Vapaus, August 2, 1956

              Alcr|5iUa on Iauii)ialca&
toimintataipale taka­naan..
K u v a s s a m me
näemme sen aikaista ^ak­tiivista,
voimistelu- jä UTr
heilukaartia Sudburyn
t a 1V i j u h lakulkueessa
vuonna 1946.' Kulkuee^
seen osallistuttiin yhdes^
«a CSJ:n Sudburyn osas­ton
kanssa.
i::!Ciaq\l^ea luokkacduskunta hoiteli
yht^iskutmallisia asioita vain omista-;
van luokan: hyviksi ottamatta huo-
;3iioon vähävaraisen, mm erlttfiih kur­jassa
Ja epäoikeudenmukaisessa ase-niassa
eläneen kansanosan taipeita.
apamaat kesäpukuun
Muuan äskettäin-Julkisuuteen hel-laajakantoinen
ajatus, Neuvos-oliiton
tiedemiesten prof. Aleksander
Johdolla valmistama suun-
Jtelm Beringin salmen sulkemlsek-i
Jättiläismäisellä padolla/ avaa meil-
[le innostavia näköaloja odotetun rau-auden
tarjoamiin mahdollisuuk-
Markinin suunnitelma perustuu
Bikessa jylhässä yksinkertaisuudes­saan
ajatukseen, että sulkemalla pa­dolla
Beringin salmi Aasian Ja Ame­rikan
mantereita eroittava vraika-peikko
Ja* pumppaamalla Tyynen
Valtameren lämmintä vettä Pohjoisen
Jäämeren kylmään altaaseen saatai­siin
Jäämeren: maissa ilmaston läm­pötila
kohoamaan. Nain sulaisivat
Siperian Ja Canadan laajat kuolleet
tundrat viljelys- 'Ja asumiskelpoisik­si
alueiksi Ja suomalaisen Nordens-
MAANRAIVAUSTA
H Y V Ä K S Y T Y L L Ä M A A N R A I V A U S H A R A V A L LA
Tuntimaksulla tai eekkerikaupalla
kohtuullisin taksoin
WM. GRAHAM • GENERAL DELIVERY
NORTH BAY, ONT.
(19-26-2-9)
Vtttta Ittkemista
talvi-iltojen
ratoksi!
UUSIA
ROMAANEJA
saatavana; Vapaudten
Idrjakaupastal
klöldin unelma, pohjoinen meritie S i ­perian
ympäri Europasta Kauko-
Itään avautuisi laivakululle. Suunni­telma
vaatisi suurvaltojen ^yhteistoi­mintaa
Jo senkin vuoksi, että suunni­tellun
padon toinen pää olisi Neuvos­toliiton
alueella Ja toinen Yhdysval­tain.
Mutta näiden kahdenmaan; l i ­säksi
hyöty Jakautuisi myös monille
THOMAS HARDY:
PORMESTARIN TARINA
343 sivua — Hinta sid. $2.40
' ''Pormestarin tarina" on sanan täydessä merkityksessä klassillinen.
Be on niitä romaanejai jotka säilyttävät »ama arvonsa maailnian-kirjallisuudessa.
: Se on voimakas, Jykevä teos — suuren kertojan
mestannkäden työtä.
Romaanin keskushenkilönä on Michael Henchard. Joka on ko­honnut
köyhästä i miehestä pienen Gasterbridgenkaupungln^p^^
mestariksi. Hän on nuoruudessaan myjmyt vaimonsa eräälle" meri-inieheUei
Jota tekoa hän saa sovittaa koko elämänsä ajan^ li
EDITH WHARTON:
VIATTOMUUDEN AIKA
388 sivua — Hmta sid. $4.25
Nyt On ilmestynyt kuuluisan Amerikkalaisen nalskirJalUjan; Edith
Whartoin teos. "The Age of Innoncence'^ suomenkielellä '^Viatto­muuden
aika'-. Joka Amerikassa voitti Pulitzerin kirjallisuuspalkin­non.
