Vapaus, September 29, 1959

              Sivu 2 Tiistaina, syysk. 29 p. — Tuesday/ Sept. 29, 1959;
• t l -VA PA U S
(UfH^itlD , Independent Labor
Olgan of Pbmlsh 'Canadians. Es--
tebUshed Nov. ^6,' 1917. Authorized
as second uiiss maU by the Post
Omce Oeparbnent, Ottawa. Pub-llshed
, tl^ice weekly: Tueedays,
^Ttaursdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Oompany Ltd.; at 100-102^
BUn St. W, Sudbuiy, Ont.. Canada.
TelephonesiBus; Office OS.< 4-4264;
EdltorialLOff ice OS. 4^65. Manager
E. Suksi. Editor W. Etdund. Mailing
addrebs: Box 69. Sudbury, "Ontario^
Advertising ratei £ uponr appUcatton;'
Translatlon free of charge. i
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 250-
Yhdysvalloitta: 1 vk. P 00 6 kk. 4.80
Suomessa: ^ 1 vk. 9.60 6 kk. 5.25
|Mitä muut sanovat
Canadan seitsemäs mielettömyys^
Kuten on ? meidänkin lehtemme uutisosastolla Jcerrottii,
S Canadan valtuuskunta äänesti YK.n Yleiskokouksen istun-
-nossa viime tiistaina täysin käyttökelvottomaksi. os'^ittautu-
* n ^ n Yhdysvaltain "kylmän sodan" ohjelman puo'-sta K i i -
».nan.Kansantasavallan laillisten oikeuksien pa -uttamista
lavastaan. Se-oli seitsemäs peräkkäinen kerta jolloin^maamme
^valtuuskunta äänesti tässä asiassa Washingtonirr-saneleman
: tfthdin mukaan Kiman Kansantasavaltaa \'r~'aan. Se oli
^epäilemättä uusin häväistysyritys Kiinan i.mstaamiseksi,
«lautta me pelkäämme, että siitä karsii en.ten Canadan kari­nsa
ja valtio. Seitsemäs villitys voi olla kaikkia edeltäjiään
:kehnompij sillä tosiasia on, että Kima ecstyy taloudellisesti
"ja poliittisesti harppa-askelin ilman C.ta /an apuakin, mUtta
meidän maamme tarvitsee entista K peu.nmin uusia markki­namahdollisuuksia,
kuten ilmenso mn:. juuri lisääntyneistä
työttömyystilastoistakin.
Kaikkein kurjinta tässä 3litevd''ssä • se, että niin liitto­hallituksemme
kuin Canadan kans»' - nemmistökin on val­miina
Kiinan tunnustamiseen ja Kiinan laillisten oikeuksien
palauttamiseen YK:n jäsenyydessä. Vastuunalaiset hallitus-ministerit
ovat useaan otteeseen antaneet ymmärtää, että
he ova milloin tahansa valmiina aikaisempien virheittensä
korjaamiseen suhteissa Kiinaan, kunhan Washington antaa
au^M|ikaisen merkin. Jos Yhdysvaltain hallitus äänestäisi
h u o i ^ ^ a uudelleen Kiinan jäsenoikeuksien palauttamisen
puqlesta, niin silloin menettelisi Diefenbakerin hallitus sa­malla
tavalla vielä samana päivänä.
Mutta kun Washington päätti mielenosoitaksellisesti
koota vielä tänäkin vuonna äänestyskoneistonsa Kiinan lail­listen
jäsenoikeuksien estämiseksi, niin Ottawa meni tah­dottomana
ja selkärangattomana "minä myös" satelliittina
Washingtonin perässä!
Kuinka kurja oli Ottawan esiintyminen näiltä tiimoilta,
se näkyy niistä "perusteluista", joilla tätä Kiinan vastaista
ja yhdysvaltalaismielistä esiintymistä yritettiin puolustaa.
Canadan valtuuskunta vetosi Kiinan ja Intian välisiin raja­selkkauksiin
ja selitti, että niiden syiden vuoksi Canada ää­nestää
vielä seitsemänhenkin kerran Washingtonin puolesta
Kiinaa vastaan. Mutta tässä yhteydessä Canadan edustajat
olivat intialaisia intialaisempia, sillä Intian valtuuskunta ve­tosi
erikoisesti juuri meihin, että Canadan antaisi eräille
muille Washingtonin talutusnuorassa oleville maille johtoa
ja äänestäisi päättävästi Kiinan jäsenoikeuksien palauttami­sen
puolesta, kuten äänesti Intiakin. Intian valtuuskunta
selosti nimenomaan, että Intiassa ei ole yhtään ainoata kii­nalaista
sotilasta eikä mitään hyökkäystoimintaa kiinalais­ten
toimesta — niutta siitä huolimatta Diefenbakerin halli­tus
äänesti Kiinaa vastaan sen verukkeen perusteella, että
siten miika "puolustettiin" Intiaa — mitä Diefenbakerin
hallitus on sivumennen sanoen kohdellut näiden vuosien
ajan ikäänkuin eräissä piireissä on tapana kohdella köyhiä
sukulaisia.
Toinen Ottawan käyttämä veruke oli Laosin syytös Viet­namin
ja Kiinan "hyökkäyksestä", vaikka minkäänlaisia to­disteita
ei ole ainakaan vielä saatu tällaisen syytöksen paik­kansapitävyydestä.
Yleinen demokraattinen käsityskanta
on, että ihmiset ja valtiot ovat syyttömiä niin kuan kuin nii­den
syyllisyys on todettu mutta Diefenbakerin hallitus
oli valmiina lainaamaan Kiinan hyökkäykseen "syyllisty­neeksi"
jo kauan ennen kuin tätä asiaa tutkiva komitea on
päässyt edes kuulustelujensa alkuun!
