Vapaus, May 24, 1952

              Sivu i tifcauantaina, toukok. 24 p, — Saturday, May 24, 1952
llteleplunesr.soslnes», Qfflco 4-4SI^
Editotial''Office 4*4289/ tSameet-
E. Bim. Editor w. EkisBd. mam
^msSceA i^vf. 9, mi, Autbortzeit
m eeGaiid'ie]aa maU bjr pest
Oätao TtejfsHtaeaX, Ottawa*' Pub*
maCL. tbUee oeekly: T|ieeday8. mBsfejq juid eatnrdaTB Vapaus
• ,S!m St; W ^ SodbiBy, ODI, Canada.
Advertlsins^intes «pan appllcatloa
Translation free ot cbaige.
TOi&USBINNAT:
Suoineflsa: : l H e aso 9 k k 475
K^unTlV)ronton Mapie Leäf Oardenissa viikko sitten pidetyssä
'tys^ii!iii'-^eiegram'MeIiden toimittajdla oli ilmeisesti vaikea saada
<'todistii^^ie||istoa!^ kirkuvalle otsikolleen, että rauhankokous muo-pa
tark^va lukija 'saikin lukea maksun edestä työtään tekevien
toimittajaa-huokaisun, että häiriöntekoja tapahtui ''odotettua-vä-
' 2ianniatt< V- ' *
Näj^X^ siltä, että häirlöntekijöiksi värvätyt poliittisesti tietä;
niättöm^rjnuorukaiset "erehtyivät" kuuntelemaan puheita^ ja ''unhoit-tivatV^
toimefcsi^ saamansa "tehtävät" siinä< määrin, että hulinointi jäi
*'o4otetttltf Idemmäksi".
airyt,.,taa3 tämä "odotettua pienempi" mentaliteetti ilmaantui
uudelleen sanomalehtien palstoille.
* Kutm muistetaan, jokin aika sitten Vancouverissa pidetyn Mine-
, i&|jll-ui)^li', canadalaisen konferenssin objelmanesittäjäksi lupautu­neita,
i^lipaiikuululta taiteilijalta, Paul Robesonilta, kiellettiin
(Yhdysvaltain haUituksen toimesta) Canadaan pääsy. Silloin heti
ihnoitöttsin, että Mme-Mill unio järjestää Peace Portal-puistoon, Yh-d^
rsvaltaä ja Canadan rajalle ^ikojstilaisuuden missä tämä tunnettu
ameyibTc^ineny jota vainotaan sen .vuoksi ^ kun hän rohkenee puhua
ttuui(^,,jieelM!rjett oikeuksien ja kansainvälisen rauhan puolesta, vor
ohlehnansaesittää.
T4iÖä 49.'leveyspiirillä järjestetty tilaisuus pidettiin viime sun-lui^
om;^ 'Ro]beson seisoi "vartioimattoman" rajamme puolueetto-
D»ut}fia^eellQ; rakennetulla lavalla ja lauloi noin 4,50a henkeä käsit­tävälle
yltisöUe/englannin/ venäjän ja kiinankielellä. Porvarilehticn
tttttistiedoissa kerrottiin eräitten,amerikkalaisten ja canadalaistenrpii-
' ^n-etuj^t^n/uhkaJUfeen^ että ne lähettävät häiriöntekijöJtä tähäa
|;obft^jB^.,esiijatyinistilaisuute^^ mutta mitään häiriöntekoa ei ta;
^•^tvmU 'RpbesoQ'lauloi ja puhui ja tilaisuus päättyi ilman mitään
välikoh(9juksia. Bi U . V. uutistoimiston tiedonannossa todettiin la­koonisesti;
kuten olf todettu viikkoa ennen Toronton "Telyssa", että
«odöt^iut/selkkaulsset eivät toteutuneet'. '
AtlAtmit PASTIN f
jn^ESft¥om mm A
'h "Tulleissa Botamenot nielevät puolet
valtion menoista ja; hinnat nousevat
— Kreikassa 3 4 0 ^ orpoa; 7WfiOQ ko­ditonta
i a 35OJ00O työtantä." — Uutis-
.otsikko; Vapaa .Sanaj,^ Helsinki
• • •
«VARAS PETTAX
BO^VOA" SANOTAAN^
' New TorlL Vielä neljä polUaia
^ N^5ineistä, jotka olemme nähneet ja kokeneet-fasismin nousun
n?.ai^§a, emme voi olla korottamatta ääntämme tätä
Vjidot^ttua'pienempää" mentaliteettia vastaan. Se.palauttaa liian elä-ne
ajatj jolloin,mustapaitaiset fasistit, ruskeapaitaiset
natsit i^"kaithapaiset" lapualaiset mellastelivat "odotusten mukaan"
va^^öl^isten-, kokouksissa^ vaan kaikissa tilaisuuksissa, missä
kansalaiset pyrittivät käyttää kansalllsvelvollisuuksiaan varoittaessaan
' fasismin sotavalmistelujen vaaroista.
I < Si^h^:,aikaan,Jql|oin.ruskea-, ja mustapaidat mellastelivat £u->
f<^P3S$ait t^ä^tnantereella ihmeteltrm moista mielipuolisuutta ja sa­nottiin/
että "se ei voi tapahtua täällä", koska demokraattisiin perin-
• ieisiäi kuulu^
'^ämietqisiakln >^
} ^siolstaö^^ja propagoida mielipiteitään. Väärin olisi sanoa, että"se on
|q tapahtunut'Etäällä ---mutta,kukaan ei voi kieltää,, etteikö yllämai­nittu
^'odotettua^pienempi" mentaliteetti ole alkua uhkaavaa ai-
• Iciia'siitä; Vallassa olhrat,- joiden: mielipiteitä suuren rahan sanomisto
t^Uut^,: "ymmärtää", suvaitsee ja rohkaiseekin fasistisia, hullhoitsii
joita kliftta. maan sellaisissa, tilaisuuksissa, mistä*ne eivät poliittisten
pyiden, vuoksiptdäl
, ! Oli ennen aika, jolloin porvarit ja heidän lehtensä löivät' teko-
|>^ldei|^ fariseusten laUla rintoihinsa ja sanoivat, että työväenliikkeen
P^VM||%vVm^^ oloihimme soveltumattomuus" on sen teoriain- ja
Mytä^qijnii^^väkivaltajsessa luonteessa". Mutta mita on käytäntö
todfinhut?^- Samalla kun työväenliike yrittää suojella demokraattista
IhaUitusjpIrjestelmää porvaristo
läidysvähaiij vaatimuksesta, Garsonin muutosten nimellä tunnettavia
;^poäckeusläkeja", jotka rajoittavat kansalaisvapauksia - ja "ihmeteK
lään" kun- rähinät ja tappelut ovat kansalaiskokouksissa "odotettua
piene&m^l?.
