Vapaus, October 24, 1963

              Sivu 2, Torstaina, lakak. 24 p. ~ Thursday, Oct. 24, 1963
M P A t l S INDEPENDENT LÄÖO*^ O B G AN
O f FINNISH CAf^^^^^
(LIBERTY) . EBtablkhed NpV. eV l ? n '
Edltor: W. Eklund , M»l:i«Ä8r: B. Suksi
' Telephone: Office 674-4364
PuSu^ed thrlpe weekly: TUe^«y3,^Thursd«y8.flQd.'8BtUKdtty8 by V
publlstung Ck>. Ltd., 100-I02.pm ät. 'Weät, SudJbUr^^
Mailing addt«as: Box 69,
Advertising rates upon ät>pUq»tion,itränsUttoitt free of charge.
Authorized as seconö class'miill,bJi th«» PöstOftlc* Deptirtnii^nt» Ottava,
and for payuent'of postt|[ge in CBPH '
C A N A D I A N U N ! ; i ) A i ; f - H t H S S ^
CanacJässa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 lIflA:tea
" 3iik.2.7o Suomessa;
i vk. $1000 6 kk;i5.25
1 vk. 10.80 Ö kk. 5.73
Pako on k^mo iiiiG^luatu^
Pakon edessä on toisinaan tietenkin paettaväkin, mutta
yleisesti puhuen pako on kehno puolustuskeino. Pai kkakun-
. naita pakenemalla ei liioin mitään työttömyys- ja siihen liit­tyviä
pulmia voida ratkaista.
Meille sudburylaisille on kerrottu, että Falconbridge-yhtiö
on kutsunut tänne kymmenkunnan kaivosyhtiön edus­tajat
Ontarion kulta-alueelta, Elliot Lakelta ja Luoteis-Que-becista
siinä mielessä, että ne ottaisivat palvelukseensa Fal­conbridgen
pakkolomauttamasta 53Ö miehestä lioin parisataa
työläistä.
Mikäli nämä työttömien armeijaan heitetyt työläiset uu­den
työpaikan saavat, se on tietenkin tervehdittävä asia hei­dän
kohdaltaan. Mutta parhaassakin tapauksessa tässä on
kysymys vain joidenkin yksilöjen ongelmien Tatkäisemisesta
silloin kun edessämme on tuhansien ihmisten ja suoraan sa­noen
koko Sudburyn alueen asukkaiden ja kuntien tulevai-suudenkohtalon
ratkaisu.
Me epäilemme suuresti liioitelluiksi niitä uutisia, joissa
kerrotaan, että edellämainittujen paikkakuntien kaivosyh­tiöt
ovat jo muka värvänneet täältä lähes parisataa työttö­mäksi
heitettyä kaivosmiestä. Mahdollisesti niiden yhtiöi­den
edustajat ovat puhutelleet "lähes kahtasataa" pakkolo-mautettua
Falconbridgen työläistä; mtitta se ei tarkoita, että
ne olisivat ottaneet täältä palvelukseensa nämä miehet.
... Tässä yhteydessä on pakkolomautetuilla työläisillä miltei
ylipääsemättömiä vaikeuksia. Esimerkiksi kulta-alueella on
kaivostyöläisillä miltei puolta huonommat palkat kuin täällä.
Terästyöläisten union kansainvälinen edustaja Leo A. Behie
sanoi tiistaina Timminsissa, että kullankaivajain palkka Tim-minsin
alueella on vain $1.45 tunnilta. Heillä ei ole minkään­laista
eläkejärjestelmää eikä juuri mitään uniotuirvaa, selitti
mr. Behie. Pitäisikö täkäläisten kaivostyöläisten suostua työ-olosuhteidensa
huonontamiseen näin suuressa mittakaavassa.
vain siksi kun Falconbridge-yhtiö haluaisi päästä heistä jo­tenkin
eroon? Sitä paitsi on muistettava, että monet nyt pak-kolomautetuista
miehistä ovat jo yli 40-vuotiaita, joita ei mie­lihyvällä
oteta toisten yhtiöiden palvelukseen. Monella nyt
pakkolomautetulla Falconbridgen työläisellä on oma, monesti
velkainen kotinsa, jota he eivät voi nykyoloissa myydä, ja
mondn' lapset -joutuisivat koulunkäynnin kohdalta vaikeuk­siin,
jos heidän tulisi keskellä lukukautta muuttaa toiselle
paikkakunnalle. Toisaalta työläisen ei mitenkään kannata yl­läpitää
kahta asuntoa ja kahta kotia — asua jossakin toisella
kaivosalueella ja ylläpitää perhettä täällä.
Kaikkien näiden tosiasiain perusteella pakkölomautettu-jen
kaivosmiesten on melkein mahdotonta siirtyä suurem­massa
mittakaavassa toisille paikkakunnille. Mikäli jotkut
heistä saayat säädyllisen työpaikan muualta, "sitä on tieten­kin
tervehdittävä tyydytyksellä.
KAIKKI SAMASSA LIEMESSÄ
Mutta asiassa on toinenkin tärkeä puoli. Sudburyn alue
on riippuvainen miltei sataprosenttisesti kaivosteollisuudes­ta.
Kaupungin liike-elämä- ja kuntien rahallinen tilanne kär­sii
suuresti, jos nikkeliteollisuuden työvoimaa vähennetään
ja kaupungin väkiluku rupeaa kasvun asemesta laskemaan.