Yksi asia onkin ehdottomasti selvä — ja me toivomme,
että ihmiskunnan neljännestä edustava suuri, voimakas ja
edistyvä Kiinan Kansantasavalta omaksuisi asiasta sellaisen
kannan ^ että Diefenbakerin hallituksen kielteinen asenne
Kiinana nähden YK:ssa ei edusta Canadan kansaa eikä Ca­nadan
kansan tahtoa. Jos tämä kysymys alistettaisiin maas­samme
yleisäänestyksen kohteeksi, niin Washingtonin sane­lema
kiinalaisvastainen ohjelma tulisi ehdottomasti tuomi­tuksi
ja hyljätyksi.
Huolimatta siitä; kuinka suurta pitkämielisyyttä ja hy-vänsuopaisuutta
me olemme tottuneet kiinalaisilta ja K i i ­nalta,
saamaan, meidän täytyy kansakuntana katsoa vasten
kasvoja sitä tosiasiaa, että äänestäessään Washingtonin puo­lesta
Kiinaa vastaan, Diefenbakerin hallitus teki uuden kar-hunpalvelun
maallemme ja siten menetellessään sivuutti
erinomaisen tilaisuuden kauppa- ja muiden yhteyksien ke­hittämiseksi
neljäsosaa koko ihmiskunnasta edustavan kan­sakunnan
kanssa.
Puheet ja teot
- Torontolainen Vapaa Sana kirjoitti muun tölkuttömuu-d€?
n lisäksi viime torstaisessa toimitusartikkelissaari mm.
seuraavaa:
"San Franciscossa hän (NLn pääministeri Hrushtshev)
joutui vastakkain Yhdysvaltain uniojohtajain kanssa ja siinä
kohtauksessa, jos missään mies näyttiiitodellisenkarvajis^^^^
XJniöjohtajat, Amerikan työläisten edustajina ja niiden etu- '
jen ajajina tekivät Venäjän, päämiehelle . . . kansainvälistä
merkitystä olevia kysymyksiä ja saivat häneltä typeriä ja
samalla raakoja vastauksia . . . Hänen vastauksensa saivat
yhdysvaltalaiset unioiden virkailijat entistä vakuuttuneem­maksi
siitä, että koko Venäjän yhteiskuntajärjestelmä on
tyrannfus . . . " '
Näin voimallisen puheen luulisi kaatavan Jerikonkin
muurit, puhumattakaan nyt sellaisesta. "tyranniuden maas­ta",
jonka luulisi etsivän pelastusta ja apua aina Torontosta
saakka! , ,
Mutta mihkäarvoisia ovatkaan voimallisemmatkaan k i ­rosanat
"silloin kun niitä rinnastetaan tosiasioihin ja tekoihin.'
Hrushtshevin "typerillä" ja "raaoilla" sanoilla tarkoitet­taneen
ylläoleyassa lainauksessa sitä kun hänen sanotaan
huomauttaneen AFL:n johtajille,'että he ovat vieraantuneet
työtätekevästä kansasta ja omaksuneet suurpääomalle myön­teiset
katsomukset. ' \
Sattumalta kävi niin, että juuri siihen aikaan, jolloin
herrat^ Reuthpr ja Hrushtshev väittelivät työväenliikkeen
periaatteista, saatiin tieto siitä, että AFL—CIO:n johtaja .
George Meahy oli päättänyt .korottaa ^uosipalkkaansa kym-
SOPII PITÄÄ TÄÄLLÄKIN ~
VISUSTI MIELESSÄMME
Kulo on pitänyt puheita kauan,
jo siihen aikaan joUoinvpuheenar^,
von mittana oh sen pituus j a suju-vuus
ilman papereita, jolloin pape­reista
lukevaa puiiujaa väheksyttiin;
että "suottatian sen oli tänne tulla,
o l i s i pannut, sen paperin postun*
n i in olisihan sen täällä kuka vain
pystynyt tavaamaan".
Tuolle vanhan kansan arviolle
helposti hymähdetään, mutta ei pi­täisi
n i i n telidä.- Vain se joka todel­l
a hallitsee käsittelemänsä aiheen,
pystyy esittämään asian vapaasti, i l ­man
muistiinpanoja; Vain se j o ka
on varma asiansa pätevyydestä ja
tuntee ihmiset, joille puhuu, säilyt­tää
^ e n mielentyyneyden jota laa­jan,
sisältorikkaan puheen vapaa
esittäminen yleisön edessä v a a t i i . ..
Oli puhujalla sentään pienen het­ken
kasissaan paperilappunenkin ja
hän luki siitä, mitä Taavi Tainio
sanoi SOS. dem. puoluekokouksessa
1919 osoittaakseen kuinka kauas ny­kyinen
sos-dem. puolue on edennyt
jopa Siltakin linjasta, jonka se o-maksui
kansalaissodan jälkeen.
Tainio sanoi:
Älköön puolue ryhtykö itsenäi­syyttään
rajoittavan liittoihin, eikä
porvarillista hallitusta kannattavak­si
kokoomuskoplaksi. — E i saa
puolue koskaan peitellä eika sekoit­taa
luokkavastakohtia, eika nykyo­loissa
tavoitella yhteiskunnallisen
rauhan harhakuvaa, silla kaikki
senkaltainen pyrkimys eduskunnas­sa
kuten sen ulkopuolella on työ­väenliikkeen
eksyttämistä, joka,
jos se onnistuisi, muuttaisi sos.dem.
juolueen nykyiseen järjestelmään
mukautuvaksi porvarilliseksi puo­lueeksi."