Tl«^tenMiväa viettämään
^ on lehtemme eri osastoilla, toistamiseen mainittu, Cana-dl^
y;«^en'kaikissasivistysmaissay vietetään kansainvä
;|^fy^ja^tämäp; päivän viettoon o
|a9sia»^i ei liioitellut vähääkään kun se
sanoitätä^iaa: koskevassa kirjelmässään, että kansainvälinen lasten-päivä
x>9/maailman suurin syntymäpäiväjuhla, vaikka se onkin vasta
^(Emäsjärjestyksessä.
^^^^^^; myös, kuten muuallakin, vaikka toistaiseksi pienem-tnässäcinittakaavassa;
vietetään myös asianmukaisin tunnuksin kan- ^
Sainvälistä lastenpäivää. Windsorissa, Vancouverissa, Winnipegis^,
Järvienjl^ässä' ja" muissa keskuksissa on jo tehty, suunnitelmia sen
jyväksi, < että känsainyälis6stä Jastenpäivästä tulisi tilaisuus, mistä
lapset nauttivat^ ja jossa,tulkitaan lasten sekä vanhempien ja opet- ^
tajien-y^jbi{ien rauhantahto, mikä yksinään takaa^ lasten kehitysmah^
äollisuutiet'ja tulevaisuuden onnen.
.llällä^Sudburyssakin on Canadan Naistenkongressin johdolla.
^UttniQ|fmirtä|ä.känsainvälistä lastenpäivää ja tarkoitus on kaikkien^
PI99fys?^$i^ten^järjestöjen ,yh järjestää M-^i[-umon ;kesän<^
tiettopaikallefiyhtelnen^Juhla; minneovat kaikki lapset' tervetulleita
jäämissä järjestöillä on tilaisuus antaa panoksensa asian hyväksi.
Samanlaisia-suunnitelmia on-epäilemättä tehty muillakin suomalais-asjutuksilla
ja me puolestamme suosittelemme, että CSJ: n osastot, ja
oaistenkerhot sekä urheiluseurat kiinnittäisivät riittävän hyvissä ajoin
j^iaanliuomiojlau
4 : l .iMelkoisen varmana asiana voidaan pitää; että läheskään kaikilla
gj^ikkakonnilla- ei' maanmiehillämme ole tilaisuutta osallistua yhtei-
^ratijärjiatettäviinknsainvälisijn lasten ji^iliin. Se ei tietenkään
4sj:n ostoja ja urheOuseuroja ym. järjestämästä näitä tilaisuuksia
itsenäisesi- (Pääasia-^on se; että näistä juhlista muodostuu tilaisuuk­sia/
mis£Utäfadennetäänvkansainvälisen nauhan ja kaikkjcn kansalli-
{luttksteo-samanarvoisuuden merkitystä sekä huolehditaan siitä; että
£ipset todella nauttivat tästä juhlastaan.
^^^^^ kansainvälistä lastenpäivää vietetään niissä mer-
Akeissa»:,e{^.voitaisiin,taata omille lapsillemme, sekä kaikkien muiden
fansa11i?a^iksiencja rotujen lapsille oikeus :elämään, oikeus terveyteen,
«ikeuskoulankayntliD'ja sanalla sanoeny oikeus normaaliseen kehi-tj^
kiseenmphne^
jonka h ^ k s i kaikki äidit/kaikki isät, kaikki opettajat ja kaikki'hy­vää
tarkoittavat ilimiset voivat yhdistää rivinsä.
erotettiin^ NcirlTorkissa J0r!stalnä.sen
Jälkeen kun heidän oli todettu syyl­listyneen
laiijosten vastaanottamiseeni
kirjanpitäjä. tarkoittaa- laittomien
veikkauspaikkojcn pitäjä ---Vapaus)
Barry Grossilta, Joka kertoo maksa­neensa
miljoona dollaria, vuosittain
Voidakseen pitää vireUlä laitonta-tol-mlndCaansa.
' Grossin^: ' O i i k^
vailidon'arvellaan nousseciv.20 milj.
dollariin vuodC9.sa.
Grosff on ilmiantanut l l d poliisia
toivossa, että'hänen'saamansa IS-vtra-den-^
kuritushuonerangalsttis v alennet­taisiin,
t ä h ä n meones^oa viisi po­liisia
erotettu Orossin ilmoitusten pe-:
rusteella. >— STT-Reutcr uutlstieto.
toukok. 15 pnä.
VANHA SOTASUOLA
JAKOTTAA MIEKANNICLUXX
Hitlerfn Järjestelmän tehokkuutta
Ja muita hyvyyksiä toisen maailman­sodan
edellä ylistänyt torypuolueen
nykyinen Johtaja^ eversti George I>rew
sanoi tänään, ettei voi olla mitään
'mitään kompromissia Kremlin kans­sa'
maailman nykytilanteessa.
Maailmanlaajuinen. pysyvä- ratkaisu
saavutetaan Vaista kun kaikilla kanr
soilla on oikeus omavalintaiseen hai?
litukseen j Y K m säädösten puitteissar.
'"Meidän asiamme on' ^ n o i mr.
Drew, 'viedä tämä kansalaisuusajatus
maihhi» Joita nyt hallitsee s&paheellir
nen-^voima;Joiika keskus, on iqremlis-s
a / " ' C P : n uutistieto Ottavasta,
toukok:. 20 p.
