Vapaus, February 28, 1952

              s Sivu 2 Torstaina, helmikuun 28 p. ~ Thursday, Fcb. 28,19521
Telephones: Btulness Offlce .<'42G«.
£dttorlal OXfice 4-4265. ftfanager
a saket EditorW. Eklund, Mamng
address B0)i'69, Budötfry, Cnta*1o.
jbdiUslted N(nr/6, 1917. Autbortzed
es eecaad dass mall Iv tlie Post
Ollloo Department, ottava. Pub-
Uäbed tbjlee «eekljr: Tnesdays.
ramsdays and Saturdays Vapaus
at 100-102
Slm 6 L Wv Suänny, Oxä^ Canada,
Advertlsing rate» upon applicatton.
Traoslation 5rec ct chaige.
TU<AU8B|NNAT:
Canadassa; l vk. 7X)0 Okk. 3.75
3 kk. 2.23
ybdysvallolfiBa: l trk. 8XK> 6 kk. 4^0
Buomeaaa: 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4.75
Me rohkenemme epäillä
Atlantin paktimaiden neuvoston Lissabonin kokouksessa kerro­taan
viikon lopulla päästyn yhteisymmärrykseen Euroopan armeijan
^perustamisesta amerikkalaisen kenraalin johdolla: Tätä päätöstä,
— niin laiha kuin se loppujen lopuksi näyttää olevankin — on rum­mutettu
Yhdysvaltain suurena "voittona", jolla saattaa muka olla
historiallisesti suurempi merkitys kuin "Amerikan mantereen löydöl­lä".
Niinpä esimerkiksi yhdysvaltalainen uutistoimisto A P ticdoitli
, Jie}mikuun i 2 pnä Lissabonista mm. seuraavaa: "Yhdysvaltain valtio­sihteeri
Achesontiedoitti voitokkaalla mielellä sanomalehtikonferens-sissa
tästä historiallisesta päätöksestä, joka aloittaa uuden päivän E u -
;iroopassaf]^ÄIe olemme tänään ottaneet pitkän askeleen*, hän sanoi
^. . . Päätös yhdistää Ranskan, Länsi-Saksan^ Italian, Belgian, H o l -
•lannin jaiLuxemburgin maa-, meri- ja ilmavoimat Euroopan puolustus-yhteisöksi/
mikä on läheisissä yhteyksissä -XATOn kanssa . .
l*-"' Edelleen tässä uutistiedossa kerrottiin, miten Canadan ufkomi-
^^nisteri Pearson oli innokkaasti puhunut Euroopan Yhdistetyn ar-
* meijan perustamisen merkityksestä. Oli lainauksia Ranskan ulkomi-
^ nisteri Schumanilta ja Britannian ulkoministefi Edeniltä j a vieläpä
A Konrad Adenaueriltakin f Länsi-Saksa), mutta pikkumaiden edusta-a
jat olivat ihmeellisen vähäpuheisia tai tykkänään mykkiä mikäli voi-t
daan yllämainitusta uutisti^osta päätellä, ^
^, Viime' maanantaina nähtiin sitten sotapuolucitten.lehdissä seu-
^.raavanlaisia ylistysvirsiä:
* "Mssabonissa viime perjantaina ^Euroopan armeijan' hyväksi
^'tehty päätös voinee olla kaikkein merkityksellisin tapaus tällä vuosi-
^ kymmenellä tai koko vuosisadalla . . . Länsi-Euroopan johtavien
f maiden voimien yhdistäminen johtaa pakosta jonkinlaiseen liittoon;
l Euroopan Yhdysvaltain i>erustaminen olisi yhtä kauaskantoinen ta-
* pahtuma kuin oli Roomanvalta tai .Amerikan mantereen löytö . . .
" K a i k k i riippuu siis aikapäätöksistä; ja mahdollisuutena on, että
; vuoden kuluessa saadaan ranskalaisia ja saksalaisia divisiooneja yhden
«päällystön alaiseksi, puettuna samanlaisiin pukuihin ja sidottuina
^samalla lojaalisuudella (amerikkaiaiseen kenraaliini Vapaus.')
^Taman tapahduttua on liaikea erottaa kumppanuutta. Sotilaallisella
^ joukkuetyöllä on eittämättömästi poliittiset seuraamukset. On vaikea -
' kuvitella Euroopan vakituista rauhanajan armeijaa ilman Euroopan
* puolustusministeriä; ja sellainen viranhaltija on demokraattisen jär-tjestelmän
vallitessa 'vastuuvelvollinen valitulle lailoki>elie, mikä ei
t v o i olla mikään muu kuin Euroopan parlamentti. Tästä utopisesta
taatteestaon tullut käytännön politiikkaa . . . " (Globe and .Mail).
^' Me rohkenemme kuitenkin epäillä, ettei asia näin kehity. Euroo­pan
Yhdysvallat on — ainakin kapitalismin vallitessa r - täysin uto-istinen
ajatus, josta ei voi tulla käytännön politiikkaa.
