Vapaus, June 28, 1952

              ^ «öishis
a i i i t e a ö i
a p a i k k a a j aa
Jaasa. o l e n -^
a tavalla, e ö i^
men
= Te siis
™"a, actäsft
pari tosnaap
'Ohaa puoU fe.
olen •
«isn: Jamaifc
: Se on
m.
" e n : Vaja J
lela kestää m!
syvät?
I omat
I sanoin
leoii)
oryhallitusta s y y t e t ä än
farmarien ja koko
v ä e s t ö n pettämisestä
mm . Lauantsuna, Iscsälhitm 28 p. Satiirday; Junc 28,1952 > Sivu ^
{Tänään Työn Puistossa a l l t a v i l D l a n l n J u h l U i i o n saapunut kuoroja useilta p a i k k a k j m n i l t a . p u h u m a t t a l t a a n muista J u b l a v l e r a l s t a , j ( d t a o n t u l l u t äärimmäi-litstä
lännestä asti. Kuoroista o n k a i k k e i n pisimmän m a t k a n t a k a a saapunut P o r t ^ A r t i i u r i n K a i k u - k u o r o , j o n k a komean k u v a n tfissä n&ette. Se o n saanut
Lbdä taivalta yli 500 maUia.
Viime maanantai!
a kiinalaigteng)!
'cn" aloitetaan li
iltain sotavolBt
si. että puheet i
kuulumisia
Nakinasta
jlaJtlna. — Sadetto on saatu n m -
lasti täällä viimeisen parin viikon
aikana Käy aivan kiijsalliseksi kun
ataa melkein joka päivä. . Eräältä
sotavangista, j j » ratapihan mieheltä. katkesi nilkkaluu
palata kotiin, 0511 suh ratapölkky putosi pääJle. Kestää
sillä 45,000 soi il aseamman •viikon ennenkuin se pa-'
seulomatta". | rintuu
a kestäneen ti I Vieraito on ks^/nyt täällä aina
n sotavankien 8 t saamesta asti. Mrs. Sivenin (tätinsä)
uudelleen nmia :| aona oli A i l i Partanen joka on ol-jonln
puheold i m opiskelemnssa Yhdysvaltain puo-amä
"seulomia äj elia (valokuvausta ja- englanninkiel-i
kuukautta ott il i Nyt 25 pnä hän matkustaa tä­tien
johdosta, [li talsin Suomeen; Myöskin Ida. Han-n
noin 80,000 »1 \ tuli tänne tik. 19 pnä Järjestä-sanottu.
Pentaj 1 ^ perintoasioita. AUekurJoitta-toinen
puoli ,^ i«ua oli myöskin vieras Port Ar-äulomatta".
M J m r m naisten klubin''jä^en mrs, H .
itaja. Kiitos käynnistä oli hauska
jutella entisistä j a nykyisistä tapah-
;uiiiiöta. .
Täällä on myaskin vietetty .häitä,
F. Ball j a I d a Donney. vihittiin
'aitalaiset
ittivat malli
tosiasiana" nuil
ien puoli sotsR
tlaamasta kotiin*
JA
.USSA
inisteriilangj
Lachelle'mattasi i l
Iina Kööpenhaa
aan tanskalais!
:sa Atlantin so; <
Kysymyksistä.
5 kannut'
iUe
kuun 22 pnä
n 1,500 kannjB
uiut palkankon
en palkka sousi
liesten 8—10 sea
UHKÄRILAISET ANTOIVAT
SUOMELLE HELSINGISSÄ
Lähes ISjOOO katselijaa seurasi ottelua, jossa
unkarilaiset selvisivät voittajiksi 6—1
H e l s i n k i . — (VS) — Sunnuntaina
kesäkuun 22 pnä saivat helsinkiläiset
tilaisuuden seurata Suomi-Tshekko­slovakia
- Jalkapallo-ottelua; Suomen
jalkapalloyleisölle on kuluva kesä an­tanut
enemmän ilonaihetta kuin yksi­kään
sodanjälkeinen pelikausi. Suo-tk.
19 pnä.
iBräs junassa sairastunut mies tuo­tiin
Mnne sairaalaan, missä hka myö­hemmin
kuoli. Korean rintamalla on
kaatunut yksi Nakinan poika Walter
Laton. Tieto saapui: t. k. 24 p:nä.
Milloinkahan sekin -kauhea sota saa­daan
loppumaan.
Toivon parhainta menestystä laidu-ja
soittojuhlalle! — Aifos.
