Vapaus, December 12, 1928

              275 —1928
T O I M I T T A I A T i
X VAAiUU B. • AJ^ TO H. SULA. R. PeaKONEN
VAPAtiä (Ubsty)
- . OMOTCSHINNAT VAPATOESSA;
^JbäatOmmkaM M>» i w t » . «JOO taU k « l « » , — AricJuttoommoonian^iiVtfT S ^ J K ~ f ^ " f^
MamtoOMtä^mt^ OM b f U . S34« takii I c i t u . — Kuto^laMtaicaK «JOO k « t « . — K»olrtn«miaoiM-TttAOSHDOIAT:
.
1 « . »«JO. « kk. «MöT'» kk. n » J . » ' k k v - • « J ' » » » ~ ^ * ^ * ^
«ikMMflto: 1 t k . «ÖJOe 6 k*. $SJO; 5 k k . U 1 kk- »L0«-
V^ c « 4 e a fiuBitcs. HB<»efwto 207.. »Otcier BaildiaK. 4 Dnriuo» St . PBhe lm_ f J 6W.
Ta^ndra kasttori: Uhertr Bk£Uuif, SS Lome St. 7(1 Be* £», Sadbstr. Ost
T k t V«pM*
kirtottaku ssJanMB tUkkaeakaittJaa
bnperialistisen sodan uhka
Me elämme osittaisen aselevon ai­Yhte-kaa
kahden suuren maailmansodan
välillaL Viime maailmansodan jättä­mät
ankarat ja tuhoisat jäljet eivät
vielä ole läheskään hälvenneet, kun
kansainvälinen pääoma jo kuumei­sella
vauhdilla valmistelee uutta
nuzailnumsataa. Se valmistelee sita
teknillisesti, taloudellisesti, diplo-aatteellisesti.
Kapita­lististen
valtioiden teknilliset sota­varustelut
o^at kaksinkertaistunet
s VCTrattunä vuoteen 1914, viime ma»^
i l m a n a aattoon. Varsinkia Ncn-
"voBtöliiton rajamaissa rakennetaan
vn; ibanaainvälisen pääoman voimalla
T;-^^^^^^^ 8^ sotatoimenpiteihin
strateegbia rauta- ja maan-diplomaattien
kulissientalcaisista
Ä neuvoheluista ja sopimuksista tuon
• Jpaljastaval sodan
i- o^diploim^^ yalnmtelua;^
- :^ iiicirf • valmistavat imperialistit ja
heidän' valhesosialistlset kätyrinsa
^^^^^^^^^
i ; luja: mieltäliiku
X kcii^vaisilla ikui/
i;^^^««ti^ rauhasi
l i V I ; JMÖttatauk8«^tB'^' - as^tariisumises^
ta*% *Wan kieltämisestä" jlkc, ka-mlalasti'}
ja • myrkylliseail vparjaten
i3> iÄrvÄIii^^
^ -valtiota: • ' .
^ ; Porvariston ^'Vauhanraldkaus'^ on
- ; ovelaai itielojsta petosta.; Kaikenkar
"^'^ vaiseit-'^!!}^^ 'joäk^''ii8koit^^
• > tetev^t " t t Sotien p ö i ^ -
i mineh an^mahdollKtti kapitalistisen
' JärjcstelmiuQ Vallitessa, j ä jotka itse-.
; inä^ sellai^ vielä W
, I^; piivJtBeatäfin sely^
^ 1^
tustajilfc;; Imptoidi^^ sotad' käy
v^^il^orva^
!3gjMi^ii;H^;Nän^^
Ptilli^ruatt^^JiI^
: > ^riidassa Vtyotatekevieär'kai^^
t ten^^ttg
V listisen sodan kiroukset saavat kan-taa
Ibrleillaani^tyot^^ joukot,
^:y4"imperi .porvariston nautties*
?. i a senr; Siunauksista?'^ ä.&, - sodan
heille luottamista y Tyo-
, tätekevein,: kansw
V :; dessa ön sota tehnyt hirvittävää tu-
. ; hoa.' SB^^^^^O pohja*
> lonto kurjuutta, rajattomia kärsi-
• myksiä. ^
Oli näin ollen selvää, että työ-
. ;Väenluokkä etsii v tarkbituäcsenihukai
luokka ottanut paljon oppia,
nä osotuksena, tästä on voimakkai
den, porvariston pelkäämien, vihaa­mien
ja vainoamien, suurista Val­lankumouksellisista
päämääristään
selvästi: tietoisten ja niihin johdpn
mukaisesti pyrkivien kommunistis­ten
puolueiden olemassaolo niissä
maissa, - joissa ei työväki vielä ole
vallassa.
