Vapaus, December 12, 1928

              m '•ib-'-"''
p;ifetW^r I>€^ 1^
V '^^^v)^:: SfÄ=*i^^5^^^
Slv^*?Jl^S^:Ä^ -iX^
- uVistp Jipt2u$u oh
kerrassaan m o n i p u b l m e n ^ ^ ^ J k u v i t i ^ loim ulkoasm
ioh innyynime sen sdämeiulla fa
BOseiittiäJ^^ Tikitksui nopeasti.
6 0 ! l
Kaikkien niiden asiakkaiden, joilla on velkaa Vapauden liikkeelle, on
huolehdittava, että Telkansa taleVat maksetakxi taman Iraakanden ajalla.
Erikoisesti painostetaan pnoloeen ryhmiä, järjestön osastoja, ilmottajia-ilmotus*
j a muita asiamiehiä. Vapauden liike tarvitsee rahaa j a k i k s i ei
suorituksia ole viivytettävä. Sitäpaitsi tilivuosi loppuu t.k. 31 p. j a siihen
mennessä on tilisaatavien oltava mahdollisimman valussa.
Tov.
Vapauden Konttori,
Box 69, Sudbury, Ont.
kolratorppa. K y s y i n , miten se sopisi
samassa' talossa, johon sain yastaulc>
seksi koiratorpan Jäävän ennalleen.
Tätä kysyinyksessä olevaa liikehom-maa
kannattaa työläisten ajatella, et^
tei tletänaättömyydessään »Joudu l a h -
tarien Joukkoon. Saada joukkoa y m ­pärilleen
j a niistä itselleen elatusta,
on Jollekin ; leipäkysymys. Nykyisiä
i h m i ^ ei voi er^ä pelkällä uskolla
koota j a s i k s i t a r v i t a a n parempia k e l -
Rouyn, Que.
Jospa piirtäisin Jonkun ri^ tääl-noja.
Englanninkielen oppia saa a i v a n Itäkin Rouynista, että näette e t l a ele-vapaastl
iltakoulussa jota pidet^^n
korkeakoululla. SieHä' o n suomalaisia
käynyt useampina vuosina; myöskin
tänä vuonna j a ovat opetukseen t y y ­tyväisiä.
7
iTJOTTrt P A P P I I N J A K O E T T I O I -
KEUTEEN^^ VÄIKUTTAA B O I S E -
V I 5 M I L L A
Suomalainen 'Hrkemles, joka o n tot­tunut
käyttämään Suomessa eiÄTeliBl-lisiä
mkemenetelmiä, erehtyy, tultea-saan
tänne Canadaan liikettö haxjbit-t
a m a i i n . E i S ^ h i l j a n Suomesta t i i l -
lutta iiuokatalon pitäjää vastaan o li
tääM oiikeiides^ Timminsin tymais-ten
osviu^cancäm
keudessa p u b l ^ vastaajia Itsselän ?ar
kimlehensä. k a u t t a sillä, että m a i n i t ­tu
liike OQ :**kpmmimistinen". Tuoma­r
i l t a s a i vaa^OTksen,; että el tule n e - a -
siat ikysjmaiykBeen. vaan velloi o n m a k -
. settava.'
Monenmoista käsitystä on Ihmisillä.
Jos liike:^3t$ksessä epäonnistuu, t ai
muuten keinottelee, n i i n ne Mviöt
pitäisi icärsiä työläisten osuuskaup­pansa
kantta. E i osuusliikkeet ole y k ­silöjen
k d n o t t e l i f f l e j p - h^
perustettuja^' vÄan ne o n ta*kotettu
joukkojen, ? ktiluttajaväestön "hyväksL
AQtä tas^ tulee; siihen, e t l ^ vedotaan
koirnmiiufl^i^^ ja käyte­tään
papt^ieh. apiia, todistaa ihmisten
käsilTskantaa, huolimatta mitä puhei­ta
käyttää muissa tilaisuikksisE»^
TYÖOLOISTA
ei sovi ^ n o a , että ne ol^i mitään
muutosta tehnyt. INiJliehiä ei ole k a u ­pungissa,
jE^Uä ne .ovat menneet mikä
m i n h ^ i n . Metsätyöt ovat ympäris-töUä
pe!rtxi tiuphöia. Jotkut pienem­mät
jäppailt j a farmarit teettää töi­tään,
j o i s ^ b h t j r ö l ä l s i l l ä valkeus saa­da
työpaikkaansa ulos. Katvantotyö-läinen
p n 'paremniassa aseniiBESsa piet-sätyöläiseen
verrattmia, josta monen
ajattelemattoman kuulee puhuvan
melkein i k u i s e s t i . Meidän pitäisi kä­sittää
työläisinä ylidenvertaisuus,
huolimatta siitä jos- hetkellisesti o-lömme
paremmassa, asemassa kuin
kanssaihmisemme. — Työläinen.
