Vapaus, January 27, 1951

              PAINOTÖITÄ
UilKlaiM^, i^JestäiUe Ja
yksHylsme
KirJapaiDOSsamme; tehdään ensi­luokan
painotöitä nopeasti jä kob-tuulUsella
hinnalla.
Tarvitessaxme '
KIBJELOMAKKEITA
KIRJEKUOBIA <
lASKULOAIAKKEITA
.TILIOTTEITA
KATNTIKOBTTEJA * '
OVnjPPCJA - >
AIAINOSILMOITUKSIA
JCJHEAOBJELSIIA
KCTSUKORTTEJA
H / f i l K U T S UM YJtt.
lähettäkää tlla^enne:
VAPAUS PUBLISHING
COMPANY LIMITED
Box 69 , ' . Sudbury, Ont
Giusippe Verdin
hauta avattu
Milano. Kalia'. — Italialaisen sä­veltäjä
Giuseppe Verdin, joka kucli
tammikuun 27 pnä V. 1301, ruumis oli
sällynyto melkein muuttumattomana;
Hänen hautansa avattiin tiistaina,
juuri hänen kuolemansa SO-ihuisto-
Hedeakafemian
johfaja ioiotlut
Moskova. — jlcuvostoJiiton tiede,
akatemian puheenjohtaja akjttecniik-ko
Sergei IvanoFicäi Vavilov kuoli
taalla torstaina 60-Tuotiaana.
Paitsi hänen Johta\'aa asemaansa
tieteellisen elämän alalla hän cJi
Neuvostoliiton korkeimman heuvcs*
ton jäsen ja osallistui vilkkaasti po­liittiseen
toimintaan.
Hänen;Johdollaan järjestettiin ' " Y -
leisUittolainen Tietojen Xfirtttämisen
Yhdistys", jonka tomiesta saatito
melkein kailcki huomattavammat kir-
KaOam. cri^poigg^, ViiiilfiniTmn fUo-1
Conan suori p^rnäQnän^
my* 8JatteW^J» iOimiaitt »äittkit^\^^^g^^i^ HefieUI» on esim. sen
Kii^j. Friedrich Engds
jallijat. tiedemiehet ja taiteilijat p i ­tämään
kansantajuisia luentoja taik­ka
&h-jolttamaap teknillisistä- ja pö-lUttisista
tieteistä. '
VavUcv oli ahkera kirjoittaja ja
Neuvostoliiton aikakauslehdet ja sa­nomalehdet
saivat häneltä arvokasta
avustusta.
Akateemikki Vavilov oli Lebedevih
F^ysiikan Instituutin ja Valtion Op^
tiilisen Instituutin tirehtööri.
-Hän ei ollut kommunistipuolueen
jäsen, mutta hän olt kunnioitettu
neuvostopätriootti.
,Vavilov oli horjumaton rauhanpuo­lustaja
ja osallistut maailman rau­hanliikkeeseen.
Jolloin Ihmlse^r^ ' ^ ^ t S j n d a U^*
mättömlnä omast» nhmdiindcäi^äiif»
taan Ja unl-Umtäden vaitcutUlEsest»
. ** , • » .-..-..^ dottdtoan Idean asteettalsen iodeUls-ajattelemisensa
J i l a l s t i i i ^ ^ ehpto]tJtoan. Tlteä elsloloa Idea «n moa-heidän
nuunUnsa Colmlntaa^s^Att
erikoisen täfisävroumUss^ äsutran Ja
kuoleman tuUe$$» siitä' laiitevin's&^
lun toimintaa. siitit.aJa$tä^lflbUen Jpd:'
tulvat he pakQst^i^' i^d£qimaän tä^
män sielun jsvikd^tta, nikoläaen.,qxaä>
ilmaan. Jos^sttjjlii^^ Jkuolle^ eif-f
kaiii: tuumiijsta^ai^^^^
p'äivan edellä.
Verdin hauta on Milanon "Lepoko­din"
puutarhassa, jonka lepokodin
han rakennutti (köyhiä muusikoita
\arten.
PIIKANA JA PERiJÄnÄRENÄ"
(3-nayt. huvinäytelmä. Kirj. Aino Pekkarinen)
— Esitetään —
STEELTON-HAALILLA, SAULT STE. MARIE
Sunnuntainayhelmik 4 p:nä, alkaen klo 8 illalla
Henkilöt:
Martta Miettinen; palvelustyttö
Hannesr^.-sähkömonttööri i . . . . ..
Bouva Kuikkala
Hbrra Kuikkala
HaroldrKuikkalan hupsupoika .
Turtola, talon isäntä maalta ..
Juntunen,, asianajaja . . . . . . . . . ..
Postinkantaja . . . . . : . . . . . . . . . .
