Vapaus, January 31, 1957

              ÖSii^ 2 Torstaina, täiRunik. 31 — ITiursday, Jan. 31,1957
•liiiiiiis
Itiipamr) ^ Jadep«wlttit labor
Otsvn of FbmUh Cansdians, Eit-taUUhed
Ifor. «. 1917. Atttfaortzed
ia «eoond dass maO by the Post
OfOee Oepartment, Ottawa, Pub- ^ mSei .miee «eddy: - Ttoadajrs,
L^agbaradajv and Saturdays by Vapaus
«««liflbinflr Conpany Ltd^ at 100-lOZ ^fajg St W, Sodbwy, Ont, Canada,
Telepbodes: Btn. Office 06,
Editotiaioraee OS. 4-4265, Hanafer
ELSukaL EditorW.mbmd. Hailiti»
addtess; Sos », StttSbtuf, Ontario.
«idvertistnar ri|«n npon^ appUeation,
rranslation fiee of chagge. ,
TXLAUSBICNNAT:
Kanadassa: . 1 »k. 74» 6 kk. 3.15
9 kk. 229
jltdysvalloissa: I-iic «M « idc 4.30
Juomeaua: 1 »k. 8 JO 6 kk. 4,75
i>.^» , jpjf7 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta-—1957
»V- ^^aistelu Idmtyy AJgemssa
'Kolinatta vuotta' kestänyt verenvuodatus jatkuu*-A3ge-1
'^|kssa. ,!AIgerialaisten isänmaallisten mieliä <ole'saätu iU-
^ jl^detuksi < verivirroilla. Algeriasta on yksi kölma.sosä,:
tvMaroton rajan läheinen vuoristoseutu, algerialaisten isän-
'VAaallisten käsissä. 'Ranskalaiset valtijaat ovat onnistu-pitämään
käsissään lopun osan maaia vain aseellisella
^^9j»daia., ' . ,
/Viime maanantaina alkoi Algeriassa kahdeksan päivää
"teätäva^ algerialaisten yleislakko Algerian itsenäisyyden puo-
'Wsta.
Viimeisten tietojen mukaan lakko on niin täydellinen, et-
4ta'mos!emilaiset liikemiehetkin ovat sulkeneet kauppojensa
Ranskalaiset sotilaat käyttäen sorkkarautoja avasivat
-iffliljettujen liikehuoneitten ovia. Panssariautbil^ varustetut
'^tdÄalaiset sotilaat vartioivat teiden risteyj^iä. * ^
"^t AQgerian kansallisen rintaman alkama yleislakko'alkoi ai-
-JuMia Jolloin AlgeriaÄkysymys tulee esille YK:n yleiskokouk-nm
«anovatTri Raf. EngelD(srgin 75-v. paivana
-FAlkaVAFAVlTAr* ^ "FAlNOVAFAVTTAr* , \j nT.r^i Bo,aff,a^eTl pE!n,^gre*lbihe«rg.-, «S.uio«mmii Seu nnecauvvookkss$ennaa,^^kkaannssaakkoonnlIuujjeenn tarkas- ja sen snli^tumisesta ,Suo)
Itaufatic^lä^rtien leHti , **Lalwr^; pitkäaikainen ja toimeli^ job- tajana; {ukuisten Hittojen'ja s6uro^^
esittää uuden esimeritin'siitä, kuin"^l3j3 _ vieraille maille onneaan jen joiitoelimissä, joista mainitta;
ka liberaalista julkaisuja pariste-1 j^y^^t^jg^jaa^ lähteneiden fcansa- koon, väin'Kalevala-seura, Suoma>
taan poi» yleisistä myyntipaikoista.' laisrybmiei» Ja Suomiäidin välisen lainen Kirjallisuuden Seura ja.Kir-
LebU Uctaä Itertoa, että roaaliskuon. jceinosilta-atteen innostaja ja väsy ^ jaiUjaliitto,
'4 pJfivästS alkaen iMutta maan tim- \ ^lätön työntekijä — tayttäÄ tänään. Viimeksi
nettu ••New Bepublic"-nimincn
vJikkojulkaisaxiOutuu suutti^^välit
tammikuun 31 pnä 75 vuotta: Va- ^ känä on
jä sen snli^tumisesta.Suonu-Seu-raanl
Meillä^ on-«sein ollut tuo­mittavan
omajiyväinen kanta maail­man"
asioihin- nähden.* Oletome
liian paljon pitäneet kiinni siitä
Yksr kolmasosa
Jyögisisfä järjes^:
fyriyt Canadas»f
l^oronto.. — Liittovaltion tyode?
partmentin • keräämien tilastotie^
News Co: sanelema- ^ Amprkan
News on yksi' kourallisesta .suuria
välittäjiä,.joka on/nyt päättänyt
luöpUa kaikkien sellaisten julkaisu­jen
jalmmisesta (myyntipaikoille),
jotka ei ole toimitettu suurta ylei­söä
varten . . . "
Ilmeistä on, että ko. julkaisun
liberalismi on päätekijänä sen hyl­kimiselle.
k3tsantokannasta,'-että "metsä vas- ^ ^^^^^^^^^ .. r
. . ^ taa niihfeiiiri Siii^
hänen paat>onaan «""i, „.^^«^™„ ihnu$iä ja laitoksia onuniojen jasema.
