Vapaus, April 13, 1957

              2 lauantaina, ^ 13 p. - r - Saturday, April 13, 1957
VAPAUS
O z g i u i o f Fbmlsb Canadians. Ea-faUttbed
HOV. S. 1917. Aotborized
as seooxul elass maU by the Post
OfQce Department, Ottawa. Pub-mtttd
ytbrice meöOy: Taesdays,
,Ttunsda]7S and Saturdajm by Vapaus
.JRqftHahlng Company LtiL, a t 100-107
B m 8 t W., Sudbuiy, O n t , Canada
Telephones: Sus. Office 0 8 . 4-4284:
Edltorial Office OB. 4-4285. lifanager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbmy, Ontario.
4idverti5ing rates upon application.
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT;
Kanadassa: 1 vlc 7J)0 6 kk. 3.75
3 kk. 225
nidysvalloissa: 1 vk. SX» 6 kk. 4.30
{uomessa: 1 vJc 8.50 6 kk. 4.75
^'^'^ ^1917 JiiMavux)si •— 40. vuosikerta
* * *
1957 .
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
litan sjuuri vaatimus, pres. CK(ei|Iföiyer
\<.v,i -Yhdysvaltain hallituksen "virallinen vastaus" noottiin,
; j.9^[|ca ulkoministeriönune maaliskuussa lähetti Kairossa suur*
«"Hfaettiläänä toimineen E. H. Normanin mustamaalauksen joh-
«ittosta, ja presidentti Eisenhovverin keskiviikkoinen "selostus"
'iästä asiasta sanomalehtimiesten tiedoitustilaisuudessa jättä-
'iV^t'äarettömän paljon toivomisen varaa. Tosiasiaa
jiiq^tkin häpäisevät canadalaisten jo loukattua kansallistun­netta.
•»f'^raottakaamme ensiksi Yhdysvaltain valtiodepartmentin
r?TOSteus ulkoministerimme, mr. Pearsonin lähettämään pro-
';ie5linoottiin. Asiasta nyt julkaistut tiedot ja lausunnot osoit-
LtaviBit;etta Yhdysvaltain valtiodepartmehtti ei suvainnut suu-
'nm^essaan edes vastata tähän noottiin ennenkuin vasta mr.
''Ntemanin kuoleman jälkeen! Ja nyt kun tämä "vastaus"
sellaisina tyhmyreinä, että
tiS^me saa miika syöttää jTiitä tahansa pajukö
Ulkoministeri; Pearsonille lähettämässään «kirjeessä Yh-
~aysvalt8in vt. valtiosihteeri Christian A. Herter saijoo, että
'''^li^gvaltiun haUitu!^ >mitään sananvaltaa sii-
'.i^.XtdtJ^ koi^gressin valiokunnat tekevät. Tämä ei pidä tek-
/fdlfisestikääh paikkaan^^^ Totta tietenkin on,
<:eitä Vhc^jrsvaltaln perustuslain mukaan kongressin valiokun-
^fiiSa on vdHuudet toimia niin, ettei hallitus saa sekaantua nii-
•jtett asioihin. M katsoen kongressin valio-
^j^aionat toimivat yleispiirtein hallituksen ohjelman mukaises-i^
leisesti tiedetään, että Yhdysvaltain presidentillä on
^^txri vaikutusvalta näihin valiokunta
r<ifi>iCajahtivaliokunta ei rohkene sekaantua mihinkään sellai-
'iN^n alaani minkä suhteen Yhdysvaltain^ih^^
l?eirha|n esimerkki tästä on Washingtonista juuri tullut uutis*
jtletqnii^ kerrottiin; että senaatin se noitajahtivaliokunta,
. joka mustamaalauksellaan murhasi suurlähettiläs Isformanin,
laati 'hornan lausuntonsa" vastaukseksi Canadan protesteihin
f- mutta "päätti" kuitenkin viime hetkellä, että tätä "lausun-lÄraEei
jUi^^ hallituksen
i^ijromqstfip.inuitaisesti! ,
$|töp9itsi on muistot
cgryttänytj, että Yhdysvaltain hallitus on antanut noitajahti-
^komteainsa^^ mitä ^ se on saanut^
/^MPrltali'Öt?ä myönnetty, että RCNIP "on antanut
Oscar ' .Aaltoaen, Sointula. 6X7..
täyttää sunnuntaina, huhtUcuun 14
pnä 70 vuotta. -
Waie Afioia, Sointula, B C , täytU
maaliskuun 12 päivänä 80 vuotta
(PaOioittelenune, että icirjeenvaihta-
Jan aikanaan lähettämä tojetleto on
mennyt: matScalla hukkaan, minkä
vuoksi (l^nä. tiedonanto' myöhästyi
näin paljon ... .Toim.>.
Yhdymme-:sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
K E N E N S A A R I?
Lontoon Daily Mirror-lchden k i r
jjeenvaibtaja Ilalph Champion iä
hetti maaliskuun 20 päivänä Bermu­dasta
lehdelleen seuraavan uutistic-d
o n : . , , •
, " O n vaikeata uskoa, että Bermu
da on brittiläinen siirtomaa —
vaikka se onkin ollut j u u r i sitä 270
vuotta. '
Yhdysvaltalaisia virtaa Bermu­daan
tarvitsemalta vaivautua "passi­tarkastukseen.