LAHJOITUKSIA RÄUHÄN HYVÄKSI
RAUJIANLIIKE on kansanliikettä; Sillä H ole muita rahoittajia
kuin MC tuhannet rauhaarakastavat ihmiset, miehet ja naiset eri
puolilla maata, jotka käsittävät kamppailussa rauhan puolesta
tanittavan myöskin aineellisia varoja ja ovat valmiit osaltaan tuke­maan
sitä. Mitä enemmän Rauhankongressilla on varoja käytettä- m
vdnadn sitä voimakkaampaa kamppailua se voi käydä. Varatak-semme
Vapauden lukijoille ja^kannattajille tilaisuuden avustaa
rauhan liikettä jidkaisemme alla kaavakkeen, jonka, avulla voitte
lähettää lahjoituksenne Rauhankongressille.
.MMI
OSOITK
,teri Artajon «
i rengasmatb
;sa solmitut "tai
Aikanaan
slegioonien
uurinsa p;stj
»e ilmeisesti M
ekkaa"
tä, kuin 1134
jyrklmyksessä
la Espanjaa
sekä aral
lysten
piirissä k&:
rttää
(dostuneen ua
,_He]slngiaVi
rtynyt suon,
mahloja juo.
än valtaan,
henyön,
^nkin paltm
1 yön. .
•outuisi
inen maa, y:
! kohom
pää saa.
hnostakySif
fissa on,
tyilyUä,
i on.
en alta
a voi
;ekSs valta \
ts loi.
msemme :M
ileet pois, : \
jrukaintn,
•tua vois!
•aliansa
auttaa,
än kansa,
naa!
j anna
onen
kanna
Ilen!
SUM.MA 5
Lähettäkää lahjoituksenne ja kaavake osoitteella: . • g
VAPAUS PUBLISHING Co. LTD., Box 09} SuDBURY, ONTARIO. |
iiiiiitiiiiiiuiiiiiijiiiiiiiiiiiiiiniiiiniiiiniiiniiiuuiiinintltiniiflninininiiuin
Pääsette matkustamaan canadalaisesta
satamasta ^ .
RUOTSIN AMERIKAN LINJAN
MOOrrORILAIVA
'STOCKHOLM'
LÄHTEE HALIFAXISTA
SYYSKUUN 25 PNÄ 1952
® Tämä kulkuvuoro canadalaisesta satamasta tarjoaa
fcrinomaisen tilaisuliden niille henkilöille, joilla on vai­keuksia
saada Yhdysvaltain kauttakulkuviisumia, erit^
tainkin niiden henkilöiden jotka ovat äskettäin tulleet
<-anadaan.
® Tilatkaa hyttipaikanne heti osoitteella:
VAPAUS TRAVEL AGENCY
O. Box 69 SudbiuT* Ontario
men edustusjoukkue saavutti pohjois­maisen
mestaruuden ja kotoinen ylei­sö
sai nauttia brasilialaisten Jalka­pallo
taiturien esityksistä. Nyt oli taas
Olympiastadionilla juhlava palloiluti-laisuus,
kun Unkarin edustusmiehistö
astui ensimmäisen kerran sodan Jäl­keen
Suomen joukkuetta vastaan.
Unkarin palloilu on korkeassa kursr
sissa kansainvälisillä > palloilumarkki-noilla
ja uuden terveen järjestelmän
aikana on palloilu edelleen kehittynyt
sima määrin, etta kannunvalajat aset­tavat
Unkarin olsnnpialaisissa mitali-tiloille.
Nyt * a y t y kamppailu päättyi
Unkarin selvään voittoon 6—1 (2—0).
Sadesää haittasi ottelua ja märkä
nurmimatto asetti teknillisesti hei­komman
suomalaisjoukkueen statistin
osaan. Kuitenkin saatiin käsitys U n -
,karin. jalkapaliotaidostar>ja ulähes 18,-
000 katselijaa päätyt ennakkoarvelul-hin,
joissa Unkari asetetaan etupää­hän
olympiakullasta, kamppaillessa.
Unkarilaiset hallitsivat pelia koko
ajan ja. maalivahti Grosits oli kor­keinta
kansainvälistä luokkaa.
;. Kokonaisuudessaan Unkarin Jouk­kue
oli hyvin yhteen-hitsattu lyhyt­syöttöpelin'
mallijoukkue. Ja mitä ylei­söön
tulee nim juuri tällainen pallon­käsittely
ja' pallolla leikittely vetää
sen katsomoihin.
Seuraavana sunnuntaina nähdään
Suomen joukkue yhteenotossa suora­viivaisen
pehtyyhn omaavan neuvos-tojoukkueen
kanssa, Jolloin suoma­laisten
taas uskotaan Joutuvan karu-seUiin.
E. Puolakka tuli
Suomen marafon-juoksun
mestariksi
Helsinki. — Sunnuntaina kesäk. 22
pnä kello 1.25 ip. lähti olympiastadio­nilta
62 maratonjuoksijaa taipaleelle.
Kierrettyään kobne kierrosta ken­tällä
siirtyivät juoksijat portista ulos
pitkälle taipaleelle V. Nevalaisen joh­dolla.
