Vapaus, February 23, 1952

              Sivu 4 Lauantaina, helmikuun 23 p. — Saturday. Feb. 23,1952
Simm & Pickering
SUnteimistoIainoja Ja bosde/a
20 Hoe St, N. liminlns, Ont
Fubelln 112
MU
sukulaisianne ja ystäviänne
SUOMESSA
SÄLn
lahjapaketeilla
'SXL lali)apakeiit saapuneet
vUd#ssa päivässä SUOMEEN
Kaksi, Heisihkiirt osoitettua: SA
L : n lahjapakettia, Jotka l ä h e t e t t i in
Chicagosta joulukuun 10 päivä,
olivat saapuneet perille Joulukuun
15 Ja 17 päivä. Ruotsin Amerikan
.Linjan Jahjapakettijaosto tiedottaa
niiden menneen perille viidessä ja
seitsemässä päivässä s i i t ä päivästä
l i A l e n kun ne 'tilattiin Cliicagosta.
P i e t i t sisältävät laatutavaroita.
Teidän valittavana on kolme
BAL:n iabjapakettivaliota:
TYPE "FA"
HINTA $10.75
4 paunaa kahvia
2 paunaa riisiä
2 pak. sekahedelmiä
1 pauna luumuja
4—4 unssin pakettia makeata
suklaata
Vi paim. Bakerin kaakaota
2 pakettia sanrukkeita
l pari Nyon-sukkia, vain
No. 10
U Kokonaispaino 14 paunaa
Hiihtomestaruus-kilpaiiuf
1 ja 2 p.
So. Porcupinessa
South Pomipine. — Sunnuntaina
maalisk. 2 pnä täällä Eteläpäässä kai
nähdään taas monenlaista otsatukan
mallia, sillä silloin ovat ne hiihto-miesten
katselmuslietket, C3AUL:n
mestaruuskilpailut. Hiihtoajoista en]
tarkemmin tiedäi koska en ole irjös- \
I kennellyt urheilukomiteassamme, j
• mutta luulen, et^ ensimmäiset erät|
] hUiidetään Ja lauantaina iltapäivällä
Ja sunnuntaina sitten loput. Kehol-tan
kaikkia penkkimiehlä, kuten itse­kin
olen. saapumaan runsaslukuisesti
näiiUn t^män talven suurkisoihin.
Kymmenen canadalaista anio.
-nistla, edustaen inoneh teolUsooS'
alan työläisiä^^morestl toistetaan
eroavia poliittisia ;Stiantlai, risraiU
: viime vnonna; Kenvostolilto^sa. Fa«
hattoaan sadoisia kokbaksissa ta-bansilie
tydlStdUe .Veuvoiitoliitoa
; matliastaa^ oo
i y t ; Jul^l^irt!'l3fciascn. m
virallisen raj^nrttinsa^ joka. halvan
hintansa/nUe^Hyi uUcoasuiisa
Ja lullataJii&mo vuoksi saa
Tanttaan Joull^olevikin luonteen.
, . . . . ..^ , /Tässä taskukokoa olevas.<5akirjases-
Sunnuntai-lllaksi on Järjestetty \ ^^^^^ ^ kuusikymmentä
hiihtojen päättäjälsutama Jossa e s i - i ^^^^ ^^^^
t e t ä ä n 4-osainen näytelmä "Kultaiset NcuvostoliltosEa
kellot". Ee on k a u n « Ja vakavasi- j ^ „ ^ ^ ^ „ vierailivat. Kuvat ovat ca-sältöinen
näytelmä. S«nä sokea isä J unionistien ottamia jä
j a synnynnälsesti vaivainen tyttö ^j^^ ^ Neuvostoliiton kansojen
pyrkivät elämässä eteenpäin Ja p ä ä - k u v a t t u n a yhdccsä
sevätkin nykyaikaisen lääketieteen canadalalsten unionistien
avulla aivan ihmceliisesti terveen e-lämän
tahtiin.
meille, eikä valtio ole milloinkaan vai­keuttanut
iieidän izi&onvapauttaan . ..
"Seurasi vierailu kreikkalalskatoU-ecssa
kirkossa. Meillä oli onni tavata
Näytelmä on kertakaikkiaan, arvo­kas.
Siinä esiintyy meidän vanhojen
kanssa. Lisäksi on luonnollisesti c-dustajain
matkaraportti, joka on kum
taskukokoa oleva tietosanakirja Neu­vostoliiton
asioista — tosltietoja, joita
rkonkarcldeiTlUiäksi sellaisia Joita ei I ^1 ^^Qi^. minkään poliittisen suunnan
ole aikaisemmin näyttämöltämme j t a i 1^^^
nähty. rrcrvetuJoa kalkki h i i h t ä j ä t Jk
penkkiurheilijat tänne Eteläpäähän
maaliskuun 1 j a 2 p n ä . — H .
t ä m ä n kirkon dekaanus. Joka tiedoitti
meille, e t t ä kirkko missä olimme, oli
yksi Moskovan vildestäJcyicnmenestä
kreikkalaiskatolisesta kirkosta, jotka
nauttivat neuvostomaan perustusla­kien
täydellisestä uskonvapaudesta
Suosittelemme lämpimästi t ä t ä k i r ­jasta
varsinkin nuoremmalle väelle ja
kalkille niille, jotka voivat englannin­kieltä
lukea. — E .
lUA EHRENBURG:
Sivistys vaiko taantumus?,
Ihmiset, jotka puhuvat rauhasta,' toriallisia tapahtumia Ja tosiasioita, kasta tuhansien kilometrien päässä,
mutta valmistautuvat sotaan, ovat vaan nykypäivän sanomalehtien Sosialistisen yhteiskunnan rakenta-
TYPE 'TB"
HINTA $7.75
4 pauna» kahvia ; .
fiaimaa valk. riisiä'
'"l'i»aketti kuivattuja hedehölä
•1 ;pauna kuiv. luualuja ^
h li^miäsla'kallella
h" ^±tlkimiJ^aiiio 11 panna»
TYPE "FC"
HINTA $5.98
4 PAUNAA K A H V IA
Kokonaispaino 7 paunaa
^Antakaa aneidän huoltaa Teidän
pakettilähetyksenne.
