1956-06-28-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina, hesSk. 23 — Thursday, June 53,1956 U mm, m m Mmm i i i l f c l lp Oton <tf ffnBkb ondfauiK. SStC' a» meeaoä tkum taaSLhf ibit Ftet Offke Oepaitmest; O t t a w 8 , PtO»* tiibed tbHee weekJy: Tueedsjns, oätnOBpi axtd tMatttbyflnf Vapam Poblitflliig: COmpaDy Xtd^ Bt 1 ^ EliD 8t, Wn; Sudbmy^ Qot, C»nad4 EOttorm OttieeOB. 4-4285, « W » « « r £,Bufc8i. £ditorW.Sklun& mOing aäOxea',. Box €9. «odtmiy, Qotarto. Axtrertlsittg r»tes spoo lapplidition, TramHatim tree of taaaxge. TtLAVfSfSOXSfhTi janadaosa: / J vk, 7JOO « Wt 3.75 " ~ 3 1sk.22B YMysväVoissa: 1 8J00 0 430 Suomeaea: i t4c aso 6 kk. 475 bbniiin vaaleista Vielä hiemao keskeaerHiset tkäot viittaavat siihen, että viime sunnimtaina Islannissa pi rikkalai^uölueet'': murskaavan vaalitappion. Vaikka lopullisia vaali-, tietoja ^ olekaan i^Iä käytettävissä, hiiä mdkoi^Ua varmuudella v o i d ^ " sänpaV ^ t a anierikkalaifimieljsen CHafur Thoresin hallitus sai valitsijain epäluottamuslauseen ja hänen hallituksensa tilalle va- Jittiin selv^ öieniniistö niistä; jotka olivat luvanneet väafiolijclmas- ' saair, el<ä Yhdysvaltalaiset sotajdukot häädetään pois maasta viimeistään > puolentoista vuoden jkuluessa ja eta Islantilaiset ottavat ^ omaan hallintaansa Keflavikin lentatukia^eman, mikä on vastoin Islannin kansan tahtoa — ollut Yhdysvaltalaisten ilmavoimien käy-t «täVissä.r " Osanotto vaaleihin oli-erinomaisen hyvä, sillä uutistiedqissa ker-rbtaan noin 80,000 henkilöä käyttäneen äänioikeuttaan valitsijain lukumäärän ollessa vain 98,000. ' Sosialidemokraattisen puolueen kanssa vaaliliitossa ollut edistys-jiUolue, jonka johtajana .toimii Herman Jonasson, on nyt lukumääränsä perusteella johtava amerikkalaisvastainen puolue, Thorsin hallitus sai ainoastaan' 19 edustuspaikkaa parlamentissa, missä on 52 se^tä, mtftta sen lisäksi ääninlääräänsä huomattavasti lisännytetoai jäsentä. ' Edistyspuolue ja sosialidemoki^aatit saivat yhteensä 25 jä-mlinistinen puolue voitti 8 paikkaa. Täten yhdysvaltalaisten sotavoimien baJitöä vaativilla puolueilla on ratkaisevan'suuri enemmistö parlamentissa. Islannin väestö on antanut sei .ät valtuudet niille puolueille, joUca vaaliohjelmassaan lupasivat vapauttaa maan X,\- TO: n sotataaicasta ja vieraan maan miehitysvallan alaisuudesta, r /^ffeflawkissa dn^^eräittenuutistletojen mukaan noin 4,0J0 Yh-aywailain'ilmavoiniien niJcstä. Tämän lentotukiasemän Iisaksi Is-laflltiä piditpn^NATOin radar- eli tutkaverkoston yhtenä tärkeänä yhdyi^ikicaha ja sen vuoksi on visseistä, yhdysvaltalaisplireistä annettu'jo .ymmärtää, että-?jXTO-heuvoston pitäisi tehdä kaikkensa siinä mielessä/että iskäiriin hallitus saataisiin luopumaan yhdysvaltalaisten n^iehitysjoukkojen .häätämissUilnnitelmistä. Onpa jo vih-jatlii, että NATO-maiden ulkoministerit voidaan kutsua keskustele-maaA iästä tilanteesta.' Toisaalta on annettu ynunartUä, että edistyi ^ liuolu^n johtaja,' br. Jonasson saadaan ehkä painostetuksi siihen, «tiet hkn\ vaadikaan yhdysvaltalaisten Ä>tavöirtfien ^häätämistä, A^an' su(^luu siihen, että miehitysvoimien lukumäärää vähennetään; ja ktä' Yhdysvallat suostuu maksamaan.myös tullimaksua. Toisaalta on kuitenkin huomioitava Islannin kansan tahto ja toivomus, mitä ei voida noin vain sivuuttaa. ^Ic emnie' luonnolii-' sestikaan tiedä millä perusteella vissit yhdysvaltalaispiirit kaavaile\'at . tniC"' jfonassomn' taivuttamista, mutta viimeaikaisista kokemuksista tiedämme, että hänen ön valveutuneen yleisen mielipiteen edessä kovin vaikea tällaisia lehmäkauppoja tehdä, vaikka halua siihen olisikin, ' Tosiasiako irteistH tunluU, ettei siihen ole nimeksikään mah- ' •v^SitäpaitäittUlIää^ muulla,maalla ei ole pienintäkään moraalista oikeutta ^kaänCiia Islannin sisäisiin asioihin. Islannin kansa oa puhunut js^ästi ja päättävästi/ Sen tahto on tullut tunnetuksi. Ja iiudllmattii tämän maan pienuudesta, Islannin kansan demokraattisesti ilmaistua tahtoa ja toivomusta on kunnioitettava. Erikoisesti^ tbiVomnie, että omaamaamme, Canada, tutisi tässä asiassa ascnnoi-tiln^ n^ pikkumaiden ja siinä' samassa myus oman maamme itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen kannalle, YLEfSdN KIRJE SilfliinnakijiD kertoiniis Algeriasta Banskan kansan e i « a l l i t t a In- Äskettäin tapasin Kabilian vuoristosta?