Edith Whartohbh tuntenut aihepiirinsä Ja henkilökuvansa, tuon
Viidennen Avenuen valiojoukon eleganssissaan Ja ylpeydessään, s a -
lattuine tunteineeh Jä etikettinsa orjina. Siihen sisältyy kokpelma ;
perinteiden mukaan kastatettuja, arvokkaita naisia. Joiden velvol- ;
lisuutenä on osoittaa hienotunteisuutta Ja viattomuutta, mutta Jotka
siitä'' huolimatta siltä- ovat' valmiina kylmästi: torjumaan^^^^^J
Joukkoonsa pyrkivän, joka el tunne pelin sääntöjä.
W. SOMERSET MAUGHAM: ^ z,X
EIKÄ MIKÄÄN MUUTU
267 Sivua — Hinta sid. $3.50
Kirjoitetaan vuosiluku 1502. Lukija Johdatetaan loistavin vedoin
keskelle täysrenessanssia- Juonittelevien kaupunldvaltloiden Ja
mahtavira mhtinaltten pariin. Jotka teettävät taidcte<*sla sellai­silla
miehillä tailn Leonardo Ja Michelangelo.
PirenzeläihehhihtinasMaccnlaveni ratsastaa kaitpunkin^
tiläänä Imolaan, missä Cesare Borgia parhaillaan on joukkoineen
leiriytjmeehä: Hänen tehtävänään on neuvotteluilla estää — tai
ainakin> viivyttää — häkäilemätöntä lyrttuaa toteuttamasta suun­nitelmiaan
Firenzen valoittatJUseksL
ALICE LYTTBtENS:
SYNTIINLANKEEMUS
^ 318 sivua — Hinta sid. $3.75
Filosofian kandidaatti K a r i n Fallander o » ministeriön viehättävin
natoeh. Sitä-paitsi häh on määrätietoinen, tarmokas j a erittäin
pystyvä: Sekä esimiestensä että alaistensa kanssa hän tulee erin­omaisesti
toimeen. Hänen 'aviomiehensä, lakitieteen kandidaatti
Curt Fallander, on samanlaisessa virka-asemassa samassa minis­teriösi;
ja; kaikki "pitävät heidän neljä vuotta kestänyttä avloUit-toaan
esimerkiksi kelpaavan sopusuhtaisena. ^ , „ ^
"Syntiinlankeemus" kertoo poikkeuksellisen mielenkiintoisella t a ­valla
niistä ongelmista, Jotka Itohtaavat itsenäistä naista.
KAMALA MARKANDAYA:
SAVIMAJA JA TEMPPELI
246^lvua — Hinta sid. f250
Tämä nMuaani kertoo — minä-muodossa vanhan naisen suulla
- r Intian maatyölälMn karusta elämästä ja uskollisesta rakkaudesta.,
Kirjan mtaä on nallien. Joka naitetaaii säätynsä alapuoIelte,-k^
uudet ajat ovat köyhdyttäneet perheen. Avioliitosta tulee ItaikÄta
huolimatta dxlhellinen:*. jalolnontoinen Ja JxeHa Buktnam rakastaa.:
Ja kunnlolUaa miestään Ja lapsiaan.
Kamala Markandayan romaani on kaikessa korattommidessaan
Järigrttävä lavaus. Sen hiUaisessa. kontalm
nossa on itämäistä smnpilrteisyyttä j a aitoutta.
KERSTI BERGROTH: %
' SALAISUUTEMME
29» s i v u a— Hinta sid. 13.50
Bökä on salaisuutemme. Jokaisen Ihmisen salateao»? Salaisuu­temme
on elämä: nouseminen aamulla, päivän Ja touhu, _saina
toistuva,, tuttu knlku aamusta iltaan, päivästä jyvään, viikosta
viikkoon,' voodesta vuoteoi.
ALAIN BOMBARD:
VALTAMERIIN ARMOILLA
Tieteellinen urotffco — unohtama ton seikkailu
. TältSttm, — Hinta n i d . $2JS0
- ^ TILATKAA OSaTTTEEIXA:
Vapaus. Publishing Co. UxL
Box 69 Siidbiir7« Onlatlo
muille — meidänkin maallemme.
