Vapaus, March 31, 1962

              Sivu 2 Lauantaina^ maalisk. 31 p. — Säturday, March 31; • 1962
V A P A U S
(MIUBBTT) 'r-^ Independent Ubor
tabllahdl |9ov.r6. m% Autfaotbed
aii wiMnd--clas8^^^ m Post
Ctflee Deltftitment; Ottava.
iShed thrice / -weeUy: Tuesdays.
Dmrsdays and Saturdaja by Vapaus
PttbllBhlnR Company Ltd.^ at 100-102
Bbn 8 t W^ Sudbury. Ont.. Canada.
Teleptiones: Bu«. Otfloe OS. 4-4264:
Editoria] Office OS. 4-4265. Manager
E. Siiksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: ^ox;69;. Sudbury.- Ontario^
Advertising ratea upon appIlöaOou.r
riYan&latidn free of charge. s: T
TILATJSHINNAT:
Canadasaa: Irk. 8.00 8 kk, 435
S kk; 2.50
Yhdysvallolaaa: 1 yk. 0.00 6 kk. 480
Suomessa: 1 vk. 0.^0 6 kk, 6.26
Siirtolatot^ Vaikciii^let • 5 t ;.
TodeQakin "ennenaikaista"
:; ; Patisista tulleissa uutistie<Joissa kerrotaan, että kenraali"
d6 Gaullen hallitus on asiallisesti puhuen fcatkaijssut diplo­maattiset
suhteensa Neuvostoliiton kanssa kutsumalla Mos­kovassa
ölle?nsuurlähettiläärisä~ kotiin "neuvottelemaan'V ja
kehoittamalla Pariisissa oleva Neuvostoliiton suurlähettiläs-vtä;'
Sergei Vinogradovia, ottamaan välittämön "yhtpyder^">j
•Hallitukseensa. • . . • . , •
-II SyyksiT^ Ranskan s^uurlähettilään kotiin kutsumisen_-oi-'
^euttamiseksi on ilmoitettu, pankaamme tnerkille, ei sen
•en«rnpää eikä vähempää kuin se, että Neuvostoliitto oli;."tun-
.-nustanut" Algerian itsenäisyyden "ennenaikaisesti"!
" Tämä herättää kysymyksen siitä, kuinka "ennenaikaista"
"voi jokin teko, sanokaamme Algerian itsenäisyyden tunnus­taminen
olla? -' ,
Olettakaamme, että. Ranska olisi jo "tunnustanut" Alge-
"rian itsenäisyyden, olisiko sitten vielä sanokaamme Neuvos-
•'töliitolle "ennenaikaista" menetellä samoin? Tail esittäen
asian toisin päin, miksi ei Neuvostoliitolla— tai Canadalla
olisi oikeutta tunnustaa Algerian itsenäisyyttä ennen kuin
Ranska on niin menetellyt?
Hevosella ratsastava ja yksilödiktatuuria kehittelevä
kenarali de Gaulle joutui pakon edessä neuvottelemaan vä- 4
lillbmästi Algerian vapausliikkeen johtajäin kanssa ampumi-
^seh lopettamisesta Algerian sodassa. Toisin sanoen, keniraali
'^$4,- Gaulle "tunnusti" Algerian vapausliikkeen olemassaolon
samalla sen, että Algerian itsenäinen kansakunta on ole-
^mässa huolimatta siitä, vaikka Ranskan siellä käy^iän likai­sen
sodan alkuvuosina väitettiin kiven kovaan, ettei Algerias-
(Jajtkoa)
V K S I K U U L U I S U U T T A S A A N UT
T A P A U S
III
Ihmiset, joilta kielletään kansa-
SYNiyMÄ-
PÄIVIÄ
:> AkU:Päiviö,v Sudbury, Ont., täyt-lllä.
maanantaina, huhtikuun 2 pnä;
83. vuotta eikä 80, kuten oli vir­heellisesti
mainittu aikaisemmin.
Valitamme, virheen johdolta ja esi­tämme
vielä uudelleen onnentoivo-'
luksemme päivän sankarille.
•_sa mitään kansallista vapausliikettä ole — siellä oli kuulema
menossa vain poliisioperatioita kommunisteja ja terroristeja
vastaan! Toisin on asia nyt. Ranskan hallitus on käytännölli-i;!
se^i katsoen tunnustanut Algerian olemassaolon Ranskasta
erillisenä, siis itsehäisenä kansakuntana, joka voi' juhlallisesti
. allekirjoitettujen sopimusten perusteella itse päättää tulevai­suudestaan
haluaako se irtaantua kokonaan Ranskasta, vai
haluaako se järjestää itsenäisen.valtiolaivansa yhteistoimin­nassa.
Ranskan rinnalla jotenkin samaan tapaan kuin Canada
itsenäistyi-Englannin rinnalla.
Toisin sanoen, tehdessään tällaisen sopimuksen Algerian
vät^ausliikkeen edustajain kanssa, Ranskan hallitus tunnlusti,
että Algerian sotaa käytiin alusta loppuun asti hyödyttömäs-^!
ti, tarpeettomasti ja väärämielisesti, sillä jos Algerian jkan­san
on nyt oikeutettu päättämään omista kohtaloistaan, ku­ten
on juhlallisesti sovittu, se oli siihen oikeutettu myös 7
vuotta sitten, jolloin Ranska aloitti likaisen sotansa Algerian
itsenäisyysliikkeen murskaamiseksi. Eroa on vain siikäli, että
tässä mielettömässä sodassa on jcutunut neljännesmiljoonaa
ihmistä antamaan arnoansaj hengensä, todistaakseen, että
Ranskan imperiali^i oli väärässä ja Algerfan riistetty ja sor­rettu
kansa oikeassa.