^ ^kotoisinvolevs^ ' perti£en> Elämä opettaa, jos vain osaamme ottaa siitä oppia; Tultuani Gana-j kea tätä ki^oitaxtai fnliikä oli daan erisiamhlaen maailmansodan kirjoittanut ranskalaisen Biuna- ^ joka oli juuri saapunut nykyään iTiton Moskovan matkasta JugoslaA^an presidentti Tito ja hänen Moskovan matkansa merkitys'on antanut sanomalehtimiehillc paljon kirjoittamisen aihetta viimepäivien aikana." ^ -Puhuessaan Kiovassa, itse Tito korosti» sitä, että "kaikki erehdykset", jotka,on teht>r Neuvostoliiton ja Jugoslavian välisten suhteiden kohdalla, on nyt unohdettu. "Kyt ei ole mitäiin, mikä erottaisi Neuvostoliiton ja Jugoslavian kansat toisistaan, korosti hän edelleen puheessaan. ^ .. i Näitä sanoja lukiessa palautuu mieleen eräs äärettömän tärkeä ja^ samalta mielenkiintoinen seikka.* Kaikista mahdollisista virheistään ja heikkouksista^ huolimatta Tito auttoi päättävällä esiinty- .misellään sosialististen .maiden välisten suhteiden selventämistä — kuten edesmennyt Stalin oli suurista virhdstään ja väärinkäytö tään 'fatiolimatta tehokkaalla vtavalh luomaa uutta , T — sosiiiHstista yhteiskuntaa^ missä hänelle ominaisilla heikkouksilla eirvoi^^^^^^« olla tllaal _ - 'Moskovassa kesäkqun 20 pnä allekirjoitetussa Jugoslavian ja Neuvostoliiton hallitusten yhteisessä julkilausumassa tervehditään kansainvälisen jännityksen lievenemistä, sekä kansainvälisten koske-tustenottojen laajenemista ja pyrkimystä ratkaisematta olevien kysymysten ratkaisuun neuvottelutietä. ' Kummankin allekirjoittajamaan mielestä on Formosan kysymj's räjJkaistaVa' Kiinan^^: I^^ hallituksen mielestä kylmän sodan aikana on kasaantunut niin pai-. jon^cpäluottamustäv ettei kaikista kiistakysymyksistä voida o^ nopeata ratkaisua. - Kuitenkin on jo nyt,^^^^^ yritettävä ratkaista ongelmia, jotka ovat ratkaistavissa. t,, Kumpikin maa pitää mahdollisena aseistariisumtsongclman ratkaisua ja tervehtivät vaikkapa osittaisratkaisuakm siinä. Kumpikin hallitm omaksuu^ tavoitteekseen atomiasdden yleisen kieltämissopi-? muksen. ' ' ^Saluan ongelmassa ovat molemmat hallitukset: ylu>^ että kahtia jakaantunut Saksa on saatava "yhdistetyksi neuvotldujen j> avulla. ' 2x>puksi julkilausumassa korostetaan kansainväUsen kaupan ja taloudellisen yhteistyön eddleeti kehittämisen tärkeyttä ja - kumpi-" ;kinhalKtus esittää toivomuksensa ja aikomuksensa jatkaa edelleenkin ^edustajiensa henkilökohtaista kosketusta ja säännöllistä mielipiteiden 'vaihtoa sellaisista poliittisista ja muista kysymyksistäijoihii#kum-niallakin osapuolella on kiinnostusta'V kuten julkilausumassa sanotaan. Tämä sdlaisenaan viittaa siihen, että *-kaikki erehdykset on nyt •«nqhdettu'V kuten Tito Kiovassa pitämänsä puheen yhteydessä kesä-. kuiin 21 pnä lausui. ' * Tämä tietenkin vakiinnutti näiden maiden väliset suhteet ja niin niehetellett paransi kansojen välisiä suhtdta yleensä. -"'Mutta entäs Jugoslavian ja "länsimaiden" väliset suhteet? Jois-; '^saldp piireissä on sanottu, että Jugoslavian ja Neuvostoliiton väUsten;: v^inditelden normalisoiminen vdi aiheuttaa m dyäii^Itain välisten suht^^ kärjistjrmisen? Mutta tällaisen kat-jslkecn talin Crejghtonlssa tunte-maa, T V/iau Wdi£äse», joka työsken-; tcK Incolla, Hän oli pidetty työ-taveriensa keskuudessa, vaikka jos- 'ms Jtorjahtikin juopotteluun ja hurjasteluun. Kun sodan jälkeinen hyvä aika loppui, erotti yhtiö työläisiä paljon, mutta antoi.suosituksen Porcupinen kulta-alucilie, missä silloin lisältiJn työvoimaa. TimminsifiSä tapasin taas Wäisä-sen, joka oJi alkanut yKleiselämän Suomesta tulleen tietoisen naiten kanssa, joka kuoli muutama vuosi sitten. Muistan hänen sanoneen kerran SJ:nhaainiav eräälle, joka ?anoi Wäfsäsen' elävän- esimerkilh'3- tä elämää, että ota sinäkin kaveri, niin elämäsi voi muuttua. Wnt Wälsanen kud^ huhtikuun I pnä 1955, oUegsaan 75 vucdetf ja yhden päivän ikäinen.