VAPAUS TRAVEL
AGENCY
Box 69 Sudbury, Ont.
hintoja vastaan
käynnis» BC:ssa
. Nanaimo. ^ C o n g r e s s oi Canadian
Women-JäTjestön ; 'Jolidolla ovat B.
C : n : naiset rj'ihtyneet kampanjaan
elintarpeiden, mutta erikolsestlkin
maidon hinnan alentamiseksi. Nai­set
ovat esittäneet .vaatimuksen, että
liittohallituksen tulee ryhtyä mak­samaan
maidon tukirahoja siinä
määrässä, että maltokvartln hinta
voidaan alentaa ^15 senttiin. Naisten
Järjestön Nanaimon r j l m i ä Ja -Nanal-mon
työväenneuvosto ovat yhteistoi­min
(kutsuneet koolle hintakonferens-sln.
Jossa keskustellaan toimenpiteis­t
ä hintojen alentambeksl.
• "Kultaflcalvokset saavat tukiraho­j
a . (Miksi el, <maito, jota lapset tar­vitsevat?
Elv&tkö lapsemme ole sen-tään;|
ärvokkaaöhpla kuin (kaivosten
vdltxit?" ' • TSfäioiä; ovat kysymyikslä,
jotka esitetään Canadan naisten kon­gressin
lentolehtisessä, samalla kun
protestoltaan korkeita hintoja' vas­taan-
~
VAATIVAT «5 SENTIN
TUNTIPALKANKOBOTIJ8TA
Vancouver. — Noin 600 Vancouve­rin
alueen putkityöläistä on esittänyt
vaatimuksen, e t t ä tuntipalkkoja tulee
korottaa 65 prosentilla. Palkankoro*
tulcsen lisäksi he vaativat 4 pros. kc-sälomamaksua.
T I hATK AA V A P A U 8!
UUSI MATKAKIRJASARJA
SININEN NAUHA
• RICHARD HALLIBURTON
RUHTINAALLINEN RETKI ROMANTIIKAN
MAILLE
315 sivua — Hinta sid. $2.75
Halliburtonln kerronta on Ikltuoretta. H ä n kertoo hulmanhaus-kasta
kulkurielämästä, säteilevistä seikkailuista; hänen-rctken-sä
puitteisiin mahtuu hiin loputtoman paljon värikkyyttä Ja
riemukasta ctsljämieltä Ja oikeata seikkailuhenkeä, ettei koko
kirjasta löydä kuollutta kohtaa.
• ERLING TAMBS
HÄÄMATKALLA YLI VALTAMERIEN
2i8 Blvna — 'Hinta sid. $2.50
Huoleton norjalainen nuoripari purjehtii
kutterilla Norjasta Uuteen Seelantiin Ja
kailun riemut j a kauhut.
virkaheltoUa luotsl-kokee
suuren seik-
O H A K A N MÖRNE
KULLATTU KURJUUS
381 sivua —* Hinta nid. $3.60
"Tienviittana sattuma, päämääränä seikkailu" suomenruotsa­lainen
maailmanmatkalllja lähtee tutustumaan Keskl-Ameri-kan
oikukkaisiin kultamaihin. Hän löytää Ihmeellisten vasta­kohtaisuuksien
maan: pilviä hipovia tulivuoria, reheviä aamlo-
' metsiä, orkideain loistoa ja kirjavien lintujen leikkiä. M e r k i l l i ­siä,
iisein vaarallisiakin ihmisiä asustaa tässä kahvpensaiden
. Ja banaanien paratiisissa.
• PEARL DUCK
LOHIKÄÄRMEEN SUKU
486 sivua — HlnU nid. $1.75 Ja sld. $2.00
Suurenmoinen romaani Kiinasta. "Lohlkäänneen suku" kuvaa
Japanin-Kiinan sodan sitä ajankohtaa. Jolloin Japanilaiset tun­keutuivat
Nankinglln. Uikuttava Ja Järkyttävä romaani kiina­laisen
talonpoikaiskylän uljaasta taistelusta vihollisen väkivaltaa
vastaan.
* TILATKAA OSOITTEELLA:
VAPAUS PUBLISHING CO.