Ikäneito
Nuoripari . . . . ,
Ohjaus: HELGA JA EVERT
Esittäjät:
Helga Harju
Väinb Manttylä
. . . . . . . . . . . A l m a Merisalo
Evert Perälä
. . . . . .. Howard Kulmala
Eino Mäki
.. — . . . .Henry Kulmala
. Eino- Muhonen
. . . . . i . . . . . . Ida Muhonen
? ?
RAVINTOLALIPPU 75c
lut a0ietta ijffigin^.si^ ^idä'>rl^ls;^
ta kuöieinaa, 'lÄn'^ IsTilyl' ikuvittelu*
sielun kuoIein^ttO(mttudeäta.^^t^^ ^sU-;:
lä kehittysasteeiia'^ei::MiIi|käan tuimu>
Iohdutui:t%lta,Tii^{ui
vastaan nitäitfmui-lEflt^^ jä
sangen - useln< .^cb^ten?iOTlt^ata1taHlaV
tuntui se tod^Usc^Ita^onniä^^
ta. Et uskonncdUni^ l(diduiuki|envt^
ve. vaan ^^t^i^esh viypUitsevastä'^
yleisestä; rajoitt^elsuiidestfi> ^
neuvottomuus'^^ ^ttä; .fniteu kerirain
olemassaolevai^^tt^et^ stelun ^sus^^ <
teen olisi rmud[iäi':kuöletn^tJ^U3c^
meneteltävä; Johti yleisesti ttäyystsrt-tävään
kuivitehnasA pe^EOO^^
kuoaemattömuud^^;/Alvto^^
laisella tayall^^lq<nmbnvö^en^.p^^
sonifoimisen totiiia^syi^jyivät'"
maiset junuila&,:^|otÄ?Wkomuo
leen mubvauttr^ssa^bttivjä^ J j ^ - enerft- j
män. :ja eneätiyin 'o^limauaU-o^
hähmon,vkunn^'^loptdta^:bepi^lsen-k^
meltftt tletöaaiine todtiUeessa maaU-tdassa
^ 1 sen aJatttbeUlBcn e l ^ i -
tima^to riippumatta Ja ^etonen maali'
ifaaa:-tiUut i t o
Ja on,Utnan muut^ «elvää» ettö ajau
telu voi tiedota.^lsaiKin, joka Jo m"
Iräteen on ajatussisältö. Ybtä,,sel^$
oh;, etiä^se. mikä pftl, Miskaa» tiä^
täs$ä '4o ^ e ^ ihUJaisttudessa tH^t'^
tanuäseezL Mutta el suii&aan cs':
tä-Hegeliä vetämästä ^aja^tehui J a
iid^ititeetin todistuksestaan edelleen
^tS Johtopäätöstä, .6ttä hän^n lUOf
sotian^; koska^ se on oUrea
aJai|äEj(v>Ueen. öiijsils myös ainda.^i*
kea lUösoaria Ja,että ajattelun J a ^ ^ l^
käänl^ä^hänen.iilo^^ heti ^ieo-kein
sanoa t&rauäpros^in kautta^
monista enemmän,'tal.Vahemmäi^
joitetuista K • t<rinto tois^taatff rkjoit*.:
tavista Jumalista* syniyl fKmisteV
pdässä kuvl{cimla»-y<&ilum^^
kontojen yhdes^^^öästa Jumäläsiar
' Kysymykseimv-<Äjäti^un ''suh'teesia
olemiseen, .^hefiSferi/^litfeestJi^Juoii';
toon, tällä kaiken; filosWui ylimniai-lä
kysymykseU^a^ |i|f;-s^^ )culn
Jokaisella uäit^^^Mrenla^VUli^'-
tilan ahtaissa J^lietäsi^t^issl:^^^
vitelmissä.' !I^ift^'tä^d^'''-teiävj^«
des^n' se • vä^ttxMse^^ii^^^f^
merkityksenäli; se Vorsäai^tiaU väsitä
..^ . i •• 1 " ) T J t r * ! . • ' 4 * ' ^ " » 4
Tia$tä: ;kaytänhöks!l'J'a^^
nmail&an Hegelin periaatteiden imur
kaan "toiseksi. Täniä hdtiiäluulo on
yirteliien liäneUfr i a JolcseenkUi k a l -
klUe fUbsofelUe.
