspukilla vuosikymmeniä ollut liberaalipuolue
yritti voimalla ja väellä päästä näiden maakuntahallitusten
isänniksi, ^ mutta kohtasi siinä valitsijain päättävän vastarinnan.
Selvää on, että esimerkiksi Quebecin väestö on tyytymätön
Duplessisin hallituskomentoon. Onhan Duplessis jakanut
jOnaakuntansa luonnonrikkauksia tukkukaupalla ja todella pol-
Icuhinnalla yhdysvaltalaisille rahamiesystävilleen. Onhan
Duplessisin hallitus harjoittanut sortoa ja väkivaltaakin ei
vain työväen poliittisia ryhmiä, vaan myös ammattiyhdistys
liikettä, ja varsinkin lakkolaisia vastaan.
Miksi ihmeen vuoksi Quebecin asukkaat sitten valitsivat
hänen hallituksensa uudelleen? Tässä yhteydessä on muistet-tava
ensiksi, että liberaalipuolueen maakuntajaostolla on entuudestaan
huono nimi ja maine Quebecin maakunnassa. Sen
ahsäksimr.Duplessis osasi erittäin taitavastikeMttääajs^^
sen, että liberaalipuolue uhkaa Quebecin autonomisia oikeuksia
ja osoitti esimerkkinä, miten liberaalit tukkivat opposition
suut kaasuputkilinjasta keskusteltaessa'Ottawassa. Peläten
"Ottawan liberaalien" tunkeutumista maakuntaansa ja vetäessään
sellaisen johtopäätöksen, että valinta on tehtävä li-iberaalien
ja Duplessisin välillä, Quebecin valitsijat antoivat
kannatuksensa viimeksimainitulle.
Vaikka tilaniie näyttää pinallisesti samanlaiselta Saskat-chewanissa,
niin siinä on kuitenkin suuri ero.
On ensinnäkin muistettava, että samalla kun muiden maakuntien
hallitukset ovat voineet ratsastaa "hjrvän ajan!' tim-
• .nuksilla; Saskatchewanissa on ollut monta "laihaa vuotta".
Social Credit puolueen hallitsemasta Albertasta on löydetty
Joukkomitassa arvokkaita raaka-aineita^ luonnonkaasua ja öl-
;^yä. Se on vilkastuttanut talouselämää yleensä, vaikka maa-riälous
onkin kriisitilanteessa. Saskatchewanissa ei sen sijaan '
rOletäUäisiä löytöjä tehty ja niin muodoin maakunnan talous-iltama
on ollut ilamakaudessa, johtuen.sepääasiassarliittoval- :
SYNTYAdÄ-
PÄIVrÄ
VUbo fMfU, Trout Lekat» iUiils
Pexaee) •• täyttää Voat9im. ka&Jaxim
28 ptA 77 vuotta.
ybdymme sukulaisten ja tiittavzin
otmenloivotalu^n.
Mitä muut sanovat
KANSA EI BSHK TYKESX >
PORVABlLLlSiniDESTA
Porvarillisuuden kriisiä ja eaneiir
kaikkea kokoomuspuolueen nykyista
hätSä vaikutusvaltaasi taenemim-sestä
käsitteli Suomen Sosialldemok^
raalti äskeisessä väliartikkelissaan.
liChti tekee kehityksestä aivan; oikean
johtopäätöksen: ' "kansa ei
tyklcää porvarillisuudesta", mutta
sen sijaan lienee leikiksi ymmärret-fävä
i e lehden toivomus, < että ko>
koomus on tervetullut demokraattien
Jrintamaan jos se todella k ^ -
tyy porvarillisuudesta : derookiiati-aan.
rLebti kirjoittaa näistä kysy^
myksistä mmi
"Poliittisia ryhmityksiä koskevaan
ns. porvarillisella .eli vapaa-demokraattisella
siivellä viime aikoina
suoritettuun itsetutkisteluun on^
olemassa pätevä syy.: Kansa ei ole
tykännyt siitä että maassa on por-varilljsuutta.
\:'Tämä ei kuitenkaan
johdu tuosta nimestä, vaan niistä
teoista, joita tuon nimen varjolla on
suoritettu. Tuo nimitys on vastuussa
sosiaalisen kebitylcsen jarruttamisesta;^
rikkaitten kapitalistien e-^
tujen ajamisesta, köyhien ja vai;
vaiston sortamisesta jne. Kun kansa,
joka demokratiassa on kaikklvaK
tias,: on nyt osoittanut hylänneensä
tietenkin ennen- Icaikkea porvarillisuuden
nimissä harjoitetun politiikan.
