Vapaus, September 29, 1959

              I M I
, Vaikka": imoden
vioitu 14,991,000 busheliksl? (ja meitä
' Itärannikon maakunnissa saadaan
.nyt: viimevuotista parempi omenasa-to,
mutta Ontariossa, Quebecissa ja
'i'- British-Columbiassa bn tulossa huo-in
kjolin- Haasteryntäystulös
Washingtonissa sijaitseva talo. jos-sa
A b i ^ a m Lincoln kuoli huhtikuim
15, päivänä ,1865, on kunnostettu ja
avatW?yiei^e;;.k^
Ien on rakennus,, jossa toimineessa
yi?brdlri teattei-issav^fäha^^^ näyt­telijä
JohniWifeet
kolhia: Talon j d k ^ i v u ph piihdistet-
:tu jä tiilien älicuperäinen lämpimän
punainen' väri' on nyt häkyvis:ä. E r i -
tiset kiyiportaat ja kaide on asetettu
paikoilleen: Suurimmat korjaiiltset'
on : tehty huoneessa, jossa Lincolti
kuoli. Seinät on tapetoitu 1860-luvun
tyyliin jä lattialle on pantu puna­kukkainen
brysselinmatto. Suxu-iri
mllj. btishelia jä British-} osa. talon . sisustuksesta on korjattu
ja korvattu vanhoilla esineillä.
Yhdysvaltain hallitus osti v. 1926
tämän talon, jonka ruotsalainen me­rimies
' William Petersen rakennutti
110 vuotta sitten. Sielä' käy vuosit­tain
yli lOO.OOO henkUöä.
Vukonvaihteessa tuli jälleen yli 40 lahpitiista
ja suuri määrä uusia haasteita \
mtiakuhnis-
Scotia 2.1
milj. bushelia," New BrunsWick 425,-
OÖp bushelia, Quebec 4 milj! bushelia,
bntarlo 4.1
Columbia 4.3 milj. bii^eliär
: Yhdysvaltain tärhänyuotinen ome­nasato
on arvioitu 118.7 miljoonaksi
biisheliksi — vähennys oh hoin 6-
prosenttinen viime vuoden satoon
verraten.
Onnittelumme hyvälle naapurillemme
LOCKERBY MOTORS AUTOLIIKKEELLE
Lockerby Lunch & Coitfectionery
421 LONG L A K E ROAD VASTAPÄÄTÄ LOCKERBY
Onnittelumme suomalaisten omistamalle
autoliikkeelle
LOCKERBY MOTORS
Saimme tilaisuuden tehdä tiilityön
uuteen rakennukseen
BARTOLUCCi & FAVOT LTD.
MUURAUS- JA TERRAZZO-TYötA
AVOTAKKOJEN MESTARIT
38 STRUDWICK
PUH. OS. 3-6184
SUDBURY, ONT,
ONNITTELUMME
LOCKERBY MOTORS
AUTOLIIKKEELLE
Olimme tilaisuudessa tekemään kafken
putkitustyön uuteen rakenniikseen
A. H. HAYNES
PUTKITUS- JA LÄMMITYSTYÖN URAKOITSIJAT
KORJAUSMESTARIT
' Puh. OS. 3-3818
397 Long Lake Rd. Lockerby, Ont.
ONNITTELUMME
AVAJAISTEN JOHDOSTA
toivotamme heille paljon menestystä
Kaikki Fluorescent-valolaitteet ja valot
uudessa rakennuksessa ovat tehtaamme
tuotteita
HI-TEST Corporation
DUNDAS, ONTARIO
Paikallinen edastaja MR. W. G . DUBE
PUHELIN OS. 5-6634 /
120 LARCH ST. SUDBURY, ONT.
Pi
Toivotamme parhainta menestystä
LOCKERBY MOTORS
AUTOLIIKKEELLE
heidän uudessa ja nykyaikaisessa
automyynti- ja palvelurakennuksessaan ,
Ylöspanimme kaikki nostolaitteet ja
autopalveluvarusteet
Cox Cönstruötion Co.