LIMITED
Box 69 Siudbury. O&tatio
j vaan rauhan ja ystävyyden asialle
niin tärkeiden tosltictojen leyittämlr
: 5 c k s i . . - , v , • • •'• V
Canadalaisteri unionistien edusta­jisto
muodostui kahdeksasta miehestä
ja kahdesta nalsies.a; Lyhyesti ker­toen
he ovat: Ladles Garment "VVork-crs,
Union j ä s e n David BIderman, jo­ka
on myös juutalaisten järjestön To­ronton
osaston puheenjohtaja. Auto-työläisten
unlon osasto No. 433 jäsen
Harry Colegate, joka on myös unionsa
piirineuvoston jäsen. Canadan me­rimiesten
unlon varapresidentti De-war
Ferguson. BroLiierhood of Lo-comotlve
Englneers-union jäsen Nels
Jacobson. International AVoodv/ork-ers
of American jäsen Allster McLeod,
International Pur and Leather Work-ers
Union Toronton osaston sihteeri
mrs. Margaret Popoff. United Mliie
Workers Union of American jäsen
Arthur Roberts. M ^ M Unionin B C :n
presidentti K e n Smith ja Pur unionin,
canadalalsen neuvoston jäsen miss
Pearl ^ e d r o.
Tämä runsaasti kuvitettu Ja help­potajuinen
kirjanen myydään 25 sen­tin
hinnasta ja myj'Jät voivat tilata
n i i t ä seuraavilla hinnoilla: 5 kappa­letta
$1; 28 kpl $5 (18c kappale);
100 kpl >16 senttiä kappale Ja tuhat
kappaletta 14 senttiä kappale. Tilauk­set
voidaan tehdä osoitteella "News-^
Pact*' 479 ueen West, Toronto 2B/i
Ontario. '
Tutkittuaan "NcuvostolUton sosiaa­lisia,
taloudellisia ja poliittisia olo­suhteita
hyvin' yksityiskohtaisesti ja
annettuaan tutkmustensa tuloksista
totuudenmukaisen kuvauksen, nämä
unionistit sanovat raporttinsa lopus­sa:
"iMe olen\me vakuuttuneita, että
neuvostokanMi haluaa ystävyyttä ja
kaupankäyntiä Canadan kansan
kanssa. Edelleen olemme vakuuttu­neita,
e t t ä se ansaitsee vastapalkkiok-sl
meidän ystävyytemme. Meistä tun­tuu,
että sellainen ystävyys olisi suu­reksi
hyödyksi meidän kahden suuren
maamme kansoiile."
'Unionistien "matkakertomus" on
suppcudestaankln huolimatta liian
laaja tässä yhteydessä käsiteltäväksi,
mutta jonkinlaisen kuvauksen sen
monipuolisuudesta saa sen otsikoista,
jotka lainaamme englannihkiellsessä
muodossaan: "WhcreWeWcnt, Who
We Are. The DclcgatIon"s Report,
Rallway Yards and Farmyards, AVO-men
and Chlldren, Pensions, Trade
Union Papcrs, AVagcs, ReliRion, Public
Health, Tradc Unions, Culture, Pcacc
Is Evcrythlng. "Mining Scandal' —
New Version.
Paikallaan lienee kuitenkin lainata
muutama lause suurta väittelyn ai-hct.
a antaneesta uskontokysymyk-scstä,
josta edustaja Alister MacLcod
kertoo mm. seuraavaa:
"Vuosikausia minä olen lukenut ar­tikkeleita
ja kunnellut puheita, missä
Neuvostoliitto kuvataan jumalatto­maksi
maaksi. Vierailuni siellä sai
minut vakuut.uueekst. cttii kirkot sei­sovat
siellä edelleen kareessa majes­teettisuudessaan,
ja e t t ä mainitsemie­ni
artikkelien kirjoittajat ovat tosi-,
asiassa v ä ä r e n t ä j i ä . ..
"Moskovassa me vierailimme roo-malalskotolisessa
kirkossa, i mikä pH
täynnä kaikkiiin yhteiskuntapiireihin
lukeutuvista ihmisistä. Enemmistö
seurakunnassa muodostui vanhem­masta
vicGi:-. kuten c:\ asia monessa
muussakin kirkossa meidän omassa
maassamme...
"Nauttivatko he täydellistä uskon-vapautta?
Kirkko ja valtio ovat
tääUä toisistaan eroitetut. selitettiin
Leninin teoksia
Uettvostoliitossa
78 eri kielellä
K A I K K I A A N Y L I 222
MILJOONAA K A P P A L E T TA
Moskova. — (Neuvostoliitossa lue­taan
paljon marxismin-leninismlQ
Idassiköiden teoksia. Neuvostoliiton
klrjakamarin antamien tietojen mu­kaan
Marxin, F.igekin, Leninin ja
Stalinin neuvostovallan aikana kus-tanneftujen
teosten jhteliien .painos­määrä
pn 889.C20,000 kappaletta.
Leninin teosten yhteinen painos­määrä
on noussut jo 222,360,000 kap-ylipäänsä
tai^uvaiset puhumaan suu­rista
käsitteistä. He esimerkiksi us­kotteleva:,
e t t ä kansallisen itsemää­räämisoikeuden
kausi on. mennyt ohi.
Tavattomalla nokkeluudella. Jota voi­si
kadehtia ; sirkustaiteilijakin, he
maalaavat toisenväriseksi maailman
poliittisen pallokartan kummankin
puolen, majoittavat maa- Ja ilmavoi-mlaan
toisiin maihin Ja lähettävät
sotalaivojaan muiden maiden alue­vesille
Ja verhoavat Y K o n lipulla sel­laisen
kansakunnan tekoja. Joka tah­too
kuvata 43.xaitiotaan 48 kansakun^
naksL :.
Tällainen poUtiikka on. tietenkhi/
ybteydessä kulttuurin kansallisen
luonteen kieltämisen kanssa.
Minulla ei ole minkäänlaista halua
aliarvioida 'Amerikan kansan lahjak­kuutta.