Tässä suhteessa mc emme ole yk-sinään "Epäilevien Tuomaiden''
^roolilla. On hyvä muistaa, että mr. Winston Churchill, ollessaan Hä-
*nen Majesteettinsa labotistiscn hallituksen oppositioryhmän johtajana ;
*oH Euroopan armeijan kaikkein kiivain propagandisti. Mutta pää-
'ministeri Churchill teki täydellisen '•irtaantumisliikkeen". niin Euroo-
>pan Yhdistetystä armeijasta kuin Euroopan Yhdysvalloistakin selit-elämällä,
etteivät Britteinsaaret kuulu sen paremmin Eurooppaan kuin
tYhdysvallatkaan. Pääministeri Churchill ei näin täydellisesti olisi
Tsanoutunut irti siitä yrityksestä, jos tulevaisuudenkuva olisi hänen
^mielestään niin ruusunhohtoincn miksi sitä on kuvailtu. Huomaa-omatta
ei liioin jäänyt se tosiasia, että Canadan ulkoministeri Pearso-
^xuUabli "tärkeämpiäkin" tehtäviä kuin N.ATOn sihtcerintoimi, minkä
f-iän epäilemättä olisi kovin helposti saanut.
r Suuren rahan lehtien yksi tunnetuin yhdysvaltalainen pakinoit-rsija
Dorothy Thompson ihmettelee vielä ihme
^(behnik. 25 p,)sitäj miten voidaan mitään pysyväisiä '"liittoja" tehdä
^(Saksan kanssa, jota vastaan länsivallat ovat vielä teknillisesti sodas-
IssL? 'Hän ihmettelee myös sitä, ettii miten voidaan odottaa Länsi-Eu-troopan
maiden kansoilta sitä, jotta ne avosylin ottaisivat vastaan sak­salaisten
uudelleen aseistamisen, kun ne vieläkin kärsivät niistä haa­voista
mitä Saksan militarismi on niille kahdessa maailmansodassa
...aiheuttanut.:
P*I 'Kysyrays "Euroopan Yhdysvaltain*" peru.slamiswta«
oleliiaÖisella uutuudella pilattu. Niinpä esihierkiksi-Globe and Mail
myöntää, että jo kaiuan ennen kuin Neuvös;toliittoa olikaan, Juonna
1902, propagoitiin Länsi-Euroopan liittoa väittämällä,^kuten nytkin
väitetään; että "Euroopan kansallisuustuiitö ori y^^
_Muut silloiset argumentit Euroopan Yhdys\'altain puolesta oli­vat
samaa maata kuin nykyaikaisetkin '•maaiarieniipusut'^^^^^^^^^
puhutaan "kommuriismin^' ja ''Vcniijän' vaarasta. Vtiosisadan vaih­teessa
perustettiin ,'Iähsi-Euroopan Yhdysvaltoja • Afrikan heekereltij
j a "Kiinalais-japanilaista liittoa'vastaan.
:Mitä silloin tapahtui '^Länsi-Euroopan Vhdysvalioillc", se saat-taa'hiryinkin
tapahtua myös Yhdysvaltain yaltiosihtecri Achesonin
määr&jfcestä "paperille" nyt perustetulle Euroopan Ylidysvaltain so­tamahdille.
Kysymys ci ole lainkaan siitä mitä jotkut teoreetikot"
ovat tästä asiasta sanoneet tai sanomatta jättäneet,- vaan kahdesta
elävästä todellisuudesta. Mikään mahti, ci voi käptalismin olosuh-
* teissä poistaa eri kapitalistiryhmien välisiä eturistiriitoja kansainvä­lisessä
mittakaavassa. Kapitalismi lakkaa olemasta kapitalismia jos
se luopuu jatkuvasta ja yhä voimistuvasta laajenemispyrkimykisestä.
Tämä on tosiasia, jota ei kauniilla fraaseilla voida saattaa olematto­maksi.
Suuret kartelli t ja korporat iot pyrkivät monopol iasemaari
onussa »maissaan ja käyttävät "omia" hallituksiaan tämän ta^-oit-teensä
toteuttamisen hyväksi. M u t t a kansallinenkaan monopoliase­ma
.el silloin enää tyydytä niitä, vaan ne pyrkivät kansainväliseen
monopoliasemaan, kuten tapahtui esimerkiksi saksalaisen kemikaali*
yhtiön Forbenin ja monen muun suuryhtiön kohdalta ennen toista
maailmansotaa. Ja kun toisten maiden yhtiöt ja kartellit eivät noin
vain suostu itsemurhan tekoon, niin seuraus on alinomainen kamp­pailu
j a taistelu maailmanmarkkinoista, päättyen se lopuksi sotaan,
Että nämä eturistiriidat ovat edelleenkin olemassa Länsi-Euroopaii eri
maiden kapitalistiryhmien välillä, se näkyy Reuterin uutistoimiston
Dysseldorfista Saksasta lähettämästä uutistiedosta, missä helmikuun
25 pnä kerrottiin mm. seuraav-aa:
«Saksan teollisuusmiehet, jotka auttoivat H i t l e r in sotakoneiston
rakentamista, ovat nyt vastahakoisia sodanjälkeiseen aseistumiseen
siksi kun se loukkaa heidän vientikauppaansa.
"Länsivaltojen, erikoisesti Britannian ja Yhdysvaltain uudelleen,
aselstuminen, auttoi Saksaa laajentamaan vientiään v. 1951 sikäli,
että sen vienti nousi ennätysmäärään sodanjälkeisessä Saksan ulko-maakaupassa
• .
Vaikka Globe"and Mail julisti Euroopan kansallistunteen kuol­leeksi
jo vuosisatamme alusta alkaen se elää ja kukoistaa edelleenkin,
Kysymyksiä ja
vastauksia malmista sentin tonnilta
TESTAMBSTII-AHIA
Kynymyti Onko laklv3suii£.a, että I
vaimo tekee tcstameftttn JapslJlecn sa.
molnkuln mifgkJnrr;oi»'?tehnjH> koska
mpleinmal ovat lesfciiu ja kummallakin
on lapsia Ja koti^ - -
Onko i^i^i^^^ssYi^m-^^fii oi.
kcutettu Baämaan «aimfcnla-^iftbalsuu-dcsta
määrätyn osan vaikka iiän ei
olekaan tuonut'^
vaimo kuolee ei
kiitoJUnen. - .^"t, >.