- Wn - Hänen kanssaan kosketuksissa /iime aikoina ja tulin huomaamaan nitelehdea kirietaiwaaaai» AI-gtersf «ta. Se mtaien^' Missä oheelUsena ixOkaisemamm^ Jklr-joita* p a i n e t t i i n , t a k a v a t i l m l t i in faallitnksett Jttäatfyksestä. - l'^. Pariis'i.:'i^:-Säin^^ juuri esityksen ä l i ^ i)Ieyä draama loppukiiAtausta^ MeiUä / on täydet pik^Udet^^^tö^ symys- Ja tapahtumien pakosta joita tapähtiinoia bl^ ybifleet odlot- ^uiiäh--- joudun^ päätökswE*h, että esirippu^^^^^l^ mahdollisesti hyvinkin pian, , Viimeisen kahdeksantoista kuukauden aikana taistelut bvä^ tyneet siinä määrässä, että niitä voidaan Jo sanoa todeli^^ si Algerian maahkamaralla. Jös^me tarkastamme tilannetta, yksistään sotilaalliselta kannalta, niin 'vain cuinka ihminen voi; muuttua ajat- vilkaisemalla' päämajassa:; oleviin paljon nutisissa^olevaaii Soumannin laaitsoon. ' He olivat saäpun'%t, niuikttla lukuisat mtmttin. etsimään fnrvaa sukulaistensa luo^a Algierslssa. Tämä perhe ob ennen asunut pie-' nessä^^lilan kylässä^ v f i 19 pnä sotilaat piirittivät kylän et^ sien^ erään ilmiantajan murhaajaal Kaikki miehet pakotettiin moskei-aan. Kahta heitä kidutettiin tuntikaupalla, mutta heiltä ei saatu mitään tietoja. i e l u n j a lukemisen - avulla '— vaikkapa sairauskin siihen johtaisi. Rutf ääkäri Kelly sanoi minkäi veriiin slonaikaa on enää jälellä ja kysyi "osko hän haluaisi pappia, veljeä tai velien tyttöä häntä tapaamaan* niin 'iän,vastasi; "En halua,' OIcu järjestänyt asiani suomalaisen lakimiehen kanssa ja olen valmis Irih tenään. Minulle hän antoi ohjeita hautajaisten suhteen ja käsKt ottaa yhteyden mainitsemaansa; lakimte-heen. Lakimieheltä sain tiedä, ctld olin : määrätty -jäämistön peräänkatso-jaksi erään toisen kanssa., Jlmnn tuli'tehdä ilmoitukset niillä, jotka oU määrätty; osalliseksi'jäämistöön. Olen siinä ominaisuudessa saanut monenlaisia kyselyjä aina S lomcsta asti ja sellaisiakin, jotka ovat he^' rättänoet' muistoja. Jääminö oli suurempi..kuin osasin: aavistaa, sitä oli Suomessakin^' < •, Osalliseksi r jäämistöön hän oli määrännyt Suomessa olevia dukulai-siaan' ja/. (Janadassa sellaisia, jotka olivatvhäntä'auttaneet:: .Sairaalassa, ollessaan _hän olisi muuttanut määräyksiään jäämistön suhtean; mutta se pii myöhäistä. Hän valitti ci ehtyneensä' ihmisten suhteen VVäisä-nen on nyt ylittänyt sen rajan, jonka takaa ei enää palata, —>Mainari. Mitä muut sanovat •LAPIOIVASTA , IU3WI8KUNNASTA" Valvoja kirjoittaa; '^lapiolvasta Jh-mlskunnasta. f' "Osa ;lapioI uranlumla (uraania) maasta; osa lapioi pommisuojia.^ Selostettuaan; sotavarustelua, toimitus päätyy johtopäätökseen:. "Tee toisiUe mitä toivot Itsellesi tehtAvän, sanotaan vuorisaarnassa. Mitä jos:. mc kaikki ihmiset oppisimme käyttämään tuota periaatetta elämämme ojennusnuorapa-r: vieläpä tekisimme ensin! 'Silloin osa laplo-tölstä- lakkaisi — se :pommisuoJaln kalvaminen." Työtiömyysvakuufus USAn palveluksessa mm Ottawa. — Työmi.nisteri Gregg i l moitti»täällä/ että heinäkuun 1 päivästä lähtien Canadan työttömyj*3- vakuutuslaki tulee koskemaan myös rYhdysvaltain armeijan palveluksessa Canadassa olevia siviilejä. Vakuutuksen - alaiseksi tulevat kaikki siviilit, huolimatta siitä o-vatko'he Canadan kansalaisia tai ei, väin sillä edellytyksellä, että he a-suvat Canadassa. Vakuutusta ei myönnetä siinä tapauksessa jos a.o, henkilö oa jo aikaisemmin yhdysvaltalaisen työttömyysvakuutuksen alainen. Ben-Gurioh Israelin ulkoministeriksi Jerusalem. ^Pääministeri David Ben-Gurion, joka otti myöskin- ulkoministerin salkun kun entinen ulkoministeri Moshe Sharett erosi, sanoi keskiviikkona ettei Israel aloita ehkäisysotaa arabialaisia vastaan. Samalla hän kuitenkin sanoi; etiä Israel vastaa ''sodan sodalla''. Ben- Gurion sanoi tämän kun häneltä tiedusteltiin parlamentissa miksi Sha rett erosi. Sharettin sanota.nn eronneen sen johdosta koska hän joutui erimieli-syjfeiin pääministerin