Hienoinen: sade valui koko
juoksun ajan. Paluumatkalla oli juok­sijoilla
lievä vastatuuli.
Viime vuoden mestari Karvonen on
valitellut selkävikaansa, Ja se lienee­kin
haitannut hänen Juoksuaan. Lo­pussa
han ei pystynyt- lujaan loppu­kiriin
ja jai kuudenneksi. Äänekos­ken
E. Puolakka saapui ensimmäisenä
stadionille, juoksi kieirpksen hyvä­kuntoisen
näköisena ja voltti kilpai­lun.
Mlkko Hietanen, monien kilpai­lujen
suurnimi, on myöskin ottanut
harjoittelun taas vakavasti ja sijoit­tautui
toiseksi. Rautjärven E. Pullcki-nen,
Joka äskettäin jupksi tämän ke­sän
parhaan ajan "piikillä", sijoit­tautui
kolmanneksi.
Tulokset: 1) E. Puolakka: 2.29,02:
2) Mikko Hietanen 2.30.44,8: 3) E.
Pulkkinen 2.30.44.8; 4) ,V. Partanen
2.31.33; 5; V. Timonen 2.31.52,6.
Suomen lähetystö
pyytää tietoja
. B e r l i n , T u u l a Tellervo s. 1946, tullut
äskettäin CTanadaan.
Fäck. K a a r l o E r k k i , s. 1914. t u l l ut
äskettäin C a n a d a a n Helsingistä.
Hämälaincin. M a t t i I l m a r i , s. 1927.
J u n t t i l a , K u s t a a V i l h e l m , : asunut
viimeksi Reesfir. Ontario. . :
K a l l a s te, Tauno P e n t t i , &. 1922, tul­lut
äskettäin Canadaan Helsingistä;
, Keinänen, T o i v o ^ v e r t , s. 1909, tul­lut
äskettäin C a n a d a a n Helsingistä.
Kinnunen,. Tyyne fVnllia, s. 1913,
t u l l u t äskettäin Canadaan (Helsingis­tä.
Koponen, J u h o , äskeittäin saapunut
Canadaan. „
KouhI, E l m a .
Kuusalo, T a i s t o J a l m a r i , s. 1021, äs­kettäin
muuttanut Seinäjoelta.
L a i n e , P ^ i i l i , s.: 1926. äskettäin ..§aa-punut
Canadaan Joutsenosta; -
Lamppu, T o i v o Jbhannes, s. 1927.
Luukkonen, Ida Loviisa, s.' 1885,
muuttanut C a n a d a a n n . 1905. .
Luukkonen, K a i s a Retriikkä, s. 1892,
muuttanut C a n a d a a n n . 1905.
Mehtonen, K a u k o ..Kaaervo, s. 1926,
äskettäin muuttanut Helsingistä.
JUäntysalo, Lyyli W i l h e l m i i n a , . s.
1916, äskettäin muuttanut Helsingistä.
Pentikäinen, Henry, s. 1889, t u l l ut
Canadaan n . .1925.
P i k k a r a i n e n , K u s t i , t u l l u t äskettäin
Canadaan Watl£audesta.
Rantanen, A r v i I l m a r i , s.'1923, t u l ­lut
äskettäin C a n a d a a n Helsingistä.
.. Salem, Joaan, s. 1901, t u l l u t äsket­täin
Canadaan Helsingistä.
T y l l i , Orvo K a l e v i , tullut'äskettäin
Canadaan Wihdistä.
Väisänen, Y r j ö Oswald, s. 1926, äs­kettäin
t u l l u t Canadaan.
Niitä henkilöitä. Jotka voivat tietoja
(lähinnä osoite) yllämainituista hen­kilöistä
antaa, pyydetään ystävälli­sesti
k i r j o i t t a m a a n osoitteella:
L E O A T I O N O F F I N L A ND
140 WeIlincton Street
Ottawa, Ontario
Englannin on saatava
määräämisyapaus
Lontoo. Vasemmiston äänenkan­nattaja
Reynolds News vaatii Iso-
Britannialle täyttä määräämisvapaut-ta
Korean politiikkaansa nähden.
Meillä on elintärkeitä etuja Koreassa
ja meitä uhkaa suistuminen kolman­teen
maailmansotaan Jos kehitys käy
huonoon suuntaan, mutta siitä huoli­matta
olemme käytännöllisesti kat­soen
ilman sananvaltaa tapahtumain
kulkuuni
Lehti Jatkaa: Rauha oli jo näky­vissä,
jnutta äklciä aseleponeuvottelut
raukesivat kertoman .mukaan siltä
St. Catharinesjn
Starin kesäjuhla
heinäk. 5-6 pnä
st. Cafharinei. — Palkallisen u r ­heiluseura
S t a r i n toimesta Järjeste­tään
o i k e i n kaksipäiväiset kesäjuhlat
heinäk. 6-6 pnä; J u h l a t aloitetaan
l a u a n t a i - l l l a n t a n s s e i l l a Port "Selle­rissä.
