Vapaus, October 16, 1924

              SIKSI; YKSIPUOHJE! YKSiUNIO! YKSI MNTABIA! YKSI PÄXHÄXBXr'
sen
Rakennustyöläisiä uha­taan
palkanalen­nuksella
Toronto. — Rakennustyönanta-jäin
keskuudessa dn panty^ alulle
erikoinen agitatsioni rakennusko-
Iäisten palkkojen silpomiseksi. Agi-henkäyksensä
viime. sunnuntai- ^ fimaifien koulokasvatul^nsa hän sai tasionin yhteydessä huomautetaan,
Pariisi- — Maailtnan kuola rans­kalainen
kirjailija Anatole France
on kuollut. Kirjailija veti vlimei-oli
kirjakauppias ja France muu­tenkin
sai kasvatuksensa kirjalli-suntta
harrastavina piireissä. Var-na.
Loppu tuli rauhallisesti France
oU kuollessaan 80 vuoden ikäinen.
Kirjailijan murtunut terveys on
aiheuttanut huolta jo 'viime elo-jjuusta
saakka, josta ruveten hänen
tilansa on käynyt yhä huononönak-si,
kunnes hän muutamia päiviä
•ennen kuolemaansa ilmaisi olevan­pa
itsekin vakuutettu, että hänen
elinhetkensä ovat luetut.,/
Melkein viimeiseen hengenvetoon,
sa saakka oli France täydellä ta­jullaan,
aina silloin tällöin lyhyes­ti
puhellen kuolinvuoteensa ääressä
olevien ystäväirisä kanssa.
Anatole France oli vainajan kir­jailija
nimi. Hänen oikea nimensä
oli Jacques" Anatole Thibault ja oli
hän syntynyt Pariisissa huhtikuun
16 päivänä v. 1844. Hänen isähsä
Stanislaus <k>llegess& Hän oli Rans-kan
kunnialegiönan ja' Bianskan
Akademian jäsen. Vuonna '1921
annettiin hänelle" Nobelin kirjalli­suuspalkinto,
jolloin hän matkusti
Tukholmaan perimään palkintoaan.
Vuonna 1920, siis 76 vuotiaana,
meni France naimisiin neiti Emma
La Prevotten^kanssa, joka oli 40
vuotta häntä nuorempi. Tällöin
kirjailija sanoi, että "hän alkaa
elämänsä uudestaan."
• Kirjailijana on France ollut kym­meniä
vuosia tunöustettuna voitta­mattomaksi
alallaan. Kun hän vii­me
huhtikuussa vietti 80 syntymä­päiväänsä,
tervehdittiin kautta koko
sivistyneen maailman : tätä kirjalli­suuden
mestaria; Nyt suree koko
maailma suuren mestarinsa menet-tämistä.
r ' *
että unioon kuuluvien rakennustyö­läisten
on parasta varustautua hy­väksymään
palkanalennuksen.
Calgary, Alta. -—Alfaertan hiili-alueella
ja vihdoinkin yxlroeln saa.
-tu aikaan sopimus viime huhtikuun
alussa, alkaneen lakkotaistelun rat-kaisemiseksi.
Sopimus tulee kui­tenkin
alistettavaksi .Amerikan h i i -
lenkaivajäin AlbejM;an eli 18 :sta p i i -
Tijärjestön jäsenistön yleisäänes-tyksellä
hyväksyttäväksi. , Varmuu­della
ei voida vielä sanoa mitenkä
äänestys sopimuksen suhteen tu-
Jee päättymään. Laajoissa piireissä
pidetään mahdollisena sopimuksen
hyväksymistä.
Sopimuksen-mukaan tullaan h i i -
lenkaivajien palkkoja - vaientamaan
noin 90 sentillä päivää kohti päivä­työssä
ja .$1.17 kontrahtityössä.
Uusi sopimus on laadittu kolmivuo-
; tiseksi. • • ' • v
Lakkotaistelu, , joka julistettiin
palkanalennusta vastaan, tulee siis
kyseessä olevan sopimuksen mu­kaan
päättymään osittain lakkolais­ten
häviöllä.