Vastaus: Jos teidän maakuntanne
pcrintölakt on samallainen kum on
voimassa On^rloasa, saa mies kol­mannen
osan Ja lapset tasan loput
Kirj. Gui Caron
Ungavan rautamalmi oK pääke;-
kustelun aiheena Quebecin roaakun-taparJamentln
päättäjalislstunnosäa
tallä istuntokaudella. Valokieila&Ha
o l i Äuumkos Quebecia ja Caiiadaa
va.«aan, jonka oh tthnyt maakunnan
pjiäminiiten Maurice DupiesJsIs Ja
hänen hallltuikoneuttonsa, '
^ii^än lifiää Ja j Kiiioisen Äuuru:j.tta Jä kansan kas-
!s-. — Tiedosta i vavaa. huolestuneJiuutta kuvaa libe­raalien
Johtajan, George Lapalmeri
laasunto: • •
" K u n pääs«nme valtiaan Jtulemme
ncusemaan amearikkalaisia Jntressejä
vastaan, samaan tapaisin «kulii ; I r an
kaksi kolmattaosaa siinä.tapaukses.^, vastusti -Yhdysvaltoja Jä Englantia
että vaimo ei ole tehnyt testamentia^ [ cljykri. s ln aikana."
tai etta. hänen tekemänsä testamentti; ; DupJeKsis vastasi tavanmukaisestl
Julistetaan mität.ömäksl pertntooi-, jeLT.ac.Tialla sen "bolshevistL^eksl j u -
keudessa. Mitä kysymyksessa oleva Hjstul-i^^eksi", '
vaimo on oikeutettu "laiUiseati" teke. juu:i päättyvän istunnon aikana
mään riippuu ensmnäkm siita onko /aiippa-Tilnisteri Paul Bcaulieu ke-avlolilttoa
solmittaessa alleklrJoUettu hui, että Ungavan rautakalvantojen
sellainen asiakirja. Jossa jo etukä-een rautamalmi "tulee lähiaikoina aika-selvitetään
miehen j a vaimon vahset rnaan matkan sulattoihin",
omaisuxjssuhteet. EUej tällaista avio-ehtokirjaa
ole olemassa, on vaimo
tällaisessa tapauksessa käsittääksem­me
oikeutettu määräämään perintön.
sä lapsilleen. Koska penntolainsaa-däntö
vaihtelee hiukan Jokaisessa
maakunnassa, olisi parasta, että tie­dustatte
asiaa varmuuden vuoksi
nuiakunnassanne toimivalta lakimie-heltä.
muut sanovat
NE WASIIIXGTOMN
-SALAISET SOPIMUKSET"
Ounastelee Helsingin Sanomat sen
Jälkeen, kun Englannin alahuoneessa
on ensm syytetty Churchillia uusista
sitoumuksista Korean sodan laajen­tamiseen
nähden ja senjalkcen Ame­rikassa
ahdistettu Trumania siitä, et­ta
hän on sitoutunut lähettämään a.
Inerikkalalsia joukkoja mm. Suezille.
Lehden mielestä " on uskomatonta, et­tä
maailman .kaksi Johtavaa demok­raattista
•(!) valtlomicstä menisi o-mlen
hallitustensa Ja parlamenttiensa
selän -takana tekemään kauaskantoi­sia
poliittisia Ja sotilaallisia sopimuk.
sia", mutta — lopuksi sanoo lehti —
koska kerran tällaiset suunnitelmat
on pidettävä "vastapuolelta", s. o.
Neuvostoliitolta salassa! — tulee'{in
siihen tulokseen, että "nähtävästi niin
Yhdysvaltojen kuin Englannin kan­nalta
on eduksi', että Jäa' vallitse,
maan Jonkinlainen epäselvyys siltä,
mistä Washlngtonln neuvotteluissa
todeUa sovittiin".
Epäselvyyttä ei ole ainakaan H S : n
"demokraattisuudesta" Ja "sopimus-uskollisuudesta"
»
YSTÄVIEN J A L I I T T O .
LAISTEN K E S K E N!
..Lontoo — Winston Churchill sanoi
tänään alahuoneen istunnossa, että
Britannialla on atomipommi... Churc­hill
sanoi, että viime lokakuussa vaa­litappion
kärsinyt laboristien hallitus
valmisti ponimin salaisesti J a samalla
Järjesti tehtaan pommien tuotantoa
varten. Tämä suunnitelma oli niin
salainen, sanoi pääministeri, että hän
itse sai pommista tietää vasta uudel­leen
valituksi tultuaah neljä kuukaut­ta
sitten . . . Silloin annettiin tietää
Jotta Britannia pitää sytytysläitettaan
parempana kuin se mitä Yhdysvallat
käyttää atomipommin sytyttämisessä
.., — C P : n uutistielo. helmlk. 26 p.
.Ranskan "Plevan suunnitelma"
(Euroopan Yhdistetyn armeijan suh­teen
— Vapaus» pantiin kiireesti ko­koon,
päätarkoituksena ollen, el E u -
ropan puolustaminen, vaan Yhdysval­tain
alkuperäisen ehdotuksen estämi­nen
Länsi-Saksan armeijan elvyttä­miseksi
. . . — iDoroth Thompson, t i e l -
mlk. ,27'p.'
RiAos on en-siksi .siinä, johon Beau-lieu
ei lainkaan viitannut, että nämä
sulattiraot eivät ole Quebecin maa­kunnassa
vaan Pittsburghissa Y h ­dysvaltain
puolella. Toinen tosiseik­ka
on se, että 10 miljoonaa tonnia
malmia tulee menemään Yhdysval­toihin
vuosittain sentti tonnilta h i n ­nasta.
Quebecin maakunta tulee
hyotj-mään tasta kaupasta, jonka
Duplessis on tehnyt USA:n teräspa-roonien
kanssa, ainoastaan $100,000
vuosittain. .
Teräksen hinnan ollessa $80 tonni,
ei.<o tässä ole jonkinlainen väärin­käsitys.
