Vapaus, December 3, 1925

              h 1
Umoiio^idxamt^ t S s a l i osastossa
i^at;. ,;rfl8p5i8nmottaJIIta 8 canttiä
kltmsUta, joiden ilmottts «a
berrsn ta! kahdesti viikossa eamal-
Zaiaena,- 2 «enttiä Bana Ja s i i l t i , joi­den
ilmotns on jatknvsstf eastaHxd-^
eena -jokaisessa lehtemme - fim«s^-
vEssä nnmerossa, 11 sontfUL * sasa
Vähin ilmotasm^sa kerta Ihnottaes-eä
50e,ja fleiBevista 25e kerralta.
f'AV-!*
" ;tÖPPER CLIFF, ONT.
Huomatkaa! Ehdottomasti par­haat
korput' ja kovat leivät saatte
leipuri Koivulan sapasta, Copper
a i f f . Out
Werner Koivnuif
y Phdne 276 L. Box 118.
Aonan oikeaa reumatismihieron
taa Waters Tovnshipin postikontto
HUa, 4 mailia Cliffistä Naughtoniin
pain. Mrs. Emma Ahola.
Miesten :tayfivillaaia JMIackioavr
takkeja ?7.90. Hennessey & K a -
ciöDtt,-Copper Cliff, Ont.
50 naiiten »yy.hattua, kaikki uut-ta
varastoa, alennuksella, puolella
hintaa tämän viikon ajan. Hennes­sey
& Racicot, Copper Cliff, Ont.
Ainoastaan canadalaisto "Lipiä
kalaa" (Dry Cod Fish) sekä ruo
ka-, vaate- j a jalkinetavaraa.
Tho» Franssi, •
•'j ; Copper Cliffi
i i i
; f?ORT ARTHUR, ONT.
KfUoKppS. Kaikkia kello- j a kul­tasepän
alaan kuuluvaa tyStI otan
tehdäkseni. Myöskin näsiä kelloja
myytävänä. I. S. Salo, 192 South
Algoma St., Port Arthur.
NarriMo aasi «aana auki joka
arkipäivä kello 2—12 ydllä. 218
Secord St, Port Arthur, Ont
Aarnion lihakauppa 319 Bay St.,
Joulu lipiäkalaex sillit, silakat ja
puolukat saapuneet. ^ Jättäkää t i ­lauksenne.'
Phone 1724 N . J. Aarnio.
T«en partorin ty5tä 260 Bay S t
Hyvä kohtelu. Willikm Savanne.
' .PalloruumaMa 818 Bay S^, on
tupakkaa j a virvoitusjuomia.'
Alex Mäki.
flORT WIUJACa. ONT;
C. A. Stenbäck, vfilitt&i ostajille
onsiluokaD' lihaa, palvelus kanpuQ'
oissa sekä linjoille nopsa. Paholin
742. '607 Simpson S t , Fort W i l -
Uam, Ont ' ^
Tilatkaa pukunne Matti'Malneelto
681 Simpsop St Puhelin 118& S.
Parhaan ja maokkaan ruuan saat­te
syddä Edla Heinosen rnokalasfut
409 Simpson S t , Fort Wlljiam, Önt
v^entralBakery. Korppuja, kovaa
leipää sekä kaikkia alaan kuuluvia
tuotteita, T — Linjoille Ifihetetään.—
427% Simpson S t Phone 2191 S.
Kaointehtyja Sypaksia myydään
j a vahhpja' korjataan Nick Partin
suutarin sapassa U.7% N.^ Syndi-c^
te ät.' Phöiie 2516 S., Fort Wil­liam,
Ont.,.,. . '
SOO, O N " ^ ^ ^ .
Hinsperger Harnesa^^^^panylta
eaatte kirstunne, blaiflioKiiine , ja
valjaanne. < Hinnat o v a-t ^O^ ^ t ^
^ TORONTO, Öte^
:|CatilQ>> ja hieroja Ida Rantab.
y 422 A . Spadina Ave., Trinity 8723
' Toronto, Ont.
Parhainta ja halvinta ruokaa,
kahvia ja virvokkeita tarjotaan
suomalaisten.' omistamassa Prlncess
Cafe j a Quick LunchMgta 235 Queen
S t , We3t, Toronto, Ont
im
TIMMINS, ONT.. ^
Teen parturityoalaan ' . kuuIuvaa
^ t a palloruumassa 46—Ith Ave.
