Vapaus, June 28, 1952

              Mi
H
Sivu2 Lauantaina, kesäkuun 28 p. -r- Saturday^June 28,^^952
''IBSE&fEVBI';'''^ Xodependent Labor
OiBBa 4tf gfanteli Canadian». Es^
tafiUabed 27o7. e, i s n . Anthorized
ceoittid dass loafl fe7 tbe Fost
01060 f^partnxent, ottava, pob-
BSlted tlfflce vedchr: Toesdays.
: XbtnsdajD ajid Satuxdas» Vapaus
gpbltBlitng CcMgaiqr LUL, ttt lOO^iQg
EäB e&, W« Bndlmzy, Ont, Canada.
TeJcpbones: soslnesai Office 4'42M.
Bdftorlal Office 4-4285. SOsager
B. Suksi. Edltor W.£kltmd. Mafltng
address Box (0. Sudtniry, Ontai^.-
Advertlsing rates opon appUcatloa
Tranalatlon free c l chaige.
TILAVSBXNNAT:
Canada^sa: l vk. 7JOO 6 kk. 8.75
3 kk, ZSi
-Khdysvandesa: 1 vk. 8JOO 6 kk, 4;30
euontessa; } vk. aSO 6 kk. 475
1^ Uusi provokatio Koreassa
. K ' ' ^miikosta tiedoitettiin iiyvin kerskailevalla tavalla, että yhdys-valtalaiset
ilmavoimat olivat maanantaina suorittaneet SOO lentokor,
''neen voimalla provosoivan hyökkäyksen Korean ja Kiinan rajalta
" olevia suuria sähkölaitteita vastaan, jotka Korean lisäksi antayat
^iköä myös Manchurian teollisuuslaitoksille.
^ "Se oli Korean sodan suurin pommitus" julistettiin AP; n Seolin '
-uutisessa juhannuksena. Samassa yhteydessä AP: n tiedonannossa
? selostettiin, että japanilaiset sanomalehdet ilmaisivat heti huolestu­neisuutensa
tästä "painostustarkoituksessa'' tehdystä pommituksesta.
iEdellisenä päivänä (kesäk. 23) Xev York Times sanoi, että tä­mä
voiinalaitteidenpommitusy Josta amerikkalaiset k
: bän asti pidättyneet, edustaa päätöstä Vkov
f. vautumisesta. Ja VK:n päämajasta valittamassaan uutistiedossa New
.York Times kertoi, että YK:n viranomaiset eivät halua puhua mi­tään
tästä reittauksesta.
(Mutta muut puhuivat. Kaikkialla maailmassa käsitettiin heti,
että kiinalaisten voimalaitosten joukkomittainen ja ilmeisesti provo-
; katiötnainen pommitus voi aiheuttaa kauaskantoisia ja vakavia seu­rauksia.
Niinpä sitten nähtiin, että Britannian entisen laborhallituk-sen
oikeistolainen pääministeri Attlee ja hänen puolueensa rauhan­oppositio
v että
hallitus esittää tämän kysymyksen keskustelun alaiseksi. Selvää myös
oIi| että pääministeri Churchill oli alusta pitäen puolustusasemissa
ja antoi vastahakoisesti siunauksensa tälIe_iptovQkatiolIe, Asia- ja
;Ttapahtumajärjestyksen~ kannalta katsoen on mielenkiintoista ja tär­keätä
todeta, että tiistaina Churchill sanoi, ettei Britannian hallitus
oUut etukäteen tietoinen -'liittolaisensa^' Yhdysvaltain"»kenraalienjär-
. iestämästä pommitUsprövokatiosta.
^ ; Tämän jälkeen, tiistaina, Yhdysvaltain puolustussihteeri Lovett
kertor*:~maantnalIe, että k.o. pommituksen oli järjestänyt Yhdysval-
;tain asev Mr. -Lovett viittasi kintaalla YKrhort
selittäen "itseltään sehrähä" asiana, etta tällaisissa asioissa on Yh--
dyä^tain ylipäällystöh sana laki ja oikeus.> Täysin tietoisena maail^
mau yteisen mielipiteen painostuksesta mr. «Lovett hätääntyi kuiten­kin
ja tämä tapahtui tiistaina^^—^
ounastelemaan, että hän otaksuu ."liittolaisille" tiedoitetun tämän
ponlmltaspäätöksen teosta.
. T^tä huolimatta Britannian ulkoministeri Eden sanoi keskiviik­kona-
alahuoneen istunnossa.; että Britannian toryhallitusta ei ole vain
pidetty tietämättömänä tästä pommitussuunnitelpasta, vaan että hä­nen
hallituksensa pahoittelee sitä, kun tällainen provokatio tehtiin. .
Tätä kirjoittaessa ei ole vielä tietoa tämän pommituksen jälkiseu­rauksista.
Kaikki merkit viittaavat, että Yhdysvaltain sotaiset ken­raalit
yrittävät epätoivon vimmalla; saadalprpvosoiduksi tilanteen, mis­sä
Korean sota laajenisi Kiinaan ja sitä tietä kautta maailmäm
Selvää kuitenkin on, että tällainen tulella leikkiminen ort äärettö­män
vaarallista, ei vain maailman .rauhalle, vaan myös näille sotai-;
sille kenraaleillekin. Täytyy olla aivauisokean, joka.ei näe kirjoitus-ta
seinällä. Mahdollisesti yhdysvaltalai ja heidän taka-
' naan olevat sotarvetehtailijat laskevat, että sodan, syttyessä saadaan
liittolaismaiden työläisille pakkokuolaimet suuhun. Mutta niin ori
ennenkin laskettu. Tiedetään kuitenkin, että sota on siksi ankara
koulu, että se ajaa ennemmin tai myöhemmin sodan jalkoihin vastoin
tahtoaan joutuneet kansat määrätietoiseen ja peräänantamattoman
taisteluun sodan aloittajia vastaan. Varmaa myös on, että jos ame­rikkalaiset
kenraalit tällaisissa olosuhteissa sodan aloittavat, niin heis­tä
ei ole sotansa lopettajiksi; Sellaisen sodan lopettavat sotaan kyl­lästyneet
ja rauhaa haluavat kansat.