Tanssimusiikki ei ole allekir-'
Jolttaneen tiedossa, m u t t a minkälai­nen
se o n selviää s i t t e n p a l k a n pääl­lä.
: S u n n u n t a i n a 6 pnä pidetään v a r s i ­n
a i n e n Juhlapäivä j a s i l l o in t a r j o i l ­l
a a n myöskin maukasta. mojakkaa.
A l l e k i r j o i t t a n e en tiedossa ei ole onko
se p e n m a - vai hememojakkaa. m u t ta
ollumn kumpaa v a a n , ' n i i n ulkoilmas-.
sa nautittuna se varmasti m a i s t u u h y ­vältä.
T i l a i s u u t e e n o n varustettu myöskin
ohjelmaa Ja u r h e i l u l l p p u a pidetään
korkeaUa, a i n a k i n k r o k e t i n pelillä ja
nuolenheitolla. Jollei m u i t a u r h e i l u l a ­j
e j a voida järjestää, k u n tilanpuute
on niin ilmeinen. ; Mojalcan tarJoUu
a l o i t e t a a n ' k a i puoli yhden tienoissa,
r i i p p u e n kaiketi siltä, m i t e n ajoissa
emännät saavat sen v a l m i i k s i . A i n a ­k
i n vakuuttivat, että nudcaa o n v a i k ka
s a k k i a t u l i s i enemmänkin. Siis k a i k k i
t e r v e t u l l e i t a ! — U. H .
C A N A D A N T U P A K K A S A TO
T o r o n t o . — C a n a d a n tupakkasato
vuonna j g & l o l i 153.792X)00 paunaa.
Se ott n o i n 128 pros. suurempi kuin
edellisenä, vuonna. Buurin osa siitä
s a i i i n Simcoea ahteelta.
syystä, "etteivät Y K : n sotavangit h a ­lunneet
p a l a t a k o t i i n " . J u t t u v a i k u t ­taa
niin ä l y t t ä v ä l t ä ; ettei sitä voi
hyväksyä täyspäteväksl aiheeksi v i h o l ­lisuuksien'uudistamiseen.
; Port \Vc!ler. Ont. — Puliuessaan
tyJ-vaen ke;.ujuhlassa Gardsn City
Beachiisa vimie sunnuntaina mr. J .
B.fSalsbergMPP syytti torypuoluet-ta
/"kyynillisesta kaksinaainaisuudes^
ta" Canadan luonnonreiurssicn suh­teen.
Puhuessaan silta kuinka häln-n-r4ytta.
vassa iniaärjis.sä Yhdysvaltain
monopolipäuoma kontrolloi Canadan
: rautaresursseja, mr. :Sali;beTg sanoi:
< v."'*Sainalla kun mr. George Drew,
f konservatiivipuolueen ka n s a 11 inen
1 johtaja puhuu sita v.isiaan; kun an­netaan
li.sauntyviissa intiaanissa valr
mlstaa Caiiadan rautamalmista te­rästuotteita,
maan ainoa virallinen
toryhallitus jakelee kiireen vilkkaa
Ontarion rautamalmirikkaukslii Yh­dysvaltain
monopolisiellle.
"Tama el ole totta yksinomaan
Steep Rock rautamalmista", sanoi
nar. Salsberg vaan myös Marmora ja
NorfoJk—Slmcoe kauntm 'mabnlloytö-jen
suhteen. Toi-ypuolueen kaivos-mini.
sleri lur. Gemmell vieraili jnuu-^
tama viikko sitten iMesabl-xautamal-mlalueclla
Ja antoi Yhdysvaltain tOi
rkispiireillejulkl.sen kutsun tulla On­tarioon
kehittämään vastaloydettyju
Norfolk-Simcoe nialmialuetta vaikka
tämän alueen rautamalmi on kir­jaimellisesti
puhuen: Canadan rauta­teollisuuden
takapiha.ssa ja Ontarion
suiu-ella teollLsuusalueella.
"Mma syytän"! sanoi mr. Salsberg.
että "mr. Geinmoll, Joka kutsui UJS.
Steel korporationln Ontarioon, oU
täysin tietoinen siltä, etta mainitulla
U Ä Steel korporatiolla oli silloin Jo
yhteydet Simcoessa ^tehtyihin farmi­alueiden
ehdollisiin . k a u p p o i h i n ^ ' Ja
että hän c i v a i n antanut tälle Jätti*
läirmaiselle Y h d y s v a l t a i n «nonopoU-yhtym^
QIe strategisesti sijaitsevan;
rautamalmin kontrollia, vaan salli
myös sen, että se s a i f a r m a r i e n maat
haltuunsa m u r e t t a v a n o l h n l s i l l a h i n -
nolHa. > Jos tämä e i ole k a k s i n a a m a i ­suutta,
n i m s i t t en se öntoxypuolueen
kyynilllsyydeh k u k k a ."
