Vapaus, October 22, 1921

              ^ V U EAESl
VAPAUS
Canadan suomalaisen työväestön
Säncnkannattaja, ilmestyy Sudba
tyesa, Ont, joka tiistai, torstai ja
iBsantai.
H. PURO, J. W. SLUP,
Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri
VAPAUS
m
olivatkin, niin siitä buoiimtta «5? •>! kaistiin yhtäkaikki toisella nimellä | kaopunkinsa päänä, lujasti ja hyvin
^livat kaikki
VÄPAVS
(Liberty)
The OTjly organ of Finnish Work-
« n in Canada. Published in Sud-bnry,
Ont., every Tuesday, Thnrsday
ond Saturday.
Advertising rates 50c p^r col.
fnch. Mintmum charge for single
fnsertion 75c. Discount on standing
odvertisement. The Vapaus is the
best advertising medium among the
Finnish People in Canada.
nipotushinta 50c palstatunraalta,
— A1\T> hinta kertailmotnksesta 75c.
—«Kuolemanilmotukset $2.00 (muis*
toTarsyistä 50c kaitakin lisäktd).-
Sihlaus* ia aviol. Umot alin hinta
02.00, nimenmautosilm. (muuten
Imin aviolilttoilmotusten yhteydesxä
S2.00 kerta, — Avioeroilm. $2.06
kerta (2 kertaa $3.00. Syn^mä-
Hra. $2.00 kerta. ^ Bahtaan tieto­ja
osoteilmotvikset $1.00 kerta (3
lertaa $2.00) — Kaikista ilmotak-edsta,
joista ei ole sopimusta, Halef
'sahan seurata mukana. '
TILAUSHINNAT:
Canadian yksi vk. $4.00, pnoli
vtu 92.25, Mmf kh $XM ja ylcsi
Thdysvaltoihin ia Suomeen, yksi
vk. $5.50, puoli vk. $3.00 ia kolme
kk. $1.76.
Tilauksia, joita e! seuraa raha, ei
/olla lähettämään, paitsi aslaxidesten
joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty BuMing, hone St, Ptihe-
«n 1038.
Fostiosote: Box 69,
i ykiiini.rijiä kan..atnväli- Ttaikka ilman mujita. Soslalistipresi- i palkittuina,
isuuden sen Eolidarisuuden ttäärrkkeeäästtää ppeerruuss--;1 ddeennttttii EEbb^errtt lulunpa<a!si'i npoorrvvaarrinin mmuurrhhaaaa--1j KKuuiinnkkaa ssiiiiss voisi yksi taantumuk-kysymyksestä
»-i vain yksinkerta^f*-j jgin kiinniottamisesta huiman pai-1 sen siipi käydä käsikii toiseen, vaik­kapa
toinen olisikin naksauttanut
kuulan oikeastaan oman miehensä
kalloon?
Kukaan ei vihaa omaa lihaansa.
Ja niinpä päättyy nykyinenkin de­mokraattinen
markkinailveily Sak­sassa
siihen, että ilvehtijät käyvät
na aatteena, «^ikä myöskään 8ino'iS-taan
pelkkänä puhepartena, vaan kan
sainvälisen go*idaii«uii<:«n eävänä to­siseikkana,
sei', tiiicii.-t, jota todellakin
käytännössä on t-u/utefava.
Mitäsn tnyii;}|ijK , oi.'n j j»8 * in
kinnon, mutta, näillä ei silti liene ol­lut
mitään suurempaa vaivaa paetes­saan.
Suuret kansanjoukot, heryjäoma-tuntoisina
kuten aina, olivat ensim-
. , , , .,, . 'i maisina painostamaan maan demo-alkupmis.^'.-.;.,
'»^-e^f';Ja eiu^^tti^t^ ^ ^ j ^ ^ ^ j^,„3„j^j„ y^^^.
Sudbury, Ont,
Jos ette milloin tahansa saa vas-
, taosta ensimaiseen «rjeeseenne. kir-jSStokaa
uudelleen ukkeenboiiuja
persoonalliseni» nimellä. ,
J. V. K.\NNASTO, liikkeenhoitaja
' Begistered ät the Post Office De-j
Ä i j t , Ottawa, aa second class
aiatter.
Ftmäinen taloudellineii
kansainvälinen on
j; rtodeilisuiis
; I. W . W i ' Ä 8 t 6 n velinen M-uenkarinattajä,
Industrial Salidarlty,
on vi|idolhkln,i>itkfo'odotuksen jäl­keen,'
avannut palstansa Punaisen
Taloudellisen Kansainvälisen asiasta
puhumiselle. Sen juuri saapunecsstf,
syysk.; 24<p[:5fl5ui»ie^Ö88ii o Jack Tan­nerin
Punaisesta ,Tal.ojudc)Iise^täKäu-
.sainvälisestä Irir^llama artikkeli,
josta lainaamme lehteeiiiftie' seuraa-van
kohdan:
«Ensimäinen' todellinen taloudelli-nen
kansainvälinen on määritcllyöti
muodostettu seurauk8en«i.-, joitakin
viikkoja sitten Venäjäliii,, .pidetystä
konferenssista. • Edustajjia oli -lOratS
eri maasta ja ne.Wustivät knlkenlna^
tuisia •teorisiiabj'! -^ä-iöjit. ,; .MirenH
firoavia he:däh 8Jatahtaj;./rtr par­haasta
nöudatetJayastjT iaktiikasta
vielä oJe käsiJlsi, •ikä f''.ili-.laista
rapor . . ,-ie vitJii f^.::ti l. 'Y, d
edufitaja!*4. l' « ' J i i . j-.it» -/--a:"
saaneet, ovat eri lähteistä jä ristirii
taisia luonteeltaan. Kaikki kongre
sin päätökset eivät ole saavuttanee
hyväksymistä. On. olemassa vällah-kumouksellis.