Mine-MiU unionin^^o^ kiinnitti tähän tärkeään
seikkaan huomiota lehdessämme tänään julkaistussa puolen
sivun kokoisessa ilmoituksessa, missä selitetään tilannetta
näin:
"Kaivokset muodostavat Sudbitryn talouselämän perus­tan.
Sudburyn alueen 100,000 asukkaan perusjoukkona on
20,000 kaivosmiestä. Kun yksi nikkeliteollisuuden työläinen
pakkolomautetaan, se koskee, viiteen muuhunkin työläiseen.
Kun viisisataa nikkeliteollisuuden työläistä pakkolomaute­taan,
se on tyrmistyttävä seikka. Perhe-elämä häiriintyy.
Opetustyö kärsii. Kiinteimistöjen hinnat kärsivät. Kaiken­lainen
liiketoiminta hiljenee. Kunnat joutuvat (rahallisiin)
vaikeuksiin."
Selvää on, että tällaisessa tilanteessa olisi tehtävä kaik­ki
mahdollinen pakkolomautuksen välttämiseksi ja pakko­lomautukseen
joutuneiden työläisten takaisin kutsumiseksi.
Tässä on kysymys Sudburyn seudun kaikkien asukkaiden,
muiden alojen työläisten, plkkuliikemiesten, farmarien ja
kunnallishallintojen eduista.
Siksi olisi aktiivisesti tuettava Mine-Milliri vaatimusta,
että Falconbridgen tulisi otta yiipyirtättä takaisin palveluk­seensa
nyt pakkolomautetut miehet. MutltakUhnon ratkaisua
ei ole. . ; ;
Mine-Millin ehdotu"s,"'että Falcö^abri^geLlpitäisi väliaikai­sesti,
kunnes saa tuotteilleen enemmän'%öyiitää, kaikki työ­läisensä
työssä neljä viikkoa ja antaisi viidennen viikon va­paaksi
niin, että he saisivat silloin työttömyysvakuutusta,
on käytännöllinen ehdotus, joka on saanut suurta myötätun­toa,
ei vain sudburylaisten, vaan myös hallitusviranomäisten
keskuudessa.
Sellainen järjestely, yhdistettynä union muiden esitysten
toteuttamiseen, muodostuisi suureksi siunaukseksi, ei vain
näille työläisille, vaan koko Sudburyn seudun väestölle, lii­kemiehille,
farmareille ja kunnallishallinnoille.
, . Me kaikki voimme tässä asiassa auttaa, kuten on Mine-
Mill unionin osaston 598 ehdottanut, kirjoittamalla tämän
ehclQtyksen puolesta sekä Ontarion maakunnan että liitto­valtion
hallittikselle ja omille parlamenttiedustajillemme.
Falconbridgen työläisten takaisinottamisvaatimuksia oli­si
lähetettävä viivyttelemättä ja mahdollisimman suuressa
mittakaavassa, sillä asiasta keskustellaan ja neuvotellaan
edelleen Mine-MilUn sekä erinäisten hallituselimien kanssa
Ottawassa ja Torontossa.
,, K tarvitse luonnollisestikaan olla pitkiä. Asi­asta
voidaan kirjoittaa esimerkiksi vain näin: Support union
pian to end layoffs at Falconbridge — kannattakaa union
iSuunnitelmaaVFalconbridgen pakkolomautuksen lopettami­seksi.
Kirjeen *alle nimi ja osoite. Viittaamme ilmoitukseen.
Washini{tonl9t« Ilmoitettiin 6 10.
^]kominlat«l'l D«tm Ru.skin lausu
neen, ettei" Vhdyavallat voi hylStä
Etelä-Vietnaml» etkä jiittUU sitä
kommunismin aimoille. Luu.sunto
on esitetty kongressille jätetyssä su
laisessa raportissa ja siinä vaadi
laiin täyc^en tuen antamista presi
dcntti Ngo Dinh Diemln haUituk
laelle, jonka tärkeimmistä poltittisis
ta ratkaisuista vastaa amerikkalais
«en lehtitietojen mukaan Dicmin
Kaunis käly rouva Ngo Dinh Nliu.
M R I N A K A U N O T T A R E S TA
Kun Etelä-Vietnamissa alkoivat
jokin aika sitten levottom\iudet bud
halaisten vainoamisen seurauksena
Yhdysvaltojen hallitsevat piirit ym
märsivät, että Diemin hallinlojär
jestelmä voi sellaisella politiikalla
nostattaa koko budhalaisen väestön
joka käsittää y l i 70% väestöstä, se
Kä Diemin hallitusta että Amerikan
Yhdysvaltoja vastaan. USA:n halli
tuspiirit hätääntyivät j a jopa pre
3identti Kennedy esitti vastalauseen
sa budhalaisten vainoamisen johdos
Xä. Henry Cabot Loilge lähetettiin
yhdessä muiden poliitikkojen ja
kenraalien kanssa rauhoittamaan
Diemin hallitusta ja amerikkalainen
lehdistö vyörytti syyn tapahtumistii
presidentin knlyn, kunnianhimoisen
ja ilmeisesti kovanaamaisen kaunot­taren
ja herrojen valtiattaren rou
va Nhun kapeille — j a paljaille —
hartioille. Saksalainen viikkolehti
Spiegel kertoo, että kun presidentti
Diem uskalsi eräillä kutsuilla arvos
telia kälynsä kaula-aukon väljyyttä,
tarmokas sukulainen sähähti kiuk
kuisesti: "Tämä ei ole sinun kaula
si vaan minun!"