tään sitä täälläkin vaikka ei paljo
l i u u d e l l a maailmalle. VsOn iiyt en
malttanut oHa h i l j a a k u n p a i k k a k u n ­tamme
tätiväki on älkannt lUkehti-mään.
j a se o n j o eimestäSn tuttua
täällä Rouynissa. että k u n naiset a l ­kaa
liikehtiä, n i i n s i l l o in a3na seuraa
Jotakin perästä. Niinpä näBtte n y t k in
seuraukset k u n tulette -ukrainalaisten
haalille fämän kuun 22 p . S i l l o i n bn
naisjaoston naiset hummanheet sinne
hauskat myyjäis- ja liäytösiltamat
Siellä o n s i l l o in myytävänä naisjaosr
t on n a M e n tekemiä täytöltä, sopivia
miehine sekä naisille. J a sitten siellä
o n kappale nimeltä "TStiväkeä". K a p ­paleen
i i i m i k i n jo naurattaa. J a s i t -
te v a ^ n a u r a a sa» k u n tulee katso­maan.
Bltä. Sitten vielä siellä silite-kottelevasta
seurastaan, vaikkapa nyt
taas kohta .lähetämmekin poikamme
j a tyttäremme maailman teurastus-kentälle-
uhraamaan itsensä niiden
hyväksi jotka pitävät taivaan tääl­lä
maanpäällä, samalla aikka kuin
meidän lapsemme poikamme j a t y -
täremme viettävät helvetillistä elä­mää
kaukana verikentillä nääntyen
Jos ei säälivä pyssynluoti pian tee
loppua lieidän elämästään. Olempa
varma, etä moni poika s i l l o in k i r o i ­lee
vanhustaan tyhmyydestä, k u n e i ­vät
viitsineet rikkaa r i s f ^ panna
tämän kurjuuden p(dstainiseksi: e tm
s a i s i ^ t p a itse olla näkemässä mitä
tuiskia kärsien poikansa kBoIee, saa­m
a t t a äidin hellää holvaa eikä isän
tukevaa käden apua silloinkaan, k un
poika o n ollut hengellään maksamas­sa
vanhustensav kevytmielistä elämää.
Kevytmielistä siinä m e r k i t y k s e s i , e t ­tei
ole välitetty vaikka kyUä ovat
tienneet mikä Jdäuhea kohtalo omai­siamme
on vaanimassa Ja samalla i t ­seämme.
E i suinkaan ole varmaa
m i l l o i n Canadassakin poikamme ko­mennetaan
lakkoja kukistamaan. O n ­h
a n lakot Ja työtaistelut Canadassa­k
i n jokapäiväinen Ilmiö. Taistele­v
a n työväen voima kasvaa lakkaamat­t
a ja «1 sitä kasvamista Canadan
porvaristo katselie suopein silmäykän
tään likrainalaisten xniden haalin s i ­leätä
lattiaa vieläkin sileämmäksi.
Soittajakin on paras-mitä tällä yra'
pärMöllä on saatavana. Niin että,
mennäänpä tosiaanMn joukolla Ja
täytetään haaU ääifään myöten. P i i r -
teU — yksi tätL
-— Minkä vuoksi asema on n i i n k a u ­kana
kaupungista?
— E n varmaan tiedä, "mutta arve­len,
että sen pitää olla lähellä r a u t a ­tietä.
\
— Egyptiläiset käyttivät J<^ 4.€00
v u o t t a - t a k a p e r i n «äiliökynlä.
ä
-w i
Y l i kolmas osa, sadan vuo.
den; on Dodd*s .munuais pille­rit
ollut huomatuin lääke seian
pakotukselle, reumatismille,
virtsarakko vaivoille j a moneen
muuhun ^ kipuun, jonka on^ a i ­kaansaanut
-huonot munuaiset.
Saatavana kaikissa kaupoissa
60c Jaatikl^o tai 6 laatikkoa
$2.50 tai tilaamalla suoraan
The Dodds Medicftie Company,
Ltd., Toronto 2, Ont.
Dunblane, Sask/
T a i s i p a talvi saavuttaa lumineen.
OUmmekin jo siinä -uskossa, etteipä
taitanut l u n t a tunakaan tänä syksynä,
mutta n i i n vaan satoi lumen JouhOc
ensiminäinen j^ätvä. . O l e i l i n naar
pureiltä udellut, että jokohan se' satoa
pyssrväisen luinen, vaan ei kukaan ole
visäto tienns^ KKQoa. ,
Solu No 1 :sen kokous plt joulnfc,
2 TÄlvä. . Nlmihuudossa ilmeni, ettäj
solun jäsenet olivatkin,, saapuneet
nmsaslukuisana kokoukseen. huöU-,
matta hirmuiselle näyttävästä talvi-:
pacVästä. Kokouksessa keskusteltSM
Joiflun vietosta, vaan ratkaisu jätet-'
t i i n vielä tuonnennnaksL
Sairautta on .oBut perukallamme,|
Vaikka ei kuitenkaan ole vielä tähän!
mennessä : ketään kuollut. Ihmiset
sanovat tautia mikä nykyisin liikkuu
influenssaksi, mutta minä ainakto
luulen, että influenssa saa kaiken
syyn, vaikkapa olisi varvas kipeä.