AUTOPALVELUASEMIEN VARUSTEITA
niiden ylöspanoa, ylläpitoa ja korjausta
Laivavarusteiden ylläpitoa
PUH. OS. 5-8104
.207 ALBINSON ST.
flliiililliiiSlii^^
SUDBURY
I
yUkon^aihteessa tuli jälleen yli 40 lahjoitusta ja niiden ansiosta
kaunis rahasumma, $128.50. Sulimmat kiitokset lahjoittajille!
>' Samalla kertaa sa^nayapauden. kannattajat haastavat muita ystäviään
ja tuttaviaan. jatkamaan haasteita, että karhut saataisiin karkoitetukki
Vapauden liepeiltä ainakin vuodeksi. Kaiken i(aikk*aan öä haasteryntäys^
tuottanut tähän mennessä $5,492.93 jä haastevyöry jatkuu entisellä vauh­dilla.
• • • r .
Lahjoituksia jä uusia haasteita saapui nyt seuraavasti:
> MAIJU JA YRJÖ AIRILA, Sudbury, Ont., vastaavat $4.00 Mr. ja
mrs. Peren haasteeseen.
KALLE TULLA, Sudbury. Ont. vastaa $5.00 VUma ja E. Lehtolan
haasteeseen ja haastaa puolestaan Vili Surosen Regan, Ont.
HANNES KALAPUDAS, Kapuskasing, Ont., vastaa $2.00 Vikki Huh­dan
haasteeseen
JOHN ISOKOSKI, Timmins, Ont., vastaa $2.00 saamaansa haastee­seen.
CSJ:n PORT ARTHURIN OSASTON "AIKAMME NAISET" lah­joittaa
$10.00 Vapauden hyväksi ja toivoo, että kaikki naisten järjestöt
tekevät parhaansa oman lehtemme hyväksi.
WALT0 NIINIVIRTA, Elma, Man., vastaa $5.00 Ed Lahtisen ja
Frank Leppäsen haasteisi'ji ja haastaa Usko CarUonin, Deadwood, Alta.,
viemään haastevyöryä eteenpäin.
MR. JA MRS. K . ILKKA, Mokomon, 0nt„ vastaa Verner Kivipellon
haasteeseen lahjoittaen $2 00 Vapauden ilmestymisen turvaamiseksi.
KERTTU JA JUSSI HÄMÄLÄINEN, Port Arthur, Ont., vastaavat
Uno jä Kaisa Korven haasteeseen $5.00 ja haastavat Frank Peltolan ja
Hugo Ekroosin Port Arthurista.
KALLE HARJU, Port Arthurin Iskun puistosU, vastaa saamiinsa
haasteisiin $2.00 ja haastaa Ivan Seppälän Port Arthurista tekemääu
samoin tai paremmin Vapauden hyväksi.
ELLA McLEOD, P.ort Arthur, Ont., yastaa Anni Kauhasen haastee­seen
$1.00 ja haastaa Helen Ahon Port Arthurista ja Nick Rannan Sar-niasta
jatkamaan haasteiden kiertoa.
HANNA JA MATTI POUTANEN. Long Lake, Ont., vastaavat $3.00
Tili ja Vie Hännisen haasteeseen ja haastavat kaikki Hannat ja Matit.
HILDA TUORI, Sudbury, Ont., vastaa $1.00 entisen lisäksi Järvik-sien
haasteeseen jä kehoittaa kaikkia haasteen saane:ta kiirehtimään
kunniavelkansa maksamiseen.
HILJA JA NICK LAITILA, Wanup, Ont., vastaavat $1.00 VoittjO
Lehden haasteeseen ja haastavat Wemer Sainion Wanupista jatkamaan
haastetta.
T. JA A, KÄÄRIÄINEN, Whitefish, Ont., lahjoittavat $2.0» Vapau­den
tukemiseksi.
YRJÖ HAAPALA. Kelly Lake, Ont., vastaa $1.00 Riikka Johnsonin
haasteeseen.
MINNA KOSKINEN, Toronto, Ont., lahjoittaa $3.00 Vapauden il­mestymisen
turvaamiseksi ja toivoo, että kaikki Vapauden lukijat lah­joittaisivat
vointinsa mukaisest'.
