Vapaus, November 2, 1922

              VAPAUS
Caaadan eaomalaLBen tySväestön äänenkannattaja, ilmes­t
y Sudbiuy£sa, Ont., joka tiifitai, torstai ja laoantai.
H. PUEO,
Vastaava toimittaja.
VAPAUS
(Liberty) ^ ' „ ^
fhe only Olgan of Finnish WorkeM in Canada. Pn^
lyied ta Sudbury, Ont., every Tuesday, Thursday and
fiafairday. .
Advertising ratea 40c per col. Inch. Minimum cnarge
for Binrfe insertioa 75c. Discount on standing advertise»
oent The Vapaus is the best advertising medium among
the Finnish People in Canada.
TILAUSHINNAT: -
Canadaan yltsi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk, 75c. , ^ .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk
S8.00JV kolme kk. $1.75. ;
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ej tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joille on takaqkset.
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
palstatuumalta. Suurista i motuksista sekä ilmotuksista,
joiden teikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 60c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
lerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$300 ikaksikertaa; syntymäilraotukset $1.00 kerta; ha-
Itttaantieto- ja osoteilmotukset 50c. kerta, $1.00 koIme<
kertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana.
'
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
feirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitaj^n per-
Boonallisella nime1'ä.
I. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori jä toimitus on Liberty Building,
Lorae St., Puhelin 1038. ^- Postiosote:
Box 99. , Sudbury, Ont
Reeistered at the Post Office Depakment, Ottawa, as
second class matter. •
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset nitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Yiisivuotias Venäjän Neuvostovalta
Viisi vuotta ihmiskunnan historiassa on kuin hetki­nen
iankaikkisuudessa. Viisi vuotta ihmiskunnan- his­torian
normaalioloissa saa tuskin huomattavaa muu­tosta
aikaan. Mutta viisi vuotta > Ven^ijän vallanku­mousta
on muodostunut suurefksi historialliseksi kään-neko'hdaksi.
Ja me elämme siinä onnellisessa ajassa, jol­loin
meillä on tilaisuus panna mei^kille vanhan yli-teiskuntamuodon
ku/kislumis- ja uuden alkamisvaiheet.
Marraskuun 1 p., 1917, julisti Venäjän proleta­riaatti
tsaarivallan perijän, Kerenskyn hallituksen ku-
; kistetuksi, ja vallan siirron työläisten, talonpoikain
ja sotilaisten neuvostojen käsiin. Tämä merkitsi kai­ken
vallan anastamista porvaristolta ja omistavilta
luokilta ja täydellistä vallan siirtoa köyhälistön kä­siin.
Se merkitsi sitä, että proletariaatti tuli ensi
kerran ihmiskunnan historiassa hallitsemaan diktatuu­rinsa
avulla. Kun Venäjän proletariaatti otti vallan
'käsiinsä ja muodosti työtätekeväin oman hallitu|csen,
Jiuui^ koko kapitalistinen mailma ja sen työläisluutnai-tit,'
että tämä hallitus tulisi kestämään vain muuta-maii
viikon tai korkeintaan jonkun kuiikauden. Et­teivät
nämä köyhälistövallan verivihollisten hartaat
toiveer ole täyttyneet, 'sen todistaa parhaiten se seik­ka,
että me nyt saamme juhlia Venäjän vallankumo­uksen
viidettä vuosijuhlaa. v
Mutta huolimatta siitä, että Venäjän proletariaatti
on kyennyt säilyttämään vallankumouksensa saavutuk­set
viisi pitkää vuotta, jopa näitä saavutuksia huo­mattavasti
täydentänytkin, ei vallankumous ole suin­kaan
ollut ihanaa riemumarssia uutta yhteiskuntaa
kohti. Päinvastoin se on ollut k£\tkeran katkeraa
taistelua vanhan ja uuden yhteiskunpan •— vastaval­lankumouksen
ja vallankumouksen, sekä näiden puol-tajain
— porvariston ja köyhälistön välillä, ,«Väkival-ta
on uuden yhteiskunnan kätilö», ennusti Marx. Niin­pä
Venäjälläkin, työväen yhteiskunnan on täytynyt
syntyä suurella .kivulla ja vaivalla — väkivalloin sen
on täytynyt raivata tietä ja olemassaolon oikeus itsel­leen.
