Vapaus, May 24, 1952

              Sivu: 4 Lauantaina, toiikok. 24 p, - Saturday, BSay 24; 1952
i
Sergei Prokofjep
H E D kffi&aan o l e a s u n u t enkä p l t ä ^ jt
^ Iconsemeja amerikkalaisessa Salt
"^Lake kaupungissa. Joka s i j a i t.
r<8ee ' U t a ^ 'valtiossa. SEnkä ivalltetta^
f rnrasti Joutunut edes 6 ' l l o l n , k u n v u o t i ­n
a ISS^^lävin a m e r i k k a l a i s t e n ystä^
y l e n k J l^mmna nnidysvaUoissa; -rfe-i
^ y j ^ ^ r a i l e m a ^ : tässä kaupungissa, 'Jonka
Ä T a s u k k a j a l o on otaksuttava pitävän
musiikifteyiitä p a l j o n k u i n siitä p i d e -
taäh I ^ ^ J c ^ l l a , m a a i l m a s s a . iMutta
•'^ n a i v a n äskettäin s a i n tietää seuraavan
• i a p a u k s e a tämän kaupungin elämäs-r^
tä. \ ^
{ i^ssoclated P r e s s u u t i s t o i m i s t o n k i r -
I Jeenvaf£taja kertoo kaupungin s i n .
{ ^ ^ l o n i a o r j ^ t e r i n Joiitajan'1^^ OCau- I ^^'^ ^fice de A b r a v a n e l i n i l m o i t t a n e e n p o -
f ' ^ " ^ l l i i s i l a i t f & s e l l e J o n k u n miehen s o i t t a -
v ; " ' ^ t ','neett 4 5 ^ d l c puhelimella j a u h a n ­neen,
että Jos orkesteri esittää k o n -
'xT^ficrttiöSlelman i l m o i t u k s e n mukaises-
^ t i l^oköf jevin^ " V i i d e n n e n s i n f o n i a n ",
7niin h ^ e t siis J o h t a j a 'Abravanel, t a -
^^ipetaattnai piestään r a a j a r i k o k s i . K i r i !
J c e n v a l h i a j a lisää, että- orkesterin
j o h t a j a t ehrät uhkauksesta h u o l i m a t ­t
a iehnneet konserttiohjelmaan m u u ­tosta.
, Tämä k u m m a l l i n e n t a p a h t u m a S a lt
L a k e C i t y n musiikkielämässä ei t i e ­tienkään
ole n i i n m e r k i t y k s e l l i n e n , e t -
^ t ä s i i t ^ k a n n a t t a i s i p a l j o n puhua.
1^fMu|;ta -iissä s u r u l l i s e s s a j u t u s s a o n e.
^'^räsoleelllnenpuoli koskee m i n ua
«hehki^obtäisesti. T o s i a a n k i p : m i n -
k ä t ä h ^ Piiokofjevin "Viides shifo-n
l ^ T ^ f j o s s a k i n ihmisessä a i h e u t t a ­n
u t - i S i n jyrkän reaktion? Amerlk.
kalainq» yleisö o n , mikäli olen saanut
tietää, ^ t a n u t tämän s i n f o n i a n l ä m -
p i m ä i ^ v a s t a a n , sen o v a t esittäneet
hyvällä^nienestyksellä moneen k e r -
> t a a n B o s t o n i n orkesteri, 99ew Y o r k i n
; j f i l h a r a i p n i n c n o r k e s t e r i ( A r t h u r R o d -
^ z i n s k p ^ o h d o l l a ) Ja m u u t orkesterit.
jASinuIis^cn levyjä näistä konserteista.
-r>< J a Atmii äkkiä tämä välikohtaus S a l t
, ; ' l L a k e , ^ t c r 8 s ä . . . Mhikätähden j«ihta-ja,'.
joka aikoi esittää " V i i d e n n e n s i n ­f
o n i a n ' , u h a t t i i n tappaa? EiktKhän
1
Simms & Pickering
v a k u u t u k s i a j a kiintelmistöjä '
' K l l f t t e i m l s t o l a i n o j a J a bondeJa>'.
.fM St.- N . . T l m m l n s , O n t .
P u h e l i n 112
Barnes Drug Co.
— 3 K A U P P A A — '
S a i ^ t ^ t e . M a r i e Ontario
' ÄIA Victor Radioita
ho Nyal-lääkkeitä
Täydellinen -varasto lääkkeitä.
Postitilaukset täytetään
huolellisesti.
traln Bentähden, f ttä tämä sävelteos
ylistää ihmishengen >vapatttta?
"Viidennessä s i n f o n i a s s a " o l e n t a h ­tonut
ylistää v a p a a t a J a o n n e l l i s t a J l u
mistä, ihänen henkensä j n i b t a u t t a . ! E a
v o i sanoa, että o l i s i n v a l i n n u t tämän
a i h e e n — 8^ g y p t y l minussa-Ja.-vaati
i l m a i s u a a n . J U r j o i t i n m u s i i k k i a , j o ka
k y p ^ t minussa j a täyttt v i h d o i n sie.
l u n i ; J a n y t e i tämä m u s i i k k i — t a i
kenties sen a i h e ? — miellytä eräitä
h e r r o j a U t a h i n valiiossa.- V a r m a a n i
k i n heitä mieUyttää m u s i i k k i , joka'
mustaa fiimlsen, tylsistyttää hänet,
tekee hänet t y p e r ä k s i . . . - ' i
Äskettäin
Järjestellcssänl e r i mäissä'julkaistuja
t u o t t e i t a n i , ILöysIn nUden jqukosta
New Y o r k i s s a J u l k a i s t u n "Seitsemän­n
e n pianosonaatin" (tästä teoksesta
m i n u l l a o n m y ö s sitä u s e i n solttanei''
d e n amerikkalaisten p i a n o t a i t e i l i j a in
hyviä levyjä); Johon O l i n I^rarnes on
t e h n y t r e u n a h u o m a u t u k s i a a n . i L a y s ln
Joukosta myös s i n f o n i s e n s a t u n i " P e t -;
j a s u s i " (Harold S h e l d o n i n reunahuo­m
a u t u k s i n /(vuonna 1938 j o h d i n itse
Bostonissa tämän -sadun esitystä).
Löysin m u i t a k i n säveUyksiäni, esimer­k
i k s i ^iSonaatln «viululle j a . p i a n o l l e?
myö» P h i l a d e l p h i a n : o r k e s t e r i n Suge-ne
O r m a n d y n Johdolla soittama: l e vy
. . . (Nämä o v a t t i e t e n k i n k a i k k i I a .
J i l t a a n , athekäsitte^yltään j a t e k n i U i -
seltä muotoUultaaii e r i k i s i a sävellyk­siä.