Ja kun kansa ei tule tuota
politiikkaa hyväksymään, yritettäköön
sitä harjoittaa miten kauniin
nimen varjolla r tahansa, iVäikkapa
vapaan demokratian nimisenä, varoin,
tamme vakavasti kokoomukselaisia
lankeamasta vapaan demokratian
nimen varjolla porvarillisen politiikan
harjoittamiseen. Mutta jos
kääntyminen porvarillisuudesta demokratiaan;
on vilpitön ja todelli-<
'nen, minkä aika tietenkin tulee
näyttämään,- niin siinä tapauksessa
lausumme ^ kokoomuksen turvetul-leelcsi
tä^ie muiden demokraattien
rintamaan."
IslantilaBct ovat antaneet
yhdysvalloille häätökäskyn
Käij. A Sigurionnson
Islanti on yksi niistä lukuisista
maista, jotka ovat saavuttaneet itsenäisyytensä
tällä vuosisadalla oltuaan
satoja vuosia vieraan vallan
alaisuudessa. ^' '
i' Norjalaiset merinii^t saapuivat
ensin Islantiin myöhään yhde&sän
neliä vuosisadalla. He asettuivat
sinne asumaan joiksikin s n u ^
meniksi. Maa säilytti itsenäisyytensä
aina vuoteen 1262 asti, jolloin se
joutui norjalaisten kuninkaiden Vallan
alaisuuteen ja myöhemmin
vuonna 1380 Tanskan alusmaaksL
Vuonna 1918 islantilaiset jälleen
saivat itsenäisyytensä takaisin mutta
Tanskan kuningas oli siitä huolimatta
nimellinen Islannin valtion
johtaja.
: -Vuonna 1944, jolloui kansan valtava
enemmistö äänesti täydellinen
Tanskan kruunusta eroamisen puolesta,
julistettiin Islannin tasavalta
perustetuksi.
OVELA TOIMENPIDE
Lääkärit daUkoutuivat
Ateenassa haHituksen
laiminlyönnin johdosta
Ateend. Noinu.4.500 ^ lääkäriä
Ateenassa ja lähiympäristöillä ryhtyi
kolmipäiväiseen lakkoon keski^
viikkona. He valittivat sen johdosta,
että "haUitus oli laiminlyönyt
heidän ongelmiensa ratkaisun ja
^aatimuksiensa tyydyttämisen".
Lääkärien union taholta määrättiin
että ainoastaan välttämättömissä tapauksissa
hyväksytään potilaita sai-^
raatoihin ja klinikoihin. Lääkärien
hoidossa .olevat potilaat i saavat minimi
huollon.
Vuonna 1940 brittiläiset asevoimat
miehittivät Islannin ja vuotta
myöhemmin Islannin hallitus :alle-kirjoitti
Yhdysvaltain halUtuksen
kanssa sopimuksen, jonka perusteella
Yhdysvallat sitoutui suojelemaan
Islantia Euroopan vihamielisyyksien
aikana.
Yhdysvaltain presidentti käsitti
vakavasti ja samoin lupasi, että yh-idysvaltalaiset
sotilaat: poistuvat
maasta heti kun sota päättyy Euroopassa.
Sota päättyi Euroopassa vuonna
1945 ja niin kului viikkoja ja kiiu-
'kausia, mutta yhdysvaltalaiset sotilaat:
olivat ::yhä edelleen Islannifsa
eivätkä osoittaneet minkäänlaista
merkkiä lähtemisestään. Sen sijaan
Islannin kansa sai tietää marraskuussa,
että Yhdysvallat oli pyytänyt
99 vuoden vuokrasopimusta
koskien kolmea lento- ja laivastotukikohtaa
Islannissa.
Yleisesti oltiin sitä mieltä, että
ei voida hyväksyä eikä koskaan suostua
sellaiseen yhdysvaltalaisten
vaatimukseen. , ^'
Sosialistinen yhtenäisyyspuolue,
joka perustettiin v. 1938, jolloin
kommunistit ja sosialidemokraattien
vasemmistolaiset liittyivät yhteen,
oli osallistunut kokoomUsb^lr
litukseen sitten v. 1944. ^
Yhtenäisyyspuolue oli jo alusta
lähtien varoittanut islantilaisia, että
heidän tulee olla valppaita siltä
varalta jos yhdysvaltalaiset tekevät
minkäänlaisia vaatimuksia maassa
olon jatkamiseksipa niin kauan ki^in:
puolueen vaikutus yhä kasvoi, Islannin
vai taluokka ei oUut^ valmis i^^tr
tämään kansan intressejä.