Proletariaatin pytflciessa valtaan, täytyy sen väl{i-valloih
syöstä porvaristo vallasta, jolloin syntyy enem­män
tai vähemmän ankara sisällissota», ennusti edel­leen
uuden ajan sosialismin perustaja Marx, työväen
luokkataistelun ratkaisevista vaiheista. Ja Venäjällä,
missä työväki • ensimäisenä kukisti porvariston val­lasta,
muodostui sisällissota äärimmäii^en katkeraksi.
Venäjällä nousi työväen valtaa kukistamaan, ei aino­astaan
kotimainen porvaristo, vaan koko kapitalistima-ilma
—kaikkine suunnattomine voimineen — vpimi-
\, neen ja sotakoneisjoineen, mitkä olivat vielä täy­dessä
liikekunnossa. Kaikki koko mailman kapitalis­min
suunnattomat sotavoimat iskivät yhfaikaa nuoren
proletaarivallan kurkkuihin, antamatta sille aikaa ta­loutensa
alkeellisempaankaan kuntoon panoon.
Venäjän proletariaatin oli siis taisteltava, ei vain
kotimaisia porvaristoa ja sen vastavallartkumousta vas­taan,
vaan koko mailman vastavallankumouksellisia
vastaan. Vuosina 1918 ja 1919 se oli jokaiselta ta­holta
mailmankapitalismin valkoarmeijain piirittämä ja
saartama, ja kaikkialla sen laajoilla alueilla viritet­tiin
vastavallankumouksellisia salaliittoja ja muodos­teltiin
uusia ja uusia valkoarmeijoita sitä vastaan.
Niin suunnattomat vihollisvoimat olivat Venäjän
proletariaattia vastassa yhteen aikaan, että lujimman-kin
vallankumouksen ystävän täytyi uskoa Venäjän
proletariaatin omaavan yliTuonnolliset voimat, ylen­palttisen
sitkeyden — sanalla sanoen — täytyi luot­taa
ihmeisiin — jos se tulee pelastumaan joka taholta
ympäröivien viholllsläömain veriseltä raatelulta.
. Mutta niin synkältä ja toivottomalta kuin Venä­jän
vallankumouksen kohtalo näjttikin — se nostatti
todellakin yliluonnolliset voimat puolustamaan itse­ään.
Sen puolustajat ^soittivat asialleen sellaista uh­rautuvaisuutta,
sellaista sankaruutta, sellaista, ui^heutla,
mitä ei mailman historia ole milloinkaan ennen näh­nyt
Viisi vuotisen sodan näännyttämä, raatelema jä
veriin hakattu Venäjän proletariaatti puolusti itseään
0 vaillinaisin asein, nälkäisenä ja alastomana, mailman
liittoutuneen kapitalismin uudenaikaisia sotahirmu-koneita,
sen täytcläiscsti syötettyjä ja kaikin puolin
hyvin varustettuja miljoonaisia armeijoita vastaan.
Se pakotti ensin tshekkoslovakit luopumaan taiste­lustaan,
se ajoi Kolshakin verissä päin alas Uxaalin
vuoria, se ajoi Judenitchin Itämereen, se ajoi Deni-kinin
ja sittemmin hänen seuraajansa Wrangeiin Mus­taan
mereen, se pakotti liittolaismaat kulettamaan pois
puolittain punaisen saiastutuksen saaneet armeijansa, se
pakotti suur-imperialistien pikkukängit, Viron, Latvi­an,
Suomen ja Puolan solmimaan rauhan, se on voit­tanut
jokaisen vihollisensa; kunnes se nyt viidennen
vuosijuhlansa aattona saa nähdä'viimeisenkin vihol­lisensa
— Japanin — olevan pakotetun luopumaan
taistelusta ja viemään loputkin joukkonsa pois Sipe­riasta
ja Vladivostokista.
Ei niilloinkaan ennen ole mailman historiassa näh­ty
moisia ihmeitä. Venäjän vallankumous kertoo näin-muodoin
meille ensi kerran niistä ihmeteltävistä voi­mista,
mitä nousevan proletariaatin vallankumous it­seensä
kätkee. Nämä voimat? ovat vastultamattomia, ne
ovat kokonaan voittamattomia. Kukaan ei kykene sitä
kieltämään. ' •
Mutta Venäjän proletariaatti ei ole päässyt vallan-kumuoksensa
tiellä etenemään ainoastaan valtaamalla
itselleen alaa miekka kädessä. Sillä tuskin oli mailman
imperialistien sotilaallinen offensiivi päättynyt, kun
kapitalismin Korkein Neuvosto — Neljä Suurta —
Clemenceau, Lloyd George,; Wilson ja .Orlando^-r
aikoivat kuristaa A^erisissä haavoissaan viruvan nuoren
proletaarijättiläisen Clemenceaun «rautavanteella» —
blokaadilla — nälkään tappamisella.