Maailmanlehdistö kertoo rouva
Nhun hallitsevan sukuaan ja sen
valtaa tukevia herrasmiehiä kauneu­tensa
avulla. Tätä naista kuvataan
aasialaiseksi kaunottareksi. Ko.keal
le tupeeratttji pikimusta tukka, jota
usein peittää kasvojen yläosaan las­keutuva
harso, sävyttyy hyvin yh­teen
hänen tummien silmiensä sala.
peräisen ja kovan säteilyn kanssa.
Madame Nhu pukeutuu yleensä am-manilaiseen
kansallispukuun, joka
on kuitenkin nykyaikaistettu. Avara
hame on halkinainen sivulla ja
ihailijat saavat nähdä välähdyksiä
kaunottaren sääristä. Toisinaan hän
Kuitenkin pukeutuu niin nykyaika!
sesti, että se herättää pahennusta
muiden paitsi hänen ihailijoittensa
Keskuudessa.
Rouva Nhu voi luottaa kenraalei-hinsa.
joista erityisen uskollisena
mainitaan 46-vuotias kenraalimajuri
f r a n Van Don. Madame Nhun sy­dän
on hänelle alttiimpi kuin muil­le
j a siksi ei ollutkaan ihme, että
xun amerikkalaiselta taholta annet
tiin äskettäin tieto, jonka mukaan
Stelä-Vietnamin sotilasjohto ei olisi
vastuussa budhalaisten vainoista
vaan että se olisi rouva Nhun poli­tiikkaa,
kenraalimajuri joka samal
la sattuu olemaan yleisesikuntapääl­likkö,
kumosi tämän väitteen ja sa­noi,
että armeijan johto tukee täy­dellisesti
hallituksen, toisin sanoen
rouva Nhun politiikkaa*
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
K. Hendrickson, Toronto, Ont.,
täyttää sunnuntaina, lokakuun 27
pnä 73 vuotta.
August Ojanperä, Whitefish, Ont.,
täyttää sunnuntaina, lokakuun 27
pnä 75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
JomncA RMMn ME CIÄV£T J Ä ^
WLL08W ME OiiCT TÄVSiKilSVlJISM
aAKSO-70
VU0nAMCNlXySilO6<
vu8^a)gv«)pqim^
._ 60-WVttnTA
JMONTAYSIKASVUNCM
K B S A t l M 15-20 vuon*
JA ON TÄYSIKASVUINEN
V 2 V U 0 O E N \ M M ^
_..3-<iKUU-KMimJAOHUnMSVU-jiiini
QAJiVevuonA
JkONTiySIKKVUBfN
S-<tWIU>«UCBIMWHAWA
«EVONEMEl»- -
VUOnAJAONTAYSnUS-VUMEN6-
8VU0T1AAMA
• — ^ . •
\BaA&aJUk2i^nvu(nTA
JAOHTAY^KASVUINIM
6-ttVU00ä>lASSK
Vaatimalla Falconbridgen
työläisten pakkolomautuksen
peruuttamista me autamme vä­littömästi
vähemmässäkin las­kussa
kahtatuhatta kanssaih-mistämn>
e sekä samalla kertaa
myös muiden työalojen työ­läisten
ja heidän Jiuollettavien-sa
työ- ja elinmahdollisuuk­sien
säilyttämistä.
Kaikki kenraalit eivät ole olleet
yhtä nöyriä, mutta he ovat saaneet
katua huonoa käytöstään; Armeijan
entinen ylipäällikkö o l i valtansa päi­vinä
kerskunut, että hän voi m i l l o in
tahansa kaapata vallan Etelä-Vietna­missa
ja tehdä rouva Nhun jalka
vaimokseen. Hiukan myöhemmin
hän huomasi eräillä kutsuilla jou­tuneensa
katselemaan melko lähcl
tä madame Nhun kauniita kasoja.
Myös madame katsoi kenraalia pit­kään
j a kuiskasi: "Te ette kaappaa
valtaa ettekä tee minusta jalkavai­moanne,
koska leikkautan sitä en­nen
kurkkunne poikki." Ylipäälli
kön kurkkua ei tosin leikattu, koska
rouva Nhu ei ole niin julma k u ia
amerikkalaiset lehtimiehet uskotte'
levät. Mutta kenraali erotettiin kui­tenkin
ylipäällikön virasta ja kar­kotettiin
maaseudulle toisarvoiseen
tehtävään. Kertoillessaan näitä kas­kuja
New York Times teki rohkean
keksinnön: rouva Ngo L i n h Nhu on
Aasian moderni Lucrezia Borgia!
lyä, sillä vapaassa maassa ihmisellä
täytyy olla oikeus itsensä polttami­seen.
Ja kun eräs lehtimies kysyi
Jiäneltä7 eikö amerikkalaisen avun
lopettaminen lopettaisi myös hänen
valtaansa, rouva hymyili ovelasti ja
vastasi:
— USA ei voi toki lopettaa avus­tamistaan,
koska me olemme sen a i ­noana
tukena Etelä-Vietnamissa!