Eihän hinta voi millään olla
vam sentti tonnilta. ESikä tämä
sentti tonnilta on ainoastaan ensim­mäisen
vuoden sopimus.
Mutta el ollenkaan sinnepäin.
Kauppasopimus on tehty 80 vuodeksi
Ja Duplessis on sopinut, että kaup­pasopimuksen
neuvotteluja ei voida
avata uudelleen kuin vasta 20 vuotta
san jälkeen kun varsinainen tuotanto
on alkanut! . J a vielä lisäksi tuo­tannon
noustessa 20 miljoonaan ton­n
i in ensimmäisten vuosien aikana,
mikä on hj-vin jiiaiidoilista;;: maksut
Quebecin maakunnalta putoavat X\i
.senttiin, koska sopimuksen mukaan
amerikkalaisten terä-^aroonipny^.e
tairvitse mateäa kuin '•• korkeiniaiah
$1CC,OCO \Taosittaln seuraavan 20'vuo­den
aikana. . : : , j . ,,
VALTIONPETOS \ ^--' ' ^ •; - i l x i ' . ^
Tämän häpäisevän konlkaupäJTli
säiisl ön se tosiseikka, että DupleSsi-'
£in koneisto tshaUisesti saboteerasl
amerilckaJalsten isäntien • hyväksi
Quebecin mahdollisuutta kehittää
kotialaista terästeollisuutta. Joka
olisi Voinut valmistaa 5 miljoonaa
tonnia terästä, vuosittain ja lisäksi
olisi ävaimut ,Scymmeniä tuhansia
verrattacn korkeapalltkalsia työpaik­koja.
• -'.^ Cv' J'".-..
Kaksi tunnettua Quebecin tiede­miestä,
molemmat professoreja Lava-jin
yliopistossa, ovat tehneet täydet
suunnitelmat ^todistaen terästeolli­suuden
rakentamisen käytännölliset
mahdollisuudet Sept-Ilesin lähetty­ville,
joka on sopiva satamaksiym­päri
vuoden. Terästeollisuuden ke­hittämiseen
voitaisiin käyttää säh­kövoimaa,
jota olisi kehitettävissä
alueella, kivihiiltä Cape Breton saa­relta
ja kalkkikiveä joen vastakkai­selta
etelärannalta.
Mgr. Labrie, St. Lawrence alueen
piispa, sanoi julkisesti, että olisi
"valtionpetoksellinen rikos" lähettää
maamme vuoririkkaudet ulos maasta
jalostamattomassa muodossa.
Edellämainituista t i e d e miehistä
Duplessis itsepäisesti sanoi; "Heidän
teoriansa eivät pidä paikkaansa." P i is
pa Lafariesiä Luplessis sanoi: "Hän
on hjTä poika, mutta hän e: tieda
-.' yhtään enempää tast» ^asia^ta k um
sina ja minä," .
Pa?pa Labrie oli asiassa oikeassa
Ja todellisuudes-^a se on valtionpetok-ijelllnen
rikos, jota Duples^sln hal­litus
suorittaa. ,
. Quebecin maakimnassa on monta
muuta samantapaista seikkaa havaii-tavisja
muUla aloilla. Si:hen viittasi
itsenäinen parlamentin Jxsen, ^Rene
Chaloult. kun h an parlamentissa sa­not:
"Metstäflane. riistetään vierait-
•ten hyödjk-si, vaikka kailcki puualan
työläiset ovat canadanranskalaisia,
S ä h k ö voimavarastojamme myöskin
riistävät vieraat. Asbestikaivoksem­me
kuuluvat, vieraille. Mutta j os
katscaune kaivantoihin, niin njfem-me,
että ne jotka työskentelevät
siella ovat canadanranskalaisia." .
Tällainen on asialalta, jota Dup-lessisin
hallitus ei vam pidennä
vaan myös kärjistää tuhatkertaisestl,
luovuttamalla amerikkalaisille kapi­talisteille
suunnattomat nkKaudet
Uuden-Quebecm alueelta,
VAALIKYSYMYKSENÄ
• J o oiseimpien vuosien aikana Labor
Progressive puolue on paljastanut
Ungavan rikoksen, seka patinut
Duplesslsm häpeäpaaluun teosta. Jo­ka
on petos Quebecin väestöä vas­taan.
,Me olemme kutsuneet kaikkia
työlapsia j a koko kansaa yhtymään,
saadaksecnme takaism Quäiecin
suuret malmirikkaudet rahan himoi-silta,
sotaa kiihoittavilta amerikfca-laLiilta
impenalisteltä. y
Tällä kertaa-on merkille panta^ja
sj'valle : ulottuva kansan paheksumi­nen
D;^plessi5in petostavastaan, sen
tehtyä, itsensä tunnetuksi,: Tätä
osoitti Georges Lapalmen lausunto
parla-mentissa. Hänen lausuntonsa
neljästi kansan mielialaa. Paheksu­minen,
j a yhtenäisjvs Duplessisia
vastaan kasvaa.
El tule lainkaan kj-symykseen, et­teikö
Ungavan petos tule olemaan
paakysiymyksiä tulevissa Quebecin
maakuntavaaleissa. Se on kys}'mys,
jonka yTmpan laajm ja lujin yhte­näisyys
voidaan nostattaa järjesty-nsitten
työläisten piireissä j a eri
luokkien j a poliittisten rylimien kes­kuudessa.
Kutsuaime Quebecin vaes-t
c i taistelemaan tätä Ungavan rö­töstä
vastaan j a pelastamaan arvok­kaat
luonnonrikkaudet amerikkalaisil
t a monopolisteilta, että niitä voitai­siin
kayttaa lujan itsenäisen Cana­dan
rakentamiseen, Taanä on pää,-
kysiTnyksia työläisten j a koko väes­tön
taistelussa Canada-vastaista
Duplessisin järjestelmää va.staan..