Ifii^fyÖv^^^a^hbaneii
män rs^j]^9il Qbjel^npenistalla
ViM»toaweK'''^<*'^aw!tä^ ratuotonnossa-.^
Ilojen ay^ nli-:
llecTmUkaiui 'm^jtei^ 'ne^^ ovat
puhuvinaan;.trayä^n puolesta ^vaikka
tticeväfe kai^fikensa pitääkseen työ­väen
» rlvife^hajanabina^ on^ saatettava;
titppipViCricaak. 12- pnäT pidettävissä
ti.' Cinmaälcmt&vai^lssBi.riBanö
Pln^ maakuntajoihtgja'yjgel
kefiöittaessaaa; anaakunnan/^tyaiäisiä'
osallistumaanz. vaaleiMn; että;^^^
gdustaJaiitT; emroniistft saataisiin v a -
litukst^': anaakiuuian.7- lalnlaatUskun-taän;/
'Alistaessaart- ^ pucdueensa : .Iganme-ncn
ici^taa^ ki:Mttäv3n^ «vaaliolijelmart
Genevan sopi­mus
sotavaflkien
kohtelusta sanoo
'Searaavassa Joitakin'otteita 1949
pidetyn Gtoevan kokoolucn pää­töksestä
sotavankien kohtelon snh-ieen.
Canada on yksi sotavankien
kohteina koskevan' kansainTällsen
' Bopimukseh allekirjoittajista.
«Sotavankeja on aina kohdeltava i n -
himilisesti . . e r i k o i s e s t i bn kiellettyä
vankien 8UpominW tafl^Kkuiiigilisten
Ja tieteellisten kokeilujen välineenä
käyttäminen. (Artikkeli 13)
.Kuuliistfeltaessa ovat vangit velvol­lisia
ilmoittamaan ainoastaan sukU'>'
Ja ctunimensa. arvonsa, syntymäpäi­vänsä-
Ja- armeijanumeronsa.
; Minkäänlaista fyysUistä tai henkis­tä
kidutusta, taikka minkäänlaista
pakotusta! ei saa käyttää tietojen saa^
miseksi sotavangeilta; (Artikkeli 17)
Sotavangeilla tulee.olla täysi vapaus
salaisella äänestyksellä-r valita > henki­löt.
Jotka; edustavat heitä armeijan
virkailijoiden edeäsä tai missä hy-r
vänsä, Järjestössä.Joka o n tekimisissä
heidän kanssaan, tkl yleensä ^heidän
hy\@novintiaan koskevissa asioissa.
(Artikkeli 79)
Aseiden käyttäminen vankeja vas­taan
Jotka ovat karanneet tai Jotka
yrittävät karata, on sallittua vain e-rittäin
rajoitetussa määrässä. Jolloin
aina on annettava varoitus olosuhtei­den
mukaisesti. (Artikkeli 42)
Joukkorangaistus yksitlysteoista,
ruiuniillincn rangaistus, pimeäkoppl-rangaistus
Ja yleisesti kalkki pakotus
Ja raakamaisuus sotavankien kohte^
lussa on kiellettyä. (Artikkeli 87).
maa^iunnanvalitsiloilletftoroäti Mor­gan
iCr&olsestL sitä»' ^ttä ('Jos B. C :n
kamar ottoa: k^syansrksen:^ hyvlnvoin-:
nistaaU; tiukasti? omtitt. käsiinsä' niin
suurpääoman: - eslttäanäfr:' valheet Ja
niiden synnyttämä:aekaannus!(pblste-taauMja^
isaiTvitoeta^r kansan
kaiden.voitto.^ B^iUkl siis vaaleihin
taistelevaa^ dcansatf e n e m m i f ^ ' : var:
litsemise&^r B. - b m lainlaatijakun-taanl"
^ . ^ , ,
•ya^lijullstutoessa^ osoitetaan;! että
valktaL^-riY^jsvälhia kapitalistien
kontroUpimkssar;SotätuQtannössa- (a-lumiini.'
se|a}ieesi; k a a k i J a ÖU^> val­li
tse6kbinfmsukanj^niitt<toisa'^naii-van
päinvastaiöen-' tilanne.-.vallitsee
maäJHmnan-^ kAlestt^sfiär/ ipöuteva-tehtaissa-
Ja maata»
londessa. -''Yhdysvaltain ahuniini-trustin
500 miljoonan' 'lionarih ^ t i -
mat-Kemanon yritykseste. on eroi-tettu-
canadalaisia snonista' avainpai­koista
Ja' yhdysvaltalaisia'on palkat-;
tu. - lieldän tUalleen;' ^ r>Maakunnan
pmitavarätuotannossa on heitett^r tiir
haiisla miehiä tydttömyytten^Ja-kal)-
deksan miljoonan V dollarina
kannutetim : V kalan ^ > -tKauiH)a5tgjimixs
menetettiin. ty;i(sinomaan:r'5^>-takia,
että\YhdysvaMat «naaraavat Cana^
kaupasta.
VAARALLINEN SpPISnJS
JulistidESessa mainitaan m y ö s^
yksityiskohtaisesti ne vaarat, jolta
aiheutuu: maakunnalle YhdtFsvaltain
sanelemasta Ja/panin ^ ^rauhansopi-mifisesta^
sUlä se vaarantaa B . C : n
suuren lohen, sillin y j n . kalastuksen'
harjoittamisen. Edelleen ^siinä tode­t
a ^ - että maakunnan' laivanraken-nustyöt;;
hedelmäin - viljeleminen
siipikarjan Mtuotanto ovat >v^entyr^;
neet pelkäksi varjoksi siitä mitä ne
ovat ennen olleet.
UPP^: -kehoittaa,"Itkettämään Y h - '
dysvaltain. määräysvallan maakun­nan
taloudellisiin j a poliittisiin asioi­h
i n nähden Ja avaamaan uusia käiip-pasxthteita
kaildciin maihin, jotka
haluavat käydä kauppaa Canadan
kanssa.!^
VnSI JEHOO^ASTA
/Tähän mpnessä- on nimitetty'xnaa-kantavaalelhiii
ka&kiaan viisi U P P in
ehdoiastac ^Nfeel. Morgan: Nanaimor
tlie-Islands valifcijapiiriin;' Tom M c -
fjTven, Vancouver North; A l f Dew-burst,'
Albcmln; Maurice: R u s h r ja
Steve Endicott Vancouver East v a -
Utsijapiiriln^^aalitalsteltm kohökob-tana
on vaitimus työväen'ijk farma-i
rien yhteistoiminnasta rauhan puo-lestaij
. Julistt^essa sanotaan; että
kansan on^voitettava:ja vedotaan OC
-Fzn^^.äänestäjUn; että ihe vaatisivat
puoIueerBac^':dtid(£^at/ hylkäämää
Co)divellinrt]aWinctiin harjoittaman
sota/pohtiikan j a esiintyisivät avoi­mesti
uuden j a isänmaallisen rauhan
politiikan «puolesta — joka merkitsee
maakunnan pelastusta^-Ja kansan ta-:
loudellisten taipeiden tyydyttämistä
jniUtaristien vaatimusten: asemesta.