RVA N H U N KAUKONÄKÖISYYS
M I T E N V A L T A K E S K I T T YI
N H U N S U V U L LE
Vähän ennen Vietnamin jakoa
pohjoiseen ja eteläiseen osaan vuon­na
1045 amerikkalaiset saapuivat
sinne perimään Ranskan entistä
siirtomaata. U S A : n salainen tiedus-,
telupalvelu, jonka johdossa oli Viet­namissa
prikaatikenraali Edward G.
Landsdale, etsi miestä, joka pystyisi
esiintymään nukkehallitsijana. Hän
;öysi henkilön, jonka nimi oli Ngo
Dinh Diem J a suositteli tätä edusta­mansa
vakoilulaitoksen johtajalle
A l l e n W. Dullesille.
Nyt kuka tahansa voi nähdä Y h -
dvsvaltojen ulkoministerin ja sota­ministerin
lausunnoista, että rouva
Nhu oli kaukonäköisempi kuin hä­nen
arvostelijansa. Uhkauksistaan
-huolimalta Yhdysvaltojen hallitus
ei ole voinut lopettaa Diemin halli­tuksen
tukemista. Rouva Nhu jär
jesti uudet parlamenttivaalit, joissa
ehdokkaina oli vain hänen sukunsa
ja valtansa kannattajia. Yhdysval­loissa
on todettu, etteivät vaalit ol­leet
demokraattiset, mutta s i l l i avus
tus ei saa loppua, koska järjestelmä
kaatuisi ilman ulkomaalaista apua.
Rouva Nhu. jonka sanotaan järjcs
täneen avukseen noin miljoona nais­ta
käsittävän armeijan, omalaatui­sen
lottajärjestön, on perinyt voiton
amerikkalaisista kenraaleista.
Johtaessaan naisarmeijaansa Iha
na Kevät on pitänyt silmällä erästä
vanhaa vietnamilaista kansansatua.
Sen mukaan Trung-nimiset sisaruk
set muodostivat noin 40 "vuotia en­nen
Kristuksen syntymää naisten
armeijan, joka karkotti kiinalaiset
valloittajat Vietnamista. Ehkä myös
amerikkalaiset kenraalit ovat kuul
Icet tästä sadusta ja pelkäävät sen
KennedVi ja Jlton
yhieinen%u$unto 'k
Caiia<lan syksy tänä vuonna on ollut vielä;tähän mennessä erit­täin
leuto tehden miellyttäväksi hommaksi vielä lehtien nurmi­koilta
keräämisenkin. Brilishrolumbialainen viehättävän näköi­nen
19 vuoden ikäinen Karen Aniudson levähtää hetkisen ja
laskee kuinka monta näitä punaisen ja kultaisen värisiä lehtiä
varisee puusta; — TNS-kuva.
VVashlngtoo. Presidentti K e ^
.nedy ja Jugoslavian presidentti TF
to antoivat viime viikon torstain^S
.yhteisen julkilausuman, jossa sa­notaan,
että sodan vaaran supistami-|,
sessa ja maailman rauhan turvai-*
Tiisessa voitaisiin päästä eteenpäiV
jos maailman kansakunnat pyrkisi­vät
tähän määrätietoisesti ponnLs.^...,
ellen j a kaiken tukensa antaen.
Tämä julkilausuma annettiin mo-
'empien presidenttien torstaina p|'rj^|j
tämän neuvottelun päätteeksi ja su^; ^.
nä sanottiin, että molemmat pre$i-',,';
Jentit tervehtivät äskettäin solmij-,,'
tua osittaista ydinkoekieltosopimus^::.,
fa 'merkittävänä alkuaskeleeijg.,,,.
kansainvälisen jännityksen licven--,,'
ämise.ssä".
Keskustelut tapahtuivat sydämel;._
lisen ja ystävällisen ilmapiirin v a i x r,
litessa. Niille pii Iuonteenomaistj\;,.i
vilpitön mielipiteiden vaihto, sanot-tiin
julkilausumassa, jonka mukaaji,.,^.
molemmat presidentit sarioivufc
myös voimakkaasti tukevansa Yh-»,;,
distyneitä kansakuntia ja ilmoittivKtu.;
toivovansa, että kaikki kansakUnnHt.y
toimisivat entistä tehokkaammin.^;
maailnianjärjcslön tehokkuuclen li-!-.'!
saamiseksi. .;„„•;
I : M M
Diem on vanhaa ja ylhäistä man- ^^^^j., ratkaisutaisteluun u i -
darinusukua.. suuren herraskarta
non omistaja, joka o l i kasvatettu ka­tolilaiseksi
papiksi. Aikaisemmin
hän oli palvellut ranskalaisia, mut­ta
jouduttuaan riitaan näiden~~jou
dutiua tappiolle taistelussa Viet
Minhin joukkoja vastaan Diem po
loinen, joka itsekin oli ollut Poh
jois-Vietnamin kansanarmeijan van
Kina j a päässyt vapaaksi vain sen
kansallisen sovintopolitiikan ansios
a, palkkautui mielelleen amerikka­laisten
palvelukseen. Hänet valil-liin
Etelä-Vietnamin presidentiksi
vaaleissa, joissa ei ollut muuta vaih-voehtoa.