Kommunististen ^ puolueiden so
danvastainen työ kuuluu nyt erotta
znattomana osana niiden jokapäiväi­seen
kumoukselliseen työhön. Puo­lueen
järjestöverkon lujittuminen ja
sen vaikutuksen lisääntyminen jovÄi-iojen
keskuudessavmeridtsevät si
nänsä työväenluokan asemien lujit
tumista taistelussa sotaa vastaan*
^Toiselta puolen on nyt, jolloin Kom­munistinen
Internationale asettaa so­danvastaisen
taistelun keskeiseksi
tehtäväkseen, puolueen yleisen työn
sisällössä yhä enonmän vedettävä
esille.varsinaisia sotaa ja militaris­mia
koskevia kysymyksiä. v
Näitä kysymyksiä valaisevat nyt
suomeksi ilinestyvät Kommunistiseii
InteraaUörialm hy
väksymät , **8btateesit". Kongressi
asetti::yhdeksi piiätehtäväkseen vai
IfmkumoukselHsen < ^öväenliikke^^
spdaiivastaif^^ läistelim kokemusten
kokoamisen ja arvioimia^
tehtävän se suoritti perusteellisestL
Pätevällä \ohjeena'kum6i^
työläisten /södani^
le on näillä teeseillä oleva arvaama
tön merkitys.
Meillä täällä Canadässä^jumi ^^^^^^^
mistaudutaan sotavastaiseen kamp
pailura^;: järj^^ l^mppail w
sotaristeilijain ' rakentamis^r vas*
.taan; Tämä Kamppailu- hisäFaä Sen §ia, että (^adw hdlitus w
yt räccntiia käJksi sota-iiiiusta kiii
ninkaalliseen ^ laivastoon., Tämä
kamppailu on käsitettävä tärkeim
pänä puolueemme poliittisena^ tehtä­vänä
'tällä haavaa. Kamppailun' ai­kana
kustannettavalle kirj allisuudel*
ie ja kirjoituksille, sekä jotddcoko-kouksille
y.m. johtavat suuntaviivat
ovalt: (a), Kingin sotaristeilijät
ovat hänen pasifistisen sanahelinän-^
sä todellinen ilmaus.< (b) Pasifisti­nen
propaganda, tulevaan sotaan
varustautumisen tärkeä osa. (c)
Kaksi risteilijää, tulevan sodan
merkki, (d) Canadan poliittinen
tähtäyspiste tulevassa sodassa, im
perialistinen Canada, Englannin rin­nalla.'
(e) Lisääntyvä hyökkäys
Amerikan imperialismin taholta, (f)
Simpson^ Woodsworth ja sosden^.
1. Kymmenen vuoden kuluttua m a a ­ilmansodan
Jälkeen imperialistiset
smirvallat Idrjoittavat alle sopimuk-sen
sodan Iaitt(»naksi joustamisesta,
be puhuvat asästarilsumisesta, be
koettavat kansainvälisen sosialidemo­k
r a t i a n Johtajien avulla uskotella t y 5 -
läisiUe, että monopolistisen pääoman
herruus muka takaa rauhan koko
maailmalle.
KommunistiEen Intemationalen V I
maailmankongressi- leimaa k a i k k i nä­mä
temput häpeämättömäksi työtä­tekevien
Joukkojen pettämlseksL Se
muistuttaa kansainväliselle työväes­tölle,
j a koko maailman sorretuille
kiEmsoiUe viime vuosien kokemuksia,
keakictytym&ttOmistä pieifistä rosvo-^
sodista, joita imperialistiset valtiot
käyvät siiitomaidefa kansoja vastaan
sekä viime vuoden tapahtumista; a -
seellisesta sekaantumisesta Kiinan
vallankumoukseen.' kärjistyneestä
selkkaql^sesta suurvaltojen välillä
K i i n a n uuden Jaon johdosta, sota­joukkojen
keskityksestä Puolassa,
Liettuan Itsenäisyyden ^ t t O m ä s t ä u -
hasta,! — Ja tämän yhteydessä yhä e -
nemlnän kärjistyvästä uhasta Neuvos­toliittoa
kohtaan imperialistisen y h ­tymän
taholta. Jonka yhtjimän etune­nässä
kulkee äiglantl, ~ k o n g r^
muistuttaa kaikista niistä tosiasioista,
j o t k a valaisevat Imperialistien r i k o l ­lista
sotapolitiikkaa, joka yhtäkkiä
voi aiheuttaa suunnattoman maail­manpalon.
V I maailmankongressi arvioi tule­v
a n sodan poliittiset j a talbudöniset
llikl^eellepanevat voimat.
Ne; muutokset, Jotka ;kansainväli­sessä
tilanteessa ovat tapahtuneet V
maailmankongressin Jälkeen, ilmene­vät
kaikkien k a p i t a l i s m i a r i s t i r i i t o j en
summattomassa taloudellisessa j a p o ­liittisessa
voimistumisessa; ' k a n s a l l i s -
vallankumouksellisen liikkeen nopeas­sa
kasVusda siirtomaissa Ja p u o l s i i r -
jtomaissa, eimenkaikkea Kiinassa,: j a
luokkataistelim kärjist3miisessä porva^
r i s t on j a proletoxiaatin välillä kapita^
listLdssamaissa.
[ R i s t i r i i d a t imperialististen valtioi­den
välillä niiden taistelussa m a r k k i -
ncrista esiintyvät yhä selvempinä.