Kun minä saavuin
e i l en sanomalehtimiesten lentoko­neella
Wiishingtoni8ta, ainoastaan
brittiläiset kirjeenvaihtajat määrät­t
i in sivuun asiakirjain, tarkastusta
varten. Yhdysvalloista saapuneille
ei tehty kysymyksiä. Eräs siirto-l
a l s v i r k a i l j ja seloati että Yhdysval­lat
o l i pyytänyt heitä tutkimaan eri-kolsestikin
brittiläisiä vieraita . . .
K u n mr. Macmillan j a ulkominis­teri
Selwyn Lloyd sä.apuvat lento­teitse
' huomenna, he laskeutuvat
yhdysvaltalaiselle lentokentälle. Tä­nä
on lentovoimlen Dlndleyn kent­ät
jokaön vtiokraitu Yhdysvalloille
99 vuodeksi 1941 alkaen." '
CBC tarvitsee valtion kontrollia
Yhdysvaltalainen ^'hyol^aalto^ hukuttaa jja
hf^vittäa ^^c^oiadaibJ^^
Ottawa. — Valtion kontrolli tele­visioon
Ja radiopn on välttämätöntä
Canädalle jos aiomme säilyttää "ca-nadalaisuuden
tunnon" j a t o r j u a se
amerikkalaisuuden "hyökyaalto", jo­ka
tulvii rajamme y l i.
Tässä sen raportin ydin,vJ9nka
FowIerjn radio- j a televisiolajallus-ta
tutkiva kuninkaallinen komissio
esitti parlamentille maaliskuun 28
päivänä. • . - '
Raportissa varoitetaan; että: yksi­tyisesti
omistettu radio' joutui«ifpa­kostakin
muoNdo^stumaan yhdysvalta­laisten
raäioverkostojen tarjoaman
ohjelman'laajaltajaksi.' Samoin ra­portissa
arvostellaan terävästi yksi­tyisesti
omistettuja radioasemia sii­tä,
että ne ylenkatsovat canadalaisia
kykyjä j a esittävät "ällistyttävän
toisarvoista" ohjelmaa. Niiden ta
holta voitaisiin hyvin parantaa oh­jelmiansa,
sillä . taloudellisesti ^ ne
ovat pärjänneet erittäin' hyvin, t
Yksityisten radioasemien omista­j
i en yhdistys, Canadian Association
of Radio and Television Broadcas-ters
(CARTB) myös joutui komis­sion
huomion kohteeksi. CARTBrn
taholta on jo vuosia pidetty yllä
propagandaa sen puolesta, että: ro-muutettaisiin
C B C (Canadan yleis­radio)
kokonaan tai ainakin pakoi-tettaisiin
se toisarvoiseen asemaan
antaen täydet valtuudet ''vapaalle
yritteUäisyydelle".
V A P A A T A , M U T T A E I S I L T I
Y R I T T E L I J A I S T A
Komissio havaitsi, että CARTB
o l i syyllistynyt "yksipuolisten tai
harhaan johtavien tietojen" levittä­miseen.
Jos mainittu yhdistys jat
kaa "luottamistaan värikkääseen
Ue. Nyt? on ilmeistä, että tämä Yhdysvaltain haHituksen vä- i
|littömässa;kontrollissa oleva poliittinen poliisi on antartut näi- k
* tä'tietoja kongressin noitajahtivaliokunnalle. Kun Yhdys-J
* valtain valtiosihteerin apulainen yrittää tässä tilanteessa ve-täytyä
Yhdysvaltain perustuslain suojaan siitä, ettähallituk- ;
sella ei muka ole mitään oikeutta sekaantua kongressin noita-tjahtäv^
aliokunnan asioihin, niin se ei pidä tässä asiassa paik- -
kaansa. teknillisestikään, sillä kuten näkyy, Yhdysvaltain i
Ihallitus*vöiki6ltääPBI:n antamasta saamiaan "tietoja" noita- ,"
ijöhtaajille^ jos hallitus niin haluaa! Vt. valtiosihteeri Het-
* terin "selostus" on tältä kohtaa selvä yritys canadalaisten hä-ilä|
3emiseksi leimaamalla meidät summamutikassa "tyhmy-^
-"Yhdysvaltain valtiosihteerin virastolla ei tunnu tässä ti­lanteessa
olpvan hävyn häntääkään. Vedottuaan asiattomas-
» ti ja tuloksettomasti "perustuslaillisiin'^ seikkoihin, vt. valtio-
1 sihteeri Herter sanoi kirjeessään edelleen:
* "Minun hallitukseni rehti toivomus on jatkaa ja ylläpitää
J ystävällisiä suhteita Canadan kanssa ja (USA:n hallitus) pa-
* hoittelee kaikkea 'kehitystä, tulkoon se mistä lähteistä: tahan-f
sa^ joko amerikkalaisista tai canadalaisista lähteistä,"^ mikä
{saattaa vaikutta kielteisesti näihin suhteisiin," ,
J Milä tarkoit viralli-
* sessa lausunnossaan kun se puhuu "joko amerikkalaisista tai.