,Vuo..et kuluivat ja Yhdysvallat
luotti Diemiin samoin kuin Diem
/hdysvaltoihin. Tosin kansa nousi
taisteluun diktatuuria vastaan, eri
puolilla maata muodostettiin sissi­joukkoja,
jotka ovat pitäneet halK-lusta
tiukalla. USA on antanut tais­teluun
sissejä vastaan 14,000 sotilas­ta
ja upseeria sekä noin puolitoista
miljoonaa dollaria päivässä. Tämän
avun seurauksena on ollut, että
'kommunisminvaara" on suurentu­nut
jatkuvasti. Kun rauhallinen
budhalaisväestökin lähti mielen­osoitukselle
hallitusta vastaan ja
munkit ryhtyivät polttamaan itseään
roviolla vastalauseeksi amerikkalais
ta "vapautta ja demokratiaa" vas­taan,
alkoivat amerikkalaiset lehti
miehet tutkia, misä on.vika. Miksi
"vapauden tukipylväät' sortuvat?
I H A N A KEVÄT V A L L I T S EE
Lehtimiesten tutkimuksista kävi
selville, että Etelä-Vietnamissa ci
olekaan demokratiaa ja vapautta
vaan siellä vallitsee Nhun suvun
diktatuuri, joka pysyy pystyssä vain
amerikkalaisen avun turvin.
Tämä suku on miehittänyt kaikki
hallituspaikat ja määrää myös ar
meijasta. Presidentin .veli Thuc on
katolinen piispa, joka asuu Huen
kaupungissa lähellä Pohjois-Vietna-min
rajaa^ omistaa suurimman osan
kirkon maatiloista ja määrää yhdes­sä
presidentin toisen veljen Canhin
kanssa takapajuisesta maatalouspo­litiikasta.
Kolmas veli Nhu on pre­sidentin
neuvonantaja ja poliittisen
poliisilaitoksen päällikkö sekä vielä
pääministeri, jonka hallussa ovat
kaikki valtion avainasemat. Hänen
kaunis rouvansa on kulttuuriminis
terinä (myös Lucrezia Borgia oli
1400-luvun ja 1500-luvun vaihteessa
paavinvaltakunnan sivistynein nai­nen
j a taiteiden suojelija). Ja kun
rouva on ilmeisesti miestään voi­makkaampi
henkilöllisyys on valta
keskittynyt tälle naiselle, jonka ni:
mi on suomeksi käännettynä jota­k
i n sellaista kuin Ihana Kevät. Ta­loudellisesti
tämä valta on merkin
nyt maan keskiaikaisen takapajuir
suuden säilymistä, poliittisesti ää­rimmäistä
taantumusta ja alistumis­ta
siirtomaaorjuuden oloihin. Us-kojinollisessa
suhteessa se on kato­lilaisuuteen
kastetun perheyhtymän
despotismia ja maan - valtavan-enemmistön
tunnustaman budhalai-suuden
sortamista.
Todettuaan kaiken tämän amerik­kalaiset
lehtimiehet kirjoittelivat,
että Etelä-Vietnamissa vallitsee Iha­na
Kevät, mutta keväästä ei ole tie­toakaan.
Ainoaksi valopilkuksi jäi
se, että Diemin hallintojärjestelmä
on sortumassa. Kun munkit astuvat
tämän tästä vapaaehtoisesti poltto­roviolle
esittääkseen vastalauseensa
vainoa vastaan, ei edes USA;n ar­vovalta
voi kestää kauan sellaista
kansan vihan painetta.
Mutta rouva Nhu totesi kylniästi,
että amerikkalaiset lehtimiehet ovat
aloittaneet häntä vastaan parjaus-kamppailun,
j o l l a ei tule olemaan
menestystä. Munkkien itsemurhat ei
ole asia, josta kannattaisi pitää hii-dulo
ja taistelu
ollarivaltaa vastaan
iU>>
........
•MIO!
jasta rouvaa vastaan. He eivät ilmei­sesti
tunne sauun loppua, jossa ker­rotaan
miten Kiinan keisari puoles­taan
ajoi naisten armeijan pakosal­le.
Jos amerikkalaiset kenraalll tah
toisivat ottaa oppia K i i n a n keisaris
ta, heidän pitäisi muodostaa alaslor
mien miesten armeija, jonka hyökä­tessä
rouva Nhun naisanneija tie­tysti
häpeäisi j a lähtisi pakoo.n sa
moin kuin Trung-sisaruslen armeija
aikoinaan pakeni K i i n a n keisarin ar
meijaa, joka oli jättänyt vaatteensa
kotiin.
Nykyaikainen kansansatu, jonka
mukaan rouva Nhu hallitsisi. Etelä-
Vietnamia, on tietysti naurettava,
mutta silti se on vain satua. Etelä-
Vietnam on Amerikan Yhdysvalto
j en siirtomaa, jota Washington hai
litsee. mutta totta on tietysti se, et­tä
rouva Nhu on amerikkalaisen im­perialismin
kaunis j a kovanaamai-nen
välikappale, joka omaa kan
saansa sortaessaan sortaa myös
maansa herrasmiehiä. Tällaiset nai­set
olivat muodissa aikoinaan Roo­man
valtakunnassa sen rappion kau­della.