Mutta niitä yhdistää toisiinsa
y k s i a j a t u s : ne p u h u v a t ihmisestä Ja
ovat ihmistä v a r t e n luotuja. Olen
v a r m a 8iitä,.että j u u r i tämä p i U r e on
k a j o n n u t kuuUJain sydämiin m a a i l^
m a n monissa maissa, n i i n myös Y i hr
dysvalloissa.
O l e n äskettäin säveltänyt uuden o-r
a t o r i o n - ' R a u h a n vartiossa'. (En o le
tätäkään a i h e t t a etsinyt enkä v a l i n ­n
u t . Se o n kasvanut e s i i n itse elä­mästä;
s e n kuohunnasta, k a i k e s t a s i ii
tä, mikä ympäröi j a l i i k u t t a a , m i n ua
j a m u i t a Ihmisiä.
. . . Kesän vietän tavallisesti h u v i ­l
a l l a lähellä Moskovaa. T u n n e n e r h i -
omaisen h y v i n t i e n , j o k a j o h t a a M o s^
kovan keskuksesta l a i t a k a u p u n g i l l e J a
sitten^ k a u p u n g i n ulkopuolelle öhi
vaiäiojen J a n u o r t e n : m e i s i e n . Jokien
Ja veimävainioiden. Tuossa vieressä
o n .pelto. ' K o r k e a t a : r u i s t a k o r j a t a ah
uudella koneella, itsekulkevalla leikf-k
u u p u h n a r i i l a . ' flS^mmenlsen kilomet^
rin päässä näen vihreällä n u r m i k o l la
h o i t a j i e n s a vieressä Joukon punapos.'
k i s i a p o i k i a erään IW>dE0va&rtc3x»
t a a n lastentaloja o n sihrtynyt Icesäksi
tänne h u v i l a l l e . Ajamme eteeni&in.
Tienvarteen.'istutetaan.erikoIsko{ieilla
monivuotisia lehmuksia. , Vielä rlä-hempänä
k a u p u n k i a näemme uusia a -
s u i n t a l o j a , Joiden ympärIItä:on puret-'
t u rakennustelineet.: J a v i h d o i n :jä
a i v a n lähellä M^iskovaa kohoavat k u l ­lanhohtoisessa
savussa U!oskov:an y l i .
opiston uuden; todella - i h a n a n r a k e n:
nuksen jyrkät ääriviivat. Nämä kalk.^
k i ovat k u v i a Jokapäiväisestä neuvos-filmfestivmli
Helsfnkf» — P u o l a n talousnäytte-l
y n gfliteydessä pidettävän filmlfesf
t i v a a l l n avajaiset olivat 19 pnä
Messuhallissa. Tilaisuudessa o l i p a l ­j
o n kutsuvieraita; P u o l a n a s i a i n h o i ­t
a j a j a henlälökuntaa. K i i n a n , U n -
Icarin, r S v e i t s i n , Tshäskoslova^ian
ym. lähettUäitä Ja a s i a i n h o i t a j i a.
F e s t i v a a l i n ' avauksen ' s u o r i t t i e l o -
k u t r a - a r v o s t c l i j a M a r t t i Savo. j < ^
selosti uuden P u o l a a - elolcuvatuotan-n
o n Kehitystä. Avajaisohjelma esi­t
e t t i i n e l o k u v a '^Ensimmäiset päivät"«
J o k a o n v i i m e vuoden tuotantoa.
••: F e s t i v a a l i n Ohjelmaan k u u l u u k a i k ­k
i a a n 10 t ä y ^ i t k ä ä elokuvaa, s ^
ddkumenttaairi- j a lyhytfilmejä. F » i -
tyksiä o n ' j o k a i l t a.
Sudburylaiset valn^stuvat oikeesti
vastaanottamaan idkopuolisetii^raat
toelämästä.
Tiedän k a i k e n sen; mistä teen h a ­v
a i n t o j a lyhyellä ma6kaUa Moskovaan,
olevan tyypillistä koko maamme elä­mässä.
Tunnen k u n n i a n a r v o i s i a t i e -
demiehiäi 'jotka ovat j o k s i k i n a i k aa
WORKERS' CO-OPERATIVE
"OF NEW ONTARIO LIMITED
O TIMMINS
e KIRKLAND L A KE
e SOUTH PORCUPINE
o CONNAUGHT
«
i
t
«
<
«
*
*
i
t
i
«
(
I
*
I
t
4
f
I
I
«
(
•
I
I
I
I
f I
I
t
I I
t I
•
t
t
f
I
t
I
«
T Y P E F A $10.75
4 p a u n a a k a h v i a ; 2 paunaa r i i -
algfi 2 p a k e t t i a k u i v a t t u j a sekar
bdtelmiä; 1 p a u n a luumuja; 4
- 4 unssin pakettia makeata
s u k l a a t a ; paunaa B a k e r in
k a a k a o t a ; 2 p a k e t t i a savukkei-:
t a ; 1 p a r i N y l o n - s u k k l a , v a in
No. 10 Kokonalsp. 14 paon.:
T Y P E F B $7.75
4 j j ^ u n a a k a h v ia
2 paunaa V a l k . riisiä
i p a l k e t t i k u i v a t t u ja
^Jiedelmiä
l i s p u n a k u l v . l u u m u ja
1% unssia K a n e l ia
: ' K o k o n a i s p a i n o 11 paunaa.
Aina
tervetuUein
lahja Suomessa
on
S A L
LÄHJÄPÄKEni
Valittavaksenne kolme pa­kettia,
joissa on vähissä
olevia tavaroita: hedelmiä,
kahvia, kaakaota, savuk­keita
ja ny|on-sukkia.
Nopea tiedoitus . . . pSkidnen p e .
r l l l e t o i m i t u s varastosta meren
takana. T u l l i kuuluu h i n t a a n.
P a r l i a i n valikoima ruokatava­r
o i t a . Vakuumipakkaus p e l t i -
kannuissa. T e r ä s vyötteinen
p a h v i l a a t i k k o . Säästää aikaa
ostossa j a postittamisessa. Täy­d
e l l i n e n lähetyskontrolli. S A L
t a k a a laadun Ja p e r i l l e t o i m l -
tuksen.
CL TYPE F C $5.98
4 P a u n a a K A H V IA
; Kokonaispaino 7 paunaa
M a t k u s t a k a a S u o m e en
"Säästämlskautena" G B I P S -
H O L M I S S A t a i S T I C K H O L -
MISSÄ. Hyviä hyttejä s a a ­tavana
d o k . 14 laivavuorosta
•alkaen.
Sisältö J a i i i n n a t voivat m u u t t ua
T i l a t k a a ^ e t t l n n e TXtiHXS lähimmältä asiamieheltä t a i
SWEDISH AMERICAN LINE
Aks Mo n t rPehaill l2i p, sQ 8nqe. . || W4i n7n0 l»pXeagl.n MSat n . 1| U nCiao lng aBiayn, Ak UBal d. g .