Niin hyljättiin yhdysvaltalaisten
anomus vuokrasopimuksesta ja he
päättivät jäädä odottamaan. ,
Heille avautui tilaisuus kesällä
Canadan kiHiiin-iase
edellecfl idä
4Mla«a. -.^ Liittovaltum tilasto-toinuston
viikonvaihtcesssa julkaiser
man • raportin mukaan (Tanadan
v- 1946 pidettyjen vaalien jälkeen,
jolloin Sosialistinen Yhtenäisyyspuolue
el saavuttanut minkäänlaisia^
huomattavia! lisävoittoja; 'Niin Irlannin
valtaluokka oli valmis salaisiin
neuvotteluihin Yhdysvaltain
hallituksen kanssa.
Syksyllä v. 1946^ heidän »suunnitelmansa
toteutui. Yhdysvaltalaisten
sotilaiden olisi pitänyt lähteä,' mutr
ta sen sijaan Yhdysvalloille luvattiin
"käyttöoikeuksia" Keflavikissa,
30 mailia Reykjavikista, mihin oU
rakennettu suuri lentokenttä sodan
aikana.
Suunnitelman mukaisesti siviilipukuiset
yhdysvaltalaiset jäisivät
Keflavikiin huoltamaan yhdysvaltalaisia
sotilaskoneita niiden ollessa
matkalla Euroopan ja Yhdysvaltain
väUUä.
KevääUä kaikki vaaUehdokkaat
lupasivat. vakavasti, että, he eivät
tule Alltingissa antamaan ääntänsä
minkäänlaisen ulkomaisen vallan
kanssa tehdyn sopimuksen puolesj^a,
jonka perusteella ylläpidettäisiin
ulkovaltojen sotilastukikohtia Islannissa.-*
'
Näistä lupauksista huolimatta'
riittävä enemmistö Alltingissa antoi
suostumuksensa sopimukselle, jonka
perusteella myönnettiin "käyttöoikeuksia"
Yhdysvalloille alkaen lokakuusta;
Tähän enemmistöön o-sallistuivat
myös sosialidemokraattien
oikeistolaiset) ^
Samana-päivänä kun äänestys toi-
^n^tettiiniv^julistetiiin i^irngjassf^^maan
historian ensimmäinen yleislakko ^ja
järjestettiin! Reykjavikissa suuria
mielenosoituksia, jotka eivät jättä-:
neet kansan tahtoa hämärään.,
Sosialistiset^ministerit^iUoin erosivat
hallituksesta ja puolue kehqit-ti
kansaa taisteluun tät^ uutta ulkomaalaista
herruutta vastaan.
KANSA NOUSE~E
NOKIAN KAPPALAINEN
PAHENNUKSEN POLUILLA
kannan tuomiokapituli on antanut
päätöksen eräiden Nokian
: seurakuntalaisten valitnlcseen, Jo-
: ka koskee searaknnnan kappalaisen;
pastori Yrjö Vesterisen peri- ;
ndä luvattomia maksoja. Valituksessa
sanotaan, että pastori Vesterinen,
on perinyt malisnjarip-:
plkonlon pitämisestä^ ottanut lah-.;
Juksla sairaiden luona Itäynneistä
sekä: perinyt, korvauksia eräistä ^
matkoista, Jotka eivät kuulu sen-rakunnalUseen
toimialaan. Hän ;
on tisälcsi merUnnyt suorittamansa
inatkat omalla autollaan todel-;
lista pIdemmäksLJIänoll myös-kin
käyttänyt puheenvuoron kirkkovaltuuston:"
kokouksessa : ilman
puheenJoht^ianlapaa;^jossa käyt- '
U halventavaa fcleltä eräästä kirk-kovaltuntctnsta.