'Minä tiedän, e t t ä se on an­tanut
ihmiskunnalle useita suuria op­pineita
Ja lahjakkaita kirjailijoita.
Kun otamme huomioon, ettei Ameri­kan
kansalla ole vuosisataisia perin­näistapoja
eikä pitkää henkistä ko­kemusta,
ja s i l t i se on jo tehnyt aika
paljon, niin on myönnettävä, elta se
on sangen lahjakas ja Jsitä voidaan ta­vallaan
sanoa ihmelapseksi. Mutta
olisi kuitenkin sopimatonta amerikks-laisia
kolitaan rinnastaa h e i d ä n kult-tuurlsaavutuksiaah
maailman van­himpien
kansojen kulttuurisaavutuk-siin.^:
•
Samaan aikaan on havaittavissa
paleeseeri. ^ Hänen nerokkaat teok- pyrkimyspä tyrkyttää Euroopalle a-sensa
ilmestyvät 78 eri kielellä, mm.
niiden neuvostokansojen kielillä, j o i l ­la
ei ennen lokakuun vallankumousta
ollut omaa kirjakieltä, esim. lesginien,
kabardinien, adygein, tiakaslen, tuva-laistenym.
kielillä.
Leninin monista teoksista ori otettu
useita painoksia. Niinpä esim. h ä n en
teokseinsa ''Mitä ovat k ä n s ä n ystävät''
j a miten lie taistelevat sosialidemok-,
raatteja vastaan?" on kustannettix 71
kertaa j a sen yhteinen painos on
3,970,000 kappaletta. "Kapltaiismin
kehitys Venäjällä" yhteinen painos­määrä
on 2,534,000 kappaletta ja " M i ­t
ä ön tehtävä" ktrjari painosmäärä
4,705,000 kappaletta, "imperialismi
kapitalismin korkeirnpana asteena"
teos on ilniestynyt 163 eri kertaa Ja
"Valtio Ja vallankumous" 150 kertaa
sen yhteisen painosmäärän ollessa
5;280,0(K)kai^aletto. :j«lJo<n^^ luomiolllsestl vaikuttaa
sina ovat ihnestyneet myös h ä n e n , -
' lukijakunnan ja katsojien henkiseen
merikkaiaisen kulttuurin akanoita jy­vien
asemesta. Siitä Yahlngosta, m i ­t
ä sillä aiheutetaaii Euroopan kanso­jen
muinaiselle kansalliselle kulttuu­rille,
on Jo kirjoitettu n i i n paljon, et­t
ä tuskinpa siihen kysymykseen kan­nattanee
palatakaan. Ön kuitenkin
vain huomautettava, että Ranskan
kirjakaupat ovat täytmä amerikka­laisia
käännösromaäneja, jotka ah­distavat
kaupasta pois kaikki rans­kalaisten
kirjailijain teokset, että
henilsestl köyhä "Readers Digest" on
kaikkein levinnein aikakaiuslehti kai­kissa
niissä maissa, jotka ovat alistu­neet
: Yhdysvaltojen yMherruudelle,
e t t ä HolIywoodln tuotteet tukahduttat.
vat Italian; Jä Ranskan elokuvateolli­suuden.
On havaittavissa kulttuuri­tason
järjestelmällistä alentamista;
lehdistön Ja radion kautta toteutetaan
joukkomittaista > h e n k i s t ä taatmutta^^
muut teoksensa.
T
Barnes Drug Co.
— 3 KAUPPAA —
Sault Ste. .Marie Ontario
RCA Victor Radioita
Nyal-Iääkkeitä
TäydelUnen varasto liäkkeiUL
Postitilaukset täytetään
huolellisesti.
Lontoo. — Useat ibrittUäiset tiöde^-
mlehet ovat saaneet Yhdysvalloissa
tarjouksia isllrtyä sinne työhön mo­ninkertaisesti.
psiremmiUa palkoilla
kuin mitä heille'maksetaan täällä,
kerrotaan täkäläisissä tiedoissa.
BrittUälset tiedemiehet ovat näiden
tiedustelujen Ja olosiäiteiden Johdos­ta
rjhtyneet arvelemaan. eM^ h e i tä
arvostetaan tässä maassa.: niin ra­hallisesti
kuin seuraelämässäkin/
paljon huonocnmin kuin Yhdysval­loissa.,'
Monia tarjouksia on saapunut sel­laisilta
yliopistoilta, joilla on sopi­muksia
tutkimiistyön suorittamisesta
teollisuusyrityksiä varten Jä Jotka
haluavat brittiläisiä eksperttejä häi­t
ä töitä varten koska ne eivät saa
n i i t ä varten työvoimaa omista tiede-kimnlstaan.
Viimeisimpänä tapana
tä-ssä suhteessa sanotaan olevan, että
tiedekuntien jäsenet kirjoittavat asl-oLsta
virkaveljllleeh brittiläisissä y l i ­opistoissa
tai muilla aloilla, kertoen
mahdollisuuksista siirtyä pysyvästi
Yhdysvaltoiliin -hj-vin palkattuihin
toimiin.
Joitakin tarjouksia sanotaan saa­puneen
myöskin yhdysvaltalaisilta
tcolllsuus>^htj-mlltä. Niinpä esimer­kiksi
Du Pont-yhtymä on mainittu
Daily Express-lehdessä. Sama lehti
sanoo Brltamiian sotamlnisteriön
johtajien olevan huolestuneita näi­den
tarjousten johdosta koska B r i ­tanniassa
on entuudestaan puutetta
tiddemlehistä, jopa siinä määrin, et­t
ä tärkeät uudelleenaselstamissuun-nitelmat
ovat huomattavasti jälessä.