kanssa ulkopolitiikassa. Ben-Gurion on halunnut "aktiivista puolustautumispoli-tiikkaa- v kim sensijaan Sharett haiusi noudattaa : pidättyvämpää politiikkaa. Hän erosi viime maanantaina ulkoministerin tehtävästä.: karttoihin voisimme todeta, että Constantinesta ja Granista on mat;- Kalla kaksi suurta strategistienipu-: naiseksi j a siniseksi kutsumaa nuolr ta jotka päivä päivältä lähestyvät Algiersia. , *, Nämä ovat niitä alueita, joilla ranskalaiset sotilaat voivat^ pitää puoliansa ainoastaan teillä, eikä niilläkään aina öisin, jamissä väi-jyksistä tehdyt hyökkäykset käyvät yhä lukuisimmiksi j a verisimmiksi. Nämä ovat niitä alueita, misää sissit ovat jokseenkin vallassa. '' : Kiväärien luodit vaativat uhrinsa jokaisessa kaupungissa. Taisteluita käydään vähemmässä ' kuin 20 mailin etäisyydessä Algiersista. ?A1- 'giersissd itsestään ilmapiiri käy yhä • jännittyneemmäksi. Vaikka -kniku ei olekaan rajoitettu illalla^ ennen puolta yötä, kello yhdeksään mennessä ei nähdä enää ketään Ica-dulUa. Kahvilat ovat siihen mennessä tyhjiä, niistä ei kuulu niille ominaista niusiikkia.^ Arabialaiset ^ttio-vat kotiinsa vähän,ruokaa J a taVal-lisesti syövät sen pimeydessä'peläten valojen näyttämistä, sillä vCsel-lainen; voisi kiinnittää jonkin patrullin huomiota. Koko Algeria elää nykyään^imitä tiukemmassa jännittj^neisyydesisä. On merkille pantavaa, että yhä useammin kuullaan sanottavan; ' ! E i voi enää oikein kauan kestää tällaista." Sen kuulee eurooppalaisten sanovan yhtä ^ usein kuin arabiar. Iäistenkin. - Näin voidaan kuvata tilanne, jota ci enää voida ylenkatsoa. Mikä. on sen : todellinen luonne/ mitä Pariisissa sanotaan "välttä^- mättömäksl rauhoitustehtäväksi"? KOKONAISIA KYUTL TUHOTTU Kello 10 huhtikuun 23 pnä toimeenpantiin laaja ilmahyökkäys Tlemcenin sektorilla. ^ Kokonaisia arabialaisten kyliä tuhottiin pommituksessa. Eräs lentoeskadroona* tulitti konekivääreillä kokohaista aluetta. Samalla viikolla lähellä .N:emoursia poltettiin poroksi toisia: kyliä. Ja mistä syystä? Kylissä "suojeltiin kapinallisia". Mahdollisesti emme tule koskaan tietämään kuinka monta uhria kaatui maaliskuun 29 päivänä Constan-tinessa toimitetussa ihmisten metsästyksessä. Joka tapauksessa, vi-^ rallisella 13 numerolla ei ole mitään yhtäläisyyttä totuuden .kanssa. -r- Joissakin' luotettavissa raportcis-: .sa asetetaan uhrien luku pidättyväi-- sesti 400 kuolleeseen. Sinä päivsbiä-kello 6 illalla siirtomaamiliisit säa-^ puivat poliisiautolla Constantinen .sairaalan luo id:kaappasivat saicaa^ launion sihteerin LadjabiMohamed Taharin. Hänen perheensä ei saanut hänestä minkäänlaista tietoa useampaan päivään; Sitten he saivat tietää, että Ladjabin ruumis oli löydetty ojaan heitettynä Kroubsissay joitakin maileja Constantinesta. Eräs kommunistinen rautatietyö-läinen löydettiin murhattuna samanlaisessa tilanteessa. Poliisiksi itseään väittävät miehet vangitsivat hänet juuri kun hän oli aterioimassa perheensä-kanssa. He sanoivat, että kysjTnyksessä b l i vain rutiini^ tiedustelu. Hänet löydettiin lukttis^ ien luotien lävistämänä.- | Samoin kävi terveyden huoltokeskuksen johtajalle, Bouzou Abdel-mälec, kunnanvaltuuston jäsenelle Boualleg, Oulemasin • uskonnollisliir ton sihteerille Ridi Haudou. Sama pitää paikkansa muuallakin kuin Constantin^p. Arabassa kaksi sotilasta herätti keskellä yötä kylän varaporm^ta^ rin moslemilaisen sosialistin. Hän pyysi aikaa pukeutua. Hänelle sa^ nottiin: "Älkää vaivautuko". Päiväar ^valjetessa hänen mamiinsa löydettiin takakujalta noin sata jaardia kodistaan useiden luotien lävistän mänä. i vihamiclisjys 'Neuvostoliittoa kohtaan! Kun näin ei ole kuitenkaan' asioita selitetty, niin silloin ei liioin ole mitään s^%'täJugoslaviatf^^ ja 'iänsimaiden*' suhteiden huononemiseen sen takia kun Jugoslaviaini-ja Keuvostoliiton suhteet ovat paranttineetv; Päinvastoin tämä kö^i^* s^tok^^ samaa kuin myönnettäisiin, että ^'län-^^^^^ auttia erilaisten, yliteiskuntamuotojen rauhanomaista rin*' 'suiiäiden% ja .erikoisesti ^lidysvaltain