•
Tuomiokapituli; katsoo selvitetyksi,
että kappalainen Yrjö Vesterinen
käyttäessään virkamatkoihinsa omaa
henkilöautoaan, on ^näissä matkoissaan
w. 1949-1954 laatimiinsa ja No^
klan seurakunnalle eisittämilnsä mat-kalalskulhin
merkinnyt suoritetut
matkat eräissä tapauksissa pitemmik-si
kuin todellisuudessa ovat ja täten
perinyt seurakunnalta matkakustannusten
korvausta mainituilta vuosilta
ainakin 469 Ism :Itä 7.673 mk enemmän
kuin. mihin hän olisi ollut oikeutej;tu
sekä että Vesterinen on kirkkoval-tuusmiesten
kokouksessa joulukmm
29 pnä 1954 käyttänyt puheenvuopn.
pyyttämättä lupaa puheenjohtajalta'
ja puhunut loukkaavaan sävyjen
eräästä kirkkovaltuusmiehestä; TS-män
vuoksi tuomiokapituli katsoi, että
Vesterisen edellä kerrottu menette-:
ly on tapahtunut varomattomuudesta
Ja että Vesterinen, Jonka pappina tulee;
hyväntahtoisuutta on esiintymisellään
käytöksessään osoittaa sävyisyyttä
Ja aikaansaanut pahennusta,
harkitsee oikeaksi kirkkolain 120 ja
126 pykälien sekä rikoslain 7 luvun 2
pykälän nopalla tuomita kappalaisen
Yrjö Vesterisen jatketusta varomatto<^
muudesta tehdystä : virkavirheestä
saamaan julkisen varoituksen sekä
pahennusta aikaansaaneesta käytöksestä
samoin Julkisen varpituksen.
: Nokian seuraktmta ryhtyköön toimenpiteisiin
Vesteriselle edellamaini-tuln
tavoin liikaa maksettujen matka-;
laskujen korvausten takaisin perimiseksi.
— (STD
tion liberaalipuolueen hallituksen aiheuttamasta maatalous-kriisistä.
Vanhat puolueet ja erikoisesti Social'Credit puolue tekivät
tästä seikasta suuren numeron ja syyttivät Saskatchevva-nin
sosialidemokraattista hallitusta maakunnan kaikista talousvaikeuksista.
Social Credit puolue julisti, katsokaa Al-bertan••
hyvääaikaa'^ ja äänestäkää meitä. liberäaUt taas sä--
noiyat: Katsokaa muissa maakunnissa vallitsevaa hyvää aikaa
ja äänestäkää meitä.
Mutta vaikka tällä propagandalla hämättiinkin joitakin
valitsijoita siinä määrin, että CCFm äänimäärä väheni, niin
CCF:n selvlytji kuitenkin varmana voittajana, kiitos siitä viime
hetkellä kehittyneelle työväen yhtenäisyydelle.
Tässä yhteydessä on hyvä muistaa Saskatchewanin liberaalien
johtajan, nar. McDonaldin valitusvirsi, että "jos kaikki
sosialismivastaiset voimat yhdystyvät, niin CCFin häviö öö
varma v. 1960."
Toiselta puolen katsoen voidaan kuitenkin sanoa, että jos
molemmat työväenpuolueet ja kaikki työväenjärjestöt yh-
•dystäyät voimansa, niin .vanhojen puolueiden suuruuden pai-^'
vät on pian luettu.
Islantilaiset olivat antaneet yhdysvaltalaisille
yhden sormensa,
: mutta viimeksimainitut: olivat Jo ennen
päättäneet viedä koko käden.
Vuonna 1949 Islannista tuli yksi
NATON perustavista jäsenistä.
Maasta, jolla tuhatvuotisessa;historiassaan
ei ollut koskaan ollut a-seväkeä,
kansasta, joka 150,000 henkilöä
käsittävänä pienuutensa vuoksi^
ei koskaan vVoinut;\perustaa armeijaa,
ihmisistä, jotka olivat ;aina
ylpeilleet siitä että he eivät; ole koskaan
ryhtyneet aseelliseen kamppailuun
toisten maiden kanssa, tul
i j äsen yhteen maailman historian;
voimakkaampaan 'sotilasliittoon:
Yhdysvaltalaiset ja heidän islantilaiset
sätkyäijänsä yrittävät; vakuuttaa
islantilaisille, että sellaisen
sotilasliiton jäsenyys ei edellytä ulkomaalaisten
sotilaiden :majoitta-
.mista Islantiin; ja niin kerran jälleen
oli rikottu vakava lupaus, vv:
Allting 'hyväksyi Nato-lakiehdotuksen
laiksi Reykjavikissa maaliskuun
30 päivänä 1949 tapahtuneen
kansannousun aikana. Se päivä tulr
laan muistamaan yhtenä mustimpa-'
n'a Islannin historiassa.