Tämä uusi vihollisvoima saarto, siihen yhdistet­tynä
vielä} verrattain voimakkaat kotimaisten vasfe-vallankumoubellislen
v^keilyt (joiden etunenässä ja
toimeenpanijoina olivat nykyään kaikkien maitten oi­keistososialistien
«marttyyrit» — sosialivallankumouk-selliset)
ja kaikkein pahin — koko Venäjän suunnat­toman
talouden anikara taloudellinen kaaos, muodosti
kenties vieläkin suuremman vihollisvoiman kuin oli
ollut sota.
Mutta taaskin ihmeellisen enerkiansa, sankarillisten
ponnistelujensa ja väaymattömän väjäämättömän tais-lelönsa
ja horjumattoman päätöksensä kautta — säi­lyttää
kalliilla uhrauksilla ostetun vallankumouksen
saavutukset, suoriutui nuori proletaarinen Jalopeura
näistäkin vaikeuksista, joskin sanoin kuvaamattomilla
kivuilla ja kärsimyksillä, jotka yhäkin polttavat sen
haavoitettua ruumista.'
Mutta ei vielä kaikki. Vallankumouksen kärsimys­ten
miita ei olisi olfut täysi, ellei vielä jättiläismäiset
ja aivan harvinaiset luonnonvoimat olisi antaneet sil­le
uutta iskua. Tuli vuoden 1921 ennen kuulumaton
kato, johtuen aivan harvinaisesta kuivuudesta. Tämä
uusi jättiläisvihollinen iski nyt nelivuotiaan proletaa-ritasavallan
niskaan aivan aavistamatta, antamatta sil­le
vähääkään valmisteluaikaa.^
Taaskin puhkesi koko kur'ja kapitalistimailma eläi.-
meljisiin riemunhuutoihin. Jolleivat he olleet kyenneet
yhteenliittynein voimin ja kaikilla katalilla juonillaan
ja hyökkäyksillään nististämään .hengiltä bolshevikki-tasavaltaa,
niin nyt tuli lopulta sellainen voima, joka
suorittaa sen, mihin he eivät ole kyenneet. Näiii huuti
koko kapitalistinen petolauma, valmistautuen viettä­mään
vihatun pi*olietaarivallan peijaisia ja hyökkää-mää^
i nälän surmaaman maan luonnonrikkauksien saa­listukseen.
Mutta taaskin. Katso ihmettä! Venäjän vallanku­mous
ei ottanut antautuakseen. Eikä neuvostohallitus
kukistunut. '
Tavalla, mitä ^i ole ennen nähty, alttiudella ja
kurssilla, milliä ainoastaan todellista kansaa edustava
hallitus ..voi ja tahtoo ryhtyä kamppailemaan nälkä-vihollista
vastaan, ryhtyi neuvostovalta mobiliseeraa-maan
voimia tuota kauhun vihollista vastaan, jolla oli
liittolaisinaan mitä uhkaavimmat. kulkutaudit.
Ja seurauksena taaskin — uusi voitto. Kokd Venä-jäh
suuri kansan enemmistö, ndcin ainekset, mitkä
olivat ^nnen ol\eet vastaan neuvostohaTlitusta ja tais­telleet
sen kukistamiseksi, liittyivät nyt hallituksen
kanssa yhdessä sankarillisiin ponnistuksiin nälänhä-tävihollisen
kanssa suoriutuakseen mahdollisimman vä­hillä
uhreilla. Eikä ainoastaan neuvostohallitus saanut
Venäjän kansan suurta enemmistöä liikkeelle, mutta
sk sai l^yöskin kaikkien maitten tietoisen proletariaatin,
vieläpä huomattaVan määrän vapauden ja ihmisyyden
ystäviä porvarillisistakin kansanluokista, auttamaan'
Venäjän kansaa sen suuressa hädäss$. Ja vaikkakin
osittainen uusi kato vieläkin kuristaa kauhealla näläl­lä
ja puutteella Venäjän kansaa, on nälänhätä kuiten­kin
jo suureksi osaksi voitettu vihollinen.