Maailman luistelu-mestari
rauhantyön
lämmin liannattaja
Kolminkertamen kultamitaliimcs.
moninkertainen maailmanmestari Ja
Euroopan mestan Hjallis Andersen on
antanut oslolaiselle Frxlieten-lehdelle
sciutuivan lausunnon:
— Kaikki rauhantyö saa tninun
kannatukseni ja loottamokseni.
Urtieilijana olen sitä miellä, että
eri maiden nrhelfijalnkan£sakä.v-misellä
on suuri merkitys rauhan
aslaUe. Me bamppaUemme keskc-
, nämmc nrheUukentUIa, multa me
emme lyö alas toisiamme. 3IekoI>-
(aamme kilpailuissa. Nämä koli-llaamiset
Itasvattavat voimakkaan
kansainvälisen yhteistunnon. Me
opimme myös ymmärtämään kaik­kien
kansojen samanarvoisuuden.
Matkoillani en ole milloinkaan
kohdannut tai havainnut vihaa ur-
. beilijain välillä. Pahinta mitä voi­sin
ajatella, olisi se, että me mah­dollisesti
joutaisimme taistelemaan
toisiamme vastaan ase kädessä. Se
ei saa koskaan tapahtua. Olen si­tä
mieltä, että rauha maailmassa
on ainoa mahdolllsuns, jotta me
nuoret voimme jatkaa urheiluam­me
ja rakentaa tulevaisuuttamme.
:TÄTi5
EI VOLVirr VASTATA
— Mita sina sanoisit, jos pyy
smua menemään naimisiin iai^j
• i - . : E n mitään, sillä minä «
puhua -ja nauraa samalla kertaa
".EI OLLUT ENSIM3IAINXS
Lääkäri tytölleen: "Etkö s i n i,
nut sille nuorelle miehelle, että
on huono.'.'
. Tyttö: "Kyllä; mutta hän saiic
tet sinä-ole ensimmäinen joka
tanut vaaria lääketieteellisiä mä,
telyjä."
Rauliankongressl
kehoiffaa rauhan
tukemiseen
— Y l i kolmasosa Yhdysvaltain ny­kyisestä
tukkimetsästa on maan
luoteisosassa, Tyj'nenmeren rannikko­alueella.
Solidarisuus välttämätön
työläisten etujen tähden
Kirj. WiUiam Kashtan
Vlhneksi käydyt palkkaneuvottelut
osoittavat Canadan unionistisen liik­keen
olevan kulkemassa kohti myrs­kyisiä
aikoja, silla kaikkialla yrittä­vät
työnantajat selvitä mahdollisim­man
vahan antamalla työläisistään.
T T C : n lakko oh huomioitava esimerk­k
i , samoin CCJMrn työläisten lakko
Torontossa ja viimeksi Fordin lakko
Wbadbörissaj Jokarmahdblllsesti; ön; jo
ohiijfe tätoärij-kirjpittiksen ehtiessä
Julisisuutceh. Menettelykaaiva on p l -
lUy aina sam«(nlainen — sovittäujep
kuin Fordm työläisilläkin. «•
Quebecin tekstiilityölaiset ovat käy­neet
neuvotteluja Dominion Textile
Co:n kanssa, jo jonkin aikaa, yhtiön
kieltäytyessä antamasta työläisille
muuta . kuhi tyonkiihdytystä. Hamil­tonissa
on •US:n Järjestämien iWes-tlnghousen
työläisille' tai-jottu viiden
sentin korotusta. Rubber and Pac-kmghouse-
yhtion työläiset käyvät
neuvoteluihm, samoin cerästyolaiset.
Erittäin mielenkiintoista on nähdä
ovatko rautatieläiset kykeneviä saa­maan
lisäkorotustä tai elinkustannus­ten
mukaista korjausta pälkkoihin-yehy^
tämlnen^i n ] ^ pit- sa, kun he piakkoin ryhtyvät neuvot-kiksl,
Fo#öih 'tapauksessa: aina i l telemaan .palkkojen lisäkoroi
kuukauteen asti. Sillä, aikaa kun Samat kysyniykset koskevat kunnal
'työläisillä ei öle'inahdölli^utta^ r y h -
.tyä-.aktliviseen-tpimlhtaan he menet­tävät
huomattavia. taas
edelleen havaitjseyät tulleensa satu-^
loiduksi, kahden vuoden sopimuksella.
Työläisten on etsittävä uusi menet­telymuoto
torjuakseen työnantajain
menettelyn, Jonica toteuttamisen työn
antajat ovat 'havainneet helpoksi u -
nioliilJkeen hajanaisuuden ja yhteis­ymmärryksen
puutteen tähden. Sel­vää
on, että työläisten täi-kelh ase on
kofcdata tilanne järjestyneenä voima­na,
yhtyneinä j a yksimielisinä. He
tulevat havaitsemaan tämän aseen
käytännöllisyyden, jos. he kokeilevat
sillä tulevissa taisteluissa!
E i ole olemassa mitään syjtä, vaik­ka
täydellistä Unioiden välistä yhteis­toimintaa
ei olekaan olemassa, ettei­kö
kulloinkin > neuvotteluja. käyvä""U-nio
voisi saada neuvottelujen aikana
voimakasta tukea j a myö:ätuhtoa
toisilta unioilta.
on
41,679 registeerat-tua
. Montreal.—Erikoisesti tekstiiliteol­lisuuden
lamaantuminen viime aikoi­na
on kohonnut täällä huomattavasti
työttömyyttä. Tammikuun 31 pnä oli
vurallisten tietojen mukaan työttö­mien
lukumäärä.4fel,679. Tuhansia sel-lalsialtyöttömiäj
Jötl^a^^ivät saa työt-tömj-
ysavustusta. el lasketa tähän v i ­ralliseen
numeroon. Tämän lisäksi
tuhansia tekee iyRtä» .Jyhennetyllä a-
Quebecissä on virallisesti' 117,275
työtöntä. ,eli yksi kohnasosa koko
työttömien määrästä. j
— Chicagon suuressa palossa v. 1871
tuhoutui noin 18.000 rakennusta.