r , . _ - -x=;i_^^4Ui -••s V iviij,miljoona näistä kuuluu Camr
Laboir Congressi;n. Noin 100,
kuuluu katolilaiseen umpkcsf
*Kun3ne siis ^CTostelemme suomi- kufeeen ; jä : kaks^^^^
Seiran ^mMi, toaellä'syvää oi-- kuulu'mihinkään canädalaiseenkes-keistolaisuutta,
meidän tulee myös- kusjarjqgtc^^-^f^rv^
r-i— ' ^4*A'i British;;G(dumhranipalkani^au*,-j^^
Pekingissä tehdään
suuria' raJcennustöltä
kiinan kansantasavallan pääkau^
punkissa muutti viime vuonna uu-
- J f i Engelberg, jonka iästä moni | tuurijärjestöksi, mikä ^.-nykyään
Varroäaft mielellään pudottaisi aina- i on. Esitelmämatkfljllaan.-Araerik-kin
kymmenen vuotta, on syntynyt kaan hän iiankki pohjan„toiminnal-
Valtimossa, jonka vaaraisilla tanhur |leen,hutkimalla siirtolaisten elämää
villa, samoin hänen nykyisen Laut- J ja suhteita kotimaahansa. Hänen
tasaaressa sijaitsevan kotinsa edufr jtutkimuksiensa tuloTsssna julkais:
talla olevilla Suomenlahden suvan- f tiin vuonna 1944 monipaoliiren siir-noilla,
lienee' ojansa hänen "kun-tomaa kysymystä käsittelevä teos
tonsa^äilymisessä. Fyysillisen pöh-, 'Suon^i ja Amerikan suomalaiset".
jan luomisessa — ' " ' ^ i - - — ti c
myöskin niillä
teiden keruumatkoilla
tuivat Suomen ja yfenä'jän Karjalan | hänelle annettiin^kanslianeuvoksen „;t-tem^3a gj^.g^ sankarille. Rafael
i ai-vonimj. tunnustuksena Suomi; j Engelbergille. Se työ, minkä En-iaipumuStjeribiyiiei!
j>yi.eew ci-31^*^*-. ui - «i j .
kään ^'ole' -auttanut Suomi-Seuran , ja aavikkomaakuntien. 27 ^ prosen
J^ehittymisfä myönteiseen suuntaan tia kuuluu umoihin
- ja tätä kehitystä,on kuitenkin Canadan terastyolaisista on 7n.-
viime vacfsina tapahtunut. "Töitos
siitä Suo.^ieq yleiselle kehitykselle.
miTeälesss sä ä!a/ voyirmitetäsmsaä ttjäa käräenh ellsisaelasstaä
Algeriassa olevat ranskalaiset asioiden seuraajat ovat sitä
'mieltit, että yleislaldco, tiilee olemaan suurin voimain koetus
ranskalaisten viranomaisten ja Algerian kansallisten voimien
y^illä.kuln mitä on ollut sitten kun avoimet iaistelut Alge-
Jili<^ alkoivat kolmatta vuotta sitten. _ ^ ~
^ " Algerian kansallinen rintama, joka on muodostettu usei­den
vaikutusvaltaisten algerialaisten puolueiden toimesta, on
määritellyt tavoitteensa seuraavasi!:
i^\i^^«Suvereenisen Algerian valtion perustaminen ja väliaikai-hallituksen
muodostaminen, joka toimeenpanisi yleiset,
^^Baixt iuinsallisen'lakiasäätävän kokouksen valitsemiseksi ja
.^fiiSÄiistelisl maauudistusta." ^ . ,
-i Mitä tiilee tapahtumaan yleislakon aikana on vi^lä tietä-
^'ij^öniäf ndutta yhdessä .asiassa .voitanee olla varmoja ja se
^6i:C^e,'että algerilaisten oikeutettu taistelu maansa vapauden •
J^VIpI^ta on uud^a vaiheessa eikä taistelun kehitys ^Igerias-iSi|
Jiule. suinkaan lopullisesti olemaan ranskalaisille voitol-
'^f-\ Lokakuun 1. päivän vastaisena yönä 1954 leimahti Alge-
. *!l|an .Viapaustaistelu 'liekkiin, Constantinessa,' I^abyHe?sä, Au-
^i^S^ ym, paikoissa.' Pian taistelu levisi kulovalkean tavoin
yU,koko Algerian. Pienistä sissijoukoista' on sen jälkeen muo-r,
4p$tuQUt 134i000 miestä käsittävä vapausarmeija.
Vaikka ^ranskalaiset sotilasviranomaiset oyat' tiirvautu-,
:ii^tä^ törkeimpiin keinoihin algerialaisia y%ustaisteli-
' jbita_vÄstaän,iiin taistelut laajentuvat. N. s. Jharayointiopera-
.jt|<Mlla^t)tn» ^uhottu Ifokoiiaisla kyliä, siviliiväestöä on murhattu
«•jkiPt^dcoteloitukfiet ovat yleiäiä.