M u t t a v l e l ^ enemmän kuin nämä r i s ­t
i r i i d a t imperialististen valtojen välil­lä,
kasvaa se pääasiallinen ristiriita,
j o k a jakaa koko maailman Imhteen
l e i r i i n : toiselta puolen koko kapita­l
i s t i n en maailma j a toiselta puolen
Neuvostoliitto, Jonka ympärille r y h ­mittyvät
kansainvälinen köyhälistö
Ja sUrtomaiden sorretut kansat. T a i s ­t
e l u neuvostovallan Ja K i i n a n v a l l a n ­kumouksen
kukistamiseksi, rajoitta­mattoman
herru^iden saavuttamiseksi
K i i n a s s a j a Venäjän markkinaln v a l ­taamiseksi,.
s.t.s. suunnattoman suii-;
r i e n raaka-ainelähteiden Ja f l e n t i -
markkinoiden valtaamiseksi jnäissä
yleisesikuntien, johdolla,' Saksan pyr­kimyksistä
vanhan militarismin pa­lauttamiseen
uusissa muodoissa, Jouk-komilitarisoimisesta
Amerikassa, Suur-
B r i t a n n i a n sotavalmisteluista sen / a -
lusmaissa, ennenkaikkea Intiassa Jne.
KilpsUlu merellä Amerikan Ja E n g l a n ­n
i n välillä vie uuteen aseistamiseen.
H y v i n tärkeänä uutena seikkana n y ­kyaikaisessa
Joukkomilitarisoinnissa
on nuorison militarisoinnin lisäänty­minen
j a se seikka, että m i l i t a r i s o i n -
maissa, on suunnattoman tärkeä k y ­symys
kansainväliselle pääomalle: T ä ­hän
taisteluun perustuu nykyään v ä ­littömästi
uhkaava uuden imperialis­tisen
sodan vaara.
!2. Tuleva Imperialistinen maailman­sota
e l tule ainoastaan olemaan m e ­kanisoitua
sotaa^ joka tulee k u l u t t a ­maan
suunnattoman suuria määriä
sodankäyntivälineitä, vaan se tulee s a ­m
a l l a olemaan sotaa, joka vie m u ­kaansa
ndljoonaisia ihmisjoukkoja,
sptiyien maiden asujanten enemmis­tön.
Rajat rintaman Ja selkäpuolen
väUIlä tulevat yhä enemmän hälve­nemään.
.
Kongressi muistuttaa summatto­masta
asellrt;uksen lisääntymisestä,
suurista mullistuksista sotatekniikan
a l a l l a , toixhenplteistä kaikkien, k a p i t a -
t i tosiasiallisesti j a osaksi muodolli­sestikin
koskee myöskin naisia (Rans­ka,
Puola, Bulgaria j n e ) .
3. Imperialistit yhdistä^t sotaval­misteluihinsa.
Jotka kuuluvat ulkopo­l
i t i i k a n p i i r i i n , taantumuksen l u j i t t a ­misen
omien, maittensa sisäpuolella.
UsUsten maiden väestön j a talouden
inmtarisdimiseksi, iascistisen Italian
)DailitBrisoizbisesta, Ranskan uusista a -
sevelvöJUsuuSiaeista, Tshekko-Slova-k
i a n taantumuksellisista sotalaeista,
reunamaiden sotavalmistelujen kas­vusta
imperialististen suiurvaitojen
H m a n "rauhanista" selkäpuolta i m ­perialistit
eivät voi ^ y d ä sotaa. Por­varisto
ryhtyy k a i k k i i n toimenpitei-h
l n voidakseen tehdä tyhjäksi kaiken
järjestetyn vastarinnan sotapolitiik­kaa
vastaan työläisten taholta.
Tähän porvariston "selkäpuolen
turvaamiseen" kuuluvat sellaiset toi­menpiteet
k u i n ammattiliittolalt E n g ­lannissa,
Norjassa, tyOehtosopliJiusIaki
Saksassa, Mohdin suunnitelma kemi­allisten
teollisuusyhtiöiden yhteistyös­tä,
yrityksen "teolUsuusrauhan" a i -
kaansaamlselai, "puolueettomat" am-mattilii,
tot (spenceiiläisyys Englan­nissa),
työnantajain järjestämät a m ­mattiliitot
(company unions) Ame­rikassa,
f ascististen valtiollistettujen
ammattiliittojen luominen Italiassa,
l a k i ammattiliittojen, militarisoimises­t
a sodan sattuessa Ranskassa. K a l k ­k
i nämä ovat toimenpiteitä. Joiden
tarkoituksena on turvat a kaikenlaisen
luokkataistelun kannalla olevan
työväenliikkeen aseellinen kukistami­nen
heti sodan julistamisen jälkeen.
Toiselta puolen epävirallisten a r ­meijoiden,
sellaisten kuin " S t a h l h eW
Saksassa, "Suojeluskunnat" Suomessa,
" S t r d t s i " P u o l a s s a , " H e l m v e h r " Itä­vallassa
jne, tarkoituksena o n l a k o A -
rikkuruus J a työläisten liiklEeen väki­valtainen
kukistaminen e l v a i n sodaii
aikana vaan myöskin sotavalmistelu­j
e n aikana. Samaa tarkoittavat n a i s ­ten
'sotilaalliset tahi puolisotilaalliset
järjestöt useissa maissa. Suuret i m ­perialistiset
valtiot tukevat fasdsmia
kaakkpis-Euroopassa sekä Puolassa
j a Riunaniassa tärkeänä aseena i m ­perialistisen
sodan valmistamiseksi j a
käymiseksi, varsinkin Neuvostoliittoa
vastaan.
Kommunististen puolueiden vainoa­miset
järjestelmällisesti kasvavat Ja
|.Kozhlnteznin jaostot kaikissa imperia­listisissa
maissa ovat välittömästi
vaarassa joutua ajetuiksi maan alle.