YHTENÄISYYS VAALEISSA
Julistuksessa; jpalnostetaan, että
" I P P , kannattaa, (kaikkien ; sellaisten
ehdokkaiden .'^.valitsemista; Jotka o-maksuvat?
iviS>ittämän ja: aktiivisen
kaiman maailman rauhan puolesta.
^ N I O E L MORGAN
L P E : n ma^ontajohtaja Nigel ' M o r ­gan
on nimitetty Nanaimo-TheJs-lands
valitsijapiirinehdbkkaafcdrfce-säk.
12 pnä pidettäviä maaknntavaa-leja'varten.
r L P F : n vaalijnllstaksessa
keboitetaan; maakunnan valitsijoita
"lopetamaan /Yhdysvaltain määräys­vallan
maaknnan taloadelUsUn'Ja po-littisiitt
asioihin nähden" jä ehdote-taan^
työväen, j a farmarien: yhtos-toimintaa
rauhan puolesta. =
INFLAATION BSatt
"Sinä siis olit kanoissa a&!„ I
kanssa viisi vuotta mutta BaJtT'
huolimatta sormuksesel takalS'
sanoi ystävä myötätuntoisesT-^V
todella kova isku sinMlle.-
«pahemminkin olisi Toinut kfi«-.
vastasiMattL "Ixjppujenlopitol
päättyi hyvin. Sillä aikaa
Ma'Jan kanssa kihloissa, köhast^
muksen arvo puolella ~ ja minä
kuin sainkin sillä paremmaii tytöftT
• • •
SAMAA MAATA...
Vanha taidemaalari: ^Imkälalna,
kala Sinulla on tässä taulu^äT^
«Nuori taidemaalari: Sen pitäto on,
haikala.
Vaniha taidemaalari: Mutta stoähäa
et ole koskaan .nähnyt haikalaa.
Nuori taidemaalari:.En todeDaki»
ole nähnyt. Mutta ethän sänäUäj,
ole näihnyt koskaan enkeliä vaikka j .
lefc niitä maalannut tuainakaonaiii
alttaritauluihin.
kannattavat^;viiden: suurvallan rau-.
hansofpimuicsenitekemista Ja vastus­tavat
sotBiptditiikkaa.' Tällä pohjalla
me olemme Valmiit. neuvottelemaan
C C F : n / työväen Ja f aimarien: ehdok­kaiden
kanssa; niissä paikoissa, joissa
on inunmankin- puolueen: ehdokkaita,
ivaaliyihtenäi&yyden aikaansaamisesta
vanhojen: puolueiden ehdokkaiden
tappiolle saattamiseksi."
Ontarion työkyvyttömyyseläkkeitä
maksetaan lieinäk. 1 p. lälitien
Täysin ja pysyväisesti työkyvyttömille 18^4-
vuotiaille^ jotka( ovat vailla muita tuloja
Ädenauerinsopiinus
on laiton, sanovaf
Saksan sosdemit
Länsimaat harjoittavat ^
lu|aa painostusta
: Bonn. — KristHlls-demokraattlsen
puolueen. parlamenttiiryhman : , k o ­kouksessa
toukok. ^n^pnai; liittokans­leri
Adenauer' lausulr että' on kuvita
teltua toivoa länshralloHta uusia neur
vottelujar ja tarjouksia,.ellei\Länsi-
Saksa:' tässä .vaiheessa' ratifioi -yleisi
sopimusta. Länsivallat vaativat, että
liittotasavallan-' on-^ n y t . ilmaistava,
haluaako se yhteistyötä niiden ^kans­sa.
S o s 1 aa idemokraattisen-. puolueen
halUtus selittää. ett&MUttokahsleri
Adenauerin^ nimikirjoitus Euroopan
armc^aa: koskevan sopimt:ksen'. alla
tulee olemaan laiton;
Kuusi tuntik'kestäneen kokouksen
Jälkeen puoluehallitus julkaisi lerär
i^asanaisen päätöslauselman, jossa
luvataan: tarmokkaan taistelun - jat­kamista
liittokanslerin; kohtalokasta
polltUkkaa. vastoan. .'Puolue; on ;kuo^
hUksissaan siitä, että haUitUs Y!hdys.^
valtain presidentinvaaleja-silmälläpi­täen
on tehnyt'hätäisen sopimuksen
liittotasavallan aseistamisesta sekä
suhtautumisesta länsivaltoihin; L i i t ­tokansleri-
on tahallisesU välttänyt
tiedoittamasta kansalle Ja parlamen-ttUe
sopimuskokoehnan sisältöä. Hän
ei myöskään ole ottanut huomioon
sitä, että jokainenv aseistBUtmnlseen
täQxtä&vä toimenpide on' valtiosään­nön
vastatoen j a sellaisena laiton.
Kirj. Joseph Starobin
PariisL — Valta(vä .kuohunta, jon­ka
herätti t ä m j ä myÖl^^Lontoos-sa
amiraali WillilunrF'e^tel'erlh mie­lipide,
että Eurooppa menetetään k o l -
messa-pätv.ä55äij<» .fi6ta_;sytt!yy, osoit-taa
» lisääntyvää harhakuvitebnien
poistumilta! Atlantin?sopimuksen eri
puoliin"^ jarsilnä-^ valUtsevaan-Yhdysr
valtain, määräysvaltaan nähden^
- Toukokuimi 9, pnä konsen^atiivinen
Le Mondetj'ulkaisi[.poimintoja •rapor­tista;
Jonka ^e sanoii USAmvlaivasto-operatiopääUikön-
lähettäneen i k a n -
Sf^lliselle.; ^"^turvalUsuuslautakunnalle
vViime tammikuun 18 pnä. TKmän to-kum^
tin^se^ äanot;brittil^ten toi^i
mittaneen Washingtpnista.