Meidän tiedossamme ei tätä kirjoittaessa ole vielä sekään, onko
Ottawan hallitus esittänyt mitään protesteja tämän pommitusprovö-kation
johdosta. Mutta Canadan ja Yhdysvaltain edut vaativat, että
näille ampumakiihkoisille kenraaleille sanotaan se mikä todellisuu­dessa
tulee myöhemmin tapahtumaan, että jos he yleismaailmallisen
sodan provosoivat, niin vastatkoon yksinään sen seurauksistakin.
Kyspyksiä ja
vastauksia
it *
VANaVVDESELÄKELMSESt
SUOMESSA VIEBAILEUINEN
. KyqiDys: Olen y l i 70 vuoden ikäi­nen
i a saan vanhuudeneläkettä. Voin­ko
mennä käymään Suomessa Ja eaa'.
da siitä huolimatta eläkkeen?
^ ; —- Tilaaja.
, Vastaas: Laki edeUyttää, e t t ä van-huodieneläket^
saapa henkilö voi olla
pois : maasta enintään kolme kuu­kautta
vuodessa Ja siitä huolimatta
saada eläkkeensä lceskejrtyniäi|ä. Jos
teidän suunniteltu vierailunne kestää
enemmän kuin k9lme kuukautta voit
te siitä huolimaita saada eläkkeenne
^un sovitatte vierailunne vuoden kol­meksi
viimeiseksi kuukaudeksi Ja s i tä
auraavan vuoden kolmeksi ensimmäi­seksi
kuukaudeksi. Siten voitte olla
pois maasta kuusi kuukautta yhteen
mittaan Ja siitä huolimatta saada
eläkkeenne.
Mitä muut sanovat
Viime aikoina amerikkalaiset im-;
pcrialistit ovat aktivisoineet hajoifus-toimintaansa
Atlantin valtameren
pohjoisosissa 'Ja Skandinavian maissa.
Pobjois-'Atlantln agrcssUvisen scpi-muksen
nojalla he jatkavat Atlantin;
valtameren pohjoisosassa olevien
saarten miehittämistä Ja laajentavat
sotatukiasemiaan pohjoisessa^ Joku
aika sitten Norjan lehdet kirjoittivat,
e t t ä Islannissa on noussut: maihin
huomattava määrä uusia amerikka-
4aisia sotajoukkoja. ,
Paitsi Euroopan pohjoisvyöhykkeessä
olevien Pobdois-Atlantin liiton aseel­listen
voimien ylipäällikköä amiraa­l
i Brindiä j a hänen esikuntaansa,
jotka määräilevät ;nykyääxi, Norjasr
sa Ja Tanskassa kuin kotonaan, Jo-,
ku afka sitten nimitettiin At}antln
valtanderellä: olevien PohJoIs-^Atlantin
l i i t on merlsotavoimien komentajaksi^
amerikkalainen amiraali MacCor-mlck.
Tehtyään kiertomatkan Skan- aika sitten Pöhjois-Atlantin
dinavian maihin MacCormick julisti, uiton neuvoston lilssalxmin sessiassä
Kirj. X Kiiraiseii
Achesonia kivestää Euroopassa
Kuten on uutistiedoissa kerrottu. Yhdysvaltain valtiosihteeri
(Acheson lensi viikon alussa Eurooppaan lukeakseen lakia ja evanke­liumia
pääasiassa Britannian ja Ranskan ulkoministereille.
Kysymys on tällä kertaa Saksasta tai Länsi-Saksan • erillis-sopi-muksen
ratifioinnista; Kuten tiedetään, Neuvostoliitto ön ehdottanut
Saksan yhdistämistä ja lopullisen rauhansopimuksen kirjoittamista
demokraattisen Saksan kanssa siten, että Saksa saa täydellisen itse­näisyyden
vain sillä ehdolla, ettei se saa liittyä sotaliittoon sen parem­min
"idän" kuin "lännenkään" kanssa.
Yhdysvaltain hallituksen sotaisen kannan mukaan on "lännessä"
pyritty siihen, että Saksa pidettäisiin mahdollisimman kauan jaettuna
ja "liittolaisuuden" nimissä miehitettynä, jotta Länsi-Saksan sota­voimat
ja natsilaiset kenraalit voitaisiin vetää "Euroopan yhdistet-
,tyyn armeijaan" kenraali 'Ridgewayn palvelukseen. ,
Yleisesti tidetään, että Ranskan hallitus, niin musta kuin se po­liittisessa
mielessä onkin, tuntee kansanjoukkojensa painostuksen ja
on sen perusteella vaatinut, että Britannian; Ranskan ja Yhdysval­tain
pitäisi suostua Neuvostoliiton ehdotukseen sikäli, että Saksan on­gelmasta
neuvoteltaisiin uudelleen neljän suurvallan välillä. Julkinen
salaisuus myös on^ että Britannian toryhallitus on tähän asti tukenut
IRanskan hallitusta.
t Tässä tilanteessa, ja huomioonottaen sen, että Yhdysvaltain hal­litus
vaatii^liittolaisiaan ratifioimaan mahdollisimman pikaisesti —
eräitten aikataulujen mukaan viimeistään syys-lokakuun aikana —
Länsi-Saksan kanssa vastoin Postdamin sopimusta allekirjoitetun eril-lisrauhan^
valtiosihteeri Acheson meni nyt Eurooppaan ilmeiisesti siinä
mielessä) että hän panee "niskottelijat" tunnustamaan että isäntä on
sittenkin ^'oikeassa" — jos mielivät saada niitä tai näitä'"avus­tuksia"
Yhdysvalloista.'