Ennustaa Veiiäjän hyl­käävän
Englannin
sopimuksen
Lontoo. Westminister XJazette
selittää, että kun Venäjän neuvos­tojen
toimeenpaneva komitea ko­koontuu
ensi keskiviikkona, niin
on : hyvin luultavaa, että se tulee
tuomitsemaan Englannin ja Venä­jän
välisen sopimuksen.
Venäläiset pakolaiset
hiiolestuimisen ai­heena
Pariisi, - T - Ulkomain^ ve­näläiset
pakolaiset; jotka eivät joko
halua tai voi siirtyä takaisin Ve­näjälle,
ovat pitkän aikaa olleet
vakavana huolestumisen' aiheena.
Koko maailmäWa on näitä pako­laisia
kaikkiaan noin kaksi miljoo.
naa, siitä yksistään Ranskassa 300,-
000: Herriotin nimittämä komitea,
jonka tehtävänä on keinojen löytä­minen.
Venäjän j a Ranskan välisten
suhteiden uudistamiseksi, on ehdot­tanut-,
että , nämä pakolaiset h}rväk-syttäisiin
Ranskan kan-salaisiksi.
Vuonna. 1831 saapui Ranskaan pal­jon
puolalaisia j a niistä on tuUut
oivallisia kaVisalaisia, selittää komi­tea,
puolustaessaan ehdotustaan.
Niille, jotka voivat palata Venäjäl­le,
tullaan,> vaatimaan amnestia..
Kaikkien pikku ententemaiden,- jois­sa
myös <ai' paljon venäläisiä pako.
laisia, odotetaan tulevan seuraa­maan
Ranskan esimerkkiä.
Amerikassa on miljoo;
nia lukutaidottomia
Amerikalaisen "League of Wom-
«n Voters" (Naisäänestäjäin liitto)
järjestön presidentti^ Miss Belie
Shenrin, ilmoittaa väestötilastojen
perusteella' tekeini^nsa laskelmien
osoittavan, että Yhdysvalloissa on
4,300,000 äänestys)3.9Bä olevaa kan­salaista,
jotka eivät omaa lukutai­toa.
Lisäksi mainitsee . hän, etta
tässä maailman mallikelpoisinmiak-
«i kuulutetussa' kansanvallan maas­sa
ainoastaan 49 prosenttia äänes-tyskelpoisista
kansalaisista katsoivat
velvollisuudekseen käydä vaaliuur­nalle
V. 1920.
"Jokaisessa vaalissa", hän {au-sua,
"tuovat:; puohieiden vaaliko­neistot
vaalipaikalle: kontrolloiman­pa
lukutaidottomat äänestäjät. Si-
•^istyneemmät ' äänestäjät, joiden
ääniä ei ole niin helppo määrätä
sinne tai tänne, istuvat sitävastoin
välinpitämättöminä: "Isyijässä välifr-
^ ä t t ä lainkaan mitä merkitsisi,
jos kaikki äänestäisivät."
Gasolinia jo 17 sentfflä
Canadassakin
Kitchener, Ont. — Kahdella täs-kaupungissa
ffljaitsevaJlak gaso-
Inniascmalla myydään gasoUiniÄ nyt
17 sentillä gaUoona. - Hinnan alen-nns
on seoracuksena täällä j o i ^n
JJkaa käynnissä, olleesta Tuntatais-tehsta.
Tolsilla asemilla myydään
«asoBinik 1»—22 aenfaBä galloo-'
na. Korkeinroana^^
Pdtokanan metsästys-säännöstelyjä
Fort William, Ont. —• Peltoka-nan
metsästjrksen aikana, joka ai
kaa lokakuun 15 päivänä ja päät­tyy
lokakuun 26 päiväns, ei yksi­kään
henkilö saa ampua useampaa
kun kymmenen lintua. Peltokanan
inetsästysaika on tavallisesti kestä­nyt^
36 päivää, mutta sitä on pa­kotettu
lyhentämään sen - tähden kun
ne ovat käyneet kovin vähiin tääl­lä.