7 1 U p p e r Wat«r S t , H a l l f a x N . a
hgrlänneet laboratorionsa Moskovassa
lähteäkseen K e s k i - A a s i a a n r a k e n t a.
maan T u r k m e n i n pääkanavaa. ' T u n -
-nen n u o r i a insinöörejä; j o t k a M o s k o ­vassa
opintonsa päätettyäänovatkiir
rehtineet V o l g a n , D o n i n j a D n e i p e r in
r a n n o i l l e rakentamaan sählcöasemia.
M i n u l l a o n p a l j o n ystäviä J a t u t t a v i a .
He k i r j o i t t a v a t k i r j o j a , h o i t a v a t puu-:
t a r h o j a , rakentavat t a l o j a . K o k o h e i - ;
dän elämänsä täyttää ravOianomalsen
työn runous. ; Ja tästä oikeastaan syu;.
torikin o r a t o r i o n i aihe.
Miicä o n k a a n tämän vaatimattoman
särel^ksen sisältö? Se kertoo toisen
maailmansodan v a i k e i s t a päivistä^ äi^
t i e n . j a orpojen kyyneleistä^ l i e k k i en
tuhkaksi hävittämistä kaupungeista;
lEansan ' k a n n e t t a v i k s i langenneista
suurista koettelemuksista;^ ^.Oratorion
seuraavat osat o n omistettu S t a l i n -
g r a d i l l e , vihollisesta saavutetulle v o i ­tolle,
valoisalle luomisen ilolle, p i e -
nakatetemme onnelliselle lapsuudelle.
T a h d o i n i l m a i s t a tässä teoksessani a -
Jatukseni rauliasta Ja sodasta, varr
muuteni siitä, että sotaa ei tule, että
maapallon kansat puolustavat rauhaa
J a pelastavat sivistyksen, lapset t u .
leva^suutemme.
Näin ^ n t y i oratorio rauhasta. K e r ­r
o n kenties l i i a n yksityiskohtaisesti
tämän vaatimattoman teoksen sjmty-vaiheita.-
M u t t a niissä ovat saaneet
ilmauksensa ne periaatteet. Joista e>
dellä o l i kysymys.
Sävellän nyt runoelmaa suurelle
sinfoniaorkesterille. • S e 6 n omistettu
Venäjän k a h d e n suuren Joen, V o l g an
ja iDonin yhtymlÄlle. Olen antanut
»tulevan^^nmoelmatii' mme^esikin {'Vol­g
a n j a O o n i n kohtaamIneh'C Mistä t ä ­mä
aihe? S e n o n a n t a n u t elävä elä­mä.
Siole^^^^^^ pitkää a i ­k
a a siitä, ' k u n VolganJDonin uuden
lanvankulkuväylän' r a k e n t a j a t yhdls.i
ttvät venäjän kaksi Jokea. Näistä
Joista o n k a n s a sepittänyt meillä p a l ­j
o n l a u l u j a , Joissa y l i s t e t y n luontoa
uudistavan Ihmisen lurotöitä;"!
Amerikassa Ja Länsl-Euroopassa
p u h u t a a n paljon t a i t e i l i j a n k u t s u ­muksesta,^
hänen luovan työnsä v a ­paudesta.
Todellakin, voiko t a i t e i l i ja
pysyä sjTjässä elämästä? Voiko hän
sulkeutua jonkinlaiseen päivänkoren-n
o n " t o r n i i n " , piirtää s u b j e k t i i v i s i l la
elämyksillään pih-in taiteensa ympä­r
i l l e , väi pitääkö hänen o l l a sielläi
missä häntä tarvitaan, missä hänen
sanansa, hänen musiikkinsa, hänen
t a l t t a n s a voivat auttaa kansaa elä.
mään p a r e m m i n j a r i k k a a m m i n ?
M u l s t e l k a a m n l e Beethovenin Jä
Shakespearen, M o z a r t i n j a T o l s t o i n,
T s h a i k o v s k i n J a DIckensIn; näiden i h ­mishengen
j a - a j a t u k s e n Jättiläisten
taiteen polkua. Eikö heidän s u u r u u ­tensa
o l e k i n siinä, että h e omasta tah(-
dostaan, sydämen j a velvollisuuden­tunnon
käskystä a l i s t i v a t suurenmoi-'
set l a l i j a n s a palvelemaan iiunistä? E I .
isö J u u r i tämä pUrre ole ominainen
heidän kuolemattomille teoksilleen?
' ^ d y s v a l l o i s s a Ja E n g l a n n i s s a olles­sani
j o u d u i n usein kuulemaan keskus,
t e l u j a siitä, ketä m u s i i k i n tulee päl-:
vella mitä säveltäjän t u l i s i säveltää,
minkä pitäisi ohjata luo\^a työtään.
Pysyn siinä vakaumuksessani, , että
säveltäjän samoin k u i n r u n o i l i j a n , k u ­vanveistäjän
j a myös ^taidemaalarin
kutsumuksena o n p a l v e l l a ihmistä J a
kansaa. Hänen velvollisuutensa on
ennen kaikkea o l l a kansalainen t a i ­teessaan,
ylistää lhmiS3lämää j a j o h ­dattaa
ihmistä valoisaan tulevaisuu.
teen. Tällainen on m i n u n näkökan­n
a l t a n i taiteen Järkkymätön l a k i .
K e n t i e s m i n u a moititaan^ että t o i s -
, t a n yleisesti tunnettuja totuuksia j a
että Järkeilyni loittonevat kauaksi s U -
tä, mitä S a l t L a k e C i t y n kaupungis­s
a t a p a h t u i . M u t t a o l e n vakuuttunut
siitä, että sisäinen yhteys n i i d e n v ä ­lillä
o n olemassa.
tEnnen.kuhii r y h d y i n tätä,kirjoitta,
maan o t i n selvää: mitkä/aiheet i n .
nolttavat p a r h a i l l a a n säveltäjäkump-p
a n o l t a n i ? Ja saatoin todeta, että
D m i t r i S h o s t a k o v i t s h aikoo lähialkoi.
. n a säveltää neuvostokansan suurra-keimiistöille
omistetun teolcsen. T i h on
H r e n n i k o r o n jo aloittanut sävellyk-sen
r a u h a n voittokulusta maailmassa.
Juri s i u t p o r i n . Joka o n omistanut v i i .
me vuodet työlle uuden " D e k a b r i s -
t i f . o o p p e r a n luomisekäi, valmistaa
Icantaattia venäläisten k l a s s i l l i s t e n Ja
n y k y a j a n r u n o i l i j a n sanoihin. N u o ri
Ja lahjakas säveltäjä N i k o l a i Pelko;
äskettäin kuolleen etevän säveltäjän
M j a s k o v s k i n oppilas, säveltää sinfo-
H u o l i m a t t a slitä.-tfttäi e u o m a l a i^
yleensä pidetään j u r o i n a i a l i i t a i ^
eikä heidän Innosttäcsensa J a
p u J ^ a h i i n h e i j a s t i e s i h i i e r i U a i s i s ^ :
surun^.
muodoissa k u i a Joadenkln;;et^äist^
kansojen» n i i n o n oljemassa lukeltta£4:
tornia: vakuuttanria, todistuksia Suo­men
kaaisan taiteellisesta l a h j a k k u u ­desta.