) iJtultta täia|[hp!heMa on vleFiJouk-
Jco muita filosofeja, Jotka kieltävät
niähdoöi^uden tiedota maailmaa.
tJUdemmista fifdsofelsta kuuluvat näi­hin
Hume ja kantii Ja' he ovat näy-
CSJn: SUDBURYN OSASTON NAYTELMASEURA
vierailee näytelmällä
Laivan kannella
(2-näytökjs>inen laulxmaytelma)
K i r j . Pasi Jääskeläinen - Säveltänyt £änll Kauppi
Don-haalilla, Torontossa
Sunnuntaina^ helmikuun 4 p:nä
alkaen esitys kello 3 iltapäivällä
tefUeet hyito'huonmttaVaa osaa.f
«oflan keibiiykse&sä. Kaiken ratkaise­van
tämän !kehlhrksen kumoamisek-il^'
on sanonut Jo-Hegel, sikäli kuin se
Id^aiistikelta kannalta oli mahdollis­i
a : . ^e;materlalisuus, mtakä Peuer-i^
ach siihen ilisää, on enemmän hen-keväiäkuhi
^rvää. Tämän samoinkuin
kaikki muutkin fUosofiset metkut ku-sellaliäyaa
"oUoina itiMsssäiin''. k u n i^
orgaaninen kemia atkol «almistaa nU^.
tA ifidm toisensa Jglkcen: siten iuU
"olio Itsessään" olioksi melt& varten,
kuten eslm.^ v&rlmataran i r ä r i^
anlllnl. «nltft emme enää kasvata ptl'
loll^t^slirtmataran Juurlssa>*vaan vai
njtistaibBmpalJon faalvemmalla Ja srk-
^^tota^8cn^m^n klvlhUUtehrasta.
SöCiräQlkuksen aurinkoficuntajärjes*
^^elmiiOU kolmen vuosisadan ajan by-p.
oteLesl.'lon!!cä puolestavoi,lyädä vc-ibasata;,
tuhat, kjmmenentuhatta
yhtä* ;Vastaan/ mutta aina kumminkin
hypoteesi;i,^utta kun Xieverrier tä*
m^nntärjoami^ta numerotiedoista las<i>
moaavlskevhnmlnrfcäytä^tö. nimittäin
kokeet - ja teolUsuus. K U n voimme rto-distaa
- käsiteiksemme. Jostakin • luon-npnihniöstäv
oikeaksi alkaansaamaUa
sen^ - its*» syimyttämällä sen edeUy-^
tykätään/ ja panemalla: sep.vpaällc
päktteekfil' palvelemaan tarkoituksi-
9inme, silloin,ojemmejtdmeet, selvin
Kantin käsUtämättömästa "oUoaia
Hiessään". -Itasvl- .ja elälrtiruumiltea
iyn^nfect k ^ aineet pys^^lvät
kl timtmattoman kiertotähden oIe«^
massapkää; välttämättömyyd
läpä^ paikankin, miäsä tämäin.klerto-tfih^
en täytyi öua. Ja kun Gallc sit-tö),
tosiaan liiysi tämän kiertotähden,"
Silloin ^ 6U ^Koaiemikuksen; j^rjcstel-mä~
^ditstettu. Kun uu-^ntilaisct';
Saksassa kuitenkin yrittivät uudel­leen
elävöittää Kantm, katsomuksia
ja kun agnostikot tekevät samoin Hu-:
menv katsomusten suliteen Englan­nissa
(missä nSmävkatsomukset^ eivät
koskaan :Olle«t:kuolleei sukupuut­toon);'
niin on se jo^aikoja sitten ta-'
palituneen teoreettisen ja käytännöin
IJsen frumoamlsen^ huomioonottaei^
tietleelllsesti taka-askel ja käytännöl­lisesti
vain häpeilevä tapa materia-:
lismlh-. hyväksjmisekisl.i selän: takana
Ja^sen^eltlUnisekst maailman edessäi
; Tänä pitkiinä ajanj^ona Descär^^
tcsista Hegeliin ja iHobbesiöta JF^er-badiiin
ei* filosofeja kuitenkaan, nlin-i
kuin -he itse luulivat,^ ajanut eteen­päin
KUinkaan^^yksln piäitaan ajatuk­sen
voima; -Päinvastoin.v Todellisuu­dessa
.ajoi heitä eteenpäinerittäin­kin
luonnontieteen ja teollisuuden
valtava j a yhä :nopeammin etecnpäiiv
ryntäävä edistys. Materialisteilta se
inakyi JojAältäkin päinvmutta'myös­kin
idealistiset Järjeätebnät täyttiyiviät
^hä enemmän Ja enemmän materia­listisella,
sisäUöUä ja ne yrittivät so­vittaa
hengen ja aineen vastakoiitai-^
suutta: panteistisesti. niin että Hegelin
Järjestelmä lopulta edustaa vain me-toodln
Ja sisällön puolesta idealisti­sesti
pääloellem pantiaa materialls-mla.