Ensisilmäyksellä vaikuttaisi sUtä.
ettei valtavimmillakaan - vesimassojen
siirroilla kyettäisi aikaansaamaan
kuin koritehitaan aivan pieni lämpöti­lan
nousu Pohjoisessa Jäämeressä Ja
sitä tietä napapiirin alueilla. :
Lämpötila nousisikin keskimäärin
vain muutama-asteen verreen. Mutta
enslkslkään eivät tähän tarvittavat
vesimäärät suinicaan kohoa niin suu-rilcsi.
etteikö niiden siirtäminen olisi
Jo nykyisen atomltekniikan varassa
täysin mahdollista.: Ja. toiseksi. voi­daan
todeta, että kun on kysymykses­sa
kokonaisen valtameren vesimassa,
niin jo plenildn lämpötilan nousu s i i ­nä
aikaansaa Ihmeitä. Napapiirin
vuotuisen keskilämmön' nousu jäisi
kyllä "vain'< r muutamaan asteeseen.
Mutta se' olisikin Jo paljon; Aasian
merkitystä valaisee meille tosiasia,
että -r- toisinpäin ajatellen tarvit­taisiin
vain muutaman asteen ••, lasku
Europan vuotuisessa keskilämpötilas­sa,
j a - lyhyessä ajassa täälläiolisi uu­si
Jääkausi.
i Suunnitelma on siis'sekä mahdolli­nen
toteuttaa että toisi tullessaan t a ­voitellun
leudon Ilmanalan: Että' mit­kä
olisivat käytännölliset seuraukset
arktisen ilmaston lämpenemisestä?
: Meille on tuttua kouluajoilta, että
laajoilla alueilla Aasian J a Amerikan
mantereiden :pohjoisosissa maa onpy-syvaisesti
roudassa, jopa satojen met-:
rien- syvyydeltäi Niin Siperian poh-joissin
tundra kuin Canadan j a Alas­kan
"barren ground5"-nlmelIä tunne­tut
maastotyypit ovat ^ lohduttomia
maisemia metsattömlne, aavolne l a ­keuksineen:
joilla vain harvat, alkeel-lisimmat
Icasvimaallman muodot viih­tyvät,
ja Joilla tavataan aniharvoja
eläinlajeja.
Kuitenkin nykyaikainen tutkimus
on osoittanut, että noilla "Jumalan
hylkäämillä" valtavilla alueilla pU-lee
maaperässä runsaita luonnonrikr
kauksia. Niiden saaminen sieltä i h ­miskunnan
käyttöön on kuitenkin^ ny­kyisissä
ilmastollisissa oloissa osittain
täysin mahdotonta, osittain n i i n : v ^ -
keata. että esim.- malmeja louhitaan
mieluummin, eteläisemmistä-kaivok-4
sista, vaikkapa nämä sl^taiBlvätkln
köyhempiä esiintymiä kuin uudet. U l ­an
pohjoisesta löydetyt malmlkentät
Muutaman asteen lämpeneminen ark-.
Usessa ilmastossa toisi nykyiseen na^
papilrlin olosuhteet. Jotka sudnnii-'
leen vastaisivat: Suomen ilmastoa: Ja
tekisi siten: normaalisen elämän sieir
lä mahdolllseksL Luonnollisesti asla
koskisi myös meidän lapsiamme.
"NormaalUn < elämään» oUsl tässä
tapauksessa luettava myös kukoistava
.naanviljelys, Joka arktlikan alueilla
muodostuislkln varshi erikoiseksi.
Siellähän on näet tarjolla e n e m o^
kuin muualla: erästä: kasvikunnalle
välttämätöntä hyvää: valoa. *jota" fir­man
61 mikään kasvi voi elää. EslmV
75leveysasteen "korkeudella" cieslta-f
ny yön j a päivän > vaihtelua niinkuin
etelämpänä;; vaan siellä on yksi 102
vuorokauden pituinen "päivä"? Ja y k ­si
96 vuorokautta kestävä yö vain Jä-lellä
olevina vuoden päivinä - on< va­loisan
Ja pimeän vaihtelua.
Voimme arvailla vain. millaisella
kohinalla vUJelyskasvit työntäisivät
kortta. j a lehteä, kun Ilmasto 'oUsl
lauhkea Ja>aurinko paistaisi: 102 vuo-,
rokautta yhtä päätä, ymmärrämme
siis myös, miten innostuneita ajatuk«
secn,. ovat • Neuvostoliiton maatalous-biologit,
joiden tosin on onnistunut
uusia lajikkeita luomalla siirtää mo­nien
viljelyskasvien fcasviatudädtl
pohjoisrajaa lähemnfiäksi-J^
mutta Jotka kuitenkin ovat f lopuksi
törmännciet^^llpääsemättämään ^'rou-f
tamuuriin": Markinin suunnitelma
kaataisi tuon esteen. Perusteelliset
laskelmat nvat osoittaneet, että au­ringonvalon
runsaasta määrästä Joh
tuen uudeti suunnattomat maanvil-
Jelsalueet eivät tulisi vain-t^omavarai­siksi
viljan puolesta, vaan niistä ke­hittyisi
jopa ylituotantoalueita. Jotka
kykenisivät ruokkimaan multa maa­pallon
alueita.