ICenraali de Gaulle väittää, että muilla mailla ei ole mu­ka
oikeutta tunnustaa Algerian itsenäisyyttä ennen kuin A l ­gerian
kansa on yleisäänestyksen perusteella päättänyt hallr-tusniuodostaan.
Tämä sellaisenaan on tietenkin hiusten hai-
' koneista, sillä kysymys Algerian itsenäisyyden "tunnustami­sesta"
ratkaistiinyli 7 vuotta kestäneessä sodassa ja sen lo­pettamiseksi
tehdyssä valtiosopimuksessa Algerian ja Rans*
kan kesken.
Kenraali de Gaullen viimeisin edesottaminen antaa hie­man
lisävaloa hänen ulkopoliittiselle linjalleen. Historian
kaikista opetuksjsta huolimatta hän pyrkii veljeilemään Län­si-
Saksan kostosodanlietsojain kanssa. Kenraali de Gaulle
suoritti kaikista varoituksista, pyynöistä ja vaatimuksista
huolimatta Saharassa siksi monta atomipommin koetta, että
se - johti lopulta "toivottuun" tulokseen — vapaaehtoisesta
ydinasekokeiden moratoriumista luopumiseen. Kenraali de
Gaulle on kieltäytynyt osallistumasta Genevessä nyt pidet­tävään
aseistariisuntakonferenssiin ilmeisesti siinä mielessä
jajtoivossa, ettei idän ja lännen välistä jänniiystilannetta voi­taisi
helpoittaa. Ja kaiken kukkuvaksi hän pahensi osaltaan
idän ja lännen välisiä suhteita nykyisessä kriisitilanteessa
katkaisemalla asiallisesti puhuen diplomaattiset suhteet
Ranskan ja Neuvostoliiton väliltä.
On tässä "valtiomiestaitoa" ja "-vastuuntuntoa" kerraksi!
j a työväeniniesten antaa ään­tään
yksilödiktätuuriaän tehos­tavalle
kenraaU de Gaullelle,
mutta mu utakaan keinoa ei kä­sittääksemme
tässä tilariteefssa
ole nyi, jolloin on ensiksi rat­kaistava
kaikkien tärkein 22
vuotta kestäneen verenvuoda­tuksen
lopettaminen.
Mikäli on taas kysymys A l ­gerian
itsenäisyyden tunnusta­misesta
muiden maiden tahol­ta,
uiin siinä suhteessa de
Gaullella on paljon enemmän
haluja kuin voimia?^ Hänen
lella ja Ranskan imperialismia vastaan, de Gaulle ei tieten- j^ääräys- ja komennusvaltansa
Kaikesta ylläesitetystä huolimatta — ja niistä tempai­suista
ilmenee käsittääksemme kenraali de Gaullen henkilö­kohtaisesta
kunnianarkuudesta johtuva helppo närkästymi­nen
ja vihoittelu — on vienyt Algerian sodan loppuvaiheessa
olosuhteiden pakosta, edistyksellistä osaa. Ammattisotilaana
hän käsitti paremmin kuin monet muut Ranskan hallitsevan
luokan jäsenet, politiikot" ja kenraalitkin, että Algerian sodan
jatkaminen olisi mielettömyyttä nimenomaan siksi, kun oi­keus
ja voima; mukaanlukien yleisen mielipiteen vaikutus
^Hanskassa ja kaikkialla maailmassa, on Algerian kansan puo-kään
ole tässä asiassa yksin; vissi osa Ranskan hallitsevasta
luokasta on saanut enemmän kuin tarpeeksi Algerian hyödyt­tömästä
ja kalliista sodasta — mutta de Gaulle on enijen-kaikkea
tämän valtaryhmän puhemies ja edustaja. Toisaalta
Ranskassa on ilmeisesti hyvin vaikutusvaltaisia piirejä jotka
haluaisivat jatkaa Algerian sotaa.
Tässä tilanteessa on Ranskassa muodostumassa erikoisen
mielenkiintoinen poliittineh^lanne. de Gaulle on ilmoittanut,
että Ranskan kansalle annetaan huhtikuun 8 pnä tilaisuus
yleisäänestyksen perusteella joko hyväksyä tai hyljätä Alge­rian
vapausliikkeen kanssa tehty sopimus ampumisen lopet­tamisesta.
Asiallisesti puhuen sen äänestyksen tulosta tulki­taan
joko Ranskan kansan luottamus- tai epäluottamuslau­seena—
ja niin joutuvat ranskalaiset isänmaanystävät ja
rauhanpuolustajat, aina sosialidemokraatteihin ja kommu­nisteihin
asti §iihen tilanteeseen, että heidän on pakko antaa
täplän "Ii^ottamuslmiseen" Henröali de Gaullelle siksi'kun
kysymys rauhan teosta on kaikkein tärkein asia tällä hetkel-lä-^
Ranskalle. Helppoa ei ole ranskalaisten demokraattien
P U N A K A U H U N LIETSONTA
EI VEDÄ L E I V I L LE
Timmins tunnetaan y l i Canadan;
huomattavana kultakaivoskacppala--
na, vaikka se kokonsa ja väkilukun­sa
puolesta vastaisi kaupunkia.
Mutta silti paikkakunnalla on kaup­palan
oikeudet. V
Paikkakunnan suurimmissa kai­vannoissa
on tunnustettuna teräs-typläisten
unio, United Steelwor-kers
of America. Uniolla on pää­johtajana
täällä mies nimeltä Leo
A. Behie.
Jostakin tuntemattomasta syystä
tiima Leo tuU nimitettyä paikka­kunnan
koululautakuntaan, (jota
nykyään katuu koko kauppalan val­tuusto).