Nyt, l^n tuo bolshevikkipeikko ei ottanut edes näl-käänkuolIäkseen,
niin täytyy kapitalistimaitten jatkaa
entisiä peräänlymisiään: Jo aikaisemmin, alettuja kaup­paneuvotteluja
seurasi Genoan jä Haagin konferenssit,
johon neuvostohallitus kutsuttiin jo «tasa-arvoisena»
osaaotla^na. Näiden neuvottelujen suurin aikaansaan­nos
oH venäläis-saksalainen sopimÄs, joka oli tulos
ententemaiden hävittömistä kiristysyrityksistä ja pe­räänantamattomuudesta,
Ja vaikkei Genoan ja Haagin
konferensseista,/Sikäli kuin oli kyse liittolaisten ja Ve­näjän
välisten suhteitten perustamisesta, ollut mitään
suoranaisia tuloksia, merkitsivät ne tunnustusta, ettei
Europa tule toimeen ilman Venäjää.
Ja nyt lopuksi, miltei loppumattomien taistelujen
ja vaikeuksien jälkeen. Venäjän vallankumouksen vii­dennen
vuosijuhlan aattopäivinä, sen peräänantamat-tomimmat
viholliset. Japani, Ranska ja Yhdysvallat
käyvät ystävällisemmiksi lähentelyssään Venäjän neu­vostovaltaa
— tietysti ahneudessaan, kaupan tekotar-koituksissaan.
Mutta sittenkin se on tunnustus, joka
heiltä pusertuu, lukemattomien vannomisien ja Jgiel-telyjen
jälkeen, etteivät halua olla missään tekemisissä
kirotun neuvostovallan kanssa. ^
Päästyään nyt vihollistensa ankarimmista hyökkä­yksistä,
on neuvostomaa samalla sisäisessä elämässään
kulkenut jättiläisai^elia eteenpäin. Sen jaloudessa on
suoritettu jättiläismäistä uudestaanräkentamistyötä.
Paljon, sanoin kuvaamattoman paljon on Venäjän
I
vallankumous vaalinut uhreja, marttyyreja, uhrai&eia
ja vääjäämättömiä ponnistuksia, ja paljon se vaatii
vieläkin ponnistusta, paljon sillä on vielä puutetta,
mutta se on jo horjumattomana jaloillaan. Se seisoo
vankempana mailman köyhälistön vallankumouksen
vartijana kuin milloinkaan ennen. Se on kukistumaton.
— Eläköön Venäjän valiankumous! ^
Punainen armeija — vallankumouk-uksen
vartija
Kukistettuaan porvariston ja tsarismin, oli Venä­jän
työläisten neuvostotasavallan ensimäisenä tärkeim­pänä
tehtävänä luoda punainen armeija, suojelemaan
vallankumouksen saavutuksia ja pannakseen käytän­töön
proletariaatin diktatuurin. Venäjän vanha armei­ja
oli täysin rappeutunut ja hajaantunut vanhan yh­teiskuntamuodon
kukistuessa. Se ei enään kelvannut
aseeksi valtaan nousseen köyhälistön käsiin. Loputkin
rippeet oli hajoitetlava. Oli riisuttava porvaristo ja
porvarilliset ainekset kokonaan aseista, tehtävä ne
puolustuskyvyttömiksi ja asestettava köyhälistö —
luotava vanhan armeijan tilalle punainen armeija. Pu­naisen
armeijan perusteen muodosti asekuntoiset köy-hälistöläiset.
Oli jo syntynyt vallankumoukseen val-ihistuessa
työväen punakaarteja sinne tänne. Mutta
vaikkakin innostuneita ja uhrautuvaisia, n i i l tä
puuttui yhtenäisyyttä, kyvykästä johtoa ja kiinteä-kuria.
Nämä oli organisoitava kiinteiksi armeija-yksi-köik^,'
harjoitettava ne täysin asekelpoisiksi ja totu­tettava
yhtenäiseen kuriin. Mutta puuttui upseereita.
Varthan armeijan upseerit olivat suurimmaksi osaksi
vastavai^lankumouksel lisiä,' Täytyi kouluuttaa punaisia
upseereita työläisistä ja talonpojista, Täissä onnistut­tiinkin.
Ne vanhan armeijan upseerit, jotka olivat ha­lukkaat
palvelemaan neuvostovaltaa, pantiin opetta­maan
työläissotureita komentajiksi ja armeijan joh­tajiksi.