Martti-Setä kuitenMn sanoi kei^rMX
täällä, että se e l ole Influenssa eikä
luu enempi kuin että se o n fluukaan,
vaan että se on mustarutto; J a e i ­köhän
se vaan jotain sentapaista ole­kin,'
' i-.' ,
Lamaannusko vai .rikaötumisen h a l u ­ko
lie, mutta n i i n kuitenkin pahat-kielet
ovat kertoneet.että solu No 4,
olisi lakannut hengittelenästä. Solu
neljännen alueella oh kuitenkin siksi
paljo suomalaista väestöä, ^että sillä
o n aivan-yhtä hjn^äniahäöllisuus elää
k u i n muilla soliiiTlflkin. .Oähan siinä
nuoria sekä vanhempaakin väteä.
M u t t a - j o s osastotoiminta ei ole heille
tuonut heti seuraavana luUvänä kuin
ovat puolueeseen liittyneet, huomat­tavia
yksilö-etuja, n i i n "saahan pen­k
i n aikaa ktdn kokouksissa pitäisi
käydä, kokoontua n a a p u r i n IsäniÄn
kanssa viime vuoden farmauksesta
J a kun työnjättilälsen Toima kasvaa
liian pelottavako porvareille, niin
Itnilen vaan, että ne ovat Canadan
farmarien pojat j o i t a s i l l o in komenne­taan,
j a l u i d t ^ v ^ t ^ ensikädessä jär-jestjTuättömiä
farmareita j a poikia,
smä l i e ovat a i n a bileet kiltimpiä k u in
järjestyneet. He. ensinmalnitut. eivät
ole ahtaantuneeV^ i n i l l o l n k a a n kom-nnmistiÄn
viekotötavlksl andfl-porya-
THUsiln l i i k k e i s i i n j a tähän luottaen
j a t i e t j^ti entiseäta käceneeha porvari
tähtää kellä o n mifekein selkä j a k u ka
Vähmmin- on. trijftrrainen Imrntni^yift^-
. k e i k k a a n . Porvari tfetää, että
jos täältäkin kommuhfetit \komenne-t
a a n työläisiä selkään antaniaan, n i in
niitään tappelua pl Tsilloih tule. Työ­läiset
jäävät vaan entisestään v a a -
tivamroaksi j a ^ t i k a ties. jos sinne
l i e t i kpmmUnisläset iniellplteet omaa­vat
farmarit painatan, xdin mene JB
takaa..— peru^talätnat däm Vaan ty6-;
Täisten j a maairmjelljäin so-j
•t^ t t l v a l l a n : ' . ^ v ; . ; - ^ " '
mm^mssm
N3nrkke% teoriassa ja
K h l . Y . X - 4 .
t l n s a h u o m t ^ hän kadottavansa sel­vän
harkintakykynsä, j a tällöin o-man
sekä vastustajan toiminnan jär­j
e l l i n en t a r k k a i l u katosi. Ja työskente­l
i muuttui pelkästääti kuluttavaksi U -
hastoimfamaksi. Tämä epäkohta bli
siis korjattava^ Pitkäaikaisen harjoit­t
e l u n tuloksena voidaan nyt sanoa hä­nen
omaavan: järkähtämättön^ It-sehllllntätaldon.
M u t t a tällainen mää-r^
tletohaen harj(dtteltf vaikutti hä­nen
luonteeseensa muullakih tavoin.
Hänestä kehittyi voimakastahtoinen,
itseensä luottava, lujaluontoinen, inie
hekkyyttä Ihaileva Ja sen mukaisesti
toimiva mies., tuoden tämä mukaniaan
toveripiirin l u p t o i i i h a i l u n j a k u n n i ­oituksen,
— M u t t a vielä kalpaa eräs
seikka selyltTstä: voittajan erinomai­nen
j a silminnähtävä taito saada sel­ville
vast^ust^Jansa sielulliset omlnal
sundet, taito Tukea hänen ajatuksiaan
j a puzmlta hänen älyään? Tämäkin
o n suoranaisesti harjoituksissa h a n -
M t t u taito. K u n nyrkkeilyharjoitus
antoi hänelle aiheen Itsetutkisteluun,
pakotti se myöskin ottamaan huomi­oon
harjoittelutoverinsa erikoisia
lupnnepiirteitä, koska niiden ymmär
Iblah JdUriJi]^ -jo teplntahmfn kerran.