, \ . t
tiiia ollen .nn iuonnolUsta, e t ti
StaStiäK P&iaixu3biA luonn^ilessaan
ensinnä tutkU M n c n aäcnnettaän tft*
hän perusksr^jmykseen ajattelun j a
olemiscti sttbtteittia.' tj^tiyen Jcdidan-nan
JSUceen, Jossa taipeettoman lilo*
sofIstmtaskaaUa' kldeSUt kuvataan a i -
kai^imiplen. ^erittäinkin Kantin Jäl­keisten
iMoso<lenltat«attnista J a Jossa
fiese) Jää aivan Ulan vfil^ftlle buoml-oUeAsen:
kautta. että liian muodollU
sesU pidetään kiinni erlnälsifitä pai-koistaltä&
en t e c ^ l s s a ^ seuraa laa-:
Ja eslt»'8 itse Feueibachin "metafysil-kan";
Icehltyskulusta, sellalsbna kuin
^••käär< esiin tämän filosofin'asian'
omaten teosten Tuorojärjestykscstä.
T&mä e$itys on laadittu huolella Ja
kokonaiskuvan antavasti; slUl rasit
taa valn,v samoinkuin koko kirjaa, el
suinkaan aina eibdottoman välttämät-
^töiääh' filosofisen ; Umalsutairan pai­nolasti,
mUdä vaikuttaa sitä häiritse-vänunin,
mitä vähemmän tekijä nou­dattaa
;yhden kouh^tmnan tai itse
Feuerba(^hkaän ilmaisutapaa Ja mi­tä
enenunän häh sekoittaa Jou*fkoön
mitä /erilaisimpia, erittähikiii nyt
'muodissa olevien f ilost^isiksi itseään
nimittävien suimtien sanontoja.
: a^euerbachin kehity.^ulku on - Oiegfe-liläisen
7p ei tosin koskaan tSysin oi­keaoppisen
fkehitjrskulku materia-llsmia
kohti, kchitj-s, mikä edellyttää
hxäärätyilä asteella täordeUlätä Välien
rikkomiista edeltäjänsä idealistisen
Järjestelmän: kanssa; Vastustamatto­malla
viimalla valtaa hänet vihdoin
tietolsutls-siltä, että He?elilU. tavat­tavan
'Maidottoman idean" olemassa­olo
ennen maailmaa; rioogilliäten ka^
tegörioiden^ ennaltaoleminen" ennen
ecuin maailma oli olemassa; el ole m i ­tään
muuta kuin mielikuvitukselll-;
ben Jäte uskosta ylimaalliseen luo-'
Jaan; että aineellinen;' aistein ihavalt-
't'ava maaijma, Johon me itsä kinilum-me^
on ainoa todellinen Ja että mel-;
<än tietoisuutemme Ja ajattelumine
niln.isMftiUlsilta kuin ne näyttän^-
-vätkin; ovat aineellisen, ruumiillisen
elimen;alVoJen tuote. Aine ei ole hen-<
göti tuote, vaan (henki itse on aineen
kojkein ti^ote..
HENKILÖT:
Puosu
Soini
Kinnari
Mikkonen:
Matti
Jaakopsonni
Matruuseja
ESITTÄJÄT:
P. Kivinen
E. Närhi
V. Mäki
Oiva Westerbacka
J . Pulkkinen
E. Leinonen
Arvi/Jungmanni . . ; . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . K . Österlund
Kokki Aatu Koivula
Noppula, laivapoika . . . . . . . . . . . . . . . . . . — . . . . . . . . . .Paula Woodley
Kerttu Kesänen
Anni
Emma
Viisu
Rauha Mäki
Maira Kaiho
IrisXehtola
Gloria York
Jaakopsonska ; . . . . - . . . . . . . . . . . . . . . ;... Martta Mäki
Yleisohjaus: Paavo Kivinen;
;Laulut ja tanssit opettanut Claire,kirinen'
' Lavastus: John Raivo ja Utmo Sirviö
talviunesta. K^^^imys/j^^ sidff
teestä olemfs^."^!!^'aimuten . - t^
näytellyt suuri^/<is?[ä;fc<»kläJail;sKo*'
lastilkassa. kiy^^ysir^imprdnv^^
perähidn, henhi(fl^l'luonto?'-ii täittft
ky^^ymys &ärjLsiE^ ikbriÄ:oa' vastaan i^JQ^r
symykscksi:-OK»^JMäla^Juonut3ma^
ilman vai ^onkp^thäBi^nä;QUut*;i^
scsti olemassa^' ' \ ^ '^*-^i}'J.^
' Sen m^IkaanU^:^Iditen<-is(hän .ky^^
mykseen?:vaatat?^;:,^lkaMtulvat.iliot
sofit kahteen' ä^äteen leiriin.' life; Jot^
-ka puolustivat;Tftengfeft^a'Uai4>eräiwt-^^
tä'luontoon näifäKeri, jdt^^säk,Viime-;
kädessä edeliyttlv|Kt'Johkintobiea maar
ibnau luomista^4^1Ja f ilOsoif eillar^csto;:
HegeUllä. ontämä-luomihen-^ein
\1elä paljon nfutkalllsempi Jä mäb-^
dottctoampi; ki&iil?^3trlstinuskosfea' - -rr}
muodostivat ideälisMin'ieirin/,TolÄt,;
Jotka pitivät TtiOntda^atkiJt^eräisönS;^^
kuuluvat materialismin eri'koulttkun-)
tim. ' , ' ^
Nämä kaksi sanontaa: .idealismi- Ja
materlalifimi,-eivät'klurtpferln:merkit-'
se mitään muuta ^ kuin' ylläsanottua
eikä niitä ^«ässäkään tulla,käsi-tö-^
mään mIsaäari'moussa mieieisä. T u -
lemme^alempada-näkemääh. millaista
sekaaimusta siitä isyntyy. Jos xiiMn si-:
.säilytetään jotakin muuta, .'t - „
Mutta kysymyksellä' ajattelim Ja
olemisen suhteesta on,vielä'jtoinen
puolensa: ; miteii -siihtautuvat'] meitä
ympäröivää m^ilmäa koskevat aja­tuksemme
itse'-'t'äb2xi' maailmaan?