.•. J.:OkaaBen..'~
Hammadaaldlri A. P. Brennan
tekee Icaikkia alaan kuuluvaa tyota
tenaiiaokkaisesti. Maksat kohtuulli-oet
' Hyvä kannatus suomalaisilta.
Avoinna myös iltadn. Sijaitsee ylä­kerrassa
pöstikoattooria vastapäätä.
f
Partuvlliike «ijaittee 43—4th Ave.
Myöskin huoneita saatavana samas­sa
paikassa.
, Jalmar Korri,
E. JnnnelUn ja Akan makeis- ja
aekatavarakauppa. Monipuolinen t a -
varavaaosto.
Huora. Kohtelun h j n ^ s on niin
j a n ä i n . 5 3 — ^ t h Ave.
. Assad Habib (puhuu suom^)
Kaikkia kaivanto j a metsämiesten
tarpeisiin kuuluvaa tavaraa halvalla,
aäocipnolinen kellovarasto.
'40—3rd Ave.
Knntamotanssit pidetään torstai­na
t k - 3 päivä Liberty-haaliila, al­kaen
kello puoli -9 illalla. Kinnu­nen
huolehtii musiikista; Sisään­pääsy
neljännes"'dpllaria.' . '
,: Laaanta!>ilUiBa. oi^ ohjelma- ja
tanssi-iltamat. Lyhemmin lauantain
lehdessä...
. Kylanheittion" laulujen harjotus
tänä iltana. Kaikkien asianomais­ten
Nehdottomasti saavuttava kello
% 8. ' .
. Kylänhelttiöstä täysi harjotus per-jantai-
illalla 8.20. . .
NccricoIiittolaisiUa on iltamat ensi
sunnuntaina. Pidetäänpä . ne mie-jessä.
Katsokaa; ilmotustä tässä nu­merossa
.ohjelman y.m. suhteen.
' ' Metsä työläiset! Jos haluatte yh­teistoiminnan
kautta parantaa olo­suhteitanne
j a olla mukana työväen­liikkeessä,
• niin liittykää Lumber
TVorkerSr Industrial Union . of Ca­nada
(Canaaan- Puutavaratyöläisten
teollisuusunio) nimiseen talqtidelli-seen
järjestöön^
Union paikallinen delikeitti, toveri
Sula, on tavattavana: Liberty-haalii­la
iltasin. Käykääpä puhumassa
hänen, kanssaan!
Sudburyn pankit vaarassa. . Oril-r
lian postitoimistossa, pii avattu eräs
perimätön kirje,, josta kävi selville,
että joukko rikoksellisia suunnittele­vat,
pankkien ryöväämistä Hamijto-i)
issa,- Torontossa ja. Sudburyssa.
Täkäläinen poliisi on saanut asiasta
{iedon ; ja on nyt valppaana pitä­mässä
silmällä ei>äilyttäv\ä henkilöi
tä ynnä outoja \autornobiileja. Pank­kien
.luona pidetään vartiota. Po­liisipäällikkö
on kehottanut ilmot-tamaair^
änelle epäilyttäyiätä henki­löistä.
. Onnettomuus tulipalopaikalle rien
taessa sattui. viime lauantaina kaup­palamme
palokunnalle. Palokunta
oli .hälyytetty pientä tulipaloa sam­muttamaan.
Kääntyessä Elgin-lia-dulta
Elm-kadulle luisti palokunnan
tikapuukärry jalkakäytÄvää^ vastaan
ja särki sanottujen katujen kulmas­sa
olevan rautaisen l^typylyään.
Tällöin, putosi ajamassa ollut kap­teeni
McLennan ajoneuyojen pääl­tä,
-hevosten juostessa kHhtyneinä
eteenpäin. Pudotessaan sai McLen­nan
valkeita haavoja päähänsä jak
muutamia: hampaita särkyi. Ajo
neuvoissa ollut palosotilas Simmons
kipusi, hevosten pelästyneenä rienr
täessä, eteenpäin; ajajaii paikalle ja
sai.kiinni ohjaksista; j a hevoset hal­lintaansa,
Mutta ennenkun tämä oli
tapahtuuut, olivat ajoneuvot, kum-maliekin
puolen katua heiluessaan,
särkeneet toisenkin lyhtypylvään
Regent-teätterin edustalla. ' Ilmo-tetaän,
että useai' automjobiilit, jot­ka,
olivat Elm-kadun varrella, sai­vat
vaikeita kolahduksia paloajoneur
yöstä tämän villin riennon aikana.