E. JA YRJÖ RONN, Toronto, Ont., vastaavat $5.00 saamiinsa haas­teisiin.
PAAVO SEPPÄNEN, Toronto. Ont., vastaa $1.00 Wm. Heikkilän
haasteeseen ja haastaa seuraavat henkilöt, kaikki Torontosta: Hilda
Hä'li, mr. ja mrs. Vilho Suni mr. ja mrs. Väinö Kujanen, mrs. ja mrs.
Jalmar Hill. mr. ja mrs. Vikki Santa, mr. ja mrs. Erkki Salo, mr. Ja
mrs. Väinö Laine ja A. Silver.
LAILA JA MARTIN KIVARI. Azilda. Ont., vastaavat $5.00 Esteri
ja Eino Sirenin haasteeseen ja kehoittavat kaikkia vastaamaan haas­teensa.
ANITA JA VILHO KOTILA. R R. 3, Sudbury, Ont. lahjoittavat $5.00
Vapauden ilmestymisen turvaamiseksi.
JENNY KANGAS, Sault Ste. Marie, Ont.. vastaa $2.00 Senja Kan^
kaan haasteeseeni ja kehoittaa myöhästyneitä kiiruhtamaan.
HELENA JA J.ALMAR HILBERG, Sault Ste. Marie, Ont.. vastaavat
$3.00 Tom Heinon haasteeseen.
IDA JA JACK HILL. EckviUe. Alta lahjoittavat $2.00 Vapauden
h3rväksi ja toivovat, että toisetkin asiaan kiintyneet tekisivät voitavansa.
K A R L KIVINEN, Eckville, Alta puolestaan pönkittää $3.00 Vapaus-lehteä
ja toivoo sille pitkää ikää.
JACK LAITINEN, Eckville, Alta lahjoittaa $1.00 Vapauden haaste-ryntäykseen
ja toivoo, että tbisetk'n ikämiehet'osoittaisivat myötämieli­syyttään
tälle kalliille asialle.
HENRY PESONEN, Richvale P.O., vastaa $5.00 saamiinsa haastei­siin
ja haastaa seuraavat henkilöt: Jack Rinta, Geraldtoh, Paavo Kangas,
Port Arthur ja Paavo Mäkinen, Toronto.
TERTTU JA GUNNAR TAMMI, Rouyn, Que., lahjoittavat $5.00
Vapauden ilmestymisen turvaamiseksi ja haastavat kaikki myöhäiset te­kemään
samoin.
EMMA JA JUSSI NIEMINEN, Rouyn, Que. lahjoittavat $2.00 Va­pauden
hyväksi, että sen ilmestyminen olisi turvattu. -Näin tekevät
eläkeläiset ja toivovat, että toisetkin täyttävät velvollisuutensa lehdel­lemme.
HELMI LATVA, Toronto, Ont., lahjoittaa $3.00 Vapauden hyväksi,
että sen ilmestyminen olisi turvattu ja haastaa seuraavat ystävät teke­mään
samoin: Elli ja Jussi Murre ja Edith Leppänen, kaikki Torontosta^
ERIC MÄNNISTÖ. Agincourt, Ont., vastaa $5.00 Walter Vickbergin
haasteeseen ja haastaa Hans Huhtanen, Naughtpn, Ont. ja Wilhart
Böhm, Toronto tekemään, samoin.
L , HALONEN, Schreiber, Ont. vastaa $3.00 saamiinsa haasteisiin ja
toiVoo toistenkin mattimyöhäiset mukaan.
CHARLES VIITA. St. Catharines. Ont., lahjoittaa $2.00 Vapauden
ilmestsrmisen turvaamiseksi ja haastaa kaikkia -sellaisia Vapauden ystä­viä,
joita ei vielä ole haastettu.
O. PAASILA, Beaver Lake, Ont. vastaa Arvi Salon haasteeseen $1.00
ja haa.staa Lauri Nauhan ja Jack Penttisen. Beaver Lakelta viemään
haastetta eteenpäin.
LAURI NAUHA, Beaver Lake, Ont. vastaa O. Paasilan haasteeseen
$1.00
U. A. KORHONEN; Prince Rupert, B. C. lahjoittaa $2.00 Vapauden
hyväksi sen ilmestymisen turvaamiseksi.