* canadalaisista lähteistä"? Haluaako se rinnastaa suurlähetti-
*l$s Normanin itsemurhan Yhdysvaltain noitajahtivaMokun-
Jnan mustamaalaukseen ja sanoa meille "pitkätukkaisille", et-
2 tä Yhdysvaltain hallitus valittaa suhteiden pahenemiseen vai-
* kutiavista tekijöistä, tulkoot ne sitten "joko amerikkalaisista
«tai canadalaisista lähteistä"? Meistä tuntuu, että mr. Herter-
4 in "vastauksessa" on tämä anteeksiantamaton sävy.
ENDICOTT PUOLUSTAA
ARABIEN OIKEUKSIA
|; Asia on sitäkin vakavampi kun pidetään mielessä prcsi-l^
dentti Eisenhowerin lausunto, jonika hän antoi suurlähettiläs
* Normanin kuolemasta Washingtonissa pidetyssä sanomalehti-
•> mieskonferenssissa.
Olisi luullut, että presidentti Eisenhower olisi vähemmäs-
* säkin määrässä esittänyt valittelunsa siitä, että suurlähettiläs
* Norman ajettiin panettelun ja mustamaalauksen avulla itse-
I murhaan -—kuten Toronton Globe and Mail torstaisessa toi-
^mitu^rjoituksessaan sanoi. Mutta näin ei tapahtunut. Sen
^sijaan presidentti Eisenhower "puolusteli" niitä noitajahtaa-mr.
Normanin, vaikka
I hän ei avoimesti näitä noitajahtaajia kiittänytkään,
i - Sanomalehtitietojen perusteella presidentti Eisenhower fselitti, ettei häziellä "ole mitään tietoa siitä, että kukaan kon-
^.grossin jäsen olisi tahallaan tehnyt mitään sellaista, joka olisi
|. vahingoittanut maittemme välisiä suhteita yrittämällä leima­l
t a nu*. Normanin kornmunistiksi. Ja hän lisäsi: 'kuten taval-
|jista, minä en moiti ketään'." ,
2' ; Täten presidentti Eisenhower antoi asiallisesti,"moiteet-
I tomuustodistuksen" niille noitajahtaajille, jotka ajoivat mr.
I^^^N^ Ja kuten hänen val-vStio^
epartmenttinsakin, presidentti Eisenhower vetosi "perus-
:|t'uslakii lisäksi jonnin joutavia siitä, ettei kukaan
£ 'ingressin jäsen ole tahallaan" sekaantunut Canadan sisäi-tsiin
asioihin! "Vahingossa" ja "tarkoittamattako" USA:n
'frhallitus ja sen noitajahtivaliokunnat sekaantuvat Canadan si-
«säisiin asioihin — T - ja mustamaalaavat canadalaisia mielin
I maarin? *
I - On Iqrllin ikävää nähdä, että Yhdysvalloissa harjoitetaan
';|finoitayainoa omia kansalaisia vastaan, mutta silloin sivuute-
;il,\taan'kail^ säädyllisyyden rajat kun tämä noitajahti ja mus-
>^ fisäiaalaus kohdistetaan amerikkalaisten lisäksi vielä canada-
Toronto. — " J o s aijomme aikaan­saada
rauhan Keski-Idässä meidän
on kunnioitettava arabikansojen su
vereenista oikeutta päättää omasta
kohtaloltaan eikä uhata niitä pakol-la,
-joko peitetyllä tai avpnaiävUa
joka kerta kun n i i d en taholta t ch
dään jotain sellaista, josta em.ao p i -
dä"i sanoi,Capadan RauhanKqngies-sin
puheenjohtaja ti;l James G, EUT
dscott täällä, pidetyssä yleisessä ko­kouksessa.
'
"Tänään", sanoi hän, " on olemas­sa
vaara' räuhah rikkomisesta iiillä
alueella, johtuen -joukkomittaisesta
uhkaus- j a peloittelukampanjasta
arabikansoja vastaan.
"Myös Israelilla on oikeus kan­salliseen*
olemassaoloonsa j a oikeus
päättää kohtalostaan, mutta rauhaa
uhkaava vaara ci^johdu siitä, että
ulkolaiset vallat uhkaisivat Israelia.
Ulkolaiset vallat: uhkaavat arabi­kansoja
ja j o s on olemassa vaara Is
raelille, n i i n se johtuu siitä, että. Is­rael
on tehnyt Itsestään osan siitä
kampanjasta."
' Tri S, G. Endlcott, Canadan
Raubankongressin puheenjohtaja
T r i Endicott leimasi "hälyyttäväk-s
i " sanomalehtien huomiot, joita
hän oli kohdannut Canadan laajui­sella
matkallaan, jotka 4;caikkl'iiuo.-
miot olivat vahingollisia arabikan­soille
tai j o i l l e k in niiden johtäjiUc.