Sieltä he jäivät perinnöksi
•.paavin hoviin, kuten Lucrezia Bor­gia,
j a hallitsivat myös Ranskan ho­vissa
ennen suurta porvarillista val­lankumousta
kuten tarinat du Bar
i-ysta. Pompadourista ja Marie An-toineltesta
kertovat. Sellaiset naiset
nousevat esiin aina valtakuntien
.appeutumiscn aikana, ja se ennus
laa pahaa Yhdysvalloille.
— V i l j o Veijo.
Rio de Janeiro. — "Tammikuu-joen"
varrella sijaitseva kaupun­k
i , jota sanotaan Brasilian kau­neimmaksi,
tunnetaan Euroopas­sakin
j a kukapa ci vastaisi kysy.
mykseen suurimmasta kalivisata-masla
epäröimättä: Santos, l ; seat
tietävät, että Brasilian piäkauinin-k
l on yllättävästi
Mutta kaikki eivät sulnkaa:
että 5 miljoonan asukkaan Sao
Paulo on Brasilian jättiKiisvallion
merkittävin kaupi^nki. . Vuonna
1920 oli Sao Paulossa vain pacli
miljoonaa asukasta eikä sioilä v..
jardi dollaria. Canadasta 6C0 mil-joo;
iiia. Länsi-Saksasta 320 niiljoo-iiaa
ja En^^iianmsla 250 miljoonaa
duilaria ja toinen samanveroinen
m ä ä r ä tulee muista kapitalistisista
; mai.sta. Pääomantuonli on muodos.
I Lunut kiveksi ja rakennukseksi Sao
i Fiiiilo5ta Santosiin johtavan 60 km
noina: Brasiliassa ei ole öljyä . .
kunnes biiasiliaiaiset itse et.sivät
löysivät Bahian läheisyydessä tätä.'-
elinvoimaa tuovaa nestettä. Kestj.j,,
14 vuotta ennenkuin kansiim sitkeä-j'
ka:nppailu Shellin; Esson ja Tex^^;
con voitonjanoa vastaan päättyi voi
toon —- Petrobiasin perustamiseqn
Brasilia, piikän autosiadan varrella. Näiden i vuonnan 1953. Silloin Brasilian prp-,,^
a:i tie;iä ;ioi.a,5:j,033 yhtiön valokuvista on {sidcnttl GetuHo Vargas, joka oli.
i r . a , "Mercedes Benz do BrasiF',
i •Alarinesmann!, "Firestone', 'Toy-j
ale", "Uhileyer:'; ''Villys'', ' " F o r d"
| — k a i k k i samanlaisin lisäyksin ' do
1930 ollut vielä ainoatakaan pii- i i5:ajii'\ Aiiurp j i y y p p i a i i n e i j a peil-vcnpii.
täjää.
luoliavissa "Brasilian valo ja voi- perustanut Petrobrasin, ajeltiin / l , ; . ^ ,,
semurhaan.
GetulioVargasin pöytälaatikossa .H
oli luonnos laiksi ulkomaisten y l i :
tiöiden voittojen maastaviennin r a - " '
joitlamisesla. Elokuun 24 päivänä
1954 r — muutamia minuutteja ennem!•
' Nykyinen Sao Paulo on i^Ian-hattanin,
Detioitin ja Ciilca;;{'ii
risteystulos, Eiclä-Amcrikan suu­r
i n kaupunki, joka kasvaa 1-50,000
asukkaan vuosivauhtia. Tätä vai-
' tää iilkomuinon pääomantuonti Bra-i
siliän kansalJisen teollisuuden.
Kansa on maksanut tämänkaltai-kuolemaansa
—- oli Värgäs äntanMti:;i
j eräälle ystävälleen ja oppilaalle tes',>.'
sen teollistamisen, joka ei tieten- j tamenttinsa. Siinä sanotaan: "Luo, . 'i
kään ole seurannut kansantalou Jen vutan kuolemani perinnön vihamies-vaatimuksia,
ostovoiman vuosittai-kuttavan
kirjavaa sutitroopp5.cn «elia noin 20 prosentin suuruisella
K O H T E L I A S
Johtaja (nostaen savukkeenpät
kän lattialta): — Onko tämä teidän,
herra Virtanen?
Virtanen: — E i ollenkaan, johta­ja
tehän näitte sen ensin!
auringon kaupunkia ihaillaan ja
kirotaan.
Sao Paulon 59,000 tehdasta luo­vat
sen mahtavuuden perustan ja
antavat lyötä y l i miljoonaile kau­punkilaiselle.
Sao Paulossa on 400
pankkitaloa ja tilastot osoittavat,
että sen asitkkaidrn joakkooii
kuuluu 500 miljardöö:iä. Ilmapii-.
r i on kostea. E i siksi, että kaupun­ki
sijaitsee 800 m korkealla ylä-tasan^
oHa ja on ainoa Brasilian
kaupunki, jossa tarvitaan vuoden­ajoista
riippumatta villatakkeja la
liivejä. Sao Paulo on viileä sik,si.
että täällä punnitaan samnilSa
punnuksilla kuin Yhdysvalloissa.
E i kilojen vaan dollarien mukaa;i.