EVA JA WM. JAAKKOLA, \Vebsters Comers, B.C. vastaavat $1.00
Walter Rauman haasteeseen.
SANNI GUSTAFSON, Websters Comers, B.C. vastaa $1.00 mrs. J.
Luoman haasteeseen ja haastaa seuraavat: mr. Anna Tapio, Strawberry
Hill, B.C, mr. ja mrs. Marl5n Korpela, Haney B.C. ja mr. ja mrs. Kusti
Koski, Salmon Arm, B. C.
MARIA JA PIITER GUSTAFSON, Vancouver, B. C. lahjoittavat Va­pauden
hyväksi $2.00.
VENLA. JA KARL MÄKI, Latchford, Ont. lahjoittavat $3.00 Vapau­den
hyväksi. —
MATILDA JA OSCAR REröNIEMI, Lac du Bonnet, Man. lahjoit­tavat
$2.50 Vapauden hyväksi ja vastauksena saamiinsa haasteisiin.
ELVI JA TOIVO JUSSILA, Mattawa, Ont. vastaavat $1.00 Aino Ja
Otto Korkolan haasteeseen ja: haastavat mrs. Meimi Pelkonen ja John
Ranta, molemmat Mattavrasta.
ANTTI TYYNELÄ, Sault Ste. Marie, Ont. lahjoittavat $5.00 haas-terahastioon
Vapauden hyväksi ja haastaa John Ahon ja Walter Hillin,
Sault Ste. Mariesta lahjoittamaan varainsa mukaan.
AINO KOSKINEN, Toronto, Ont. lahjoittaa $5.00 Vapauden hyväksi,
sen ilmestymisen turvaamiseksi ja haastaa seuraavat: Elli ja Lauri Jo-hanson,
Toronto ja Hulda Olsen, Vancouver.
E. RASULA, South Porcupine, Ont. kiittää Jussia haasteesta Ja
lahjoittaa $3.00 Vapauden hyväksi.
' ' ' Tiistaina, syysk. 29 p . t ^ ^ " Sivu 5
Neuvostoliiton pääministeri Nikita Hrushtshev näyt­tää
olevan hyvin mielissään siitä kun hän San Fran­ciscossa
vieraillessaan sai satamatyöläisten union toi­mistossa
vieraillessaan uuden lakin päähänsä. Hän an­toi
oman hattunsa lakin lahjoittajalle. Tämä unio on
Harry Bridgesin johtama ja union johtajaa koetettiin
karkoittaa USA:sta eräitä vuosia sitten kun pelättiin,
että hän on kommunisti.
AFRIKAN KANSAT
SAANEET VOITTOJA
Kirj. S. Datlin
OIKAISU: Tom Heino, Sault .Ste. Mariesta, Ont. vastaa saamiinsa
haasteisiin $3.00 ja haastaa Helena ja Jalmar Hilbergin, Sault Ste.
Mariesta jatkamaan haastetta. Haastettavien nimet oli Jäänyt, ppis.
' Tässä katsauksessa , $ 128.50
Aikaisemmin julkaistuja 5,364.43'
Yhteensä, 5,4924)3
Afrikan kansat ovat saaneet ta­vattoman
suuria voittoja tal:telus-saän
vapautensa puolesta siirtomaa-orjuudesta.
Viimeisen neljän vuoden
aikana viisi Afrikan maata — Sudan.
Tunisia, Marokko, Ghana ja Guinean
tasavalta — ovat saaneet kansallisen
suverehi-uuden. Nyt itsenäiset Afri­kan
tasavallat muodostavat lähes
neljänneksen maanosan pinta-alasta
Ja niissä afuu kolmasosa maanosan
asukkaista.
Erikoispiisteenä Afrikan nykytilan­teessa
on se, että siellä on kasvava
lialu yhteistoimintaan taistelussa
imperialisteja vastaan. Ghanan, Gui­nean
tasavallan ja Liberian hallituk­set
ovat edistäneet tätä muodosta­malla
Afrikan itsenäisten valtioiden
yhteisön, jossa kullakin on tasaver­taiset
oikeudet. Päätarkoituksena
tällä yhteLsöUä on antaa poliittista,
diplomaattista ja taloudellista apua
toisille Afrikan alueille. Jotka ovat
sorrettuja, Jouduttaakseen niiden va­pauttamista.