M a l l i t a t ypapä^u^ (illvBk sasuuei^ s u r ­mansa
y. » M t e T k i e ä S än
mestaa; r f e t ä n i t x t t i i t s^
I»olelle. - Y-• •
; Oikeus Tcatsc^-Mäntyä
irhteen mnrhaan J a että häh cSi atros-^
taijLut toisen iniirhanteosstK^^^^^^
fia^tyll^ yleisen syyttäjMvaatim^^
sen mukaisesti kuolemanranie^lstuk-
»sen. '.' . .:,Vv^.J^
SOSDEMIT RYOSTXMJISS& T T O V l t -
E N T A L O A S V O J E L U S K U N T A -
L A I S T E N A V U S T A M A NA
V ± . 23 pnä o l i Jalasjärven y m . jtt-täjlen
käräjäkunnan kihlakunnanoi­keudessa
toistamiseen ikSstfteltävänä
Jalasjärven sosialidemokraattisen työ­väenyhdistyksen
Jalasjärven työväen­yhdistystä
vastaan nostama juttu. Jos­sa
sosdem yhdistys vaatii Jalasjärven
työväenyhdistystä velvoitettavaksi luo­vuttamaan
kaiken omaisuutensa sos­dem
yhdistykselle, koska vilmemainit-t\
i katsoo omaisuuden tulleen itseltään
anastetuksi.
Kantajayhdlstystä edusU tuomari
Rahkonen Seinäjoelta Jc vastaajayh-dlsdjrstä
tuomari Asser 3alo Helsin-
M. Ylitantia *
fea>i TEEMME PUVUT J A PALTTOOT
L . / KOHTUHINNOILLA EHDOTTO. ^ |
MASTI SOPIVIA
VANHAT K O E J A T A A N J A SILri#!l
^TÄÄN H U O L E L LA
L. Kimnas & M. Yiitaii^l
m
itäminen antoi hänelle tilaisuuden t l
lanteen cäkeinarviolmiseen, täkl m a h
dolllseksl harkitun suunnitelman to
teuttamlsen määrättyjä menetteljrtapo-j
a noudattaen. Tämä keldtti hänestä
syyäkatseisen Ihmistuntijaa. — Nyt
alamme; olla selvillä siitä, mistä voitr-t
a j a n ylivolmaJsuus johtui otellessaan
fyysänisestl itseään 'vahvenxman vas­tustahan
kanssa.
M u t t a vaikka olemmeMn näin p i t -
hankkineet tietoja mielenkiin­tomme
esineestä, el nteOalsuutemme
ole -vieläkään tyydytetty. Tunnemme
hänet nyt nyrkkeilijänä, mutta ^lialu-aisimme
tutustua häneen nijröskin
tavallisena Ihmisenä Jokapäiväisen e
'lämäh yhteydessä. — saiheiikln saam
me tilaisuuden.
'Saamme tietoja hänen toSminnas-t
s ^ ns^klKUyseurassaan j a ammatti-
'Dsastossaan. joissa hänellä on luotta
mustoimia. Hän^ o n nUssä yehftlllsen.
•mtfthftirir^i^ " t-o^t»^p^" järkkymät&i
puolustaja. NyrkkenyfaanaEftuksen a^
Tuitepanema ajatustoiminnan kehitys
k rtilsi pysähtsnyt, vaan i ; ^ h m ^
m t r r a s t u ^ ^ on TaajeKtnnut, maa-llmankatsonms
avartunut, nyrkkeilyn
Hyvän nyrkkeilyn lienkiset ja
milUiset «fleDjctykset
n n t -
Saamme tietää merkillisiä toslaö-olta.
M u t t a koska saamistamme t i e -
flöista pidsulsi sangen Taaja selostus,
^Tion tässä e i ole tilaisuutta, tyydym­me
inalnitsemaan ainoastaan pääkoh­tia,
joita itsekuKn v o i ajatuksissaan
täydentää.
Käsityksemme, että liänelle oUri
luonto • lahjoittanut erikoisen lahjak­kuuden,
osoittautuu vääräksi, sillä
ikinen nyrkkeilyyn perehtymistään
hänen älykkyytensä oli varsin kes-
Mhkertainen j a hänen luonteessaan
muistelemaan, k u h i k a sitä t u l i nisusia
j a kuinka sitä taas tulee ensi kesänä.
N i i n että, kunhan saadaan samänlai-hen
krappi korjata ensi kesänä, n ön
maksan sitten v d k a n L Että sitä ruve­taankin
kohta tässä elämään i h n a n o-sastbja
j a m u l t a farmarien liikkeitä.