Kykeneekö ajatielumme.tietoamaan
todellista. maailmaa k^eevissa; zoieU-;
kuvissamme; ja - käsltteissäanmc - luo­maan
oikean «peilikuvan todellisuu-desta'
3 Tätä . l ^ ^ ^ s t ä ' i i ^
filosofisella ^ Idelellä kysy&yks^i
ajattelun ja' olemisen' identtisQ^estä
(samaisuudestaV,'; Ja' V verfattoimastl
suurin osa filosofeista vastaa siihen
Pik^teieraaniiifieli
fiielfetty olkeudeii
cstctöömiolla ,
:"-Toronto.-i; Tuomari
k^kivllkkoha estetuomlön. J < ^ kieiw
tää . plketeeräamaist^ HoOt^ Moto^-
sin-.Ellhigton Ja Wai;den avenUe.m«g
kulmauksessa plevaä. rakennustyösi
miiU^.., . , - , ^ . . : -,1?^.' - 5f
;'Bäilding and .'coitetitictlon Workr
ers • Union Ja ^ i l l l am Ö.: HalUda:^.
Oonfcfacting<?o. ovat Joutuneet: neurj
Totteluissa; Umpikujaa n. Jonka; Joh-dOäta
unio'päätti ryhtyä piketeera
maan työmaata.
.Tuomarin päätös peamstui siihen.
' New Yoiicin l(ionnonhlstorla)Usei)
museon muinaistletellijät Ikelyavat
Pakistanissa. Intiasöa;-muinaisen ky-:
lan palikkaa lähellä QUettaa. Pakis­tanin
• hallituksen kanssa : yhteistoi­minnassa,
Ja ^ ovat löytäneet -ruukun
työläiset toivovat, että kun: kuviot
että uniö ei ole ancmut, tj-ösul^eMlf aikanaan iselvltetään veli kyetään lu^^;
NÄHTÄVÄNÄ - KOEAJEHAVÄNA S t i M S A
CANADAN TÄRKEIN AUtÖUOTÖÖSv
täminalta, työläisten ^ edustamisoi-keutta.
Est6tu6mio on voimassa tam4
mikiiuii 31 päivään, jolloin t>ldetään
toinen kuuIu6telt^Y
" r— '
Kumia ja terästä
Kiinaan
Honr Kong. >- Britannian kruu-nimsiirtomaan
kauppa Kiinan kanssa
laski Joulukuussa $1,700,000 verrattu-:
na*' edelliseen kuuhun, ilmoitettiin
täällä keskiviikkona.
'Kaupan laskeminen Johtuu Yhdys­valtain.
Julistamasta vientisaarrosta.
VIraHiset tiedot kuitenkin osoitta­vat,
että eräitteh tarvikkeiden, kuten
ktönin j a teräksen, vienti on kasva­nut.
Auton kmnia vietiin Kiinaan Joulu­kuussa
$850.000 edestä, Joka merkitsee
400 prosentin vientikasvua ja terästä
vietiin »1,750,000 edestä. Tekstiilin
vienti on:myöskin kasvanut.
' H o n g Kong lähetti v. 1930 kaik­kiaan
^i;21O,000.O0O edestä tavaroita
K i i n i a n / eli 31 prosenttia etiemmän
kuin V . 1949.'
kappaleita Joissa on maalattuja :sym;^
^booleja' 'ennen<:; tuntemattomasta 'aa-pistosta.