4. Tilanteessa, jolloin aseistusta
suimnattomasti lisätään j a jolloin
k a i k i n tavoin valmistaudutaan i m ­perialistisiin
sotiin, porvaristo j a p i k ­kuporvarilliset
pasifistit pyrkivät u l ­kokultaisilla
puheilla peittämään työ­tätekeviltä
joukoilta asiain todellista
l a i t a a j a pasifismin sekä "rauhan­p
o l i t i i k a n " varjolla järjestelmällises­t
i koettavat muokata niiden miellä
Neuvostoliittoa vastaan. Taisteluhuu- i
tona tulevassa sodassa Neuvostoliit­toa
vastaan 'tulee olemaan: "Taistelu
r a ä B h f i ' " p t f Ä ä ! ^ l s h e v i s m i a r a u -
Kmiliiiiiisia
Converse Rubber-yhtiön tehtyä v a ­r
a r i k o n Maldtylssa, .iupassa<diusettsln
valtiossa, jonte yhtiön 3,000 'osak­keenomistajasta
useat olivat työläisiä,
tulevat massachusettisttaiset ty^äiset
e f ^ e m ä t t ä harkitsemaan asian tar­kalleen,
f ennen kuin : sijottavat raho­j
a a n - yhtiöihiii, ; jöilte työstoatelevät.
3,700.000 dollarin sijotukset, jotka u -
selssa tapauksissa sisältävät Convose-kumiyhtiön
työläisten elinaikanaan
saamat säästöt, eivät merkitse mitään
kUrmitysten omistajain esittämän u u -
deUeenjärjestämissuiinnitehnän . a l a i ­sena.
Kyyneleet silmissä esitetyt työläis­ten
pyynnöt j a väitteet, että koko
uudelleenjärjestämlssuimnltelma oli
v a i n silkka . rahamiesten Juoni työ­läisten
tiylkemiseksl, eivät hellyttäneet
tuomari Lowelila. Hän kylmästi vas­tasi
työläisille, että hän o n ainoas­t
a a n kiinnostunut uudelleenjärjestä-missuunnitelmlln.
han. kulttuurin vihollista Vastaan!"
K a l k k i porvariston j a sen sosialide­mokraattisten
pikkuporvarillisten p a ­sifististen
käskyläisten lavertelu
seistariisiunisesta, turvallisuudesta,
kansainvälisestä sovinto-oikeudesta,
sodan laittomaksi julistamisesta, —
kaikki tämä on mitä suurinta ulko­kultaisuutta.
Kansainliitto, Joka. perustettiin
vuotta sitten imperialistien liittona
Versaillesin julman "rauhan" puolus
tamlseksl j a vallankumouksellisen liik
keen kukistamiseksi koko maailmas
sa, yhä enemmän muodostuu välittö
maksi imperialistisen sodan valmis­telun
j a käymisen välineeksi Neuvos-toliittda
-vastaan. Kaikki Kansain
l i i t on turvissa siuodostetut liitot ja
sopimukset ovat vain välikappaleita
sotavalmistelujen verhoamiseksi, var­sinkin
soUvalmlstelun välineitä Neu­vostoliittoa
vastaan.
(Jatk.)
'^obhenkföet Janten tappajat"
Torontossa, on järjestetty järjestö
lilmeitä- CanadalalnMi krlstilUnen ris-^
tiretU,^ jonka tarkotukssnä o n " k r l s -
tlttyjeu!*)ralveuttaminen havaitsemaan
kqmmuninnln vaaran j a sbn laajene­misen'^
nuorison tejdniudessa, .ttdstella
uorlsont.keskuudessa harjotettavan
kommuxUätiseu propaga^ tutmiol-^
llsttutta? 1 l y a s t a u i i -rinhtasta nuorir"
kommunttxnin vaartm kidasta, poisi
TSatii' fasdstinen/ . kommunlstivas-tftinen;
työvlUce&v kallisteleva, jumalat­tomuutta
etslf^: Canadalainen k r i s t i l ­l
i n e n ristiretki: m syntynyt Epipbany-kirkkokunnan
.tuomloherran , Pyson
Haguen sJnnafuhaTla, B e n r y OBrifenln,
C lakitleteelUsen neron kaitse^
mania, l suuruidsäen tuomari -1 Cöats*
sekä yleensä reformistit,' imperialis-sia,
tehoavia taistelukeinoja imperia-1 "»J" as.an^ajia tulevaan sotaan yal-listista
sotaa,vastaan, niiden täydel- ««»auluraisessa. (g) Neuvostolut-liscsti
lopettamiseksi. Ja tällöin on
työväenluokan kumouksellisen etu
• joukon velvollisuus osoittaa joukoil­le
ainoa tehokas tie sotien poista­miseen:
proletaarinen vallankumous.
Sota voidaan poistaa maailmasta
vain kukistamalla"* kapitajistinen jär-,
jestelmä. Jos ei lyöväenlpokan ku­mouksellisen
taistelunsa kautta on­nistu
ehkäistä imperialistista sotaa^
on sen jatkettava taistelua tämän
: sodan muuttamiseksi kansalaissodak­si,
s.o. noustava kapinaan omaa so-taakäyvää
porvaristoaan vastaan.