Kun toiset palokuntalaiset olivat,
sammuttaneet tulipalon, .niin Iotti­vat
he loukkaantuneen toverinsa'
mukaan j a veivät nänet St. Josep­hin
sairaalaan; ^lijouH^ah^^ pääs­tettiin
Vlauantäiriltäna pois sairaä-
• toimeenpanee -
SUDBURYN NUORKOmTOOLAISET
SUNNUNTAINA, JOULUKUUN s" PÄIVÄNÄ
LIBERTO HAAMLLA
O H J E L M A r ^ Soittoa orkesterilta. — Runoja: — Puhe. — Kup^
lettiä. — Soolo- j a Humoristisia lauluja Lempi Johnsonilta, j
' ' Englanninkielinen kappaJe ,
"A Capitalisi's Day-mare'*
Suomenkielinen huvinäytelmä'
"KOSIMASSA"
20 minuuttia soittoa ja laulua^-^yli Canadan hyväksi tunnetulta \
'< ' k o l m i k o l t a (McLean & Forbs.-Co.),
Yksi tunti tanssia. — Orkesteri soittaa.
Vapaehtoisia rusettia saatavana.
^ * NUORlSpLIITTOLAISET.
Lausumme vilpittömän 'kiitoksem-
• me kaikille tovereille, jotka yllät-
Itivät 25 vuotisen yhdessäolomme
mefkkipäivänä .3.- H r . 1925^ run­sailla
.ja arvokkailla lali joilla.
':Fi)rd City, Ont, Canada.
Toveruudella
Eva ja Taavetti Antikainen.'
lasta, kun yamma^t eivät ole perin
vaarallista, laätiia. v ; v v .
Raatajan mietteitä
[onnosta
KIRKLAND LAKE, OI^T..
Teemin^ parturin alaan" kuiilttvaa
. /tyofö Wiljam Heinon pallohaalissa
^ Bbna j a Toivo Kanerva.
' -Palldhaali. pehmeitä juomia, t u -
^ ^ pakkaa >Ja hoeneita saatavana.
; ' ^ /: Wiljam Heino.
_ 1 . . .
mm
Usein kuulee työläisten sanovan,
että "minä en välitä uskonnosta
mitään,. minulle on sama mikä se
•on,: e i : m.inua liikuta 'koko\ uskonto
sinntf eikä tänne." Tämä kyllä- so­pii
sitten, kun tietää mikä uskonto­j
a jumaluuskäsite on, mutta ennen
ei olg kenenkään työläisen heitet­tävä
uskontoa pois laskuistaan, sillä
uskonto on iankaiken ollut kansojen
keskuudessa j ^ aina pimitys- j a ku-ristusyälineenä,
j a on sitä tänäkin
päivänä. Sen tietää jokainen ajat­televa
työläinen, että uskonto on
yksi kaikkein vahvimpia aseita ka­pitalismin
kädessä työläisiä;, vastaan.'
Siksi sitä jo kouluissa taotaan työ-läi^
Iastenkin päihin^ j a siksi ei ylä­luokka
sallisi ;u^onnon. opetusta
pois kouluista, sillä ge tietää, että
mikä kerran lapsena mieleen pai­netaan,
niin se useinkin muodossa
tai toisessa siellä pysyy» Siksi on­kin
meidän |ehtävä itsellemme sel­väksi
mikä uskonto on, j a mistä
syystä se vuo^tuhansia on' pysynyt
ihmisten keskuudessa.
Varsinkin kouloissa opettajat ja
usein .muutkih'Auskoniion puoltajat
sanovat, että paras todistus juma­lan
olemassaolosta on se, että kaik­k
i kansat kaikkina aikoina ovat
omanneet' jumalansa j a uskontonsa.
He sanovat, että inistä olisi villi
intiaani tai Afrikan nee^en paka­nuutensa
aikana osannut tehdä it«
selleen jumalaa, ellei omatunto olisi
hänelle kuiskannut, että jumala on.
Tämä on pystyvä, -(^ite, varsinkin
koululapsiin ja^ väheinmän ajattele-j
q i n aikaisiinkin, mutta tälle löytyy
aivan luonnollinen seUtys.