Ir Mutta'Achesonin päänvaivana ei ole vain Ranskan ja Britannian
hallitusten ntskottelu. Länsi-Saksan suhteen on avoimesti myönnet­ty,
että kansleri Adenauer ei mitenkään saa valtiopäivillään ratifioi->
duksi tätä erillissopimusta, Jonka mukaaiv Länsi-Saksan pitäisi varata
sotavoimia kenraali Ridgewa3'n armeijaan, ellei löydetä keinoja pe­rustuslaillisten
esteiden kiertämiseen. Ja kaiken lisäksi saatiin tie­tää^
että Adenauerin hallituskin rakoilee. £ i riitä enää se, että Länsi-
Saksan kommunistit, sosialistit, unionistit ja rehelliset porvaritkin
vastustavat tämän erillb-sopimuksen ratifiointia — tämä vastarinta­liike
on levinnyt jo Adenauerin hallitukseen^asti. Viime sunnuntaina
ilmoitettiin, että Adenauerin hallituksen koko Saksan asiain minis­teri
Jakob Kaiser — joka on Itä-Saksan pakolainen ja taatusti peri-
SIEVAX HOMMAA
"YSTÄVIEN- K E S K EN
Bonn. — Euroopan puolustussopl-n^
uksen ratifioinnin' ollessa vielä i l ­massa
niin Pariisissa kuin Bonnissa­kin,
Ranskan Ja Saksan sotilasasialn-tuntijat
ovat Jo tukkanuottasilla.
Entisen Wehnnachtin (natsiarmei-
Jan) kenraalit, Jotlca nyt suunnlttele-
. vat Saksan, asevoimien muodostamis­ta,
esittävät avoimesti tyytymättö-'
myytensä Katiskan Johtoaseman suh­teen
Euroopan armeijassa . . .
Bonnin sotilaalliset suunmttelijat
haluavat rakentaa Saksan uuden ase­voiman
Yhdysvaltain mallin mukaan.
He uskovat,' e t t ä Venäjän mies- Ja
materlaalipaljoutta vastaan: voidaan
sota voittaa: (Joko taas!) vain .
Saksan sota-asiain suunnltelljat ovat
tulleet vakuuttimelksi, että Ranskan
ärhieija on vanhanaikainen Ja kan­kea.
Erikoisesti he huomioivat, että
palkat ovat alhaiset; Ranskan armei­jassa.
Saksan tulevat puolustuslai­toksen
ministerit tuumivat miten he
voivat' saada entisiä ammattisotilaita
(kenraaleja ja heidän laistaan) uuteen
amieljaan hyvätuloisista siviilitoimis-ta;
Jos heidän palkkansa e l saa nousta
Ranskan määrittelemän standardin'
yläpuolelle .' . .
Saksan strateginen suunnitelma
lännen puolustamiseksi Venäjän
hyökkäystä vastaan (!) on< Hitlerin
entisen varusmestarlkenräall Adolf
HeUsingerin* työtä. Heuslnger vastus­taa
! Jyrkästi Ranskan suunnitelmaa
linjan puolustamiseksi . ; . sillä se o l i
Hitlerlh strateginen virhe (f) . . .
— Nicholas Charles. Lontoon
Observer-lehdessä;
•
K U T E N M E K I N OLEMME
AIKAISEMMIN TODENNEET
. . vAneurin Bevan, Sidney Silver­man
( Johtavia laboristeja Britannian
alahuoneessa . — Vapaus) Ja muut
äärimmälsyysmiehet . . . jatkoivat
siitä ja syyttivät että Yhdysvallat
itsepäisesti Ja typerästi p i t k i t t ä ä K o ­rean
sotaa Ja e t t ä ' s i l l ä ' (Yhdysval­loilla)
oli ainakin välillisesti sormet
pelissä sen (Korean «sodan) aloitta-niisessa
. , . — Rejrmond Daniel, New
York Times Servicen Lontoon tieto
kesäkuun 25 pnä.
^Pohjoismaiden neuvoston" muodos­tamisesta,
johon tulisi i kuulumaan
Tanskan, Norjan Ja Ruotsin parla­mentista^
16 edus ta>jaa kustakin Ja 5;
edustajaa Islaimin^ parlamentista.
Suomi kieltäytyi ; o^tlllstumasta : sU-hen.
^'
<VUmevuodew^«a|Taskuunv'alussa
pidettiin fTuldioImassa (Pohjoismai­den
sosialidemokraattisten' puolueiden
Ja olkeistoammattiyhdistysten niin-,
sanotun ryhtelstoimintakomitean"
neuvotteluki^änis. Tässä kokoukses­sa
selosti «Pohjoismaiden "yhteistoi­mintaa'*
eräs "Pohjoismaiden parla-mentia"
perustamisen alkuunpanija.
Tanskan oikeistososialistien johtomies
Hedtoft, jre sama Hedtoft, Joka vuon­na
1949 pääministerinä ollessaan yh-
'teytti Tanskan Pohjois-Atlantin liit­toon.
Suuri lentolaiva
on suorittanut
koelentonsa
Lakehursti N . J . — Maailman suu­r
i n lentolaiva Z P N on sakeasta su­musta
huolimatta suorittanut ensim­mäisen
koelentonsa j a saapunut tän­ne
laivaston Umailuasemalle. Sen
jälkeen se vietiin hattsariin.
Tämän lentolaivan' (Zeppelin tyyp­pisen,
keveämmän kuin llmd) raken­tamiseen
meni Goodyear Aircraft
Co: tehtaalla Akronissa, Ohiossa, a l ­kaa
kaksi vuotta. Se on 3a\ jalkaa
pitkä' Ja 35 Jalkaa korkea Ja pystyy
lentSmaän 70 solmimväiiä (noin 80
mailla) tunnissa.