Kaivauk^ec ovat vielä käynnissä
Ja.voi mcimä monta kuukautta ennen­kuin
aineisto voidaan-.luokitella Ja;
alistaa museolaboratorloh tarkem­malle
tutkimukselle. -Mutta'kenttä-;
Scemaan, voivat ne : osoittautua len­kiksi
muinaisen Indus laakson kultt
tuurin (2,300 — 1300 vuotta ennen
Kristusta) Ja suinerilaisen kulttuu­rin
:välUlä Eufrat:, ja Tigris virtojen^
latvoilla yli kaksituliatta mailia itäänJ
iKaivajia erikoisesti -kiiimostaa se;
ee&ka. että eräät kuviot muistutta-
\'at englanninkielen aakkosten kir­jaimia,
joskin aikakausi Jota ne edus­tavat,
on vähintäin satoja vuosia
^'arhcmmin kuin englanninkielen kir­jaimia
ensikerran käytettiin Rooman
valtakunnassa.
Kummalli&ta on, että kirjoitukset
ovat yhteydessä kulttuuriin, Jrtta
näyttää Jimrl suorilltuneen kivikau­desta.
Työkalut; astiat Ja koristeet
näissä muinaisissa kylissä on tehty
kivesjä. luista tai savesta. KirJoi-tulksen
e8iint>iminen muinaisissa kult-tuureiEsa
tavallisesti viittaa melkoisen
kehittyneeseen vaiheeseen. Jolloin
metallin käjrttö on jo saavutettu.
Kuitenkaan Baludhistanin vähän
outo AÄPiSTO iÖYDEtTY
i^^hhet^t: metaUiväräistot o
'«äatayllla^Ie^ ;
l^aliytÄafli^ [
nebt Jäädä: lUvehxnuo^^
distyneet.korkeampaan vaiheeseen. ^
^..Myösidjx:k|i'Joltulkset Voivat edus-toa:
julkoiiiaisten kulttuurleri y a i l^
^ t a kaupan tai:sodan kautta. Mo-henjo
Ciarössa Sihdissä Ja muissa piai-ÄlkaiiaiJiSpKii^
-0!^:
ii^^äi^^jö^ä^
itiis, kukihjvkuvia'^
.taen :sariäa,: JoU vielJMän el Jsyet^
l u l l a a n Ja. ei ;ote sulnta Quettan
-jd^jaimiiie. Jos^ kirjaimet havaitaan
tuUvetun lännempänä; Irlannissa;' Ja
kaivettin lännempänä,' rlahissa . 'ja
Iraiiissa. Ja -Jos yhtäläisyys Quettäh
kuvlokirjoituksen Ja indusih kuvia-!
kirjoituksen yälilk milloinkaan val­kenee,
niin oh ehkä johtolanka Mo-henjo
Daron kieleen löydetty Ja
historian horisonttia, näköpiiriä.' laa­jennettu.
Tutkittavat kylien paikat ovat
kummuilla muutama^ mailin päässä
Quettasta kuivissa^ pölyisissä "laak-spissa.
Jolta reunustaa tämän: puo­len
; mailin korkuisen ' puoliaution
maaston paljaat kukkulat. Kt&in
&un^}u edustaa useitten perättäisten
kylien tasoa, kukin rakennettu alla
olevan kylän rojun päälle. ' Bahidils^
tanissa.on monia sellaisia kylän paik­koja^
enimmät niistä koskemattomia,
paitsi aarteen etsijäin satunnaisia l a ­pion
Jälkiä, '--r:
NÄYTEHUONEiSTOSSAMME
• Siro •Taloudellinen • Kestävä
HETNRY^J on erikoisesti valmistettu silmällä pitäen Ihmisiä,
jötkä eivät vaihda autojaan usein. Varustettu tukevalla kak- ,
soisuurtelsella rungolla joka on vahvistettu kuten silta. Taka-akselin
yhteydessä Hypoid-rattaat kuten kalliimmissakin
autoissa. Pääsette 30 maUUn asti gaUonalla. sen hiljaisesti
ja herkästi toimivan Supersonic-moottorin avulla.
VOITTE VALITA JOKO 4 TAI
6 SILINTERISEN
HENRY J maksaa «Eaieu&än;jbfeiifiFle-^
nemmät kuukauslmilBUt' v toimii buo-keammin
. . . balvempir yJöopito . . . Iml-vempi
vakuuttaa <. j^balvemffiat k(»jaus-kustannuksct.
v^"*"'
tmstö LäW^/,,
meidän submklainto- myyjämme.-
mielihyvällä esittää teille auton
kaikki kohdat Ja ;järje£tiiä teille
koeajon. ' - ^ , -
i i
A N D
MOTORS
Ptilmjai 6-6214
I>taiulm*ja ,Elgfai loilm.
, POHELIN 8-3614
SUDBURy'S K & F D E ALE PS
Kuä^IaSda vangittu
iRlanlUissa
MaaUa. FlUppUnit. _ VUme tiis­taina^
vangittiin täällä kiinalaisessa
|:cai9unglncsazsä Jieljä kiinalaista, i l -
moitiaa kansallinen puolustusvirasto,
laotettavista' vakojtuvlrastoh läh-tc*
istä Ilmoitetaan, että vangitsemiset
Johtuivat siitk, että r^hmä kiinalaisia
suunnitieli presidentti Elpidio i^uiri-non
vivoflaiAf.