'5 '
Henkilökohtaiset kos-totoimenpiteet
hui­pussaan
Niagara Falls, Ont. — Italialai­sella
kaupunginosalla räjähti pommi
aikuseen sunnuntaiaamuna' Tony
White asunnon ulkopuolella, teh­den
huomattavaa vahinkoa hänen
sekä naapurinsa huoneelle. Teon
lasketaan johtuvan .niistä henkilö,
kohtaisista kostotoimenpiteistä, Jot-'
ka ovat suuressa vallassa täällä ita­lialaisten
keskuudessa.
Räjähdyksen aiheettamana puolet
Whiten asunnon perustuksista jou­tui
paikoiltaan, ja kaikki^ akkunat
särkyivät, mutta vaikka huoneessa
oli räjähdyksen tapahtuessa sisällä
yksitoista hen^dlöä niin kukaan
heistä ei loukkaantunut,
myöskin kaikki akkunut ja sen pe-
Naapurin huoneessa särkyivät
rustus kärsi huomattavaa tuhoa-
Räjähdyksen jälkeen ei^ kukaan vä­hään
aikaan uskaltanut mennä nios
sillä he pelkäsivät kuulainkin mah­dollisesti
siellä sinkoilevan.
Sotilaita vapautetaan
' Ranskassa
Pariisi. — Viisikymmentä pro­senttia
vuoden 1923 ikäluokasta,
mikä muodostaa Ranskan armeijan
selkärangan, tullaan vapauttamaan
sotapalveluksesta ensi kuun kulues­sa.
Niin sanottuihin "kotijoukkoi­hin"
kuuluvat sotilaat vapautetaan
marraskuun 7 p:nä jav Ruhrin ja
Reininmaan valtausalueiUa olevat
joukot lokakuun 31 pmä."
Tämän joukkojen vähennyksen
kautta vähentyy Ranskan armeijan
mieslukukin, ainakin toistaiseksi, a l ­le
500,000, vakuuttavat sotilaseks-pertit.
Lontoo. — Loortdi Ernest Hamil­ton
Englannin, fascistijärjestön puo­lesta
antamassa manifestissaan ju-listaa,
että englantilaisten on otet­tava
huomioonsa, *että fascismi on
ottanut pysyväisen- paikkansa Eng­lannin
valtiollisessa «lämässä. Ma­nifestissa
avoimesti sanotaan, että
fascistien tarkotuksena ön ennen
kaikkea taistella punaisia vastaan,
"jotka pyrkivät kukistamaan Eng­lannin
valtakunnan." Julistuksessa
samalla huomautetaan, että fascisti-järjestö*
on jo täydessä toiminnas­sa
useissa vaalipiireissä ja on vai.
mis tekemään kaikkialla voitavansa
vanhan järjestelmän puolesta.
, ^ — .'O.. • . '
Amerikan autoteolli­suus
suurienimoista
Ranskan hallituksen
työläisten palkka-rettelöt
Pariisi. — Ministeristö on äsket­täin
tehnyt päätöksen, jonka mu,
kaan 20,000 hallituksen siviilipal-veluksessa
olevaa työläistä tullaan
erottamaan toimestaan.
Hallitus' on työläisilleen tarjon-nut
maiksettavaksl 5,€Ö0 frangin
pohjapalkkaa vuodessa, mutta työ.
Iäiset ovat muistuttaneet Herrjotil-le,
että hän on aikaisemmin luvan­nut
kannattaa 6,000 frangin pienin*
tä vuosipalkkaa ja edelleen, työläi­set
ovat uhanneet lakkoutua jos
tarpeellista vaatimuksiensa toteut­tamiseksi.
Walesin prinssi teuras-tuskuninkaan
vie­raana
Washington. — Työläiset Yhdys­valtain
moottoriteollisuudessa tuot.
tivat vuoden 1923 ajalla $607,173,-
103 voittoina 351 moottoriyhtiölle,
kauppadepartemeritin julkaisemien
tilastojen mukaan, y Samalla aikaa
työläiset itse saivat keskimääräise­nä
palkkana vuoijelta $1,685. V.
1921 he tuottivat paaseilleen voitr
toja $341,368,712 ja^sälvat palkak­seen
$1,545. Teiitailijain voitto
oli 50 prosenttia Buurempl kuin
työläisille yhteensä' maksetut pal­kat.