ulkopolitiikan perustana on nakkaisoloa, mikä nykytilanteessa on ehdoton välttämättömyj^s. ''^ Sitten valittiin seitsemän panttivankia. Seitsemän 40-50 vuoden ikäistä miestä. ; Heidän joukossaan olivat. Bouadoukin veijeksel Sakdek ja Areski, joiHa .yhteensä on, 13 lasta. Heidät ammuttiin sukulaistensa nähden —esimerkkinä. Kuitenkin yksi mies pelastui^ Juuri kun: sotilaat aikoivat ampua; hänet hänen vaimonsa tarttui upseeriin,", riuhtoi häntä hiasta ja huusi. , ^-'Jos haluatte tappaa hänet, tap-^ pakaa minut. ja lapset ensin!: Jos; jnieheni,viedään meiltä, mikä tapahtuu meille? - On parempi viedä^ meidät kaikki." Upseeri yritti potkia vaiinoa pois,, mutta h ^ piti kiinni sitä: lujemmin.;; Hän'^toisti pyyntönsä. Lopuksi mies vapautettiin panttivankien rivistä hänen elämänsä pelastettuna v im omia määräyksiään , noudattavan upseerin päähänpistosta. Kun sotilaat lähtivät oli kaksi asuinrakennusta liekkienr vaUassa. Kyläläiset t hautasivat kuolleensa ja pakenivat, jättäen kaiken taaksensa. Sitten.' Algiersin: Republican-lehr, den lakkauttamisen jälkeen: k ^o Algerian sanomalehdistö on f oliut m o n i m i l joneerien, borgeudien, blachetteien ja muiden käsissä:-Jo kuukausien ajan he ovat harjoittaneet kampanjaa hälyn ja masentuneisuuden levittämiseksi eurooppalaisen kansan keskuudessa^ Tämän kampanjan tarkoituksena on saada heidät uskomaan; että siirtomaajärjestelmän päättyminen f merkitsisi yhtä suurta ihenetystä postinkanta jalle kuin 6,000 eekkerin maanoiris: taiallekin. Helmikuun 6 päivän tapahtumat ja -pääministeri Guy J^oUettille; annettu vihamielinen vastaanotto''olivat tuloksia tällalse.<;ta jatkuvasta hälytyskaml;>anj2sta. Olisi ollut helppo tehdä, lo^pu tällaisesta kampanjasta vain muutaman: päivän kuluessa, sillä loppujen lopuksi on eittämättömästi i l meistäkin, että ne ihmiset, -jotka ehdottavat totaalista sotaa: arania-, laista väestöä kohtaan, he jotka pelkäävät vääryydellä-saavuttamiensa etuoikeuksien: menettämistä;' muodostavat vain murto-osan • väestöstä eivätkä: missään mielessä .voi väittää puhuvansa niiden puolesta, joita he kutsuvat "Algerian ranskalaisiksi". , Mutta kun sosialistinen RansKan käskynhaltija ' Lacoste sanoi, .että hän ei halua, että hänen käsillään olisi kaksi rintamaa, ^'äärimmistö-: Iäiset" osoittivat suosiota. Kun puhuttiin "rauhoittamisesta" ensin ja silten reformeista myöhemmin; ;'hc jälleen osoittivat suosiotaan. SOSIALISTIT HUOLISSAAN Olen- tavannut; joitakin vaikutusvaltaisia sosialistisia edustajia: So^ sialistit ovat syvästi huolissaan,.He näkevät, että "äärimniistöläiset" osoittavat^tyvdytystään hallituksen lausuntoihin,- erikbisestikin Lacos-: ten erinäisiin lausuntoihin. Ile kertovat, minulle: *'Kenraali-kuverhöörit kehittyvät täällä pian." X^acoste amaksiii velvoUisntHlekaeait mennä Constantineen osoittaakseen kerskailevaa suosionosoitusta Du-jpuehille, Constantinen ffiaahefTalle, jonka osalle lankeaa vastuu kurin* pidollisista toimenpiteistä fiieUS. Ja kiittääkseen ]iähtä toimenpiteistään, ' iMutta kun sosialistiset tai radikaaliset edustajistot yrittävät esi^ tää^mielipiteitään aseeUlst^ä yhteenottojen hetikohtaisesta lopetta-misföta ja neuvo^lulsta, niin tilanne on aivan toisenlainen. Eräällekm täUaiseUe edustajistolle annettibi tämä vastaus: "Hyvät herrat; te ette esitä asiaanne tove-rilleime, vaan käskynhaltijalle; jonka on toteutettava eräänlaista politiikkaa. Jos te, ystäväni, yritätte asettua tielleni, minä en tule epäröimään lakaistessani teidät sivuun," ' ^ J o ^ t sosialistiset hallltustySläi-set, jotka eivät' kannata^ voimakeinoja, ovat sanoneet minulle kahdenkesken, että he odottavat millä hetkellä tahansa' joutuvansa lentoko^ nieeseen ja takaisin Ranskaan, ja mahdollisesti vaikka korkeampaan virkaankin; kunhan heidät vaan .saadaan pois maasta. Brifliliiset Moskovaan hntao, — Brittiläiset matkusta-yat Knnlnkaallisfai ihnavoinueo jet-kpHg^ i t a Mffskftvan ilmailnnäivälle enti lauantaina, Moskovan ilmailu-täjfiS » ^e^tetasa ensi suiintfnteiria. , Brittiläistä .valtuuskuntaa