' Laivaston taholta tiedotetaan, että
tämä uusi N-tyyppl on paljoa ete­vämpi
kuin K-tyyppi, Jota käytettiin
viimeisen maailmansodan aikana yk­sinomaan
vedenalaisten metsästyk­seen.
..•
Suuria tulvatuhoja ,
Australiassa
Sydniey, AnsiraHa.- — Tulva on a i ­heuttanut
uusia suuria': vahinkoja tu­hansien
nellömallien alalla' New
South WaIesisSa samaan aikaan kun
Victorian-valtiossa tulva aUcaa las­kea.
• OE^pävirallisien arvioiden mukaan on
lojlva-alueella • viljasadolle ja karja­laumoille
tullut enemmän kuin $2,-
500.000 vahinko. Nais^ kahdessa
valtiossa on monien tuhansien ollut
palcko paeta^kotoaan. Lähellä For-besta,
INew South Waleslsstf on y l i
2U.00O lammasta joutunut tulvaveden
saartamaksi j a niiden edessä on jo-tenkm
varma kuolema.
e t t ä nyt hänen "Icomennusvaltaansa
kuuluu Atlantin valtameren vyöhyke
kaikkine; rannikkolneen j a kaikkine
sa arinccn Pohjoisnapakin mukaanlu­ettuna".
^
S k a n d i n a ^ l l a on huomattava s i ­jansa-
uuden- sodan lletsojien suun­nitelmissa.
Associated Pressin tieto­toimisto
joku aika sitten tiedoitti, et­t
ä Pohjois-Atlantin alueet, muun
muassa -Grönlanti j a Islanti- muute­taan
räkettlaselden Ja atomlpommit-tajain
tukisem&sl. On tunnettua, et­tä-
nämä taisteluaseet on tarkoitettu
hyökkäystiä eikä puolustusta-varten.
Atlantin valtameren pohjoiapilreihih
rakennetaan radariasemla seka su­kelluslaivojen
Ja amerikkalaisten so-talialvöjen
tukiasemia. Erikoista huo­miota
amerikkalaiset sotilaspiirit
kiinnittävät iNeuvostolittoon rajautu­viin
seutuihin.
Amerikkalaisten j a englantilaisten
imperialistien rikolliset suurmltelmat
edellyttävät ei vain Atlantin valta­meren
saarten, vaan myöskin Tans­kan
j a Norjan alueen käyttämistä so­tatarkoituksiin.
"Atlantin liiton joh­tokunta",
kirjoittaa ruotsalamen
"Stockholms tldningen lehti.; "pitää
pohjoisena sivustana, e l ; v a i n ,Norjaa
j a Tanskka, vaan myöskin puoluee­tonta
hyvin aseistettua Ruotsia.
•Amerllckalaiset imperialistit voi­mistavat
vehkellirään Ruotsissa, vaik- •
kei Ruotsi; kuten tiedetään, viralli-^
sestl osall.stukaan Pohjois-Atlantin
liittoon; Joku älka sitten Ruotsin
ilmavoimien esikimnan päällikkö
kenraalimajuri ;Vestring. ^ Ja;j,<nuut
Ruotsin aseeUisten voimien ed\istajat
kävivät vleräsmatkalla Yhdysvallois­sa.
Ruotsin pääministeri Erlaiuter
ori myöskin käynyt Yhdysvalloissa.
Virallisesti hänet kutsuttiin . 'Rock-lordin
kaupungin lOO-vuotisjuhlaari,
mutta todellisuudessa el kysymys ol-^
lut tavallisista teekutsuista. . Tämä
matka tapahtui samaan aikaan, kun
Ruotsin ihnavoimien esikunnan pääl­likkö
kenraali Vestring ja ilmavoi­mien
muut ylimmät upseerit kävivät
Yhdysvalloissa neuvotteluja Atlantin
liiton edustajain kanssa.
Yhdysvaltojen hallitsevat piirit ei­vät
ole suinkaan suotta voimistaneet
viime aikoina Ruotsin painostusta.
Siellä kasvaa vastarinta amerikka­laisten
sodanlietsomispolitlikalle.
Ruotsin kaukonaköislmmat yhteis-kunnailliset
tolmlheiÄllöt näkevät- A t ­lantin
lUton politiikan tmtnloUlsuu-den,
pyrkivät vläplttötoästl puolueet­tomuuteen
Ja vastustavat sotalilttoi-hm
osallistumista. Mutta Ruotsissa
on sellaisiakin voimia, jotka suim-tautuvat
Atlantin liiton järjestäjien
agresslivlsen tpoUtlikan mukaan.
Ruotsin parlamentissa hiljattain o l ­leessa
väittelyssä oikeistopuolueen
Johtaja Hjalmarsson ehdotti suo­ranaisen
yhteyden aikaansaamista
Ruotsin Ja Pohjois-Atlantin liittoon
osalllstmran Tanskan välillä Tans­kan
j a Ruotsto yhteisen "puolustuk­sen"
Järjestämisessä Tanskalle kuu­luvalla
Bomholmin saarella;
Amerikkalaiset Ja englantilaiset
Imperialistit Ja heidän apurinsa
Skandinavian maissa ovat viime a i ­koina
askaroineet myöskin siihen
suuntaan, e t t ä n i i n sanotun pohjois­maiden
yhteistoiminnan varjossa saa-talsiUi
muodostetuksi Uitto Pohjois-
Atlantin maiden koplaan osallistuvien
ja tähän liittoon kuulumattomien
maiden välillä. On herätetty muun
muassa kysymys Pohjoismaiden yh­teisen
parlamentin (neuvoston) muo­dostamisesta.
Pohjoismaiden eri pääkaupungeissa
hämtustillrit ovät Jo pitkän alkaa
pohtineet aktiivisesti kysymyksiä m i l ­loin
"Pohjoismaiden yhteisöstä", m l l -
lohi "tullimtosta^v ja mUloin taas
"Pohjoismaiden yhteisestä kansalai­suudesta".