Siirtomaavallat oyat
Jo menettäneet aloitteensa siinä suu­ressa
taistelussa. Joka on alkanut
Afrikassa. Ne perääntyvät, mutta
ne perääntyvät taistellen pitäen it­sepintaisesti
kiinni Jokaisesta kukku­lasta.
Algeria on yksi ratkaisevin alue
Afrikan rintamassa. Seri Öaharan
osassa on suuria oi jy rikka uksia.
Tästä syystä Ranskan kolonialistit
hyökkäävät kiivaasti Algerian kan­saa
vastaan, Jotka taistelevat itsenäi­syytensä
puolesta.
Algerian sota sitoo Ranskan impe­rialistien
kädet. Tästä syystä hei­dän
on pakko manoveerata Saharan
eteläpuolella olevissa siirtomaissaan
Ja tehdä Joltakin myönnytyksiä valt-;
taakseen toisen rintaman avaami­sen.
Pettämällä Ja lahjomalla h^
ovat onnistuneet saattamaan har­haan
Afrikan Järjestöjen kansallisia
Johtajia ja pienillä polhttlsiUa myöni-nytykslUä
pitämään siirtomaavalta-kuntansa
uuden "Ranskalais-Afrik­kalainen
:yhtelsö"-kyltln suojassa.
Puolittaisia uudistuk.sia on tehty
siirtomaissa. Afrikkalaisille on
nettu. muodolliset oikeudet. valita
omat edustajansa lalnlaatijakuntiin-sa.
sekä muodostaa i oman kansallisen
hallituksensa. Mutta :polii
rtaloudeliset :periaatteelliset oikeudet
ovat kuitenkin- jääneet,kolonialistien
käsiin. _
Tämä epäluonnollinen yhteys . i m ­perialistisen
vallan; jaTbrjuutettuJen
•maiden välillä on Jatkunut vajaan
vuoden. Mutta jo nyt on •havaittar
vLssa kireitä ristirltaisuuksia.
. Kaikkialla Ranskan alueilla mus­tassa
Afrikassa :kasvavat niiden, voi­mat,
jotka yhä voimakkaimmin tais­televat
täydellisen Ja hetikohtaisen
r i 1 p puvalsuussuhteen poistamiseksi
Ranskasta.Täman liikkeen etunenäs­sä
ovat unionistisessa.liikkeessä ole-;
vat työlälseti Afrikan itsenäisyyspuo­lue,
nuoriso- ja oppilasjärjestöt. Voi­makas
protestiliike Saharassa: suun-;
nlteltua atomihullujen kokeiluja vasr
taan ei kuulu nyt väin Afrikassa
vaan kautta maailman.
Tilanne kehittyy yhä kuumem-makfih
brittiläisissä Afrikan silrto-njaissa.^
Vv, 1952—56 käyty siirto­maasota
Keniassa ei: ole saanut sen
maan ihmisiä polvilleen. / .Vaikka
afrikkalaisten laillinen poliittinen
tua, niin kansallinen liike on laajen­tunut
valtavasti.
Kolonialistit pitävät kUnnl Keni­asta,
jossa heillä on sotilastukikohta,
Jonka tarkoituksena on puolustaa
"brittiläistä" laajaa aluetta itä- Ja
keskt-Afrikassa afrikkalaisia vastaan.
Njasamaan kansan. Joka yksimieji-sesti
päätti irrottautua KesklrAfri­kan
Federatiosta Ja itsenäistyä täy­dellisesti,
raaka kukistaminen oli ko­lonialistien
Phyrroksen voitto.. Se oli
todellisuudessa suuri moraalinen tap­pio
heille. Tuomari Devlinin alaise­na
toimiva komitea. Joka tutki Njasa­maan
tapahtumia, ön täydellisesti
kumonnut kolonialistien väitteet, et­tä
kansallisen vapautusliikkeen jä­senten
rankaiseminen Johtui afrikka­laisten
"pirullisesta salaliitosta".