ICun lapsi kuulee ukkosen jyri­nän
ja näkee salaman leimahdukset,
niin se menee nurkkaan piiloon, on
hiljaa, pelkää' ja ihn^ettelee ätä,
ajattelee siinä olevan jotain yli­luonnollista,
jotain jumalaa, ' joka
taivaassansa ön pahalla päällä. Lap­si
muodostaa heti itselleen mieliku»
vituksia tuosta olennosta', joka ' säa
aikaan nuo salamat, ja jyrähdykset
Se ei tiedä vielä mikä ukkonen on,
ja siksi sen täytyy kuvitella joku,
joka on tuon kaiken aikaan saanut,
j a peloissaan se ajattelee, se on ju«
mala. Mutta kun lapsi aikaistuu ja
saa tietää mikä ukkonen on, niin
se voi olla aivan rauhallinen, nauraa
j a ilakoida, kuten muulloinkin. Se
tietää, että ukkosessa ei öle mitään
yliluonnollista/eikä siis mitään j u ­malallista.
COBALT, ONT. -
; Gobaltiloiset h^^ Sanna
Ibmxöo jokainett lauantai M o 12sta
päiväUä 2m ySlla. K. Lasaö.
Samoin oli. laita luonnonkansojen.
Kun he näkivät ukkosen j a salamat,
kuun ja tähdet, auringt^n nousun ja
laskun, näkivät tulevan kesän ja
talven, eivätkä tienneet mistä ne
johtuvat, niin he luulivat siinä ole­han
jotain yliluonnollista, siis ju­malallista.
, He ajattelivat: Koska'
en tunne niitä,' enkä voi niitä halli­ta,
niin täytyy olla joku, joka niitä
johtaa, jä tuo joku oli ilman muuta
•jumala. Ja kun he ^ tunsivat tur­vattomuutta
luonnon elementtejäj
ruttoja tat muuta kohtaat, niin he
sanoivat; se on jumala, joka on nä­mä
aikaan saanut,; palvelkaamme
härttä. Ja 'niin rakensivat Idän v i l ­lit
kansat puukuvansa jä sanoivat:
tämä on jumala.^ Nitn, pyhitti villi
neekeri puun, sanoi: tämä on j u ­mala
ja uhrasi sille, samoin inti­aani
isuuren henkensä aurinkoon,
ttirkkilainen Allahinsa, suomalainen
Ukko-ylijumalansa,- juutalainen Aab­rahamin,
Isakin ja Jaakopin juma­lan,
egyptiläinen omansa ja eski­mo
omansa. Jä kun he eivät tiän-neet
mistä he itse, ja mistä maa,,
meret, aurinko, kuu ja ^tähdet odi-yat
saaneet alkunsa, niin he rsa^ii-vat,
TEittä heidän jumalansa on ne
joskus' tehnyt jä jumalasta miS' itse­kin
olemme lähteneet, j a jumalan
i u o kuoltuamme menemme. Ja näin
syntyi uskonto. Ihmisen ei enään
tarvinnut j olla ilman turvaa, ilman
herraansa ja valtiatansa. Hänellä
oli jumala. '
^ Ihminen ohi kiiten muutkin luon­tokappaleet,
sellainen, ettei se ^ voi
kestää^, mitään tuntematonta,- eikä
tyhjää ; ajatusmaailmassaan. Siksi
se teki jumalansa ja asetti ne tyh­jään
paikkaan. - '
Omistava' luokka ja vallanpitäjät
ovat sitten airia jä kaikkien, kanso­jen
keskuudessa ottaneet uskonnon
aseekseen; lisänneet siihen, mikä on
ollut heidän edulleen soveliasta ja
siten muodostiineet tupsta tietämät-"
tornien ihmisten rakentamasta ju^
malasta 'oinan, a^ianajajan&a, jonka
huippusaayutvrs on kristillinen kirk-
. k o . - : . V ' - - : . "/./ ^'V ' v ; V : '
. Sitä mukaa,' kuin ihmisille on' sei-'
vinnjrt suuri luonto, nain sitä mukaa
ovat entiset "käsitykset jumalasta
haihtuneet. Nyt ei enään kehen­kään
ihmisQn tarvitse ajatella' sa­teenkaarta
kaiseliessaan, että j u ­mala
oh sen taivaalle joskus nosta­nut
jonkun mericiksi, vaan hän tie­tää
sateenkaaren olevan auringon­säteiden'
j a jesipisarain ybteistyötä.