Punaisen armeijan järjestäminen onkin onnistunut
niin Jiyvin, että se on yksi Venäjän vallankumouksen
ihmesaavutuksia. Tässä työssä on suurena järjestäjä-kykynä
toiminut toveri Leon Trotsky, joka vieläkin
on neuvostoljallituksen sota- ja. laivastokomissaarina
ja niin ollen punaisen armeijan ja laivaston ylipääl­likkö,
;
Koko olemassaoloajallaan on Venäjän punainen
armeija luonut mitä maindiikkaampaa historiaa. Sen
saavuttamat voitot, sen uro- ja sankarityöt ovat suu­remmat
kuin minkään muun armeijan historiassa. Pu­nainen
armeija se on olliil, joka on turvannut Venä­jän
vallankumouksen kaikilta vaaroilta,- kaikilta hyök­käyksiltä,
sen ^vulla ainoastaan on myöskin ollut
mahdollista ylläpitää proletariaatin diktatuuria. Se
on lyönyt tshekkoslovakit^ Kolshakin, Judenitschin, De-nikinin,
Wrangelin, Semenoffin ja kaikkien kapitalis­timaitten
valkoarmeijat ja nyt lopuksi viimeisen valko-roistdn,
kenraali Dieteriohin, pakottaen myöskin mah­tavan
militaristivallan, Japanin, poistumaan Siperi­asta.
Paitsi taistelukykyynsä, urheuteensa ja kuriinsa
nähden, on punaipeo armeija henkisestikin kokonaan
täinen kuin Venäjän vanha armeija, Se ei ole ko­koonpantu
lukutaidottomista ja tietämättömistä talon­pojista
Ja raakalaiskasakoista, Sen kerman muodosta­vat
komniunistiset työläiset, talonpojat ja punaiset ka­sakat,
sen kaikki jäsenet osaavat nyt lukea ja kirjoit­taa.
Punaisen armeijaij lukumäärä nousee nyt 850,000.
Punaisen armeijan nykyinen ylipäällikkö on toveri
Kameneff. Punaisen ratsuväen järjestäjänä ja ylipääl-likkpnä
on toiminut toveri Budienny, tuo mainehikas
sankari, joka on tehnyt taitavilla ja uhkarohkeilla
hyökkäyksillään niin monta mainehikasta voittoa pu­naiselle
armeijalle mahdolliseksi.
Samoin kuin Venäjän vaiiia armeija rappeutti jä
oltiin pakotettu hajottamaan, samoin sortui ja hajaan­tui
vanha sotalaivastokin. SekiA.on ollut uudestaan
järjestettävä. Venäjän rannikkojen puolustamiseksi
on ollut välttämätön kfehittää; punainen laivasto. Äs­kettäin
vietettiin sen suuret juhlallisuudet, kuten olem­me
lehdessämme kertoneet, missä toveri Trotsky pai­nosti
Venäjän* punaisen laiyliston edelleen kehittämi­sen
ja kunnossapitämisen olevan kommunistisen nuori­son
asian. Kun punainen laivasto pääsee edelleen ke­hittymään,
eivät enää uskalla kapitalistien sotaJiirviöt
tehdä hyökkäyksiään Odessaan, Kronstadtiin, Pietariin
eikä Vladivostokiin.
Venäjän punaisen armeijan voitoista ja sankari­töistä,
jotka ovat sellaisia, mistä ^ i mailman historia
ennen tiedä kertoa, pitäisi kiitjottaa, ja kirjöitettanee-kin
suuren suuri historia. Se yhdessä punaisen laivas­ton
kanssa on Venäjän proletariaatin neuvostovallan
vartija, tuki ja turva. — Eläköön punainen armeija
ja laivasto! ,
Venäjän kommunistipuolue
Venäjän kommunisti- (bolshevikki-) puolue on
kieltämättä tunnustettava Venäjän yallaiÄumouksen
sydämeiksi, sen elämän antajaksi. Samoin kuin ihmis­ruumiin
toiminta lakkaisi, jos sen sydän halvaantuisi,
samoin ei Venäjän vallankumous olisi voinut säilyä
.eikä elää ilman Venäjän kommunistipuoluetta. Kom­munistipuolue
on elin, joka on elävöittänyt Venä­jän
köyhälistön ja samalla ollen Venäjän vallankumo­uksen
aivosto ja toimeenpaneva voima. Ilman sen
teoreettista tietoisuutta, itman sen suurta kaukonäköi­syyttä,
ilman sen taitavaa ja harkittua stragediaa —
ilman näitä, ja ilman sen jäsenistön ihmeteltävääjvalp-pautla,
mitä suurinta sanflcarillisuutia, päättäväisyyttä
ja jäilckymätöntä urhoollisuutta, rohkeutta, jääväämä-töntä
peräänantamattomuutta, järjesty^ykyä, tinkimä­töntä
uskollisuutta vallankumouksen asialle, ja sen
kaikkien näiden seikkain ja avujensa kautta omaamaa
oikeutettua vallankumouksen johtoa olisi' kapitalisti­mailma
moni kertaan nutistanut- vallankumouksen ja
hukuttanut sen verivirtoihin.