. Federatio, Johon Njasamaan lisäksi
kuluvat Pohjois- ja Etelä-Rhodesia,
on joutunut vakavaan kriisiin.
Britannian siirtomaapolitiikka, jos­sa
yhdistyy tekopyhät lupaukset po-llisimielivaltaan,
vastustaa päättä­västi
kirjaimellisesti kaikkia siirto­maitaan.
Tammikuussa sattuneet ampumi­set
Leopoldvillessa on herättänjrt
Belgian Kongon Ihmiset taisteluun.,
Länsimaiden porvarilliset sanoma­lehdet
ovat hämmästyneitä siitfi
kuinka äkkiä tämä "tyyni mustaye-sisiirtomaa"
nousi tulvimaan lakais-
, ten tieltään pois kaikki padot. Y li
seitsemän kuukautta Belgian hallit­sevat
piirit ovat sabotoineet omaa
aloittamaansa Kongon demokratisoi­mista.
Nyt ne yrittävät alkaa vasta­hyökkäyksen.
Mutta väkivallan käyt­tö
kiertamättömästi ponnahtaa ku­ten
bumerangi takaisin itse kolonia­listeja
vastaan.
Yhdysvaltain imperialistiset piirit
entistä enemmän tulevat heikkene­vien
lansi-Euroopan siirtomaavaltaln
avuksi. Tulee muistaa, että Yhdys-valoilla
ei ole siirtomaita Afrikassa.
Mutta: Amerikan monopolistit osallis­tuvat
laajassa mittakaavassa Bri­tannian,
Ranskan, Belgian Ja Portu­galin
siirtomaiden kansojen riistoon.
Amerikkalaisilla kapitalisteilla on yli
700 miljoonan dollarin sijoitukset
Afrikassa. Yhdessä Euroopan siirto­maavaltaln
kanssa Yhdysvaltain Im­perialistit
ovat Afrikan vapauttami­sen
vannoutuneita vihollisia. -
Siirtomaavaltaln yhdistyneet voi­mat-
turhaan yrittävät estää vapaan
Afrikan nousemisen historiallista ke­hitystä.
-He yrittävät uskottaa, että
Afrikan kansat eivät pääse eteenpäin
ilman länslvaltain rahaUista Ja:talou­dellista
-iiapua".
Neuvostoliittoa Ja toisia sosialisti­sia
valtiolta, Jotka todellisuudessa
ovat Afrikan kansojen puolustajia Ja
ystäviä, vastaankäydään entistä k i i h -
keämpää mu s t a amispropagandaa:
Suuria summia kulutetaan Afrikan
paloittamiseksi keksityllä "komoiu-nlsmln
uhalla" Itsenäisten Afrikan
valtain' vetämiseksi sötilasblokelhin;
Qn sanantapa, että sitä on todella­kin
narrattu joka uskoo. voivansa'
toisia narrata. Entistä vähemmän
on ihmisiä,. Joilla on selalnen harha­luulo,
että imperialistit ' voisivat
muuttaa raatelevan luonteensa i h ­misystävälliseksi.
Afrikassa, Joka
luottamuksellamarssii : vapautuksen
tietä, kasväa luottamus siihen, että
huolimatta millaiseksi kolonialismi
on mitoinkin puettu, niin - ; ihmisten
täytyy luottaa itseensä ja heidän
aiktlivlsuus; on i äärimmilleen rajoitat-; I koeteltuihin ystäviinsä.
:;'t-;:;S*
-n .m :wm ^mmB^-^,:^ m.:^m.Mmmx,.:,.m-'^.,'^^. :-w^^.-^ymm- m_m^m^,m •,mr^.^i--.\i::--\.::.^^:^t.--:f ^^'^::Jil^.:>:,'^-:---i): \--;>,.j-c.\ ;-;;;VvV,;j:;>:i;^
punki/;kpmmunistiseeh W
sen jälkeen koko Saksa".' Lisäksi [
Hnishtshevin ,-"^
Moskova, —r Neuvostoliiton uutis­toimisto
TASS totesi Yhdysvaltain
ammattijärjestön varapuheenjobta-jan
Wallher Reutherin vääristelleen
Hrusbtsheyih sanoja. Hrushtshevil-le;
tarjoamansa päivällisen jälkeen
Beuther järjesti lehdistökonferens­sin,
jossa hän karkeasti vääristeli
Hriishtsheyin sanoja ja väitti tämän
sanoneen, sellaista, mitä tämä ei
ollut sanonut. .