Kuta enempi ihmiselle luonto ja
elämän syyt ja lait selviävät, sitä
enempi jumaluuskäsite katoaa j a t i ­lalle
tulee luonnollisia tosiasioita.
Mutta kun ihminen ei ainakaan
vielä ole pääskyt kuin hiukan aluUe
äärettömän luonnon < jja .avaruuksien
tutkimisessa, niin uskonnolla on yhär-
Mn melkein yhtä suuret mahdoIU-suudet
pimittää kansaa, kuin sillä o l i
vanhalla iäjalla, jolloin tiedettä ei
juuri ollut oleinassakaan, j a \riista-jäluokka
kyllä osaa nykyäänkin
käyttää jumalaa j u n a a n raatajain
kuristamisessa a i v ^ yhtähyvin kuin
keskiajalla, vieläpä fetevämibin |a
suuremmassa mittakaavassa.
Mutta tuo ase käy vaarattomaksi,
kikn sorrettu luokka oppii tuntemaan
mikä uskontoaan, jä n u ^ ^ <>n,syn­tynyt,
j a ktm he tämän tietävät, niin
he e i ^ t turraa' jumalaan^ jonka' ^
tävät olevan •villi-ihm.isen mieliku­vituksen
tuötie, joka aikojen kulu­essa
on hiottu nykyiseen muotoonsa
vaan he turvaavat silloin omiaan voi­maansa
maallisissa asioissa ja sii­hen,
mikä bii ihmiskunnalle vielä
tuntematonta^' he • vastaavat rehelli­sesti:
^'En tiedä", eivätkä villi-ihmisen
tapaan rakenna tuntematto­muudesta"
raakaa veren" j a koston­himoista
jumalaa. Silloin vasta voi
ihminen «anoa olevansa todella
kulttuuri-ihminen. — E. K.
Tieteellisten ja kulttur
reUisten sohfeiden sol-
Irtianiineh neuVosto-
VValtaKiton kanssa
Ruotsäiaistpn oppineiden' lausuntoja
"Politiken" ori kääntynyt eräiden
tiedemiesten puoleen kysymyksellä:
Mitä voitaisiin tehdä suhteiden '• pa-
Jrantamiseksi *"^<'ja la^eritaittiseksi
Neuvosto-Venäjän kanssa? Ktiulu
tutkija Sven Hedin vastaa: , .
: "Jö viime 'vuonna oli minulla
tilaisuus kirjassani "Pekingistä Mos­kovaan*',
lausua ihailuni tieteellisen
työskentelyn johdosta, jota Vehäjäl-lä
ori maailtnänsodastai vallanku­mouksesta
jäilpuutteesta huoliinat-ta
harjötettu,' ja toin tämän yhtey-jdessä
, esiin, kj^inka tärkeätä oli
suhteicjen sqlo}j^minen ruotsalaisten
j a venäläisten j,^utkijain, kanssa.
• Tiete^ellinenV toiminta Venäjällä
ösottaä joka alalla kohoavaa linjaa.
Saamani Pietarin Tiedeakatemian
200-vuötisjuhlaÄ" raportit osottayat
suurenrnöista tbimintahalua jä tar­moa
, tutkimuksen eri haaroissa.
Hämmästyn rahamääriä, joita ultfa-taan
puhtaasticl tieteellisiin toitniin.
Täniän^ toiminhan j a 'sen tulosten
' "sottaisi julkieutta' t y -
Jä Vatsassa. PäSnpalfoiuSy KItker35 v.etta
suusäa. Sydämen pollto, pakotus selässä Ja
JöTlkJlulden aU3^_ Sappltaötl," Keltatauti,
Kova vatsa Ja yleensä r.oikKo ruuansulaxus
ovat Icalkkf Vatsakatarrin tuntomerlLkejä.
'TJmJl tantl'^n ,• hrrJq yl?lnrn fcapsanjrop kf&
kuadrsva Ja sen, oireft omt niin mouVt Ja vallita
lerat, etti monikin luuli-e U.sf3an rah-auvanfjr-dUa-,.
kcDliVOr:t.m. touilin, vaikka w Joiitun ai­noastaan
belkoKta runansulatotfiocta. ~ I.ukekar
mltätilmli nilea Hsanoo läätki-e8t=l:
afr.' P, A. Ugnrtf.