Huolimatta Flechtelerln enempää
kuin Hohtoonkaan jyrkästä peruutuk^
sesta Le Monde .vielä toukokuun- 11
Qnä-^ vakuutti 'raportin olevan alku­peräisen
Ja' hylkäsi kieUot.
- - K u n raportin Jtilkaiseminen tapah^
tui aikana, jolloin Euroopan armeijan
sopimus on'alleki>!JoitettUf mutta,tar­vitsee::
vielä :Id(tiii-BUroopan •parla­menttien
vabvistukssen; (di se ankar
r a isku Yhdysvaltain politiikkaa:: vas­taan.
Se-^heijastaa- vihamielisyyttä
Britanhlan ja^ Ranskan- j a toiselta
puolen Yhdysvaltain välillä, erikoises­ti
Välimerellä'.'
UltrakonÄetvatiivislä- L e Figaro ja
-L'Aui«rcJebtiä lukuunottamatta koko
Roa^Mui lehdistö, Humanite mukaan-luettyna,-:
antoivat suuren huomion
Le Monden paljastukselle.
Huomiota on annettu.erikoisesti s i l ­le,
että strategia joka perustuu Poh-jols-
Afrikaan . ja . KCski-Itään sijoi­tettuihin
lentovoimiin, on monta ker­taa
ilmaistu .USA :n puhemiehen lau­sunnoissa.
Toukokuun S pnä John
Foster DUlIes' toi • sen esille Pariisissa
puhuessaan.
- Ranskan-ja Britannian mielipide on
noi^sutt varsinkin siksi, koska ne
otaksuvat' amerikkalaisen liittolaisen
vähnistuvan ellei ole. jo päättänyt;
luopumaan Länsi-rEuroopan puolusr
tamisesta sodan aikana ja että; se
päättävästi pyrkii karkoittamaan
Britannian, j a Ranskan Pohjois-Afri­kasta
4a Suezhi alueelta.
MTTÄ! FECHTELER' SANOI?
; {FäcOitelerin : r a o M ^ ^ esiintyivät
seuraavat.asiat:;~
: l.;Sota'von siyuutttunaton vuonna
Uoeö, Joka.. tekeV-^yhjUksi Amerikan
^.väitUen, että.. Atlantiit, päktin ohjel­mana,
olisi,rauha..
.. ' Että.. Neuvostoliiton; armeija,
Länsi-EuroopanUuiinettuJen voimien
ayiistamana,: t i ^^
•piois:r,Els'enhowerin lempilapsen >"Eu<^
roopan. armeUan"• kolmessa päiväSsä.
Britannia - tulee neutralisoiduksi' ' t a i '
'poistetuksi pois- pelistä Neuvostoliiton
atomivoUnalla. 150,000 laskuvarjosoti-
Jaallaija>^^ vedenalaisilla:: mannennaal--
4a olevat l7SA:n tukikohdat käyvät
'arvottomiksL
3. Amerikan ohjelmana tulee silloin
Olla- mannermaalle - palaaminen K r e i ­kan:
Turkfai j a ' Titon Jugoslavian
kautta;' (Jolloin' Neuvostoliiton—tnaih-dollisesti
• myös muun Euroopan - r - '
pommitusta- suoritetaan Marokon^ L i ­byan'
j a : TurkinI lentoasemista -käsin;
samoin kuin ttikikohdista jotka tulee
rakentaa 6}iyTiaan, Iraniin ja Egyp"
tita.
4.>B:apinoita, nyt jo Järjestettyjen
tuholaisjoukkojen- avulla, tulee nos­taa
Albaniassa j a kaikkialla Balka­nilla,
sanoo- Pechteler." Tämä vah­vistaa
Neuvostoliiton j a kansandemo­kratioiden
sysrtökset tuholalstoimin-nasta;
Jonka- TlSA:n puhemiehet ovat
tähän asti kieltäneet. ^ '
5. Arabia, myöskin Arabian asevoi­mat,
on alistettava lTSA:n alaisuu-teen
ja sen öljyintressien tulee saada
vallitseva asema koko alueella. : K a i k ­ki
tämä on täydellisesti ristiriidassa
Ranskan j a Britannian pyrkimyksil-
, le säilyttää siirtomaavaltansa. Todel­lisuudessa
Fechteler puhui. Euroopan
yläluokan "kjrvyttömyydestä", "suur
resta väsymyksestä" •.;;ja heidän soti­laallisten
johtajlensa7'pelkuruudesta".
Fechtelerin: lausuntojenj tarkistelu
osoittaa hänen mielipiteensä olevai)
täysin ristiriidassa ^Euroopan .anrtei-jan.
konseptien kansstK Se edellyttää
koko Euroopan — - m_yd^in_ B r i t a p -
nian menettämistä, * joka siiteti jos­kus
:t'vapautetaan'''' atomipommit^-
Kaikenlisäksi F e ä l t e l e r l n ' s ^ u s .^
dellyttaä yritystä tuhota Neuvostoliit­to,
Jota vain hyvin harvat Euroopan
yläluokkalaisetkaan pitävät mahdol­lisena
tai oikeutettuna puolustusoh-jelman
päämääränä:^ - v ' ^ ^
Loppujen lopuksi, ylimielinen v a ­kuutus
Amerikan taloudellisesta, po­liittisesta
j a sotilaallisesta määräys­vallasta
kaikkialla Marokosta Iraniin
asti, ei vaikuta hyvältä enempää tääl­lä
kuin Lontoossakaan.
' Huolimatta Washingtonista lähe­tetyistä
peruutuksista täällä^ ollaan
yha; enemmän ja enemmän vakuu­tettuja
siitä,- että Fechtelerin asia­kirjat
tuovat esille Pentagonin todel­liset
suunnitelmat. , Kaikki mitä tä­män
jälkeen pyritään * tekemään
qiannermaalla tulee entistä kalliim­maksi.;,
: Kaikkein kumallisin kysymys koko
asiassa on " B r i t a n n i a n asiakirjapal-velun"
suorittama U S A : n kansallisel­le'turvalllsuuslautäkunnalle
kuuluvan
asiakirjan paljastus. Se .luo himmea-tä
valoa liittolaisten, Amerikan ja
Britannian, keskinäiseen lojaalisuu­teen,
j . i
Niinpä täällä onkin tapahtimut voi­makas
: mielipiteen nousu, joka mer­kitsee
Atlantin^paktin suurta heikon­tumista
j a vahvistaa kasvavaa vaati-mUstaEurooiian
j a Ylidysvaltain suh­teiden
uudelleen tarkistamisesta.