Erikoisen edullisia tarjouksia sa­notaan
tehdyn sillä ehdolla, että
kysymyksessä olevat (henkilöt r>-hty-vät
Yhdj^svaltaln kahsalaisiksL Il­meisestikin
on näissä tapauksissa
kysj-myksessä salaisiin sotatöihin
ryhtjTninen.
Tyypillinen brittiläinen tiedemies
ansaitsee perin harvoissa tapauksis­sa
enemmän kuin 20 puntaa viikossa.
Tuhannet työskentelevät 12—16 pun­nan
vilkkopalkollla.
Vaunulasti vehnää
kivihiilen sijaan
Timmlns. — Timminsiläinen k l v i h i l -
llkauppias Albert Chalifoux hämmäs­tyi
täällä keskiviikkona kun h ä n ava­si
rautatievaunun Ja hän löysi sen
lastattuna vehnällä eikä kivUiliUUa.
kuten sen olisi pitänyt olla.
Rautatieyhtiö on luvannut toimeen­panna
tarkastuksen mihin Chalifou-xin
kivihiili on Joutunut Ja kenelle
velinä on Jiuinyt toimittamatta.
tasoon. Aivan samoin kuin huono ra­h
a työirtää t i e l t ä ä n h ^
sä maissa, jotka ovat luopuneet poliit­tisesta
ja kulttuurisesta itsenäisyydes­t
ä ä n , huonot kirjat, ihuonot näytel­mät
ja huonot elokm'at työntävät
tieltään hyvät näytelmät, j a . eloku­vat.
Sitä paitsi t ä m ä n henkisen taan-tumuksen
saarnaajat: pitävät si.ä
tnyöritelsenä ilmiönä, "Colliers"-leh-i
i kuvailee mielikuvituksessaan Vehä-j
ä ä sen jälkeen, kun amerikkalaiset
ovat sen vallanneet, Ja uskottelee, et­t
ä Moskovan teattereissa tullaan esit­tämään
Iljettäviä amerikkalaisia ko­medioita
ja venäläiset khrjailijat -tu­levat
Jäljittelemään amerikkalaisia
rikosromaaneja.
Onko vielä korostettava kulttuurin
kansallisluonnetta? Kansa, samoin
kuin ihminenkin, katsoo maailmaa o-masta
näkökulmastaan. Se ilmaisee
omalla tavallaan kaikille ihmisille
ominaiset tunteet ja kaikkia kansoja
askarruttavat ajatukset. Toisella
kansalla voi olla tarkka silmä, yärin-timto
ja maailman optiUInen ymmär­tämys,
k im toinen kansa voi taas kat­soa
maailmaa sointujen ja sävfelten
lomitse, siliä voi oUa hyvä kuulo ja
tarkka korva, se kuulee paremmin
kuin näkee. Olkoot ranskalaiset sä­veltäjät
millaisia tahansa, h e i t ä tus­kin
voidaan kuitenkaan ven-ata s i i -
hen. mitä Ranska on antanut maa­laustaiteelle
j a kirjallisuudelle: Sak­salainen
musiikki ja saksalainen ly.
nikka ovat rikastuttaneet maailmaa,
mutta plirustustaide on saksalaisina
aina ollut maalaustaiteen yläpuolella,
j a Saksa on yksi niistä harvoista Eu.!
roopan maista, joka ei ole luonut o-maa
klassillista romaaniaan. Voidaan­ko
kuvitella Cervantesin syntyneen
missään muualla kuin Espanjassa?
Voidaanko, kuvitella ketään muuta
kuin ranskalaista MoUere^a? »Voidaan­ko
Leo Toistolta kuvitella erUIään ve-nälälses.
ä luonteesta j a Venäjän hi^-
toriasta? Alvan samoin kuin ei es­peranton
kielellä voida kirjoittaa
"Hamletia" taikka "Jumalallista ko­mediaa",
samoin ei voida luoda mi­t
ä ä n sellaista, mikä kohoalsisi "Rea­ders
Digesthi" ja HollyTvoodin tuot­teita
korkeaoimaUe tesoUe. jos rans­kalainen,
enalantilainen ja italialai­nen
kulttuuri vaihdetaan johonkin
"lännen konjunktuurikulttuuriin".
Ihmiset, jotka kehuvat laajalla nä-.
köplirUIään Jä jotka Vastustavat kan-saUista
itsenäisyyttä, sanoen sitä
"maalaisuudeksi'. rakentavat samal­la
kult.uurin alalla suurta läplpääse-mätöntä
seinää: Ne samat ihmiset,
jotka majoittavat sotajoukkojaan
muihin maihin ja sanovat valtionra­joja
menneisyyden perinnöksi, koet­tavat
syöttää alaisilleen sellaista pa-
JunköytLä. että on muka olemassa
kaksi, toisilleen vihamielistä kulttuu­r
i a : "lännen" j a "idän" kulttuuri. Ve.
taakseen rajan näiden henkistä taan-nuttamista,
elvut käytä apunaan h i i -
palstoja, joissa tämä "lännen" Ja
"idän" kulttuurin r a j a ^ u i s t u t t a a Ihr
meteltävän yhtäpitävästi Pohjois-At.