• •
351 tehtaasta 1923 sijaitsi 54
Michiganissa, 4<l Ohiossa, 32 Illinoi­sissa,
30 Indianassa, 30 New Yor­kissa,
28 Californiassa, 26 Pennsyl­vaniassa,
20 Wlsconsinlssa 14 Mas^
sachusettaissa, IL Missourissa, 9
New Jerseyssä, Minnesotassa, 4
Iowas.sa, Connecticutissa, Texa­sissa
ja Washingtonis3a, ja jälellä
olevat 24 muissa 13 valtiossa ja
District of Columbiassa. Tähän ra­porttiin
eivät sisälly 'sellaiset teh­taat,
joiden tuotanto on ollut $5,-
000 pienempi.
Lake Forest, III. —• Englannin
kruununperillinen, Walesin prinssi
poikkesi Chicagossa matkallaan
Winnipegistä Duluthin kautta itään
käsin. Täällä oli prinssiä vastaan­ottamassa
lihatrustin huomatuitnpla
johtomiehiä Louis F. Swift, joka
valitun tuttavapiirin kanssa kestitsi
kruununperillistäkotonaan ja sitten
teki vjerailumatkan prinssin kanssa
suuriin . teurastamoihinsa ja lihan-pakkauslaitoksiinsa
Chicagon laita­kaupungilla.
Prinssi matkustaa yli­määräisellä
junallaan. Täältä on
hänen määrä mennä suoraan Ot­tavinaan^
josta prinssi lähipäivinä
lähtee paluumatkalleen Englantiin.
Puhetta venäläisten ti­manttien
myynnistä
Berlin. — Täällä ilmestyvä ve
näläinen sanomalehti Ritl tietää
kertoa, että neuvostohallituksen lä
hettiläs Krestinsky on saanut teh­täväkseen
myydä 330, paunaa Ve­näjän
vallankumouksen aikana neu
vostohJallitukseh takavarikoimia t i ­mantteja
New Yorkissa, P'ariisi88tt
ja Lontoossa olevien agenttien kaut­ta.
Rul iselostaa, että neuvostohal.
lituksen hallussa on niin paljon t i ­mantteja,
• että ellei niitä' myydä
erikoisilla alennuksilla, ottaa niiden
myytninen vuosikymmenen.
Neuvosto-Venäjän ja Kiinan suhteet
EoglaiiDin lyMepoloe
vaaStaistelun areenaDa
Lontoo. — Englannin vaalit on
nyt lopullisesti päätetty toimitetta­vaksi
lokakuun 29 päivänä. Vaali­taistelu
on jo täydessä käynnissä.
Taistelua käydään kolmella eri *rin-
Umalla", sillä johtavat puolueet,
konservatiivien puolue, liberaalit ja
työväenpuolue hyökkäävät ankarajtl
toisiaan vastaan omilla ohjelmillaan.
Kuitenkin on huomattavissa yst-l-vällisiä
piirteitä liberaalien ja kon­servatiivien
välillä työväenpuoluet­ta
vastaan, jonka ne aikovat saada
seuraavissa vaaleissa syrjäytetyksi
siitä jo verrattain vaikutusvaltaises­ta
asemasta, mihinkä SO viimovaa.
leissa pääsi. Työväenpuolueen kes­kuudessa
katsotaan kuitenkin lu)t-tamuksella
tulevaisuuteen ja ovatpa
eräät puolueen johtavat henkilöt,
niiden joukossa Lansbury, Ilmotta-neet
olevansa melkein vannoja, et-tä
hallituksen muodostaminen vaa­lien
jälkeen lankeaa uudelleen työ­väenpuolueelle,
t
Työväenpuolueen äuncnknnnaf^a-ja
Daily Herald lausuu hallitukien
kukistumisen johdosta: "Uskottc-lut
j a teeskentelyt ovat nyt lakais­tu
syrjään. Työväenpuolue on,van.
takkain taantumuksellisen yhtymän
kanssa. Tämä on suoraa taistelua,
jota mc olemme toivoneet j a puolue
käy siihen luottamuksin. Campbel­lin
juttu ja Venäjän sopimus elvJU
ole todellisia kysymyksiä. Todel­lisia
kysymyksiä ovat koko lyö-vöenpuoluecn
ohjelma, uusi yhteis­kunnallinen
järjestyä vanhaa vtts-taan,
työläisten edut rikkaitcn etu­ja
vastaan, eosialisml kapitalismia
vastaan.** . f
Lokakuun lopussa toimitettavat
vaalit ovat jo kolmannet kolmen
vuoden ajalla, ja Työväenpuolueen
ainoana vaikeutena niissä tuntua
olevan varojen puute* Jokavuotir
set vaalit ovat kallista lystiä k a i .