TASSiin mukaan Hrushtsbevin ja
ammattiyhditysjobtajien sananvaibr
to oli ajoittain sangen terävää.
Hrushtshev huomautti, että tällä
hetkellä ei, Yhdysyaltain ja, Neu­vostoliiton
-ammattiybdistysliikeiilä
ole juuri kosketuskohtia ja jatkoi:
"Meillä on erilainen näkökanta. Ib
meisesti ette ymmärrä meitä vielä.
Me emme ehkä tiedä teistä kaikkea.
Älkäämme pahentako tilannetta.
Vaikka olemmekin monissa kysy­myksissä
erimielisiä, on meillä kui­tenkin
yksi yhteinen asia, ja tämän
asian puolesta, nimittäin rauhan hy­väksi
käytävän taistelun puolesta,
meidän on yhdistettävä voimamme."
TYPERYYTTÄ
San Francisco. — Yhdysvaltain
suurin ammattijärjestö AFL—GIO
syytti maanantaina Hrushtshevia
siitä, että "hän on hyökkäyksissään
vaativampi kuin Stalin". Järjestön
vuosikokouksessa hyväksyttiin pää­töslauselma,
missä Hrushtsbevin
Berliiniin kohdistamaa vaatimusta
buomautetaani ettei
aseistäriisuntaebdbtiis
muksiai;. joita asetetaan
aseistariisunnalle.
Päätöslauselma V. liyvaksyttiin
vaati- ^ i
todeUiseUe
maan aikaan kun Hrushtshev oli
kiertoajelulla kaupungissa.
HATUNVAIHTO RA
HYVÄKSI : ,
San Francisco. Hnj|shtshev
vaihtoi hattua amerikkalaisen sata-matyöntekijän
kanssa
San Franciscossa
k ä y d ä ä n
eräässä |satama-työntekijöitten
rakennuksessa..
Työläinen Dave Adrian pftni, tun­goksessa
hattunsa Hruslitshevin
päähän, jolloin tämä sanoi: "Tämä
oh vaihto rauhan hyväksi T- otta­kaa
minun hattuni." Sitten hän luo­vutti
harmaan huopahattunsa Ad­rianille.
— San Francisco on Yhdysvaltain
ihastuttavin kaupunki, Hrushtshev
huomautti. Kun olen ve^ytynyt
syrjään, niin palaisin tänne-.mielel­läni
viipiyäkseni täällä jonkin aikaa.
— Olette tervetullut, vastasi tä­hän
Cabot Lodge.
Tiesittekö että^..
PETER A. VESA
- B r A , LL. B.
Barrister, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
PUH. HO. 3-3392
1028 Dahforth Ave^ Torqntd
— Ukrainan hiilentuotanto tulee
muutaman vuoden kuluttua (^lemaan
yhtä suuri kuin Ranskan, Länsi-
Saksan ja Espanjan yhteensä;
Kesäkauden aleiine-tuiUa
hiimoilla
tarjoamme asiakkaillemme hius-hoitoa,
kasvo-,, käsi-ja Jalkahoi­toa,
ripsien ja; kulmien värjäyst^
sekä sauna ja hieronta.
SUOMALAINEN PALVELU
GAY PAREE
Beauty Salon
PnheUn LE. 1-6301
551 A Bloor St W., Toronto, Ont
moni
aupassamme on nyt suurin ja
in roma en väli­Icoima,
mitä on ollut moneen vuoteen
Nyt ovat varastossamme Netta Muskettin
uudet romaanit. ?