Tässä' iauitakunnassa- hän^
on herättänyt kiistakysymyksen, ni­mittämällä
kommunisteiksi sellaisia
henkilöitä joista hän ei satu pitä­mään.
Paikkakunnalla on toiminut koko
rainalaisten työläisten järjestö (As-ainalaisten
työläisten järjestö (As­sociation
of United Canadian Uk-rainians).
Tämä järjestö oli päättä­nyt
järjestää mahtavan konsertin
50-vuotisjuhl9n kunniaksi, ja sen
johdosta kääntyi paikkakunnan kou-
Ijlautakunnan pv.oleen, pyytäen
jatkokoulun juhlasalia tuota Juhla­konserttia
varten.
: He olivat kirjoittaneet pyyntökir-jeen,
jonka heidän sihteerinsä vah­visti
allekirjoituksellaan. Kirje luet­tiin
sanotun lautakunnan kokouk­sessa.'
• •
S i l l o in kimpaantui tämä union
johtaja sanoen, että hän ei kannata
.salin vuokraamista kommunistien
konserttiin, ja niin lautakunta hyl­käsi
tuon pyynnön..
Asia meni kauppalan valtuuston
kokoukselle, josta muodostui hyvin
myrskyinen. Sillä suurin osa van­hemmista
valtuustomiehistä, jotka
tuntevat tämän järjestön olemassa
olon, ja mitä sen jäsenet ovat teh­neet
paikkakunnan rakentamisessa
kuli-<neen 50 vuoden aikana, kan­nattivat
tämän järjetön toimintaa
siitä; että se on luvannut järjestää
konsertin paikkakunnan 50-vuotis-juhlan
merkeissä. Miten täiri^ asia
päättyy sitä jäämme odottamaan.
Omana mielipiteenä haluan sa­noa,
että kyl\ä union johtajalla olisi
täällä paljon työtä; puolustaa näitä
vanhoja Kaivosmiehiä, jotka ovat
menettäneet terveytensä näissä kai:
voksissa ja monetkaan eivät saa
heille kuuluvaa vakuutus-eläkettä.
(Jatkuu sivulla 3)
rajoittuu Ranskan valtion rajo­jen
sisäpuolelle.
Tosiasiassa Canadan velvbl-lisus
biisi myös tunnustaa vii-^
vyttelemättä Algerian itsenäi­syyden
— ei de GauUea "ärsyt-täkksemme",^^
eikä Algeriaa
"auttaaksemme", eikä edes oi­keudenkaan
vuoksi, vaan
osoittaaksemme muille hiljan
vapautuneille ja pian vapautu­ville
maille, että Canada on
kaikkien riistettyjen ja sorret­tujen
kansoje;i todellinen ys­tävä,
-mikä teko tulisi autta­maan
ennenkaikkea Canadan
om.i9.,asema,a kaujpalli^ei^J;; ja
muutenkini - Afrikassa ,jac; Aa­siassa.
laisoikeudet^^^täv^lisedti^eivät^llnioi-ta
sellaisista tapahtumista. He pel­käävät.
HeiUä ei ole mitään niiah-doUisuutta
valittaa. He pysyttelevät
ääneti j a toivovat, että "seuraavalla
kerralla" heidät hyväksyttäisiin '. . .
Eräs nuori nainen, joka oli val-pelhäämättä
ja Toronto Daily
pelpelkäämättä j a Toronto Daily
Star-lehden palveluksessa oleva sa­nomalehtimies
Pjlerre Bertön "ko­hottivat
verhpa". tässä jutussa, joka
oli yksi haiseyimmista likalätäköis-tä
Canadan takapihalb, Jutun his-
4 c r i a ' o h lyhyesti seuraava:
Aino Pirskanen oli kahden vuo­den
ikäinen, kvn hänen vanhempan­sa
toivat hänet Canadaan Suomesta
36 vuotta sitten. Hänen vanhempan­sa
liittyivät Canadan Su<>malaiseen
Järjestöön. Nuorena Aino osallis­tui
näyttämötyöhön Järjestön näyt­tämöillä
Sudburyssa ja Torontossa.
Myöhemmin hän toimi kolme vuot­ta
Vapaus-lehden. kirjanpitäjänä.
Miss Pirskanen anoi kansalaisoi­keutta
kolme kertaa j a ' jokaisella
kerralla se kiellettiin häneltä. -Hä­nen
vanhempi siskonsa sai Canadan
kensalaisoikeudet menemällä avio­liittoon
canadalaisen kanssa^ hänen
nuorempi veljensä sen ansiosta, et^
tä hän oli syntynyt maassa, mutta
Aino joutui jäämään edelleenkin
' ulkomalaiseksi". Hän luopui kai­kista
toiminnastaan järjestössä,
mutta mekään e i auttanut. Jokainen
kerta kun hänen anomuksensa tuli
fcäille Canadan kuninkaallinen rat­supoliisi
kieltäytyi suosittelemasta
kansalaisoikeuksien myöntämistä.
Mutta ei siinä kaikki. Kahdesti,
sanoi miss Pirskanen, Canadan ku­ninkaallinen
ratsupoliisi oli lähesty­nyt
häntä ja kehoittanut häntä liit­tymään
uudelleen Canadan Suoma­laiseen
Järjestöön jotta. hän voisi
antaa tietoja poliittiselle poliisille
järjestön riveissä toimivista ihmi­sistä;
• .
Toronto Daily Star julkaisi huhti­kuun
30 pnä 1959 haastattelun miss
Pirskasen kanssa tästä häpeällises­tä
jutusta seuraavasti:
"Miss Pirskanen sanoi, että Cana-aan
kuninkaallinen ratsupoliisi lä­hestyi
häntä ensimmäisen kerran
Sudburyssa huhtikuussa 1956.