Jo monta vuotta on toi­minut
niinsanottu "Pohjoismaiden
parlämenttlliiton • neuvosto".
Joku aika sitten "Pohjoismaiden
parlamenttllllton neuvostossa" pääs--
t i in sopimtikseen siltä, .että pohjois­maiden
hallltidcsille t ^ d S ä n ehdotus
hyväksyttiin päätöksiä. Joiden tar-:
koituksena on sotavalmistelujen voi­mistaminen
Skandinavian maissa.
Näiden päätösten mukaan esimerkik­si
Tanskassa aiotaan rakentaa usei­ta
lentokenttiä. "Politlcan" lehti
kirjoitti tämän Johdosta, e t t ä ilma­voimien
tukiasemien laajentamiseen
Tanskassa on; kolmivuotisessa sota-budjetlssa
myönnetty 130 miljoonaa
kruunua.
Sotatuklasemien rakentamista aio­taan
laajentaa huomattavasti myös-,
kin iNbrjan alueella, varsinkin poh­joisessa,
lähellä Neuvostoliiton rajaa.
Lissabonin kokouksessa päätettiin, et­tä
Norjassa rakennetaan tai laajen­netaan
7 lentokenttää Pohjois-Atlan­tin
liiton ilmavoimia varten Ja vede­t
ä ä n uudet lennätinkaapellt yhteyden
ylläpitämiseksi Norjan. Tanskan ja
Englannin välillä.
Norjan puolustusministeri Langhel-le
sanoi helmikuun lopulla sanoma­lehtimiesten,
konferenssissa, e t t ä vuo­sien
1952—il953 kuluessa rakennetaan
uusi lentokenttä Ryggeen ja laajen­netaan
6 lentokenttää Jarlberglssä.
Listassa. Gardemuenlssa, Erlandetis-sa;
Budessa Ja Bardufossissa.: Näiden
lentokenttfea rakentamiseen käyte­t
ä ä n 246 miljoonaa kruunua.
Uuteen sotaan valmistautumisen
yhteydessä englantilaiset ja amerik­kalaiset
imiteriallstlt lähettävät :lak-kaamatta
ix>hJoismalden satamiin
kaikenlaisia sotavarust§lta.i '^Motgen
b l a d e f ^ e h t l kirjoittaa, että kahden
viime rvuoden aikana on. toista: sataa
laivaa- tuonut Norjaan ^arvt&kaitä
EötatarvUaeita". ;jnidysvallolstai tuo­daan,
paljon sotatarvikkeita, myöskin
Tanskan "satamiin. ' : ,<
Atlantin liiton j ä r j e s t ä j ä t - r - i a m e - :
rikkalalset imperialistit—.eivät v a in
laajenna . sotatuklasemia Skandina­viassa,
vaan .vieläpä vaativat valta-voimalsesti
1 Skandinavian maiden
hallituksia voimistamaan aseistuksen
tuotantKi.:: Norjan parlamentin .val­tionvarain
vallokuiman piflieenjohta-j
a Melsda'lshagen on sanonut että
Norjassa on sodan Jälkeen käytetty
sotatarkoituksiin noin 2,5 miljardia
kruunua: .'^^^^ aika sitten Norjan
hallitus julkaisi useita uusia- pää­töksiä
aseiatäutumismenojen suuren­tamisesta.
. Bsfanerkiksi''vuonna 1352
Norjan parlamentti aikoo käytt'ää so­tavalmisteluihin
noin miljardin kruu­nua.
Hyväksytyssä valtion: tulo- ja
menoarviossa on sellainen huomautus,
e t t ä t ä h ä n summaan ^ei olS otettu
useita anenoja. joilla; on merkitystä
maan puolustukselle".
Sotavalmistelut aiheuttavat suurta
vahinkoa pohjoismaiden' taloudelle,
saattavat työtätekevät vielä suurem­paan
kurjuuteen. Tanskaa: - ulko­maanvelka
oh kasvanut lähes mil­jardilla
kruiimulla sodanedelllseen a i -
^ a n verraten, verot ovat kohoimeet
viisinkertaisesti Ja kulutustavaroiden
hinnat kasvavat jatkuvasti. TShän on
lisättävä, että Tanskassa lasketaan
olevan noin 150,000 rekisteröityä työ­töntä.
•Amerikkalaisten Ja englantilaisten
imperialistien vaarallinen sotaseik-kailupolitiikka
panee ajattelemaan
useita Skandinavian maiden yhteis­kunnallisia
.toimihenkilöitä. Simä
pääministerin K ^ o s e n puhe..Joka
h e r ä t t i laajaa vastakaikua ei vain
pohjamaissa, vaan kaukana niiden
ulkopuolenakin.
. suomen päämlnlsterr sanoi: Tar^
kastellessamme Suomen Ja^^Neuvosr
toäiiton ystävyys-, yhteistyö- : Ja a-vunantosopimitsta
on pidettävä l ä h ­tökohtana
sitä; e t t ä sotilaallisten py-käliensä
- suhteen se ? on alueellisesti
rajoitettu- Kysymys Suomen Ja
Neuvostoliiton sotilaallisesta yhteis-
•työstä;herää, vasta siinä tapauksessa;
Jps: Suomi .'-taikka; Neuvostoliitto Jou­tuu
Suomen; kautta aseellisen Jiyök-^'
isayksen kalaiseksi. iMaantleteellises-t
ä asemasta Johtuu, e t t ä käytänhölli-sesti
katsoen tällainen hyökkäys saat­taa
tapahtua vain Jonkun Suomeen
raijautuvan Skandinavian maan alu­een
kautta. :6iksi olisi Suomen etu­jen
mukaista, sellainen käjrtännössä
toteutettu Ja taattu Skandinavian
maiden puolueettomuus, joka pois­taisi
teoreettisenkin uhkan hyökkä­yksestä
'Neuvostoliiton kimj^uun
Suomen alueen kautta.*
Suomen : pääministerin Kekkosen
puhe synnytti suuttumusta rauhan:
vihollisissa.