Ihmisen' elämä näillä ehtlsUlä Ikui­sen
roudan mailla muodostuisi luon­nollisesti
varsin omalaatuiseksi ver­rattuna
muualla totuttuun elämän
rytmiin. Kuten Jokainen, Joka kesä­aikoina
on oleskellut meidän, maamme
pohjoisosissa, omasta kokemukses­taan
tietää, siellä suhtaudutaan kelr
loon varsin väheksyvästi. K u n el ole
yönja päivän vaihtelua, n i i n ^ödään
Miten Suomi sai yleisen
äänioikeuden 50 v. siiten
llduUnum Xl läivinl toU kalmiecksi 8» vaott» pälvivO, Jirtlol»
VenSjin tebari «stiTfsU siltyjea bytiksynym J^gicnBtiistakJktiialtean
laaUaan ebdÄUtoen aoOckxi rilUopiivijirJeftytutHud. Jota osetUtet
yleisti Ja ybtiUäUl iinlolkeiitlä Saran» kaattUalsUk jNk^Joa^
IrsU maamme tyd*iiMi j » iorppaHt olivat fciyneet «nkaiaa Ja peiUa.
«nfanatonto tabtelBa Jopa suurlakonkin voimalla.
Ennen cduikeaUaiidlBtasU 50 ntotta idUcn ei 6oom-n ty6Tic«-
töUä onot oikeatta esäk lalonddlIsU mahdolllsanksU vaUta cdortajsan-
•a vaiuopalvme. Blaan aslolU lioUcU kclaarllUMen-altaan tmjalea Ja
•rn mleUvalUa nooAittae» a d ^ ^ t y i . aatelisdiUr. ini»^«ftftljr.
9orr«riaä&ty Ja talonpoikaissiity. VUmtkslmatnlltona «Ivijkt •nlnkaaa
lukeatimeet UvpparfI Ja munt vähävacalaei Ulonpojali vaa» a t t u r^
lUset Ja kartaaonhcfraf.. Xinlolkeoa Ja 'vaalikelpoisum oU tain «BDrra
^raralUsmulen oaUstajnta, mntte ct toben lyöoA olevilla (yfitiUdlti,
(.|»m«lal elatnkseksecn elinkeinoa harJoittevtUa ynt heihin >«cmttevllla
lähänualsilla kaasalabUla. AialolkeaUa el aiyädiajLa ollat aabllla. ~
Suomalainen makkaralehdas
Vildng Meat &
Säusage Co.
Valmistaa j a myy kaikkia lajeja
lihajalosteita sekä myös tuoretta
lihaa.
Puhelin £ML 3-7616
10 milison Sq4 TMonfo, Ontatfo
OR. LESUE SIMON, L . » . » . .
IHO-> JA SUKUFUOLnUiimEN
ERIKOISLMKÄBI
288 St. Clair Ave. W.
TOBOKTO; ONT.
Yastaanotfo tonntt:
e-« lp Ja 6-7 ip,
Pohelfanet: Köntforfln Ir^U
Koliin WA. 2-8015
Parlmay Bakeis
valmistaa vaskaL- ja loäivneftdft
Lehroktia, n l a i ^ v a « ja tOXkaik'
fcoja, koippuja 7JacL Iffpcanöalan
tuotteita,
PUHELIN EM. 3-767S
2M<|oeen8LW, Tdraofai, Onf.
ONNI TEBYO
kun ön nälkä, nukutaan kun väsyttää
Ja: esim.- vierailulle mentäessä lähde­tään
tuttavito "^ajan kanssa" — seu­rustellaan
niii^icauan kuin huvittaa
ja lähdetään sitten taas kotiin. S a ­mantapainen
järjestys ehkä vallitsisi
myös uusilla atktlsilla asuma-saluelUa^
kun ' päivät ovat toistasataa vuoro­kautta
pitkät. Talviyö «en sijaan
merkitsisi xiäiUe "ulkolmman Pohjo-
Uti^ asukkaille loma-alkaa. Jolloin
kailckt — Ja varsinkin lapset luonnol-:
lisesti —•• matkustaisivat etelään vir­kistymään.