Saman, tiedonannon muicaan ryh­män
iobtaja'€!0;'Palc, kiinalainen r i -
KIRKONMIES PITÄÄ VÄÄRYYTENÄ
TUNKEUTEUTUMISTA KOREAAN
kas. liikemies. Jcrica on nyiQrään kar-koltuslistalia
OEUiijaan koska faftn .on
auttanut kommunisteja; j vangittiin
ffl^ddUn.
I Paolusttisviraston tfedonannossa sa-i
i ö t ^ Mtä relttauksiBSä. takava^-
leoltiin valokuvia sotilaskohteista,
taksi radioläliettäjä^ Ja -vastaanot­tajaa.
truiatö Seelannin
pääministeri vie-tailee
Ottaivassa
~ pUumsi. --^ Vuden ^Seelannin pää-siiiaisterl
S.;o;iI(dland saapuu tän^e
vtemifime t.k^ 29 i>nä. Umoitettiih
^mot toiataina.
, Pääministeri st. Laurent, antaa
^äixm päivälliset, tam-iniknUn
,dd päivän inalla. PäivSilä
osaiustuu. mif. SUland i parlamentin
^av8j9L"«ln.
Kingston. — Rev. Barclay Warren ^
kirjoitti tammikuun 13 pnä täällä i l -
me^yvässä icingston Whig-Standard-lehdessä
seuraavaa: "YKtn tulisi
tunnustaa, että Joukkojen läheitämi;
heh Koreaan oU väärä teko Ja albec'
ton' Kiinan Suututtaminen. Toivo­kaamme
että siellä todella yrlttäisiin
r a u ^ n .
karren sänol hämmästyneensä tul­lessaan
. tietämään/' että' jotkut hänen
sukiinsa esl-lsis(ä ovat joskus eläneet
Venäjällä.
"Se.että olen olen tullut tietämään
joidenkin hyvin kaukaisten eslvan-iuimjiicni
eläneen Venäjällä, oh saa­nut
minut entistä päättävämmfn vas^
tustamaan ajatusta Venäjä-vaatalscs-ta
aodäste. Miksi ihlnä fiafuaisin l y h -
tyä tappamaan sukulaUl^; vain siksi,
^ttä. lie ovat omaksuneet Järjestel-mäh
Joka ei ole ttilnun mielipiteeni
mukainen? Minulla ei o)e tietoa on­ko^
ketään csfvanheshmlstanl asunut
koskaan Kiinassa, mutta minä en h a ­lua
lappaa heitäkään."
Maailmansota el ole välttämätön,
hän vakuutti.
Kannuttimotyöläiset
lopettivat lakon
Torontossa
.Toronto. C^tlnenta} Can Co.n
New Totonton Ja Toronton tehtaitten
noin 500 i8kk9Utunutta työläistä pala­ni
torstaina takaisin tgnöhön kun Uni
te<l, Steelworkers of American presi­dentti
Philip Murray keholtti heitä.
, Toronton alueen kannuttimotyöläl-
Ut menivät lakkoon tiistaina protes­tiksi
sitä vastaan, kun 3«ew Yorkissa
käytävät neuvottelut koko Yhdyaval-toja
Ja CänadaankOflkevien sopimus­ten
puolesta on fiitlkittynyt.
''Sosialistijohtaja"
porvaria
B M n ^ . O m l - ^ n i . — LAnsl-Salc*
sän soslaUdemoktaattien j<AtaJa Kurt
Scibuntacher 1^ että
hän iutnnattoa kamleri Konrad Ade-
Semerittivdltot
V MootnalL --• Oinatfa Cement Co:n
puhRlaa voitto oli Jnamsk. loppuun
päättyvien tilivuoden aikana kalkkien
poistojen ^a varausten Jälkeen 5;:i06,-
616 'dcdlarla eli älbes mm dollaria
enemmän kuin edellisen tilivuoden
aikana, p e t a a n täällä julkaistussa
y h t l ^ liUkertomuksessa. Yhtiön pre­sidentti
väittää, että manaskuun to*
pulla ei oUut,käsillä lainkaan täyt-
Uitx^tifixai^ tilauksia'Ja sanoi varas­toja:
täydennettii^-än talven'aikana.
nauet^r valtausta- Itä-Saksan ehdo­tukseen
s1Heisis^^'i^^ Ja
vflM^isiaa «ellalAen pitämisiä.
n
Sjiömesb
syväsä kuopassa
, IfehinkL ^ Parin viime vuoden a i ­kana'tapahtunut
tärkeimpien kulu-tustanrikkclden
hintojen Jatkuva ko-hoaminen
on kaikkein pohlmmih kos­kenut
m«tsä-, Ja; uittotyaiälsUn. koska'
heidän palkkojaan el ole korotettu e-des
siinäkään Tähdbessä määrin «cuin
muilla työalolUa. J^lkanmaksupcrus»
teet ovat tässä' ammatissa epämfiä*
räiset Ja metsän laadusta ym. selkols-ta
riippuen o» työnantaJlUa tässä
suhteessa rajattomat tulklntamahdöl-iisuudct.