Fasistiset siirtolaiset
uhkaavat lehden
toimittajia
Toronto. — Tshekkoslovakialainen
Ludove Zvesti-lehti kertoo että ti.
sistiset siirtolaiset uhkaavat kirjeis­sään
väkivallalla sen toimittajia.
Yhden uhkauskirjeen valokuvattu
teksti oli Julkaistu lehden etusunilla.
Lehden toimittaja. Joseph Durja.
nuk kirjoitti, ettei ole oUenkaah häm-niästyttävää
kun niiden suuttumus Ja
viha ön kohdistettu demokraattisia
lehtiä vastaan, koska^ me paljastamme
niitten syntiset suunnitelmat ja o-tamme
pois tuulen niiten purjeista.
Toimitus huomautti, että fasistista
siirtolalsalnesta innostaa Karol B i i -
dor, entinen ministeri Tiso — Slova­kian
maakunnasta, joka nyt asustaa
jossain Montrealin ympäristössä.
Tiso oli yksi H i l l e r in vasallivaltiois-"
ta. jotka pystytettiin toisen maail­mansodan
aikana, .Sidor tuomittiin
vuonna 1946 20 vuoden vankeuteen oL
keudesta poissaolleena, mutta vapau­tettiin
myöhemmin.
Toimittaja kertoo, että Sidorin seu­raajat
hiljattain tapasivat toisensa
Torontossa, missä he keskustellvaC
Trhekkoslovakia-vastaisisU hyök­käyksistä.
SOLIDAARISUUS VÄLTTÄMÄTÖN
Solidaarisuus on välttämätön työ­läisten
kannalta tänä päivänä. For­din
lakko oli heijastus siitä, minkä­laisen
tilanteen vallitessa yli 500,000
työläistä maan kaikilla puolilla ole­vissa
teollisuuslaitoksissa valmistuu
neuvotteluihin, sillä yleispiirtein on
kaikilla ratkaistava samat probleemit
listyöläisiä, opettajia j a suurta mää­rää
työläisiä kalkilla ieöllisuusaiollla.
C C M YHTEISET L A K K O -
KOMITEAT A .
Taistellessaan: tänä vuonna irsäko-rötusten
puolesta ovat työläiset alka­neet-
käsittää yhteistoiihinhah Ja so-lidarisuuden
arvon. .Käytännöllisesti
tätnä ihneni CCMrn lakossa. (Läheis­ten
työpaikkojen työläiset, jotka kuu­luivat
X7AWA:n, teräs-, kemikaali- ja
sähkötyöläisten iinioon, muodosavat
yhtenäisen komitean CCM:n työläis­ten
tueksi.' äilhä, huolimatta korke­assa
asemassa olevien johtajien teen­näisestä
välinpitämättömyydestä, eri
unlökeskuksiin kuuluvat työläiset löy­sivät
inahdollisuuden yhteistoimin­taan
j a käytännöllisen avim toisilleen
antamiseen.
'Vähemmän tärkeätä ei ole kehitys
kohti yhtenäisyyden solmimista U n i ­ted
Tiextile Workers union j a katoli­sen
Quebecin maakunnassa toimivan
uniosyndikaatin kesken. Dominion
Textile on käsittänyt hajanaisuuden
merkiuyksen ja on käyttänyt sitä
mahdollisimman suuressa määrässä
omaksi hyväkseen. ^United Textile
Workers union aloite yhtenäisyyden
aikaan saamiseksi tekstiilityöläisten
keskuudessa saa lämpimän vastaano­ton
työläisten keskuudessa, koska se
Toronto. (PN) — Canadan Raifiv
kongressin julklsuustyöh: joht
Bruce Mickleburgh on järjestönsä
messä lähettänyt Canadan hallitt
selle kehoituksen, että se sovelluta
UrheUevan nuorison on yhdistyttä- 3 ^itenaista, aseistamatonta Sai-vä
rauhan taistelussa, niin kuin kannattavaa pohtikkaa nykyisen ga
me yhdistymme kamppailuissa ur- aseistamispohtiikan asemesta,
heilukentillä. Ku-jeessa, joka on osoitettu päin
nisteri St. Laurentille Ottavaan^
ulkoministeri Lester Peärsonille ij
saboniin, niissä, viiineksimainlttu (
Atlantin paktimaiden kokouks«j
sanotaan seuraavaa:
"Vielä: ei ole lähestulkooniaa
myöhäistä asettua -kannattamaa
• rätihanomafista, yhtenäistä .'saksi
Saksan aseistamisen sijasta.
^'Saksan /uudelleen aseistaminen o
monessa "suhteessa kaikkein eniten it
semui?ftameriettelyä aseistaUtumiskil.
•pailussa,
'"Saksan uudelleen aseistamisen tas.
tmtus 'Ihirpöpas^ erikoisestikjn
juu^-i..Saksassa, on n i in voimakas eU
•tei sitä enää voida salata meiItä'Ca>.
nadassa. Me saamme lukea siitä sa-nomalehdistä
joka päivä.