lan.In liittoon yhtyneiden maiden Ja
niiden. maiden rajoja, joita vastaan
t ä m ä Pohjois-Atlantin liitto on t ä h ­d
ä t t y , s
Näin ollen ne ihmiset. Jotka kieltä­vät
'kulttuurin kansallisen luonteen;
kieltävät myöskin sen; tmiversaalisen
olemuksen. "Lännen kul.tuurista" ja
£en asettamisesta "idän kulttuurin"
vastakohdaksi^ puhuvat ei vam ken­raalit
Ja dipjoi^aatit. Joita oikeastaan
on yaikea sanoa kulttuurisiksi ihmi­siksi,
vaan ; vieläpä siitä puhu i at
muutamat Xänsi-Euroopan maiden f i ­losofit,
kirjailija i Ja oppineetkin, Jot-.
ka pelkäävät ajan kulkua Ja koettavat
verhota kieltäytymistään kansalli­sesta
kulttuurista mielikuvituksella tai
valheella. En halua kysyä näiltä,
Järkensämenettäneiltä kirjanoppineil­ta,
kuinka ön mahdollista, e t t ä "län­nen
kulttuurin" puoltajien keskuu­dessa
saattaa n ä h d ä Tslangkaishekin,
Turkin vallanpitäjät ja viime aikoina
myöskin Titon. En tahdo vaivata
heitä huomauttamalla, e t t ä h e i d ä n on
tahtomattaankin luettava "idän kult­tuurin"
mestarien. Joukkoon Langevin,
Joliot-Curie, Bemal, Draiser, Arago-ne.
Picasso ja monet muut.
Koetan taasen -vastata heidän y r i ­tykseensä
asettaa Venäjän kulttuuri
Länsi-Euroopan kulttuurin vastakoh-
.daksi.\
•Riittää maililta Mendelejevin ja
Pavlovin, Tolstoin ja Tshehovin,
Gorjkin j a Majakovskin, Tshaikovskin
j a Musorgskin nimet, jotta jo kyllin
henkisesti taannutettukin ihminen
ymmärtäisi Venäjän osuuderi ihmis­kunnan
kulttuurin kehityksessä. T o i ­selta
puolen on helppo osoittaa, kuin­ka
lännen parhaimmat nerot ovat r i ­kastuttaneet
Venäjän kulttuuria. Y h ­teys
on silminnähtävä, j a vaikka kar­talla
voidaan vetää sotalUton raja,
merkitä sotatuklasemat, joilta on hy­vä
hyökätä, hiin ei saa asettaa Tols­toin,
maata Stendhalin maan vasta­kohdaksi,
uskotella, e t t ä kehitysomi-nalsuuksiltaan
Ranskan ja Venäjän
kulttuuri ovat historiallisesti yihä-mlelisiä
toisUleen.
Minun mielestäni "lännen kulttuu­r
i a " puolustajien väitteissä taitaa toi­sinaan
olla vissinlainen osansa- tyh­myydellä.'
Ja sivlstymattbmyydellä.
Muistan, kvfihka pairi vuotta sitten a-kateemikko
Georges Duliamel kirjoit­ti,
e t t ä sen jälkeen kun siirtomaaher­rat
karkoitettlln pois Kiinasta, on t ä i -
mä maa menetetty Euroopan kulttuu­rilta.
Ehkä .tällaisen; ajatuksen, oh
sänelluli tietämättömyys, eikä : paha-tahto.
Kävin hiljattain Shanghaissa.
Siellä ei tosiaankaan ole enää Tans­kalaisia
kqnsessioita, j a jtaduille, j o i l ­la
olivat ranskalaisten kenre^^f.en nl-met.
r on annettu uudet kiinalaiset ni­met.
Mutta näillä kaduilla ori paijor;
kirjakauppoja, joissa myydään vanho­jen
Ja nuoi^ten ransakalalsten k i r j a i l i ­j
a i n teosten käännöksiä.; K l i i i a n laa­jat
Joukot tutustuvat ensi kerran elä­mässään
(Länsl-Euroopän kirjallisuu­teen.
'Ehkä Georges Duhamel tulee
ajatelleeksi sitä. m i k s i kiinalainen
kirjailija Mao Dimj Maailman Rau­hanneuvoston
istunnossa ke;hoitt:
juhlimaan kalkissa maissa Victor H u ­gon
sjmtyinän 1150-vuotispäiyää? Eh­kä
hiän ajateltuaan sanoo, ettei K i i na
ole menetetty, vaan se on päinvastoin
löydetty kaikkien maiden, kuiri myös­kin
Ranskan kulttuurille? Asia on
niin, että jos "kulttuurilla'' el ym­märrä"
atomipommia ja "Readers
Digestlä", niin on' tunnustettava, ec-tel
ranskalaista kulttuuria Kiinassa
edusta Jof fren katu Shanghaissa
ranskalaisille poliiseineen ja portto-lolneeri,
'vaan Hugon, "Balzacin ja
Stendhalin käännökset.
Millä muulla kuin maalaisuudella
j a sivistymättömyydellä on, toiselta
puolen, selvitettävissä se, että "iLän-rien
kulttuurin" puolustajat. Joiden
Joukossa myöskin Duiiamel, unohta­vat
Kiinan, sen lilosofien, tiedemies­ten,
taiteilijain, runoiUjain ja lääke­tieteen
edustajain suuren panoksen
ihmiskunnan kulttuuriin? Nykyään
Kiinassa k ä ä n n e t ä ä n "Laulua RoUan-dista".
Ehkä Georges Duhamel ottaa
huolekseen sellaisten erinomaisten
runoiUjain kuin Tsui Juanin, Bo Tsui-i
n ja s u Dun-pon koottujen teoster
kääntämisen Ja julkaisemisen ranskan
kielelle?