M r . Salsberg vaati. ett&. O n t a r i on
l a i n l a a t i j a k u n t a k u t s u t t a i s i i n yUmää-räiseen
istuntoon- keskustelemaan
maakunnan luonnonresursseista' Ja
er.kolscsti rautamabniresursselsta.
Hän sanoi, etlä olisi l a a d i t t a v a laki.
jonka mukaan O n t a r i o n rautomalmi
pitäisi käiyitäCi kotimaisen teoimuu-den
kehittämisen hyväksi — että Jär-vlenpäahän
perustettaisiin teräs- Ja
valmlstetehtaita. •
"Jos mr. Drew on r e h e l l i n en J a p u ­huu
puolueensa nimissä", sanoi mr.
Salsberg lopuksi, : " s i l l o i n iconservo-tilvipuolueen
O n t a r i o n h a l l i t u k s e n p i ­täisi
toimia kansallisen Johtajiansa
puheiden mukaisesti Ja käyttää ^ r e ­surssejamme
canadalaisen teollisuu­den
kehittämisen hyväksi. Frostin
h a l l i t u k s e l l a on Icoikkl tarvittavat
valtuudet j a riittävän suuri tory-enemmistö
lainlaatijakunnassa tä­män
kysymyksen raticaisua varten.
Slmcoen, Moranoran Ja öteep R o c k in
rautamalmit tulisi antaa takaisin
O n t a r i o n väestölle Ja niitä pitäisi
köyttää C a n a d a n teollisuuden J a k a n ­san
vaurastuttamiseksl samalla k un
annetaan täydellinen korvaus n i i l le
f anmareilfö Joiden s n a a - a l u e l l l a nämä
suuret rikkaudet sijaitsevat."
ToUo. —> Merirosvokapteeni K i d d !n
kätketty aarre on löydetty. Eiiiältä.
J a p a n i n eteläpuolella o l e v a l t a saarelta:
t a v a t t i i n vanhan merirosvon ^ r i k k a u ­det.
Joiden .-arvo o n n o i n $2d3JS j n i l j ,
I l m o i t t a a M a l n i c h i - l e h t i.
i Aarteenetsljäretklkunnan Johtaja
MQsahlrO;Nagashima on ilmoittanut
lehdelle, että hänen - veljensä on; löy^
tänyt Joukon teräskirstuja : erää.stä
l u o l a s t a Jokoatejlmalta.'Joka o n pieni
asumaton saari R i u k i u - s a a r t e n poh­joisimman
saaren Amami Oshimah
lähistöllä. Hän avasi erään niistä Ja
löysi hopeaharkkoja Ja vanhoja, r a h o ­ja.
Joiden hän otaksui olevan kiina^
l a i s i a , i Hän palasi J a p a n i i n Ja- o tU
todistukseksi mukaansa muutamia
hopeahal-kkoja J a J o u k o n outoja kul»-
t a n i h o j a .
. Röko aarre luovutetaan J a p a n in
h a l l i t u k s e l l e . K o s k a yhä vielä näillä
vesillä l i i k k u u merirosvoja, aikoo N a -
gaahlma vaatia Japanilaisten partiot^
veneiden suojaa aarretta k o t i i n k u l ­jetettaessa.
K a p t e e n i W i l l i am K i d d , Jonka jää­mistö
p a r i n vuosisadan a j a n on: k l c h -
HAUHANNiUVOTTELiJAH
* Vancouver Sun-lehdessä Barry
Mathersin palstalla Julkaistiin äsket­täin
seuraava:
: Tutkija: ''Minun kusitykseiji mu^
kaan te, kenraali, olette halukas ottar
maan vastaan rauhanneuvottelijan
paikan."
Tutkittava: "Aivan oikein".
Tutkija: "Minkälaisia suosituksia
teillä :on entisen toimintanne perus­teella-
-tähän tehtävään?*^'- .•
' Tutkittava: "Olen kovaksi ja ankar
raksl koulutettu armeijan upseeri,
Jolla on 30 vuoden taistelukokemus."
Tutkija: "Jos teidät "nimitetään
rauhanneuvottelijaksi, niin minkä­laista
menQbtclyd - te sovelluttaisitte
vihollisen neuvottelijoihin?"
-•Tutkittava: "Minä sovelluttaisin
kovänkäden politiikkaa,"
Tutkija: "Kuvailkaa vihollisen neu­vottelijat."
Tutkittava: "Vihollisen neuvotteli­jat
ovat ryhmä fanatlikkoja."