,';Canada tukee Länsi-Saksan aseis-tamista
AdenaUerln hallituksen kaut.
ta, joka hallitus avoimesti julistaa ai.
komuksensa liittää LänsLSaisaaa
Saksan Demokraattisen Tasavallan jj
osia Puolas.a. . ; ;
"Eikö. koululapsellekin ole. selväi,
että tällainen menettely kietoo' meidäs
sotaan? ; .
iEdelleen, niiden jotka nyt valmiste-
;uksesta. mia tuomioita, täytti se siitä huoli- levät sotaa idän valtoja vastaan, miti
^- matta tehtävänsä'suiupääonian.dik- canadalaisiensuuri enemmistö ei ole
Arabian lakko-jutussfa
annettu
vankeustuomiot
Helsinki. — "Me tulemme kestä­mään
pyätyssapain", sanovat ne 12
työläistä, joille Korkem Oikeus tyon-antajakapitalisteja
Ja poliisivaltaa
suojellakseen antoi siuoillisen kuului­sassa
Arabian lakkojutussa vankeus­tuomioita,
jotka vaihtelevat kahdesta
kuukaudesta yhdeksään kuukauteen;
Vaikka Korkein Oikeus osittain lie-vensikin
aleinhian oikeusasteen anta-tatuurin
varjelijana, sanoo täkäläinen
Työiikansan Sanomat kertoessaaii a s i ­asta*'
V.-';'-"'-." "
Nämä tuomiot ovat seurauksena s i l ­loisen
"työväenhallituksen" j a sen s i -
sänilnisterin työväenvastaisestä" poli­tiikasta.
SulTillisen kuuluisa sisämi­nisteri
Simonen järjesti poliisinsa
lakkopai^lle.saadakseen aikaan häi­riöitä,
jotka sitten päättyivät työläis­ten
pahoinpitelj'yn ja vangitsemisiin
kun poliisit hyökkäsivät lakkolaisten
kimppuun.
Vankeuteen tuomittujen työläisten
yhteinen tuomioiden määrä on 67
kuukautta.
• —. Alppien y l i kulkevista autoteistä
on Stelvio-sodan kautta kulkeva tie
kaikkein korkeimmalla. Se on paik­kapaikoin
9,042 jalkaa merenpinnan
yläpuolella.
tulee olemaan suureksi avuksi taiste­lussa
palkankorotusten puolesta.
Se on menettely jwta työläisten t u l i ­si
seurata kaikkialla. Helppojen voit­tojen
aika on ohitse. Työläisten on
taisteltava ja taisteltava lujasti voi­dakseen
saada mitä haluavat. Yksi­tyisesti
taistellen tulee voittojen saa­minen
olemaan vaikeata, mutta yhte­näisenä
toimien se on mahdollista.
valmis tekemään, tulisi miUstaa, kuin.
ka aseisstettu Saksa 1940 marssi läa.
teen eikä itään, nihikuin jotkut Hitle.
i i n tukijat olivat toivoneet.
"Jos rne jatkamme Saksan, aseista­mista
vastoin Saksan kansan ja kaii-kien
oikeamielisten • ihmisten tahtoa,
me kylvämme lohikäärmeen hampai-ta."--;;-'
•'••:'}] :-"V-:v • -.-•y
. "Canada o n siinä asemassa, että siL
lä ön mahdollisuus auttaa välttymistä
tuhosta esittämällä Saksan. rauhano­maista;
yhdistämis.ä ja aselstanisu.
mistä, johon liittyisi oikeudenmukai-nen
ja kontrolloitu aseistuksen yi
hentämineh kaikkialla maalimassa
turvallisuuden ja rauhan saavuttami­seksi.
''"IJLQ pyydämme teitä hUomioimaaa
tämärf vakavasti, koska teidän täytyj
tietää mitä ihmiset haluavat ja että
he haluavat rehellisyyttä ja oikeutta.'
Amerikk^aiset turvasivat
tappeluun
RuQtsi-ottelussa
Oslo. ^ K u n Ruotsi yllättäen voitti
U S A : n jääkiekkojoukkueen Oslon ki­soissa,
yrittivät amerikkalaiset tapan­sa
mukaan turvautua tappelupelim.
Siitä oU kuitenkin seurauksena, etU
heidän pelinsä sekaantui kokonaan ja
voitto jäi Ruotsille tulokseUa 4-2.
sekä kansojen itsepuolustustahdon että kapitalistien laajentumis- ja
kasvamispyrkiniysten ilmaisuna,
Euroopan kansanjoukkojen valtavan suuri enemmistö vastustaa
tietoisesti ja peräänantamattomalla tavalla uusia sotavalmisteluja,
jotka yhdistyvät nykyiseen puuhaan Euroopan Yhdysvaltain ja ame-rikkaiskcnraalin
komentaman "Kuroopan armeijan" kanssa.
•Kuten sanottu, me epäilemme kovasti, että kaikista propaganda-jutuista
ja rahanhaaskauksista huolimatta .Euroopan Vhd>-.sv-all3t haa­ve
jäii nytkin toteuttamatta. '
Olen usein ajatellut sitä "onnel­lista
asemaa" miisä me elämme.
Olemme nimittäin päässeet osallisiksi
siltä korkealle kehittj-neestä "länti­sestä
sivistyksestä" j a sen tarjoamis­ta
suunnattomista eduista; Meiltä ei
puutu mitään, lukuunottamatta niitä
pieniä paperipaloja, joista joskus on
vähän puutetta.
Siitä huolimatta näissä läntisen
sivistyksen omaavissa maissa ön pal­jon
tyytjinättömiäkin ihmisiä. Mutta
ovatko nämä tyjtymättömät koskaan
ajatelleet niitä suunnattomia etujai
joita Tielllä on. Ovatko he esim. aja­telleet
lapsiaan ja sitä kuinka onnel­lisessa
asemassa he ovat? '
Heillä on ensinnäkin tarjolla sa­toja
erikoisteoksia, joissa heille ope­tetaan
"sivistyksen aakkosia", nlcnlt-
^täin pyssyjen, puukkojen, räjähdys­aineiden
jTn. aseiden käyttöä. Nämä
opithan ovat aivan välttämättömiä,
jos memaa esim. ryöstää tankin, J a -
lokivikaupnn täi Jonkun muun pal­kan,
kuten kuuluu "sivistykseen".