"Konstaapeli sanpii että minusta
voisi olla hyötyä sen ansiosta, että
minulla cli yhteyksiä 'suomalaisiin
näytelmäseuroihin. Jos ottaisin vas­taan
poliittisen toimen Suomalai­sessa
Järjestössä, voisin ilmoittaa
mitä siellä o l i sanottu ja kukii CM-listui.
Sanoin tämän olevan nauret­tavaa
— minulla ei koskaan ole 0I--
l u l mitään kiintymystä poliittisiin
kokouksjin j a jos aloittaisin, niin he
varmaan käsittäisivät, että jotain
kummallista oli tekeillä.
•'Hän painosti. Hän sanoi, että
olin, kyllin hyvä näyttelijätär tar-
•Koitukseeji.'Mutta olin päättänyt
palata Torontoon, joten en ollUt
kiinnostunut.'
"Sen jälkoen kun hän saapui To­rontoon
jotkut ystävät lähestyivät
välittömästi: kansalaisuus- ja siirto-laisuusministeri
Ellen Faircloughta.
MrsFairclough lupasi tutkia. Aika-ajoittain
hän sanoi näille ystäville,
että tutkimus oli jatkumassa. M'
" K u n konstaapeli Arnold Bitz.
joka miss Pirskasen kertoman mCr
kaan sanoi olevansa Canadan kunin­kaallisen
ratsupoliisin turvallisuus-laostosta,
lähestyi häntä viime hel­mikuussa
Cv. 1961), hän ajatteli, et­tä
vierailu c l i tulos hänen ystävien­sä
asiaan sekaantumisesta.
" 'Olin juuri tullut uipiasta-erään
ystäväni kanssa. Konstaapeli kysyi
joska hän voisi puhutella minua
kahden kesken. Hän viipyi kaksi
tuntia. Hän esitti minulle kaikki
vanhat kysymykset — mihin kuu­lun,
mistä olin kiinnostunut, tiedot,
jotka tiedän ,olevan heidän näin
paksussa papeHnpidikkeessä' ja
hän asetti kaksi pientä lyhytsormis-ta
kättä noin kaksi tuumaa erilleen:
" 'Hän myös tähdensi., että minä
voisin olla avulias. Hän sanoi, että
hän ei voinut luvata mitään,^mutta
että he voisivat myös olla avuliaita.
Kysyin papereistani. Hän sanoi, et­tä
olisi yhtä suuri hyöty siitä jos
minulla ei niitä olisikaan, sillä sil­loin
minulla olisi mahdollisuus olla
eri mieltä hallituksen kanssa.
'' 'Minusta se näytti noidanympy-rältä.
Jos olisin ottanut vastaan tar­jouksen,
en -sittenkään olisi tullut
saamaan papereitani (kansalaisuus-todistetta)
niin-kauan kuin välitin
hyödyllisiä tietoja. Enkä voinut. olla
varma, hiiden saamisesta senkään^
jälkeen; Hän„kehoitfi minua tapaa­maan
'hänet uudelleen — . kadun,
että sen sijaan, kieltäydyin, olisin
järjestänyt uuden tapaamisen ja
äähinauhoittanut ha<istattelun'."
"TÄYDELLINEN
V A I T E L I A I S U U S "
Kun häneltä kysyttiin parlamen­tin
alahuoneessa josko Canadan
kuninkaallinen rätsupolisi' oli todel­la
yrittänyt saada urkkijoita Cana­dan
Suomelaiseen Järjestöön ja
josko jäsenyys siinä järjestössä oli­si
''kielteinen, tekijä missä tahansa
kansalaisoikeuksien • anomu1(sessa",
oikeusministeri ^ Fulton vastasi, että
hallituksen pysyväisenä politiikkana
on omaksua "täydellinen vaiteliai­suus"
turvallisuustyöstä,) kieltäy­tyen:
niin"tunnustamasta kuin kiel-tiimästäkin
väitteitä salaisten hen-yilöideh
'k»3>ttami8eätS vaköiliitar-koituksiin.
Politiikkana on myös, sanoi hän,
-'pidättäytyä tekemästä mitään kom­mentaaria,
paitsi i)oikkeustHanteis-sa,
joka voisi millä tavalla tahansa
identtisoidii: :Joiikun tärjestön'iöko
pidettynä .^ai ^i-pidettynä." .:
Seuraavan kerran kun iriiss Pirs^
kanen anoi' kansalaisoikeutta, se
myöijnettiln* härielle. MuAta tuhan­net
miii\( «jvat edelleenkin diskrimi^
naatioa^kohteena. ^
Onko'välttämätöntä, että jokaisen
henkilön'tapauksesta on kirjoitetta­va
' sandmalehtiotsikot ennenkuin
asia korjaantuu heidän kohdaltaan?
TODELLA ••TASAPUOLISET
O I K E U D E T "
"Canadan laki pätee kaikkiin Ca­nadan
l i u k k a i s i i n niUiden tasapuo­lisesti
J&uolimatta heidän synnyin­maastaan
tai kansalaisuudestaan."
Tämä ehdoton julistus annettiin
kansalaisuus- j a siirtolaisuusminis-teriön
taholta uutistiedotuksessa
marraskuun 19 päivällä 1959.
...Mutta tämä ei ole totta. '
Association of United Ukrainian
Canadians, AVorkers*. Benevolent
Association of Canada, Federation
of Russian Canadians j a jotkut
muutkin ryhmät ovat tiedustelleet
jäseniltään keneltä heistä on kiel­letty
kansalaisoikeudet — ja ovat
saaneet vastaanottaa satoja vastauk­sia
(joista useissa pyydetään jotta
vastauksen antajan nimeä ei annet­taisi
julkisuuteen, sillä he pelkää­vät
lisää vainoa).