Viime maailmansota tempasi en­nenaikaiseen
hautaan miljoonia työ­väenluokan
yksilÖitär toisista miljoo­nista
se teki rampoja parhaassa elä­män
\ kukoistuksessa. Mutta se ei
kyennyt.', hautaamaan eikä tekemään
rammaksi työväenluokkaa. Päinvas.^^^*^'^^'^"****®*^»sta Leninin moni
toin, useissa maissa se rohkeasti ja ^^^»"sisla sotaa koskevista kirjoiluk-päättävästi
nousi suureen aseelliseen «»sla. Odotetaan, että kaikki työläis-
' taisteluun porvaristoa vastaan, muut- **»^'erit syventyvät näihin ja sen
M, kansainvälisen proletariaatin toi
VO. (h) Vallankumouksellisen liik
keen valmistautumisen välttämättö­myys,
(i) Kommunistinen puolue,
työväenluokan j ohtaj a sisällissodas­sa
imperialistista sotaa vastaan.
Ensimäisenä tässä yhteydessä jul
kaistaan Kominternin kuudennen
kongressin teesit ja päätöslauselma
kansainvälisen sodanvastaisen kamp­pailun
järjestämisestä^ sekä Leninin
kirjoitus "Meidän valtuuskuntaminie
tehtävistä Haagissa". .Tämä kirjoi­tus,
jonka Lenin kirjoitti ohjeeksi
v. 1922 Haagissa pidettyyn refor­mististen
ja porvarillisten ^^rauhan-
Neuvosto-Venäjän ammattijärjestön
ystävien" konferenssiin lähtevälle
valtuuskunnalle, ja johon teeseissä
usein' viitataan, on yksi kaikkein
i ti imperialistisen sodan kansalais-isodaksi.
- Tämä taistelu vei työväen-
.:luokan voittoon a»noastaan\ entises-
:sä tsaarin valtdiunnassa. Mutta se-ka
näissä ;ta^ saavutetuista
I^oitoista että -niistä kärsityistä tap­pioista
on kansainvälinen työväen-kautta
selventävät itselleen koko
työväenluokan edessä olevan kes-yörthin;
poliisipäällikkö Draperin ja
pormestari M c B r i d e n Innokkaasti t u ­kemana
sekä . r o u v a Maude Moy/eo
tuntehiäcaan §^elun;
Toxontolainen porvarilebti Olohe,
lotot >vhokk|^^ on - m u k a n a k a i k i s ­s
a ' ristiretklssä vft11ftTifentnnnTfgf»1HRt.q
työväenliikettä vastaan; yrittää nos-
{iattaa meteliä kommunististapuoluetca
j a sen nuoriso-orgaaneja, kommftnls-tlsta-
nuorisoliittoa j a pioneerijärjestöä
vastaan Johtavassa uutisartikkelissaan
joulukuun 6 päivänä.
Keskiviikkona, joulukuun 5 päivänä,
kokoontui Vincent Masseyn. Yhds^r
valloissa olevan Canadan lähettilään
entiseen kotiin, jonka nyt omistaa
taannoin kuolleen katuvaunumagnaa-t
i n leskirouva R . J . Fleming, noin
30^-40 kirkonmiestä vaimoineen, l i i ­kemiehiä
Ja m u i t a "yleistä hyötyä"
harrastavia ihmisiä. T^ssä ylellisessä
kodissa, kaukana hikipajojen melus­ta,
pehmeiden valojen hohteen alU^
nillislä vääryyden voimia vastaan."
Toinen tiesi kertoa kuhika eräänä ]^^^
vänä kirkossa hän o l i todella kuul­lut
joidenkin poikien nauraa tirskuvan
.veisaamisen aikana,^ vieläpä veisaten
saman virren ptUtVftmit^TflAlmBft •
: K<}kouksen p ^ t y t ^ ä käskettiin v i e ­r
a i t a ottamaan kirjasia, joiden n i m i ­nä
oäU:''Eik^ tämä <fle haaste s ^ ^
"Varokaa a,teisniia." TilanahUuden
tähden ei voida julkaista^ kaikkia
iiäissl^ , kirjasissa o l l e i t a a a s l m a l s la
lausuntoja.; Inttäköön .muutamien
loistavien kappaleitten lainaaminen;
" H e t i k i i i t on äldlirtään v i e ­rotettu
(Venäjällä) ottaa valtio hänet
huostaansa, kasvattaa j a opettaa h ä ­net;
J a a s e l ^ h ^ ^
• "ISommunisml *Lapset ovat. ope-»
tettava vihaamaan vanhemidaän*.