Jota opetetaan perusteellisesti \ sa­moissa
teoksissa.
Niissä myöskin opetetaan vihaa­maan
toisia kansoja siTlstykscen
kuuluvana hyveenä, sillä ilman tätä
"h.nTttä" eivät poikanne ja tyttä­renne
»lähtisi jakamaan tätä "sivis-tj^
tä" toisiin maihin.
Nyt kun'heillä ön korkea "sivistys"
J a "sivistysvälineet". kuten atomi-po.
Timit. tulipommlt j a muut tarpeel­liset-
välineet, ön heidän helppo jakaa
tätä oppiaan Jäj-kkäniskalsemmille-
;<in. koska nämä opetusvälineet ovat
niin tehokkaita, että yksi atomipom-aii
pystyy tekemään täysinoppineita
kjTnmenistätuhansista samalla kertaa
Ja samalla tuhoamaan näiden pesä­paikat,
etteivät ihe enää pääse tur­melemaan
ihmisiä.
Tämä koulu on kyllä kovaa niille,
jotka joutuvat' sen käj-mään. Monet
äidit ja isät itkevätjtatkerasti.' kun
näkevät millaiseen "sivistyksen ah-jocn"
heidän rakkaimpansa ovat Jou­tuneet.
Sanoin Vakkaimpansa. sillä
nämäkin "barbaarit" osaavat rakas­taa
toisiaan, t
Mitä taas tulee siihen, että «öikä
pari- kolmekjinmentämiljoonaa poi­kaamme
Ja tytärtäname Jäisi kuollei­na
ta: haavoittuneina makaamaan
kylmälle hangelle 'tai kuumaan au-ringonpalsteseen
kärpästen syötäväk­si,
niin .siU&kin meidän pitää iloita.
Hehän ovat täyttäneet sivistjmecn
ihmisen velvollisuuden. Josta van­hemmat
voivat saada vaikka kuinka
korkean kimniamerkm. kun ovat
osanneet ohjata lapsensa kyker^evik-si
sellaisiin tehtäviin.
Tällä "sivistyksen levittämisrj-n-täyksellä"
on vielä toineiikin suuri
etu. Jos nimittäin sattuisi käymään
niin. että. Jostakin syj-stä näitä " s i -
vistysvälineitä" sattuisi kimpoamaan
takaisin tänne keskuuteemme, hävit­tämään
kaupunkeja ja kyliä s^ä
niissä asuvia ihmisiä, niin silloin
meille aukeaisi suunnattomat tj-ö-mahdolllsuudet.
Saisimme, tehdä
työtä vaikka 20 tuntia vuorokaudes­sa.
Joten vanhempikaan ei ehtisi
jäykistyä sillä ajalla minkä olisi
työstä pois.
Tässä "sivistyksen ja demokratian"
levityskampanjassä on vielä yksi
puoli, nimittäin se, että koko maa­pallo
voisi tuhoutua ihmisineen päi­vineen,
eikä jälsi ketään joka kirjoit­taisi
historian tästä suuresta "sivis­tyksestä"',
joka oli kahdennellakym-menellä
vuosisadalla.
•Mutta lohduttakaamme itseämme
sillä mahdollisuudella, että joltakin
toiselta planeetalta tulee Joku tutki­maan
niitä täällä on ollut Ja'Viavait-see
kuinka "korkea sivistys" täällä
on vallinnut j a kirjoittaa siitä l>is-torian
mahdollisesti vielä nousevalle
uudelle sukupolvelle.
Pois siis tyytymättömjTs ja annet­takoon
kokeneiden Ja "ihmlsrakkai-den"
suuruuksien oh ja l ^ , tätä lai­vaamme
"sivistykseen Ja" demokra­tiaan".
— Väkäleuka.
Edelläolevan Väkii:euan .sjTämlet-teiscn
Jutustelun johdosta emme osaa
muuta sanoa, k u i n että niin näyttää
olevan kuin hän sanoo, jos asia ote­taan
isäntämaan suurbisnesmiesten.
määrittelemän "läntisen elämänta­van"'
kannalta.
.Niissä "sivlstyv-nättömissä"maissa,
kuten esim. Neuvostoliitto ja kansan­demokraattiset
maat, on oikein laiHa
kielletty sodan ja vihan kylvö ja
yleensä rikosten opettaminen nuo­rille,
sekä gängsterismin harjoitta­minen.
Kuuluvat pistävän ihan tiilenpäitä
lukemaan, jos Jokin ryOityy agitee-raamaan,
Ityökkäystä Jonkin toi£«2
maan «kansaa vastaan.
Eikö olekin kamalaa näin "länsi-maisen
elämäntavan" omaavan sil-
-nällä. katsottuna? Sanooko vielä
kukaan, ettei ole syytä valmistautua
heitä "sivistämään";
Vumeksi saapuneet tiedot kertovat
että "onneksi" meidän SuomesU saa­puneiden
suloisessa syntj-mämaassa
on porvarien Ja sosdera. pomojen J * '
teisUlä äänillä kumottu lakiehdotus,
että myöskin Suomessa JulUtettai^
sotapropaganda laittonoaksi, k^tea
kansandemokraatit vaativat.
Läntinen sivistys on siis ainaiia
toistaiseksi taattu Suomessa, joi*'
pääministeri Kekkonen äskettäis
;aaltoi porvarit. mutU erittäialtia
sosdem. pomot raivoihinsa, esittele­mällä
Suomelle rauhan. Ja öjrä^
naapuruuden ohjelmaa.
Mutta antaahan ajan kulua. sUS
kansat ne loppujen lopuksi. määr§a-.
vät maaliman menon, eikä "isot $»•
J.it". — KulkurL