Tutkija: "Minkälaista menettelyä
vihollisen fanaattiset neuvottelijat
käyttävät?"
Tutkittava: "Ile käyttävät viivytys-menettelyä,"
Tutklja::"Kulnka he sitä sovellut­tavat?"
Tutkittava: "He ovat varovaisia sen
käyttämisessä."
Tutkija: "Mihin tarkoitukseen v i ­hollinen
pyrkii käyttämään neuvot­teluja?"
T u t k i t t a v a : "Heidän pyrkimykse­nään
on käyttää neuvotteluja puhu»
Jalavana."
T u t k i j a : "Minkälaisena puhujalar
Vana?" '
T u t k i t t a v a : "Propagandansa levit-tämiseksi."
T u t k i j a : "Mitenkä te suhtaudutte
v i h o l l i s en neuvottelljpin e s i t y k s i i n ? ' ' '
T u t k i t t a v a ; r M l n t t suhtaudun hei­dän
esityksilnsä kuten valheverk-koon."
T u t k i j a : "Tuleeko v i h o l l i s en neuvot-t
e l i j o i h ln uskoa?"
T u t k i t t a v a : " V a r m a s t i e l . "
T u t k i j a : "Mikä teidän miellpiteönne
mukaan o l i s i sopivin tie aopimulcseen
pääsemUelle?"
T i i t k i t t a v a : "Että v i h o l l i n e n hyväk­syy
meidän ehtomme."
T u t k i j a : "Näettekö te mitään m a h ­dollisuutta
sellaiseen aopimukseen
pääsemiselle?"
T u t k i t t a v a : " E n a i n a k a a n tällä
k e r r a l l a ."
T u t k i j a : " M i k s i ette?"
T u t k i t t a v a : " K o s k a vihoUlsen neu­vottelijat
omaksuvat lujan, yllml(e-l
l s en j a t i u k a n asenteen."
T u t k i j a : "Mitä te y l i m a l k a a n ajat­telette
n e u v o t t e l u i s t a " ^
T u t k i t t a v a : "Että ne ovat enem-<
män k u i n tarpeettomat."
T u t k i j a : "Olette hyväksytty — te
olette oikein topiva neuvottelemaan
r a u h a s t a . "
Brittiläiset sota­vankien
omaiset
rauhan puolesta
: Lontoo, — i Koreassa sotavankeina
olevien brittiläisten omaiset ovat K o ­rean
sodan toisena vuosipäivänä Jul­kaisseet
Britannian naisille osoitetun
vetoomuksen, mlka tulkitsee syvällistä
rauhantahtoa. Tassa lausunnossa sa­notaan:
Kesäkuun 25 pnä on Korean sodan
toinen vuosipäivä; se on sotaa mikä
on vienyt poikamme ja särkenyt ko­timme;
sotaa mikä on aiheuttanut
sanoinkuvaamattomia kärsimyksiä
Korean kansalle ja surmannut 300,000
korealaista lasta/.,
'Koreassa olevien brittiläisten poi­kain
äiteinä ja ivainioina me vetoam­me
kaikkiin äiteihin Ja kaikkiin nai­siin,
jotka rakastavat perheitään ku­ten
mekin — meidän äänemme voi
auttaa sodan lopettamista, voi tuoda
poikamme kotiin, voi ehkäistä Korean
.sodan laajentamisen kolmanneksi
maailmansodaksi. f
".Menkäämme parlamentin jäsen­temme
ja mr- Churchillin luo-ja sa­nokaamme
heille, Jotta me vaadimme,
etta rauhanneuvottelut täytyy heti-kohtaisestl
johtaa maailman rauhaan
etta me vaadimme kaikkien sotavan-kH-
n vllvyttelemätöntä vaihtoa, ja et­tä
Britannian pitäisi.olla edustettuna
rauhanneuvotteluissa jättämättä sitä
kokonaan > amerikkalaisten asiaicsi;
"Me emme hyväksy enempää tämän
sodan Jatkamista."
Brittiläisten naisten keskuudessa on
suurta katkeruutta väilraulianeuvot-
U-lujen pitkittymisestä.
"Se tapa miten amerikkalaiset pit­kittävät
näitä välirauhaneuvotteluja,
jotka voitaisiin menestyksellisesti lo­pettaa
huomenna, sutjtuttaa minua."
— "Siellä el pitäisi olla meidän poi­kiamme."—"
Minusta tuntuu ettei tä­tä
«otaa pitäisi olla lainkaan."
Nämä lausunnot, jotka on otettu
Pohjols-Ontarion
kulta-alueelta
^ a l k e r * * Hantanstolmlston hno-neustoon
Timminsissä, o l i kesäk. 23
p:nä kokoontunut s a t o i h i n nouseva
sukulaisten j a ystävien J o u k k o i t o l m l t.
tamaan viimeistä rakkaudenpalvelus­t
a a n leskirouva Anni Eevi H i i l i l le
(HeinämäkiJ, OJB. R a n t a v i i t a . Mrs.