Entä mitkä olisivat jättilälssuunni-telman
toteuttamisessa tarvittavien
töiden mitat? Joitakin lukuja on
käytettävissä. Suunnitellun padon
oliuudeksi^ t u l i s i noin 90 kUometxiä;
Varsinaiseen ^ ^ ^ i y^
kuuluisi ryhmä JättUälsmaisiar tur-
Domaki Brds.
Monument Co*
'i'' Suolena valmistaa kattkfa ,
kivttiyöalaan kuuluvia tÖit£
Pabdia m . 4i«t
sai Braasirfek Ave, tonnU,'OM,
XCaSTOPAIKKOlA VABATAAN
UELSfSKUN
IA KAIKKIIN
EUBOOPANT MAIHIN!
• . ottakaa yhl<sy»:
Overseas Travel Ltd.
76S BaUautl Sf. totoaUt, Ont.
Sofifaka» Utonos 4-a55S
Palvelus ilman TtsSniakgntta.
VäMttäismakstiebdot aaatavista
Dfl. E. C. AHO - Hammaslääkäri
UVOSKHUO PS78SCXANer & eXJBGBOBig^'BOBBOIOr '
fiOuStn WA, 2-S2I7 ~ " ^
f&lnvastoin se häikäilemättömällä t a ­valla
polki kansan enemmistön elin-mahdoUlsuukslav
tukahdutti sen pyr-
^cimykset korjata;asemaansa, j a tsaa-rl^^
terrorla toteuttaen Ja maan lake­j
a 'loukaten se painoi köyhän talpn-polkaiston
Ja työläiset tUaherrain ja
porvariston rauta-anturan : alle. Jo
fvrightlläisyyden aikana kansalaisten
keskuudessa lieräsl vaatimus muutos-tenr
aikaansaamisesta oleviin oloihin,
miitta vasta sitten kun wrightUäinen
^öyäenlilke hajaantui Ja työväestö
itsenäistyi Ja ryhtyi toimenpiteisiin
luokkataistelun kani^aUa olevan puo­lueen
perustajaksi, taistelu eduskun-tauudistuksesta
sai näkyvämpiä jär­jestyneitä
muotoja.,
.Niinpä sitten : kun 1899 heinäkuun
17.; päivänä Turussa alkaneessa. työ­väenpuolueen
perustamiskokouksessa
oli V kokousohjelman eräänä tärkeim­pänä
kohtana äänioikeuskysymys, ko^
kous vaati ;^lel8ta, yhtäläistä j a väU-töntä
äänioikeutta kalkUle 21 vuotta
täyttäneille kansalaisille isukupuoleen
katsomatta, sekä-yksikam4rJ8ta^^edll8••
kuntaa. Kokouksessa oltiin myöskin
sitä' mieltä, että ellei vaatimusta muu­ten
saada toteutetuksi on se ajettava
päätöioscen suurlakon avulla. Näin
sitten kävikhi. Enempää sääty valtio­päivät
Ja senaatti, kuin .keisarikaan
elfr^t, ottaneet kansan enemmistön
V^fjimusta; vakavasti ja työväenpuo­lueen
oli lähdettävä avoUnen taiste­lun
» tielle SO. suurlakkoon.
;):Jp ennen suurlakkoon lähtemistä
.olit^maassanune.vplmakasta liikehti-,
mistä. Työläiset pitivät kokouksia eri
puodilla, maata Javmuun muassa Hel-s
l n g ^ yOli .suuriamielenosoituksia.
J o i l ^ (isallistui työläisiä ja torpparei­ta^
'j|B[aualtaU^^ vkuln vHelsingin kau­pungista.
TUanne - kärjistyi päivä
päivältä. Z^kolilkkect Venäjällä o l i -
.yat ^Jo' puhjenneet v j a , ^ keisarivalta,
maamme taantumuspiirien . nöyrää
apua hyväksikäyttäen, kiristi otteir
taaq Suomessa.