Kommunistipuolueen jäsenten rajaton uhrautuvai­suus
sekä sankarillinen rohkeus punaisessa armeijassa,
sen, väsymättömät uurastuksel työrintamilla,^sen joh­tava
ja kaikkinakevä järki ja sielu kaislalla on yk­sin
kyennyt luomaan Venäjän proletariaatille jatku­vasti
uutta intoa, rohkeutta ja voimaa vaikeimmissakin
tilanteissa.
" Venäjän kommunistipuolue ön Venäjän vallanku­mouksen
jofitava ja elämän antava orgaani. Sen rivei­hin
kuuluu mailman köyhälistön ja Kommunistisen In-ternationalen
huomatuimmat johtajat, kuten Lenin,
Trotsky, Sinovjev, Bukarin, Radek y . m . K u n n ia
tälle mahtavatle puolueelle!
Kommunistinen Internationale.
• * •
Kommunistinen Internationale svTityi Venäjän pro­letariaatin
suuren vallankumouksen suoranaisena tu­loksena.
Sen ohjelma ja- taktiikka perustuu suureksi
osaksi Venäjän vallankumouksen monivaiheisissa an­karissa
kriiseissä ja ennen läpikäymättÖmissä lukui­sissa
kokemuksissa ja koettelemuksissa saatujen. l^oke-musten
perusteelle. "
Kommunistinen Internationale syntyi ottamaan
mailman työläiset pettäneen^ Toisen Intemationalen
paikan, mailman proletariaatin luokkataistelun joh­tavana
mailmanjärjestönä. Sillä on haara-osastoja —
kommunistisia puolueita — jo kaikissa maissa. Se
edustaa tulevaa mailmanvaltäa — kaikkien maitten
vallaannousevaa proletariaattia.
Kommunistisen Intemationalen neljäs mailman-kongressi
aletaan Venäjän vallankumouksen viidentenä
vuosijuhlapäivänä, marrask. 7 p, Moskovassa, Kremlin
loistavassa linnassa. ' i
Sinne kokoontuvat kaikkien maitten työläisten ete-vimmät
teoreetikot ja vallankumoukselliset sotastrade-tiikot.
Siellä tarkistetaan edelliset, jo käydyt taiste­lut,
siellä luodaan uusia suunnitelmia köyhälistön puo­lustus-
ja hyökkäystaisteluja varten A kaikissa maissa.
Kommunistiuen Internationale kertaa uudestaan,
entistä voimakkaammin Karl Marxin - kuolemattomat
sanat: Kaikkien maitten työläiset, liittykää yhteen!
Teillä ei ole menetettävissä muuta,kuin kahleenne ja
koko mailma voitettavissa!»
Eläköön Kommunistinen Internationale!,
\ ' . . _
Punainen Vladivostok
Venäjän punainen armeija on murskannut viimei­senkin
kotimaisten ja ulkomaisten^vastavallankumouk­sellisten
tukikohdan Venäjällä, Se on viime päivinä
miehittänyt Vladivostokin — tuon valkoroistojen suu­rimman
ja viimeisen' pesäpaikan, josta on niin monta
katalaa ja raakamaista hyökkäystä töhty työläis-Venä-jää
vastaan, Siperian kansakin, joka «n niin kauan
saanut kärsiä valkopetojen raakuuksista ja hävityksistä,
joka on vuosikausia ollut näiden hävityskenttänä, nyt
lopultakin on vapaa ja saa ryhtyä rauhalliseen luo­mistyöhön,
pitkän pitkien, urhoollisten taistelusarjain
päätyttyä sille voitolla,
^orkealla ja juhlallisesti hulmuavat Vladivosto­kin
kaukaisessa kaupungissa nyt punaliput, merkiten
uuden päivän koittoa .— .proletariaatin lopullisen voi­ton,
onnekkuuden ja vapauden päivän koittoa, -
Ensi kerran viiteen vuoteen, yhtyy punainen Vla­divostok
nyt koko suuren neuvostovaltakunnan kanssa
juhlimaan suuren, vapauttavan proletaarisen Vallanku­mouksen
viidettä vuosijuhlaa. Voi sitä riemun ja on­nekkuuden
suuruutta, mitä vielä haavoissaan viruva,
mutta kuitenkin nyt vapaa, Kaukaisen Idän proleta-'
riaatti tunteekaan!