Millä k a n s a l l a o n K a l e v a l a a n v e r ­r
a t t a v a a kansallista eeposta? £i
kenelläkään. K r e i k k a l a i s t e n H i a an
j a . 0<Siji"3seian on, t o s i n epävarmojen
tietorjen mukaan, k i r j o i t t a n u t Home­ros.
Tätä teosta e i missään tapauk­sessa
voida pitää samanlaisena k a n ­salliseepoksena
k u i n Kalevalaa. . E i
myöäkään S k a n d u i a a v i e n E d d a runot
saa läheskään I ^ i n v a l t a v i a . m i t t a ­s
u h t e i t a k u i n K a l e v a l a.
K a l e v a l a o n seScä r u n o a että l a u ­l
u a . Muinaissuomalaisilla oli tapa--
n a esittää K a l e v a l a n ^ r u n o t l a u l a m a l -
lä. Tämä todistaa Suonien kansan
s u u r i a musikaalisia j a r u n o l l i s i a t a i -
•pumuksia.
Miyöskin l u k u i s t e n ' suomalaisten
tuntemattomien runoilijoiden j a s ä ­veltäjäin
k a n s a n l a u l u j e n taso on n i in
korkea, että ne ovat säilyneet m e i -
däihkinipäivilnune j a tulevat edeir
l e e n k i n säilymään.
Vieläpä n y k y a j a n k i n suomalaisten
musHcaallset j a muiden/; •taidealojen-saavutudcset
täyttävät' s u u r e t k i n v o a -
t i m u k s e l : Monet suomalaiset sävel­täjät
ovat saaneet kansainvälistä
mainetta ija S i b e l i u k s e n sävellykset
k u u l u v a t m u s i l k k i t a i t e e n s u u r i m p i in
saavutuksiin.
Todistuksena Suomen m u s i i l d d t a i -
teen <koiikeasta tasosta s a a suomaJais-t
e n taiteUijoiden äskeisestä Neuvos­t
o l i i t o n matkasta. ' Moskovalainen
yleisö, j o l l a o n konserttitoltumusta
Ja musUkkitajua.- o l i suorastaan r i e ­muissaan
suomalaisten t a i t e i l i j o i d en
esityksistä.' M a a i l m a n k u u l u venäläi­n
e n säveltäjä J u r i M i l j u t i n ' s a n o i k i n : .
''Suomalaisten t a i t e i l i j a i n ,t v i e r a i l ua
k o h t a a n osoitti neuvosto(^lelsö suurta
suosiqta; Suomi omistaa n i u u a n ja
omaperäisen kansallisen taiteen; i h a ­n
i a kansanlauluja, Jobka xkuvaavät
sunollisesti k a n s a n ^ henkist|i ;;^iämaä,
h i s t o r i a a , s a n k a r u u t t a J a i t s e kansan
l u o n n e t t a ."
M i n n e , <hyivänsä suomalaiset ^ ovat
matkustaneet, n i i n he ovat vieneet
m u k a n a a n suomalaisen taiteen ja
'^)$s$äfieHa Oh taemman o l l u t koosr
'sä^^iUhi h e ovät m y & ^ , s i t ä ^ e i -
ii K i ö i he ovatMdokQOh^eiet suu-^
t e m m i k s i - i y h m Q c s i ' C a n a d a n . e r i
ftdssa, niin l i e ovat i K i l i s i a n i e e t näyt-^
läjitä,- k u o r o j a ja-' ' v i e l l E ^ soitto­k
u n t i a . Taide on suomalaisille,: ku.-;
vaannolUsesti sanoen, jokapäiväinen
l e ^ ' ^ ••; , • •
Toteen haitrastasx^en on ollut
myös edell^ylcsenä s i l l e ; että C a n a^
dass^Ein on :37ihdytfQr' viettämääti
suomalaisten s o i t t o - j a l a t d u j i i h l i a;
Tässä yhteydessä ott..anainittava,
että v a l i t e t t a v a ! h e v i e t e t ä ^ M ä
kahdessa leirissä. Jä, vieläkin'vali-t
e t t a v a s n p a a - o n s e , ' e t t ä p i e n i i ^
v i i t t a u s yhteisten latihijulhlieri _ v i e t -
tämisestä <m' s a a t t a n u t järjestäminä
ulkopuolella olevien - eräitten johta-v
i m p i e n i h m i s t e n ; n i ^ a v i l l a 4 i ^ I ^^
Tällaisella äärhnmäisellä poliittiseUa
ahdasmielisyydellä, e l tehdä mitään,
muuta k u i n levitetään; J o e n t i s e s i ^
leveää k u i l u a suomaJaisten* e r i . r y h - '
m i e n välillä.
Järjestömime o n o n n i s t u n u t järjes^
tämään aikaisemmat seitsemän l a u ­l
u - ija s o i t t o j u h l a t iodeUsHin yllätä
:tävän nlenes^kselliseiksi.^lEi^oIe^en-'
sihkään epm<^ sUtä. .etteikö nyt.
Sudibiuyssa kesäkuun <!fi j a 'iS9 p ä i ­vinä
pidettävät ; l a u l U ^ ' J a soittojuhlat
oimistu-yhtä suurenmoIsestL. ^, '
JtäUien, ulkopuoliset i v a l m i s t e l u t - a l ­kavat
olla jo viimeistelty. Jdhlat
e n (Päätetty pitää kauniissa Työn
Puistossa. L a u l u l a v a n i laajentamiseen
ryhdytään en^i tilaäsa. ^
:i V a r s i n a i n e n s u h n t m t a i f i l l a n - - j u h l aa
konsertti pidetään S U d b U r y n s u u r i m -
tnassa -teatterissa .l&nphre: teatterissa:^
Tässä o n ehkä p a i k a l l a a n sanoa, että.
Empire teatteri o n Sudbuayn ;uusimr
p i a ja nykyaikaisempis: teattereita.
S i i h e d ttähtuu 1,400, Henkilöä i s t u ­maan.
A l k a i s e n u n i n - oU -taifeoitus saade,
M i r i f e r M i l l i m i o n uuden h a a l i j i juh­l
a s a l i . K o s k a e l o l e vlelliiään ole-^
massa'varmuutta valmistuuko se' j u h ­laamme
i mennessä, ^nih^ suun-n
i t e l m a s j a . p l i luovuttava. ' ' .
Sudburylaiset, ovat ^vaimlita otta­m
a a n vastaan riv^^
Sakuun lopussa; eikä-ole:VäMist9kään>
epäilystä siitä- etteikö •,silloin::muodos-:
t u todellinen s u o m a l a M e n , k a n s a n -
vaellus Sudburya k o h t i.