Kokous oli Canadan Rauhankongi
ressin alullepanema j a niiden toron-tolaistenperheenemäntien,
-työläis­ten
ja 1 iikemiedten järjestämä, jötkä
jakoivat kokouksessa' kysclykaäva-kettä
pyytäen yleisöä osallistumaan
samansuuntaisen • l i i k k e en edelleen
kehittämiseen. . - ".«J^U
T r i Endicott vältti että jos Yhdis^
tyneitten Kansakuntien- poliisivoi­mat
tulevat •• esittämään edelleenkin
osaansa arabikansojen - ^ j a Israelin
välisen riidan selvittämiseksi, ne
t u l i s i sijoittaa molemmin puolin Is­raelin
rajaa eikä ainoastaan arabia­laisten
alueelle. Siten arabivallut
j a Israel voisivat molemmin tuntea
rajansa turvatummaksi. ^
Hän sanoi, että kansainvälisen
l a in mukaan näyttää siltä, kuin Aga-ban
lahti olisi Egyptin j a Saudi
Arabia aluevesiä. " K u i t e n k i n " sa­noi
hän, "voi olla niin, että asiaan
on liittynyt jotkin muut tekijät. Jos
n i in on käynyt, niin ongelma voi­taisiin
ratkaista ainoastaan neuvot­telun,
sovinnon tai l a i l l i s en päätök­sen
kautta. Kaikki yritykset, Israe­l
i n tai kenenkään muun taholta,'
'raivata ampumalla tie Aqaban lah­delle'
olisivat täydellisesti väärin
t e h t y . j a vaarana rauhalle."
k i e l ^ y t t o ö p käärittyyn mutkitte^
levaan propagandaan niin sen
väitökset tulisi itodistaa vääriksi;
J a j o s sen l a h o l t a ' e i pluranneta^^^^^^
jelnua, •laajalluslautakunnan tuLsi
ryhtyä toimenpiteisiin, kuten komis­sio
on ehdottanut.
Baportissia sanottiin: "MTe olem­me
olleet'pakoitettaja siihen Joh­topäätökseen;
että vapaa yritteli­äisyys
ei ole saavuttanut sita mitä
se fcytcenisi alkuperäisten- ohjel­mien^
kustantamisessa j a canada­laisten
lahlojeii kehittämisessä, ei
siksl/että piisi; pnntttinat vapaat-täi,
vaan sifcsf, että on puutfanut
yritteliäisyyttä.^
Raportissa esitettiin multakin
mielenkiintoisia huomioita koskien
valtion avun tarpeellisuutta .radio>
le, jotta 'voisimme säilyttää cana-dalainen
identtisyytemme.
Varoittaessaan yhdysvaltalaisesta
"hyökyaallosta" raportissa ei arvos­teltu
yhdysvaltalaisten ohjelmien
laatua.
"Tosiasiassa", siinä sanotaan,
"vaara caiiadalaiselle identtisyy­delle
uhkaa paremminkin yhdys­valtalaisten
hyvien ohjelmien kuin
huonojen j a kömpelöiden tuottei­den
taholta.":
Vaikka Fofivlerin komiss|o,,täten
tunnustaakin, että ' canadaiaisilla
t u l i s i o l l a oma identtisyytensä, n i in
se e i siitä huolimatta nähnyt olos^
pääsytietä muuten kuin salliitialla
yhdysvaltalaisten ohjelmien laajal-tamisen
canadalaisten asemien vä-
Utykisellä. Ta|en, komission mie­lestä
tulisi radio-: j a televlslokus-tannukset
halvemmiksi canadalai-sUIe.
Tätä taustaa ; vastaan ilcomissio
ehdotti, että r perustettaisiin - /15
henkUöä käsittävä hallinnoUinen
lantalnmta valvomaan kaikesta laa-jalluksesta
^ Canadassa j a 'huolehti­maan
itse CBC:'sta täten vapaut­taen
CBCrn sutä tehtävästä; ..
Raportissa - myös selostetaan 'seik­kaperäisesti
kuinka paljon palvelun
laajentaminen j a välineiden paran­taminen
tulisi maksamaap seuraa­van
kuuden vuoden kuluessa. Las­kuksi
arvioitiin $470 miljoonaa;
Komissio oli toista mieltä aikai­semman
Masseynkomlssioh kanssa,
joka katsoi, että C B C : n tulisi kyetä
toimimaan ilman ilmoitustuloja:
Tämä laaja raportti on nyt liitto­hallituksen
käsissä eikä sen suhteen
odoteta mitään toimenpiteitä ennen
tänä kesänä pidettäviä vaaleja.
VähMipi varaiset maksavat suurinuniii
osiuiiten canadalaisten tutoveroista f.»
WiixviÄ. — Canadan liittohallituk­sen
valtionvarain ministerin apulai­sen
t r i A . K . Eatonin selostuksen
mukaan noin 52 prosenttia kaikista
liittovaltion perimistä henkUökoh-täisistä
tuloveroista perittiin henki­löiltä,
jotka ansaitsivat alle 5,000
dollaria vuodessa.
Puhuessaan senaatin pankki- ja
kauppa valiokunnassa t r i Eaton edel­leen
korosti, että miltei 90 prosent­t
ia kaikista' henkilökohtaisista tulo-,
veroista maksettiin alle 10,000 vuo­dessa'ansaitsevien
Ihmisten toimes­ta^
95 prbsehttiä alle 20,000 dollarin
jä 98 prosenttia alle 50,000 d o l l a r in
vuosituldja jiauttivien'«tahoIta.