— Canadan Workers puolueen jäsenistöllä on nyt
ensimäisen kerran edustajansa Venäjän vallankumo­uksen
viidennessä vuosijuhlassa, toverit MacDonald ja
Spector ottaen osaa näihin juhlallisuuksiin^ ollessaan
veljesedustäjina Ko^lmannen Intemationalen neljännessä
kongressissa. Työläistoveri, ellet ennestään ole puolu­eemme
jäsen, liity sihen heti. Ja sinä joka'olet, kehoita
kanssatyöläisiäsi liittymään.
— «Neuvostotasavallan kansainväälliinneen/ asema on
nyt vahvempi kuin milloinkaan ennen, Ensimäinen
Työväen Tasavalta on saavuttanut itsenäisen mailman-vallan
aseman. Saksan tasavalta on julistanut iheille,
että Versaillesin sopimuksen orjuuttqmaija se ;on luhis­tumisensa
partaalla, ja pyytänyt meidän tekemään tä­män
tiettäväksi Venäjän kansallie.» — Sinovjev.
— «Proletariaatin diktatuuri on alttiinta ja säälii
mättömintä uuden luokan sotaan mahtavaa vihpllsita
vastaan — porvaristoa vastaan — jonka vastarinnan
on kymmenkertaistuttanut sen kukistaminen vaikkapa
yhdessäkin maassa, ja jonka mahtavuuden muodostaa
ei aiAoagtaan kansainvälisen pääoman, voima, porva­riston
kansainvälisen yhteyden voima ja lujuus, vaan
myöskin tottumuksen voima.» — Lenin.
— «Venäjän vallankumous, mailman työväenluo­kan
liikkeen esikoinen, on ollih vuorostaan Punaisen
Työväen Dniojtten Intemationalen isä, kuin myöskin
sen suojelija ja edelleen kehittäjä. Tästä seikasta jo­kainen
vallankumoukseuksellinen työläinen on" ylpeä».
— Earl Brovvder.
, — «Puolen vuosisataa on Marxin oppeja luettu
ja hyväksytty. Mutta,vasta Venäjän proletariaatin val­lankumouksen
jälkeen Marxin periaatteet ovat^ astu'
neet määrääviksi voimiksi opastajaan ja johtaen pro­letariaatin
taktiikkaa». — Amerikan Workers puolu­een
sihteeri, Ruthenber,
— «Ennen Venäjän vallankumousta lellaiset pe­rin
tärkeät kysymykset, kuten erikoisesti uuden yhteis­kunnan
järjestäminen, olivat kokonaan-arviointia. Mut­ta
tämä suuri tapahtuma siirsi sen filosofiasta määrä­tyksi
tietoisuudeksi.» — Wm. Z. Foster.
Venajan naispuolisista -ai...
inoubellisista on A l e k ^ ^ ^ f ^
hailevna KoUontajrUa ,^ t-}
huomattavimmista asemiir-"'^
Venäjän parh ^
jaan, monipuoliseen .y-Q'
yhtyy hänessä vertaansa
vat lahjat, suuri hienotun-e-r. ' harvinainen viehkeys. " '
Hän polveutuu "vanhast»
sesta tilanhaltijasuvu<:ta " i~
tyttönimensä oli Domontovit^h^^i
nen äitmsä oli suomalaisia, Uu
kaupungin p i t ä j ä s t ä , ja talo.po'
sia. Pietarissa syntvnee^H
Aleksandra/ Kollontay lap^y,.'"'
Muolassa. Tämä seikka ker.tiel; •.
vittää hänen erikoisen k'';nt'-m
sensä Suomeen ja sen tvSäeu!
keeseen, mistä useat hänen rrais
kirjatuotteensakin puhuvat n
se lienee pannut alulle Suome
ensimäisen lakkorahastokeräyk^
— Suom. huomautus.)