Kim uliään perääntymistä vas-taiiaolen
taholla el Ilmennyt Ja
kun työväki oU päättänyt pitää
vaatimuksistaan tiukasti kiinni, el'
oaolfiaauta BUhdolllsopite hain
. Jallstaasnnrlakko alkavaksi loka­kaan
27. pnä 1005. Lakko päät­tyi
manaakaan 6. pälvänii kes-tettySftn
10 vuorokautta.
biinipumppuja, joiden käyttämiseen
tarvittaisiin lahden miljoonan kilo
watin tehoinen voimalaitos siis huo
mattavasti pienempi kuin mitä sähkö­oppiin
perehtynyt lukija jo varmaan
ehti mielessään kuvitella. Hyvin pe­rustein
.voidaan olettaa; että padon
kunniaankin - päähän ajan mittaan
kasvaisi suuret kaupungit, toinen neu-vostoUittolainen
Ja toinen amerikka­lainen
j a että patoalueesta tuUsl myös;
maapalloa risteilevien lliicenneUnjojen
leikicauspiste. Merkltsisihän Harisi'
nin suunnitelman toteuttaminen pal­lon
muun ohessa myös sitä, että Poh­joinen
meritie, tähän mennessä: mel-lein
vain: haaveeksi Jäänyt luoteisväy­lä,
joka? Jämpiminäkln kesinä pysyy
laivakulkiikelpoisena vain parin kuu*;'
kauden ajan;muuttuisi kautta vuoden
Jäävuoret eivät enää uhkaisi laivoja^
Luoteisväylylä Siperian ympäri lybenr
täisi saurestl laivamatkaa länsI-Euro-paeta
Kauko-Itään. Suomalaisen luo-teisväyjän:
tutkijan. Nordenskiöldin
ajatus toteutuisi.
Kun-edeOänimitimme tätä suun­nitelmaa
"jättiläismäiseksi", taisim­me
vähän liioitella, jos otetaan huo­mioon
esim. työmäärä, minkä aikoi­naan
vaati Panaman kanavan raken-t
»ninen>^ silloisen tekniikan varas­sa.
Panaman kanavan rakensi vain 1
suurvalta pSäasIalUsimpana tavoittee­naan
omat strateegiset päämääränsä;
Beringin i>adon taas raicentalsl y h ­teistoimin
kaksi suurvaltaa, "kolman­tena
suttrnia".rajattoman voimakas
atomienergia; Eikä päämäärä olisi
strateeglnen, vaan taloudellinen, ja
se tuottaisi kaikille rikkauksia ja hy­vinvointia,
.muuttaisi koko maapal­lomme
karttaa.
Kuitenkin tämän m vain yksi nä­kymä,
jjlcsiväjäbdys iriitä tulevaisuu­den
mtudUaaitA, Jonka rakentaminen
todelUsimdctol olisi täyi^ mabdolU»-
t a jayolsi aivan hyvin alkaa heti, kun
on hy^^Uufttf rauhanomainen <rln-nakkälMfhmt
periaate. V&seä ylitaal'
ks^sestt($a^rtem:^ht^^ sttunnl-telffla'<
iK>ittaa> osaUaan mitä raiiban-omaiaea
rinnakkaiselo pohjimmal­taan
ihmMotnnaHe tarjoaa; Se ei train
merfeU»e^ nyllesplsen tnaailman ,gäl^
tämlsta tilbolta;: vaan tfliden, parem­man
maailman käytänxiölllstä xaJcen-tamista
— ehkä i a itusOemme. mutta
yarmastt I^Wlllm su-kupolvllte.
<SNS leHtfetsft w X B. Ja O. B. )
Palkka kalkkia 'niitä vaatimuksia.
jolta lakkotabteluun lähdettäessä cl.
sellaisinaan saankaan: tote^itetuUcsl,
oli tsaarin kuitenkin peräännyttävä Ja
ryhdyttävä toimenpiteisiin erinäisten
mäin ennenkuin kovia JuAeneella
kahsallftmmB on luoteltavan edus-kunnan
vatina peiiKtttt vahäiina."
Työvkm lalstehtlalidoB
nAUSmjm J» «"äl änurUktm ali>
Itä* ajoi porvarit periUbtlynlia.
NUapaTkc^ tijrvlkaylkla looko- %
k a a n i pilvftnä liUylle aaaetU»
vaint' vaäea^ valUopllvi^|eirtj«.