Farmarien unlokin <m^ saapa sanoa,
kuollut kirjain, ainakin mitä tulee
tähän perukkaan n i i n tuo sana pitää
paikkansa. Tässä edesmenneinä vuo­s
i n a täällä ympärillä toimikin kolme
elinvoimaista unlolokaalia: mutta nyt,
ne ntikkuu' vanhurskaan unta j a nä-!
kevät kauniita unia khrkoista, K . K
K t s t a JM. piikkipälsistä, loihtien sie­l
u n s a silmien eteen taivaan nautin­not
herkkuincen, peleineeui viinoi­neen,
siellähän me köyhät pirut
vasta samme n a n i ^ m a k i a s t a viinas­t
a ynnä muusta rennosta elämästä,
kunhan nyt täällä vaan pysytään
arossa kommunisteista J a heidän v i e -
ilmeni piirteitä, Jriden säilyminen o-l
i s i tehnyt' mahdottomaksi kehittyä
äskeisen ottelun voittajako. M m . hän
oli luonteeltaan sangen Uivas, hel­posti
vihastuva; kadotti sangen vä­hästä
mielenmalttinsa j a joutui sen
Johdosta usein epämielyttäviin tUan-teisihi
Jiokapäivälsessä elämässään.
S a m d n .oli hänellä se sakilaiskäsitys,
että vihollisuuksien s a t t u e n voitto
o n kunniallinen, saavutti sen m i t en
tahansa, salaa iskien tai kymmenen
yhtä vastaan jn.e. joiden kerSkuiqi-nen
oli mielityötä. Idittyes^än nyrfc-keilypiireibin
Joutui hän .Vkotgaoaan
toisenlaisedS ajatusma^lmaan.^ Täällä
selitettiin raukkamaisuudeksi, epämle-hekkyydeksl
n e , ' j o i t a hän• o l i . t o t t u -
n U ^ • idtämään hyyeinä.' Ollen pohjal­taan
rehellinen luosme, a ^ o i ' h ä n n u ­tien
ajatusten valossa' t u t k i a itseään
Ja 'tämä itsetutkistelu 'herätti hänen
nukkuvan järkensä. Alkaen harjoitte­lunsa
sen tosiasian . pohjalta, että
nyrkkeily on järjen: Jä lihasten y h ­teistoimintaa,
t u l i hänen päämääräk­seen
älykkyytensä kehittäminen. Har^
jotellessaan toveriensa ' kanssa, hän
lakkaamatta vaivasi aivojaan, löy­tääkseen
itses^än niitä puutteelli­suuksia,-'
jotka mahdollisesti ovat hä­n
e n kehityksensä esteenä. Harjoittelu
paljasti yhdeksi suurimmista vioista
itsehillinnän puutteen, silla, aina k u n
M n hetkeksikin menetfmielenmaltf-periaate
^ön kasvanut luokkataistelu
periaatteeksi, j a toiminta sen m u k a l -
TseksL -
M u t t a ieikö hänen erinomainen n y r k -
keilytaitonsa aseta Tiänelle jokapäi­väisessä
elämäsiiä voittamattomia k iu
saiiksia tuon taidon esittämiseen?
Elmjtne vielä tunne Häntä oikein, jos
n o i n ajattelennne. Koskaan ei l ^ n en
k u u l l a kerskuvan taidollaan. Tuskin
tiedettäiislln hänen sellistiä omaavan,
eUei se harjotnkässa j a otteluissa i l -
menisL Mutta -olisimme väärässä, jos
väittäisimme, ettei ^tuoHa taidolla ole
mitään merkitystä jokaiiäiväisessä e-
Tämässä.
Tiedämmehän, ' e t t ä yhtelskunnas-samme
löytyy yksilöitä, tämän k a p l -
tialistisen kasvitarhan kukkasia, jotka
voivat aiheuttaa tilatjlteita, jolloin
voimakkaalla nyrkillä o n monin ker­r
o i n kiasvattavampl merldtys kuin
parhafnimankaan papin oikeaoppi
simpaan luterilaisuuteen perustuval­l
a nioraallsaamaHa, V a i k k a k i n n y r k ­keilijämme
pyrkii k a i k i n tavoin k a r t ­tamaan
taitonsa esittäm^tä Jokapäl-vänsessä
elämässä. Joutuu hän t a h -
tomiattaan silloin tällöin tilanteisiin,
j o l l o in hän miehekmän rohkeasti a -
settuu ehdotonta oikeutta jakavaksi
tuomariksi. — Saadaksemme asiaan
valaistusta, kertokaamme pari, !^ kolme
T C I . : N H A J O T T A J A T J A T K A ­V
A T TYÖTÄÄN
T D L : n johto jatkaa vaan yhä l i i t on
liajöltustyötä:; Nyt on tullut erään
T D L : n huomatuimman nyrkkeilyasi-antuntijan
j a -tuomarin, nyrkkeily-jaoston
ent. jäsenen V. Pihlströmin
vuoro, lämä toveri oli Spartakiaa-deissa
pistetuomaiin tehtävis^, j a se
o n sapettanut Iiit<m johtoa J a siksi se
o n erottanut Pihlströmin liitosta. —
Päätös o n tehty v. k. 19 päivän k o ­kouksessa.
liiiton jäsenistö vaatii
sopua j a rauhaa sekä eroitettujen t a ­kaisinottoa,
mutta liiton johto va^^
taa tähän erottamalla yhä uusia l i i ­tosta.