: . TeUta. Ulaamani inakUccn No. 250 .olon kHyt-
Knyt obJfM»-n'irintaian'j:i oli-n laa» terve mies.
taUöa ttiUe UyvilKta-luatkctsta.. :.
Kunnlolt., DcuV; ICalliomUU.
• l'ify(I?IUsoen tiplfoon kuniou.gunri jmllo IHSket-ta,
pulveria Ja ^ilUorlÄ 8lsiUIlwstl nau»lttavla,
täyKl tnun Uolto. mitkna laUki- No. ;;50. läbt.-
tetUäa rostlsia i/)stlkulut saorltettuaa 92.&0.
—UjnJrllin. Aptpekki .on B l i u r l n^
/ —Suum. Aptet-kkl Xlalyavallolsaa—
P . A. > IGNELt COi. Superlop, ' V ia
HAUTAANTOIMirfAJA JA SAf^SVAUNU PALVELUS 1
Auto-.ja HcToskuIetns laitteet
I Persoonallinen j a hyvä kohtein kaikille.: Kaunis kappeli cjj^cfg^ ]
^- ——119 Durham kadulla-^ - ' '
' - 1 • • • - •• • ....
ARTHUR Ä. JACKSOKT,
Konttori Puhelin 2000. Yo ja Sunnuntai Puhdin
SUDBURY, ONTARIO.
WiIIianiette Bk^^ Sanitarium
varustettu nykyajan luontaisella ter-veyshoitovälinieillä.
Täydellinen X-ray
j a laboratori tarkastus. äuom.l
X-rau hoitoa syövälle, kasvannai-sUIe
j a ihotaudeiUe.
Dri Peter Kokko. Dr. Anna Kokko,
D , C . . D.C.
467 Willamette JBlvd. Portland, Ore,
kieltäminen
pery^efen asti. 'Maa, joka tieteel-lisesBä;
suhteesäi'mielii olla aikan­sa
'tasalla, ei äivah yksihkertaiöesti
?ap^ ^'.olla ilman Ve^äjäii ^ ,tiede-niiesten
tyontuloksia. Tämä ei kos­ke
vähiipmänj;;- meitä '^ruotsalaisia.
Kiinteiden' tiejteellisten .suhteiden
kautta' Venäjään hyödiytämme me
itseämme. Tötkimineri; ori politii­kan
yläpuolel^- ja kansainvälistä.
Tieteelliset totuudet ovat ikuisia
eivätkä; yaihdtr päivän > poliittisten.
tuuiieii| kera.
Tehokasta yhteistoimintaa venä­läisten
kanssa voidaan edistää a i -
kakausijulkaisujen ja tietokurjain
•vilkkaan Vaihdon^ avulla, matkojen
j a opintoretkieri .kautta, vieraile­malla
ja tekemällä vertailuja luon­nontieteellisissä
ja : argeologisissa
museoissa, luentojen ja' professorien
vaihtojen kautta yliopistoissa jne.
• Moskovassa olisi julkaistava aika­kauslehteä,
missä venäjäksi selostet­taisiin
ruosalaisia tutkimustuloksia,
j a samoin Tuldiolmässa, missä pai­nettavalla
julfeiisullä pidettäisiin
meitä Venäjän 'tieteellisen >lämän
tasalla. Eri voi arvioida, missä
määrin tälläirieri -voitaisiin toteut­taa
ilihan valtioapua. Varmaa vain
on, että tämä tilisi:ptnstamaari mo­nia
lapsellisia -ennakkoluuloja."
Maisteri N. Stahlberg kannattaa
myös lämpiiriästi suhteideri lähen­tämistä
j a myShtää, että "^euvosto^
Union ja Ruotsin keskinäiset suh­teet
voivat olla niin aavistamatto­man
^ suuresta merkityidestä, että
on: aika' ryhtyäS mitä 4arm<j5kaim-piin
tounenpiteisiin molempien mai­den
kultuurillisenjä tieteellisen lä­hentämisen
hyväksi." Majsteri S^
/tekee \ monia käytät
tnksia tässä suhteessa lausuen lo­puksi,
että "käsitehämäryys, ,mikä
njrt on kaikissa venäläisissä piireis-siä
vallalla Rnöt^sta ja ruotsalai­sista
plosrihtelst^ on mitä pikem­min
hälvennettävä esim. viralliseri'
tiedonantojulkaisun taikka sanoma-lehtiartikkelieri
k a n t t i " . Minkä ti^
saksi maisteri S; toivoo, että " k a i k ­ki
enemmän tai vähemmän .k^note-koiselt
muurit efT^nsbjen ja" näx-
Siiomen r ,
/Konsuliviraston
osoite Öanadassa on
CONSULATE OF FINLAND,
418 SL Catharina St., W| Montreal
Tämän lisäksi on; varakonsulinvi
rastoja: Port Arthurissa (198 Lor-ne
St.), Varieouverissa (651 Ho-^e
St.; Torontossa \(3ia. Bay S t ) ja
Quebecissa, Que., ( C P . B. Steam-ahiii
Ass. Agene). i
Passiasioissa on käytännöllisintä
«ääntyä suoraan Montrealin konsn-
Hnviraston puoleen tai Port Arthu
•in varakonsulinviraatoon.