Ranskan katisalliskdkouksen edustaja sosialisti Edouard
Hfepreax ilmoitti viime huhtikuun 6 pnä, että siihen mennessä
oliviit ranskalaiset sitten Algerian sodan"" alkamisen surhian-neet
48,000 algerialaista.,
Algeria^ taistelu on yksi osa siitä suuresta- taistelusta, jo­ta
käydään eri pu<>llUa maailmaa siirtomaaorjuutta vastaan.
Tällainen taistelu päättyi Marokossk ja Tunisiassa osittaiseen
vapauteen. ' ' , /
'Verratonta sitkeyttä ja urhollisuutta osoittava Algerian
' kansa tulee lopullisesti suoriutumaan voittajana. Heidän kur­jat
olosuhteensa ja, vieläpä elämänsä jatkamisen välttämättö­myys
ovat niitä tekijöitä, jotka pakoittavat vapaustaistelun
jatkamiseen siksi kunnes Voiton hedelmä on saavutettu kan»
• salle.
lisäksi aina Lappiin saakka. ^
Nuoruudessaan opiskeli hän Joen-; Seuran työstä. ! gelberg on Suomi-Seuran hyväksi
siin asuntoihin yli 70,000 työläisten 1 suun jd^ Oulun lyseoissa ja suoritti j On valitettavaa, että tri Engelber- j^- tehnyt, on jö tuottanut
ja virkailijain perhettä. Vuoden i sitten kansallisen tieteen sarjUa ; gin. kokoomushenkisyys, jota leh-, vissejä myönteisiä tuloksia. Me
korkeimman yliopistollisen oppiar-jtemme Vapauskin on katsonut tar-1
von, väittelemällä filosofian -tohto- jpeelliseksi. arvostella, on mielestäiAr | auttavan^ että Supmi-Se
riksi tutkimuksellaan "Kalevalan [ me vaikuttanut kielteisesti hänen jjggyas^a^^
vuonnaV1914.1 unelmansa "keinosillan*^ rakentama
kuluessa kaupupSiin rakennettiin
uusia taloja iattlapintä.alaltaan yh­teensä
yli 3,5 miljoonaa neliömetriä.
Kaupunkiin on ^kennettu myös
korkeakouluja, siinä luvussa Pekin­gin
yliopiston ja "TslB|iuan" yli­opiston
rakennukset, uusia kouluja,
sairaaloita, hotelleja ja kauppoja.
Vuodin kuluessa on Pdkingiin ra-
Jkennöttu toistakymmentä puistoa ja
puistikkoa.
sisällys ja rakenne'
Hän toimi sitten Työ^enbpiaton jseen ja; mikä pahinta, osaltaan
johtajana sekä Tampereella että myöskin edesauttanut ulkosuoma-
Kotkassa ja sen jälkeen Helsingissä
Työväenopistojen liiton sihteerinä.
laisten välien - rikki repimistä. Kun
esim. "§uomen Silta"-lehdessä nä-kaammaksi,
^iitos siitä lankeaa
suurelta osalta tri Rafael Engelber-gin
työlle.
Canadan terästyöläisistä; on
300, autatyöläisistä 65,000, kirves-m:
ehi§tä 57,000 ja puutayaratyöiäis-tä
40,000 on union jäseninä.
siTÄiniiniii v J A
Nuori lää&äri k e r t o i ~ k o t i v ä e l ] eu
m ^ cUssaan: > * |
_ Erä3.poälaani olfiiyvin sjo^l
TlfDoastaan lönJ^ar amm^Issssa ^ c^l
]a'js% olisi auttanut i i ä n i ä . Häii^|
hyvta köyhä.* joten minxm pitl"la|3J
joku mira keino. *^ ^
- i . No. miten sitten menettelit? •
— Turvauduin hypnotlsmiin.
lautm h ä n e n huoneensa kattoon^sä^l
ren auringon ja sain h ä n e t uskonani
ett& se oU oikea aurinko.' L 3 l i ^i
^^fissa. h ä n miltei parani, mutbi J
sitten, y h f ä k k l ä kuoB. f
. — S i n ä sUs^epäonnistuit kuitoÄiöj
" — En sullotaan- ^ H ä n kuoli auäB-j
gonpistoikseen.' -
Caiiada voi osallistua
kansainväliseen
teolUsuusnäyttelyyn
Ottawa. — Kauppaministeri C. D.
Howe-. sanoi viime viikon lopulla,
että hallitus harkitsee - Canadan
osallistumista ensi kesänä Mont­realissa
jäi^jestettävään kansainväli­seen
f eoUisuushäyttelyyn. Hän sa­noi
tämän - vastauksena konservatii­vi
William Ha\nfltonin tekemään
kysymykseen alahuoneessa viime
viikon lopulla.
Paasikiveh Idrjasto
Turun Yliopistolle
Helsinki. Presidentti 3^1
Kusti Paasikivi on. testamentissaäf
määrännyt kirjastonsa Turun M
opistolle.' Yliopiston rehtori, pret|
Järvi ja ylikirjastonhoitaja, dÄl
Neuvonen ovat käyneet, rouva Äffif
Paasikiven luona esittämässä Tii:|
run yliopiston kiitolcset. Testamal
tilahjoitus käsittää presidentti fttl
sikiven koko kirjaston, lukuunbtt^l
matta joitakin yksityisiä kappaleiti,]
jotka jäävät -rouva PaasikiveBtj
Myös presidentti. Paasikiven arkistoi
jää edelleen rouva Paasikiven; \m
tuun. (HS) -
BAAREJA JA RYTMEJÄ BULGARIAN
VAMttAN JA UUDEN KYNNYKSELU
Jouduin vfilrsin paljon tekemisiin luu epäilemättä myös operetti.