_ Tsaristisella V e n ä j ä l l ä , m-^i j
litus piti ylioppilaita vaaraliisitt
na vihollisinaan ja teki kaikkc
mahdollisimman suuressa määrä
estääkseen nuorisoa pääsemästä
opistoon, olivat tyttökoulut k
kiinalaisella' muurilla eroitetut f
kakouluista. Tyttökimnaasioissa
opetusohjelma kokonaan toinen k
klassillisissa, jotka "olivat ain
cautuaaksitekevät», sts. johtivat
pilaaansa yliopistoon. Kolio.itay
moin kuin joukko muita venäläi
tyttöjä opiskeli yksityistietä ne
neet (kuten esim. klassilljset kiel
joita opetettiin vain klassillisi
kimnaasioissa ja suoritti sen j
keen maturiteettitutkinnon. Mu
sellainenkaan ei oikeuttanut nai
Venäjällä opiskelemaan yliopist
sa, minne pääsivät vain miehet. «
vuoksi (,piikeli Kollontay matet
tilkkaa ja kansallistalouttä Zui
hin yliopistossa.
Vallankumouksellisen toimintar
— tietysti salaisen ja «laittoma
— aloitti hän vuosina 189S—18!
jolloin hän oli yhteistoiminnassa i
näläisten ja myöhemmin myös s)
malaisten sosialidemokraattien k;
sa: Aina vuoteen 1908 harjoitti h
toimintaansa Venäjällä, osin lai
sesti marxilaisena kirjailijattarei
osin laittomasti. Joulukuussa 19
oli häri pakotettu pakenemaan ull
maille, syytettynä vallankumoi
sellisesta yllytyksestä Suomessa
kumouksellisesta toiminnasta ku
matyölälsten keskuudessa.
Kuten niin monet muut rehe
set venäläiset sosialidemokraa
luopui KoUontaykin maailmansod
puhjetessa s o s i a 1 i patrioottisii
menshevikeistä, joihin hän lukeu'
1908—1914. Heti sodan puhjetti
oleskellessaan Berliinissä, aseti
hän internationalismin maaperä
tietämättä edes, tokko hänellä ^
näläisten toverien piireissä oli t
tään hengenheimolaisia. Loistavii
esitelmissään, joita hän vuod
1917 kesällä ja syksyllä piti Hi
Ringissä tuhansille / matruusi-, so
häs- ja työläiskuulijoilleen, kuvi
hän elävästi kokemaansa jännitt
vää hetkeä Berlinissä, jolloin sos
lidemokraattien oli ratkaistava n
ten valtiopäivillä äänestävät — s
tamäärärahan myöntämisen puol(
ta taikka vastaan.
Vuonna 1915 liittyi Aleksand
Kollontay kokonaan kommuRist
hin. Sinä vuonna matkusti hän yi
pärk Amerikaa ja harjoitti prof
gandaa sotaa vastaan ja Zimmf
waldin puolesta. Tsarismin kuk
tumisen jälkeen palasi hän vuod
1917 maaliskuussa VenÄfiHe 9
oleskelun jälkeen poliittisena pak
laisena ulkomailla. Täällä otti h;
suurella tarmolla osaa vallankum
ukselliäeen toimintaan. Hän. vai
tiin jäseneksi , Pietarin toimeenp
nevaan komiteaan; samalla oli h!
mitä innokkain tämän laitoksen bc
sheviikkiryhmän jäsen.
«Demokraattinen» ja «soiialis'
nenj» Kerenski vangitutti rouva K(
lontayn, kun hän kesällä 1917
hyeltä Ruotsiin tekemältä matkal
palatessaan pääsi Suomen rajan y
Yhdessä Trotskin, Kameii.ievin, L
natsharskin ja monien muiden bc
shevikkijohtajien kanssa sa: han
viikkoa istua vangittuna; :va?aalli
Venäjällä,
Rouva Kollontay oli V^^^ ^"J";
kuun vallankumouksen kaikiie
aktiivimmjsista osanottajista, ja a
tui yhteiskunnallisen huollon
missaarina ensimäisen .vleivenaa
sen neuvostokongressin vantsemad
kansakomissarioiden neuvostoo,
Tässä toimessaan laski han V^^^
tuksen äitiyssuojelukselle Venaja 1.
Sitä paitsi lukeutuu Kollontay
hin. jotka ovat ajaneet lap: o
ja valtion- eron. Hän ^^f^^-^l,""
ikään tehokasta työtä naistyo^J^
ja talonpoikaisnaisten p a a f ^ ' " ' ; „,
jana ja oli näitä asioita . « o U a v.
kommunistipuolueen osaston ot^^
ja, Koko tämä iiike
hänen välittömässä
nykyään J'
— «Kansainvälineir kapitalismi kulkee perikatoaan
kohti! Tulevaisuus kuuluu meille». — Sinovjev.
hlttyi
saan, hän on tämän
varsin kommunistisen lu*-"-^"
vain rouva Kol.ontayn ^
symättömän poliittisen ja