syntikalistisen liikkeen
osia, jotka nyt arvostelevat ja vastus­tavat
tehtyjä läatöksiä. Mitä tahan­sa
syitä mahtaneekin olla joittenkin
kongressissa tehtyjen ja hyväfcjytty
jen esitysten vastastamiseysa, niin
kuitenkin jlokainen luokkatietoinen
työläinen on valmis tunnustamaan
Punaisen Taiondellisen Kansainväli­sen
luomisen todellisen ja täyden
merkityksen. Se on suuri saavutus.
Millblnlcaan" e! ole ollut mahdollista
saada koolle sellaista edustavaa koko­naisuutta.
, Milloinkaan ei ennemmin
ole ollut sellaista kansainvälisen järj
tarpeellisunden selvää ymmärtämys­tä.
Kaikkien maitten teollisuustyö
Iäisten täytyy olla, toisiinsa sidoitu
na kätkisia Icansallisista käsityksit)-
tään, erikoisista ajatustavoistaan ja
erikoisista olosuhteistaan huolimatti
Toimintaa varten meillä täytyy olla
olemassa voimakas mailman vallan
kumouksellisten työläisten yhdisty
mä.
cTämä on se pakottava tarve ja pe
rusperiaate, jonka kaikki erikatsan
tokantojen omaavat kongressissa tim
nustivat. Ilman kansainvälistä teol
lisuusjärjestöä ei voi tapiAtua palk
kaorjuudesta vapautumista.
«Punaisen Taloudellisen Kansain
välisen kongressi on laskenut perus­teet
kansainvälisyydelle. Se on ryh
tynyt luomaankonelstoa, joka tulea
jouduttamaan kapitaliamin kukista
mista nopeammin kuin mikään muu
tekijä. Työ on alettu ja se tulee
merkitsemöän ^'uden ajankohdan
työn bistoriassa alkaneeksi.»
Demokratian markki­nailveily
Saksassa
Olisi luullut, että demokraattinen
merkkimiehen päiviltä päästäminen
SakSassa olisi saanut demokratian
joihinkin voimanponnistuksiin mur
hataantumuksen kurissapitämiseksi
ja hillitsemiseksi. ;
• Mutta el, Suurtien joukkojen pai­nostuksesta
annettiin kyllä erinäisiä
määräyksiä, mutta niitä ei pantu käy­täntöön.
Demokratia taipui baijeri­laisen
taantumuksen tahtoon: Baije­rin
hallitus eroo' mutta merkitsee se
vain mustain voimain voittoa. De­mokratia
yritti kieltää mustimpia
lehtiä ilmestymästä, -niutta niitä jul-strategiamme
lisesti selvittämään välinsä taantu­muksen
kanssa, jota itseä vastaan se
oli suoraan nostanut aseen, eikä si­täpaitsi
ensi kertaa.
Suuret kansanjoukot olivat en
simmäisinä vaatimassa murhaajia ti­lille,
taantumuksen aseista riisumis­ta,
taantumuksellisten poisfamista
vastuunalaisista toimista jne.
Mutta antamistaan lupauksista huo
limatta ei hallitus ole tehnyt kerras­saan
mitään. Ei puhettakaan, että
lahtarijärjestöjä olisi hajoltettu, el
puhettakaan,. että 'taantumukselle
vannoutuneet virkailijat olisi eroi-tettu
toimistaan armeijassa, oikeus
laitoksessa, hallinnassa. .
Päinvastoin menee kaikki entistä
latuaan, vieläpä siinäkin suhteessa
että ne ovat jälleen kerran suuret
jpukot ^ikka oikeammin näiden tie-toin
en etujoukko, joka joutuu puun
ja kuoren väliin.*
Ne, jotka ensimmäisinä nousivat
oikean asian puolesta, ne joutuvat
tihutöissä häärivän taantumuksen si­jasta
kärtimäan.