V a i k k a k i n näiden kuimioitettavien
porvarien idioottiset käsitteet kom­munismista
ovat muinaisaikaisia ja
sekavia.: heidän ollessa kUhkoissaan
kommunistisen liikkeen leviämisen
johdosta nuorien keskuudessa, niin
loimuavan t u l i s i j a n ympärille, he k o ­koontuivat-
kuulemaan rouva Howen
palJastuksia.'^ J a mitä olivat nämä
paljastukset? Ainoastaan asioita, j o t ­k
a tuhaxme't canadalalset työläiset
j o ennestään tietävät — etta k o m -
mtuiistinen nuorisoliitto Ja nuoret pio­neerit-
harjottavat laajaa propagandaa
työläisnuorison keskuudessa: että,pio­neerit
ovat kehittymässä voidakseen
yhä tehokkaammin tehdä tätä: työtä
koultUssa, Järjestymällä kouluryhmiin
Canadalainen k r i s t i l l i n en ristiretki on
joka tapauksessa ensimäinen järjes­tetty
ryhmä, jonka tarkotuksena on
taistella kommunistista nuorisoliikettä
vastaan. Vaikka tällä kertaa tämä
järjestö muodostuu suurelta osalta
jumalaa pelkäävistä vanhanpuoleisis-t
a hentusta j a naisista, tulee se tu«-
levaisixudessa vetämään puoleensa voi­makkaampia
iasclstisla voimia, j d i -
den.päämääränä o n terrorisoida k o m -
mimlstista liikettä. J a saamaan tukea
nykyiseltä hallitukselta.
Canadaiaisen kristilUsen ristiretken
edesottamlset eivät pelota kommunls^'
t i s t a nuorisoliittoa paremmin kuin
nuoria pioneerejakaan. ; Nämä nuor­t
e n työläisten taistelujärjestöt elväit
pelottamlsesta alistu. Niiden taiste­l
u tulee vain kiihtymään. Niiden
työ kouluissa ja^. tehtaissa tulee jat­kumaan
Ja laajenemaan. Nuoriso­liitto,
j a . p i o n e e r i t , ottavat vastaan
työn "ristiretki"-järjestön taistelu-haasteeh.
Kommimistiptiolue, joka J o h ­taa
työläisten taisteluita k a i k i l l a r i n ­tamilla,
julkituo veljellisen solidaari-suute^
Qsa nuorLso-o^rgaanejäan. kom­munistista
nuorisoliiltoa J a pioneereja
kohtaan.
Huolimatta näistä kaikista hyök­käyksistä
me etenemme suurempia
taisteluita kohden. Nuoret pioneerit
j u u r i valmistelevat itä-Canadan k o n -
ferensslaan, joka tullaan pitämään
Joulukuun 29 j a 30 päivänä, ensimäi­senä
vastineena' porvariston antamal­le
taisteluhaasteelle.
nuHsia
s. J . OSASTON K O K O US
pidetään sunnuntaina 16 p. joulu­kuuta
alkaen kello 3 iltapäivällä.
Kaikkia osaston jäseniä kehotetaan
saapumaan kokoukseen.
B A K E N N I T S B A H A S ^ O K O M I T E AN
kbkous pidetään torstai-iltana, 13 p.
alkaen kello 8 illalla. K a i k k i ne hen­kilöt
jotka tietävät kuuluvansa mai­nittuun
komiteaan ottakoot t ^ ä n
huomicion j a saapukoot sillbin h a a -
lllle. — E . P .
'•VAPAAMEBIjISrEN" >
LAKO?
R U O K A -
Massachusettsin; valtiossa eivät työ­väen-
j a sosialistipuöluelden ehdok­kaat
saaneet missään kunnallisvaa­leissa
enemmistöääniitnäärää. New
Bedfordissa sai Charles P . Archam-bault,
työväen j a veroninaksajain vaa­lilistalla,
10,000 .ääntä, ^ u p u n g i n m a -
j u r i Ashleyn saadessa 14,000. Ashley
o n saanut lukuisia l a b j o j a tekstiili­tehtaiden
omistajilta pokkuroimlses-taan
New B e d f o r d i n puuyillatehtaiU-j
a i n yhdistykselle. Kommunistipno-lueen
ehdolms, "Fred E . B e a l , sai 288
ääntä;' Tekstiilineuvoston sihteeri
B a t t y tuli toiselle tilalle tilintarkas-t
a j an vaaleissa.
Peabodyssä ilmeni Sacco-Vanzetti
j u t u n jäUdkaikuja sosialistisen maju­r
i n Bakemanin joutuessa häviölle k i l ­paillessaan
J . L e o S u l l i v a n i n kanssa,
edelUsen saadessa 2,700 ääntä j a jäl­kimäisen
4,000. K u n , A l f r e d Baker
IiewiS, sosialistinen valtiosihteeri, y r i t ti
puhua Saccon j a Vahzettln puolesta
Peabodysä viime vuonna hänet van­gittiin.
Kaupungin majuri Bakeman
heti palasi t a k a i s i n N ew Hampshires-ta,
erotti poliisipäällikön toimestaan
j a kutsui Iiewisin t a k a i s i n Peabodyyn.
Uusi pormestari on leglonalainen ja
näiden kahden työväenmarttyyrin kat­kera
vastustaja.
• *:*\_:
Kymmenentuhatta Järjestynyttä k u -
valaattatyöläistä New Yiofckissä vaati­vat
40-tuntlsta 6-pälvälstä työviikkoa,
Ja 8-tuntistli työpäivää., vöUen nyt
neuvotteluissa työnsintajien kanssa.
63 dollarin palkkataksaa i&lyällä teh­tävästä
työstä. e l v i E ^ t a muutetta­vaksi,
mutta yötyöstä vaaditaan 73
idoUariä viikolta.
Amerikan hiileäkalvajaln l i i t o n p i i ri
2 o n allekirjfottanut st^imuksen usei­den
itsenäisen hiilikaivosten omista-tajäin
kaiissa keski-Pennsylväniassa,
asettaen maanpäällystyöläisten palk-kataksölkä
5.1(|—5.42 dqUariln päiväl­tä.