Bulgarian ylioppilasntforlson ja sl- i Operettiteattereita Bulgariasfe on
vistyneistön katossa. Mitään levot-j jo runsaasti. Sofian operetUteat-
SJS.sferin^ta-L^;.^^^ RAKENSIVAT SAUNAN MYÖS SUEZfllA
valistuksen piirissä,- kuten koUlur < esittelyt, niin ei se :suinkaan^ voi |
—;— . tehdä muuta kuin työntää numeroi- j
I lisesti suurta "vasemmistoa" loitom- \
mälle. , "Suonien Sillan" "merkki-1
teri eli musikaalinen teatteri; kuten
sitä nimitetään, kuuluu epäilemättä
parhaisiin. N^in siellä Straussia,
Offenbachia ' ja Hervetä ' todjpUa
tomuutta ei ollut havaittavissa, jos­kin
kylläklu tyytymättömyyttä tiet-tyihJn.
ilmii^lbin, kuten byrokratiaan
ja, ehkä liian lukuisiin univormui-c -
hin. Bulgariassa parhaillaan vie-1 erinomaisina, taiteellisesti ja ,lavas-raUeva
Moskovan suuren teatterin, tukseltaan korkeatasoisina esityksi-b;
dättl sai osakseen jakamattoman \ nä, ja aperettiteatterin orkesteri,
tunnustuksen, mutta' Venetsiassa niin kuin kaikkikin bulgarialaiset
palkittua elokuvaa,v"OthfeUoa",pi- orkesteritr ansaitsee aivan erikoinen
dettiin "liian voimakkaana, raskaa- kiitosmaininnan. Ilman muuta^o"
na ja vanhanaikaisena:'. Ohimen-' selvää^ ^ t ä operettiteatterin n^y-nen
sanottuna — Bulgariassa on, tännöt ovat poikkeuksetta loppUp^n-viimeaikoina
esitetty paUon länsi-f myydyt ja operetUen-vastaanp^c^
siellä mm. seuraavaa-päivä"
ja. "elämäkerta"-kirjöitulBis-i Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa,
sa tuntuu 'olevan pysyvänä kelpoi-! että suomalais-komppania on hy-suusvaatimuksena
se, että, henkilö'vässä huudossa täällä asukkaiden
on aikoinaan kuulunut jääkäreihiii i keskuudessa. Se joHtunee poikiem-tai
fasistisena järjestönä nyt lak-f me tahdikkaasta käytöksestä ja
kautettunä olevaan suojeluskuntaan I siitä, että vartiotehtävissä ollessam;
sekä lottäjäi-jeköön. .Se .on liion-1 me emme milloinkaan kanna asetta
nollisesti saanut työläis-, ja talon- > ampumavalmiina kainalossa, vaan
poikaisperäiset SiirtÖlaiSJOUJCOt vii ' hihnp<:ta cpläscn t.-,i tanlacQa Vanaa-
Eräs YK-n» Suez-joukossa oleva | mutta sekin korjaantui/ sillä eräs
suomalainen kirjoittaa oloistaan joukkue rakensi katolle pesutupaan
KdAiIumenoihin enemmän varo ja
Port Arthurista tiedoitettiin viime viikon lopulla, että
Port Arthurin kaupunginvaltuuston kokouksessa kehoitettiin
Pohjois-Ontärion kuntia yhtymään taisteluun suuremman'
avustuksen saamiseksi maakunta- ja liittohallitukselta kun­tien
koulumenojen peittämiseksi.
Valtutismies tri E. V. Anten sanoi, että tätä kysymystä ei
enää ratkaista, päätöslauselmilla ja sellaisten lähettäminen
•*on vain ajan hukkaamista".
"Ainoa keino saada tuloksia nyt on saattaa ylempien hal­litusten
huomioon nykyinen tilanne tehokkaimmin keinoin",
' sanothan. Hän sanoi, että nyt on tarpeellista vaatia kuntien,
maakuntahallitusten sekä liittohallituksen konferenssia "vaik­kapa
meidän pitäisi .pystyttää telttamme pääkaupungin pää-
- kadulle saadaksemme äänenune kuuluviin".