Kulttuuri on kuin puu, joka on las­kenut
vahvat juurensa syvälle kan­salliseen
maaperään, mutta oksal
kanavat aitojen y l i antaen viihtyä Ja
vilpolsuutta koko maailmalle. Minkä
t ö l s ^ elämän jatkamiKlui
<vun poistamiseksi synnytyt
länsI-eupooppaJaisille 'cji
Coventryn Ja St. Nazaiws
j a Napolin väestölle olisi op
työ, minkä Varsovan arkfci
tehneet? Eikö länsimain^
lenkiintoista tshekkiläisien
notyölälsten kokemus?
Intian Ja Pakistanin kirjailji
s a K u f l a n eräällä selektsiot
minen Venäjällä vetää puoleensa I t a ­lian,
Intian j a Meksikon nmoilijainja
aja.telijain huomiota. Tieteelliset j j^^^j^ ^
keksinnöt ja musiikki ylittävät rajan ^gttelivät k i i n a l a i s t e n^
helposti, mutta vieläpä khrjallisuus j a ^ ^ ^ t u k s i a . Kaikilla S
runouskin, vaikka ne o^at tekemisissä . j ^ t a toisilta kansoari
kielen kanssa, leviävät ympäri maail- -^^^i
man. Pahlo Neruda ikirjoitti. kuinka
voimakkaasti Majakovski vaikutti hä­neen,
mutta nyt minä sain Kiinassa
nähdä, kuinka ahnaasti ylioppilaat
, sa. Aasiassa sekä Amerikarjj
suurempi on kansalllsnero, sitä hel­pommin
h ä n muuttuu yleismaailmal­liseksi.
Olen puhunut Cervantesin
kansallisesta olemuksesta, ja nyt
muistutan, e t t ä Don Quijote ratsasti
Rosslnantallaän ympäri maailman Ja
e t t ä vuonna 1951, jolloin "Readers
Digest" kyhäsi kirjoituksiaan "län­nen
kulttuuria" uhkaavasta vaarasta,
Moskovan kirjalllsuuspUrlt väitteli­vät
Cervantesin romaanin uudesta
käännöksestä, joka oli tehty vanhan­aikaisella
venäjän kielellä. Homan-tUkka
kulki kalkki Euroopan maat.
Ranskan vallankumous sai vastakai­kua
sellaistenkin maiden kirjallisuu­dessa
Ja taiteessa. Jotka ovat Rans-ahnaasti
lukivat Pablo Nerudan rusoja. Pi-j
casson kyyhkyset o-kt tietenkin vain 1
yksi Sivu hänen luomistyönsä histo^
jiassa, ja kun näitä kyyhkysiä saat­toi
nähdä R i o de Janeirossa j a K a l -
kuttassa, Moskovassa ja Kantonissa,
n i i n se ei johtunut yksinomaan sii.ä.
e t t ä ne symbolisoivat rauhaa, vaan
myöskin siitä, että kuvan voimassa,
sen luonteessa t u l i ilmi Picasso, Jonka j
tukena on Espanjan taiteen vuosisa­tainen,
historia.
Rikosromaanien ja elokuvien tulvan
tieltä voidaan rajat poistaa keinote­koisestikin.
fVoidaan vetää keinote-komen
raja Neuvostoliiton kirjoille ja
elokuviUe. Voidaan kieltää tieteellis­ten
aikakauslehtien, dokumentaaUs-;
tcn elokuvien tai käännösromaanien
tuonti maahan ja sallia samalla
"Colliersin" ja Henry M i l l e r i n romaa­nien
taikka jonkin muun lorun levit­tämistä
maailman hävittämisestä a-icmipcmmeilla.
mutita sellaiset rajat
eivät voi eroittaa "lännen kulttuu­r
i a " "idän kulttuurista" eivä.kä ih­misiä
nilstään kulttuurista.
•Huolimatta siitä, että puhutaan
lakkaamatta sodan lähestymisestä,
huolimatta sii ;ä, että monissa maissa
pn havaittavista henkistä taantumus­ta,
huolimatta siitä, jettä keksitään
kaikenlaisia suojamuureja, joiden p i ­täisi
suojella länsimaita puolesta
maailmasta, tiedemiehet tekevät työ­t
ä laboratorioissaan, kirjailijat kir­joittavat
romaaneja ja runoja, tai­teilijat
maalaavat tauluja. Neuvosto­liiton
kansat ovat tehneet sangen pal­jon
sotilaailis:en hyökkäyksien taikka
sotilaallisten uhkauksien tavattoman
vaikeiden olosuhteiden vallitessa. M i ­nä
ik^nsyn, mikä cn^edulliseöipaa län­simaiden
kulttuurille: vaihto Vaiko
esteet? Kuinka paljon länsimaiden
lehdet ovatkaan kirjoittaneet "len­tävistä'
lautaststä" ;taikka muista -sa­nomalehtimiesten
mielikuvituksista,
mutta ovatko ne kertoneet lukijpll-leen
Neuvostoliiton lääketieteen 'työn­tekijäin
taik&a ägronoomien saavu-tiUffilsta?