Idllekln, joten sekin seikka saat­taa
kehottaa kokoomushallituksea
muodostamiseen, jos kuten niyttääi
mikään puolue ei «aa ehdotonti
enemmistöä alahuoneeseen. i
Uuden parlamentin odotetaan ko-koontuvan
marraskuun 18 p. Jot
Työväenpuolue kärsii huomattava»»
vaalitappion, saattaa pääministeri
MacDonald erota Jo ennen, mutta >:
todennäköisempää on se, että työ­väki
tulee saamaan useita edustaja­paikkoja
lisää ja että MacDonald
tulee esiintymään päämlnlstcrint ^
uuden pariamontin edessä ja, Joa i
konsertatilvit ja liberaalit «ivat
muodosta kokoomushallitusta, Jär- -
jestämään uuden työväcnballituk- : '
sen.
Kun "työväenhallituksen proku­raattori
Patrick Hastlngs, joka an->v
toi porvaripuolueille TnuodolHBen?!
moittimisaiheen peruuttamalla Lot)-!,
toon oikeusviranomaisien nostaman
kapinakantcon kommunlBtiBon Wor^ i
kors' Wcekly*n toimittajaai Camp;
belliU vastaan, saapui Työväcnpuö^/
luoen edustajakokoukseen, nousivat
cdustajaV seisomaan ja innokkaasti '
lauloivat "Punalipun."
J . R. Clynca, Työväenpuolueen
johtomies, selitti puoluokokoukseua, (
että hallitus olisi vielä voinut pysyft I
pystyssä Joitakin viikkoja, Jos: se v
olisi antanut nöyryyttää itacUän hy­väksymällä
liberaalien "tutkimus- )
esityksen" Campbellin jutussa. Sel­laisesta
mcncttclystU oi kuitenkaan;'
olisi ollut mitään hyötyä -työväel- ,
le, vaan olisi se ollut omiaan teke-<
mUän vastustajat vielä vaatlvaisenu
miksi.'
.---^•.JM
Salaliitto Idinalaisten tälliin
maalian tuoDiiseksi paljastinlt
Wienin lakkolaiset
voittavat
Päiviuä on ollut 25 senttiä gallbo^
aa.
Kuten aiemmin on kerrottu, puh­kesi,
joku aika sitten vieiiiläisissä
kultasepänliikkeissä lakko, kun ei­vät
työnantajat suostuneet työläis­ten
palkankornitusvaatimuksiin. —
Neuvottelut eivät ole johtaneet mi­hinkään
jonkkotyosopimukseen, sil­lä
liikkeenharjoittajat ovat väittä­neet,
ettei palkkoja voida koroittaa,
koska sSioin täjrtyisi sulkea koko­naan
liikkeet. Tämä väite 6i kui­tenkaan
pidä paikkaansa, koska nyt­temmin
on 27 liikettä 60:stä suos-tunnt
. esitettjihin palkankorotus­vaatimuksiin,^
ja työt ovat niissä jo
täydessä käynnissä.
Jättiläis Zeppelin! mat­kalla
yli Atlaimin
Berlin. — Saksassa Yhdysvalloil­le
rakennettu jättiläis ZeppeKini on
lähtenyt lentomatkalle yli Atlannin
Amerikaam Ilmalaivalla on tehty
laajakantoisia kokeita viime päfvi-näj
jotka osotttvat sen olevan niin
täydellisen; että sillä voitiin luot­tamuksella
lähteä täOe pitkälle i l -
mataipaleelle. AUnnnatkallaan koL
M Isan 90>^mailin nopeudella tan-nissa.