Valtuusmies Angelo Mauro sanoi; että Pohjois-Gntarion
i :kuntien^asukkaat ovat paljon huonommassa asemassa kuin
V asukkaat enemtnän teollistetussa Ontarion eteläosassa ja siksi
tarvitaan Pohjois-Ontarion kuntien yhteistoimintaa. Hän sa­noi,
että eräillä teollisuuslaitoksista rikkailla paikkakunnilla
teollisuuslaitosten maksama yero-osuiis nousee 80 prosenttiin
koko veroista ja Port /örthurissä se nousee ain'oastaai(i 40 pro^
J|'(SenW
Koska tilanne on tällainen, kotien omistajat joutuvat Icah-^^
tamaan raskaamman verotaakan^Pohjois-Ontariossa 'j[a siksi
olisi tarpeellista se, että liittovaltion ja maakuntahallituksen
r tulisi myöntää enemmän varoja erittäinkin koulukustannuk­siin
ja sitä tietä huojentaa asukkaiden verptaaldcaa. ;
Porf Arthurin valtuustossa herätetty kysymys paikal­laan^
sillä onhan selvääkin, että kun yksityiset kunnat ovat
lähettäneet maakunta-ja liittohallitukselle vaatimtiksia suu-
V iren^
• S(^r olisi ktmtlen yhteistöinä Olisi «^ittäin
suotavaa. e:ttä Ontapo Association qi Mayors änd Reeves lä-eitettäisiVlähetystön
liittohallituksenapa maakuntahallituksen
' 'puheille vaatimaan niiltä enemmän varoja koulumenojen
'^p^tiämisdcsi. Olisi harjoitettava painostusta parlamentin ja
, , lal^äatijakunnan jäseniin.
"'^utta taatakseen myönteiset tulokset tässä tärkeässä ja
esqiti^ poUtayass^^ teysymyksessä olisi järjestyneen työväes-
'.{iön^tjel&täva myöskin.osuutei^^ Jos tältä taholta ryhdytään
yairtinaaaft ^ liittorja roaakuntaliallitukselta toimenpiteitä tä­män
epäkohdan korjaa!misä£si^ hiin silloin voisinune olla pa-xmmin
Vakuuttuneita siitä, että jotain tulee tapahttunaan.
maisia elokuvia, ei tosin vielä ame
rikkalaisia.
Bulgarian ylioppilasnuorison ja
älymystön kiinnostus länsimaihin ja
l^simaiseen kulttuuriin on ilmeir
nen, suhtautumineii länsimaalaisiin
hyväntahtoisen utelias. Minulle va­litettiin,
että valuutan puutteesta
johtuen Bulgariassa ei ole suuria
mahdollisuuksia'länsimaisten kirjo­jen
ja lehtien ostoon eikä länsi­maisten
taiteilijoiden vierailuihin.
Usefnkin'vieiahy\in vaatimattomis­sa
oloissa eläen Bulgarian nuori,
sympaattinen älymystöpolvi uurast
taa innolla jä epäitsekkäästi maansa
henkisen ja aineellisen tason kohot­tamiseksi
Vierailin monenkin bul-hyvin
lämmin;
Rinnakkaiselon kuvasta puuttuisi
jotakin, jos ei mainittaisi, että Bul­garia,
luonnoltaan ihmeen kaunis
ja Historialliselta: kuvaltaan värik­kään
loistelias: "Euroopan pikku
Sveitsi!' on viime aikoina; ryhtynyt
tekemään voimakasta, matkailupro-pagandaa
— ovathan Bulgarian
edellytykset turistimaaksi mitä
loistavimmat. Maassa toteutetaaan
parhaillaan jättiläismäistä hotelli-ja
tierakennusohjelmaa. Joskin So­fian
ja Plovdivin valmistuvia upeita 1
loistohotelleja raskauttaa vielä sta­linilainen
tyyli, ovat Varnan hiek­karantojen
kylpylähotellit, nekin
leiksi Suomi-Seuraa.kohtaan. ./.
Me emme luonnollisestikaan sano,
että Suomi-Seuran* poliittinen • oi-keistolaisuu3
johtuu t kokonaan tn
Engelberglsta^ mutta/kuitenkin hä­nellä
on osavastuu niistä .seikoista^
hihnasta selässä tai kaulassa. Vapaa-aikoina
liikumme aina ilman asetta.
Sama tahdikkuus ja toveriHenki
vallitsee muuten koko komppanias­sa
ja,* siitä kiitos päällystölle, joka
lauteet ja kiukaan, jolta saa jota­kuinkin
kotoiset löylyt. Siellä' nyt
sitten saunoo koko komppania, nel­jä
•: miestä kerrallaan.- Radiolla
tänne suomea kuuluu, mutta sitä
rakkinetta, meillä ei tosin olekaan.
Sen kurhmempaa viihdytystoimin­taa
ef meille toistaiseksi ole järjes­tetty;
mutta eipä sitä ole myöskään
kaivattu, sillä pojat viihdyttävät it­se
itseään iltalomilla. Niitä saa
nykyism vaikeuksitta joka ilta, mi­käli
ei ole tätä oikeuttaan joidenkin
törmäilyjen vuoksi joksikin aikaa
menettänyt. Törmäilyjäkin näet
hetyksen saavuttua lähdemme''Stt|
nain erämaahan; Lähtöä voidaatl
ruveta odottelemaan heti tammitf
20. päivän jälkeen.