Nyt on sos.dem. puolue kokoo­muksen
uskollisin liittolainen niin
hallituskysymyksissä kuin muualla­kin,
ja äskeisessä Malmön työlais-congressissa
sen edustajat allekir-oittivat
julkilausuman: "Työnteki-
. ät ovat tänään vapaita kansalaisia
)ohjoismaisissa yhteiskunnissamme.
Luokkavastakohdat ovat sortumas­sa."
Yhteiskuntajärjestelmä meillä ei
Taavi Tainion päivistä ole miksi­kään
muuttunut. Mutta sos.dem.-
puolueen johtajat ovat muuttuneet
. — Juorkunnan Jussi. Kansan
Uutiset. Helsinki.
Englannille on tullut aika harkita
Viime aikoina tapahtunut muutos
kansainvälisissä asioissa on, hyvin
suurelta<osaltaan, vähentänyt britti:
laisten luottamusta vanhoihin sodan
jälkeisiin periaatteisiin: asevarustet
lukilpailuun/'Saksan militarismin
herättämiseen ja "kylmän sodan"
käyntiin. Neuvostoliittoa vastaan.
Tama koskee kaikkia kansankerrok­sia;
niiden mukana hallitsevia piire­jä.
Kuitenkin tulee ottaa huomioon,
elta tama on vain suuntaus, ei enem­pää.
Kansainvälisten tapausten to­dellinen
kehitys, sodanvaaran riip­puminen
Englannin ylla, joka joh­tuu
^Britannian hallitukseiS^sodan-jalkeisestä\
ulkopolitiikasta, ~on suu­rimmalta
osaltaan salattu suurelta
yleisöltä piiloitettuna vaarien tieto­jen
sumuun ja harhaanjohtaviin ar­viointeihin.
Taslä huohmatta mo­net
tosiasiat, joita vain kaukonäkoi-simmat
j a edistysmielisimmat näki­vät,
on nyt päässyt laajojen purien
tietoon.
Asevarustelu on jo kauan sitten
aiheuttanut epävarmuutta Englan­nissa.
Ensiksikin on selvä, etta jos
länsivallat alkavat atomisodan, niin
Suurbritannian kansa karsu siitä en­simmäiseksi.
Sen asema suurim­pana
sen omana j a amerikkalaisten
atomipommien ja rakettiaseiden tu-kipaikkana
ja sen asutuksen tihey­tenä
ennustavat sellaista onnetto­muutta
Toiseksi on selvääkin, etta
ellei asevarustelukilpailua lopeteta,
niin toiset maat. lukuunottamatta..
Neuvosvoliittoa, Yhdysvaltoja ja
Britanniaa, rupeavat pian valmista­maan
taikka saavat ydinaseita, ja
tällä on kauhistuttava merkitys
maalle. Kolmanneksi Britannian
kaikki kansankerrokset, huolimatta
hallittiksen rauhoittavasta vakuutte­lusta,
ovat ruvenneet tuntemaan
mikä todellinen vaara uhkaa heidän
lapsiaan ja lapsenlapsiaan radioak­tiivisesta
sateesta, joka johtuu ydin­pommien
kokeiluista. Neljännek­si
tulee entistä selvemmäksi, että
Englannin oma ohjelma valmistaa
Kirj. S. MadzojevsM \
.^ydinaseita vaatii tavattoman suurta
materiaalien investoimista j a suurta
tieteellistä j a teknillistä tietoa - ai­kana,
jolloin näitä molempia tarvi-:
taan toisiin tarkoituksiin. ..
Britannian hallitus ei ole vielä'
koskaan ottanut vakayia. askeleita
politiikkansa saattamiseksi ydin­aseistuksessa
todellisuuden mukai­seksi.
Se on sidottu "keskinäiseen
riippuvaisuuteen" politiikassa Ame­rikkaan
j a edelleenkin noudattaa
politiikkaa.^ varastoimalla ydinaseita
hinnasta mista hyvänsä. Kaikesta
huolimatta ei tule unohtaa, että
Englanti osoitti jotain kiintymystä
Geneven konferenssissa ydinasei­den
kokeilun lopettamisen puolesta.
Kuten N. S. Hrushtshev osoitti,
Macmillan ja SelWyn Lloyd esittivät
useita kuntoisia ehdotuksia tässä
asiassa kun he vierailivat Neuvosto
liitossa. On myöskin syytä ottaa
huomioon, että Britannian Labor-puolue
on julkisesti luvannut lopet­taa
kaikki ydinasekokeilut jos se
paasee valtaan.
Paljon epäilystä on herättänyt se
kun Englannin sodanjälkeinen halli­tus
on jatkuvasti rohkaissut Bon­nin
taantumuksellisia militaristeja.
Brittiläisissä piireissä ollaan hy­vin
tietoisia .snta tosiasiasta, etta
lansi-Saksan talous on kehittynyt
nopeammin kuin heidän ja on jo
sivuuttanutkin sen tässä suhteessa
monilla aloilla.
Brittiläiset lehdet ovat katkeruu­della
kirjoittaneet siita kuinka Lan-si-
Saksa on sivuuttanut Englannin
laivarakehnusteollisuudessa, jolla
alalla johto on perinnöllisesti kuulu­nut
Englannille.
Britannian finanssi- ja teollisuus­piirien
edessä on kiertämättömät
tosiasiat — "yhteismarkkinoiden"
luominen on suuresti voimistuttanut
Länsi-Saksan monopolien kauppaa
länsi-Euroopassa. Englannin epäon­nistuminen
viime talvena yritykses-
KUU ON JO TÄYSIN
IHMISTEN ULOTTUVILLA
menellätuhannella dollarilla,
'mikä nosta hänen "kuoppaan
jääneen" palkkansa hieman
säädyllisempään tasoon, eli 45,-
000 dollariin!: Hänen työn uu­vuttama
kumppaninsa, saman
järjestöelimen sihteeri-rahas­tonhoitajan
William F. D.