Sopimuksessa niääritellään sovitte-u
pakolliseksi. Hiliikaivbsten omista-ain
yhdistys bn .Ueitäänöm^ alle-kirjottamasta
soplinusta biilenkaiva-ain
järjestön kanssa.
Columbia-ylloplston Bamard-nais-opiston
oppUaat vastustavat Coolld-geh
suunnitelmaa 15 risteilijän raken­tamiseksi.
' y ^ ' - :
Valkoiset yrittää täällä perustaa
itselleen ruokalaa, joka- kulkisi " v a -
paamielisten" nlmeUä. SUtä lahtien
k u n kyläämme saapui sielunpaimenen
ammattia harjoittava kansalaisemme,
ovat myös häntä kannattavat val­koiset..
koettaneet saada toimintansa
nousemaan.- He. ovat keränneet nimiä
— Erään italialaisen kemistin ilmo-tetaan
kyenneen valmistamaan • k e m i ­allisen
käsittelyn avulla tupakasta j perustaakseen poikatalon. Ovat myös
n i i n voimakkaan myrkyn, että se ve-'pitäneet kokouksiaan, mutta tähän
asti on se mennyt myttyyn. Tapasin
heidän nimien kerääjänsä ja sain
tää vertoja tappamiskyvyssä s t r y k n i i -
n l n j a sinihapon yhdistelmälle.
Moff näkökulmasta
Tämän viikon alkupäivinä o l i m e i l ­lä
täällä Sudburyssa eräs toveri vie­raana.
Käväsi toimituksessakin, haas­teli
paikkakuntansa asioista. Emme
olleet tilaisuudessa ; hänen . kanssaan
j a leylttämällä koululehtiä; että kom­munistinen
nuorisoliitto aktiivisesti
ottaa osaa nuorten, työläisten t a l t e l u l -
h i n tehtaissa; että nuorisoliitto ja
pioneerit edistyvät .antimHitaristisessa
työssään.,
Kokouksessa vallitsi hämmästynei-syyden
tunne kommimistisen nuori­soliikkeen
onnistumisen johdosta.
keisimmän kysymyksen, suhtautumi-f J ^ S o l i j a t n^oiUvat mor^pe^^
sen t, u l,e v a a n •i.m ^p e n\a h,s.t i s e e n s o l,a an. ^ta misen puole•s jta^ . ^t a^m^ a n ^ ^"p^er^k^el eeUi-
Kommunistipuolueen suonu agit.^ rasmies näet sanoi: -Tämä ei ole
prop.-komitea, sota l i h a a J a v e r t a vastaan, se o n r i s -
A . T. H I L L , s i h t . tiretki varjoissa piUeviä mustia, s y n -
oikein n.s. tyhjentävään keskustduun,
siUä sattui olemaan j u u r i k i i r e i n t y ö -
alka^ mutta Jotain saimme sentään
"haraviimme" kansallekin, t a r j o t t a ­vaksi.
NUn, kukako se meillä vieraillut t o ­veri
oli? ^ n o l i toveri A n t t i Asmunt
Nolalusta, läheltä Port Arthuria.
seimmat lehtemme lukijoista tuntevat
h y v i n toveri Asmuntin.
Toveri Asmtmt kiertelee nykyisin
Vapauden kiertävänä' Port A r t h u r in
piirissä, kerätä tilauksia lehdelle ja
myy kirjallisuutta. Noin persoona-kohtaisesti
puhuttuna on toveri A s ­munt
hiljainen. mi^yi3rttävä vanhan
SUdburyn j a Ä i n o l i arvellut, että
käympähän ihan jälansyten ^katso-massa.
minkälaisissa olosuhteissa se
Vapaus 'Oikein siellä nikkeli&lueella
elää. Niin oli tullut tultua täime.
Kysäsimme, että m i l t ä s näyttää t ä ­mä
Vapauden liike noin päällislnpuo-l
i n katsotttma. Verkkaiseen, Jäyhään
tapaansa vastasi Asmunt. että mitä
yleensä Vapauden liikkeen, k i r j a p a i ­non
j a kaiken huomioonottaen tulee,
n i i n hän ihmettelee itsekin, .että: se
kansan tervaskanto,: oUut alTistapitäen
jämerästi mukana tässä. Vapauden
kaartissa. Omaa Järkkymättömät m i e - {
l i p i ^ luokkataisteluliikkeeseen zmh-den.
oUsn selväUa poliittisella l i n ­j
a l l a ; esimerkkinä nuoremmille, . j o t -
ksf tahtovat tolanaan bidhatella mie­lipiteissään
m i l l o i n missäkin.
Toveri Asmunt kerttä sattuneen
sellaisen mainion tilaisuuden, että t u li
asioilleen puoliväliin Arthurin Ja
voi n i i n k i n lujasti rynnätä eteenifiin
k u i n se o n viimeaikoina tehnyt. S a ­noi
olevan kidkeniaista hiljaista a r ­vostelua
J a m i u i n a a liikettämme ja
lehteä. kohtaan ä ä l ä Port A r t h u r in
puolella, mutta sanoi Olevansa varma.