Porvarin murhan johdosta miel-tfän
osoittavia • työläisiä' surmataan
Potsdamiasa, Ghemnibiessa, Speye-rissä
ym. Koburgissa viskataan hei­dän
joukkoonsa käsikranaatteja, jot­ka
haavoittavat pariakymmentä. Hal­iessa
pistetään^ heitä tyrmään*
Ja taantumuksellisten lehteen si­iasta,
jotka avoiinesti ovat sekä ke-hoittancet
v3kivaljpntäihln' että iloin­neet
niistä; lakkautetaan kommunis-tilehtiä
vain ja yksinomaan «en yuok
81, ett^yovat hontieet nSitä väkSval;
lantekojA vostaanl ' '
Pyritäänpä; jopa kieltämään suur­ten
joukkojen Duhevauauskin. So-sialidemokratlsetkin
kaupuneinpääjt
estävät näitä pitämästä mielei^osoi-iiksla,
Jne. • •
Ejtbereerin murhaajain ja näiden
nalirkaainin rankaisemisen sijasta is­ketään'
jälleen työväenluokkaa, mur-hataan
sen parhaita, tukitaan sen
suir. '•
kaikki yhdefsä suuren yleisön kimp­puun
sen jälkeen, kun tämä on pääs­syt
heidäiii silfflänkääntötempuistaan
selville. ' • '
Ja suuri yleisö — työtätekevä kan
sa — syyttäköön itseään, jos se on
tullut ottaneeksi demokratian täydes
tä. Kommunistit eivät nyt ensi ker­taa
mainitse sitä oikealla nimellään
eivätkä ensi kertaa kehoita proleta­riaattia
kokonaisuudessaan nouse­maan
kaiken nimistä ja väristä taan­tumusta
vastaan. — M. törmä.
—i—o— .
Yalheprppaganda Ve­näjää
västaäon
Katsauksia jiiiiHiiniiiiHiiiiiiiiiiifiuiiiiHHiiiiiiiiiiiiijiiiinin^^
'n.
;Jä kalkki tapahtuu ei ainoastaan
öikeistoso&iailstisten jöhtajain myö­tävaikutuksella,
joita istuu itse maan
demökraattiseäsä hallituksessa, vaan
myös riippumattomain äänettömällä
ai avoimella kannatuksella. '
Osoittautuu toisin sanoen, että por
värillinen demokratia ei ole mitään
muuta kuin yksi taantumuksen ni­mistä,
samoin kuin ei sosialidemokra­tia
nykyisessä vaiheessaan oltf muu­ta
kuin yksi sen hämäräperäisimmis-ä
vivahduksista: pyöveli Noske ja
suruliisen kuuluisa Scheidemann ei­vät
suinkaan ole kadonneet 'näyttä­möltä
vaan heiluvat .kumpainenkin
Kommunistisen Intematior^len toi
me^npane^a komitea on osoittanut
Englannin' työläisille seuraavan julis­tuksen:
,
Englannin työläisille. Englannin
KonimunistlselleXPuolueelle l
Brittiläinen hallitus on äskettäin
antanut koko kapitalistisen sanoma­lehdistön
tulvia Kommunisziseii In-t^
mationaleh «rikollista V toimintaa»
koskevia nJk. paljastuksia. On jul­kaistu
erilaisia väärennettyjä olemat­tomien
henkilöjen allekirjoittamia a-siakirjoja,
täydennettyinä mitä' mie-lettömlmmillä
väitteillä, jotka muka
osoittavat mitä hirvittävää rosvojouk
koa me olemme.
Luonnollisesti ei Kommunistisen
Internatioiialen tehtävänä ole suori
taa; tekoja, jotka miellyttäisivät brit­tiläistä
: imperiallistista , hallitusta
Kommunistinen Internationale suorit
taa ja mielii suorittaa päinvastoin te
koja, jotka eivät koskaan saavuta
brittiläisen, Saksan, Ranskan tai rain^el
kään muun kapitalistisen hallituksen
hyväksymistä vaan koko mailman työ
kapitalistisella hallituksella on aivan
yäenliiokan hyväicsymisen. Brittiläi
selEJallituksella tai millä muulla
|tarpeeksi* tekemistä meidän todellis
tenkin lausuntojemnie kanssa; minkä
takia sitten tuhlata niin paljon varo
ja mielettömäin, väärennettyjen asia­kirjain
hankkimiseksi?
Kehoitamme englantilaista veljes­puoluettamme
ilmoittamaan britti
Iäiselle hallitukselle, että me olemme
mielihyvin valmiit maksutta varusta­maan
brittiläisen hallituksen ja sen
korkean parlamentin kaikilla meidän
julistuksillamme ja^ kiertokirjeilläm­me,
vaatimatta edes ehtoa, että nä­mä
asiakirjat piisi julkaistava. Em­me,
näet vaadi keskinäisyyttä. '
KpmmunittUen Internationalen toi­meenpaneva
komitea .
Muistamme'kaikki, ne ainakin jot-is
ka ovat käyneet koulua, kuinka suu­rella
kauhulla luimme historiasta,
vuosisatoja sitten tapahtuneista orji­en
rääkkäyksistä.,
Kuinka niitä myytiin aivan kuin!E ^
eläimiä, enemmän tarjooville. = .,,^'yt„a^aa olemaan aika lähettää joulurahat oas-^-in .
ajatellessamme, että ihmisiä on voitu^— rnnnort /^majcaf Ses RM .•- „• . . *
myydä ja että niitä on saatu myydä.
Ja tunsimme mielessämme semmoista
pyhää vihaa ja kiukkua, noita kurjia
ihmismyyjiä koBtäan, että olisimnte
olleet valmiit asemessa käymään
niitä rankaisemaan. Mutta sitten
kuitenkin me lauhduimme ja tuumai­limme,
että hyvä on, kun nykyinen
sivistynyt mailma iei enään pidä ih­misiä
niin huonossa, asemassa, että
niitä tarvitseisi myydä ja.että se on
ollut mitä suurinta raakuutta, jota el
meidän sivistynyt aikamme enään sai
li. • •
tstti.
_ Parhain apu on pieni rahalahja.