Schmitzlerm palkkaa korotet­tiin
myös kymmenellä tuhan­nella
dollarilla, mutta hänen
palkkansa on kaiketi vieläkin
"kuopassa", sillä se on koro­tuksen
jälkeen "vain" $43,000.
Saatujen uutistietojen mukaan
komitean kaksi jäsentä vastus­ti
tätä palkankorotusta ja kol­me
muuta jäsentä pidättyi ää­nestyksestä.
Kaiken lisäksi sa­notaan,
että ehdouts korkeim­pien
virkailijain palkankoro­tuksesta
tuli kokoukselle "täy­dellisenä
yllätyksenä. A F L - ^
CIO:n johtokunnan jäsenet sa­noivat
ettei mitään mainintaa
ollut siitä johtokunnan ko­kouksessa
missä keskusteltiin
edustajakokousta koskevista
asioista . . New York Times.
Tämä sellaisenaan kuvaa
miehiä, jotka ylpeilevät sillä,
että he kuuluvat . vanhojen
porvaripuolueiden karsinaan
- - joko demokraatteina tai re­publikaaneina
ja että he
pystyvät : -kilpailemaan edes-r
menneen . noitajahtaajan, se­naattori
: M kanssa
"punaisten" : ja "kommunis-;
tien" vainossa kapitalismin hy­väksi!
Ja entäs sitten se sosialisti­nen,
maa, minkä pitäisi Vapaan
Sanan mukaan olla "tyranniu­den
ruumiillistuma"?
Juuri niihin aikoihin, jolloin
Vapaa Sana "kirjoitti tuota ty-peryydenosoitustaan;
..tuli: M
kovasta tieto, että Neuvostolii­ton
kaikki tehdas- ja toimisto­työläiset
siirtyvät lokakuun
alusta ' ilman viikkopalkan
alennusta seitsentuntiseen. työ­päivään
— kaivosmiesten pääs­tessä
kuusituntiseen työpäi­vään!
_ Enemmittä puheitta me vain
toteamme, että moinen komen­to
on todella "tyranniuden ruu-miillistuttamaa"
— kaikille
suurporvareille, jotka laske­vat,
että moinen esimerkki an­tanee
täkäläisille työläisille l i ­sää
"vääriä ajatuksia"!
—• Etappi, varstopaikka toimin-takohta,
uusi vaihe. .
Moskova. — Nyt ei ihmisen lento
Kuuhun ja lähimmille kiertotähdil-le
ole enää vain toive vaan varma
v-iiii. Eikä sellaista toteuteta jos-ku.
s kaikaisessa tulevaisuudessa —
sanokaamme 21. tai 22. vuosisadalla,
vaan monien niiden elinaikana, jot­ka
ovat täällä läsnä — selitti Neu­vostoliiton
tiedeakatemian puheen­johtaja
Aleksander Nesmejanov
avatessaan Moskovan yliopistossa
neuvostoliittolaisen kuuraketin sin-koamiselle
omistetun tiedoitustilai-siiuden.
Vaikka lennon tieteellisiä tulok-
.sia ei ole vielä varmennettu, on
varmaa, että ne merkitsevät poik­keuksellisen
tärkeätä lisah ulkoava­ruutta
ja Kuun fysiikkaa koskeviin;
tietoihimme., sanoi Nesmejanov ko­koontuneille
tiedemiehille sekä te­ollisuuden-
ja maataloudentyonteki-jöille.
Tiede on nyt saavuttanut
sellaisen kehitystason, että se voi
turvata täysipainoisen elämän ei
ainoastaan nykyiselle vaan huornat-tava.
sti suuremmallekin maapallon
asujamistolle. Aseistautumisesta
ja sodista luopuminen sekä tieteen
ja tekniikan suurimpien saavutus­ten
rauhanomainen käyttö — han
lausui — voivat suuresti parantaa
jokaisen inhimillisen olennon hy­vinvointia.
Tässä inhimillisessä a-siassa
on kaikkein maiden tiede­miesten
oltava toimeliaasti yhteis-tyo.
ssä.
Niiden mittausten selvittäminen,
joita tieteelliset mittauskojeet ovat
Kuun. läheisyydessä suorittaneet ja
lähettäneet radiomerkkeinä Maa­han,
ovat tuottaneet tulokseksi pe­rustavaa
laatua olevia löytöjä,, jot­ka
ovat erikoisen suuri merkityksel­lisiä
ratkaistaessa Kuun: ja Maan al­kuperän
ongelmia —- sanoi akatee­mikko
Leonid Sedov- käyttämässään
puheenvuorossa; Noita löytöjä kir­jataan
paraikaa ja ne julkaistaan
piakkoin, jotta niistä tulisi koko
maailman tieteen oniaisuutta; sa­noi
hän.
Akateemikko SedoV totesi, että
sen jälkeen kun kuuraketti: o l i sin­gottu
lentooni kävi ilmeiseksi, että
sen-menestys oli-taattu. Koko rake­tin
lennon ajanvvallitsihavaintokes-kuksessa.
levollinen varmuus onnis­tumisesta.
, ^ \
i ' N i i d en lukuisien radiohavam^
kaikki tulokset — jatkoi Sedov —
joita jatkuvasti- saadaan maapallop
eri puolilla sijaitsevilta asemilta, on
kerätty päähavaintokeskuksen suu*
reen karttaan. Tiedemiehef ovat
todenneet,, että kaikki - s e n : sisältä­mät
tiedot .poikkeavat merkitykset:
tömän vähän toisistaan. Hän ko­rosti,
että kaikki tähän asitsct tie­dot-
osoittavat radiomerkkien; kesT
keytyneen: yhtäkkisesti; On käynyt
selväksi että raketti on päässyt Kuu­hun.