Yksi Britannian
voimakkain unio
rftuhaii^ puolesta* ^
Lontoo;<~' Amalgamated. Engi­neering
«nio; johon kuulun 850,000
<> jäsentä,, jhyv|iksyi'toukokuun'9-pnä
jBlackpooUssa pitämässään vuosir
.kokouksessa'päätöslauselman, Josr
j sa sanottiin aseistautnmiskilpailun
' ' saattavan vaaraan Britannian t a ­louden."-
.
' P ä ä t ö S:lauselmassa vaaditaan
' Britannian' cniokesknsta, Tradc
Union Congressia, j a Labor F a r -
tya huolehtimaan siitä, että Chur­chillin
halUtus tohnii Britannian,
Ranskan^ Nenvostoliiton, Kiinan
Ja :USA:n'rauhansopimuksen a i -
: kaansaamiseksi ja että tehdään
kansainvälinen sopimus aseistuk­sen
vähentämiseksi, atoi^.; ja
bakteeriaseldon käytön kieltämi­seksi.
— Turkissa on l;50O kylää, joissa
el ole kouluja.
Toronto. Ontarion uudet työky-vyttomyyseläikkeet
tulevat olemaan
" h y v i n 'rajoitettuja" amakin ensi
aluksi, sanovat maakunnan huolto-ministeriön
..vlnkailijat taalla.
Ontarion- (huoltcmtnisteri. "VV; A
Goodfelloiw sanoi Brantlordissa tiis-tamä
pidetyssä maakunnan huolto-konferenssissa,
että hänen tietojen
mukaan voidaan näitä eläkkeitä; jot­ka
perustuvat lainlaatijakunnan viime
istuntokaudella hyväksyttyyn . l a h i -
säädäntöön, ruveta maksamaan tule­van
Oieinäk. 1. «päivästä lahtien. ;
Viranomaiset selittivät, että tämä
eläikesuunnitelmaion alkuvaiheissaan
varsin raljoitettu monella eri tavalla;
Se koskee amoastaan sellaisia hen­kilöitä,
jotka ovat "täydeUisesiti" ja
"pysyvälsesti" työky.vyttömiä j a jotka
eivät saa mitään muuta apua m i l ­tään
muulta taholta. • . ;
Ministeriön v h k a i l i J a C l i f f o r d 'C,
Price sanoi konferenssille, että tämä
lainsäädäntö ei ole taricoitettukor-r
avaamaan muita yleisiä avustusohjel­mia
j a sentähden ei kukaan, joka
saa muiVta'apua. tule saamaan naita
eläCckeitä. Edelleen (hän sanoi, että
tässä uudessa • (huoltosuunnltehnassa
"kordstetaatti kotQuioltoa 'Ja jos työky­vytön
henkilö on hoidettavana tai
huqllettavänä' säil-aalaissa t a i muussa
laitoksessa, e i , hän ole kelvoKmcn
saamaan .täta eläkettä. v"-
•Hän sanoi kaikkialla maakunnassa
olevan paljon sellaisia työkyvyttömiä
ihmisiä, jotka eivät, saa sairaala-r ,ta|
muuta hoitoa vaan joita ^hoidetaan
heidän kodeissaan. Kun naiUe hen­kilöille
annetaan apua kj-kenevkfc he
liiaksamaan kotihoidosta Ja huojen­tavat
siten heistä huolehtivien kus­tannuksia.
.
Täydellisen ja pysyväisen tydkyvyt-töaiyyden
maanttelemmen tulee
rlippucnaan lääketieteellisistä todis­tuksista,
sanoi mr. Price. Jokaista
eläkehakemusta pltaa seurata laäkä-rm
todistus hakijan tilasta. Ne esi­tetään
sitten neuvottelukomitealle,
jonka suositiöksesta riippuu makse­taanko
eläkettä tai el.
Tämä uusi suunnitelma edellyttää
n a i t a . eläkkeitä maksettavan enis-j
tään 40 dollaria kuukaudessa 18-ft,
vuotiaille henkilöille. Kun eKkeS.]
nen saavuttaa 65 vuoden iän. on hän
kelvollinen s a h a a n . 65—€9^TQotia!.|
den vanhuudenelakkeitä.
Nalliin uusim elaikkeisiln mia\
on voimassa samat .varattomuusedd.
lytykset kuin €5—69- vuotlaldb
vanhuudeneläkkeiden saantiin sili.
den. Yksinäisellä henkilöllä mä.
ten olla, eläke mukaan luettmi,]
enintään -720- dollarin tulot vnodessi.
Avioliitossa oleviin nähden on täajl
määrä 1,200 dollaria;vuodessa.:
Näitäeläkkeitä koskevat itltt.\
mukset'> on tehtävä kunnan Tiias>|
omaisille tai maakunnan fauoltcoii. |
nisteriön: edustajille eri piireissä.
U n t o »1
Pai
RUl
224 s
yatkustaes
:pjan—radio
kanaan valts
teoksensi
oukana roatk
kirjavien kan
yähälukuisten
samojedien-e<
teinen Baikal
iiirrynune Ma
Xekijan mu
naan kunalai
hänet loydan
riisi-, maissi-läksemme
lah
lonpojan maj
kuuntelemme
uaan muurat
Käymme kou^
tustumme pre
Sunjatsenim £
roksen
Kirjassaan
dät hauskasti
haan kulttuuri
lehdet joutuva
Pearl S
1
Jänkkivastaisen
näytehnän esitys
kielletty Pariisissa
Pariisi; — Poliisiviranomaiset ont|
kieltäneet Roger Valllandin ameiä'1
kalalsvastaisen näytelmän "Evenäl
Föster tunnustaa itsensä syyUisdofj
esittämisen, koska se on aiheuttscä
voimakkaita mielenosoituksia yleisöä
taholta;-
AmbigUrteatterUi ensi-illassa bjp-päsi
muutamia nuorukaisia näyttä­mölle;
missä he kaatoivat nayttämS'
koristeet; heittivät kyynelkaasupom-meja
yleisön keskuuteen ja hyaiiJi-vät
näyttelijäin kimppuun käyttäen
keppejä-ja muita esmeita. V«M-]
mestari, neljä poliisia ja kakal hea-|
kllöä yleisön joukosta sai vimmoja.