5 Sen voi lähettää meidän kauttamme.
kansainvälisen. strategiamme pää­tehtävänä
on ensiksikin: tehdä tyh­jäksi
kapitalistisen, mailman jälleen-lujittumispyrkimykset
ja työntää e-teenpäin
sitä hajottavia voimia;, ja
toiseksi, järjestäii proletaarisen val­lankumouksen
voimat ja viedä ne
voittoon.
Kapitalistisen mailman jälleiJnlu-jittaumispyrkimykäiä
on kahta' laa­tua.
Tavallisesti pannaan huomiota
vain. sen ennalleenpalaaraisvirtauk-siin.
Mutta niiden ohella on myös
kapitalistisen mailman edelleenkehit-täniisvirtauksia.
Nämä, virtaukset ei­vät
ole ollenkaan yhtä, eivät edes yh-teensattiivat.
Edelliset pyrkivät taan
tumukselJisesti palauttamaan olot en
nalleen,-jälkimäiset sen sijaan ovat
kapitalistis-edistykseliisiä.
Onko ollenkaan toimessa kapitalis­tis-
edistykseliisiä pyrkimyksiä?
On varmastikin, eikä vain pyrki­myksiä,
vaan niiden merkittäviä ttK
loksiakin. Sellainen oli ennen kaik­kea
kapitalistisen mailmansodan väli­tön
tdos. En tarkoita' Versaillesin
rauhan sisältöä, vaan ententen voi­ton
tosiaisiaa, ts.o. anglo-äakstlaistal
j^liherruutta kapitalistisessa mailman
järjestelmässä. Entisen imperialis­tisten
suurvaltain tasapainojärjestel­män
tilalle on tullut Englannin ja
dysvaltäin ylivalta. Tosin vain tois­taiseksi
oleva ja epävakainen ylival­ta,
jossa näkyy avoimesti uhkaavia
repeämiä ja huonosti peitettyjä risti­riitoja,
jossa suurilla vasalleilla.
Ranskalla ja Japanilla, on liian suur"
itsenäisyys, jonka moIe'nipain vallits'
jäin kesken uhk^^a sota ja jota vas-ta.=
sa on suuri proletaarinen vallan­kumous
Venäjällä. .Se ylivalta OP
sii? hyvin epätäydellinen, mutta j->
katan.T.iksos-ia vaitnva a?ki:'l vaniU'< i
t;i >:uin"alt.ain vnltiolli.^e.^tr'. iviipaa^
tnf k!]n;u]u?ta ko;KJ iniUa p?i:im;i;ini;i'j
. yältjoillsen vallan .kansainyälinöll
kesicittäminen merkitsee samalla ta­loudellisen
vallan kansainvälistä kes
kitystä. Englannin laivaston ja ar­meijan
mailmanalue kuvastaa välit­tömästi
Englannin pääoman mailma-aluetta.
Mutta tämän poliittis-talou-deliisen
pääomavallan kansainväiiscn
kehityksen: ohella on tapahtunut yh­täläinen
valtava keskittyminen yksi­tyisten
valtioiden kehyksissä. Toisel­ta
puolen valtiollisen luokkavaUan
keskittyminen yksityisten v-iitioidcn
kehyksissä. Toiselta puolen valtiol­lisen
luokkavallan kejKittyminen, jo­ka
välittömästi ilmenpe myös keski­tettynä
taloudellisena valtana. .Se
on: ylin byrokratia, hallitusvalta, on
tullut kaikillii yhteiskun'uillife;i elä­män
alueilla mitä suurimmassa mää­rässä
yksinvalt.liseksi-käskijäksi. Toi­selta
puolen: taloudellisen liiokkaher-ruuden
keskitys, joka välittiioiästi il­menee
myös keskitettynä yaltlollise-na
herruutena. Se on: kapitulistisen
monopolisoitumisen valtava/joudut­taminen,
joka samalla ilmenee välit­tömänä
ja ratkaisevana finanssipää-oman
vallitsevien ryhmien vaikutuk­sena
hallitusvaltaan ja ylimpään by­rokratiaan.
Tätä keskitystä'voidaan, mailman-kapitalistisen
rinnalla, nimittää val­tiokapitalistiseksi.
Kolmas suunta-virtaus
näkyy kapitalistisen maail­man
vallitsevan byrokratian kokoon­panossa
tapahtuneessa muutoksessa:
siinä, .että vanhan työväeiiliikkiSen
keltainen puolue ja ammattiyhdistys-byrokratia
on sisällytetty hallitsevan
kapitalistisen byrokratian koneistoon.
II:een Internatipnaleen ja Amsterda-
Nämä. kapitalistisen luokkaherruu-den
edelleenkehittämisen pyrkimyk
set ovat päässeet jo pitkälle yli nii­den
pyrkimysten ääritnmäisen rajan,
joita ilmeni finanssikapitalistisena ai­kana
ennen sotaa. Imperialistinen
maailmanjapn, itiaailman kilpailun ja
mäilnlanvarustelun pyrkimys on jo
muuttunut tosianise*ksi pyrkimyksek­si
päästä keskitetyllä yksinvallalla
koko mailmaa hallitsemaan. Finanssi
pääoman pyrkimys monopolisoida yk­sityisiä
tieoilisuusaloja kohdistuu jo
jokaisen alan kuten jokaisen liikeyri­tyksen
itsenäisyyttä vastaan, kaikkea
vapaata kTlpailua ja yleensä kapita­listista
yksityisomaisuutta vastaan
keskitetyn yksinvallan, yhden^-ainojin
monopolin hyväksi. Ja vihdoin ori
pääomanbyrokraattiön ja tyoväenby-rokraatticn
keskenään kilpailu muut-txinut
yhteiseksi pyrkimykseksi «mani
monjstise.eni^avioTiittoon.
