Vapaus, June 28, 1956

              Torstaina, hesSk. 23 — Thursday, June 53,1956 U
mm,
m
m
Mmm
i i i l f c l lp
Oton <tf ffnBkb ondfauiK. SStC'
a» meeaoä tkum taaSLhf ibit Ftet
Offke Oepaitmest; O t t a w 8 , PtO»*
tiibed tbHee weekJy: Tueedsjns,
oätnOBpi axtd tMatttbyflnf Vapam
Poblitflliig: COmpaDy Xtd^ Bt 1 ^
EliD 8t, Wn; Sudbmy^ Qot, C»nad4
EOttorm OttieeOB. 4-4285, « W » « « r
£,Bufc8i. £ditorW.Sklun& mOing
aäOxea',. Box €9. «odtmiy, Qotarto.
Axtrertlsittg r»tes spoo lapplidition,
TramHatim tree of taaaxge.
TtLAVfSfSOXSfhTi
janadaosa: / J vk, 7JOO « Wt 3.75
" ~ 3 1sk.22B
YMysväVoissa: 1 8J00 0 430
Suomeaea: i t4c aso 6 kk. 475
bbniiin vaaleista
Vielä hiemao keskeaerHiset tkäot viittaavat siihen, että viime
sunnimtaina Islannissa pi
rikkalai^uölueet'': murskaavan vaalitappion. Vaikka lopullisia vaali-,
tietoja ^ olekaan i^Iä käytettävissä, hiiä mdkoi^Ua varmuudella
v o i d ^ " sänpaV ^ t a anierikkalaifimieljsen CHafur Thoresin hallitus
sai valitsijain epäluottamuslauseen ja hänen hallituksensa tilalle va-
Jittiin selv^ öieniniistö niistä; jotka olivat luvanneet väafiolijclmas- '
saair, el<ä Yhdysvaltalaiset sotajdukot häädetään pois maasta vii­meistään
> puolentoista vuoden jkuluessa ja eta Islantilaiset ottavat
^ omaan hallintaansa Keflavikin lentatukia^eman, mikä on vastoin
Islannin kansan tahtoa — ollut Yhdysvaltalaisten ilmavoimien käy-t
«täVissä.r
" Osanotto vaaleihin oli-erinomaisen hyvä, sillä uutistiedqissa ker-rbtaan
noin 80,000 henkilöä käyttäneen äänioikeuttaan valitsijain lu­kumäärän
ollessa vain 98,000.
' Sosialidemokraattisen puolueen kanssa vaaliliitossa ollut edistys-jiUolue,
jonka johtajana .toimii Herman Jonasson, on nyt lukumää­ränsä
perusteella johtava amerikkalaisvastainen puolue, Thorsin
hallitus sai ainoastaan' 19 edustuspaikkaa parlamentissa, missä on 52
se^tä, mtftta sen lisäksi ääninlääräänsä huomattavasti lisännytetoai
jäsentä. ' Edistyspuolue ja sosialidemoki^aatit saivat yhteensä 25 jä-mlinistinen
puolue voitti 8 paikkaa. Täten yhdysvaltalaisten sota­voimien
baJitöä vaativilla puolueilla on ratkaisevan'suuri enemmistö
parlamentissa. Islannin väestö on antanut sei .ät valtuudet niille
puolueille, joUca vaaliohjelmassaan lupasivat vapauttaa maan X,\-
TO: n sotataaicasta ja vieraan maan miehitysvallan alaisuudesta, r
/^ffeflawkissa dn^^eräittenuutistletojen mukaan noin 4,0J0 Yh-aywailain'ilmavoiniien
niJcstä. Tämän lentotukiasemän Iisaksi Is-laflltiä
piditpn^NATOin radar- eli tutkaverkoston yhtenä tärkeänä
yhdyi^ikicaha ja sen vuoksi on visseistä, yhdysvaltalaisplireistä an­nettu'jo
.ymmärtää, että-?jXTO-heuvoston pitäisi tehdä kaikkensa
siinä mielessä/että iskäiriin hallitus saataisiin luopumaan yhdysval­talaisten
n^iehitysjoukkojen .häätämissUilnnitelmistä. Onpa jo vih-jatlii,
että NATO-maiden ulkoministerit voidaan kutsua keskustele-maaA
iästä tilanteesta.' Toisaalta on annettu ynunartUä, että edistyi ^
liuolu^n johtaja,' br. Jonasson saadaan ehkä painostetuksi siihen,
«tiet hkn\ vaadikaan yhdysvaltalaisten Ä>tavöirtfien ^häätämistä, A^an'
su(^luu siihen, että miehitysvoimien lukumäärää vähennetään; ja ktä'
Yhdysvallat suostuu maksamaan.myös tullimaksua.