— "Suezin kävijä"
ei ole yrittänytkään rakentaa mi­tään
preussilaista keppikuria. Eri- näin isossa porukassa sentään sat-jotka
ovätr>,'Keimösl'Uari'' r^keiUa-• loisen kiitoksen saakoon komppa- tuu, valitettaypstK- '^ehtävämme on
mistä estaöee)^ ja; vaikeuttaneet. | "ia" päällikkö, jofea täällä faaraoi-j ollut vartiopalvelua ja ^suomalaiset
Totuuden vuoksi tunnustettakoon.; den maassa on mies paikallaan. ovat joutuneet kenties vaativiramil-että;
os5vastiiUsta;:ktfuluu myöskin . Huolto on yleensä toiminut moit- le paikoille, ^tukikohtien'vastaan-väsemmisftolle.,'
"JTässa" ryhteyd^ssä tfeeftomästf;— 'afrioana^surunlapsfena | ottoon, -vankieh vaihtoon jnb.- Kohta
puhumme ensikädessä Vap;iudesta oli jonkin.aikaa yain saunan puute, se kuitenkin loppuu, sillä autolä
garialaisen ystäväni kodissa; Asun- korkeinta kansainvälistä lostoluok
not 0'^at yleensä pieniä, yksihuo­neisia,
sisustustyyli ehkä ei kovin­kaan
aistikasta, mutta ne ovat siis­tejä
ja kodikkaita. Vieraalle esi­tettiin:
mielellään äänilevyiltä uu-denaikaisinta
iskelmämusiikkia. Ys­täväni
Sheljaskovan kauniissa ko­dissa
näin seinällä nuorten bulga-cialaisten
maalarien tauluja, jotka
suuresti muistuttivat jotakin Mat- i
tissea tai - Cezannea: Tiedustelin j
emännältäni, tunnetaanko Bulga-1
riassa Picassoa ja multa kansain-1
välisen taiteen moderneimpia nimiä.
Hän sanoi tunnettavan, mutta lisäsi,
ettei Picasso-näyttelyllä olisi vielä
Sofiassa suurtakaan, ^ yleisömenes­tystä.
'Tapasin Sofiassa tunnetun
englantilaisen graafikon Paul Ho-garthlni
suuren Hogarthin jälkeläi-kaa,
jo täysin uudenaikaista,, ke-peähaistikasta,
uusasialiisen siroa
arldcitehtuuriä. . Buigaria haluaa
turisteja lännestä, se ottaa heidät
ystäyällisesti Ja avosylin yastaän,}
enkä puplestani voi : suomalaisille [
tuinsteiil^: muuta kuin^^;!s
a tnj o sfääriltään, erikoislaatuis^^^^^^
luonnonihanaa Bulgariaa. |
Vieräiluhi aikana sattuneita Un;
karin ja Egjrptin tapahtumia bulga­rialaiset
lehdet selostivat peruste<^l^
iisesti ja objektiivisesti. Varsin|cin
ynkarin suhteen lukijoilta ei salat­tu
mitään/YksltjiSkeskusteluiM^
aeuvostoarraeijan osuutta tapahtu-rniih
välitettiin, joskin sitä pidet­tiin
välttämättömänä. Tapahtumien
_ - j perussyynä pidettiin Rakosin ryh-sen,
jonka töitä oli näytteillä erääs-1 män tekemiä kohtalokkaita virhei-sä
taidesalongissa; Vaikka Paul | tä ja siitä aiheutunutta työväenluo-1
v*i".^'^'^l".^^^ ^ kan tyytymättömyyttä, jota taantu-hyväkseen.
Unkarin levottomuuk-
Moskovan tehtaat
ovat yltäneet
Mntotavoitteet -
Moskdva. — (818^ —- Moskovan
^tuotantolaitokset:,ovat: täyttadeetj
valtion . vuosHuotantosuunnitd^
man ennen määräaikaa; Samalla
on ylitetty tvötebdi^ parantama^
tavoite.. Edellisestä^ vuodesta tyS^'
'teho on nousut 6< pros. .Tuotan^^;
ku-tannusten aientamisen seo;^
rauksena on ~itse fcaaptmgi^j
• s ä ä s i c i t y Jälies 700 miljoonaa; niiP
laa. / r .
Moskovan kOko alueen teollisuuslal-l
tosten ituotanito: on 'kasvanut vuo<^esa|
lähes 9 % ja tuotantokustannustal
alentamisen seurauksena on j^ästett;|
300 miljoonaa ruplaa. :
Kievin ' teollisuuslaitokset suprjo-l
tuivat kuluvan vuoden tuotantotar
voltteesta joulukuun 20 päivään men-l
nessä.' Tuotantovol3Tanl on kasvaniii
edelliseAi vuoteen verrattuna 16^.1
Työtehoa on kohotettu s^M tayoltteol
3,8%, tuotantokustannuksia aleimetJ
tu 1,5% yli suunnitelman ja -tälai
s ä ä s t e t t y yli 130 miljoonaa ruplaa.
Kievin teollisuuslaitokset ovat täd|
vuonna aloittaneet- monien uUEieB|
tuotteiden valmistunen, kuten esimf
jäähdyttäjillä varustettujen kalaslä;|
ja-alusten, automaattisten työstaak'|
neiden, kaiyin^ ja' rakennuskonei(löl|
jne.
sien aikana Bulgariassa oli täysin
rauhallista, mutta tämä. rauhalli­suus
oli valpasta rauhallisuutta.