den kulttuurien •välillä raivattaisiin
pois yhteisin voimin."
Kuten edelläolevasta näkyy, käyt­tävät
nämä> oppineet aivan toista
puhetapaa kosketellessaan neuvosto­maan
: asioita, kuin esim. Suomen
fascistiraakimukset, joiden joitkossa
on "oppineitakin".
Älkää tiiomitko, ettei
teitä tuoQii^
Sinä, joka aina-olet valmis tuo­mitsemaan
toista hänen erehdys­tensä
tähden; sinulle tämä kuuluu;
Luulottelet ehkä olevasi parempi
kuin tuo-toinen,^ vaikka tomua ja
tuhkaa: olet vain. Esi-isäsi ehkä
ovat olleet toisenlaiset, kAin hänen,
jota tuomitset. Sekä olosuhtet myös
ovat vaikuttaneet olemukseesi. Mut­ta
oletkos sinä itse ne >rt)iri'ut jär­jestää?
Et sinä siltä ole /puhdas,
että olisit rypenjrt loassa. Ajatte-^
le^ sillä kiipeät jyrkännettä joku
toveri vierelläsi. Sinä et sattunut
horjahtamaan, mutta toverisi jalan
aita joku kivi rupesi vierimään.
HäU/ horjahti, oli -vähällä menet­tää
ttisapainonsa. - Mutta ^ n ä sait
siepattua hän^ kädestä kiinni, es­tettyä
hänen: putoamisensa, kuri, s i
riuri aitasi kivet eivät sattuneet vie­rimään.
Tämä oli pelkkä sattum^
Siriä.et voinutiiUien etukäteen vai­kuttaa
iriitään. Olihan polku teille
yhtä tuntematon molemmille. Njin
sinä pelaäät toverisi vierimästä-sy-yyyteen,
miksi ;^t. tee samoin elä­män
polulla? Onhan elämän pol­ku
toverillesi ylitä tuumaten kuiri
sinullekin. Mutta jos olet - joskus
tilaisuudessa • auttavan käden ojen­tamaan,
niin miksi et sitä tee?
Sinä kuulet toveriasi yleisen mie-.
ipiteen tuomitsen ja sortaen.
Ja sinä yhdyt samaan parjaukseen,
ajattelematta ollenkaan, minkälaisr
ta jälkeä teet. Pahoilla puheilla. on
aina~irahat seuraukset. Sinäkun
sillä lailla parjaat ajattelematta,
olet kuin poikanulikat, jotka pe-nikkamaisuudessaan
hoitelevat pik­ku
l^ttija kivillä. Olethan sinä to­verini
sivuuttanut penikka-aikasi jo,
niin eikö olisi paras jättää penikka-tavatkiri.
>
Maailma on täynnä langenneita
ihmbiä, joka on samaa kulQ — on­nettomia
ihmfaiä. . vJa sinä, joka olet
vähän ^paremmah kohtalon alainen,
älä heit^ ki^eäfjäiikka näet tois­t
e n heittäväiu - - ;
' Totriuden etsijä: ~
III Mi> IIII II 11 III IIII»iimi III II 11 n in III I Tiili» 111III m p im i , , j |^
MHÄ-JA RUOEATÄT
. \ .< Puhelimet 1200—^201
Myymme m^inJota^ kahvia'— varmasti tyy<iyttiiä
65 senttiä pauna
I Meiljä on aina varastossa kaikenlaisia tuoreita, sa\-ustettui"^a i "
I . keitettyjä lihoja ja suuri varasto ruokatavaraa. '
VOIT JA MUNAT ERIKOISUUTEMME
Tuoreita munia joka -riikko
LIHA- JA RUOKATAVARAKAUPPA
102 KATHLEEN STREET. SUDBURY, ONTARIO, '
kaikille niitte tovereille, jotka olivat vieraina häissämme, lahjasta
jonka osaksemme saimme. ' "
Kiitos erittäin niille henkilöille, jotka hommasivat ravintola
y.m. mukavuudei, ja myös soittajille siitä ettei riiusiikki piiuttänut.