No:n 72'/4 prosenttia tuloveitttt
maksavista ihmisistä a n s a i t s i^
5,000 doUaria vuOdessa j a maksd^
prosenttia k a i u s t a henkilökohtä^
ta tuloveroista: Vv.-1957—58,
hän, tullaan perimään l,570,ooflyD(io
doUaria henkilökohtaista tulove^
j a yhtiötuloveroa vain 1.200.0ÖOjO(io
d o l l a r i a . ' . ••^^.•in
Mainitussa vatiokunnassa byvält
s y t t i in myös yaltionvaraindinisQg
H a r r i s i n maaliskuun 14 p ä i^
esittämässä budjetissa tehty eU^
tus, e t ^ perintöveroja laskettaJäu
50 prosentilla näissä maaktuin^
(Ontariossa j a ' Quebecissa) j ^
aiotaan hyväksyä' mtaakunnai%^
pferintoverb.
Jos S^ksa yhdistetään. Varsovan
tiifto on tarpeeton ~ Cyrant(iewicz n / .
MINDSZENTY HALUAA
LAHTEÄ UNKARISTA
Budapest, Unkarin primas kar­dinaali
Mindszenty on Unkarin pää­ministerin
ELädarln mukaan Jlmoitta-nut
paaville haluavansa ^ lahteä Un­karista.
Mindszenty on saanut tur­mapaikan
fhdysvaUain Budapesthi-lähetystössä.
"Mikäli tledä-mme, on paavi kalcsi
kertaa keholttanut Mfaidszentyä ryh­tymään
jälleen Unkarin primaksek-si,
mutta itäipä-ei ole näyttänyt ha­lukkaalta
tekemään isitä. lausui K a ­dar
lehdistö'!? keskiviikkona oop­perassa
hiAtikuun 4 pn Johdosta jär­jestetyn
Juhlaesityksen aikana.
Kysyttäessä estäisikö hänen halli­tuiksensa
kardinaalia poistumasta
Unkarista, Kadar vastasi: "Riippuu
asianhaaroista. Unkarin kansa el tar­vitse
häntä, (mikäli tiedämme. Halli­tus
ei missään tapauksessa: häntä
tarvitse. Mutta. on valkea löytäävky-sj-
mykseen mitään ratkaisua,^ ei
enenipaä Mlndszentyn suhteen kuin
niidenkään suhteen,-Jotka ovat myön­täneet
. hänelie turvapaikan;' lausui
Kadar. Hän lisäsi, että Mindszenty
Oli juriidisesti katsoen yhä unkari­laisen
tuomioistuimen julistaman
tuomion alainen. '
Mindszenty niomUtlin vuonna 1949
elinkaudeksi vankeuteen, mutta ran­gaistus
muutettiin' kuusi' vuotta myö-henunin
ikotiarestiksi. Kardliuiali pa­lasi
Budapestiin kf^lnan'^ a&ana vii­me
vuoden lokakuussa. Mairas&uun
4 pnä Mindszenty sai turvapaikan
Yhdysvaltain sikäläisessä' Jätokys-tössä.
Kalkutta. — Jos saamme jälleen
yhdistyneen, pooloeettoman ja ran-:
hanömalsen Saksan, ei ole mitään
syytä pitää Varsovan sopimasta
voimassa, lausui Pndlan pääminis­teri
Josef Cyrankievdcz lehdistö-vastaanotolla
Kalkuttassa bnhtifc. 2
pnä. Tiiola^ suhtautua myönteisesti.
Saksan Jälleenyhdistymiseen sillä:
edenytyksellä. että Saksasta tulee'
ranhanomalnen Ja pnoloeeton kan­sakunta,
jdfca ei uhkaa meitä mlU-farisminaaii.
Kysymykseen, oliko pääministeri
ke^ustellut Intian pääministeri Neh-run.
kanssa neuvostojoukkojen olosta
Puolassa,' vastasi Cyrankiewlcz, että
Puola katsoo uudelleen varustatttoi
neen. Saksan vakavasti uhkaasao
Puolan turvallisuutta. Neuvostöjt»».
kot. Jotka nyt ovat Puolansa,^iont
siellä pääasiallisesti puotustaafcseea
Qder-Nelssen linjaa, hän sanoi.'Jolifc,
kojsn miesluku el ole suuri Ja niiOen
oleskelua koskeva sopimus kunaitdtr
taa täydellisesti Puolan suverfeenli
suutta. ,
Cyranklewlcz tähdensi lopuk8i;:ett3
natsia Jan kc^mukset huomiooBOt*
taen Itä-Eurocq^an^ kansat ovat;,Tat
kaasti -päättäneet;, etteivät ne toimi
yksin vaan solidaarisesti, Jos fflilita.
ristit Joutuisivat kiusaukseen ryhtjiä
uuteen hyökkäykseen. •
LENINGRADIN ARKTINEN
MUSEO 20-VUOTIAS
HOLIDAY SriSIT
Ouririg the holiday seasori a^couple of
years back, the - commanderrof. an
Alaskan army; sponsored- anr outdoor-decorating
contest In U i e /ainäy-qqarters
area: Gne. young Ueutenant
-developed a unique display (though
short-^lived), A Jarge brilliantly spot-llghted
slgn,. emblazonedt.with jcolored
lighfts and festooned wlth evergreen
boughs, proclaimed In - Old English
scrlpf: , .