K u u l u t t a j a .
Homrd FasHn.
mr^mmrbmmma
JBowaitl.tFaBt. c d i s Q ^ ame­r
i k k a l a i s e n k i r j a l l i s u u d en rohkein,
^aJavasanaisin totuudenjulistaja ja
;;erävä y b t e l s k u n t a t a z k k a i l i j a , e i ole
7aiennut-virkavallan j a s u u r k u s t a n ­t
a j i e n I c a i i i a t a v o i m a s t a j a b o i k o t i s ­ta
hublhnatta; v a a n ' tai& het^
'cellä erittäin voimakasta luomis-
' s a u t t a . - - '
Tästä on uusimpana- todistuksena
hänen j u u r i v i i m e j o u l u a a t o k s i i l m e s -
t y n y t r o Q i a a n i n s a / i ^ p a r t a e u s ' ? t väke­vä
?kuvaim m u i n a i s e s t a . R o o m a s t a ja
sen dramaattisesta orjakapitiasta.
''"Spartacuksenr'en6immäineu rajoi-^
tetto eailiös^ilniestyi j o u l u k u u n 24 p.;
k ä t o o itse;New.York T i m e s Book
J^e«levr6S^_hiljat julkaisemassaan
ilmojtukseäa; fJSenJälke^. o n fcir-viasta-.
otettu kuusi : u u t t a .painosta ' j a
. minä ..-olen'. saanut^, vastaanottaa y l i
5000 kh-Jettäi j o t k a k a i k k i koskettele-v
a f tätä .teosta.",
A o m a a ^ i i n . s a a m a v^^v on
t o d ä l ä äinixtlaatulnen; Johannes Steel
ylistää ' M erääksi viime vuosikym­menen?
W6f-kittäviihmistä ' k i r j a l l i s i s ta
s a a v u t u ^ i s t a V N e w : Y o r k Compass-lehdessä:
Cedric Belfrage taas toteaa
The'; N a t i o n a l auardian'i8sa, että elä­vällä-?
kertomuksellaan . S p a r t a c u k s en
orJ^käplnks^Fast' o n luonut kenties
vieläkin enemmän -lisävaloa amerik-
!uilaIsten>tiistoriaIlisen taistelun* y m -
märtämiseen^^uin a i k a i s e m m i l l a h i s ­toriallisilla'^
r o m a a n e i l l a a n ' A m e r i k an
m e h n e l ^ d e s t ä .
i i ^ i m t t a k o b n , että Fast e s i i n t yi
nyt itse-oäiatiakiistantajanaan..kir­j
o i t e t t u a a n • vuoslkausiav^Duell. Sfoan
& Pearce I n c ; yhtiölle. Tämäkään ei
ole-kyennyt'Vähentämään' hänen u u ­simman
teoksensa menekkiä; : s e i k k a i
j o l u ' 3 a i i M k n kannattaa pitää mitä
rohkäisevimparia iliniönä. • K a i k e s t a
a s a a d i j p r a i l ^ a n d a s t a huoUmatta Y h -
dysvaämMr-va&uitaa ilmeisesti h y ­v
i n k i n ,, a k t i i v i n e n ' prdgressiivinen
k u l t t u u r i p i i r i , i: j o n k a keskinäistä vuo­rovaikutusta
: ei väkivalta enempää
kuin--hentoenkään, boikotti kykene
tukahduttamaan.
X O f i i o o . —^^SlkäJäinea T^mes s a n oi
ttaHsfSs^ 8 smä tolmitTTskirloitukses-s
a a n sotavaj&S^symyäsestäzfEi p i ­d
ä ' a j a t e l l a ; etteO^ö ^osnmunisteilla
o l i s i o i k e u f o i s t a - . k a n n a s s a a n . Sillä
lähes 2C0 -vuoden a j a n c& Ollut I ^ -
väksyttynä käytäntönä, että sotaa
käyneiden o n (palautettava vaiädniä
k u n vihollisuudet ovat p ä ä t t y n e e t . . .
vieläiä n i i n äskettäin &uin'194g a l i e -
k i x j o i t t i v a t B r i t a n n i a , Y h d y s v a l l a t ja
Neuvostoliitto Cenevassa .sellaisen s o -
pimakäen<mikä näytttää otevan, sitova
s i i h e n nälälen."
Cfmada . ibiannatti^. 1
,voimaik!caasti''!. B r i t a n n i a n - edustaja
- G a r d n e r i a , . Jolka , että k a i k ki
sotavangit: on- p a l a u t e t t a v a kotknaar
h a n s a k q a s o t a o n päättynyt; V . C a n a ­dan,
f- B r i t a i o n i a n , - Y h d y s v a l t a i n : ja
Neuvostohiton a l l d ^ o i t t a m a sopi-
:miis säliU-; a i n o a s t a a n yhden poik­keuksen:-.-
että .sairaat j a haavoittu-:
neet vangit voidaan siirtää ipuolueet-
:tomäan m a a h a n sodan aikana; m u t ta
'vangit voivat siitä kieltäytyä. Canada
;Vaati, että täimäkin k o h t a polstettai-:
Ulin Geneven sopimuksesta.
Brittiläinen a i k a k a u s l e h t i " F o r e I gn
t R e p o i t " sanoi huhtlk. 3 pnä.. : että
Canada J a B r i t a n n i a ovat olleet k i e l ­teisellä
. k a n n a l l a Y h d y s v a l t a i n sota-
Walt Whitman
nmiisveljeyden> kansanvalta&utid^
ja raukan suuri runoilija
K I r j . A B V O T U E T I A I N EN
I V A L T W H I T M A N , enshmn^-
n e n suori, p u h t a a s t i amerilikalaiT
. n e n r i i n b l l l j a . Syhtynyt lähellä
Huntfaigtonla. N e w Y o r k i n v a l t i o n ­sa,
v. 1819.' Sanomalehtimies^ j o n ­k
a yhteydessä k i r j o i t t e l i : runsaasti
< erilaisissa kansanomaisissa j n l k a i -
s n i s s a . . J u l k a i s i X e a v e s : b f Grara,
Ruohonkorsia, nimisen ruhokokd-e
l m a n v. 1855, j o t a sittemmip j a t -
: k u v a s t i laajensi myöhemmin U r -
j o i t t a m i l l a a n n n s i l l a nmoÖla. S a i ­r
a a n h o i t a j a n a rintamasairaalolssa
sisällissodan aikana v. : 1861—45,
myöhemmin halUtnksen virassa.
H a l v a a n t u i oslttahi v. 1831; K u o l i
Camdenlssa, N e w Jerseyssä maa­l
i s k u u n 27. pnä 1892.
'Walt IWhitmania e i aiheetta k u t s u ­ta
kansanvaltaisen ajattelutavar.
kruunaamattomaksi runollijakunin-k
a a k s l . Hän s y n t y i alempaan k e s k i -'
lu'okkaan kuuluvassa; työllään e l a n ­tonsa
hankkivassa perheessä olosuh­teissa.