Mutta sodanlietsojien vihasta Ja
kiukusta huolimatta: rauhan voimat
pohjolassa kasvavat yhtä mittaa.
Noin' puolitoistamiljoonaa pohjois­maiden
tavallista Ihmistä on sanonut
kannattavansa rauhanliiton solmi­mista;-
Yksistään Suomessa ön M a a ­ilman
Raxihanneuvoston julistuksen
rauhanliiton / solmimisesta viiden
suurvallMi vällUä allekirjoittanut e-nemmän
kuin lWft!M henkeä.
Skandinavian maiden kansat vas­tustavat
y h ä päättävämmin Yhdys­valtojen
monopolien yrityksiä riistää
heiltä kansalUnen riippumattomuu­tensa,
vastustavat amerikkalaisten
uuden sodan sytyttämisen politiik­kaa.
Yhdessä kaikkien maiden rauhan-puoltajien
kanssa demokratian Ja e-dlstyksen
voimat Skandinavian mais­sa
tehostavat taistelua todelliseen y h ­teistoiminnan
aikaansaamiseksi kalk­kien
kansojen kesken ystävyyden j a
SITÄ
KOHTALON HlJOJUtt
Miten' sinä o £ ^ ^
uuden poikaystäväsi sm»,
Ka»sa: Sen Jälkeen kaaSn.
h ä n e n nimensä, missä hän « «
paljonko hän saa palkkaa J
hänen pankkikirjansa, oJen-t
ä n y t kaiken silla tavalla, tnf,
talon sallimus tulee
ai
minusta tulee hänen
tnsinaa
HAEVASANANIEJr
Kukkakauppias: Te siii
puhua kukkien avulla. 2mi
Jos lähetettäisiin pari
suja?
Sulhasmies: Eiköhän puoli
k i n xUttälsi sillä olen
mies. - •
S K A A B I E N KASVASniiali
Kaispunkilaisnainen: Ja aita
vaa buoUa?
Maaseutulainen: Se on
täydessä ^kukassaan.
Kaupuhkllaisnainen: Vaih
Kuinka kauan vielä kest^
kuin sikaarit kypsyvät? ^
P2
länään Työn I
5(5lä lännestä a
ttbdä taivalta ;
Kuulum
Nakinas
suhteessa on hyvin kuvaava Suomen rauhan hijittamlsen pohjalla.
Välimeren voimakenttä
USA:n ja Englannin riita Atlan-tlnlliton
Val:meren-ylipäallikon n i ­mityksestä
Jatkuu kuukauden toisen­sa
Jälkeen taustanaan erilainen kä­sitys
länsimaisen" Vällmeren-strate-.
glan tarkoituksesta: onko:\'älimereni
voimien päätehtävänä läntisten siir­tomaavallan
ylläpitäminen (Englanti)
valko valmistuminen NLn vastaiseen
sotaan (USA).
Millainen o n ' t ä n ä ä n tämä kiistan­alainen
Välimeren alue? Sen poh-jolskaaren
muodostavat eteläeuroop­palaiset
maat:""Francon Espanja, jon­ka
hyväksymistä Atlantinliitop jäse^
nyyteen-Ranska ja Englanti edelleen
ujostelevat, mutta Jonka kansa . U SA
sensijaan on käynyt puolisalaisia neu­votteluita.
Jotka ovat johtaneet l i ­sääntyviin
^doUariluetteloihm fasisti­sen
jäoTJestelmän pönkittämiseksi ja
toiselta: puolen espanjalaisten tuki­kohtain
luovuttamiseen USA :lle; e-delleen
Ranska j a Italia, kaksi talou-
Jordaniassa USA:n Ja Englannin öl-oyetuijen
Vähllä käydyt Valtataistelut,
joissa polititiset murhat Ja vallan-kaappauksetj.
valhtelevat pelisiirtoma
ovat kuvaavia tUanteelle yleensä koko
l ä h i - ja keski-idässä. Egyptin : Ja
F ^ l a n n i n välillä Suezista j a Suda­nista
käydyt neuvottelut ovat joutu­neet
umpikujaan; yleisen mielipiteen
paine. Jonka- tulkiksi kukistettu
Wafd-,puolue, on jälleen noussut, on
estänyt myöskin i kaappausoaaisesti
muodostettua Hilalyn • hallitusta
myöntymästä Englannin esltyksim. Ja
kun vihdoin' on päästy' n i i n pitkälle,
etta Englanti käytännöllisesti kat.r
soen lupaa taiipua Suezin' tyhjentä­miseen,
mutta korvaukseksi vaatii
Egyptiä pidättymään Sudanista, ajaa­k
i n USA salaisesti päinvastaista im-jaa.
. Koko Ranskan pohjols-Afrlk-ka
vihdoin — Tunisia, Algeria, M a ­rokko
— on käj-mistilassa: maalis­kuussa
suoritetulla vallankaappauk-dellislssa
kouristuksissa kamppailevaa sella, jolla caienikin laillinen halli-ent.
suurvaltaa, nyk. XJlQA:n satelliit­tia,
joissa n. kolmanneksen kansasta
käsittävä vasemmisto-oppositio kah­lehtii
amerikkalais johtolslasodanval-mlsteluja;
vihdoin Balkanin maat J u ­goslavia,
Kreikka Ja Turkki, joista
USA on muodostamassa omaa puoli-yksityistä
sateUiittiblokklaan. :
Jos tämä Välimeren eurooppalai­nen
pohjoiskaari pysyy, vain vaivom
poliittisesti koossa, niin sen arabia-lalsvaltiolden
muodostama aaslalais-afrlkkalalnen
eteläkaarl on täydessä
käymistilassa j a uhkaa kalkkia J ä h -
tus vangittiin ja korvattiin Baccou-bhen
qulsllnghallltuksella, ei Ranska
ole voinut rauhoittaa Tunisian kan­sallista
i t s e n ä i ^ s l i i k e t t ä ; levotto­muus
on päinvastoin siirtynyt myös
Algeriaan,, jossa väestön arabialainen
enemmistö vaatii sekin kansalaisoi­keuksia,
j a Marokkoon. Josta n i i n so­tilaallisesti
kuin taloudellisestikin on
muodostumassa U S A : n siirtomaa.