Kyllä ollaan pitkällä!
gista.
Vastaajan asiamies esitti pitemmän
k i r j a l l i s en vastineen. Jossa yksityis­kohtaisesti
osoitti kantajan vaatimuk­sen
mahdottomuuden; Kantajayh-dlstys
on perustettukin vasta 1927,
m i i t t a vastaajayhdlstys jo 1906 j a on
vastaajayhdlstys jo 1907 tehdyllä
kauppakirjalla ostanut talon j a t(m-t
l n , jota kantaja nyt vaatU Itsel­leen.
K a n t a j a e l voi perustaa vaati­mustaan
enempää mihinkään oikeus­toimeen
k u i n rikokseenkaan.
K a n t a j i e n , sosdemlen puolesta kuul­t
i i n todistajina kolmea poliisia j a suo­jeluskuntalaista,
jotka yksiäänisesti
väittivät Jalasjärven työväenyhdistyk­sen
olevan tä3^sih kommunistisen jär-»
jestön j a • selittivät mielipiteenään ole
van. että Jalasjärven sosialldemo-^
kraattinen työväenyhdistys on saman­l
a i n e n yhdistys kuin 1906 j^erustettu
västaajayhdis^. ennenkuin se muut­tui
kommunistiseksi.
Vastaajan puolelta kuultlto kolniea
todistajaa, jotka kaikki todistivat, että
yhdistys o n taloa omistanut j o 1907:s-tä
lähtien j a että talo ei n y t ole vas-taajayhdistTksen.
vaan on Jalasjär­ven
työväentaloyhdistyksen hallussa.
Viimemainitulle yhdistykselle möi vas­taajayhdlstys
talonsa vuonna 1926.
Vastaajan avustaja-aslamles Jätti
j u t u n päätettäväksi, katsoen kantajien
vaatimuksen perusteettomuuden käy­neen
kymn selvästi Ihnt Kantajat
p y y s i ^ t lykkäystä llsänäytökslen esit­tämistä
varten.
Oikeus s i h t i k i n asian enemmän ' t ö -
slttelyn vaiht^htolsesU, joko ensi vä-likäräjlhi
tai ensi tuleviin talvlkä-räjöh.
J u t u h käsittely oB tavattoman k i i ­vasta
j a vastaajien asiamies huomaut-tf
antajien p o i n s l t o d l s t a j i l l e t ä ;^
man kerran väärästä; valasta j a I l ­moitti
tulevansa mahdollisesti vaa*
tbxmän helDe äitä ztuigaistusta v a s -
tedes.
A H A A
S U O M E E N
M Snoien Markkat
3960
Canadan DoUarifita
LXH£TYSKULUTi
iOe lähetykfiiBtä aHe 920.00. 60je
hetyksistä «20.00»~|49.d9r 80e
hetyksistä (60.00-^79.99 Ja |L00
UUietykBistä $80.00-^100.00 sekft
26c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SEhk5MnomalKli«lykiUt& OV«t jä-hetyaloilnt
$8.60 Ifihetykselta.
Snomen rahaa ostetaan. Kurssi
$2.46 sadasta Smksta.
Tehkää lähetyksejb OBotteella:
VAPAUS,
B P S 69. 3UDBURY. ONT.
L A I V A P I L E T T E J A MYYDÄÄN
TIEDUSTAKAA PILETTIA5IOITA
Suomen
Pääkonsidivirasto
koko Canadaa varten s a o ^ i t t a a l u^
b a maan viraUiseUe edustpKMlI*
kuuluvia tehtäviä, antaa passSja
matkustusta varten kotfmäanlti tei
muualle, vahvintaa asiakiribiä, k U n -
nöksiä y.m., selvittää perintö- ja
muita , Suomen kansftlaisiin kohdi»> -
tuvia asioita. , ^ ; vc;
Osoite:
ConauUte G«nera1 «f FinUnd*
Boöm' 018 ^
1410 Stanley Street, Montreat
(Comer S t Cat^arine and Stanley). ,
AKSELI J^AUMiHEMO. |
pifikonsttU ^
Lisäksi on Suomena «dostaiina
Canadassa: Konsuli Eriek J . Korte*
Port Arthur, Ont — Adiel Saaxi-mäki,
819 Bay S t , Toronto, OnV —.
H. P. Albert Herman|K>n, 479, Mäin j
S t , Winnlpefir, Bton. — llhonmi»
Franssl, Box L . Coppef Cliff, O a t
Vapaudelle ottavb rahavälitykslä
/astaan myöskin:
' A P A U ^ PORT ARTHUR BRANCH
816 Bay Street,
Po^* Arthur. "Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1387 S t Antoine S t ,
Montreal^ Qve.
^A. T . HILL.