Sedov huomautti, että lennonoh-jaus,
raketin lentoradan; määräys ja
tieteellisen aineiston; lähettäminen
tapahtui: erikoisen,,uudeniradio-,ja
kaukomittausjärjestelmän välinein;
Nyt me voimme jo valmistautua
Marsiin ja Venukseen suoritettaviin:
lentoihin — sanoi puolestaan aka­teemikko:
KotelnikoVj tunnettu ;neu-vostoliittolainen:
radioalan- j a . elek\
li-oniikan asiantuntija. Kotelnikov
tiedoitti läsnäolleille, että kuuraket­tiin
asennettu radiolähetin raken­nettiin
tavattoman lyhyessä ajassa.
Marsiin ja Venukseen suuntautu­vien
' lentojen yhteydessä nousee
radiotekniikan eteen tehtävä pie­nentää
yhä radiolähetlimien kokoa
edelleenkin, sillä on tarpeen turvata
voimanlähteen työskentely .-moneksi
lentokuukaudeksi. Samalla kuiten­kin
radioyhteyden laajuutta on l i ­sättävä
noin tuhatkertaiseksi.
Kotelnikov huomautti, että ensi­sijaisena
tehtävänä on nyt lähettää
tieteellisiä laitteita Kuun pinnalle;
Nykyisten vaikeuksien vallites.sa —
1 hän sanoi — on ensimmäisen "mai­hinnousun"
oltava tietenkin miehit­tämätön
ja vam elektronisin laittein
suoritetun. Olen varma siitä, että
ennenpitkää kokoonnumme jälleen
tähän sallin palauttamaan mieliin
avaruuslennon uusia saavutuksia.
Pulkovon tähtitornin johtaja A-leksander
Mihailov puhui läsnäol­leille
avaruuslentojen avaamista-lu­moavista
näköaloista. Tähtitiede
— hän sanoi — joka aiemmin o l i
pelkästään havaitseva tiede, on nyt
muuttumassa kokeelliseksi tieteek­si.
Avaruusraketit varustetaan pian
tähtitieteellisin havaintovälinein.
Täten saadaan tietoja sellaisilta va­lon
kirjon, spektitrin alueilta, joil­la
maassa on havaintojenteko mah­dotonta
ilmakehän aiheuttaman va­lon
absorption takia.
säänpuolustaa itseään ms. "vapaan
kauppa-alueen'^ järjestämisessä o l i
sille ankara iskU; S i l l o in Britannian
pääministeri; sanoi: Älkäämme pet­täkö
itseämme. Meita: uhkaa kau­hea
vaara jos tämä suuri Euroopan
liitto- (tarkoittaa "yhteismarkki­noita"'
S. M.) tullaan perusta­maan
j a me . .;... tulemme seiso­maa
syrjässä. "Kauheasta vaarasta"
on nyt tullut todellisuus.
On entistä selvempi, että Lansl-
Säksan suuresti lisääntyneellä val­lalla
on kauaksi ulottuva j a tympäi­sevä
— sikäli kuin Britannia on ky­symyksessa
—. poliittinen jälkivai­kutus
kansainvälisissä suhteissa.
Vam muutamia vuosia sitten Eng­lannilla
ei ollut vakavaa kilpailijaa
Amerikan ensimmäisena liittolaise­na.
Kaikkien lansi-Euroopan mai­den
keskuudessa sen aani oh kaik­kein
kunnioitetuin kaikissa suurim­missa
poliittisissa j)ngelmissa kysy­myksessa
plevalla alueella. Monessa
tapauksissa Bonnin hallitus on otta­nut
Englannin tilan Washingtonin
suosikkina. Nyt se tuntee itsensä
k y l l in voimakkaaksi hyljätä Britan­nian
johtoasema lansi-Euroopan
asioissa. Taman lisäksi se on, ai­nakin
tilapäisesti, allekirjoittanut
Ranskan kanssa epävirallisen sopi­muksen
vaikka Ranska on ollut vii­meisen
50 vuotta Britannian hitto­lainen.
Tama sopimus monissa ta­pauksissa
on kohdistettu Englantia
vastaan.
Jatkuvasti kasvava Saksan impe­rialistien
mahti tuo yhä enemmän
painostusta Bonnin—Lontoon suh­teisiin:
Kuherruskauden ruusuinen
kausi, jota Britannian hallitsevat
p i i r i t niin yritteliäästi yrittivät syn­nyttää
sodanjälkeisinä vuosina, on
nyt ehdottomast menneisyyden ky­symys.
Lontoo on kerran tai parikin vih­jannut
halunsa jollain tavalla vä­hentää
"kylmän sodan" aiheuttamaa
jännitystilaa maansa ja Neuvostolii­ton
välillä. V. 1955 Britannian h a i
litus pelasi johtavaa osaa länsival-tain
keskuudessa Genevessä pide­tyssä
hallitusten johtajain konfe­renssissa.
Sen tuloksena konferens­si
toi tilapäisen kansainvälisten suh­teiden
parantumisen. Tässä konfe­renssissa
silloinen pääministeri
Eden esitti rakentavan ajatuksen
demilitarisoimista koskevan vyöhyk­keen
järjestämisestä keski-Euroop-paan.
Tämän lisäksi Britannia teki
aloitteen kutsua Neuvostoliiton joh­tajat
vierailulle Britanniaan v. ii956.
Kuitenkin vasta viime helmikuussa
Macmillan otti seuraavan tärkeän
askeleen johtaakseen pois puhtaasta
"kylmän sodaii" periaatteesta.