johtaa Britannian ilmaiUimlnisteri' HigO. B i r d i ;ja hänen ™»|^<>f»ppTT mftkiiff* taa useita huomattavia JBrifaiudan daan kestävän 3% tuntia.'Neuvos^ toluton TU-104 lensivät tämän niatkan'3%>tunnissa, mutta brittiläisten taholta ilmoitetaan, että heidän lentoaikaansa pidentää se kun he joutuvat kulkemaan v Berliinin ientokanavan kautta. Tämä on ensimmäinen kerta kun brittiläinen jetrkone lentää: Neuvostoliito tOOIL Kuolevaisuus tauteihin Canadassa vuonna 1954 Ottawa. — Canadassa v. 1954 kuo- U 1,562 henkilöä keuhkotautiin, 518 influenssaan; 157. lapsihaivaukseen, 118 tuhkarokkoon, 98 hinkuyskään ja 61 alvokalvotulehdUkseen. SITÄ TÄI W0faEM4AMSVVDESOBorrt *On vaikea kSsittää tnlksi laa t«r antaa myös miebensä laiflaa? ^Jos se tapahtuu Siksi, että häa luaa osoittaa kuinka ei saisi laula tarkoitus saavutettu,^ toAsnnmBxxs vmen vahno heräsi sifben kun kolisteli Jotakin keituassä. "Mitä's etsit; rakkaani?" kysyi mo. rEnmltään^ vastasi Vihe. • "Byva on"; sanoi vaimo, "ota s se pullo missä oli ennen whiskyi l^tMmUs-tieteellinen Infonnaatiökeskus Kiinan-^tasa¥aillassa Peking. — Kiinan tiedeakat< on päättänyt perustaa tänä vui Pekingiin tutkimus-tieteellisen iormaatiokeskuksen, jonka' u vaksi tulee 'kerätä,' tutkia ja 1 tää tietoja tieteen Icehityksesti viimeisimmistä saavutuksista nassa sekä ulkomailla. Tämä informaatiokeskus t julkaisemaan kahta tieteellistä kaisua ja aikauslehteä tieteen sinunista saavutuksista. . J o s e p h Stalin-nimisen miehen tragedia • Nikita jKhrushchevin puheessa Stalinista,: sellaisenaan kuin Yhdysvaltain valtiodepartmentti sen asiakirjana julkaisi; on suunnaton määrä ainehistoa suureen, vaikkapa pöyristyttävään, novelliin. Yhdessärviimeisimmist» puheensa .kohdista Khrushchev tekee yhteenvedon, joka mahdollisesti voisi olla Stalin jutun ydin: Me emme voi sanoa, että nämä olisivat olleet ajattelemattoman it-sehaltijan tekoja. Hän katsoi, että näiniolj tehtävä puolueen, työtätekevien joukkojen etujen naukaisesti; vallankumouksellisten r saavutusten puolustamisen nimessä. Tässä piileekin koko tragedia!" Siellä tapahtuikin todella trage-dia, montakin tragediaa. Siellä ta-- pahtui ;sosialismin loistavan; tinel-man tarpeettoman verenvuodatuksen J a raakuuden kohteeksi joutu misen tragedia. Siellä ' tapahtui tragedia kun tuhannet uskolliset vanhat ;bolsheviikit;rkonununistit, neuvostokansalaiset epäoikcutetusti-kidutettiin j a miirhattiin:'~ Siellä tapahtui se poliittinen tragedia, jolloin raakuuden: turmeleman sosialistisen ' yhteiskunnan edelleen kehitystä vaikeutti kansan omakohtaisen harkinnan ja kehittävien voimien ehkäiseminen ^ ja tukahduttaminen. Mutta on niyös otemassa Joseph Stalinin itsensä tragedia; miehestä, joka auttoi ihmiskunnan - historian suurimpien muutoksien vtekoa;: mut< ta joka siitä huolimatta vahingoitti uskoniaansa aatetta;.: kykenevästä miehestä, yramärtäväisestä'ja päättäväisestä miehestä, .jonka omat heikkoudet pettivät hänet ' Jos tällä kertaa haluan käsiteUä kysymystä Stalinista vain miehenä, se ei kuitenkaan johdu siitä; että uskoisin sen olevan. täyden selostuksen Neuvostoliitossa tapahtuneista virheistä. i Ilmeisestikin asiaan liittyy pahaa-ennustavia poliittisia kysymyksiä. Esimerkiksi mitkä viat kommunistisen puolueen, ja 'Neuvostoliiton valtion itsensä rakenteessa ja jär-jestöihsessä ' olemuksessa : tekivät mahdolliseksi sen, että Stalin kykeni anastamaan : niih - suuren henkilökohtaisen vallan? : . Mutta uskon myös olevan tärkeätä, että harkitsemme henkilökohtaisen luonteen ja inhimillisten ominaisuuksien merkitystä johdon jär-jestänusessä sosialistisessa yhteis^ liunnassa. ' ^ ' Lenin ilmeisestikin käsitti tämän. Kauan : vailla julkisuutta olleessa -'testamentissaan" häur sanoi, että "Staim on erittäin töykeä" ja että tämä "muodostuu viaksi, jota ei voida suvaita" Neuvostoliiton k'>m-. munistisen puolueen johtajassa. . Luonnollisestikin Lenin kä>'tti 'töykeä" sanaa sen laajimmassa: merkityksessä. Hän tarkoitti sillä, ei ainoastaan Stalinin käyttäytymis^ tä; vaan