vaikka v sääsnhteet eivät > Ol­letkaan
matkalle ednlliset
Puhuessaan äsken Leningradissa
Kiinan nykyisestä tilanteesta ja
Neuvosto-Venäjän suhteista Kiinaan
lausui Neuvostoliiton Kansankomi-saarien
varapuheenjohtaja tov. Ka-menjev
m. m. seuraavaa:
Voimme rohkeasti sanoa, että Eu-ropassa
tällä kertaa ei yksikään ra­joillamme
seisova kapitalistinen koi­ra
uskalla meille haukahtaa. Mutta
katsotaanpa itäiselle rajalle. Te
kaikki tietysti jännityksellä seuraat­te
Kiinan tapahtumia. Mitä siellä
tapahtuu? Koko laaja Itä on uudes-tisyntymistilassa,
demokratisoituu,
taistelee feodalismin jätteitä vas­taan,
kansallisen, riippumattomuu­den,
oman talouden puolesta, vapa­utuakseen
imperialistisen kapitalis­min
sorron alta.
Samoin XIX vuosisadalla kaikki
kansalliset liikkeet tapahtuivat
Ranskan suuren yallankumouks^n esi­merkin
mukaan niin myös njrt herää­vä
monimiljoonainen lltä: Kiina, In­tia,
Afganistani ja Turkki kulkee
— ja ei voikaan muuten kulkea —•
Neuvostoliiton punaisen tähden joh­tamana.
Meihin turvaten he kykene­vät
taistelemaan imperialismia vas­taan;
meihin nojaten he pystyvät
poistamaan maastaan feodalismin
jätteet ja pystyttämään demokraa-tisen
hallituksen,.joka vastaa heidän
nykyistä kehitysastettaan. Me o-lemme
tekemisissä Kiinassa 400. ja
Intiassa 300 miljoonaisen väestön
kanssa^ joka on äskettäin astunut
historian n ä y t t ä m ö l l e ja jo­ka
voi tämän tehdä vain meidän a-vullamme
ja lukemana'ja ainoas­taan
siinä määrin, missä me Idvi-,
muurina pystymme sitä selän takaa
suojaamaan ja turvaamaan.-
On selvää, etteivät kansainväliset
imperialistit voi sietää Idän herää­mistä,
joka tapahtuu meidän joh­dollamme,
sillä he tietävät tämän
kautta kadottavansa suuret siirto­maat,
menettävänsä tilaisuuden meL
kein ifanmseen orjain työvoiman
käyttöön ja kadottavansa suuret
markkinat tuotteilleen ja tavaroil­leen,
joita eivät Enropassa saa kau­paksi.
Kiinan interventsioonia on
jo kauvan valmisteltu, mutta syyn
siihen saivat kapitalistit vasta sen
jälkeen, kun Kiina oli tehnyt sopi­muksen
Neuvostoliiton kanssa; Tä
mä sopimuksen allekirjoittaminen
se pakoitti imperialistit aloittamaan
intervensioonlnsa juuri tällä hetkel-lä.
Englannin panssarilaivat, jotka
seisovat Kiinan vesillä, englantilai­set
tykit, jotka pommittavat Shang-haita
ja Kantonia ovat suunnatut
ei ainoastaan Kiinan demokraattista
hallitusmuotoa vastaan, joka Sun-
Jat-Senin johtamana taistelee ulko­laista
imperialismia vastaan, vaan
ne ovat suunnatut myös sitä sopi­musta
vastaan, jonka me joku viik­ko
sitten teimme Kiinan kanssa.
Kansallis-demokraattisen liikkeen
johdossa seisoo Go.min-dan-puolu-een
johtaja Sun-Jat-Sen. Nämä ei­vät
ole kommunisteja,; vaan vallan­kumouksellisia
demokraatteja, jot­ka
taistelevat Kiinan yhdistymisen
puolesta, tasavaltaisen hallitusmuo­don
ja riippumattomuuden puolesta
imperialistista pääomaa vastaan. He
taistelevat' lukemattomia militariis-min
palveluksessa olevia kenraa­leja
vastaan, jotka saavat palkkan.
sa joko Japanilta,Englannilta tai A -
merikalta. He olemme joutuneet
myöskin tekemisiin yhden tällaisen
kenraalin, Tshan-^Zso-Lfnln (Mantsh-hurian
sotaherran) kanssa, joka on
omavaltaisesti tunkeutunut Mugde-niin.