' Nämä «manniionistiset» pyrkimyk­set
— en keksi parempaa sanaa — il­menevät
tosin varain heikkoina ja e-päröivinä
joutuessaan ristiriitaan paa
oman vanhoillisten ennalleenpälaa-mispyrkimysten
kahssä. Tuloksena
on sen takia aina kiirja sekasikiö, so­dassa
saatua voittoa seliraa tökerö
saalinjako Versaillesin hienojen x*'»-
vpjen kesken. Pääoman maailman-valtakunnan
pyrkimyksestä tulee esil
le «Kansojen Liiton> surke^k epäsikiö.
Taistelussaan vapaata kilpailua ivas­taan
tyj'tyy valtio hintojen tai tuÖR-nin
ja viennin häilyviin säännöstt!-
lyihin sellaisilla aloilla, missä sitä ei
ta ^sityisomistusta vastaan yleensä
eivät mammonlstisen edistyksen roh­keimmatkaan
apostolit,'II Intemat-sionalen
sankarit, uskalla julkisesti
nousta. Ja vihdoin edistyy vain vai­voin
näiden sankarien muodollinen
ottaminen kapitalistisen valtion jul­kiseen
palvelukseen. Eiiglannin työ-yäehpuolueen
johtajiakin boikottee-raa
porvariston'enemmistö vielä, «työ
väenhallitusta» odoteltaessa, vaaralli­sina
«sosialisteina.»
, Kapitalismin edelleenkehittämis-pyrkiniykset
ovat siis aivan liian hei­kot
voidakseen päästä voitokkaina
vaikuttamaan. kapitalistiseen maail­maan
sen nykyisesssä pulassa. Histo­riaan
ne ehkä tarkottäriut — tämä
otaksuma on lähellä — edustamaan
uutta, viimeistä kapitalismin aika­kautta
sekä sille tietä raivaamaan.
Mutta aikaisempi, finanssipääoman
ja imperialismin hikäkausi, ei ollut
ennättänyt kehittainaän kylHn kyp­siksi
pääoman viimeisen kauden e-linehtoja.
Suuri pula •— kapitalisti­sen
maailmansodan hähiiiössa — tiili
niille liian aikaisin. ,
Tämä kriisi on tullut kiertämättö­mäksi,
niin pian kuin elintarpeitten
kallistuminen Etiropassä oli kiertä­mätön
ja paasi vaikuttamaan tubtan-tohintain
kohoamisen muodossa (19-
tfO — 1914), ja kun • maailmahmark^
kinain ylitayttymisea kautta' kaikissa
keskenään kilpailevissa päämaissa
Niin. Noin me ajattelimme!
Mutta nyt joku aika takaperin
saimme lukea ja myöskin nä)idä hy­vin
onnistuneesta valokuvajäljennök
sestä kuinka nykyiset työläiset ^ or
jat — sanan täydessä merkityksessä
tällä vuoslsadlalla ovat pakoitetut
myymään itse itsensä! Ja hiiksi? —
Näin kysynee joku, joka vielä elää si­vistyneessä
ja kaikin puolin ihmiselli-sessä
mailmässa. Ja mitäpä tuohon
vastaisi muutoin, kun myytävän omii
la sanoilla: «Olen kuusi viikkoa har­haillut
etsien työtä tässä (-Bostonis­sa)
kaupungissa ja tällä ajalla olen
syönyt 30 senttiä!? Ja nyi;;olen val­mis
olemaan sen orja joka minut os­taa!
»
Ja eräs arnielias : rouva — ehkäpä
jokin sielu armeliaisuus — tai hyvän
tekevälsyyslaitöksen jäsen, lupautui
huolehtimaan hänestä viikon. Ja Vii­kon
kuluttua työntää hänet kadulle,
entistä huonompaan aikaiah. Ja syk­syn
kylmiin ilmoiKih, niahdoUisesti
uUsi 30 senttiä taskussa.........
Jä tämä yllämainittu tapaiis on
vain yksi. Niitä on tapahtunut' kym­meniä,
satoja, kunnes Bostonin ja
muiden ka\ipunkien majurit y.m. mah
tiherrat täynnä sivistyneen vuosisa­dan
pyhää kiukkua, lopettivat tuom­moisen,
epäslvistyneen ihmiskaupan.