957 Broadvievir Ave., Toronto, Ont
J . OKSANEN
Kirkland Lake,' O n t
JOHN VUORI, -
. . . .South - Poneapine, Ont
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmini^ O n t
. . DAVID HELIN
paikkakunnilla Pohj.-OntariosM
MARS HOT.EI4
Ainoa suomalainen hotelli Booy<
nissB. Siistiä huoneita iaatavanai
T. J . K U P I A I N EN
Main. Ja N o r a a d a S tM InOmaMa
ROUYN, QUB. <K
LUONTAINEN HOITAJA JA
HIEROJA
Mary Ponkama, i
Koricea verei^E^^ ja
sen estaittinen
UOnmnoEta j a ruumllnharjoittikses-t
a riippuu suuressa määrin ihmisten
terveys. Koikean verenpaineen estä­miseksi
on tärkeää vissi määift l i i ­kuntoa
j a säännölUstä unta.
XTlkoIfanasasa Ttiklniminen, kävelemi-nen,
on t ä r k ^ terveydelle juuri sen
Vuoksi, että se estää niiden rmnnllhr
muodostokäien kehilitymisen, j o t k a cd-lieuttavat
vähitellen korkean v e r e n -.
paineen j a ennenaikaisen kuoleman, j ;
Varsinldn kaupunklpalkolssa käyte­tään
nykyaikana lUan paljon autoja
j a katuvaunuja. Sen tähden näh­däänkin
suhteellisesti paljon lUan l i ­havia
Önnidä, Joiden vatsankohta on
peloittavastl paisunut, joldeh lihak­set
ovat menettäneet kimmoisuutensa
Ja Joiden on vaikea kävelemällä Uik­kua.,
,
Nykyaikaa kutsutaan j o "kävele-mättömäksl
ajaksi" sen tähden, että
hmlse^ — suuremmissa asutuskeskuk­sissa
nimittäin — eivät enää liikii
käveleinänä, ei lyhyempiäkään mat­koja.
Ahia täytyy olla auto taikka
katuvaunu.
Se. el auta, että ihminen a i n a a i k a -
a j o i t t a in voimistelee ketonaan Ja siten
larjolttaa ruumistaan kun sitten u l ­kosalla
ei kumminkaan kävellä, vaan
Carti^e Co,, Ltd,
Sudbury, Ont
Olemme avanneet aotokumien kor«
JansUikkeen Joten otamme nyt va»-
taflu kaikenlaista aotokumien Ja sl-takomien-
korjausta.
l i i k u t a a n pienimmätkin matkat aja­malla.
Lihotaan liiaksi Ja kasvate­taan
Juuri nllfe elimiä, joiden UiaUI-nen
paisuminen jouduttaa korkean
verenpaineen nopeaa llsääntjralstä.
Käveleminen on kaikkein tervcelll-sintä
"voimistelua" sellaiselle, joka
alkaa j o vanhentua j a jonka lihavuus
alkaa päästä ohi luonnollisen kontrol-l
l r a j a n . Varsinkin huonataan tätä
epäterveellistä muodostusta keski-iän
sivuuttaneissa naisissa. He, jos k u ­kaan,
tarvitsisivat kävelylilkuntoa py-syttääkseen
ruumiinsa tasasuhtaisena.
Samaa voi sanoa monista liikemiehis­tä,
he lihovat liiaksi j a kohtuutto­malla
tavalla.
K V O L E B I A N T U O M I O I T A YHÄ V U O ­D
E N 1918 T A P A H T U M I S TA
J u t t u tydm. A^ntylää vastaan. J o t a
syytettiin osanotosta kahden ylioppi­laan
murhaan, o l i v.k. 22 esillä Hbl-
Toinen hucmo tapa o n se, ettei xnt-kuta
syvää unta eikä kyllin rilttä-västL
Vuotfeet ovat usein Ulan peh­meät
j a peitteet l i l a n raskaat j a k u u ­mat
Huoneisiin ei.lasket» riittävästi
raitista ilmaa. Siksi e i m i l ole , ^ 1 -
l i n syvä j a terveyttä tuottava, kuten
sen pitäisi olla. Unen pituutta ,oh'
vaikea määritellä, sillä toinen ihminen
tarvitsee unta^,enemmän ktdh toinen.
Seitsemän tuntia aikuiselle miehelle
j a kahdeksan tuntia- k
naiselle o n riittävä määrä. Vielä on
muistettava, että iltatmi dh terveelli­sempää
k u i n aamu-unL' Utaydstä i h -
jtninen nukkuu sik^Unmin j a r a s -
läammin kuin aamuyöstä. Nykyai­kana
on luovuttu tuollaisesta terveel­lisestä
elämäntavasta.
L i i a l l i n e n syönti, l i i a n vähän l i i k u n ­taa,
yövalvominen j a muut sellaiset
helposti Järjestettävät seikat aiheut­tavat
korkean verenpaineen, kun epä­normaalista
elämäntapaa pitemmän
aikaa Jatkuvasti harjoitetaan. Siksi
jos tahdotaan säilyttää verenpaine
normaalisena, on käveltävä paljon
ulkoilmassa, syötävä kohtuullisesti ja
nukuttava riittävä määrä Utayöstä.