Laajan ' kiertomatkani aikana maas­sa
enr havainnut* levottomuuden tai
kudhunoan oirettakaan, en myös-kftän^-
jälkeäkään venäläisistä soti*
laista, joita - länsilehtien tietämän
mukaan olisi saapunut Bulgariaan»
tosin kyllä enemmistöltään nais-ygittpisia
neuvostolaisia tunstiret-kikuntia.
Lisäksi näin Sofiassa
rinteeHistä. saattoi todeta, ettei se
j tuntunut paljonkaan kiinnostavan
; yleisöä.
* • * ^
Uusi iskelmämusuKKi on tehnyt
VoHtoretkeii kautta koko Bulgarian.
Hotellien ja ravintoloiden rytmiyh-tyeiden
esitystaito on korkeinta kan-saittvllistä*
'luokkaa, tanssilattiat
tungok^n asti täj-nnä tottuneesti
uusia .muotitansseja tanssivaa ylei­söä.
'Sofian toistaiseksi parhaassa
hotellissa VBulgariassä" — uusi jät­tiläismäinen
loistohotelli valmistut
ensi kevääksi — on myös lähinnä useita jugoslavialaisia valtuuskun-ulkomaalaisia
varten huippumoder-! tia ja yksityisvieraita — on näet
ni ja loistelias, ohjelmaltaan ja or-j todettava, että Jugoslavian ja Bul-kesteriltaan
aivan erinomaisen kor-1 garian:suhteet ovat viime aikoioä
keatasoinen yöbaari ja kabaree; en-1 lähentyneet merkittävällä tavalla^
simmätnen Bulgariassa. Baarin : Unkarin tapaiset levottomuudet oli-;
yleisössä ei ollut vain ulkomaalaisia j sivat Bulgariassa mahdottomia. siV
ja Sofiaan akkreditoituja diplo- i lä kansa on slaavilaisena ja histol
maatteja. vaan myös paljon uteliai-1 riallisista syistä perin venäläisysr
ta bulgarialaisia, jopa poninhäntä-1 tavallista eivätkä realistiset, koite;
missejä ja lättähattujakin, Iniehiä \ neet bnlgarialaisA työväenjobtajat
eleganteissa puvuissaan, naisia ny- ole tehneet niitä virheitä, jotka-vastikään
ovat paljastuneet Unfca-rissa.
Bulgaria toteuttaa tosin hi-taasti;
innlt^^ hit|ii:
dellä ja sitä varinem^^ äktt^
lisiä kouristuksia, rauhänomati^n
lon-sukissaan. punatuin huulin ja
lakatuin kynsin. Rinnakkaiselon
uusi aika tekee eräillä alolUa tu­loaan
Bulgariaan suorastaan väki­valtaisella
Tauhdiila: -
StaAnilaisen aikakauden. raskaan > rinnakkaiselon uutta suuntausta,
atmosfäärin "kevennyskuuriin" kuu- j i. H. ORRAS.
. ' On kulunut 12 vuotta" siitä kun liittolaisten joukot saivat /koiton - Hitlerin Saksan
• ^ '.'sotajoukoista. Äskettäin NATO:n taholra ilmoitettiin, että toisen maailman sodan
aikamei) saksalainen kenraaH Hans Speidel, joka, aikoinaan oli -kenttämarsalRka
' samme sotilas McMullen tekee tuttavuut.a kolmen saksalaisen lapsen kpnssa.
Puolassa uusia
sähkövoimalaitolksia
Puolassa pantiin viime vuoniö
käyntiin noin 600 uutta teollisuus
laitosta. Joku aika sitten Czesa
vitt voivodissa pantiin käyntiin; _
den höyryvoimalaitoksen ensiminä^
nen turbiini, joka on kytketty ma^
rengastettuun sähkövoimavettaf!
toon. Ensi keväänä pn aikomrf|
saada tämä höyryvoimalaitos
miiksi kokonaisuudessaan.
..Joku aika sitten pantiin käyiitii»
CenstochoVissa Boleslaw Bierutill|
nimetyn metallurgisen tehdasyhtfi
män sähkövoimalaitos. Varsovas»
on pantu käyntiin ^'Rzeranin ml ryvoimalaitoksen kuudes turbiini-; J
Älbiinorotta vuorotyöläisenä
Helsinkiläisen työväenlehden^. K a n - * sbnpiaiseksi niotsalalsteti tj-öläfeten
Wn Uutisten, pakinoitsija,.:3rutkafi:ir.- ällistyttävää' vapaamielisyyttä^ •"kiin
joittaa otsikossa mainitusta asiasta l he ovat n o i n - v ä i n p ä ä s t ä n e e t j ö i i & in
jotenkhi mielenkiintoiseni.'; joten lal- j tohtorin - tuppaamaan' nenänsä asloi-saan
harvinaisuus, jonka turkista tai
ihosta 'puuttuu lajille luonteenomai-i
nen- väritekijä Joten kaikki albiinot
olivatpa mitä eläinlajia tähaiisa Ovat
valkoisia.-.'*'3a Icnn nyt" vuorotyöläisen
slJalsiar.si3äkstt:Tiätssä sukiipuoUko-keissa'i'mi:
valittu:jniingnomaair ä l b i i ­norotta
:£ika-ntarvaUinen. rahvasrbtte,
ttinnemme',: li&utiiksen palasen kur-kuapäässänöne.