Ja »jialllrtlmHyfcaea, Joak» nlUeit v
eU lopaHaUn piftka liyvik«y&
toakokaaatalpatviB&lOOe. K d -(
UixfrähtUtk^Mn- sftlen helaftk.
|iilviä&' 1806» loai» historia!- v
Itesta VliM^it»>>*ste > en katonat
taMa 80 vaotta.
Työväestön - sltkeS- J ^ monivaihei­nen
tabtelu oU täten lopultakin tuo-toiiiinlc
säädösten peruuttamlseksL Jo ennen.|,ut voiton. Ylebien ja yhtäläinen
suurlakon päättymistä marraskuun 4.
p&lvänä tuotUn Helsinkiin keisarin
manifesti, Jolla nuo kansan oikeuksia
kuristavat ' asetukset' lakkautettiin
toistaiseksi Jaksamalla annettiin se­naatille
määräys valmistaa: ehdotus
uudeksi valUopälväjärJcstykseksl. jon­ka
mukaan Icansanedusta Jla valittaes­sa
noudatetaan yleistä ja yhtäläistä
vaalioikeutta .sekt[: ehdotus, perustus­lain
säännöiksi, joiUa eduskunnalle
annetaan oikeus tarkastaa hallituk­sen
jäsenten virkatointen laillisuus j a
turvataan' maan kansalaisille sana-,
kokoontumis-: Ja yhdistymisvapaus,
ynnä. vielä ehdotus palnovapausIatkBl
sekä antaa julistus ennakkosensuurin
lopettamisesta hetL
Saarlakon Johdosta eronnnt M -
naatU asetUkIn sitten 14-JäMnl>
•en eduskontakomltean nännit-telemaan
vaali-'Ja äänlolkeosna-dlstosta.
Tooflsa komiteassa oU
työläisillä kolme edostejaa, nimit­täin
Yrjö Sirola. Edvard Valpas
Ja Helkki Lindroos. Porvaristo
Jarrutti knitenkin uodMaslen toi­meenpanoa
Ja yritU huonontaa
niitä mahdolUsliaaian paljon,
mutu työväki Jatkoi tebteloa. Se
cl luottaaat enempää keisariin
kuin senaatUIn Ja ValUopälvlln,
vaan ryhtyi Jonklcovoimalla pal-nostoitolmeapltelailn
Järjeatä-nällä
•uarkokoaksla Ja mietoa- '
osoltttksla sekä ahkasl Julistaa
unden suurlakon, ellei vaatimuk­sia
Ja keisarin nunlfestlssa an* .
i nettiija lapanklsa panna täyttt?" '
töön. ' l
Kun säädyt kokoontuivat vuoden
1005 joulukuussa ylimääräisille volP
tlopäivllle antoi .työväenpuolue Jult8^'i
tuksen, jossa )c«hoitcttIin työläisii
taisteluun vaatimusten toteuttami­seksi
ja vaadittiin työnantajia pe­ruuttamaan
tytoulku-uhkansa^ jonka
ävuila he yrittiVät estää eduskunta-
«judtslustcn: toimeenpanon. Julistuk-.
;en lopussa sanotaan. ' i
"Koko kansan asla on meille kal­lis.
Jos sc on yläluokkalaisillekin
jonkin arvoinen, niin annettakoon
pikaiset takeet siitä tositeossa, peruu­tettakoon
työsulku-uhkaulcsct, lak­kautettakoon
lahtarikaartit j a lakat­takoon
työväestön oikeutettuja pyrkk
myksiä herjaamasta. Älköönkä mytts-^
kään paheksuttako j a vastustettako.
kansan kokoontumista niille tienoille;
joissa sen elinkysymyksiä ratkaistaan
Valtiopäivienhän omassa vallassa on
muuttaa nämä hetket kansallisiksi
iuhliksi. Jos ne vain tahtovat.
Valtiosäädyti
Historian arpa on. heitetty. Tclsiä
Appuu. miten se V on asettuva. To
voitte rakentaa tai hajoittaa. Valit-'
kaal Syvät rivit ovat Jo kantansa
määränneet eivätkä ne tule levähtä
äänioikeus-kalkUIe 34 vuotta täyttä*
nellle {ikärajaa öll korotettu työläis»
ten' eslitämäatä' 31 vuodesta) niin
naisillerkuln miehille oli saavutettu.