Pilvenpiirtäjien yllä kyyhöttävät
petolinnut, jotka pitävät saalista
kynsissään, kaikkien impcriaiistis-teni
raivolle. Jättiläisvoittoja koske»
va laki estettiin. He eivät haluai.,
alenemisella ja laukkaavalla inflaa: gttä kansa olisi riippumaton."
liolla.
u r a s i i i a on oppinut tuntemaan
•Mjkomaldeji jär.iestelmänisen riis­ton",
kuten asia hallilustaholla on
ilmaistu. Se on oppinut, että poliit­tisen
riippumattomuuden edellytyk-
.ena on laloudellinen riippumatto­muus.
Brasilia on myös toiminut
vastaavalla tavalla. Brasilian 72-mil.-
jconainen kansa, joka asuttaa maail­man
viidenneksi suurimman maan,
on täisielmt kansallisen teollisuu­den
pystyttämiseksi. "Petrobras"',
I valtiollinen öljy-yhtiö, on yksi esir
' merkki.
Sana Petrobras on muodostettu
petroleumin (öljyn) ja Brasilian ni
mistä. Vuoteen 1939 asti ei tällainen
nimien yhdistäminen ollut mahdol­lista.
Pohjoisamerikkalaisia '•ystä­viä
' c i pyydetty Brasiliaan suorit-ten
konsernien neon-va!omci-kit. E i ! lamaan öljyponiuksia. Rot^velellei i
ole olemassa mitä-in dollailvahvaa {laisen Stan..ard O i l in öljyasianlunti-läntistä
yritystä, joka ci toisi tänne j ';!' selittivät jokaisen tutkimusrel-pääomiaan.
USA:sta ön tullut mii- ikikunnan jälkeen kuin tehtävän saa-
Tämä ystävä ja oppilas on nimel"»'
tään Joao Goulart Brasilian nykyii- .
nen presidentti. Hän .toteutti viim»" •
vuonna opettajansa testamentin.--
Laista ulkomaisten yhtiöiden vöit-'*
tojen maastaviennin rajoittamiseksi 'i>
tuli todellisuus. Brasilian kolosst"^
on nousemassa. Se kamppailee vuo^i-^i
si vuodelta yhä voimakkaammin tä-'",
loudellisen j a poliittisen riippumat-tomuutensa
puolesta. Omaa etuaan-'
tavoittelemattomat ystävät tukevat"»'
sitä. Niitä ovat sosialistiset maat,- •
jotka toimittavat sille teollisuusko'-
neistoa kansallisen teollisuuden luo<
mistä varteu ja'ostavat Brasiliasta.:.,
kahvia, kaakaota, puuvillaa ja muitai;;-
maan omia tuotteita. Kuluvan vuft-..;
den aikana Brasiliassa on järjestet»i»-
ly Neuvostoliiton ja DDR:n (Sakr>.
san Demokraattisen tasavallan)-»^
teollisuusnäyttelyt Riossa ja SAQ»/
Paulossa. Niistä on tullut mitta;:
(Jatkuu sivulla 3) r,r.:l
Taas "Moskovan linjalla rr
Emme tiedä, missä määrin Vapaa lukijat voivat tuollaist;i sananselitys-
Sanan toimittaja pitää itseään kris­tittynä
miehenä, tai kristityn kat-somuskannan
puhemiehenä, mutta
mikään tarkka hän ei n"äytä olevan
siinä, vaikka lausahtaakin silloin
tällöin '-väärän todistuksen lähim­mäisestään".
Vai mitä arvellaan esimerkiksi
siitä, kun mainitun lehden toimitta­ja
kirjoitti voimallista kommunisti-kirosanaa
korostaen pakinapalstal­laan
viime lauantaina näinkin:
"Tähän saakka Sudburyn kommu
nistit ovat aikamoisella hömilyksel
lä seurailleet Moskovan j a Pekingin
kommunistien keskinäistä nykäisyä,
jota on käyty 'ideologisten" kysy­mysten
varjolla.
. " N y t kuitenkin sudburylainen ka
nanpoikakin on löytänyt jyvän ja
asettunut puoleksi anteeksipyydel-den
moittimaan Kiinan kommunis­teja
siitä, että he haluaisivat saada
ihka omakseen atomiaseita , . .
" N i i n näkyy siis Vapauskin K i i ­nan
j a 'Venäjän 'aatteellisessa' rii­dassa
vähitellen hivuttautuvan taas
Moskovan linjalle.
"Oltuaan 'kuulona' vähän aikaa
"Jotta nyt on siis jälleen Vapaus
kin toimiltajineen astumassa uu­teen
aikakauteen — marxilaislenin-läiselle
linjalle . . ." '
Näin.sitä Vapaa Sanan lukijoita
"informoidaan". Ja valitettavaa on
kaiketi, että jotkut Vapaji Sanan
tä u.skoa aivan täytenä totona ja
ihmetellä, kulcn heidät yi-ltctääii
pahaa aavisJamaltoniina saada ih-mettclcmähn.
että Vaixms on tähär-kuulcnui"
Moskovan linjalla".
Kaiken tämän perusteella on tie­tenkin
ilman muuta selvää, että jos
Vapaus ci hyväksy vastaankakistc-lematta
Kiinan nykyisten johtajain
eräitä poliittisia tempaisua ja toi­menpiteitä,
niin silloin on Ichtcnv
ine toimittajineen taas "Moskovan
l i n j a l l a " !
Kuten ainakin aatteellisesti vara-nkkoutuneot
piirit. Vapaa Sana jou;
tuii turvautumaan näin: suuressa
inilassa piinakauhun lietsontaan
tietä sosialismiin siirtymiselle, huo-'<"
limatta lainkaan siitä mitä kiinafair--*
set siitä sanovat.