• /
Me allekirjoitimme Kiinan kans­sa
sopimuksen Itä-Kiinan rautatien
luovuttamisesta meille.
Te ehkä muistatte lukeneenne sa­nomalehdistä,
että ennen sopimuk­sen
allekirjoittamista meidän oli
käytävä kiivasta taistelua ranskalai­sia
imi>eriali8teja vastaanV sillä he
koettivat «stää Kiinan hallitusta a l ­lekirjoittamasta
tätä sopimusta. He
laskivat rautatien meille luovutta­misen
taottavan heille suuria tappi­oita.
Ja siinä he olivatkin oikeassa.
Mutta. Kiinan haUitos oU kyUiksi
miehekäs vastustaakseen ^tätä väliin­tuloa
Ja se aDekiiJoitK sopimuksen
tämän rantatien ItKrmttamisesta
meidän käytettäväksemme. Siihen
saakka oli tämä rautatie japanilai
siin turvaantuneiden yalkokaartl-laisjättciden
hallussa. Samalla het.
kellä, kun meidän piti ottaa hai
tuumme tämä yli .puolitoistatuhatta
virstaa pitkä rataosa, joka • kulkee
pitkin raja-aluetta, kävikin ilmi, et­tä
kenraalikuvernööri maakunnassa,
jonka halki tämä rautatie kulkee.ei
tahtonutkaan tunnustaa P'€kingin
halhtiiksen määräyksiä, mutta sen­sijaan
nöjnrästi noudattaa kaikkia
Japanin lähettämiä käskyjä. Ja kos­ka
hän oli Japanista saanut määrä­yksen
olla hyväksymättä Pekingin
hallituksen kanssamme tekemää so­pimusta,
niin hän ase kädessä seisoo
vastassamme ja estää sopimuksen
toteuttamista.
Tällaisia kenraaleja on^ monessa
Kiinan maakunnassa, ja ovat he
kaikki ostettavissa ja nöyrästi tot.
televat sen, määräyksiä. Joka tarjo­aa
heille palveluksestaan korkeam­man
maksun. Kaikkia tällaisia ken
raaleja vastassa seisoo Sun-Jat-Sen-in
hallitus, joka on vallannut Kan­tonin
maakunnan, ja Joka ajaa ta.
kaa kansallisdemokraattista hialli-tusmuotoa
ja tämän takia mirötä-tuntoisesti
suhtautuu meihin.; Tä­män
takia Englanti viipymättä nos­ti
Kantonin kauppiaat kapinaan Sun
Jat-Senin hallitusta vastaan Ja tä­män
jälkeen johti tapahtumia kaik­kien
historian sääntöjen mukaan:
Kun Kantonin kauppiaat nousevat
kapinaan j a Sun-Jat-Sen alkooVeen
kukistaa, ilmoittaa Englannin kon­suli
"Odottakaahan vähän, eivät­hän
vain laukausten vaihdosta Jou-du
kärsimään englantilaisten edut?"
Hän lähettää sähkösanoman Mac-ronaldille,
Jossa ilmoittaa, että K i i ­nassa
on kansalaissota, eikä. voi vas-tata
Englannin kansalaisten turval­lisuudesta.
Vastaukseksi täliän saa­pua
englantilainen miinavene. Mut­ta
Amerikakaan ei halua Jäädä Jä-lelle
Englannista Ja Japani seuraa
myös esimerkldä. Nyt on tilanne ke­hittynyt^
sellaiseksi, että emme voi
ollenkaan sanoa, miten tämä yhteen,
törmäys päät^.
Victoria, B. C. — Täällä on pal­jastettu
sellainen Joukkue, jonka
tarkotuksena uskotaan olevan koet­taa
hankkia tilaisuus suurelle mää­rälle
kiinalaisia päästä tähän maa­han
vastoin siirtolaisuuslakeja. Ca­nadan
hallitus on ryhtynyt toimen­piteisiin
vangitakseen ja myöhem­min
karkottaakscen noin kaksitoista
kiinalaista, Joita syytetään siitä, et­tä
ovat yrittäneet päästä täällä
maihin väärillä ja petollisilla todis.
teillä.