Jotka eivät antaneet .hänelle
minkäänlaista yhteiskunnallista etu­matkaa
miljoonien kaltaistensa r i n ­n
a l l a . K a k s i t o i s t a v u o t t a täytettyäät
hänen o l i keskeytettävä koulunkäynr
tinsä Ja ryhdyttävä aiisaitsemaänv e<
lantoaan. 1 '\Hän työskenteli aluks.
isänsä j a veljiensä seurassa tavallise-n
i s t a r u n o e l m a a kuorolle Ja o r k e s t e r i l -
le aiheenaan "Synnyinmaammo a a ­m
u " . - • ^
Neuvostosäveltäjät luovat .teoksia
kansalle, j a heidän musllkkhisa a i ­heena
o n k a n s a n r a u h a l l i n e n elämä.
>Amerikkalais Lake C i t yn
kaupungissa sattuneessa kununallises-s
a tapaulcsessa näen vabrvistuksen s i l -
t ä ^ t t ä meidän tiemme on oikea.
Meidän musiikkimme pyrkU qmnyttä.
mään ihmisessä levollisuutta j a l u o t ­tamusta
v o i m i i n s a j a tulevaisuuteen­sa.
Sentähden sitä vihaavat ne, j o t ka
aikovat t u r m e l l a tämän tulevaisuuden
j a r i k k o a i l u n i s k u n n a n r a u h a n u u s i en
v e r ^ t e n sotien p a l o l l a . Heidän v o i ­mansa
eivät k u i t e n k a a n riitä t u k a h ­d
u t t a m a a n meidän laulujemme, r a u - .
h a n j a työn s h i f o n l a n ääntä ^ olen
siitä -vakuuttunut. Sillä " V i i d e s s i n ­fonia'*,
k a i k u i myös S a l t L t i k e Cityssä
n a rakennustyöläisenä-kuhnes^kirXal.
Ilsen l a h j a k t u u t e n ä a j o^
s i i r t y i sanomalehdistön palveliikseenj-a
l u k s i eräänlaisena Juoksupölka-har-
J o i t t e l i j a n a . sitteinmin^kUtlteästi p a l i
k a t t u n a t o h i i i t t a j a n a ! ~
•Uneksivan luonteensa vuoksi, t a l ^ '
pumuksen, josta eräät (hänen aUcaiai-
^ i s t a a n arvattavasti säiVät aiheen n i ­mittää
häntä l a i s k a k s i j ä saamatto­maksi,
hän e i k u i t e n k a a n erikoisem­m
i n menestynyt lehtimiesiurallaän.'
Sensijaan hänessä ailcaa myöten' k y p - '
syi aikakautensa huomattavin r u n o i ­l
i j a . E i k u i t e n k a a n — k u t e n «niin
s e in _ runoiUJoista puheen ollen' - -.^
niinkään p a l j o a ^ o m i e n aikalaistensa
k u i n vasta jälkipolvien silmissä^
-Walt W<hitman o n -varsinaisen a m e i
r i k k a l a i s e k s i . k u t s u t t a v a n . runoudefa
sä, Ja ibänen asemansa Ja -merkityk^
Nsensä o n e i . v a i n - amerikkalaisessa
y&axi koko ' m a a i l m a n k i n k f r j a l l i s t t u -
^-iessa vuoskyimmen: -vuosiksmmeneltä'
•yhäcvahvistunut j a k a s v a n u t . - ,
Kansanvaltaisessa % ajattelutävas-:
saan; ^profeetallisessa julistuksessaan-l
a a j o j e n syvien kansankerrosten: ' j a
n i i d e n : ''perusminän'V^
m i l j o o n i i n Icuuluvan t a v a l l i s e n k a n s a ­laisen^
m e i ^ t y k s e n arvon ja^ oikeUk-?
s i en puolesta;'hänen runoutensa saar
vuttaa- samanlaiset m a m m t i t t i m i i ^ -'
suhteet kuin- myöhemmin, Majalcovs^j
iia kumous-soslalistis-kansanvältai--
sessa, IconniTilinli^ttB-Yfln^^nlrtiTnoiiIrgAl.:
lisessa paatoksessaan.
. H e o v a t k i n k a k s i uudenuhan ajat
m a a i l m a n l y r i i k a n «valtavaa voimakes.^
kusta. T o i n e n darvinistis-biolqgisesss:
panteismissään, toinen' sosialistisi
ideologisessa tämän päivän j a tulevai--;
suuden näkemylcsessään.
K u t e n Majakovski n i i 9 myös Whit^:
^man,vammattinsa k a u t t a sanomalehr
thniehenä. e l i kypsimmäh eläfnähkau-tensa-
jatkuvassa.'väliCfdmäs^lcosfcer'
tuksessa oman- a i k a n s a t a p a h t u m i in
j a i h m i s i i n . y H ä n asusti lyhyempiä t a i
pidempiä ajanjaksoja., vuoronsa Jäl­keen
kussakin silloisen A m e r i l un
s u u r i n u n i s t a .kaupungeista: . k a n s a i n ­välisen
ilmeen j o s i l l o i n omaavassa
New Ycvkissa,- nran(ha% maailman^kau.^
punkeja;muistuttavaia3a: N e w O r l e a n ­sissa,
l i o l i i t t i s e n elämän keskuksessa
WashingtionIssa. j a iv|hdoih a m e r i k ^
l a i s e n 'Vatävyyden" k a u p u n g i k s i kut^
sutussa ^ kveekarikeskukses^, P h i l ai
deip&assa; Yksikään toinen hänen
ailcama;;^ja' mahdollisesti v a i n h a r va
muidenkaan a i k a k a u s i e n r u n o i l i j o i s t a ;
syventyi Eä)Iaiselia"iIoisella'MiaTrasT
tul^seiia V f ^ a j a a n m a s s a a n i k u u l u v an
tävaUised' i h m i s e n elämään k u i n häh.