NETTA MUSKETT:
V A R J O T VÄISTYVÄT
235 SIVUA — HINTA SID. $3.25 ^
Tämän Netta Muskettin uuden romaanin tapahtumat alkaVat
Maxinen lapsuuden Intiasta Ja kärjistyvät huippuunsa sodan run­telemassa
Euroopassa, missä ihmiset ovat Joutuneet paljon koke-^
maan ja paljon kärshnään. Se on kertomus k l i h k ^ t ä , epätavalli­sesta
naisesta, Mäxinesta, joka ei oppinut tyytsmiäan puolinaiseen
onneen — hänen ehtonsa oli kaikki tai ei mitään. j
NIKO KAZANTZAKIS:
V I I M E I N E N KIUSAUS
432 SIVUA — HINTA SID. $4.00
Niko Kazantzakisin teois Viimeinen kiusaus muuttaa rohkealla
otteella ristiinnaulitsemiskertomuksen realistiseksi ja vaikuttavaksi
romaaniksi. Se kuvaa levotonta alkaa ^ tuttujen hlstorialliatien
hahmojen todellista ja elävää elämää värikkäässä arkipäivässä.
Roomalaisten legioonien 'suojeluksessa- he elävät väpaudentaiste-lijoiden
ristien varjossa; näitä ristejä kohoaa teloituspalkollla kautta
maan. Huomispäivän pelossa Ja hengellisessä kodittomuudessaan
he turvautuvat väkivaltaan, rakkauteen Ja imekslvat luvatusta
: vapauttajasta.
: -.m •.... . - . •. • ,
NIKO KAZANTZAKIS:
V A P A U S TAI K U O L E MA
338 SIVUA — HINTA SID. $3.25
Vapaus tai kuolema on saanut nimensä' kreikkalaisten vapaaeh­toisjoukkojen
taisteluhuudosta heidän käydessään vuosisatojen ai­kana
toivottoman epätasaista kamppailua vieraita vallanpitäjiä
vastaan. /Romaani kertoo eräästä kaplnayrltyksestä ja sen veri­sestä
kukistamisesta turkkilaisten hallitsemalla Kreetan^^^saärella
1800-luvun lopulla. Se kertoo voimakkaista, alkukantaisista ihmi­sistä
ja on täynnä läikehtivää tunnetta, villiä huumoria, raikasta
aistillisuutta ja jylhää tragiikkaa. Romaani on uusi vakuuttava
todistus nyky-Kreikan suurimman kirjailijan valtavasta luomis­voimasta,
joka lunastaa hänelle aseman aikamme suurimpien ker­tojien
joi&ossa. ,
JOHN STEINBECK:
V I H A N HEDELMÄT
444 SIVUA — HINTA SID. $3.75
—• John Steinbeckin Vihan hedelmät on amerikkalaisen kirjalllsuu--
^denmerkklteokslai:;:jai.yliaLmeldänalkanune harvoja todeUasuM
romaaneja.
Romaani kertoo köyhän vuokraviljelijän Joadln perheestä tatou-
. edellisen ja y^
maanviljelijät raatavat pienillä, vuosi vuodelta yhä hedelmättö-
;mämmillä:palstoillaan; Jotka heidän esi-isänsä aikoinaan ovat val­lanneet
Intiaaneilta. Maa ei kuitenkaan ole heidän omaansa; sen
omistaa untematon 'hkviö' nimeltä Pankki.' Eräänä päivänä pan­kin
edustajat ilmoittavat, että maasta muodostetaan suurvlljelmlä
j a vuokralaiset saavat lähteä kodeistaan.
Corbett T. Thigpen ja Hervey M. Cleddey:
EEVAN KOLMET KASVOT
291 SIVUA — HINTA SID. $3.85
"Vuoden erikoisin ja kiintoisin kirja"'
Elämä itse on antanut aiheen tähän poikkeukseUiseen Urjaan.
Lääkärien kertoma, mielikuvitukselliselta tuntuva kuvaus nuoresta
aviovaimosta, Jossa yhdistyi kaksi toisilleen, vastakkaista persoo­nallisuutta.
Jotka lopulta muuntuivat vielä kohnanneksi.
TLATKAA OSOlTlllELLA:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BOX 69 SUDBURY. ONTAHIO
Xi
'SM
m»
;?sssJ
iii m