VHatk! / The herald angels shout^
Six more months and ril b6 out!"
Presidentti Eisenhower veto­si
moneen kertaan ystävyyden
yläpitämiseen Canadan ja Yh­dysvaltain
välillä, mennen sii­nä
suorastaan mauttomuuksiin
asti puhumalla alaisuudessaan
toisessa maailmansodassa ollei­den
canadalaisten sotilaiden ja
upseerien isänmaallisista hy­veistä.
Kaikki canadalaiset ha­luavat
ystävyyden ja yhteis,
ymmärryksen säilymistä Cana­dan
ja Yhdysvaltain sekä Ca­nadan
ja kaikkien muiden j;nai^
den välillä. Mutta me canada­laiset
ol.emme saaneet tarpeek­semme
sellaisesta "ystävyydes­tä"
mikä perustuu heikomman
osapuolen poliittiseen ja talou­delliseen
alistamiseen! - Presi­dentti
Eisenhovverin lausunto
edellyttää sitä, että meidän ca­nadalaisten
tulisi unhoittaa mr.
Normania vastaan-kohdistettu
noitajahtaajain' mustamaalaus
a antaa siunauksemmekin sil-e,
sekä jatkaa "ystävyyttä"
tällä alaspainetuUa perustalla!
Se on. liian paljon ^vaaditti;
jopa Yhdysvaltain presidentil­täkin!
Tupakan hinta
nousee Suomessa
Helsinki — (SS) — Valtioneu
vosto on lauantaina 30/3 päättänyt
korottaa tupakan valmisteveroa n.
20 prosentilla. (SS)
Työttömyysluvut ovat maaliskuus­sa
odotusten mukaisesti nousseet
suurimmilleen, ja kuukauden puoli
välissä oli töihin sijoitettujen hen­kilöiden
määrä saavuttanut kuluvan
vuoden uuden . huippuluvun. 56,898
henkilGä, ja työttömyyskortistoihin
merkittyjen työtä vailla olevien
määrä o l i 6.378.
" M u u työvoima" j a valtion avus­tamissa
sekä lainoittamissa töissä
työskentelevät mukaan luettuina
nousi työttömien j a työllistettyjen
luku kaikkiaan 86,682 työntekijään.
Viranomaisten aikaisemmin ani:»
mien lausuntojen mukaan tydt:ö-myyshuippu
piti saavutettamän
maaliskuussa, joten edellä ' maini­tuissa
luvuissa ei kuukauden jälki­puoliskona
liene enää tapahtunut
ainakaan huomattavaa lisääntymis
tä. (US) •
Suomalaisten historiikkia
ilmestynyt Yhdysvalloissa:
Hancock. — The BookConcerp.
Hancock, Michigan, ' i l m o i t t i äsket­täin
että markkinoille on ilmestynyt
uusi englanninkielellä kirjoitettu
teos " F i n l a n d i a " S. C . O l i n i n k i r ­joittamana.
Kustannusliikkeen taholta ilmoi
tetaan, että k i r j a on kuvaus suoma­laisten
historiasta Euroopassav.::ja
Amerikassa. Siinä hahmotellaan
Suomen kansan historia kiviaika-kaudelta
nykyaikaan j a myös selos­tetaan
-suomalaisten osallistumista
ensimmäisiin siirtolaisyrityksiin,^ A -
merikassa, kerrotaan kuinka suoma­laiset^
toivat -Amerikkaan lursltalQ*
arkkitehtuurm. >~ •
Ranskassa kehitetty turbiinimoottorilla varustettu helikop­teri,
Aloutte II, on saavuttanut maailman korkeusennätyk­sen
tämänmallisille koneille. Kone, joka nähdään kuvas­samme
ohittamassa VapaiUden Patsasta New Yorkirii sata­massa
saavutti 26,932 jalan korkeuden. Eräs yhdysvalta­lainen
yhtiö on' aikeissa valmistaa näitä koneita.
V Tämä arktinen museo on hyvin
nuori; : S e vastikään on täyttänyt
kaksikymmentä vuotta. Ikähän ei
kuitenkaan ole pelkästään voii>ut
vaikuttaa siihen, että se on vallan
nut itselleen varman sijan Lenin
gradin'jatkoko Neuvostohlton sivis­tyksellisessä
j a tieteellisessä telä-'
mäsää, " ^{ , ; 1 ' i ' ' >' ' '>
' Venäjän kansa on pyrkinyt jo ar.i
moisista ajoista perehtymään sa­tumaiseen,
pohjolaan, ikuisen jään
j a pol^jolan yön seutuun. Kulkies­saan
:l;:ohti<:Pohjoista, jäämerta ark
tiikan- ensimmäisQl . tutkijat ov^t
jqptuneeti vaeltamaan;. koskemattp-man,.
alueen halki, j a taistelemaa:!
pohjolan: myrskyjä vastaan... -<
. H i s t o r i a on säilyttäpyt tunnettu­j
en arktiikan tutkijoiden:- r r - G.