Näytebnä käsittelee amerikkakto
Koreassa olevaa everstiä, joka antu
määräyksen telottaa konununlstto
naisvangin j a joka pohjois-koreahls-ten
vangiksi jouduttuaan päättää tan-nustaa
itsensä syylliseksi sotarDa*-
sihi.
486 AMERIKKALAISTA
KONETTA A l A S HUHTIK.
Pöklnghi radion ilmoituksen oii"
kaah Ovat kansanarmeijan jet-iB-|
neet j a ihnatorjuntat-/klsto mpuns'
alas 484 amerikkalaista konetta )
PÄiVÄN PAKINA
Maanpetosta Ottawa»a
K a i k k i aikaansa .seuraavat ^ihmiset
tietävät, että Amerikan 'Srhdysvallat
on kukkona kapitalistisen maaihnan
tunkiolla j a että yhdysvaltalabien i m ­perialismi
pyrkii kaikin-keinoin maa­ilman
herraksi j a säilyttämään k a p i ­talistisen
järjestehnän maailman j o ­kaisessa
kolkassa. Sitä- varten on
luonnollisesti tarpeellista kukistaa
sosialistinen-maailma. Nämä ovat ne
syyt, jotka ovat johtaneet Wall Stree­t
i n imperialismin nykjriseen sotapo­litiikkaan
ja-'^dysvaltain asevoimien
-tunkeutumiseen maailman-jokaiselle
kolkalle.- Näistä' syistä käydään'soföa
«Koreassa, Vietnamissa; Malaijilla ja
Burmassa.: K u n katsomme maailman
karttaan Ja tarkistanome -Ybdysval-
' tain imperialismin' sotilaallisia' t u k i -
kohtia^^niinvhavaitsemme- niitä- olevan
maailman loka kolkalla;^.'vieläpä C a -
nadassakin 'vaikka, niistä yritetään, o l ­la
niin vaiti kuin! suinkin mahdollis­ta.
iAsia on nahkääs siten, että ca<:
nadalaiset eivät pidä siitä, ett^ Y h ­dysvaltain
sotavoimat ovat. Canadan
alueella sillä se käsitetään vissinlai­seksi
maanpetokseksi. Se on maan­petosta
ensinnäkin siitä syystä, että
sotaan varustautuminen on rikos k a n -
saar ja:sen hyvinvointia vastaan. T o i ­seksi
se on maanpetosta siitä ^ s t ä , .
että Ottawan ihalhtus on suostunut
jWaIl Streethi sotasuunnitelmiin saa­dakseen
Canadan kapitalisteille mah­dollisimman
runsaan osuuden niistä
,voitoista, .'Joita sotaan -varustautumi­nen
>. aiheuttaai kaikkialla.- ',ottawan-ihallitus:
toivoo Canadan-kapitaliateillo
runsaat' rippeet Wall Streetin- satu­maisista
sotavoitoista. Ellei se ole
maanpetosta kun' tällä tavoin myy­dään
kansan-onni ja hyvinvointi u l ­komaalaisille
imperialisteille n i i n mi|.'
kään ei sitten die maanpetosta.
Canada on-tulevaisuuden maa r u n ­saine
luonnonrikkaukslneen, joita
tarvitaan kipeästi tulevaisuudessa k im
maan väkilukUi lisääntyy.. Mutta- i l ­meisestikään-
Ottatiran hallitus ei vä­litä
kerrassaan, mitään maan j a kan­san
hyvinvoinnista .tulevaisuudessa
koska se myy, paremmin sanoen l a h -
joiitaa, maan luonnonrikkaudet;
maat, metsät, vesivoimat, raudan- ja
, mliut metallit yhdysvaltalaisille k a -
pitalisteUle^ 'CanadaJi hallitus suos­tuu,
tämänlaatuiseen maan Ja kansan
.raiskaamiseen yhtä sydämettömästi
' J a julkeasti kuin sellainen alti, joka
luovuttaa tyttärensä muutamista r o ­voista
elostelijoiden käsiin. EUei
moista menettelyä voida sanoa maan.
petoksekisLtdinjmikään ei ole enää n l -
'ti\ensä_arvoista.
' Sellaista 'Maanpetosta harjoitetaan;
että,kapitalistit saisivat mahdollisim­man
pian siltä n i i n runsaan tiiinnan
kuin suinkin mahdollista. Piru peri­köön
perässätulijat! on kapitalistien
tunnuslause.; He eivät välitä kerras­saan
mitään maan j a kansan, onnes­ta
ja. hyvinvoinnista tulevaisuudessa
-kunhan vaan saavat kahmituksi i t ­selleen
nufbdollisimman runsaan.saa­l
i i n , jokqiifeenäisesti toimien tai ol^
lessaan Wall Streethi raharuhtinaiden
) nuorempia yhtiömidhina tai uskollisi.
: n k kätyreinä; maata., sen kansaa: ja
rlkkaukfiia raiskatessa. Se on. jos m i ­kään,
ensiluokkaista maanpetosta G a -
nadaa Ja sen kansaa vastaan.
Toisaalla me nähdään, että ainoas­taan
sosialistit' ovat tässä suhteessa
todelUsia isänmaanystäviä. Sillä he
vaativat, että Canadan luonnonrik­kauksia
käytettäisiin harkitun suun­nitelmallisesti
ja säästeliäästi, n i i n et­tä
ni:stä olisi; mahdollisimman suuri
hyöty kansalle tänä päivänä ja että
mitä säästettäisiin tulevaisuutta var­ten
koska tulevaisuus kuuluu kansalle
eikä kapitalisteille. Koska .,kaiken­karvaiset-
porvarit Ja niiden uskolliset
kätyr.t kansan riveissä syyttävät mei­tä
sosialisteja maanpetoksesta niin on
syytä torjua.moiset väitteet j a osoit­taa,
että asia :on ihan pähivastoin, et­tä
ne ovat juuri tämän maan kapita­listit
j a 'heidän hallituksensa, -Jotka
harjoittavat mitä Julkeinta maanpe­tosta.