SALAINEN SOPIMUS
'Yhdysvaltalaiset olivat niin viekkaita,
että eivät hetimiten: vaatineet
oikeutta majoittaa sotilaitaan: Islantiin.
.Hehän olivat juturi luvanneet,
että he eivät koskaan rauhan aikana
vaadi sotilastulukohtia Islannista.
He jälleen odottivat otollisempaa
aikaa."
Huhtikuussa V. 1951, löin' Alitin^
oli f lomalla, kutsuttiin sen jäsenet.
Sosialistisen^; Yhtenäisyyspuolueen
edustajia lukuunottamatta^ salaiseen
kokoukseen Reykjavikiin.
Silloin, ylenkatsoen kaikki pari»
manttaariset säännöt'ja.tavat, I^an-;
nin hallitus allekirjoitti toukokuun
ö päivänä Yhdysvaltain hallituksen
kanssa salaisen sopimuksen, jonka
perusteella : 'annettiin yhdysvaltalaisille,
oikeus miehittää Keflavikin
asema.
Yhdysvaltalaiset sotilaat saapui-
:vat kaksi päivää imyöhemmin ja xvas-ta
heidän saapumisensa jälkeen
tehtiin sopirQUs julkiseksi.
: V He ovat tähän mennessä ^laajentaneet
Keflavikin tukikohtaa ^^iinä
määrin, että se': on maailman suurimpien
joukossa, ollen rkykenevä
suurimpien. suihkumoottoreilla va-:
rustettujen pommittajien käytettäväksi.
.Samalla sinne on muodostunut
Islannin toiseksi suurin kaupunki,
sillä siellä asuu 6.000 yhdysvaltalaista;
^ asevohn^^
kuisat perheineen; j a tunlte
ku siviilejä.
HAATÖKASKY
Viinle huhtikuussa Allting hyväksyi
31 äänellä 18 vastaan ehdotuksen,
jossa vaadittiin hallitusta pe-
• ruuttamaan vuonna; 1951. tehdyn sopimuksen
ja järjestämään yhdysr
valtalaisten sotilaiden .pois maasta
siirtämisen vähintän 18 kuukauden
kuluessa sopimuksen virallisen mi-
: Iättömäksi julistamisen jälkeen. ^
Mitä on tapahtunut, jotta nämä
samat politiikot ja puolueet, jotka
sallivat / maan miehittamisen vuonna
1951, nyt yhtyvät Sosialistiseen
Yhtenäisyyspuolueeseen V ;vuonna
1958?
Kysymykseen on kaksikin vastausta.
Ensiksikin, on käynyt mahdottOr
maksi väittää, että Eurooppa olisi
nyt sotatilassa.
Toiseksi, Talonpoikaispuolue ja
sosialidemokraattiset oikeistolaiset
alkoivat pelätä kesäkuun 24 päivänä
pidettävien vaalien tuloksia.
Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö
useammat heistä äänestäneet
huhtikuussa vain poliittisen tilanteen
pakoittamina, eivätkä he liioin
epäile rikkoa vakavaa' lupaustaan
vaalien jälkeen, kuten niin tisein ennenkin,
jos he vain ajattelevat kykenevänsä;
niin tekemään 'pahemmitta
seurauksitta.
Mutta niin ei mahdollisesti käy
kauppatase fcavi edelleen yhä epa-duUifignimaksi
CanadaUe, sillä tämän
vuoden ensimmäistä^ neljänneksen
aikana tuonti maahan oli
$345; miljoonaa suurempi imin vient
i Edellisen vuoden vastaavana
aikana oli tuonti vientiä suurempi
$174 ;(niljoonall3.?Valn vuoden 1951
toisella >nj^jänneksellä oli :^; tappio
suurin piirtein yhtä suuri. Mainittu
$345 miljoonan summa edustaa jioin^
25 prosenttia liikevaihdosta ja on
prosentuaalisesti samanlainen kuin
vuonna 1930.
Tappio aiheutui suurinunalta o-salta
: kulutustavarain tuonnin johr
dosta. jolta tililtä aiheutui $190miljoonan
tappio; -ollen se 'Suu^in; vai-::
kutin siihen suuntaan ensimmäistä
kertaa sitten v. 1951. -
SITA
TÄ'
.evxn
— Mistä eyystä sait tänään
Jstontöa?