Ne ovat kirjoitelleet ,;Ole-n
i a t ^ i n i s ^ ä ; •; iieuyosfro-^otajoukoista,
.yöticä ovat joko niärssineet Tehczäriiin
taikka TriestUn, mutta ne eivät ole
kirJolttäneiBt - m i i ä ä h siltä, kuinka
vehnä jä Arilnhrpäleet, tomaatit ja
persikat ovat Neuvostoliitossa eden­neet
pohjoiseen. Länsimaiden sano-fr.
alebdet ovat kirjoittaneet paljon
joistain mielikuvituksellisista aineista, 1
joita muka istutetaan pahantekijöi- {
hin, mutta eivät ole kirjoittaneet;
m i t ä ä n Neuvostoliiton tiedemiesten'
M^VNISH STEAM B«
- Toronto. OnUrio
MIEHZ r
Keskiviikkona ;a for.
Perjantaina 1^12 i.p
Lauantaina 1 l.p.-2 a.p.
Sunnuntaina 8 a.p.-i i p;
V • NAISET: :
Keskiviikkona ja torstaina 3
Perjantaina ja lauantaina 1
PUHELIN EL. 2571
Asiiittepa missä tah
n i i n voimme hankkia Teilfe
inatkaliput kotioveltanne i
Itiin j a takaisin. Lentämällä
-kiistäminen on nopeaa ja h
Turistiluokassa lentämällä
rfeal — Helsinki — Montra
$657.00. Kirjoittakaa meille
suomeksi) niin lähetämme li
ne COD.
Melville Travel Sen
Pah. EM 3-7201
61 Victoria St. . Toronto
I
Peter Ä. Vesa, B,
Barrister, Solicitor, Not
SUOÄIALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
1028 Danforth Ave., Tcn
Lähettäkää paasm
Kahvipäkettins
Suoineen nyt!
- •
"FLAVORA" kahvipakd
4 Ibs. maukasta ja TOimah
vihreää kahvia. $Z A
Hinta . . . . . . . . . . . . . . ^OM
, . (Sisältyen, läJietysknlnt)
"AROMA" kahvinakeiji
4 Ibs, voimakasta kah- d» E 7
^ ? ^ H i n t a : v . : . ^ . ^ ^ ^ •/
/ • \f:XSisält3%n lälMStyskpht)
Postikonttorin - virallinen k \
;lähetetään kaikille pskettiei^ S
tä^nte.. • ' : '
Henkilöt, jotka haluavat lähs
itse pakettinsa, voivat cstaa me i
vihreää kahvia 88c, 91c, 95 ja!
oaiinä: • . • :
People's Tea & Coffee (
p-jhelin EM-4-7832
2(56 Queen St, West. Toronto O
HALUATTEKO
TAI MYYDA OMANNE?
ANTAKAA MEIDÄN AUTTAA TEITÄ NÄISSÄ ASIÖIS.<=;A
ARTHUR H. KIVINEN
TORONTO R E A L . E S T A T E BOARDIN JÄSEN
33 Esgore Drive Puhelin MO. 5464 Toronto 12, Ontari»
SUOMI 1952
LAIVOILLA: Meillä on rajoitettu m ä ä r ä laivapaikkoja saatavanil
Englannin kautta, lähtö Canadasta touko- ia kesäkuussa, paluu elol
j a syyskuussa. Edestakaisen lipun hinta Quebec—Helsinki—QuebecI
keskimäär. n noin $440,00.
LENTÄEN: Turistiluokassa toukokuun 1 p:n jälkeen keskimäärial
Toronto—Helsinki—Toronto $702.00. Liittykää__mukaan jondäij
meidän allamainltullle erikoislennoillemmeTlatitö-csapuilleeii alla-|
mainittuina päivinä; paluumatka koska vain haluatte: '
Toukokuun 18,1952 — Matkanjohtaja — Miss A. M . Pontson .
Kesäkuun 1, 1952 — Matkanjohtaja — Mr. A . A . Numminen
Kesäkuun 15, 1952 — Matkanjohtaja — Mr. O. E. Walli
He.näkuun 1. 1952 — Matkanjohtaja — Mr. T. T. Salo
Heinäkuun 15, 1952 — Matkanjohtaja — M r , A . R. Ritari
Kirjoittakaa, soittakaa tai käykää puheillamme HETI paikkava­rausta
varten. Me järjestämme passit j a viisumit.
0. K. JOHNSON & CO.
VAKUUTUS- JA MATKAILUTOIMISTO
697 Bay St. Toronto 2, Ont. WA- 1403 & WA. 15»
PYSÄYTTÄKÄÄ KYLRIÄN
AIHEUTTAMA YSKÄ
Pysäyttäkää se heti euroopi
D I A N A - T I P O I L L A , eurooppalaisen r
mukaan tehdyllä lääkkeellä, minkä jot
henkilö kaikkialla Euroopafsa on tunt
vuosia ja jota on nyt myytävänä t^iHe 1
kallisessa rohdoskaupassanne.
Muutama tippa D I A N A A otettuni
sokeripalassa tai kuumassa vedessä 4 J
päivässä, helpottaa heti K Y L M Ä N 2
tamassa ' itsepintaisessa YSKÄSSÄ,_
katarrissa, auttaa parantamaan kipeää 1
kua, kylmää rinnasta, auttaa asthmas
henkitorven tulehduksessa, korvakiv
hammassäryssä ja on erikoisen hyvä
huuhteluaine. Sopii myöskin muihiDj
koituksiin taloudessa. Huomaatte, ettal
rooppalaiset D I A N A - T I P A T ovat löj-tq
tiensä useihin koteihin kaikkialla Canai^
erikoisen auttavana lääkkeenä tah
kesällä. Canadassa ei ole toista
taista lääkettä. Hinta $1.25.