Siis nämä herrat pyhässä innos­saan
katsoivat senkin jo lilaksi; etta
joku armelias ihminen sattuisi osta­maan
kuukausimääriä työttömänä oi
leen nälkäisen ihmishaämun 2 dolla
nila!,. •
Ja millä nämä/perustavat innostu
neen työnsä —-?' "
Sillä, että he tulevat avittamaan
työttömiä. Laittamaan heille työtä
Ja.tässä jälkimäisessä ön hiukan pe
rääkin: He ulevat lähettämään näi
tä-Nälkiintyneitä oienneita niihin
paikkoihin mistä ovat toiset'työläise
'ähteneet ulos, siksi kun eivät ole e
aneet silla palkalla mitä herrat ova.1
maksaneet, mainituissa töissä. Ovat
d«llaiisiai
LSHETYSKUSTANNUKSET:
0 Postissa 15c kaikilta summilta. Sähkösanomalla $3.50 taikiJta taj, |
s Kysykää erikoiskpi^ia suurille summille. 1
s Toiminta nopeaa ja perillemeno varma. |
S Lähes 2000 eri lähetystä tehty jo tämän vuoden ajalla. L
5 Lähetetyn rahan arvo tähän mennessä tällä vuoJe"« - -^
S 150,000.00.
S Kahaa välitetään myöskin kaikkiin Suonien pankkeihin.
|I, Box6<^9 , 'VAPAUS- »^S udb^ ^ 5
i5 f airT Aovroe.n tos"s a ottaa rahavälityksia vaataan A. T. Hill, 17T BeCe-iiiiHiitiiiiilfiimiiiiiiiiiiiiuiuiiHHUiiHinui^^
iHiiiHiiiiiiinn"»»»""'""'"'''"'""""""iiiiiiimimiimtniiHiiiiiiiniiiiiiii
m. Tiehäilmlemämn ev. iikon maanantaina lähetimme joulukorttien mallit asia- «S.,
JoSj.ei joku äsiamiehistämme ole malleja saanut pyydämme siitä
meille viipymättä ilmottamaan. V
' Tilauksia ottaessaan on asiamiesten,pidettävä mielessään se etti i|
kortteihin ei paineta muuta tekstiä paitse se mikä on nialleissa. | 1
Henkilöitten nimet, sensijaan painetaan sellaiset kun tilaaja hi-^.*g
luaa. • -L 3
• Henkilöitten nimet on ehdottomasti kirjotettava selvästi. JoiV-rf
ei kirjöttaja ole selvillä välifnerkkien käytöstä pyydämme ettei BiitiK'"* 1921.
käytettäisi ollenkaan. Ainoastaan silloin jos henkilöllä on kaksi etoi- 1
nimeä on parasta tehdä näin: Sanna Maija Kapusta eikä näin Sannj,
Maija Kapusta. Edellinen nähkääs edellyttää sitä ptta V v . . . ~ . . i . - . Ä-*
säoyain yks'
nen merkintä
pusta, sifs kaksi
voiton suhdeluvun suuri aleneminen
oli käyn}'t kiertämättömäksi. Impe­rialististen
suurvaltain verrattainen
enää voida välttää. rKapital-stigtvjn tasapaino oli vain niin^kauan mahdol-liikkeiden
kansallistuttamispuuha onhinen, kun Keski- ja Länsi-Europassa
oaraimraissa tapauksissa päätynyt e-j siaatiin htilpaa leipää Amerikan ja
min .•\mmatilliseen Internationaleenj rinäisiin puolinaisiin toimenpiteisiin.; Venäjän viennistä ja niin kauan kun
kuuluvain työväenjärjestöjen ylim-| kuten knTiitalistiseentyöneuvostojär- i voitiin Europasta viedä yhä lisäan­nista
byrokraattikerroksista on kai-i je.<(f!mään' S-nksassa ja ,Entrlanni?sa, tyviä pääomankasoja sekä tuotannon-
'•:i«a kapitalistisissa maissa de fakto; m'.nta muutoin vain liberaalien kai-1 välineitä ilman että liikevoitto plene-min
puolelta erittäin tuntuvan vasta­vaikutuksen:
Suurvaltain sodanjulisr
ukseii. ;V ••• -
Porvarillisen luokkaherruuden jat­kuvan
elämisen, yhden ainoan maail
mantrustin, aikakauden elinvoimaisia
juuria ei Vielä ollut muodostunut. Ei
ollut syntynyt kansainvälisessä 'eikä
kansallisessa niitassa sellaista talou­dellista
eikä poliittista keskitystä,, et­tä
taloudellis-ppliittinen maailmanmo
nopoli olisi yoinut syntyä.
Varmastikin oli kapitalismin edel-een
eläminen sen aikaisemilla perus­teilla
käynyt mahdottomaksi . Voitto-prosentin
kiertämätqin aleneminen oli
tärkeimmillä tuotantoaloilla saavujita-nut
sen rajan, jolloin edessä vöi olla
vain kapitalistisen tuotannon häviö.
Sillä kapitalistinen voitonjakotapa —
sijoitetun pääoman mukaan tapahtu-
— oli käynyt mahdottomaksi. Tä­mä
jako oli turvannut niillä aloilla,
joilla pääoman kokoonpano oli kor­kea
(erityisesti raskaan tebllisuudfen
alalla) korkeammat tuothntohinnat
kuin mikä olisi vastannut tavarain
arvoa, tapahtuen tämä niiden tuo­tantoalojen
kustantiuksella, joissa
pääoman kokoonpano oli alhainen
varsinkin > maätälöiisaloiila). Ta-,
män suhteen ylläpitäminen ei enään
ollut "mahdoilineh. Mailman teölli-sentuniisen
takia iäivat tafkeät^maa-taloudelliset
tuontannonälat tilai­suuden
anastaa suureinman osan ka­pitalistisesta
liikevoitosta,' kuin niijle
kapitaalin peruslain mukaan olisi tu­leva,
kapitalistinen kannattavaisuus
oli käynyt teknillisesti kehittyneim-millä
aloilla mahdottomaksi.. "YTiteis-
. , ~ . . ^ . . . u i a jittpusia ja Malja Ka ä
pusta, siis kaksi eri hekilöä, joiden kummankin sukunimi on Kapusta.!