Macmillanin hyvin tiedetty . val­mius
kohdata Neuvostoliiton johta­jat
puolitiessä keskustelemaan per­soonallisesti
riitaa aiheutuneista
kansainvälisistä kysymyksistä, hä­nen
myötämielinen suhtautumisen­sa
N. S. Hrushtshevin ja Eisenho-werin
vierailuvaihtoon, joka tulisi
sulattamaan "kylmää sotaa", ovat
saaneet edistysmielisen ihmiskun­nan
kannatuksen.
Olisi*kuitenkin väärin luulla, et­tä
tämä joustavampi suhtautuminen
Neuvostoliittoon olisi merkkinä sii­tä-
että Britannian hallitsevissa pii­reissä
vihattaisiin vähemmän sosia­lismia.
Syyt tähän on mieluimmin
etsittävä niistä epämieluisista teki­jöistä,
j o t k a ovat Britannian impe­rialistien
edessä, tekijöistä, jotka
ovat luonteenomaisia "kylmälle so­dalle"
j a jotka saavat yhä suuremr
paa vauhtia.
Me olemme jo nähneet kaksi näis­tä
tekijöistä: pelko siitän että jatku­va
asevarustelu nykyisessä mitta­kaavassa';
loppujen lopuksi rsaattaa
Englannin onnettomuuteen j a Sak­san
taloudellisen vallan ja sotilaalli­sen
hegemonian vallan lisääntymi^
sessä länsi-Euroopassa; On myöskin
lisättävä, etta josi nykyiset tapahtu­mat
tuovat läheisemmat : suhteet
Yhdysvaltain ja Neuvostoluton vä­leissä,
niin englantilaiset johtajat
uskovat, niin heille on eduksi osal-hstua
kaiken mahdollisuutensa mu­kaan
tämän kehittämiseen eikä sei­soa
sivustakatsojana.
On;_ myöskin huomattava, että
Englannin ulkomaakauppa, joka on
sen taloudelle kaikkein tärkein, on
nykyään vaikeassa tilanteessa.
"Yhteismarkkina-alueen" järjestä­misen
tuloksena sen edessä on rea-lisena_
tosiasiana mahdollisuus me­nettää
arvokkaat länsi-Euroopan
markkinat. Pitämällä tämän mielis­sä
brittiläiset liikemiespiirit osoit­tavat
kasvavaa kunnostusta laajen­taa
kauppaa Neuvostohiton kanssa.
Sikäli kuin Britannian yleinen
mielipide on kysymj^sessä, niin se
hylkää "kylmän sodan" kaikessa
mielessä. Tasta syystä brittiläiset
johtajat ovat pakoitettuja kiinnittä­mään
huomion yleiseen mielipitee­seen
varsinkin nyt juuri vaalien
edellä.
Selvaäkm ori ettei voida puhua
Britannian politiikan todellisesta
muuttuntusesta sikäli kuin tulee ky­symykseen
ydinaseista riisuuntu­minen,
Saksan hyökkäävien voi­mien
rohkaisemisen lopettaminen
taikka pidättymistä harjoittamasta
"kylmää sotaa" Neuvostoliittoa vas­taan.
Tästä huolimatta Englannille
on tullut aika järkevästi punnita
kansainvälinen tilanne, Englannille
on tullut aika harkita sen ulokopoli-tiikän
perusongelmia.
Tito kannattaa
aseistariisuntaa
Belgrad — Pre:identti Tito lausui
tyytyvaisyytensa-c^Hrushtshevin aseisr;;
tainsuntaehdotukseen ja kehoitti'
maailman .vastuunalaisia: johtajia-ko-:.¥
koontumaanikeskustelemaan, asiasta:'
Han ^Iisasi, ^ ettei Hrushtshev var­maankaan
usko; san olevan htoteutet-:'
tavisHa heti
Tito puhui .Etelä-Jugoslaviassa::
Ivangradm kaupungissa pidetyn lou- s
nastilaisuuden aukana. Han sanoinJu-';
goslavian aina suhtautuvan 'myönrj:
teisesti tällaisiin rakentaviin iiehdo-j'»
tuksim^ja antavan nulle^ritukensan
Eraathen]aIot;>;ovat -huomauttaneet •:
suunnitelman olevan:^^'epärealistisen;.s
mutta voivatko he kieltaa kansojen«
pelkäävän ydinasekokeita, pelkäävän;-;
vaara a, etta ilmakehän saastuttavat:-
radioaktiviiset jätteet?
Han mainitsi Iisaksi Jugoslaviaii:;
aina olleen sita mieltä, etta huippur.s
tason kokous on ainoa keino saada: v
jännitys laukeamaan. Hrushtshevlnb
ajatukset ovat meidän ajatuksiam­me,
han sänoi.
Uusi lippu Itä-Saksalle
Berliini. — Saksan Demokraatti.f^i
sen Tasavallan halhtus hyväksyi l a ­kiehdotuksen
maan lipun muuttami-i
sesta. Lippu on ollut tahan asti sa­manlainen
kuin Lansi-Saksan lippu.v
Demokraattisen Saksan lippu on
tasta alkaen musta, keltainen ja pu-.
nainen, jonka keskellä on tähkien^
ympäröimä vasara ja kompassiruur;
su. ,
Hallituksen lehdistötoimiston tiedoi-tu'ksessa
sanottiin, että Larisi-Saksan:
jatkuva militarisointi on vienyt sen^
lipun arvon alas koko maailmassa,"
kun taas Itä-Saksan uuteen lippuun
tulee maan dsmokraattisen kehityk-.
sen tunnukset.