Jokaisessa' tapauksessa anojalle
lähetettiin kansalaisuus- j a siirto-hiisuusministeriön
viralliselle kirje­lomakkeelle
kirjoitettu Canadan
kansalaisreistraattori J'. E.-Dugga-nin
allekirjoittama kirje, jossa i l ­moitetaan
kansalaisoikeuksien kiel­tämisestä
seuraavasti:
-'Täten tiedoltamme Teille, että
Teidän hakemuksenne on hyljätty
ministerin toimesta . . . päivästl^,
lähtien Canadan kansalaisuuslain
hänelle su>omien valtuuksien mukai­sesti.
"Canadan kansalaisuuslain 14. py­kälän
mukaisesti Te voitte jättää
iluden anomuksen oikeudelle kah­den
vuoden kuluttua tästä hylkää­misestä."
(Onko tämä sitä, mitä apulais-icistraattori
tarkoittaa kun hän kir­joittaa,
että anojille anpetaan
't.yyt" anomuksen hylkäämiseen?)
Hyljättyjen anomuksien luettelo
on pitkä. Siihen sisältyy mm. sellai­set
kunnioitetun wellandilaisen
lOnt.) liikemiehen nimi kuin Wil­liam
Hunka. joka palveli Canada»
asevoimissa ensimmäisessä maail-manscdassa,
ja torontoIai«en Nicho­las
Sirsky. joka palveli toisessa
maailmansodassa. Ne ihmiset, jotka
on lueteltu mainitussa luettelossa,
eivät ole koskaan olleet rikollisia
eikä heitä epäillä mistään laitto­masta
toiminnasta; he ovat hyviä
kansalaisia (ilman kansalaisölk~euk~
sia) ja yhdyskuntiensa kunnioitet­tuja
jäseniä.
Koska ei ole esitetty mitään vi­rallisia
syytöksiä, he voivat vetää
johtopäätöksensä vain Canadan .ku-nihkaallisen
ratsupoliisin j a oikeur
den esittämistä kysymyksistä, että
todellinen syy miksi heiltä on kiel­letty
kansalaisoikeudet on se, jotta
heitä epäillään sellaisten ajatuksien
omaamisesta, jotka kuuluvat järjes­töille
tai kannattavat sellaisia jär-
Ife^titiii. jotka, l a i k k a ne ovat täy-^
s i n laillisia j a hyväksyttyjä canada-laisille,
eivät' ole saaneet Cani(das-,
sa vallassaoievan puolueen hyväk­symistä.
Tasapuoliset oikeudet, todellakinf
JilKÄ Ö N h E I D ^ N .nir-;""
RIKOKSENSA? i/! •
Nick Pashkiwsky, Lethbridgesta,
Alta., saapui Canadaan v. 1911, on
anonut kansalaisoikeuksia - ^ttten v .
1626, mutta ne on: )ii^lf|nctöi(e^^^^^^
Hänen poikansa dnpatyäliif Cana­dan
armeijassa. ;
Luonnolll'sestikin Gan^ftätttjhalli-'
tuselimistä/ yksirtvartiain^! {kansalai­suus-
ja siirtolaisuusmiriisteriö ei
selosta 'mitään syitä toimenpiteil­leen,
^ r . Pashkiwsky on itse sitä
mieltä, että syy on siinä, että hän
yhteen aikaan osallistui kulkueisiin
Ja palveli (yöttömien konnlteoissa
. . . t o i s in sanoen osallistui toimen­piteisiin,
joihin osallistuminen on
canadalaisten oikeuksien joukossa.
Onko ministeriölle toiset lait
kuin muiiUa Canadalla. joiden puit­teissa
se toimii?
Mike Pawlychyn on farmari Chat-lieldissa.
Man; Häh saapui Cana­daan
v. 1928, meni avioliittoon Ca-nadassa
syntyneen tytön kanssa,
hänellä on nyt canadalainen lasten^
lapsi, mutta hänen ei sallita tulla
Canadan kansalaiseksi.
Tuntuu siltä kuin eräs Canadan
kuninkaallinen ratsupoliisi ei pitä­nyt
sanomalehdestä (laillisesta ca-nadalaisesta
sanomalehdestä), jota
mr. Pawlychyn oli lukemassa .
alutta koska on järjestetty siten,
että Canadan kuninkaallisen ratsu­poliisin.
Ottawan tai kenen muun
tahansa on sanottava mitä me voim­me
lukea?
Steve Kolach, Montrealista^ on
y l i 75 vuoden ikäinen, saapui Cana­daan
v. 1925, antoi 36 vuotta elä­mästään
ja: työstään meidän maal­lemme,
mutta hän ei voi olla kansa-liiinen.
Miksi? Ainoan kerran, jol­loin
mr Kolach joutui tekemisiin
lain kanssa,oli sodanaikana. jolloin
yleisen kokouksen puheenjohtajana
hän allekirjoitti päätöslauselman,
jossa kannatettiin kaikkien liitto­laismaiden
hallituksia,' niiden jou­kossa,
Neuvostoliiton. Kun ^än sai
\£Stauksen silloiselta Neuvostolii­ton
presidpntti M. I. Kalininilta,
t atsupoliisi vieraili hänen luonaan
ja ku4iluste!i häntä.
o l i s i k o hänen pitänyt tervehtiä
Hitleriä? Hi^omattava luku heistä,
jctka ni^n tekivät, saivat Icänsalals-oikeutensa
ilman mhikäänlaisia vai­keuksia
.