Perheessä myöskin voi olla useita jäseniä ja silloin on pantava pilkku |
ainoastaan eri persoonien nimien väliin eikä saraan persoonan omL«ta-man
kahden ietiinimen väliin.
Korttitllaulkset pyydämme lähettämään konttoriin aivan viioy.
mättä, sillä Canadassa ovat matkat pitkät ja jo tämän tähden on a-,
joissa tilaukset lähetettävä. Toisekseen me emme ala ollenkaan ris-1
keeraaman sillä että valmistaisimme kortteja viime tmgassa, jotka:
sitteri^eivät ehtisi perille ja siten tuottaisivat suoraa häviötä. •
Kun. ko.rttiemme hinnat tänä vuotena ovat noin puolta haiven- •
mat kun viime vuotena niin toivomme että asiamiehemme käyvät tar-1
molla pttaniaan tilauksia. Samoin toivomme liikkeemme kannat»-1
jienja kaikkien työläisten antavan asiamiehillemme runsaasti kortti-:
tilauksia. " •
5 • Asiamiehille myönnetään tavallinen palkkio. :
I • i • , ' VAPAUDEN KONTTORI, j
naiiiiiiiiiniiiiiiniiiniiiiiiiriniiiiniiiiiiiinriiiiiiiiiiiiiiiiiiniiniiiiiiiin
Hinä
tämätön
kysyrayl
tä Cana
linen
vnlla
"dä sen i
d viikk
; t«itä VJ
tietoja
m,
DULUl
tehneet lakon. ' J[a näihin paikkoihin
koettavat virkaherrat saada rikkurei
ta ja ovat valmiit käyttämään edellä­mainittua
joukkoa.
Toisen^ tilaisuuden tarjöovät: tap­pamaan
la'kkolaisia! Taikka, niin-kumoutumista.
PäinvAäto|n, ei vaari^
)roletaarinen, vaan porvarillinenkin
luokkaväliä voisi kyllä vielnelaä jjn-kun
aikaa omai.suus- ja tuotantojär­jestelmän
karisallistuttamisen j.a «kan
sainvälistvttämisen.ji mailmantrusf.n
alais'j:ia, joka ky'Keni-.i, jatk.iir.aaii yli-teisku-
nnailisten tuota.itm-ii);!.'n, ja-kämist-
i riippuniatti kapjtiiisti.^-n Jij
kevoittolain taantumukselliseksi käy­neestä
pyrkimyksestä.
kuin sivistyneellä kielellä sanotaul
«pyssyhurtiksij!
Mutta pitkistä paastoista huolinÄ|
ta, tulevat herrat aina näkemään h
not tulokset: Rikkuriarmeija ei ]
su ja pyssyhurtan jobit leivät käy l
päätäär
aivan 1
•nälkiini
tä, joti
ien jäi
tnnn k
lisäämiseen. Meidän on osattava ps^
Iata toisiaan vastaan k-apitalistiser e '::
nalleenpalaamisen ja edelleenkehitti-misen
pyrkimyksiä, kurittaa kapiti-listeja
ja niiden apureita toisten hn
talistien avulla.
• Joka maassa ovat tä?tä jofii
strateegisst tehtävät erilaiset, as
historiallisen kehity.^nsteen n nw
tujen pyhimysten historia:!! '
rättyjen muotojen mukaan ja 2!i'
Mutta tämä'' ainoa kapita!?.=;tisen sen mukaan, mikä niidfn suMe 03]
herruudein pelastuskeino oli olemas-' anglo-saksisten mailman vallan ^ F i - | | |
ssaa vvaaiinn aabbssttrraakkttiisseennaa tteeoorriiaamm.,• m-miikkää- 1kaupungeissa ilmcn-i-viin sama-^^aioslll
Ii sille aikaisempi kehitys ei ollut hi?
toriallisesti , valmistanut perustaa.
Niin ei ollut läheskään laita sodan syt
tymisaikaan. Tuotantovoimien kapi­talistista
kuorta pommittivat valta­vasti:
suurvaltain tykit, mutta niiden
laukauksien vaikutuksesta ei tullut e-sille;
mikään, mailmantrustin elävä
sikiö, vaan proletaarisen vallanka-moukseTi
nuori jumlaa. Eivät edes II
Internationalen työväenbyrbkraätit,
jotka kaiken todennäköisyyden mu­kaan
olivat historian määräämät as­tumaan
uuden katolisen mailmanväl-takunnan
piiskoiksi, olleet viilmiit
niin yllättävän hopean virasskohoa-misen
varalta.