— 9pettaja k y ^ mikä on
Vastasin kuten sinä olet usein
nut. että on synti Istua trf^äH
ulkona on kaunis ilma.
— Vttokraanhuoneen teille
ta huomautan; että edellinen
ralaincn jäi minulle velkaa kai
kuukaudelta ja hän sai lähteä
---Suostun ehtoihinne;
Hammarskjöld -
Helsiiildih 1.7.
Helsinkt -r- Matkallaan Rut
Neuvostoliittoon YK:n pääsi
Dag. j-Hammarskjöld tulee py
mään päiväksi Helsinkiin. Hä
puu sunnuntaina, heinäkuun
vänä,kellOj 14.20 Tukholmasta
valla koneella.ja jatkaa matk
seuraavana ::päivänä.:- Maan;
dentti ottaa hänet vastaan su
taina.'
Italian vasemmistolle loista
voitto Jcunnallisvaaleissa
Kuten maistetaan,: levittelivät
maamme: ipocvarHUset ) natistoi-
: mlstot ja lehdet Italian; vaalien:
pikeen amerikkalaisten nutistol-mistojen
tietoja. Joiden-: makaan:
nuLVkommunistit olisivat menet-;
täneet Italian viimeisissä Inuinal-
:IisvaaleiS8a toista miljoonaa ääntä
v:n: 1953 parlamenttivaaleihin
verrattniia Ja kärsineet siten liuo-::
mättävän; tappion.; ^flässä: yhteydessä:
salattiin^^ettävaaUt toimitettiin
vain osassa !ltalian:knntia,
minkä seurauksena kaikki puo-
Ineet Saragatin soslaUdemokrat-
: teja loknanottamatta^^ : ' ^
vät" hnomattavaaU ääniä.
. Väärinpeluaseen .myptävaikntti
-osaltaan se, että Italian sisämi-v^
nisteriö ei a joissa julkaissot oikei- '
ta vaalitololcsla. vaan on tehnyt
sen vasta nyt. : Italian sisämlnis-
:terl5n;vaalilnvut osoittavat, ettei-;,
vät kommunistit siitäkään huoU-matta,
että vaaUt toimite^ttiin
vain osassa Italiaa. i>oIe':.menettä- ;
neet suhteellisestikaan ääniä vaan
saavuttivat päinvastoin loistavan
vaalivoiton,, Jota hyvin '.voidaan
verrata v:n 1953 parlamenttivaa- :
leissa:8aavatettaun ratkaisevaan
voittoon.
Lopulliset: vvaalitulokset v:^;^3soitta^
,vat,'et&''libnimttnlstit Ja NeUnln > Ja ^^iistajamäärä kuh^ keskust:
sosialistit saivat tällä kertaa 700, _ _ _ ..
000 ääntä :enenuiiän>knln: v.^1953-•
; koko - Italiassa toimitetuissa- par-
;.:lamenttivaalelssa. Jolloin :he lisä-
;«iväi äänimääräänsä puolellatois--
ta mfljoonalla. Näistä lisäräänis-tä
Nennlh sösiaUsUt voittivat 314,
822. Yhtyneen vasemmiston
osuus knnnalllsvaaKIssa annetuis- .
ta äänistä nousi kokonaista 41
prosenttiin, mikä tietää; osean >
prosentin, nousua . v:n 1953 parr
: ilamenttlvaalelhin verrattuna.
Myös Saragatin tai pikemminkin
Mussolinin murhaaman : Matteottin
pojan:iMatteo: Matteottin sosialistit
menestjdvät:: vaaleissa,: joskaaa heidän
menestyksensä ei oUut niin suuri
"kuin ennakkotiedot kertoivat. Puolue
voitti 738,767: uutta ääritä< mutta
on;-otettava huomioon, että se v:n
1953 vaaleissa menetti :635i000 ääntä,
joten todellinen-voitto oli n. 100,000
ääntä.
niin helposti kuin he ajattelevat.
Koko maailma jo tietää, että; islantilaiset
eivät halua heidän maansa
olevan ponninlautana atomisodalle
niitä kansoja vastaan, joiden kanssa
heillä ei ole koskaan' ollut minkäänlaisia
riitaisuuksia.