Se on sitä niin nykyaikaan
kuin tulevaisuuteenkin nähden. Ca-^
nadan halhtus Ja kapitalistit myyVät
tämän^ maan kansan ja r luonnonrik­kaudet
muutamista juudaspenningeis-tä^
Wäll-Streethi imperialisteille. Sillä
taholla ovat - kaikki maanpetokseen
syyllistyneet, eikä täällä!
{Mikäli Canadan itsenäisyys on k y ­symyksessä
ovat kapitalistit Ja heidän
taantumukselliset kätyrinsä olleet a i ­na
todellisia kansan itsenäisyyspyrki-nQrksiä
vastaan; Sillä he haluavat
sellaista itsenäisyyttämikä takaisi
vallan säilyvän kapitalistien käsissä,
että (he voisivat käytellä sitä omaksi
edukseen janiinollen kansaa vastaan,
mikä on myöskin maanpetosta. Kansa
haluaa sellaista itsenäi^jryttä, josta
kansan elämä vaurastuu j a tulee o n ­nellisemmaksi
' - 7 - mutta kapitalistit
haluavat-ihan päinvastoin. He halua­vat
sortaa j a riistää kansaa saadak­seen
siten mahdollisimman runsaat
voitot kassaholvelhinsa. - H e ihaluavat
sellaisen järjestelmän säilyvän niin
kauan kuin' suinkin xoahdollista ja
iiinnaUa niillä tahansa — rvieläpä
maanpetoksenkin, avulla.
Sellaista maanpetosta^ o n myöskin
Canadan (hallituksen noudattama «o-l
;tapolit:ikka koska sota on kalötol
maan ja kansan parhaiden ftnjesl
vastaista. Sillä sota merkitsee till«l
kärsimyksiä, kuolemaa ja taantnmo-l
ta kansaUe Ja työvaeUe. |
Tässä yhteydessä tuli mieleeamei
Yhdysvaltain suurimman Pr^slden^l
AbraaiamLincolnin sanat, jotte ml
kohdisti työväen pyrkimysten 'vastO-I
tajille. Kas näin julisti L i n c J ^ l
" K a i k k i mikä on työväen ayn»;!
5i on maan hyväksi. KaftÖ»»
vaUngoittaa työväkeä on xMP*!
valtoin maaneptosta. MMääflOJI
el voida tehdä näiden kaluIoi«*|
teen."
-Meillä on kunnia omaksua «m
Lihcohi-vainajan lausunto s l i a ,^
demokraattisena ytimenä on setosj
asia, että kansan valtavan enomn«
tön. työtätekevän väestön edmj
maan edut ovat samat,
vahingoittaa kansan Ja ^"t^^
vämön etuja, on se maanpetosta,»^
ten Lincoln sanoo. '•••'•^••JiX
Koska Ottawan haUituksen tm
nen poUtlikka on Canadan
etujen, onnen ja tulevan hyvlnvo -
vastaista ja vahingollisU,
myöskin samalla, petosta Canafl»
s ^ J ^ n s a a vastaan. SUtäteJ^
voiöaan löytää ne maanpetturit,
si järjestyneet työläiset yritet^
mata rikoslakiin viime kesa»»^
tehdyissä Garsonin muutoks^J» ^
^yksissä, joissa lakkoon ^ ^ ^ ^ ^
k i n määritellään maanpetok^
Sillä' ne ovat Juuri kapltalisttt.
delliset maanpetturit, jotka jfT
salata , maanpetoksensa sfflä.
syyttävät työläisiä siitä mita»
tekevät J a mihin he ovat itse
Kaikesta tästä pitäisi olla
senaVet^ kun kapitalistit
kansaa j a työväkeä jostakin
o n ihan päinvastoin. Tässä
sessa; ovat todellffiet maa
tawass&—^ Elalle Terä.
360 si
Pearl Buckii
joka kertoo Ai
demiehen, toh
heistä nykypäi
jan keskeisin <
; kijä perusteell
gin laheUa sij
missä budhan
hallitsee yksin
Pearl Buck
kentavasta ja
man varjoista,
huudeo raueni
valsuudenusko!
nalamen elämi
men lampoon.
Dut todempaa,
inaania kuin ti
F r a n c e s
SYDi
332 SI
"Sydän ja ti
mään mahtui i
heikompi hiom
joka uskalsi tu
kutsua. Mutta
taiteilijain, k i i
jokaromantiik;
sa 1800-luvun I
uuteen kukoist
Pearl S o
324 s i
"Orjatyttö",
ihastuttava k l l
säkemen kum 1
sensa — viisas
vaus Kiinaan n
perheen vaiheu
Kirjan paahi
I on lapsena my
I taloon. Siellä
puolittain palv(
naiseksi, joka
välla ja iloiselli
mansa saa uudt
tavansa lapsui
poikaa Davidia,
tenkin tulemas
tuska sydamess
eroavat. Hänei
ja oman tulevai
tora romaani, j(
pun.
Alan Pa
281 si^
^ Ixopon kukto
lähtee alkuasuk
matkaUe kohti ,
kia. Tälle kau)
Jensä ja sisare
Kumalon ainoa
kansan nuorter
Pungm sadunh
»ille tieue.
Kumalo päät
Johannesburgiir
5«nsa keskeUe
oanen ja häner
fflonsa ja kansa
Knsa, molemms
Ja sivulisaatlon
wjen jälkeen •
myöhäistä auttj
. ITKE, RAKA
oeestaan huolin
josta henkii usk
M a t t i K i
Hyvä
185 Siv
, .Loistavasti k i
Jikujen halki k
"än maailmani
^'a^ena päähe
" " ^ ^ e . Suom
Kirjassa kasit
-Suomen ja Ra
•^iisi&sa; kapii
"kymmen; Uur
^ t ; bulevard
vorthin häät; Pj
"kaupunginosa
»«tujula; Jean
«««ntialistinen
«alaiselta harju
Paan.