Sen takia ovat nykyisenä ylimeno-aikana
— pääoman kamppaillessa
kublem'an)cänssä — porvarillisen luok
kavallan uuden, ;^imeisen perillisen
elonliikaihtelut niin kovin heikot. Se
öii keskonen, sen lisäksi; vielä ram-pautunut
Ranskan rintaman ahtaissa
juoksuhaudoissa. Sen elinmahdolli­suuksien
ehkäiseminen vanhan pää-omaherruuden
päinvastaisten ennal-kuniiallisten
tuotantovoimain kapita- leenpälautuskouristusten vaikutuk-listisen
kuören^sisälläei on.=iän ollut hesta vaikuttaa siis vain sekamelskaa
kaupurgi
pyrkimyhm. Samp.n aJan jfyrki^fjl
siUä on aivan eri .'iiclritvs ?irAisi\
kain Berlimssl LoJ;:.io.?.«a kaaiif
kiqssa. Tämiih rah: ''h-t^^i^ii^
sen kokonahuuden luu-xmnia
ri suhtautun)i?im ja .-^f^ rrarasSi;
huoJellineii farkKfianiine-: nb%
tehtävä. Se edeUyiiiiii Si!:-::;t3p
iestelmällktä tftHl.otiis!.'!for-:2tä^,i
toimintaa Kommu;iistf;en h
nalen poliittista strategiaa
Hman sellaista tietojen saa.iha e
Kommvinistisen Jniernationate
tamat toimiohjeet voi oJIa niin
teelliset kuin olisi loixott&m- ^*^'-
vat ne sitä vain liian suuren.';
•heen vaaran hinnlala., ^
•Nykyisessä kapitalisiises^a ö |
massa on ylläesitettyjen^obeto sa­takin
yleiseen tunnettuja. U]oi^*
voimia toimessa. TaTkeimpii o-i-'^
ioiseha puolen somttujen lasi',^
riippumattomuuspyrkiraykset
seita puolen pikhuvonarilM^^ ^
sanjbukkojen <-demokraattise£) ^'
ra?tnkset Xapiralfsmin.. e-i^a^^^
nen näiden monier, ristinita'.^*''
ta^^Tkin?y^:en .'r-iutta tekee se."!
teknillinen^kehitys mahdollinen, pelkj lisäävänä, kuolipprosessin jotidutta-l turaisyritykse:
kä ranpeutuminen ai.ioastaan. , Kapi- vana tekijänä kapitaalin kuolirivuo-i mutta se teki.'.; r,)
•alistiseti yksltyisomaisv.uden hetki o-; teellä. Tai suoraan sanoen: se vai-j sen; strateg-iaii^:'"-
•11; r.'!?!^*'" •
li lyönyt.
. T u o t a n n o n e d e ^ i t x - n k e l i i t vs
.-.ti;..
i kuttaa nyt ..alituisenakapitalistisen,] ;i..
vaati I iärj-jstyks^-^n hajotuksen ' desorgani-> Tä?.=:i
( t a s i a f i a l l i s e s i i ) , osriksi jo m y ö s k i n j r o i b i n yrityk? i i n e n s i n n ä t a r k i s t a a : ' n i . T ä y ; i n k e h i t t y n e e n k a p i t a l i s m in
i e juiv ( o i k e u d e l l i s e s t i ) t u l l u t k a p i - | ohi-^^hiMn^;!. K n i n o i n i m i l i a k i n p o r v a - , - p i i i i e l i n o l i t - j o l i k a n s a i n v ä l i n e n , veh-
' a l v t i ^ e n l u o k k a v a U a n ' v i r k a m i e h i ä . o - i = ; ' ! a o;li?trsehdotuks»lla;"kuten * - ; o - : ' v i n Y h d y . « v a ! l o : , < t a .viennin v ä h s n t y - | k a p i t a l i s t l s f - n p : ? r u - l : i i n . knm.:-a.m(sta}soimisen lähteeijä. • .* : '' 'j?iSitä'.täT.-
-?iiRu: !i,yt p y h ä n M a m m o n a n , y n l t i f ) - s!.<!li.^oimi.=cl!.i ia :ts^olli,?irujdep.iok,vn-: n^i^v.-^.-^r:! ia t u o t a n r . o n v ä r n e i t t e n c r i j v^ksi-^viäonalsumUm k u m o a m i . ^ o n - " . n u ö j . T ä t ä lähdettä o n m e i i l ä n , o.=ättava k ä i i n rn-ittiiii
v i i ' e n : u « o - t i h a l l i t t i i n m a i l m a i r v a l t a - j - ^ ' nolii>iaH-hyroAratian. e l i m i s t ö n M i n l l r ? , o n v i e ^ V , p i o r i c m ; ; ^ ' ' ! t^ t p u t u - s i i r t n n a i h : : ! v i e n n i n ' v a i k e u t u m i n e n ; " d n s ? a . - : T ä m ä ei i t s e s s ä ä n v i e l ä m e i - j k a ^ ^ s a i n v ä l i s e ^ s ä stTategiassämra? s e u r a u k s i i n : ^'
i.T. ;n^i"'£a-him'm„i'!nnf(ihi.. ' 'uii.-^i s e l k ä r a n k a , . . 1 n i i d e n m n h d o l l i s u u d e t . K n p i t a l i s t i . s - h c r ; : t i i v c t fi; i a r , 5 s i p i i ä o m a n systee-! k i t s e 'Kaik?;; I n o k k u v i i l i an v ä l i t ö n t ä ; k a y t t a a k a p i t a l i s t i s en hajaannuksen aiheuttama.^