Toisaalta on kuitenkin huomioitava Islannin kansan tahto ja
toivomus, mitä ei voida noin vain sivuuttaa. ^Ic emnie' luonnolii-'
sestikaan tiedä millä perusteella vissit yhdysvaltalaispiirit kaavaile\'at
. tniC"' jfonassomn' taivuttamista, mutta viimeaikaisista kokemuksista
tiedämme, että hänen ön valveutuneen yleisen mielipiteen edessä ko­vin
vaikea tällaisia lehmäkauppoja tehdä, vaikka halua siihen olisi­kin,
' Tosiasiako irteistH tunluU, ettei siihen ole nimeksikään mah-
' •v^SitäpaitäittUlIää^ muulla,maalla ei ole pienintäkään moraalista
oikeutta ^kaänCiia Islannin sisäisiin asioihin. Islannin kansa oa
puhunut js^ästi ja päättävästi/ Sen tahto on tullut tunnetuksi. Ja
iiudllmattii tämän maan pienuudesta, Islannin kansan demokraatti­sesti
ilmaistua tahtoa ja toivomusta on kunnioitettava. Erikoisesti^
tbiVomnie, että omaamaamme, Canada, tutisi tässä asiassa ascnnoi-tiln^
n^ pikkumaiden ja siinä' samassa myus oman maamme itse­määräämisoikeuden
kunnioittamisen kannalle,
YLEfSdN
KIRJE SilfliinnakijiD kertoiniis Algeriasta
Banskan kansan e i « a l l i t t a In- Äskettäin tapasin Kabilian vuo­ristosta?^
^kotoisinvolevs^ ' perti£en>
Elämä opettaa, jos vain osaamme
ottaa siitä oppia; Tultuani Gana-j kea tätä ki^oitaxtai fnliikä oli
daan erisiamhlaen maailmansodan kirjoittanut ranskalaisen Biuna- ^ joka oli juuri saapunut nykyään
iTiton Moskovan matkasta
JugoslaA^an presidentti Tito ja hänen Moskovan matkansa mer­kitys'on
antanut sanomalehtimiehillc paljon kirjoittamisen aihetta
viimepäivien aikana."
^ -Puhuessaan Kiovassa, itse Tito korosti» sitä, että "kaikki ereh­dykset",
jotka,on teht>r Neuvostoliiton ja Jugoslavian välisten suh­teiden
kohdalla, on nyt unohdettu. "Kyt ei ole mitäiin, mikä erot­taisi
Neuvostoliiton ja Jugoslavian kansat toisistaan, korosti hän
edelleen puheessaan. ^ ..
i Näitä sanoja lukiessa palautuu mieleen eräs äärettömän tärkeä
ja^ samalta mielenkiintoinen seikka.* Kaikista mahdollisista virheis­tään
ja heikkouksista^ huolimatta Tito auttoi päättävällä esiinty-
.misellään sosialististen .maiden välisten suhteiden selventämistä —
kuten edesmennyt Stalin oli suurista virhdstään ja väärinkäytö
tään 'fatiolimatta tehokkaalla vtavalh luomaa uutta , T — sosiiiHstista
yhteiskuntaa^ missä hänelle ominaisilla heikkouksilla eirvoi^^^^^^«
olla tllaal _ -
'Moskovassa kesäkqun 20 pnä allekirjoitetussa Jugoslavian ja
Neuvostoliiton hallitusten yhteisessä julkilausumassa tervehditään
kansainvälisen jännityksen lievenemistä, sekä kansainvälisten koske-tustenottojen
laajenemista ja pyrkimystä ratkaisematta olevien kysy­mysten
ratkaisuun neuvottelutietä.