Huippukokous vaalien
• m ' ••• . ' mm m m
Lontoo. — E i kukaan, ei edes
Neuvostoliitto, toivo kolmatta so­taa,
ei edes tavanmukaisin asein
sanoi pääministeri Macmillan pu­heessaan
Manchesterissa viikko
sitten tiistaina.
Meidän on edelleen työskennel­tävä
suuren päämäärämme, varus­telun
supistamisen hyväksi. Tä­mä
voi antaa todellisen rauhan
vain siinä tapauksessa, että se
koskee kaikkinaisia aseita j a että
taataan tehokas . kansainvälinen
valvonta. Ulkoministeri Lloydin
ja pääministeri Hrushtshevin eh­dotukset
joutuvat kansainvälisen
komission selvitettäväksi, jonka
muodostamisesta olemme sopi­neet
Neuvostoliiton kanssa: Toi­vokaamme
työstä hedelmällistä.
Omasta puolestamme teemme
parhaamme tällaiseen tulokseen
pääsemiseksi.
Macmillan kosketteli myös huip­putason
neuvotteluja sanoen toivo-,
vansa niiden toimeenpanemista, jot­ta
voitaisiin keskustella Berliinin
kysymyksestä ja Saksan tulevasta
asemasta.
Toivon, ettei huippukokousta siir­retä
pitkiksi ajoiksi eteenpäin. Olen
aina sanonut, ettei mielestäni suur­ten
kansakuntien johtomiesten pi­täisi
ainoastaan tyytyä kirjoitta­maan
pitkiä nootteja toisilleen, vaan
että heidän tulisi tavata toisensa ja
neuvotella;
G A I T S K E L L A R V O S T E L EE
Bristol, — Englannin työväen­puolueen
johtaja Hugh Gaistkell
hyökkäsi Bristolissa tiistai-iltana pi­tämässään
vaalipuheessa hallituksen
kimppuun kysymyksen ollessa sen^
suhtautumisesta YK:hon. Hän huo;
mautti pääministerin ja ulkominis­terin
olevan hyvin simasuisia, kun;
on puhe YK:sta, mutta asiat olivat
aivan toisin kolme yuotta sitten;
j o l l o in kumpikin oli sekaantuneena
hyökkäykseen Suezia vastaan.
Gaitskell arvosteli hallitusta
myös sen asenteen johdosta varus­telun
supistamiskysymyksessä ja
kysyi, iniksi hallitus.niin kauan vas­tusti
ajatusta erillisen sopimuksen
solmiamisesta kaikkien ydinaseko-::
keiden kieltämiseksi.
Miksi hallitus n i in itsepintaisesti
oli sillä kannalla, että tällainen so­pimus
oli kytkettävä muihin varusr-telun
supistamistoimenpiteisiinj
vaikka se tiesi tien tällöin tukkeu^;
tuvan? Eikö se halunnut luopua:-
mielipiteestään, ettei edes varus-::
telun supistamissopimusta voida^^:
hyväksyä ilman, että samalla rat- •
kaistaan poliittisia kysymyksiä?;
Miksi hallitus aina suhtautui viha-,
mielisesti siihen, mikä oli hyvää?
Nyt Hrushtshev on esittänyt |:
suunnitelman kaiken varustelun^'»
hävittämiseksi. Miksi hallitus ei
voi lämpimästi suhtautua siihen''
sen sijaan, että se antaa haaleita^.:,
kommentointeja. Kaikki tietävät:
valvonnan ja tarkkailun olevan^
välttämättömiä. Myös Hrushtshev]:
on siitä tietoinen.
—- Kosmetiikka, kauneudenhoito.;
Suo siellä, vetelä täällä
Torontolainen aamulehti, Globe
and Mailj antoi; tässä päivänä muu^
tamana ehkä tahtomattaan kuvauk­sen
kapitalismin nykyajan peruson­gelmista
v-; sen suurista ja sovitta­mattomista
ristiriidoista.; . : .
Mainittu lehti julkaisi johtavan
tgimituskirjöitukson otsikolla "Mie­kat
auroiksi?" Ja vähänkin lähei­sempi
tutustuminen siihen/osoit­taa,
että sen otsikofi" kysymysmerk-
Ri^^ediistääTtodella "kysymysten ky­symystä".
jGloben toimituskirjoituksen ai­heena
oli Neuvostoliiton; pääminis­teri
Hrushtshevin Y K : n yleiskoko­uksessa
pitämä puhe, jonka yhtey­dessä
hän ehdotti täydellistä aseis­tariisumista,
maa-, meri- ja,ilmavoi­mien
hävittämistä kaikista maista.
Kuvaavaa on, että Globe sivuuttaa
ehdotuksen täydellistä aseistariisu­mista
varten "utopiana" ja "käy­täntöön
soveltumattomana.'' unelma­na
ja tämä lehdeltä, jonka mieli­aiheena
on puhua sosialistisen maa­ilman
''materialismia".vastaan; ver-.
rattuna kapitalistisen maailman
henkisten arvojen arvossapitoon?;
Mutta' jättäkäämme asian tämä
puoli, jotta voisimme saada kuvan
tavallista "etevämmän,-porvarin aja­tusmaailmasta.
Globe kirjoitti:
" E r i luokkaan (utopian ja käy­täntöön
soveltumattomuuden: käsit­teen
ulkopuolella'-^ K!) 'kuuluVat
kuitenkin mr. Hrushtshevin esityk­set
alkutoimenpiteiksi ennen täydel­listä
aseistariisumista: Näihin esi­tyksiin
sisältyy ehdotus ydinaseiden
hävittämiseksij-kansallisten asevoi­mien
vähentämiseksi vissiin rajaan,
Neuvostoliiton ja; Yhdysvaltain •so­tavoimien
kotiuttamiisefcsi: visseil­tä
alueilta/Euroopassa; Eräät näis-tä
ehdotuksista: on saanut alkunsa
lännestä ja niitä kaikkia kannat­taa
harkita vakavasti-. . ."