Niinpä melkein kautta lin­jan
on havftiltavissB suurta I alipaik-kalsuutta,
ja' voimassaolevien paikka­normienkin
alittamisia. , .'^ '
Hinnankorotusten lisäksi puoltavat'
metsätyöläisten palkkpjen korostamis­ta
erikoislaatuisat työolosuhteet: työs­kentely
perheestä erillään vleraolla
paikkakunnalla, raskas ja -voimia ky­syvä
työ, suuri vaatetuksen kulutus
ja työpaikkojen syrjäisestä sijalonista
Johtuvat korkeammat ruoka- ym, tarr
yikkelden hinnat. ,
Suomen Met«ä- ja uittotyöyäeh liit­to
on viime ^ksyn aikana kolme erlf
kertaa kääntynyt: rasiassa laetsäpalkr
kalautak^nnan J a valtioneuvoston
puoleen. Syyskuussa Uitto vaati alim­maksi
meisätyttpäiväpalkaksi 700^ mid
Ja alimmaksi urakkapälvänormtk-sl
010 markkaa ja viimeisessä kirjel­mässään
l i i t t o vaati huomioitavaksi
myös syyskuun Jälkeiset; hlnhatikoro-tukset.>
tetsäpalkkalautakuiit4; Jonka
sei&semästä Jäsenestä neljä on sosia-lidemoktäatteja..
on. jarruttanut; asiaa
koko syksyn.. Maalaisliittolainen hal­litus;
Joka sekin on väittänyt,ajavansa
maaseudun pieneläjien asiaaV ti ole
tehnyt mildänfmetsätyölälsten hyväk­si.
Vibne viUooUa 5. 12. «O^mctsli-palkkalautakm^
iakin'on,vihdoin esit­tänyt
metsätyöp^lkkojen körottahUsta
siten, että alimmaksi'päiväpalkkanor-miksi
tid'isi vain fi^ maikkaa Jaallhi-
,mak^ urakkapalkkanbrmlksi vain 700
markkaa. '
SUomOahtm Bmnmmtl
liffiipipoii^,
. 7-1SS& sotifai t-mui^'^
DB. 8 . a.P0LA€K
DR a B l 1BOM80H :Sg:>U-SI!^:
U l M m T a kirurgit
• % i •• BUmnaslääkaii
CSookoalalnen toIkU
139 Ebn St-IE.» »oh. 3-71». gi
l i f e
mi
EitaARi BlMk Jt.a
, ' Optotaetrtstim •
. ttoatvvLUssn: MAKSITT^J:
aooNciiio Mackey rakenhnr^iV^
, —..Frouät.>amkalainen kemliti,^täf<i^
disti kokeellisesti palnosuhtclt
VlEUC TiLAZSaUS OdALtlStUA im
^ TAfillMiKUUN LÖjPJPtUI^MYYNTlMME
EfttKOiSVUKSltN
T A K K E JA
TavaU. a8.e9h-43.9J5.;
19:'
K/isiL/^K«:iJM
1.^5
Sveterisjä
NYT
2.95-4.95^
LENINI^EJÄ
TavalL arvot 34.95 yi HINTAA
MA1IY*8
23 LABCH ST.
Hattuja
Tavall. 8.9S asti '
Nyt 1,98 liiktlen
LADlfiS
PUSEROITA
Ja PAITOJA
1.75-3.50 ; i n i ii SODBVBY
JOHN D£ERE Malli "M" Traktori
. . _ _ NYT r A Ä Ö_T >Xi_V Ä\M ! _ _
pBlno 3,190 panna»
• ONKO TRAKTORISSANNE . .
• Aseietlavat etu-I» l«k»l^»««*r
• Pidennetty ohjauspyörä?
# Volmanottokohto?
•.::-:#'',Ne»tfiMW<0,.-
• Govenkoillia kontroUecrattu kone? i
0 Ilmatyyny.fotoin?'
0 IlihiupySrä?
. . . JOflN DEEÄESSA ON!,
m
Tilatkaa nyti Alkää laottako saanUmahdolll- 'd
saoksiin ensi kevääpä. - / ^%.\
VÄLITÄMME KAIKENLAISI MUITA
MAANVIUELYSVÄLINEITÄ
nm
27.I.Ucll'Si.
iiS
KALLIO mmm
m