' Kummankin allekirjoittajamaan mielestä on Formosan kysymj's
räjJkaistaVa' Kiinan^^: I^^
hallituksen mielestä kylmän sodan aikana on kasaantunut niin pai-.
jon^cpäluottamustäv ettei kaikista kiistakysymyksistä voida o^
nopeata ratkaisua. - Kuitenkin on jo nyt,^^^^^
yritettävä ratkaista ongelmia, jotka ovat ratkaistavissa.
t,, Kumpikin maa pitää mahdollisena aseistariisumtsongclman rat­kaisua
ja tervehtivät vaikkapa osittaisratkaisuakm siinä. Kumpikin
hallitm omaksuu^ tavoitteekseen atomiasdden yleisen kieltämissopi-?
muksen.
' ' ^Saluan ongelmassa ovat molemmat hallitukset: ylu>^
että kahtia jakaantunut Saksa on saatava "yhdistetyksi neuvotldujen j>
avulla.
' 2x>puksi julkilausumassa korostetaan kansainväUsen kaupan ja
taloudellisen yhteistyön eddleeti kehittämisen tärkeyttä ja - kumpi-"
;kinhalKtus esittää toivomuksensa ja aikomuksensa jatkaa edelleenkin
^edustajiensa henkilökohtaista kosketusta ja säännöllistä mielipiteiden
'vaihtoa sellaisista poliittisista ja muista kysymyksistäijoihii#kum-niallakin
osapuolella on kiinnostusta'V kuten julkilausumassa sano­taan.
Tämä sdlaisenaan viittaa siihen, että *-kaikki erehdykset on nyt
•«nqhdettu'V kuten Tito Kiovassa pitämänsä puheen yhteydessä kesä-.
kuiin 21 pnä lausui.
' * Tämä tietenkin vakiinnutti näiden maiden väliset suhteet ja niin
niehetellett paransi kansojen välisiä suhtdta yleensä.
-"'Mutta entäs Jugoslavian ja "länsimaiden" väliset suhteet? Jois-;
'^saldp piireissä on sanottu, että Jugoslavian ja Neuvostoliiton väUsten;:
v^inditelden normalisoiminen vdi aiheuttaa m
dyäii^Itain välisten suht^^ kärjistjrmisen? Mutta tällaisen kat-jslkecn
talin Crejghtonlssa tunte-maa,
T V/iau Wdi£äse», joka työsken-;
tcK Incolla, Hän oli pidetty työ-taveriensa
keskuudessa, vaikka jos-
'ms Jtorjahtikin juopotteluun ja
hurjasteluun. Kun sodan jälkeinen
hyvä aika loppui, erotti yhtiö työ­läisiä
paljon, mutta antoi.suosituk­sen
Porcupinen kulta-alucilie, missä
silloin lisältiJn työvoimaa.
TimminsifiSä tapasin taas Wäisä-sen,
joka oJi alkanut yKleiselämän
Suomesta tulleen tietoisen naiten
kanssa, joka kuoli muutama vuosi
sitten. Muistan hänen sanoneen
kerran SJ:nhaainiav eräälle, joka
?anoi Wäfsäsen' elävän- esimerkilh'3-
tä elämää, että ota sinäkin kaveri,
niin elämäsi voi muuttua.
Wnt Wälsanen kud^
huhtikuun I pnä 1955, oUegsaan 75
vucdetf ja yhden päivän ikäinen.-
Wn - Hänen kanssaan kosketuksissa
/iime aikoina ja tulin huomaamaan
nitelehdea kirietaiwaaaai» AI-gtersf
«ta. Se mtaien^' Missä
oheelUsena ixOkaisemamm^ Jklr-joita*
p a i n e t t i i n , t a k a v a t i l m l t i in
faallitnksett Jttäatfyksestä. -
l'^. Pariis'i.:'i^:-Säin^^
juuri esityksen ä l i ^ i)Ieyä draa­ma
loppukiiAtausta^ MeiUä / on
täydet pik^Udet^^^tö^
symys-
Ja tapahtumien pakosta joita
tapähtiinoia bl^ ybifleet odlot-
^uiiäh--- joudun^
päätökswE*h, että esirippu^^^^^l^
mahdollisesti hyvinkin pian, ,
Viimeisen kahdeksantoista kuu­kauden
aikana taistelut bvä^
tyneet siinä määrässä, että niitä
voidaan Jo sanoa todeli^^
si Algerian maahkamaralla. Jös^me
tarkastamme tilannetta, yksistään
sotilaalliselta kannalta, niin 'vain
cuinka ihminen voi; muuttua ajat- vilkaisemalla' päämajassa:; oleviin
paljon nutisissa^olevaaii Soumannin
laaitsoon. ' He olivat saäpun'%t,
niuikttla lukuisat mtmttin. etsi­mään
fnrvaa sukulaistensa luo^a
Algierslssa.