H i l l kuoli pitkällisen sairauden mur­tamana
St. lMary'a sairaalaosa /Hm-minsissä,
kesäk. 21 p .
«autausjumalanpalveluksen k f ^ p e -
lissa j o h t i pastori A . X. «elnonen. J o ­ka
myös siunasi r u u m i i n haudanle-poon
T i m m i n s i n Protestanttisella
hautausmaalla. Harvinaisen suuri
i h a n i e n seppeleiden y.m. k u k k a l a i t ­teiden
paljous ympäröi a r k k u a suru­j
u h l a n aikana kappelissa Ja peitti
hautakummun J u m a l a n puistossa. ^
A n n i Eevi Hlll-Heinätnäki syntyi
Kihniössä 1907- Hän o l i edesmenneen
Usko «ill-Heinffmäen vaimo. Usko
kuoli V. 1944. Mrs. « i i l l ä lähinnä k a i ­paamaan
Jäivät heidän iyttärensä
L a i l a (14 V.) kotona Timminsissä;
lanko. KaUe (Heinämäki perheineen,
36 E l m St. iN. Timminsissä; sisar Jos-saKln
Suomessa j a k a k s i setää Y h d y s ­valloissa,
i - "'"«tSS^I
i M r s . l M i l l saapui C a n a d a a n i e s s , a -
suen Timminsissä vuineiset 08 vuot­ta.
K a n t a j i n a p a l v e l i v a t : SCalle Heinä­mäki,
A l e x K o s k e l a , Eero K a l l i o / H u ­go
Ekholm. I l m a r i S i v u n e n Ja J u s s i
Saloranta.
T a i v a a l l i n e n Imfislmoehdhä-nret
T a i v a a l l i n e n 'Isämme lohduttakoon
Ja tukekoon omaisia heidän surus-i&
zxi. — A . L H ,
— V i i m e vuonna työskenteli C a n a -
dassa 21,900 henkilöä lentokoneiden
Ja niiden osien valmistamisessa.}
äskettäisistä sanoroalehdistft, antavat
yleiskuvan sotavankien sukulaisten
mleUpitelstä,
Lohcn^lastajat },
lakon Icannälla 7 . \ %
' Seatliet Nöhi. 3.00O" lö&^nk^as»;
tajaa äänesti lakkoutumlsen pt^le^'
la Ja sen puolesta että ellei olOso-^
plrtiiisfä niin cl myÖikSäii ^' tÄidä,
t^s-ötäHii^^;;;®
Noin 4C0 slllinkalastojaa voitti^äs-kcn
Eo-.^inuk^n. jossa tataan ndnl'^
mipaUtkaa. Se on enslmn^inen laa^
tuaan tällä TannlkoUa Ja lohes^idas^
tajut vaaiuiit .samanlaista sopimus*
— Canadnlaiset ostivat .viime vuott>
na 22.C4 paunaa voita ja IM paunaa
margariinia maan kutaki^ asukasta
kohden.- • J
toiiut aiirtccnetsiJöitä/syntyl.Skotlan
nlssa 1C45. 1C9G hänplle uskottiin
emän aluksen päällikkyys, , Ja sen
aluksen tehtävänä o\i alidistoa meri­rosvoja,
jotka tekivät kauko-Idän
väylin epävarmaksi.' Kaksi vuotta
myöhemmin tuli ilmoitus, että hän
itse oli rylitynyt merirosvolcsl.
Muutamien vuosien kuluttua härt
palasi Bostoniin, pidätettiin ja lähe­tettiin
Englantiin, jossa hän Joutui
oikeuden eteen merlrosvouksesta Ja
, siltä, elUi liän ,oll surmannut erään
alaVäeraa;;' Hän vanumalla :vakuutUi
syytfomyyttuäh. mutta'hänet hirtetä
tiin Lontoossa 1701. .