Hän;oppi "perusteellisesti tuntemaan
a i k a n s a koko t y ^ p i g a l l e r i a n : k i r j a i l i -;
set boheemit, sanomalehtimielhet. po-'
liitlkotr f a h ^ h i k u l j e t t a j a t . rahnikon
laivurit.- työiäiäet, täiteUijat, k u s t a n -
tajaVja nö^öäkin y h t e i s k u i i h a n h y l k y -
ainäcset; Hän^n; tiäkemykseröä y h -
teiskuDtaalfisen elämän slSäUdstä Jä
t a r k ö i t t i k s e s t a i l l ^^ jä. t U v ^ sisäl­lissodan
päivinä-köskettiisessä t a v a l -
l i s U n T i v ^ e h i i n kentällä j a s o t i l a s -
sairiaalol*5hhelvetiss%; M u t t a , hänen
"eieinänh^rrastiiScsensa" e i oUut m U -
loinlfcaan'" • "tarkoltiifcsetonta, har-rastusta'€
iiärrastuksen* i t s e n i vuok­si
vaäjt k a i k k i a l l a l i i k k u e s s a a n : t o i -
mittaessaäii: vapaamielisiä- sanoma-lehtiään;
'auttaessaan isäänsä hänen
rake)ftriu$F9ityksiSsään; ^eteletoties-sään''.'
merimIeskapakoissa j a ranta-;;:
l a i t u r d i U a ; ; sötkeutuessaan p o l i t i i k ­k
a a n t a i -vetäytyessään yksinäisyy­teen
-;; t u l l c & i a a n l e m p i k i r j a i l i j a a n sa
Homerosta': t a i m u l t a k l a s s i k o i t a , h ä ­n
e n mielikuvissaan v ä i l ^ a i n a ^räs
suuri päämäärä:, t u l l a ; A m e r i k a n r u ­nouden
Coluinbukseksi". "Löytää"
A m e r i k k a runoudessa.
V MHän löysikhi sen,, löysi, j a k a r t o i t t i .
T e k i $«& sellaisella yksltyiskohtaiäuu-
'deUa,^%tä'saattoi myöhemmällä iäl­lään.
,tä]mnänsä tyyntä Ja: arvokasta
itsetimtoä,^l|ih)ettää Jollekin euroop-palali^
ll^amerikkaiaisen elämän tut^
k i j a l [ e i ' K>^oelmansa seuraavalla o-;
mistusrunolla varustettuna:
: "KuiXlin teidän pyytäneen J o t a k in
perehtyäksenne
;:'TJu^n^-maailman arvoitukseen,
- määr)tel^kEenne A m e r i k a n , s en
• _ rajn^.vätcevän kansanvallan.
Senvucäisi iShfctän t e i l l e , r u n o n i ,
vöidak^nne niistä löytää
etsimänne." ,
- ,V.^.. i^^o^Po^eign L a n d —
T Vieraalle maalle)
fs-4::; K o k o e l m a s t a -''Ruohön-koisia
»;. .
mn täif^ensi ' '/IcaxtlaHrjaansa",
koisikökoelinaänjsa; a m e r i k k a l a i s e n e-lämän^''
k()k'onaIsku^'*; k u t e n hän
itse työtfä.ii n i m i t t i , ; l w u f t a koko elä-:
mänsä. -palasi j a t k u V ^ t i - a l k u -
teemöihii^.-Viji^ksilön. ykätyiteh
niisen.,rm'eriätykseen kokonaisuuden
osana; kcriconaisuuden tarkoitukseen
yksilön kohtalona. Hänen " k o k o n a i ­suutensa?^
^^maailmankuvansa, ei kui-ten^^^
qurajoittunut v a i n A m e r i i c k a an
eikä senjjf^teiäkuntaelämään, i h m i s en
koiHtiaoon,:'amerikkalaisessa yhteis-kuntakojconaisuudessaan-
vaan. laaje^
n i k a i k i a - maat Ja k a n s a t , luonnon j a
elämän koiponalsuudessaan. Ja v i h d o h i
koJkeimmlssa hiuipuissaan; k o k o maä-ihnankaikkeuden
käsittäväksi.
l ä m ä n :maailmankaikkeuden kes-kustassä,
rBen osana, sitä tutkivana,
sit& ^tarkkailevana, a r v o s t e l e v a n a Ja
tarpeen .vaatiessa sen muovautumi­seen
j a - kehitylcEeen irauttuvana, sen
k u l k u u n - v a i k u t t a v a n a tekijänä liän
ainä: nä&i^ihmisen, j n u t t a e i i r r a l l i s e ­n
a ; erillisenä olentona vaan o m a n yih-;
teisönsä-jäsenenä.
Häneir^ 'ihmfqrfatelsönäkemyksensä
o l i läpeensä kansanvaltainen. Se p e -
p . •;^ä(kuu"5.'sivulla
Suomen valtion
1951 kirj.-palkinnot
1 yHelsinkl.- — V a l t i o n ; k l r j a l l i s u u s -
•lautaSqmta :on j a k a h u t vuoden 1851'
k i r j a l l l s m i s p a l k l n n o t seuraavasti:
; Eeva Joenpellolle teoksesta '"Veljen
v a r j o " , E i l a Kivikk'p<hoUe ("Niityltä
jjpis");^^ -Solveig von- .'Schoultzille
•("Narmare nagon") j a O l a v i S i i p p a i ­selle
(''Ikuisma - niityillä"), ^ k u l l d d n
150.000 mk seka L a u r i LesklseUe
( " K i r k k a u s l i k i v a r j o a " ) , H e i k k i L o u -
naijalle ("Lautta ohittaa kylän"),
E e v a - L i i s a M a n n e r i l l e ("Tyttö tair
v a a n l a i t u r i l l a " ) j a B a r b r o Mömelle
("Vingar, skuggor segero kullekin
100,000 mk. e l i yhteensä 1 m i l j . m k
• V:- K i r j a l l i s e s s a lautakunnassa esitti
ipjalsteri Raoul Palmgren valtion
p a l k i n n o n , a n t a m i s t a Atos- Wlrtaselle
teoksista F r a m t i d a j a Mygg med
mus&ett sekä -kuitniamaininnan a n ­tamista;
O l a v i Siippaiselle j a L a u ra
LatvaJalle yhteiskokoelmasta- M e n on
yhteisyys. K i e l t e i n e n r a t k a i s u t a p a h ­tua
äänestyksen jälkeen., : '
vanklpolitiikkaan nähäm v
J a v i i t t a s i siihen, että U S A :^
tely on loukSsaus G e n e y ^ L ,
Koreassa muodostaa "nananT ^
kopäätöksen". ^
•
Ulkommisten Pearson sam
hemmin. etta tieto suta, että &
olisi,protestoinut VSA-a KbrcT^
t a v a n k i p o l i t i i i a n johdostaTm-munistien
innoittama" N « V /
l i s t a a , että Canada hjväiL r-p
o l i t i i k a n j a että C a i W l ! *
nyt jainvastaisen kannan fcafa
oU 1949 Geneven konf erensäsa,
v a n k i e n käsittelyyn n a h d a ! ^^
E l o k . 12 pnä 1949 tehty 0 ^
sopimus, jonka ovat aJldorjosKs
•mm CPa—n™a.d—a; I-jj—a Y-^hidiiyijsiövvaaliliaatL, -Hj
sota^anfltien pidatt^nisen välfrs!
jälkeen. Sopimuksen m fcivj
sanotaan: "Sotavangit on akto
vihollisuuksien fpaattymisea jä3
vUpj-mättä vapautettava Ja j4j
^taya. kotimaahansa.", Seitseaia
sä kohdassa määritellään, öti s
vangit "eivät voi missaan OIOBUI
s a osittain tai '-kokonaisnoiffi
hyljätä nUtä oikeuksia, jotta i
o n t u r v a t t u .