Vaikka yhdysvaltalaiset', voivatkin
m
; . T ä s s ä yhteydessl on syytä
rostaa, k että i Saragatin sosiali
puolueen pääsihteeri Matteo a
; teotti: .vaalien jpOktea }im äl
.tanut neuvottelut: laajan yht
työrintaman perustamisesta A
nlnasosIallsUen :kanssa. Hän
edelleen Ilmoittanut, että hän
: valmis tekemään kaUckensa ke
taakseen Ja' InJIttaakseen pnc
eensa suhteita kommunlstel
pysyväksi ; työyhteydeksL >
Italian -koktf vasenunlstorintai
vaalivoitto foa- -vieläkin vakuni
vampi Ja merkityksellisempi 1
end tiedoista saatettUn päät<
Italian: vaalien voittajaksi mi
tettu keskusta taantui virallistei
tojen mukaan viime vaaleissa-voi
kaasti.; Republikaanien ja liben
pikkupuolueet menettivät yhteen
53.000 ääntä Ja tolstilllsdemöki
jotka jo .v:n 1953 vaaleissa mene
lähes 2 miljoonaa ääntä 124.693
ta.: Kaikkien: hallituspuolueide
niiden»'joukossa Saragatin sosii
mokraatit--i osuus.annetuista äi
väheni 46;16 prosentista v, 1952
prosenttiin. ,
Jos: siragatin soslalldemökra:
äänet otetaan mukaan,: on vasen
tolia jo tällä ^hetkellä suurempi
lueilla yhteensä. Jos Saragatli
sialidemokraatit käytännössäkin
tyvät vasemmistopuolueisiin, oi
semmistoUa 750.000 ääntä ener
kuin hallltuskokopmuksen puoi
vliteensä.
Voidaan siis todeta, että.komm
fit viime kunnallisvaaleissa sm
paransivat .loistavaa 'vaalivoita
vuodelta 1953. • ^voitto on si
suurempijjjos muistetaan, että u
alokkailta ja 300,000 työläiseltä c
perustein tällä kerralla riistetty;:
oikeus.: Erikoisen huomattav;
vaalitilastojen mukaan kommun
voittokulku pienemmissä kunnis:
Italian vaalien-jälkeen on sos
tlsten.: puolueiden yhtenäisyys 1
ajankohtaisenunaksi : kuhi. ko:
ennen.r.
olla vielä toivorikkaita tämänkin ti
lanteen "ohimenosta", he ovat piak
koin: pakoitettuja ajattelemaan toisin.
Nennin Ilmoituksen mokaan
Nennin' Ja Matteottin neuvoi
loissa .yhteistoiminnasta lȊ
~. hyvään alkuun. Saragat on :
i: teistoimlntaa: vastaan mutta -1
tfetään, että pääsihteeri Matte
tia kannattaa tällä hetkellä
sialldemokraattisen puolue jobi
melko- huomattava enenunl
Ajatus: yhteistoiminnasta on
saavuttanut sIkäU läytännöHl
muotoja, että' vairsin' löknirf
kunnissa on yaaliep Jälkeen soi
tn yhteisestä toiminnasta ko
\munistien, Nennln; sosialistien
Matteottin ; so^lldemokraalt
kesken.
PÄIVÄN PAKINA
Painovirhepaholaisen kepposista
Painovirhepaholainen on sellainen
-kiikulta, rjoka'osaa aiheuttaa
kaikenlaista -harmia kustantajille
yleensä - j a kasvattaa tukkukaupalla
harmaita' hiuksia tolmittajain päihin.'
.:.
Y Parhaina päivinäänjtämä.ipainovirhepaholainen
rienaa lehden etusivulta
alkaen aina viimeisen sivun
viimeiseen juttuun saakka muuttaen
ihmisten ja paikkakuntien nimiä,
kääntäen ajatuksia toiseksi ja
aiheuttaen toisinaan sellaista sekamelskaa;
ettei ; kirjoituksesta saa
selvää, kurjanoppinutkaan.
: Painovirhepaholaisen työn tuloksien
johdosta; soittavat vihastuneet
kirjeenvaihtajat ja lukijat ja> selittävät
juurta jaksain toimittajapa-roille
kuinka suuria hunsvotteja he
todellisuudessa ovat kun antavat
sellaisenkin virheen päästä päivänvaloon.
Tämän johdosta ja huomioonottaen
vanhan suomalaisen sananlaskun
^viisauden^ että f firahingonilo on
aidointa iloa", -meidän: sallittaneen
huomioida, että' rillastaa; se painovirhepaholainen
vähän jiaremmissa-kin
piireissä,;eikä -yksinomaan sanomalehtien
toimituksissa.