Ä Ä N I L E V Y J E N KUNINGAS
' " T a r k o i n v a l i t t u ohjelmisto j a paras t e k n i l l i n e n taso ovat n e p e r it
oatteet, Jotka määräävät L E l J O N A - l e v y t y k e e t . Jokainen säyeUys
JasovitUB samoin: k u i n orkesterien kokoonpano t u t k i t a a n t a r k o i n . J a
l a u l a j a t sekä instrumenttisolistit kuuluvat Suomen tämän hetlceriY^
valloluokkaan. Äänitys, m a t r l s o i n t l Ja levyjen puristua ovat j a t k u ­vasti
t a r k k a i l u n alaisina. Tämän t a k i a soivatkin L E I J O N Ar
' k a u n e i m m i n Ja k a u i m m i n , " Ris-Ko O Y ,
UUDET LEIJONA-LEVYT
OVAT SAAPUNEET
, Nyt ilmoitamme Canadan suomalaisille äänilevy-^
jen ystäville, että liikkeemme on saanut suuren
lähetyksen LEUONA-levyjä. ;
A-209 Vallinkorvan l a u l u , V i l h o R y y m i n Ja k a n t e l e säestys '
B e p p u r i n laulu, V i l h o R y y m i n Ja kantele säestys
' A-208 Myrskylintu, L a u r i L a h t i n e n Ja -Leijona orkesteri v:
Merellä, L a u r i L a h t i n e n Ja L e i j o n a orkesteri
T-S035 Kevätlempeä, valssi, Leijona orkesteri • v
^ Sen l a i n e e l l e l a u l a n , tango, L e i j o n a orkesteri
T-5012 Tanssit tervahaudalla, masurkka, Y r j u Haapanen
L a i t u r i j e n k k a , Yrjö Haapanen
T - S O l l Koskenkuohujenkka, Yrjö Haapanen
Tuulispää polkka, Y r j i i Haapanen
T-iMMtO Syksyinen UnI-valssf, M a i r e Ojanen
Tango Valentino, tango, M a i r e Ojanen
T-S03S Muori Ja K i t a r a , valssi, YrJ» Haapanen
A k k o j e n " p i e n o i s p a r l a m e n t t r , polkka, Yrjö Heinänen /
' T-S04 TIvolllamppuJen a l l a , valssf, Eero Väre
Mennyt päivä, tango, Eero Väre
T-S061 RIp G r a n d e n merirosvot, valssi, T a p i o Rautavaaria ; :
B a l l a a d l Peter Greystä, fox-trot, T a p i o R a u t a v a a r a ^
T-60S2 Hämärtyvä kaupunki, 8low-fox, Eero Väre
K u u t a m o l l a kahden, slovv-fox, Metro-tytdt
V T-608 AurlngonruuMuJa,'valssi, Eero Väre J a Metro-tytöt
9 Suzy, p i e n i neekerityttö, fox-trot, Metro-tytöt
/ T - M 3 3 K u r i k a n poikia, Jenkka, N i i l o K u l k u ri
H e r t t a i n e n K a r o l i i n a , valssi, Y r J u Haapanen
T-60Z5 Sun iempeesi l u o t i n , valssi, S i n i k k a T u n t u r i -
F l e n e i tähdet loistaa, slow-fox, S i n i k k a Tunturi-,
T-6054 H<i»veilua. sIow-fox, Eero Väre
H i l j a a kulkee kuu, valssi, Eero Väre
T-5047 Tanssi kanssani, rumba, M a i r e Ojanen
H o l p p a h e i , A m e r i k k a l a i n e n polkka, M a i r e Ojanen
T-5040 Ole kans-iasl onnellinen, valssi. Eero Väre
V a n h a k o t i n i , fox-trot, Eero Väre
T-604i Pessimistin Jenkka. Eero Väre
T u o l l a i s e t sinisilmät, valssi, Eero Väre
T-5034 Köyhän pojan Jenkka, N i i l o K u l k u r i
K l a n e t t i - V i l l e n polkka, Yrjö Haapanen
T-5018 Kevään perhonen, valssi, harmonikka' T o i v o . M a n n i n e n'
Hyvästi Argentlna, tango, h a r m o n i k k a Toivo M a n n i n en
T-SOIO M u i s t a t h a n metsälammen, valssi, Eero Väre
K u n kuulen tangon. Kero Väre
T-i!020 Jätkän serenaadl, valssi, Yrjö Haapanen
Jätkän l a u a n t a i . Jenkka, Yrjö ILiapanen
T-S09 Kadun aurinkoisella puolella, F o x - t r o t , Eero Väre
K u u t a m o i l t a Aulangolla, valssi, Teppo B a i k ko
T-8022 Soita mnlle B a l a l a i k k a ; valssiromanssi, Eero Väre ^^v^^^:.:.
L a u l u D o n i l t a , tango, Eero Väre
T-6043 Lämäskä: p o l k k a , harmonikka Lasse Pihlajamaa^:^^^^^':'
H a r m o n i k k a , valssi, Lasse Pihlajamäki
LÄHETÄMME LEVYJÄ KAIKKIALLE CANADASSA
HINTA $1.25 KPL. ,
(Ostajan makseltava lähetyskulut)
P o s t i t i l a u s t en tulee käsittää vähintäin kolme levyä;''- 'i^^^^^^^
T I L A T K A A O S O I T T E E L LA
VÄPÄUS PUBLISHING CO. LTD.
Leijona-levyjen vähittäis- ja tukkumyyjä Canadassa'-
100 Elm St. West — P. O. Box 69 — SudbUry,^ Ontario'
mm
- '-1
m
••M
mm IM
• m