Jos Vapaa Sana haluaa ylläolevan
perusteella vatkata että V a p a u s in
"vähitellen hivuttamassa" MoskOTOn,
linjalle, niin mitäs me sille-sitöm
voimme! ^
Sitä paitsi tämä "Moskovan Ön-j
a l l c " siirtyminen ci ole niinkidin
'uutta Vapaudessa kuin Vapaa Sa­nan
liikijoiileen yrittää tuikuttaa^
Esim. yli kahdeksan kuukautta
asti ollut "kuulona" Kiinan ja N e u - M u u r i siksi, kun sillä oi ole tässä sitten sanoi Vapauden toimitus nas-vostoliiton
välisessä kiistakysymyk­sessä,
multa nyt se on taa3~'•vähi­tellen
hivuttautunut" peräti '•Mos
kovan linjalle':. '
.Muuten sivumennen sanoen •Mos
kovan l i n j a ' on k i i i n m a j u U u.
Muutama' vuosi sitten, jolloin ai.
noasfaan rauhanpi!ohi?*ajain pieni
ryhmä. Vapaus mukaanlukien puhui
ydinasekokeiden kiöItosDpimukäeii
tarpeellisuudesta. Vapaa Sana selitti
sitäkin "Moskovan »linjalla" olok­si.
Jo aikaisemmin. Espanjan sodan
aikana, jolloin fasismi järjesti ken­raaliharjoituksena
toista maailman­sotaa
valmistellessaan ja hukutti
demokraattisesti valitun hallituksen
Espanjas.sa verivirtoihin, Espanjan
laillisen" hallituksen puolustamises­takin
sai Vapaus syytöksiä "Mosko­van
linjalla" olosta!
Ja kun : Vapaus on muiden lyö-väenlehtien
kanssa selittänyt, kuten
on nyi käytännössä todettu, että
kaupankjiynnnistä sosialistisen maa-ilmanosan
maiden kanssa olisi suur­ta
hyötyä Canadan kan.salle ja val­tiolle,
niin siinäkin asi^assa —• pu­huessaan
ennenkaikkea Canadan
kausallisetujcn puolesta, Vapaus oli'
Kiinankaan asia.ssa _sen parempia
valtteja käytetävissä.
Vapauden lukijat tietävät meidän
', sitä sanomatta, ja me voimme sen
todistaa, moneon eri kertaan, että
vaikka lehtemme ei olekaan liilty:
nyl-katuojajulkaisujen kuoroon, jo­ka
parjaa leipätyönään Kiinan sosia-ii.
slista kokeihia. Vapaus on tehnyt
iiikjja sitten täysin tiettäväksi, että
mci-.än lehtemme ei voi hyväksyä
Kiinan asennetta esimerkiksi rau­hallisen
rinnakkaiselon periaatteen
hylkäämisessä, ei lauhanliiKkeen
aliarvioinnissa eikä l i i o in siinä, kun
Kiinan johtajat väittävät, että rau
hallinen kehitys sosialismiin ei ole
mahdollinen j a sellainen tavoite, jos­ta
olisi ehdottomasti pidettävä kiin­ni
esimerkiksi, Canadassa, Suomessa
ja monissa muissa maissa, missä se
on nykyoloissa mahdollisuuksien
puitteissa, vaikka ei ehkä aivan var­ma
tosiasia. Se ei ole varma tosiasia
silloin jos demokraattisten hallitus-komennon
asemesta joutuisimme
fasistiseen diktatuuriin, mutta niin
kauan kuin meillä on demokraatti­set
olosuhteet, on myös mahdölTi~
suus demokratian laajentamiseen ja
kehittämiseen sekä dembkraattista'
tä asioista mm. seuraavaa: •
. ". . . Meistä tuntuu kuitenkin siU
tä, että Neuvostoliitto on ehdottö^
masti oikeassa' korostaessaan, että
sotien välttäminen on nyJ^yoloiSsa
mahdollista, ja että kaikki mahetol-linen
on tehtävä ihmiskunnan pe­lastamiseksi
ydinsodan kauhuiMa.
Meidän on myös melko vaikea kä­sittää,
miksi Kiina antoi — vaikka
Intian taholta s u o r i t e t l i i n k i n x i s -
sejä provokaattorisia tekoja —r J-a-jakiistojen
kehittyä aseelliseksi yh­teenotoksi
Kiinan ja Intian väliOä,
sillä siitä eivät voi hyötyä muut
kuin kansainväliset taantumusvoi-mal
. . . " ... '
Eikä tämä ollut ainoa kerta j p l -
loin Vapauden toimitus on ilma(is-sut
selvästi ja vakaumuksellisesti
kantansa, ei vain Kiinan vallah|u- .
mouksen suurista saavutuksista!ja
mahdollisuuksista, vaan myös ^en
nykyhetken niisiä kannanmääritte-lyistä,
jotka meidän mielestämme
ovat erheellisiä.:
Olisiko' litkää pyytää, säädyllisyy­den
vuoksi, jos ei muuten, että Väir
't«Uäisiin tosiasioihin nojaten, m i ­käli
välttämättä on väittelyä yllä-J
pidettävä. — Känsäkoura.