: Globe. suhtautuu siis' objektiivi­semmin
aseistuksen vähentämiseen
nähden.valkkeise tässä yhteydessä
esitäkään avointa kannatustaan tehr
dyllr-ehdotukselle. Mutta sitten:
". . . Kaikissa puheissaan ulkopo­litiikan
: tiimoilta :mr.. Hrushtsliev
onv alleviivannut 'rauhallista^kilpai­lua'.
Hän korostaa että kommu­nistimaat
tulevat, voittamaan maa:,
ilman kannatuksen; sivuuttamalla
'johtavan kapitalistimaan' elintason:
parantamisessa. Hän voi laskea,
että aseistariisuminen nopeistuttaisi
tätä kehitystä^(sosialismin.voittoa
elintason paremmuudesta — K.)
"Mr. Hrushtshevilla on hieman
perustaa tällaiselle olettamukselle:
Huolimatta merkittävästä talouske^
hityksestäviimeksikuluneitten vuo­sikymmenien
aikana, neuvostota-;
lous on vielä puutteen taloutta.
Siellä on suunnaton, täyttymätön
.kuluttajäin , kysyntä kulutustava­roista.
Jos . . . aseistusta tuntuvasti
vähennetään kansainvälisen aseista­riisumisen
avulla, niin monet teh­taat,^
jotka nyt tuottavat (NL:ssa
— K ) tykkejä,tankkeja/lentokonei­ta,
ohjuksia,.voisivat tuottaa maata­louskoneita,
kuorma- j a henkilöau­toja,
sähkövälineitä ja huonekaluja.
Tuloksena voisi olla;repäisevä nousu
Neuvostoliiton asukkaiden /.elinta­sossa
. . . " ' '
Sivumennen sanoen Globen toi-'
mittajan katsantokanta lyö. tässä yh­teen
erään huomattavassa asemassa
olevan henkilön arvion kanssa ,joka
allekirjoittaneelle selitti noin vuosi
sitten Moskovassa, että jos,,saatai­siin
kansainvälinen aseistariisuihis-sopimus,
niin "neujirostokansan elinr
taso kohoaisi äkkiä puolella"^— ja
että;huolimatta siitä mitä tapahtuu,-
:jos ei isotaa ;:tule,.', neuvostokansan-elintaso
kohoaa: kuitenkirTSO-pro-senttisesti"
seuraavan 7 vuoden ai­kana!
Mutta sitten tulee Globella Jere­miaan
valitusvirttä:
". . . Pohjoisamerikassa . . . mis­sä
vallitsee" runsauden ja vieläpä
ylijäämättaloustila,: aseistariisumi­sella/
voisi olla: päinvastainen i s e u :
raus. Tällä mantereella . . . suuri
osa teollisuuslaitoksista täyttävät
sotatilauksia.Fyysilliseltä kannalta:
katsoen ei olisi valkeutta kääntää
niitä tehtaita siviilituotantoon. Mut:-
ta mitä tehtäisiin; niillä tavaroilla,
mitä ne tuottaisivat markkinoille
mitkä on. jo kyllästetty autoilla, jää­kaapeilla',
näköradioilla ja miltei
kaikella muulla? . . ."
Kas' siinäpä' onkin kapitalismin
pulma — ikivanha ja ikuisesti sitä
'seuraava , r i s t i r i i ta ,,tuotannQaja
jaon ongelmista.
.Kuinka arvotonta on puhua tässä
yhteydessä Neuvostoliiton "puut­teen
taloudesta" j a Pohjois-Ameri-kan
:"yltäkylläisyyden" •• taloudestäi^
se näkyy parhaiten omista kotipie-J
listamme..
Kuinka. moni :"meistä voisi ostaa;,
uuden auton, jos olisi varaa?- Kuinka
moni meistä haluaisi vostaav kodin,
tai paremman kodin, mikä meillä;
nyt on, jos olisi rahaa? Kuinka
moni, meistä,voisi ostaa nykyakaisiäv
kotitaiousvälineitäi huonekaluja ja:
muita.:Välineitä, jos olisirahaa?:
-Kysymys ei siis ole siitä,' että
"markkinamme on jo tulviteUu" —
vaan^^siitä, .että kansan ostovoima'
on liian pieni.
Kun Globe and'Mail sanoo yllä-
•mainitussa toimituskirjoituksessaan;
että :''laajakantoinen aseistariisunta
voisi pysähdyttää kokonaan suuren >
osan- •.:teollisuuskoneistostamme'V
niin; se .myöntää: avoimesti,;: joskin,
ehkä /tahtomattaan,;: että kapitalis-^
min yhtenä lisäkirouksena, nykyi­sessä
myöhäiskaudessaan: on se^ ettäi-sen;:
täytyy:haaskata:: joukkomitassa-;
kansan varoja . tuottamattomaan;
hommaan — sotavarusteluun siinä
mielessä, että voidaan pitää tehtai;-
den pyöriä käynnissä.
Kovin-on-kepulit siiQsitykset^ka-:
pitalismilla: Nykyinen varustehi-j
vimma uhkaa varikolla yksityiskan-salaisia
ja koko valtiota, mutta tä­män
mielettömyyden päättyminen;
voi halvaannuttaa koko taIouselä\
män. Toiäin sanoen, suo siellä, j aj
vetelä täällä ja tämä on suuren
porvarilehden antama, joskin tah-'-
tomattaan; antama' kuvaus.
, ..T-KänsJkour.aiJ^
lii