Tämä perhe ob ennen asunut pie-'
nessä^^lilan kylässä^ v f i
19 pnä sotilaat piirittivät kylän et^
sien^ erään ilmiantajan murhaajaal
Kaikki miehet pakotettiin moskei-aan.
Kahta heitä kidutettiin tun­tikaupalla,
mutta heiltä ei saatu mi­tään
tietoja.
i e l u n j a lukemisen - avulla '— vaik­kapa
sairauskin siihen johtaisi. Rutf
ääkäri Kelly sanoi minkäi veriiin
slonaikaa on enää jälellä ja kysyi
"osko hän haluaisi pappia, veljeä tai
velien tyttöä häntä tapaamaan* niin
'iän,vastasi; "En halua,' OIcu jär­jestänyt
asiani suomalaisen laki­miehen
kanssa ja olen valmis Irih te­nään.
Minulle hän antoi ohjeita
hautajaisten suhteen ja käsKt ottaa
yhteyden mainitsemaansa; lakimte-heen.
Lakimieheltä sain tiedä, ctld olin
: määrätty -jäämistön peräänkatso-jaksi
erään toisen kanssa., Jlmnn
tuli'tehdä ilmoitukset niillä, jotka
oU määrätty; osalliseksi'jäämistöön.
Olen siinä ominaisuudessa saanut
monenlaisia kyselyjä aina S lomcsta
asti ja sellaisiakin, jotka ovat he^'
rättänoet' muistoja. Jääminö oli
suurempi..kuin osasin: aavistaa, sitä
oli Suomessakin^' < •,
Osalliseksi r jäämistöön hän oli
määrännyt Suomessa olevia dukulai-siaan'
ja/. (Janadassa sellaisia, jotka
olivatvhäntä'auttaneet:: .Sairaalassa,
ollessaan _hän olisi muuttanut mää­räyksiään
jäämistön suhtean; mutta
se pii myöhäistä. Hän valitti ci eh­tyneensä'
ihmisten suhteen VVäisä-nen
on nyt ylittänyt sen rajan, jon­ka
takaa ei enää palata, —>Mainari.
Mitä muut sanovat
•LAPIOIVASTA ,
IU3WI8KUNNASTA"
Valvoja kirjoittaa; '^lapiolvasta Jh-mlskunnasta.
f' "Osa ;lapioI uranlumla
(uraania) maasta; osa lapioi pommi­suojia.^
Selostettuaan; sotavarustelua,
toimitus päätyy johtopäätökseen:.
"Tee toisiUe mitä toivot Itsellesi
tehtAvän, sanotaan vuorisaarnassa.
Mitä jos:. mc kaikki ihmiset oppisimme
käyttämään tuota periaatetta elä­mämme
ojennusnuorapa-r: vieläpä
tekisimme ensin! 'Silloin osa laplo-tölstä-
lakkaisi — se :pommisuoJaln
kalvaminen."
Työtiömyysvakuufus
USAn palveluksessa
mm
Ottawa. — Työmi.nisteri Gregg i l
moitti»täällä/ että heinäkuun 1 päi­västä
lähtien Canadan työttömyj*3-
vakuutuslaki tulee koskemaan myös
rYhdysvaltain armeijan palvelukses­sa
Canadassa olevia siviilejä.
Vakuutuksen - alaiseksi tulevat
kaikki siviilit, huolimatta siitä o-vatko'he
Canadan kansalaisia tai ei,
väin sillä edellytyksellä, että he a-suvat
Canadassa. Vakuutusta ei
myönnetä siinä tapauksessa jos a.o,
henkilö oa jo aikaisemmin yhdys­valtalaisen
työttömyysvakuutuksen
alainen.