Alkaisin vuoteelle J a a i k a i s in ylö& S e l ­lainen
on' terveellinen elämäntapa.
ottaa työtä kotonaan 0ntarl6 ka­dulla
610/tulee myös potilaiden luo.
Puhelin 457. Sudbnry, O n t . '<KL
Parturiliikk^eni
7 Durliam St. Sadbory, Ont.
Palveleei teitä/aina auliisti ammat^
titaitoisella työllä; . . (UTr,
MATTI A H O , , '
Huoneita ja riiölcaa i
saatairana 1
viikottain, päiVlttäin Ja «terloittalnV.
h KOLEHMAINEN
Box 619, Tinmias, Oat.
(KL-Kirkland
Laken ^suomalainen ruo­kala
tarjoo ruokaa atetioittain.' Jä­senyyteen
voivat myös Järjestyneet:
työläiset liittyä.
KIRKLAND L A K E FINNISH
ASSOCIATION,
Box 297. Kirkland Lake, Oht .
60 M I L J O O N A N Y L U A X M X V A L -
T I O T I L E I S S i l
Chatham, O n t — Sanoen sen k u ­vaavan
vallitsevaa vaurautta, sanoi
tri J . W. Butherford täällä pitämäs­sään
puheessa. Canadan valtiotillen
tulevan tilikauden päätyttyä tulevan
osottamaan kaikkiaan-noin 60 miljoo­nan
dollarin suuruista; puhdasta y l i ­jäämää.
I N F L U E N S A T E K E E E D E L L E E N T U ­H
O J A ETELXSSA
Los An««les, C a l . , joluk. 10. — V a i k ­k
a 1,200 uutta tautitapausta oli sat­tunut
viimeisinä parina päivänä, sa*
novat lääkärit ettei siankaan huiiqpu-kohto
kulkutautiin nähden ole vielä
saavutettu.* 132 henkilöä on kuollut
nyt raivoavan Influensa-epldemlan
yhteydessä.
K A T O L I L A I S E T T T O U U S E T V A A T I ­V
A T M I N I M I P A L K K AA
Quebec, Que. jouluk. 12. — Vaatien
kattpiingien valtuustoa hyväksymään
jpäätöksen, j o l l a asetettaisiin maakun­n
a n työläiset suosituimpaan asenuian,
vaati Quebecin Ja Lewisin p i i r i en kato­lilaisten
ammatti-' Ja sekatyöläisten
keskusneuvosto kaupunkia maksamaan
työlälsmeen lilttohalUtuksen määrit­telemän
alimman palkan. Vaatimulcsnt
esitetään maanantaina kaupungin por­mestarille.
Huoneita
vuokrattavana
. a välitetään myös palveluspaikkoja.
MRS. HILL
524 Richmond St^ W., Toronto 2
PALLOHAAU
PARTURI
LINDFORSIN SAUNAN yläkerraS^-
sa. Pallot pyörii, tukka lyhenee Ja
parta siliää. (Tr)
Box
AARO KIVINEN;
28, Kirkland Lake, Ont
Dr. S. J. HiUer
HAMMASLÄÄKÄRI
Spesialisti
tekohampaiden Ja kruunujen lai-tossa
sekä siltatyö alalla.
Acme apteekin yläkerrassa
Cedar Ja . Dnrham k a t , kulmassa
O. Box 536 Pnhoiin 62
SUDBURY, ONT. (K);
m
m
•
JOS OLETTE KIPEÄ
Pyytäkää V A P A A 0
UUdCEKIRJA — H o . O
MIDS on yli HS jHestca Ja naisten tautia iftn.r
tettrnS- Kain njrXoldn tXy^lllncfi loctt^lo sso.
nulaisli«ta koUiaakkelnlB. MlstS jokaint'»' ryol ^
Jt8e viiUt& vnAranlMUcoen tan<mie««, »inuiten
mySsiktn lltflt[koItti>n blnntt r- m. <
MCkkcetdvat «le pateatämkkclta, vaaa to»I- •
»nomalaUJa Yalmistelta, Jojta Snoajessa «m ^o, '
käjrtt-tty monbi I:jraroeniil TDOSUI.
Taman U m n saatU' vapaastl:^ja i4tSIid^te^
olla Jokabenai Bnomalalsmua kodlitra. «Jllä ette ' <
Ooii koska sitä tarrltiietter Taroloa Obura&t^
>3Skkcitfi ia bnmtmnki.tobtorclta. <• ' ^
—l.lSDcirin AptM-tki on sXI trri-or-^-;:'!ij-n-'^
—Suom. AptceUdUlke yi4jre7a!lQ!«s»— . j l i l
'MM
.'(V- '"Au". i i