Tilanne Välimeren arabialaisella e-teläkaarella
on lyhyesti t ä m ä : Vanhat
siirtomaavallat (Englanti Ja Ranska
eivät pysty enää vanhoin imperlalistl-mään
otettaan lähi- ja keski-ldän
maihin; koko 150-mlIjoonaisen arabi­maailman
kuohunta on saattanut n l l .
den ylivallan yhä. kestämättömäm-pään
asemaan.": /foistn i^uln nälUä
mailla on USAUa mahdollisuudet
myös "uudenaikaisen" flnanssi-lmpe-riallsmln
harjoittamiseen. Ja niinpä
Tunnustaa omat
valheensa sanoin
ja myös teoin
Tiedolttaessaan viime maanantaii
että; korealaisten ja kiinalaisten «ji ^ Saklnii. — &
vankien "seulominen" aloitetaan, p saasti täällä vi
d^leen. Yhdysvaltain sotavolrf ukana. Käy ai
ylipäällystö myönsi, että puheet i I ätaa melkein
dastatuhannesta sotavangista, joi J ratapihan miehi
eh^ät halua muka palata kotiin, oa I iuh ratapölkky
vaui "arviointia», sillä 45,000 sm ' aseamman vnkc
vankia on vielä "seulomatta". | rintuu
Kaksi, kuukautta kestäneen ti I Vierarto on
ajan jälkeen Kojen sotavankien a | saamesta asti. J
lominen aloitettiin uudelleen nmia i aona oli Aili l
taina ja Pentagonin puheoiä j m opiskelemnss
myönsivät, etta tämä "seulomia I «Ua ivalokuvaiis
keskeytettiin kaksi kuukautta titt f i Nyt 25 pnä
sotavankien protestien johdosta, i aisin Suomeen.
Kojen saarella on noin WIXOsA | mkki tuli tänm
vankia Ja kuten sanottu. Pentas 1 nään permtoa^
tunnusti! että yli toinen puoli | oh mjos
heistä vieläkin "seulomatta". Tk ^ ^.^^ naisten
huolimatta yhdysvaltalaiset isät) , j^ataja Kiitos
neuvottelijat kuuluttivat mahtlpm ? jteua entisistä
sestl varmana "tosiasiana" mu |il ^^^^
malle, että yli toinen puoli sotan i r^x\ä. on my
gelsta kieltäytyy palaamasta koöaf-Lj, p jg,
metätmispyrklmykslä. Syyriassa ja sin hallinta- Ja rlistokeinoin ylläpitä-se
toisaalta kansallisia liikkeitä y l ­lyttäen,
toisaalta Jättiläismäisiä dol­larisi
joltuksla tehden pyrkii päämää^
r ä ä n s ä : lähi- Ja keski-idän yliher­ruuden
siirtämiseen Englannilta ja
Ranskalta itselleen j a samalla koko
tämän alueen muodostamiseen 'NLn
vastaiseksi sotablokiksi. Edellisen t a ­voitteen
on USA eräiden maiden —
kuten Saudi-Arabian — kohdalla saa^
vuttanut,valfckw näkyykin jo merkke­j
ä siitä, että myös arabimaat ovat
oppineet p i t ä m ä ä n öljykaupoissa puo­lensa
; jälkimmäistä tavoitetta vas­taan
haraa sensijaan melkein koko a-rablmaailma.
Eri yhteyksissä — mm.
Tunisian-kysymyksen YK-käsittelyn
yhteydessä — on myös U S A Joutunut
paljastamaan imperialistiset kort­tinsa.
Ja niinpä arabimaiden kansal­linen
liike onkin alkanut yhä enem­män
kääntyä myös t ä t ä "suojelijaa"
vastaan. .
fOushi' piirre tässä valtataistelun
^sotkuisessa vyyhdessä on kiihkokato-llsen.
iFranco-EspanJan astuminen e-s
i in Istemto j s t ä v ä n ä Ja suojelijana:
tämän uuden politiikan ilmauksina
ovat ajkuvuoden kuluessa olleet P a -
ruk-instltuutln perustaminen Madrl-dim,
Marokon sulttaanin vierailu E s -
TANSKA JA NORJA
SOTANEUVOTTELUSSA
0«lo.... r-^ ! Ulkoministeri ^ Lange
pt^lustusmlnisterl Lachelle natks! i
vat viime sunnuntaina Kööpenhaa
naan neuvottelemaan tanskalaist
virkaveljiensä kanssa Atlantin so;
musta koskevista kysymyksistä.
Palkankorotus kannut
timon työläisille
Asteria. — Kesäkuun 22 pn
moltettita, etUä noin 1,500 imiM
motyölälstä on saanut palkanit»
tuksen. Nalstyöläisten palkka nooä
sentrtiä tunnille ja miesten 8-10 so
,tlä. /- • •
LÄHJ(
RAUIIANL
kuin nc tuh
puolilla mai
tamtlavant
maan sitä. A
vänadn sitä
semmc Vap(
rauhan lii kei
lähettää lah)
.MMI - •
OSOITK
panjassa, ulkoministeri Artajonii
bimaissa suorittama rengasmätiä
arabivaltioiden kanssa solmitut "tai
tuurisopimukset". Aikanaan
kolaisten muukalaislegioonien
"kansallisen" diktatuurinsa pystyi
nyt iPranco havittelee ilmeisesti
soUnIn "Islamin miekkaa"
Ja näyttää myös silta, kuin 1JSÄ
talsi hänelle tässä pyrklmyksessäj
kelisa suosittelemalla Espanjaa
lännin Ja Ranskan sekä arabinaiil!;
välisten riitakysymysten "sovrtUl
Jaksi". Välimeren piu-issä
valtataistelussa näyttää
panjasta siten muodostuneen
uusin "salainen ase". - Helsingin »i
paa Sana.