Michael Kowal, Kirklanid Lakelta,
joka saapui Canadaan v. 1913, on
anonut kansalaisoikeuksia,. kolme
kertaa j a ne on häneltä; kielletty.,
Miksi? Caiiadan kuninkaallinen rat-tiupoliisi
kysyi 'häneltä mitä. lehtiä
hän lukee ,.ja mitä Järjestöjä -hän
suosii. Hän vastasi, että <hän lukee
työväenlehtiä ja kuuluu, jäsenenä
työväenjärjestöihin^ .
Onko laitonta lukea työväenleh­tiä
ja kuulua jäsenenä työväenjär­jestöihin?
Michael Shumalo, Niagara Fall-sissa.
Ont.. saapui Canadaan v.
1928. Häneltä ei kysytty mihin jär-jestöihin
hän kuului kun häntä
kuulusteltiin VVellandissa v. 1956,
mutta pian sen jälkeen eräs kunin­kaallisen
ratsupoiisin jäsen -vieraili
hänen kodissaan, kys3d häneltä jos­ko
hän kuului jäsenenä AUUCn,
TOIMITTAN[UT EEVA
Näköptifaelin
Sanomalehtimies Stephen Harper
kertoo kuinka Neuvostoliitossa on
käytännössä; maallni(fln enslminäl-nen
näköpuheliiipalvel)i. ^ y t saavat
sadat mosköva^ai^t 90 ^ n t i n mi­nuuttimaksusta,
o m i i : |a|älä^^
Leningradiin ja '^a'ina 1M)0; mailin
päähän Kie,vun^ Myöhen)ro}i;^ tätä
häköpuheHivirkoa^i.' ^ ' M d i t d s
laajeritaa tbisiinkin suuriin kaupun­keihin.;
' " * - ' '
, Näin kertoo Stephen Harper itse:
Olin ensin^äinen ulkomaalainen
joka käytti tätä näköpuhelinta. K u n
otin puhelun Moskovasta ei minulla
ollut ketään tuttavaa Ukrainan pää­kaupungissa
Kievissä, siksi pyysin
saada yhteyden englantia puhuvan
matkailijaoppaan kanssa.
Tällä tav^alla tutustuin Valenti­naan,
joka ei ollut koskaan käynyt
Moskovassa sen paremmin kuin
minSkään Kievissä. Valentinan ääni
kuului selvänä Ja miellyttävänä 500
mailin välimatkasta huolimatta ja
aivan selvästi näin hänen hämmäsr
tyksensä, jopa punastumisensakin
tästä luonnollisesta värikuvasta kun
sanoin hänen olevan hyvin kauniin.
Hän halusi tietää n)iltä Moskova
näyttää j'a kuinka onnellinen mah­doinkaan
olla saadessani kokea tä­män
historiallisen tapauksen. Va­lentina
kertoi olleensa kommunisti­puolueen
22. kongressissa.
Istuin pienessä paneeliseinäisessä
hvioneessa tavallisen moskovalaista'
lon alakerrassa lähellä Moskovan
TV keskustaa. Tätä näköpuhelulai-tctta
saa käyttää ainoastaan aamui­sin
Ja iltapäivisin kun ei ole T V
lähetyksiä. Pienellä pyöreällä pöy
dällä aivan edessäni oli mikrofoni
ja'edessäni kaukaisemmassa nurkas­sa
oli TV, josta näin Valentinan.
Canadan ukrainalaisten kulttuuri-opetusjärjestöön,
ja^ sanoi hän, hän
tarjosi hänelle rahaa jos hän ilmoit­taisi
mitä tapahtuu sen järjestön
kokouksissa. Mr. Shumalo kieltäytyi
tiin.
Ja samalla tavalla jatkuu hyljät­tyjen
anomuksien' luettelo. Miksi
anomukset hyljättiin? On otaksut­tava,
että diskriminaatiota on koh­distettu
sen' takiäv että anoja osal­listui
lakkoon (onko anojan oltava
läkonrikkuri ennenkuin voidaan pif
tää häntä kunniallisena j a sopivana
saamaan Canadap . kansalaisoikeu­det?).
Useat sanovatt että näyttää
siltä Jotta heidän, aini]»a ."rikpksen-s^"
oli se,^että Jie j u k i v a t Jyöväen-lehtlä
;jä ktiuluivi^^J^enena |bho4
k i n : . cidi^tj^mieitlsdSrf Jculttuurijär-^
jestöön. Me tiedämme myös yhden
lupauksen, jossa 'syytös";oli se, et-lu
asianomainen o l i . kuulunut jäse-'
nfenä ukrainalaisten työläisten rva-~v
kuutusjarjestöön. Tuntuu siltä.' kuin
Canadan kuninkaallisen pölisin en-sxmmSinen
kysymys on '^Käyttekö
liaaliilä?" — tarkoittaen työväenta­loja
— ja eräältä naiselta kiellet­tiin
kansalaisoikeudet vain siitä
syystä, että hänet öli "tavattu" val­mistamasta
ruokaa ^'Ukrainian La-bor
Templella -.pidettäviä juhlapäi­vällisiä
varten! .
(Jatkuu)
Kuvaruudun yläpuolella oli mies
kfisifcameralla lähettSntässa ktfiFää-ni
Valentinalle Kieviln. YksinSmen
sVudiolamppu loisti alas miniiuit.
NSköpubeliitarkastaja antoi m&l^n
että kolmen mihuUtin aikani b i i ^ u -
lunut loppuun ja Valentina sanoin
."Uyyästi nyt» Ehkä jonakin^päi-vänä
tulen Moskovaan ja sUlöIn
voimme tavata". -».