USA:n ja N-liiton
lentokoneet heinä­sirkkoja-
vastaan
viljamaiden:- yllä heinäsiitkikojen^ t u - -
hoaanistyössä.' -; MIolemmista maista
o n . m y ö a k i n ; lähetetty-ek^erttetjä
taistelemaan. yhtä k a i k k e i n p a h i n ta
helnäsirilkavaaTaa vastaan., f " ;
M i l j o o n a t ' j a m i l j o o n a t ' heinäshkat
ttilevat Itä^^Qcasta käsin uhaten
I r a n i rC Israelin, S y y r i a n . Egyptin,
I r a q h i . I n t i a n . P a k i s t a n i n , A r a b i an
ymi '.iviljelyksiä. Yhteinen Jk)lmlntä,
k u t e n > I r a n i s s a , olisi voinut estää
suuremmat tuhot.- ' . -
Farmarien nettotulot
ovat lisääntyneet
1951 noin 15 pros.
Ottawa. _ Canadan faans
maataloudesta saamat nettotobt
v a f viime vuonna 2,2215 n %
doUaria e l i 53 prosenttia suura
k u i n v. 1950. sanotaan Canadanfi
tolllse» toimiston • alustavassa
donannossa.
Nettotulojen lisääntymisen s
t a a n aiheutuneen pääasiassa !
että farmarien bruttotulot Usääi
vät 32 prosentiUa, 2,7338 miljoa:
3,608.6 miljoonaan doUaiiin ja
^maan aikaan; fannanen fannji
lisääntyivät amoastaan kaMSi
prosentilla. Nettotulojen Mäii^
. n e n , t a p a h t u i . kaikissa maaJmani
e n i t e n k u i t e n k i n Saskatclhewanis5
A l l i e r t a s s a .
F I N N I S H S T E AM BATHS
' 66-58 Widmer Street
Toronto, Ontario
MIEHET!
K e s k i v i i k k o n a ja toi^taiiia 3-Ul
, P e r j a n t a i n a 1-12 Lp.
L a u a n t a i n a i i.p.-2 a .^
S u n n u n t a i n a 8; a.p.-l i p , .
' ' NAISET:
K e s k i y i i k k o n a j a torstaina 3-UI
p e r j a n t a i n a j a lauantaina 1-U]
i ' ' - ' ' P D H E U N EL. 2571
I
PeferÄ.Vesa,B.
Barrister, Solicitor, Notai
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
1028 Danforth Ave., Tora
HALUATTEKO OSTAA TALON
T A I M Y Y D X O M A N N E ?
A N T A K A A MEIDÄN A U T T A A TEITÄ NÄISSÄ ASIOISSA
ARTHUR H. KIVINEN
T O R O N T O . R E A L E S T A T E B O A R D I N JÄSEN
33 Esgore Drive Puhelin M O . 5464 ' Toronto 12. Ontirio
M A T K U S T A K A A SUOMEEN
. M e i l l ä on; vielä j o l t a k i n i s t u i m i a saatavissa meidän
, - T U R I S T I L E N T O I H IN
M O N T R E A L I S T A J A N E W Y O R K I S T A HELSINKIIN
,'Tässäon teille o t o l l i n e n tilalsuui? m a t k u s t a a hyvässä seurassa hal­v
a l l a . Paluumatka k o s k a v a h i h a l u a t t e . , •
• Edestakataen l i p p u M o n t r e a l i s t a A I N O A S T A A N 5657.00 ja edesta­k
a i n e n l i p p u N ew Y o r k i s t a A I N O A S T A A N $666.00. ^ ^
- M i e l i h j r v i n voimme a n t a a l i p U n h l i m a t mistä hsrvänsä laiitöpaDtaiia.
Tottkok; 19, 1952, N e w Y o r k i s t a S A S D G ^ , matkanjohtoja Jto
A . M . Pontson.
- Kesäk. 15, 1952; M o n t r e a l i s t a K L M D C - 6 B , matkanjolitaja »t
O. E . i V a l l l . „
- Hefaiäk. 13, 1952, N e w Y o r k i s t a P A A Constcllation. johtoja A. R
M ; R i t a r i.
' V N y t o n a i k a t i l a t a p a i k a t meiltä Joulumatkaan sekä toidto 1^
. i n i l k u v u o r o i i i i n Ja kesäkulkUvUoroihin 1953. Maksamanne käsirau
palautetaan teille, jos ette voi matkustaa. .
. K u - j o i t t a k a a i - s o i t t a k a a t a i käykää puheillamme Heti paiBara
r a u s t a varten. Me Järjestämme p a s s i r j a viistunit.
O, K. JOHNSON & CO. LIMITED
^ VAKUUTUS- M M A T K A I L U T O I M I S T O ^
«97 B a y S t . Toronto 2, O n t WA. 1403 4 1 » *
PYSÄYTTÄKÄÄ KYLMÄN
AIHEUTTAMA YSKÄ
enrooppal^
0aine V
flf Schoo
5fBoedit<
jtbasbce
jlast «lote,
-jy op for VereaUy
jjjjrhere n(
jan» arouni
eceqitlonaUs
I suppose
aie husy st
I cant say
;ni3sed;8ppn
-jdJObl irom
^ of- teac]
-gäin on; A p r
oor utmost i
jjets. Our s
iug^softball.
;jg^liumps.a
gjand.sport.
Everyone i
timeiihave
gtteud to an
• day.
So-tong an
othct letter
year.
»It^s a G(
Book" —
Dear. setä,
Hbw'8 everj
Ihope. I ani
• Rbbeson- thls
ATCll.
MOm and toal^it.
We bad a
atachool. It
I-hepe tili!
£oon..: W e - l ii
gonoff.
Tta reading
Sodalism" bji
Carter. I t s ui
ooeshould rei
I havetft n
Cheerio!
TERN
CSJ:
S(
numen
Tervehd
, joka vie
29p:nä.
Tervel
tervehdj
14 päivä
KERÄÄJÄN
P A I K K A K U
henkilö kaikkiaUa Euroopassa on tuuj-vuosiala
jota on nyt"myytaväna
kallisessa rohdoskaupassanne.
Muutama tippa DIANAA otettm
sokeripalassa tai kuumassa vede^r»
päivässä, helpottaa heti K " ^ ^ ^ '
h tamassa itsepintaisena YSKAai^V
katarrissa, auttaa parantamaan
.kua, Jqrlmää.rinnasta, auttaa asl
henkitörven tulehduksessa, korv^
'haäuiiääsäryssä ja on erikoisen hyvä ^
huuhteluaine. Sopii myöskin
koituksiin taloudessa. Huomaatte « ' fj
rooppalaiset DlANA-TIPAT ovat 1
tiensä useihin koteihin kaikkiaUa^
erikoisen auttavana lääkkeenä
kesällä. Canadassa ei ole toista
taista lääkettä.' Hmta $1.25.