Toveruudella
^ NORA J A VÄINÖ HONKALA.
K i r j . A. TJUMENEW:
Tämä viimeksi ilmestsmyt kirja kuiiluu järjestyksessä kol­mantena
siihen TYÖLÄISEN TIETOKIRJASTO sarjaan, jota on
alettu kustantamaan erikoisesti sillä nimellä. . Ensimäinen. tässä
sarjassa on Kommunistinen Manifesti ja toisena Napoleon HI
Vallankaappans.
Mikatin TVÖN HISTORIAN sisältö? Se on juuri sitä «itä
\ nimikin jo ilmaisee; nim. kun työksi kutsumme ihmisen toot-
. tavaa, toimintaa j a historialla ymmärretään menneen aikalcanden
vissin alan kertaamista; lyhemmässä muodossa, niin tämä osa-
' puiUeep antaa käsityksen kirjan sisällöstä. Se, on: 1) tuotanto-,
tapojen ja- -keinojen johdonmukaisen kehityksen, 2) tuotanto­tapojen
muuttumisen yhteydessä tapahtuvan työn järjestyksen
eri muotojen vaihdokseen, ja 3) näistä muodoista johtuvain yh­teiskunnan
eri luokkien välisten yhteiskunnallisten suhteiden k«-
/ vaaminen.
• . . . • . ' • . \ '.
k i r j a on sidottu erittäin aistikkaisiin väatekansiin, käsittäen
kaikkiaan 248 sivua ja hinta* ollen ainoastaan 80c.
. Saatavana kaikkialla asiamiehiltämme tai tilaamall suoraan
kirjaicaupstamme^ osotteella:
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69, SUDBURY, ONT.
d
i
(
T
S
n
n
t
i
j
'S
•O
F
•j
•P
•r
(
1
•v
6
d
.t
.J
Ii
.1
.t
."S
l
t
•I
J
j
r
'o
\
' i
r
c
r
I
1
I
1
t l
Putsaa, paikkaa, /
Puolipohjat, korot . laittaa
Suomalainen suutari
Oppinut shoemakeri.
Rahaa jos säästää tahdotte,
^iin ,tttolcaa Richmond striitille. ,
Tuokaäff'kengät tullessanne, -
Menet korjaukset teen vartoissanne.
Halutaan tiefö
I]
•1
-N K. KATAJAN
V JALKIjNELIIKE ^
318 Richmond St^ Toronto, Onl,
Myyn kaikenlaista j.^kinealaan kuu­luvaa
tavaraa.
TIEDUSTELKAA HINTOJA. ~
Missä on veljeni Kalle Salo, sj»
tylsin Soinista? ' Oleskellot tilli
mantereella jo pari kymmentä TO»*-'
ta. ^ Ellei hän itse tätä hoomu.
niiti pyydän että jos joka fcäno
tuttavistaan hyväntahtoisesti
taisi.tästä hänelle, jos hän.on w
lä elävitten ku-joissa nun pa|s^
kirjeellä " allekirjoittaneelle.
Emil Soojil».
518 St. Catherine St,
Montreal P., Q.
Antoajnri - ^;
, HENRY mmM
Sulettu auto
Phone 1084. Ti^vataan KautioUa
LABEEGE LUMBEH
'äydellinen varasto ra-tcennustarpeita.
VaIohnv«QStyota haikeata Jajbta#
suurennuksia j a jaamla. . ^
Tähti*- k a n ^ ylSkcmssQ. -7
y "Johtava Jovdikaupp*
jois.Ontario»»a'
A. T. POMMIER
[ New Empire Teatteri
I Box 674
Timmins, O*
. K A L L E P O U K A M AM
-SAUNASSA
kylvetään perjant. ja l^^^
SUDBURY, ONT.
Puhelin 4S7. _.P.O. 'BoxU»
im. KELLOSEff* m
9 Dattoö*
^.Sodlaai*^