SU.M.MA 5_
Lähettäkää l
VAPAUS PUBI
iähteltäänirtie laulamahan
Mieleni minun tekevi,
aivoni ajattelevi
lähteäni laulamahan,
saa'ani sanelemahan.
Sanat suussani sulavat,
puhe'et putoelevat;
kielelleni kerkiävät.
K A L E V A L A S T A
väätessänsä värttinätä,
minun lasna lättiaUä
eessä polven pyöHessä,
maitopartana pahaisha.
aatteeltaan kommunismin vastustaja — piti suuressa kansankokouk­sessa
puheen, jossa hän voimakkaasti -rästusti Saksan jakamista ja
iLänsi-Saksan liittämistä kenraali Ridgewayn sotavankkurien vetä­jäksi.
••• • ^ ' *
l2N?\Vis^'Az kansankielellä puhuen voidaan todetaj että Ache­sonia
kK-estää Euroopassakin — ja se tarkoittaa, että Yhdysvallat
joutuu melko pikaisesti täysin eristettyyn asemaan kokor sivistysmaa-ilmasta,
jos se kaikista varoittavista esimerkeistä huolimatta lähtee
valloitusbtasuunnitelmiaan toteuttamaan.
Veli kulta, vcikkoseiii, •
kaunis kasvinkumppalini^
lähe nyt kanssa laulamahait,
sha kera sanelemahan
lauhaksemme hyviä,
parahia pannaksemme,
kuulla-noien kultaisien,
tietä mielitehtoisien
nuorisossa nousevassa,
kansassa kasuavassa:
^ noita saamia^sanojaj
virsiä virittämiä,
vyöltä vanhan Väinämöisen,
alta ahjon Ilmarisen,
päästä kalvan Kaukomielen,
J ou ka haise n jousen tiestU,
Pohjan peltojen periltä,
Kalevalan kankakilta^
4
ennen isoni lauloi
kirvevartta vuollessansa,
niitä äitini opetti
VieV on muitaki sanoja,
on'gelmoita *oppimia:
tieokjesta tempomia,
kanervaista katkomia,
paimenessa käydessäni,
lasna karjanlaitumilla,
Vfetisillä mättähUlä,
kultaisilla kunnailla,
mustan Muurikin jälessä,
Kimmon kirjavan keralla.
Vilu mulle virttä virkkoi,
sac saatteli runoja,
virttä toista tuulet toivat,
meren aaltoset ajoivat,
linnut liiteli sanoja,
puien latvat lausehia.
iVe minä -. kerälle käärin,
sovittelin sommdoUCj
kerän pistin kelkkahani,
sommelon rekoseheni;
vc'in kelkalla kotihin,
rckosella riihen luoksi;
panin aitan parven päähän
vaskisehen vakkasehen.
Viikon on virteni vilussa, ~.
kauan kaihossa "sijainnut.
Väenkö vilusta virret,
lapan laulut pakkasesta,
tuon tupahan vakkaseni,
rasian rahin • nenähän,
alle kuulun kurkihirren,
alle kaunihin katoksen,
aukaisen sanaisen arkun,
virsilippahan viritän,
kerittelen pään kerältä,
suorin solmun sommelolta?
i
Niin laulan hyvanki virren,
kaunihinkin kalkuttelen,
tämän iltamme iloksi;
päivän kuulun kunniaksi,
vaiko huomenen huviksi,
uuen aamun alkeheksi.
O L E K E V Ä Ä X KANSA!
/it ir;. AKU PÄIVIÖ.
•Jopa murtui murhaava valta,
llokyynelet kimmeltää, '
jopa kohosi hangen alta
tulisilmäinen seppelpää.
Niin taas povi maaemon hellii
jälet lahmaajan lemmellään,
niin taas vedet vapaina telmii,
raanat solmivat seppeleitään.^
Niin taas vanha jälleen on nuori,
vesojaan lahokantokin luo,-
niin taas latva köyrtynyt suori,
maan, taivaan kun mahloja juo-
Suur* on usko elämän valtaan,
valon valtaan jälkehenyön,
elonhiukkaset vuorenkin paltaan
yliloihtivat vihkän yon. ,
Jospa ihminen tenhoutuisi A
kuni keväässä talvinen maa,
jospa kasvaen niin kohom
kutti kasvi, kun lämpöä saa.
Kuva meissä on luonnosta *#v]
kevätsykkäilyt suonissa on. ,
hymy nousevi hymytlyUa,
viha murhaa, talvea on.
Emme silti me talven alla
ylös uhmaten kohota voi
kuni luonto^-on itsekäs valta
min aikojen vankeus lot.
Niin emmt^ö? - »ouseinme'(^
murennammepa kahleet poO,
kevätlapsi joon nuorukatnen,
vielä vanhakin nuortua vou-
Ole niin, kuni voimallansa
kevät vangitut ffl^a"''?^
ole kansa niin, kevaan kansa,
ole voimakas, voita maa.
Niin sämäsi säihkyä anna
miorukaineri ja neitonen
ja riemuiten kortesi kanna
kevättoivojen alttanUen!
Keväällä 1911.
Pääs
RUOT
u
SYY
© Tämä :
fcrinomaise
keuksia sa
tainkin nii
Canadaan.
® Tilatka
VAP
P.p.Boxi