Tällainen' valinta.
jos:Söikään;.:osoittaa, miten t y ö l ä i s e n ­kin
ihmisarvo: on kohoamassa, yhteis-kuntammfe
'laajassa arvoasteikossa.
Tervehdys Teille, veljeni ja sisareni
n^amme seta t ä h ä n meidänkin luki- hln;"Joita ainakin Pohjanlahden" t ä l -
jain huviko ja opetukseksi. - f ; j lä puolen on, totuttu pitamääti hie- _
, ' * • '"^^^ ^oin niinkuin >iksityisasioina. albiinorotät! Miten on^^
Länsimabien tiede ei"^ihda m i t ä ä n s Syvennyttyämme kuitenkin itse uuti-| ne laita' ' • ™^
ponnist4iksIa tehdäkseen "tj-ölälsten j seen totesimme, että tri oiarsson olij Teidän ei tarvitse vastata T r i i a r^
e l ä m ä n kapitalistisessa yhteiskunnas-ftieteemseksimetoodikseen valinnut ei Ison orf jo vastannut ouolestenn^"
sa mahdollisimman siedettäväksi - j tutustianlsen itse vuorotyöläisen su-i "TuSkimuksissa on kävnvt sel^i^Tt
tietenl&i, mikäli sainkin mahdoUista. | kupuoUem-niään. vaan etsinyt labora- tä eläimet ovat sukupSLttSjS"
te
t y ö l ä i s t e n itsensä kustannuksella. T&.-1 torioeläimen. joka lähinnä muistuttaa
h ä n arvolötaaseen päämäärään t ä h - j vuorotyöläistä, l i u a i n e n eläin ö h a l -
t ä ä epäilemättä myös ruotslimiaalai-"| biinorotta. \
sen tri'Knat Yarssonin Buorittaxnal Olsname omasta puolestamme ver-tntkimus
vuorotyöläisten sukupuoli-; tauksesta kovin imarreltu — kuten
elämästä. iepäilemäUä kaFiki vuorotyöläiset.
Joltisena Suomeh Kaapelitehtaan ja • Ajatella vain. olisihan länsiinalneh
Axabisn s ^ nyi^rlsena Kansan Uu-j^elutiede aivan hyvin saattanut va-tisten.-
vuoi:ot2r5IäJsenä mainittu kysy-1 litat i n e i d ä n 'ftntmaftV5«>fr=;i jafcsoisvel-mys
tJeteiikin kiinnostaa m e i t ä ^r»äs- j jeksemme aivan tavallisenkin rotan.
^ myös henkUekohtaisestL I4ähde6- MuUa ei! Albiinoititta sen oHa p i t ä ä !
s^mme uutisen ihmettelimmpfrin en- Albiinohan on, kuten tunnettua, lajls-saan
äärimmäisen herkkiä'muutoksll-le"
kertoo hän. Sietääpä siis varoa
moisia,muutoksia.
Ehkäpä hämmästyttävintä asiassa
pn. e t t ä koko tämä tutkimustyö; joka
selittänee - jraltaosaltaan tdmlllisen
y h t e i ä k ^ n ^ j p n e räjähdysvaUmin ti­lan
perimmäiset sm.; on • suoiitktu
kaiken kaikkiaan vahi 6.000 khuimin
kustannuksin, l a s t ä . jos n i i s t ä . « ä e m^
me; että tämänlaatuisiin tieteelllsUri
tutkimuksiin kannattaa uhrata ' v a r ö:
ja. Antakaamme alfaiinorotan auc
meitä vuorotyöläisiä m e i d ä n v a i k o ä |
sissamme'
Ehdottaisimme kuitenkui, että
t ä pikimmin suoritettaisiin
"meillä Suomessa eräänlainen j ä * j |
tutkimus: ' otettaisiin --tutkimisesi
kohteeksi työläisen elämä rintaö»-|
olosuhteissa. Ja ~ tietaridn - .
omaan sukuelämän* kannalta; V^^j
voitaisiintutkteukseen^n^
puolustusvoimain p g r u s h a n k i n t ä P » | |
rärahoista. , -
• Tutkimiiksen siiorittamben o l i ä ^l
täpaitsi m i t ä helpbirrta. E i tarvisi
niinkuin tri Larsson on tehnyt, pit»|
kuukaudesta toiseen rottia ^ ^ ^ ^ ^l
määrätimnit vuoroltaudesta ja
eri aikoma. RUttäisi, kun jgoikaioö»»j
p i d e t t ä i s i i n selibaatissa-4*^ 6 Iät H
päästettäisiin, sitten ihunttmu&si t»
rokaudeksi tapaamaan beilaansa.!:^
lokset olisivat v a r n u ö n erittäin B * |
-ledkiilntoisia. ' ' - ;
Suljemme ä i d d t u k s e m m e
ssn sielutieteen suosiolIiEeen
oon! —Tutka. - ' '
P: S: Mutta kokeet olisi dido*^|
masti s~uoritettävä n&neziotnaan i
norotiila:. TavaOteten nttied
t ä h ä n taikoitUkseen ö l i s l /l
alentavaa.' ' '