Noiden väärennettyjen passien Ja
muiden asiakirjain myynnillä har-jotctaan
tukkukauppaa tiedottomi­en
kiinalaisten kulien keskuudessa,
mikäli on selville käynyt toimeen­pannuista
tutkimuksista. Jotka sit­ten
lopullisesti ovat Johtaneet asian
käsittelyn paikallisen oikeuden kä-'
siteltäväksl. Niiden henkilöiden.
Jotka harj ottavat asiakirjain myyn- i
tiä Kiinassa, uskotaan olevan liitoa-sa
täkäläisten rikkaiden kiinolals*
ten kanssa.
J . B. Cloarihuc, Joka esiintyr ]
syyttäjänä Canadan hallituksen puo<:$
Icsta tässä asiassa, on selittänyt,
että kiinalaiselle Joka lähtee tästä
maasta Kiinaon annetaan pikkancnv^
lappu. Jonka nUyttämäM hänellä on
oikeus päästä Jälleen maihin Cm-nadassa.
,^
Tuollaisten vääräin lappujen '.
kauppa paljastui siten kun huomat­tava
määrä maihin saapuvia klica-
'laisia esittivät sellaisia lappuia.Jot^;:
ka olivat ilmeisesti väär4)nnpt;yjä.
i
Salaperäisiä ilmiöitä Hannltonissa
Hamilton, Ont. — Tuleeko Klu
-Klux Klan ulotuttamaan toiminutin­sa
myöskin Hamiltoniin? Poli.sit
tekevät tutkimuksia siitä salaperäi­sestä
asiasta. Jonka heille ilmottl
valtuuston Jäsen Jack Sherring.
Viime lauantal.iltana vähän en-nen
puolenyön, Walnut ja Fergu­son
katujen välissä, mäenrinteessä
syttyi yhtäkkiä tuleen 16 jalan kor­kuinen,
risti. Valtuusmies Sherring,
jolle asiasta ilmotettiin, kiirehti he­ti
raäenlaltaan autollaan. Siellä
hän näkikin tulen loimuavan, Joka
jo siihen aikaan voitiin nähdä pit­kän
matkan päähän J a Jota sen täh­den
kokoontui katsomaan suuri ih­misjoukko.
Ristiä rakentaessa oU
käytetty kaasuputkia, Ja oli se verr
hottuna öljyisellä puuvilla.
Tämä ei olekaan ensimäistä ker.
taa kun tällaista ön täällä tapahtu­nut
Viranomaiset ovat kykenem^^t-tömiä
selittämään tällaisten ilmiöi­den
laatua. Ja vaikkakin suuri
joukko i h m i ^ oU ristin palamista
katsomassa, niin. koleaan ei voinut
antaa poliiseille srfnkäiolaists se-lostnsts
sen soitteen,' /
Amerikan pääoman
virtaus Europaan
Berlin. — Jjunchcnista saapuneen
tjedorv mukaan ovat amerikalaisen;
Varbor-ryhmän Ja Reinin-—Mainin
—Tonavan kanavaa suunnittelevan
yhtiön väliset neuvottelut Johtaneet {
siihen, että amerikalai nen rahamaa­ilma
on ilmoittanut olevansa vai-;
mis avustamaan Icanavasuunnitel-maa
laajassa mittakaavassa.
o
Ruotsissa vähän lyöt*
tömyyttä
Tukholma. — - ' Työttömyyskomia-sionin
Julkaisemien tilastojen - mu-kaan
oli Ruotsissa elokuun 1 p :nä ^
ainoastaan 4,7€0 työtöntä. Heinä­kuun
1 p:nä oli työttömien lukoi-lyöttämyys
Puolafi^ii
lisääntyy ,
Varsova. — TySttamyj!» Poolaa.
ia on säännöllisesti IMänlynys tä­män
kesän aikana. TooJbofaioQ 10
p:nä oli relds^eia&ijea tjrSttomi-en
lako S7,940 Ja heinälcotts-lo^ia*
sa oli se 143,657. . r /
mm
m