Sedovin, V . Rusanovin, G. Brusilo^
v in ym, r— nimet. . ;
i Museon-jokainen näyte-esine ker­too
kansan suuresta sankaruude<;t3
j o t a se on osoittanut perehtyessä in
askel askeleelta arktiikkaan: Vuon
na 1928 jäänsärkijä Krasin s u o n .d
retkensä, v. 1934- oli thseljuskini-laisten
aikakautta ja vuonna: 1935
pohjoista meritietä alettiin käyttää
kulkuväylänä. Vuonna 1938 jään­särkijä
Jermaks suoritti pisimmän
mat<ran kuin mikään muu alus: on
koskaan sitä ennen suorittanut ni J i
pohjoisilla leveysasteilla.
Museolla on kymmeniä, arvokkai­ta
näyte-esineitä. Museon HiesKKss!!-
l i s s a . on näytteillä vuonna 1937 tr«i
mineen ajelehtivan tutkimubasem.ip
teltta. Se on jo historiaa . . . Täs­sä
on jo tämän päiväistä arktiikkaa,
neuvostoliittolaisten naparctkeili
joiden sodanjälkeisiä tulkimusret
kuntia. Museon ainehisto iCertoo
M. V. Lomonosoville nimetyn ve-dehalaisen
harjanteen ja "jääsaa-rien"
löydöistä keski-arktikassa.Mu^
seolla on kiinteät yhteydet napaseu-tututkijoihln.
Siellä on nä/KeiUä
Pohjoisnapa-2-nimisen ajelehtivar
tutkimusaseman työntekijöiden
käjltäxhiä kojeistoja j a Pohjoisna
pä-3-aseman yllä huhtikuusta : mar
raskuuhun 1954 hulmunnut puiiiti-nen
lippu. , „„
Mused^ laajenee jatkuvasti. Neu­vostoliittolaiset
napaseutuiutkiiiit
perehtyvät vuosi vuodelta yha^jti-sun
seutuihin, j o t k a ovat oUeetiaJ^t^
t i l k an kartalla merkityt '*valkois}ksi
läiskiksi''. Tämä heti hcijastuiikin
museon näyte-esineistä. , 'j^*
, Pä'.visin-ja i l t a i s in must«n saleis­sa
kiertelevät työläiset j a nioFjinii;*
het, opiskelijat ja koululaiset Siellä
vierailee myös englantilaisia, iapa-nil9;
sia, norjalaisia ym. valtausVun-tia,
J S Ar^cUiperi "ijfluseo, herttaajsuu--^
tä mieIenkii4toa| ikikopiaaiäislssa
maantieteilijöissä; ••-^ Xf. - Brl^ben-
^i^Hqv.
Nrvaliip pdyttälil
kotimaisia täinojr:
. Moskova. — Selittäen touncnp|
teen i perustuvat^ ikaqoanjonkkojef
ilmaisemaan toivomukseen ja t a ^
toon, Neuvostoliiton .'kommunisti^
puolueen ensimmäinen sihteerjNg
k i t a Krushchev ilmoijti Gorkys»
pidetyssä suuressa joukkokokbn^
sessa, mihin osallistui 60.000 teoll^
suustyöläistä, että hallitus on i»25g
tänyt jäädyttää 20-r-25 vuoden aja&
si korkojen j a pääoman maksi^
260,000,000,000 ruplaa käsittävästi
kotimaisesta valtiovelasta, joka (S
saatu neuvostokansalaisilta. Sainal;
la hän i l m o i t t i ; että valtio lains^
suunniteltua vähemmän kansalag
s i l ta tänä vuonna j a lopettaa koko»
naan tämän Jainausmenetehnaff
vuodesta 1958 alkaen.
Näiden : lainojen —- viralliseli
kurssin mukaan $65,000,000,000 -§
jäädyttänlinen : tarkoittaa' asialliset
t i sitäi että Neuvostoliitto vähentaj
kotimaisia lainojaan kolmella ndr
jänneksellä. ?
.— Ivlannln--sumin joki,; Shai
on 240 mailin mittainen. ' »
1 vt
PÄIYAN PAKm
tfl(el(äämme mieiief - feryeyd^iaeinine
Niistä monista hyvistä neuvoista,
j o i ta ilman, emme voi t u l l a toimeen
— j a j o i ta mejlle tarjotaan: pyytä­mättä
j a .maksutta. -TT^ emme saata
o l l a käyttämättä; "punaverisille
u r o i l l e " osoitettua ohjetta, että
meidän pitäisi' "seurata Voiinak-kaamman
sukupuolen naisten esi-m
e ^ ^ i ä j a itkeä" pillittää sUloin
tällöin 'terveytemme säilyttami-seksi.,',
"T^äv rakkaat savimäkiläiset on
sek&vifaalpa: että muutenkin ajan-kot(
tainen e s i ^ .
K u n joku asia vaivaa teitä mie­het,
selitti tri James O. Bond —
M d r i d a n valtion terveyslautakunr
nan' v i r k a i l i j a — n i i n istukaa rau­hassa
tuolille j a itkekää, sillä se
s a a t t a a h y v i n k i n lisätä miesten
uhattua elämää.