Niinpä Lontoosta .viikon lopulla
tuUeessa eräässä iluutistiedossa kerrottiin,
-että Britannian parlamentin'jäsenet
saivat ilmaista ^naurim
aihetta, kim lahoristi Richard Sto-keis
piti voimaperäisen puheenvuoron:
poliisilaitoksen .saamattomuuta
vastaan ja siinä yhteydessä JaUsui:;
"Koko länsipää (Lontoossa — K)
on kyllästetty rikollisjoukkioilla
. . . jotka käyttävät prostitutiota
omaksi hyväkseen^^eikä sen hyväksi,
mihin se on tarlu^itettn." ^
Mutta vielä pahemman kolttosen
teki päivänä; muutamana; i'painovir-hepaholainen"'
rYhdysvaltain ;salai-sen
palvelun eli sikäläisen ohranan
miehille.
Si^tä suuren hysterian maasta
tuli/ensiksinutistieto, missä kerrot-:
tiin, että länsimaihin pa<enmiteiäs
venäläinen lentäjä oli päättänyt palata
takaisin: kotimaahansa. Hän
kutsui erään toverinsa WashingtOT
nissa. Valkoisen talon: lähettyvillä
olevaan ravintolaan, missä "Neuvostoliiton
vakoilijat pieksivät" täntän
toisen miehen ja: panivat;hänet kaiken
lisäksi käsirautoihin. — 'mutta
onneksi, tuli paikalle:Yhdysvaltain
salaisen poliisin miehiä: (vai olivatko
he naisia, sitä ei ole paremmin
selitetty) ja saivat miekkosen pelastetuksi
: : Se oli jännittävää lukemista kuin
salapoliisikertomus ^konsanaan.' :rr
Mutta'asia ei päättynytkään tä-
Aän, s i l ^ alkuperäisessä jutussa oli
ilmeisesti tuUut"erreys"?^ se-painovirhepaholainen,
nähkaäs.
-Näyttää sUtä, dttä jutussa oli pe^
rää sikäli, jotta ko. /venäläinen len-i
täjä oU: päättänyt läMeä^^t^
kotiin, ja että hän järjesti kohtauksen-
kaverinsa : kanssa ko. ravinto;'
lassa: Mutta kun hänen kaverinsa;
"länsiinieliseksi" sanottu Peter Pi-rogov
tuli r^mtolaan, niin silloin
tapahtui ensiluokkainen "painovirhe"
eikä siihen rytäkkään, osalli»
tuhut yksikään venäläir.en.
B&yönemmin annettujen ''selitysten"
pmisteslla*^ tuntuu siltä, että
jupakkaan vosaUistui^lli^
kahden salaisen palvelimvf a: inrkin-taJJ^
OGtoB^ehiä jotka eivät kummatkaan
kuulune FBI.n.
Ja kuu tämä "länsimielinen •
rogov tuli ravintolaan, niin yt
valtalainen salaisen palvelun ii
ryhmä tervehti häntä lyömällä n
tä pyssyllä päähän ja paneit
hänet käsirautoihin. Tarkoittu
tietenkin hyvä — "suojella mi
pahemmalta"!
Mutta tässä vaiheessa tuli i
tämÖUe Yhdys\'altain jonkun U)
salaisen laitoksen «montazo^^
na- ja vakoilulaitosta siellä on
tuskin tietää "itte" Dullesb
miehet, joUta suurina sankar
näkivät, että Pirogov oli joatt
"venäläisten vakoilijain" uhrDc
niin he sekaantuivat asiaan ja
vat voiton, kuten yhdysvallaU
aina .saavat Hollywoodin fihne
— tällä kertaa tosin toisista alai
ilman vmaanmiehistään..
Kuten muissakin "painoviri» tolaisen" kepposista, tästäkin as
i julkaistiin sitten "oikaisu",»
sanottiin koko tämän hauskai i
kohtauksen johtuneen siitä ;
kahden yhdysvaltalaisen sala
laitoksen miehet ,"eivät tunteö
toisiaan!
- On se hauskaa, että painovirt»
holaiselta riittää ^toismaan »
tehdä Jse^oja tepposiaan mufl»
kuin kovan "onnen sanoroalcnn
mittajitte. — Känsäkoura. s
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, June 26, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1956-06-26 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Some rights reserved |
| Identifier | Vapaus560626 |
Description
| Title | 1956-06-26-02 |
| OCR text |
l i i i i i i l i i
«OqpMi of FbMafy |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-06-26-02