myös hänen arvonautamat tomuutta kansaa kohtaan. Lenin lausui toivoniuksensa, että Stalimn tilalle asetettaisiin kommur nistinen johtaja; jolla olisi "enem-. inän kärsivällisyyttä, enemmän uskollisuutta, enemmän ystävällisyyt-; tä ja enemmän arvonantoa tovereita kohtaani vähemmän olizullinen mieU." Tämä tuntuu pieneltä asialta sellaisten V ominaisuuksien rinnalla' «iin. ovat johtoasemissa tarpeelLse-na .pidetyt 'tarmokkuus ja sitkeys tai sosialistisen yhteiskunnan tien vutolttamisessa välttämätön mai-xi-laisuuden käsittäminen. Stalinilla kyllä oli tarmoa ja sitkeyttä. Hän myöskin omasi käsityskyvyn j a laajakantoisen katsomuksen^ Hän j»U vain epäkohteuas ja arvoa antamaton! Myös ilmeni, että hän oli itserakas'' jä'omahyväinen, että hän liiallisesti' rakasti valtaa, vaikka hän uskoikin, että hän rakasti sitä maansa j a sosialismin asian .vtioksi. Hän Oli myös säälimätön ja useat ihmiset pitivät - sitä ominaisuutta kiitettävänä joidenkin olosuhteiden vallitessa. Stalin, oli oikeassa suuremmissa erimielisyyksissään : sellaisten /ihmisten skanssia kuin .Trotski; joka uskoi,; että sosialismia. ei voida rakentaa ^ainoastami yhdessä maassa. Hän oli oikeassa myös polemiikis-saauvniitä heikkosydämisiä vastaan, jotka halusivat, vettä < sosialismia rakennettaisiin ' hitaammassa tahdissa.- Mutta ajan vieriessä ja Khntsh-chevin ? järkyttävän, kertomuksen selvitessäi £>tallnin heikkoudet kävivät yhä ilmeisimmiksL Hän rohkaisi imartelijoita ja liehittelijuitä kävi: hänelle - painajaiseksi ja 1 uonnottomasti; epäi li, ett ä kai hänen ^ ympärillään olivat vaki joita. .Stalin alkoi;polemisoimaan I luumminkin kivääreillä kuin si malehtien palstoilla. Häh koh vastustuksen ja : arvostelun tul duttamisella mieluummin kuin \ telyllä ja keskustelulla. . - . Mitä hyötyä oli hänen puheist kollektiivisesta johdosta seilai tilanteen vallitessa? Mitä hyc oli hänen puheistaan uuden so listisenv ihmisen kehityksestä ^ vostoliitossa? siinäpä pulma. MUuttaess Venäjää Stalin ei kuitenkin voi mUtittaa itseään! Siinä Stalinin Neuvostoliiton tragedia; Sosialismi kaipaa sosialist miehiä ja naisia—^ ilman heitä ei saavutahyvinvointia^ kehity kasva. Se kaipaa mitä inhiniill ja henkisiä ominaisuuksia,, joi Lenin .^kirjoitti. Khrushchevin portiuiluettuaa, kukaan; Joka usl Sosialismiin, ei voi koskaan unh taa tätä., ' mieluummin kuin rehellisiä jä järkeviä ihmisiä. Hänen oma'arvonsa-^ Norjan sosdemit vaatival eroamisi :; Oslo. — Vasta pemstettn' Noi Jan sosialidemokraattinen pnoln piU kokouksensa ke^kaim 17 pni Kokouksessa - valittiin Haral 'Kvalttm i kesktishallitnksen pu heenjohtaJakäL Kokouksessa byräk^jrttii myöskin pnoloeen poliittinen oli Jelma. ^<-:. Sen täriceimmät kohda ovat .vaattmas,r että' Norjan ;0i erottava Atlantin Hitosta, ett pnolasiasbad jettiä ^ snpistetaai hnomattavasti'Ja vettä hnnmnl sista syistä myönnetään vapaa tus asevelvoHisnndlesta. Pnoloeen^äänenkannattaja So •cial-Demolaratien mpeaa limes tymään syyskuussa. Yhdysvaltain väkiluku 167,649,000 Nett York. — Täällä äsketti suoritetun väenlaskun penisteft on Yhdysvaltain nykyinen asuki luku 167.649,000. PÄIVÄN PÄKINÄ Kiiflakäämriie sHs herraa rahamiestä Näyttää siltä, että Suomen kansa on saatu lopultakin pelastetuksi! ~ Kuten aikaansa seuraavat maanmiehemme tietävät^ vissit suomenkieliset newspaperit ovat täällä: le-vittäneet^^ sellaista sanomaa, että aina Suomen yleislakosta alkaen on tuhatjärvinen isiemme^maa ollut suuressa vaarassa. '' ~' Tämä "vaara" johtui kokonaan siitä, kUn Suuren^ Rahan pyöreäyat-saiset herrat j a matamit joutuivat poliittisessa mielessä seinää vasten; Yhteisesti toiniinut"ÖUomen työkansa pakoitti: Suuren Sahanmiehet maksamaan korkeimpia palkkoj a korvauksena siitä hintaryöstöstä; mihin suiurivatsaiset'syyllistyivät. ; Miitta sitä ei olisi "saanut tehdä. Kuten vissit täkäläisetkin lehdet ovat "seUttäneet": Yleislakko oU suoranainen taisteluhaaste laillisell e yhteiskuntajärjestelmälle J a : se aiheutti suuren vaaran Suomen kansalle.' Onhan> nimittäin' vaarassa. että;^Suuren