T r i Bond esitti nämä neuvonsa
America Chemical Societyn 131:lle
vuosikokoukselle lukemassaan asia-kirjassai^
lisässä asiakirjassa esitetään vai­kuttavia:
tilastotietoja-ensinnäkin
Siitä. ettS "miehet ovat todella hei­kompaa
sukupuolta". Tri JBond
osoittaa, että vuodesta 1900 alkaen
on naisten kuolevaisuus vähentynyt
lisääntyvässä määrässä ja :-enem-n
^ n kuin miesten kuolevaisuus,
kunnes vuonna ,1950: miesten: kuole­vaisuus'
o l i j o :^ 40 prosenttia ^kor­keampi
k u i n , naisten. V .
^ K u k a vielä V rohkenee sanoanais­ta
"heikoniunaksi astiaksi"? "
.Näiden • tilastotietojensa : perus­teella
t r i Bond e s i t ^ sitten seu­raavaa:
''Näiden tosiasiain perusteellises­t
i - nöyryyttämänä m i e s t e n t u l i si
käyttää jäieiläoleva aikansa-kysy­myksen
voimaperäiseen tutkimi­seen.
On esitetty, että tässä tarvitta
nee jonkinlaisia miesten kyynelei­tä.
, Miesten tulee o p p i a ' n a i s i l ta
enemmän, m i t e n joko vältetääp
mielenliikutus-jännitysta: tai sitä
(mielenliikutusta)-.käsitellään vä^
hemmän verenkiertovikoja-aiheut­tavin
keinoin."
E i ~ s i is muuta kun: istutaan jakka­r
a l l e j a itkeä köllötetään niin, että
misus kuulee k o t i in asti k n n työn­antaja
sanoo, että " e i t i pu palkankor
rotnsta" jne! v
Mikäli tätä terveysneuvoa: kokeil­laan
suom^Laisten miesten keskun-dessa,
lehtemme palstat ovat axiMn-na
niille, jotka haluavat selittää
saatuja tuloksia, l^uun ohella se
"elävöittäisi" j a nopeistuttaisi ehkä
sitä keskustelua j a väittelyä, mikä
on nyt toivottavasti kehittymässä
lehtemme palstoilla syyskuussa p i ­dettävän
yhtiökokouksen, asioista.
* * •
K u n nyt kerran tuli lähdetyksi
miesten j a naisten välisiä suhteita
penkomaan, niin annetaan jutun
jatkua samaa rataa.
Torontolaiset, jotka tunnetaan
k a i k i n puolin edistyksellisiksi ja
aikaansa seuraaviksi ihmisiksi (mä­tämunien
pientä vähemmistöä l u -
kuunöttamatU) valitsivat viimeksi-pidetyissä
kunnallisvaaleissa kau­punkinsa
hallintoon (kontrollilau-takuutaan)
yhden naisjäsenen — j a
siitä lähtien e i ole kaupunginhallin­non
kokouksissa kunnollisia nokka­unia
. vedetty.
A s i a kehittyi siihen pisteese&n,
kutenhyyissä perheissä on tapana,
että - kaupunhallinnon "pää", por­mestari.
J?hillips, esitti radiopuheen
välityksellä julkisia nuhteita mrs.
Jean NeYnmanille — joka sivumen­nen
sanoen on se naisimmeinen,
jonka . torontolaiset viisaudessaan
kaupunginhallintoonsa valitsivat-
Vastauksena tähän p i t i mrs. New-man
asianmukaisen luennon por­mestari
Phillipsille; aiheesta: "on­nellisen
avioliiton perustana on bt-taa-
ja-antaa" periaate.
"Tämän täytyy olla perusperiaat­teena
Suur-Toronton hallinn
sanoi hän 'jösmemielimme
tää kaupungin j a esikaupunkien
v i o l i i t on j a estää avioerojutun oit
kaudessa'." k e r r o t t i i n alkuviikolla
torontolaisissa lehtitiedoissa. »
. Pikkupirumme kuiskuttaa nyt
vasti korvaamme, että mrs; Newin»
n i l l a on sittenkin vähän järkeväif
pi ehdotus kuin tri' Bondilla,' johj
esittää, että miehetkin rupeaisiiif
järjestämään Hollywobdin malli»
itkukohtauksia kotioloissa. «
"Katsohan itseäsi", kuiskuttäi
pikkupiru korvan juurella. Ja 4f
vantottaf- TCuii bnkertiÄ'rU»Atö
i l m a i s i a ' neuvoja jakamaan,''miä
miksei myös kotoisia pelrheartun
neuvoja, mistä i mrs. > Newmanldfl
n i i n kauniisti puhui. - _);'|
Meillä^pn näes dllut koUotoifiS»
sellaineif' "herrasmies-sopim^s;^ .tai
"työri jako", että misus ratkaisee
k a i k k i " p i k k u a s i a t " j a allekirjöiM^
Jiut; /.'perheen päänä" r a t k a i s e e^
''suuret kysymykset". SeonD9iii^>
menetelmä kotirauhan säilyttän»-
seksi jsc mikä pärh^ f a . siten V%
hennetaän'^ meiltä 'lieikommilta « *
Uoilta'' e l i i n i ^ l o i s i l t a kaikhiB»;
nen mielialan jännitys, sillä n i ^
"suuria kysymyksiä? t i ^ ^
tavaksi p e r i n harvoin.-
meillä e i o le vielä tuUot efeeii s f
tään seUaista' l^^ymystä, j o t a j*
luokit€!lla "pikkuseikaksi". — ^
säkoura. ' ' " '