, JPoistuin studiosta antaakseni .ti­laa
^loiselle näköpuhelimen Jcä;yttä-j.
aile: Sert jälkeen maksoin Ipiksi
ruplaa 25 kopeekkaa ($2.70) tästä
ptjh'elusta. \^ '
Mielenosoitus
Idrldcokahsalle !
Kööpenhamina. — Ydinaseita
Vastustavat mielenosoittajat h^älrit-sivät
jumalanpalvelusta eräässä
Kööpenhaminan kirkossa. Kirkko
oli aivan täynnä väkeä, kun ns. ryh­mä
61:en jäsenet marssivat heti toi­sen
virren Jälkeen sisään ja esitti­vät
kuultokuvia joissa o l i pasifisti­sia
tekstejä. Monet jäsenistä ryhtyi­vät
Jakamaan lentolehtisiä kirkko­väelle.
Rovasti oli j u u r i kääntynyt altta­riin^
päin lukeakseen evankeliumin
jä urkuri soitti Juuri veisatun vir­ren-
loppua. Muutamat yleisöstä
Koettivat ottaa mielenosoittajilta
heidän kuultokuvansa ja tällöin
>yntyi pieni mellakka.
:: Ryhmä esitti vastalauseensa seh
johdosta, että kirkko pysyi puolu­eettomana
varustelun ja atomiasei­den
suliteen. Mielenosoituksefta jäi-keeh
poliisit saapuivat paikalle pi­dättäen
kaksi mielenosoittajaa.
Martin B o n ^ ^ '
I c i i i T i i T i i f t e l i P ^A
. ' - B e r l i i n i . — Länsi-BerUriin rikos-peltisin
päällikkö WÖlfram Sj|ng-j
a mm ih.ä5n«ve.n« a„ „n«o^m. .uI ,k^sAe.n; ,s.a« hu,yAilij:at t- "»eiste. r mää.r äsi. ma,a nanta.i na• .a,n tro- ... - - . ^»ologisen tutkimuksen suoritetta.
i fyaksi; Berliinissä pidätetylle miehet
le, jota epäillään Hitlerin sijaiseksi
Martjn Bormannikii, '
Pidätetty, jonka nimi on Juan
Keller, . ^ i yqle • Martin^ Bormann, i l ;
,rooitti idoliisi myöhemmin.
-Vastoin aikaisempia tietoja polii­silla
onkin Bormahnin sormenjäl­jet,
jotka otettiin Mynchenissä v,
1931r jolloin Bormannia epäiltiin
varastetun tavaran kätkemisestä.
Vdrtäilu osoitti, ettei pidätetty ollut
nn.
iättHäislentokone
fi^Oi matkustajalle
'•^»ÄÄikova. --f Neuvostoliiton lento-k
c f ^ d e n suunnittelija Andrei Tii-polev
suunnittelee parhaillaan len-takonetta.
Johon mahtuisi 600 mat­kustajaa.
Moskovan radio .'haastatteli sun­nuntaina
erästä lentäjää Vnukovdn
lentokentällä Moskovassa. Tämä sa­noi
•;'odottavansa jännityksellä, että
hän saisi ohjata suunnitteilla olevaa
jättlläiskonetta.
Tupolev on suunnitellut y l i 20fi
lentokonetta, mm. TU-114-merkki-sen
turbiinikoneen.'
PÄIVÄN PAKINA
Lapsipuolia maailman turuilla
New York Tinies ."»ervice tiedoitti
Y K : n päämajasta maaliskuun 21
pnä lähettämässään uutiskirjeessä
mm. seuraavaa:
"MilJoonUU ihmisiltä .ryöste­tään
diskrfaninoinnin avulla oi­keus
osallistua maansa asioiden
hoitoon, sanotaan Y K : n raportis-
• sa.-.
"Raportissa osoitetaan, että po­l
i i t t i s i a oikeuksia on huomatta­vasti
laajennettu vlimeksikulu-neltten
vuosien aikana. Raportis­sa
huomioidaan saavUttikset ylei­sen
j a yhtäläisen SSniolkeudent
alueiden itsenäisyyden, ellnUson
paranemisen . . . poliittisten oi­keuksien
tunnustamisen lisäänty­miseni
m u o d o s s a . ..
"Mutta, sanotaan raportissa,
nykyiset toimenpiteet diskrimi-nation
poistamiseksi IiolUttislssa
asioissa, ovat kaikkea muuta
mutteivät tyydyttäviä . . ."
Me .emme tiedä, onko yllämai-"
nitussa raportissa huomioitu tämä'
kotoinen tilanne täällä Canadassa.
Mutta se sopii siihen aivan liian­kin
hyvin — j a saattaa maamme
äärettömän huonoon valoon maa­ilman
turuilla.-
Totta on, että yleistä ja täydel­listä
äänioikeutta on Canadassakin
laajennettu. Intiaanit j a eskimot
saivat nyt aina'kin osittaisen ääni­oikeuden,
vaikka' heidän poliitti­nenkin
tasa-arvonsa on vielä niin
j a näin. Myönnettäköön kuitenkin,
että edistystä on hieman tapahtunut
tällä alalla, j a me k a i k in i l o i t s e -,
me siitä vilpittömästi. ~
idutta poliittinen suvaitsematto-^
muus j a syrjintä rehoittaa kaikessa
rumuudessaan vieläkin ~ maassam­me.
Canadassa on, kuten sanottu,!
tuhansia Ja tuliansia sellaisia -asuk­kaita,
Joilta on kielletty mfeilival-taisesti
kansalaisoikeudet poliitti­sen
syrjinnän vuoksi. . _ •
Totta on. että näille henkilöille
ei ole edes äimoitettu millä peruS'-
teellä heiltä on kansalaisoikeudet
kielletty.'