Rahan sedät j a tädit joutuvat tidemaah toimeen vähän, pienenunillä vpittoHosingoilla j a se on itsestään' pahasta se. , .v^ ilifuttä missä on hätä. suurin, sieOa t£ffalli5^ äptOcäi ]ahellS.'r Niuipä sitten tapahtui, kuten tapahtuman piti. Suojeluskunnan suloisia aikoja'muisteUen Suuren Rahan miehet lukivat tiudelleen j . Polinin tutkielman "Kemiyhtiönsi- : vistyksellinen j a yhteiskunnallinen touhinta'? v(ilm. 1932)" ja: hikiessaan he tunsivat \verensä: kuumemmaksV sillä näinvsydäntälämmittävästi kuvataan sitä aikaa' ihanaa:' OY:n vaikutusalueella), on: sosialistinen <ei siis *'kommnnistoen"« vaan "sosialistinen" —^ K.) väesto-enenunistö.-: on n yhteiskuntarauha voitu kaakkina näinä v u o s^ lyttää järkkymättömänä^ TäMh on varsin : huonaattavassa/määrin : vat' kuttanut suojeluskunnan läsnäolo ja alituinen valmius." I-h-a-n-a-ä: Ja söpösti sanottu! Eipä siis muuta kuin entiset suo-jeluskuntamiehet asialle j a uutta "kaartia" perustamaan, kuten eräs täkälähien suomenkielinen lehti myönsL Onnettomuudeksi on suojduskun-ta julistettu laittomaksL- Siksi oli P«>T^i<rf^tt?^nft "k''^'tt»it*^^^^n*^tt^ va' unn nimi, oHcehi juhlalliseita ^Iskähtava "Laihturva." nlnU. - ' ttutte jos tätä 'kaunista kuorta vähän raapaistean,' niin vastaan tulee vanha suojeltiskuntaraato inikä K hengettömänäkin mulkoilee veristävin;silmln: ja Jtiahipaat avoinna työläisiä vastean. Porissa ilmestyvä Satakunnan Työ kertoi sikäläisen.'liamturvan' periistanuspuuhiste ~ nuU.' seutaa-vaa. ^' ^ t e i s k q n t a a säilyttävät piirit' seivästi julkitoivat puuhansaftarr koitukäen. sOlemme: poimineet muutamia pätkiä eräiden iikkojen pur heistä, jotka.tätä ilmentävät: ' ' ' A ^ Cederberg-'Vasto SAK) on pakoitettava hyväksymääi;i Suomen' työnantajain keskusliiton ehdot* ; "Virastopäällikkö A. Hämäläinen:: 'Monetvanhat kulttuurimaat ovat sortuneet siihen, että kansa-laist «m olot ovat'olleet liian hyvät Tässä maassa on olo sodan jälkeen ollut liian hyvää. JOs ei pontenmie auta; 'niin kaikkien~'niaakimtien autojen pitää ajaa .Helsinkiin." "Hv. Nikkilä: 'Antikafaien (SA Kzn puhe^ohtoja — K ) sanoo, että SAK:I]a mi voimaa pysäyttää l i i kenne ja panna kaiipat kiinhL On-kolaHlisuiis mennyt näin alas. Meidän oft pakko asettaa sulku!' ^^Evp; ja y suojelusko Jadmari Pooa: X)n 1^ ranoinalstät -selvä' levä^poäisyys. LiSnlnpoliisi; sanoo:'ei voida antää ohjeita. rMehSn on noustava.' . "Koneasentqja PieUinen: .'10 niar-kan työstä e i voida vaatia 12 JMI kaa. Työnantojan ja työläisten b ken ei saa olla erimielisyyksiä." Kun "Lainturvan" perustaja puheet: ovat näin selväpiirteis niin luonnollisestikaan ei ole ilij vaikka se saakin kannatusta: "huriraa" huutoja niUtä, jotka eiv olemitään- unhoittaneet eivätkä o tään- oppineet Mutta "Epädevänä Tuomaan allekkjoittanut rohkenee epäil "Lainturvan'^ onnistumismahdoi suuksia!, Heillä ei ole enää M "köyhän k u r i a " ,— suojeluskual kivääriä — eikä liiom joukkoka natiisto, ja se on paha mutta s rahamiessetien kannalta katsoe Kiskaskaa kyykäärmeeltä pois s« myrkyllinen ^ torahammas, mii»; f lom näette mitä tapahtuu: kyy« hisee j a hyökkääkin, mutta on B kesto julmuud^taan huolunat kuitenkin vaaraton. Laillisto yhteiskuntajärjesU määnsä ja demokraattista elästf topaansa puolustova, sekä omia nj jään eheyttäni ja eteenpäin pjn vä Suomen työtätekevä kansa < tule millään hinnalla sallunaan aa jeluskunta- ja lapnalaiskanden 1» tomuustilanteeseen palaamista. Suomalaiset työläiset ja tatoSP jat tulevat sianomaan herroifie,* tisOIe sUojÄluskuntapäällikoiItef tä halut; kidttttamisen ja tapg^ sen halut teillä tietenkin on Vm mutto'^onneksi ei voimaa. .i-i^--Känsäkoffl^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 28, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-06-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560628 |
Description
Title | 1956-06-28-02 |
OCR text |
Torstaina, hesSk. 23 — Thursday, June 53,1956 U
mm,
m
m
Mmm
i i i l f c l lp
Oton |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-06-28-02