6ttä jos t y y l i t t ö m ä t tietäisivät
k u i n k a vaikeissa olosuhteissa Vapaut­t
a ulos annetaan j a s en liikettä h o i ­detaan,
n i i n varmasti kenelläkään ei
olisi mitään sanomista. , O m a l t a kcdi-riftifa
»>Ti sanoi .«rfiTn^t^a. auenneen.
K e r t o i esim. olleensa^r kirjapainossa
lehden painamisen aikana j a katsel­leensa
kuinka niillä Aatamin aikai­silla
kaneina lehteä painaa jutäs-tetaan.
Kertoi mjoa. taittamiskoneen
hänen siinä vähän aikaa ollessaan
reistaillessaan useita kertoja, k e r ­toili
muitakin huomioltaan k i r j a p a i ­non
j a konttorin ahtaiden tilojen a i ­heuttamista
puutteellisuuksista, joita
ei mitenkään voida korjata muulla
k u i n parantamalla koneet j a h a n k k i i
maila ajanmukftineh huoh^usto. Jos­sa
riittää t i l a a kaikille uudistuksille.
Matkan varrelta kokemistaan ker­toi
toveri Asmunt, että hän tapasi
paljon sellaisia paikkoja joissa ei
vielä kertaakaan ennen ole Vapauden
kiertävät käyneet. Toisilla paikka­k
u n n i l l a kertiÄ lehden levikin olevan
n o i n lievästi sanottijpa tavallisen,
mutta toisilla paikkakunnilla taa­sen
sangen takaperoisen. Ihmettei
l i muuten sitä seikkaa, e t^
eräillä rautatienyarsilla olevilla paik­kakunnilla
ovat työläiset
n i i n alas työnantajien
tietää heidän tarkoitusperänsä. Sanoi
arkoituteen olevan! saada tänne sel­lainen
ruokala Jösssb voisi jokainen
syödä j a asua, koska Timmlhsin poi­katalo
on Järjestyneltten työläisten
käsissä Ja he kieltää valkoisilta sen
käytön. J a että ruokalan yhteyteen
tulisi sunnuntai- j a kielikoulut. K y s y in
opettajia j a s a i n vastauksen; kylämme
papisto. Samoin paikan suhteen oli
heillä tiedossa eräs kylämme kuulu
pamuneel
mielivallan
indutrialistilalset. kuten odottaa so­p
i i k i n . • .. :;';:;;::;:,;.^-';:-:::;i^:':vv'
P a l j o n sanoi A r t h u i l s s a olevan sel­laista
luokkatiedotonta väestöä, jotka
eivät välitä missä k u l l o i n k i n käyvät.
Siitä sanoi Jolituvan sen. että tupla-juulalset
saavat »jonkinlaisen kaima-tuksen
haalinsa suuruuden vuoksi
M u t t a kertoja oli vakuutettu, että
kunhan port arthurilalset toverit saa­vat
hankkeissa olevan haalihomman
siihen pisteeseen, että saavat suurem­man
haalin n i i n s i l l o i n vähenee myös-alle,
etteivät edes uskalla omaa ää-nenkaimattajaansa
tilata omalla, n i ­mellään,
vaan täytyy se l a i t t a a tule­maan
kiertoteitä, toisten nimellä.
Päätteli sUtä, että valistustyötä on
tehtävä entistä tarmokkaammin. .
Mitä itse Port A r t h u r i i n tulee, n i in
sikäläisistä oloista kertoi toveri A s ­munt,
että esimerkiksi Vapautta s i n ­ne
^ paljokaan enemmän nykjises-tään
saada menen^än. Tuplaveeläi-siä
kuului olevan jokunen määrä, j o t ­k
a tilaavat Industrialistia. Vakiintu­nut
tapa kuuluukin olevan tuiäajuu-laisten
j a Canadan uutislaisten kes­kuudessa
että mihin tulee Canadan
Uutiset, sinne tulee inyöskin Ihdus-t
r i a l i s t i j a päinvastoin. Siis suloises­sa
sovussa ovat valkosuomalaiset ja
k i n tuplaveen kannatus. ;Nipigon t u p -
laveelkisilie ^sanol' laskevansa sivu-meimen
sanoen sen" kunniaksi, että
heidän poikatalollaan :uskaltaa käydä
pahoinpitelyä pelkäämättä kommunis­t
i k i n , sen s i j a a n : k u i n pari-vuotta-.-slt-
I ten kuului olleen sinne .kommunistin
' meno ihan hengenvaarallista.
Toveri Äsmuntffla' d l i k i i r e junalle
j a meilK «alimme/joten keskuste­lumme
rajottulkin koskettelemaan
Pääsiassa edellämainltultakyöynjyk-siä.
Toiybtlinme . hänelle meneljratä
t5^6ssään^^
maila j a pyysimme saniomaah tearvel-set,
^ l i e e n s a raatajille näiltä Vapau­den
• musteen ^ tuhrtJoUta.- että par­haamme
koetamme tehdä lehden p a ­rantamiseksi,
sikäli k u l l i olosuhteet
sen saUlvat Ja sUria "onnistumme-kin,
kun sellaisiakin" miehiä kuin. A s ­munt
esimerkikä o n tyossä^yhteisisn
hyvän eteen yhdessä l a a j a n I t i k i j a k u n -
nan kanssa. '• . -'•';v''^6;'-:\::;;:v;e-^^':
•••>• liDppovaanui läfo»