Säätyjen aikakausi oU päättynyt. Yk-sikamartaien'eduskunta,
Johon myöi
työtätek^ä .kansanosa, sat valita
edustajansa, ,i0il):ivolttanutkakslkama*^^^
^mSfiiiN^ia^^
iUn. eta. tevalUra, vfnranlMip',!
louD..Jteito« mosfaytniltlgiM^^
kendelle 1bMmp^aata*ärj^^
vailiteflla- v»ni|rt«ti«i&,'
niin cUä^miiiDkailMhdi
pciliptntasn. ;m{ii|m«sett9ei-i'
liplanan ]ia1l(alsiJakslti^.lllN^ ' ^^-^
yksi UtometrL.TfUfii|AlUtt^fcmkf , r
M ' ^ "
mi
rlsen. jollaista ponrarilllill^ ptttfl^
fivat. EdUi^untavaalit't»|M|l)ti^._.,
nudlstukstm jälkeentolmitettUtt miul
iiskuun 19. pälväna''l9Q?,
TERWrULOA SUDBURYYN JtllllilMAANIil^iJ
NORTH END BA^.ERY
T. Tol|inunen
3 U O M A L A I N E N L E I P O M O :
385 Melvln Avenue '
mm
Parhainta urheilu­ja
yleis^iiienes^stä
vuotuiselle
LiittojiihlaUe!
27» L»rcb S I . P u h » OS», 4-4041 . i ; '8tt,d^i»fY> OaU,
mmm
Saskatcheivanin ,
hallituksessa .
muutolala
fiaskafoon Pääministeri Vouti
las on tehnyt hallituksessaan muu
toksia. Neljä uutta ministeriä on
nimitetty.
Uudet ministerit ovat: Rus«
JBroviTDr maakt/ntasibteeri. Joka vai
voo' samalla Saskatcbevvan Power
Corporationin toimintaa; Boberg
Walker, yliprokuraattori; J . Walter
Erb, terveysminteieri Ja George C.
Winis. yJei«fen teiden ministeri.
Hallituksesta erosi yliprokuraat­tori
J. W, Coman, joka ei O M U I » -
tuBut maalcuntavaaleibin ebdokkaa-aa.
Maakuntasihteeri . Vf, Qurton
erosi koska bänMrsivaalUappfom
Entinen terveysministeri T. X Bern
tiey nimitettiin buoltomlnlsterikst
ia ientinen yleisten tdlden ministeri
J . A. Darllng tuUaan valitsemaan
laifllaatijakunnan pubeenjohtajakr
Sh -~
Hallituksen Icokoonpano on nyt
seuraava; YiiiixAxAsXfixi T. C. Dougt
las. rahaministeri C. M. Finf>s, Inil'
kulaitosministeriJ. T Douglas, ope­tusministeri
W, S. Lloyd, kunnallis­asioiden
ministeri F. Bfclntosh,
maatalousministeri l. C. NoUet,
maakuntasihteeri Buss Brownf yli­prokuraattori
Robert Wallcer, ter­veysministeri
J1 Walter Erb, jrleis-ien
tdJden ministeri C. George Wil'
lis, työ- ja puhelinminlsferi C. C.
Williaibs, buoltominlsteri, T. S.
BentJey, resurssien , ministeri J .
V/', Brockelbank', ItalastusminiS'
teri A. G. Kuziak Ja salkiitori minis­teri
Ja pääministerin ajpulainen X
H.Sturdy. ' ^ ^
i
'SS?! MEt^STYSTÄ. ,1
I lAi^Vr»!I. » i II ' i i ir a i^r»i
wmmmsm.
m&mMmmsm
iiilSiiii
Tervetuloa^ Sudburyn alueelle
THE
LOCKEBBY, ONTAEIO
•sm
mmi
Parbaiiniriat
onnittelunriie
ifiiPiliiiiÄili
.. M
BALm'(BUDDY) BITABI, llikkecnbo|te|a ' . t
•?'WHITB BOSBT caai^Ulnla
•OCIKA-JA BASVO/Ar' ^
•AliXOBCBBAlTA
«FATTESCITA ym.
EXPERTTI
MEI^MiKOT
Cfcltliton Boad (UveHn Ja C