Mutta yhtä teltta on sekin,
että jos kansalaisoikeudet jolta
kulta kielletään — tapahtukoon
se sitten vaikka -jotiknii alhai­sen
nilviäisen verrattavan ilmi­antajan
ehdottomaisti paikkansä-pitämättSmän
todistuksen" pe­rusteella,
tällaisen p<riiittisen
syrjinnäa kohteeksi jOutUneiUe,
j a vielä JoutuiUla 'heniU16Ulä e i
ole mitään 'mahdollisuutta vedota
asiastaan mihinkään. Kansalais­oikeudet
on evätty j a sUlä sUsti.
Meidänkin jmaaAiihe kohdalta pä'
tee siis täydellisesti Y K : n raportti,
missä osoitetaan, että 'asukkailta
kielletään alkeellisinkin oikeus —
oikeus -osallistua ..maansa hallin­taan.
• • > : " ' - ' 1 f\,'
Ilmeistä myös ön, ett^ tSmäf
mielivaltaisuus 'tapahtuu poliittisis­ta
Ja ennenkaikkea juuri poliitti­sista
syistä.
On tietenkin totta, että meidän­k
i n maassamme, niin valitettavaa
kuin se yleensä onkin, harjoitetaan
syrjintää myös rotukysymyksen pe­rusteella.
Viimeaikoina on tosin
tehty siirtolaisasetuksiimme hie-naan
korjauksia eli sellaisia muu­toksia,
että siirtolaisiksi pääsyn es­teenä
ei ole enää^rallisesti "ihon
väri". Mutja kun samassa yhtey­dessä
pantiin siirtolaisuusehtoihin
vissit koulu- j a ammattivaatimuk(
set, missä suhteessa vain -anihär-voilla
Siirtolaisiksi' pyrlciviUe " v ^
rilliSillä on *'kelpoikuustOdlstus'Y
n i in käytSntaöllisesti k a t s o a if^ott:^
syrjintä^ j a t k u u / n i i n uuSien siirtojl
laisten tolin -iiiWä^ alkUasi^iäaiden^
kin, intiaanien j a eskimojen tii-.
moilta. _ ' ' ' • ^ •
Mutta sen. lisäksi, on ^kielletty
kauääiatsokkeirdet ' ttthansitta i-e*^
heiUsUtl. ' tyätelijiältö - i a näsipu-riensa
- kuttefoittami^ta : ihmlsilRl
vain se^. P O C I I t t l S f i N 'SYRJIN-N
A N pierusfeella. "tj^Ji halfitusVal-.
iän edustajat ieat^lovat heille ole^
van «MräSriä '^J^liiltsla" että he,
Imuluvat SeilaiSiih ^järjestöihi
puolueisiin, mihin Valtlövallah. toi<
meSta ei 'nuika itäisi kuulua, valk*
ka t)^ hv&t täysin'laillisia laitoksia.
ciät ajatuksia".
Mutta palatkaamme hetkiseksi
yllämamittuun Y K : n raporttiin:
"Tutkimukset nykyisistä poUitti-sista
oikeuksista suoritettiin lähes
sadassa maassa . . .
,; " T r i Santa Cruz (raportin laati­j
a — K.) käsittelee 131 sivuisessa
raportissaan tärkeitä yhteyksiä mi­tä
on yhtäällä taloudellisten, sosia­listin
ja kulttuurioikeuksien sekä
toisiaälta poliittisten oikeuksien vä­liin
Oikeuksien riisto kummallakin
alalla muodostaa paheellisen ympy-i
? n . hän sanoo . . .
Itityös ovat \vuöirovi^tid(sessa
ma|n demök^ittlset V»iMtteet
itJtU määritellSäh i»i]>^(lllei Jä
he'ka1srat<Aaimät. jolte.ladllAli^
kin valkssa^evftHiiflkfäs'W<^^^
snii'. san^K» tri.'SiQ|fa^<lrw.
virötttaa asia|ns«^tt^JipU<^,|iQf
:jrästusfa tt«&^i(«1yia)^ieh "nkud^
a d ^ ^ i d f k i i i t l ^ ptUttdssa, nii-
-kk^. salaa sen tosläsain,'^ttii de-
^ ^ol^Uajh ^toäte (ineHcltys) on'
Mväisty pois."
.r<-v.. • " . . ' ,
Me puolestamme toivomme pää­ministeri
-Diefenbakerin ja • hänen
hallitliksensa 'kiinnittävän erikois-huoiniöta
' t r i ^anta CrUän rapor­tin
^ vifmeksiesitettyyn kohtaan Jä'
. , .muistutamme,'että "mohl on ome-ja
^ttä he'lukevat-ja fcartnattavat/H(Auiiis päältä, iihutta sisältä mä-sellaisia
sähöinätehtiä.' jolta ei Vai:
tiovallat) -mielestä saisi lukea eikä
kanhattaa. vaikka ne ovat täysin
laiinsesti UmestyviS lehtiä.
tällainen pioliUtinen ^ j i n t ä,
'vSärih' aiaftelim"-Epäilyn "perus­teella
tuo pakosta suuhun huonon
m4uan piiltä ajoilta jolloin Euroo-naH
n ^ a kärrättiin kunniallisia*
ihmisia '^Keskitysleirille myös siksi
kun heUläkin epäiltiin olleen "vää-
Me muistamme fasismin alkakau-
-delta useita malta, Joissa 'vallitsi
Modöllisesti "demokraattinen vai-tiojäi^
jestys" — miitta Jcäytäntö o l i
s i l t i /joko täys- tai puolifasistista
teitr6Hkomentoa. ' ... ; ,
Jo korkea aika. lopettaa kai­kenlainen
poliittinen diskrlmihoii\-
t i maassamme.—- Käns'äkoura.-