Ben-Gurioh Israelin
ulkoministeriksi
Jerusalem. ^Pääministeri David
Ben-Gurion, joka otti myöskin- ulko­ministerin
salkun kun entinen ulko­ministeri
Moshe Sharett erosi, sa­noi
keskiviikkona ettei Israel aloita
ehkäisysotaa arabialaisia vastaan.
Samalla hän kuitenkin sanoi; etiä
Israel vastaa ''sodan sodalla''. Ben-
Gurion sanoi tämän kun häneltä tie­dusteltiin
parlamentissa miksi Sha
rett erosi.
Sharettin sanota.nn eronneen sen
johdosta koska hän joutui erimieli-syjfeiin
pääministerin kanssa ulko­politiikassa.
Ben-Gurion on halun­nut
"aktiivista puolustautumispoli-tiikkaa-
v kim sensijaan Sharett ha­iusi
noudattaa : pidättyvämpää poli­tiikkaa.
Hän erosi viime maanan­taina
ulkoministerin tehtävästä.:
karttoihin voisimme todeta, että
Constantinesta ja Granista on mat;-
Kalla kaksi suurta strategistienipu-:
naiseksi j a siniseksi kutsumaa nuolr
ta jotka päivä päivältä lähestyvät
Algiersia. , *,
Nämä ovat niitä alueita, joilla
ranskalaiset sotilaat voivat^ pitää
puoliansa ainoastaan teillä, eikä
niilläkään aina öisin, jamissä väi-jyksistä
tehdyt hyökkäykset käyvät
yhä lukuisimmiksi j a verisimmiksi.
Nämä ovat niitä alueita, misää sis­sit
ovat jokseenkin vallassa. ''
: Kiväärien luodit vaativat uhrinsa
jokaisessa kaupungissa. Taistelui­ta
käydään vähemmässä ' kuin 20
mailin etäisyydessä Algiersista. ?A1-
'giersissd itsestään ilmapiiri käy yhä •
jännittyneemmäksi. Vaikka -kniku
ei olekaan rajoitettu illalla^ ennen
puolta yötä, kello yhdeksään men­nessä
ei nähdä enää ketään Ica-dulUa.
Kahvilat ovat siihen mennessä
tyhjiä, niistä ei kuulu niille omi­naista
niusiikkia.^ Arabialaiset ^ttio-vat
kotiinsa vähän,ruokaa J a taVal-lisesti
syövät sen pimeydessä'pelä­ten
valojen näyttämistä, sillä vCsel-lainen;
voisi kiinnittää jonkin pat­rullin
huomiota.
Koko Algeria elää nykyään^imitä
tiukemmassa jännittj^neisyydesisä.
On merkille pantavaa, että yhä
useammin kuullaan sanottavan; ' ! E i
voi enää oikein kauan kestää täl­laista."
Sen kuulee eurooppalais­ten
sanovan yhtä ^ usein kuin arabiar.
Iäistenkin.
- Näin voidaan kuvata tilanne, jota
ci enää voida ylenkatsoa.
Mikä. on sen : todellinen luonne/
mitä Pariisissa sanotaan "välttä^-
mättömäksl rauhoitustehtäväksi"?
KOKONAISIA KYUTL TUHOTTU
Kello 10 huhtikuun 23 pnä toi­meenpantiin
laaja ilmahyökkäys
Tlemcenin sektorilla. ^ Kokonaisia
arabialaisten kyliä tuhottiin pom­mituksessa.
Eräs lentoeskadroona*
tulitti konekivääreillä kokohaista
aluetta. Samalla viikolla lähellä
.N:emoursia poltettiin poroksi toisia:
kyliä. Ja mistä syystä? Kylissä
"suojeltiin kapinallisia".
Mahdollisesti emme tule koskaan
tietämään kuinka monta uhria kaa­tui
maaliskuun 29 päivänä Constan-tinessa
toimitetussa ihmisten met­sästyksessä.
Joka tapauksessa, vi-^
rallisella 13 numerolla ei ole mitään
yhtäläisyyttä totuuden .kanssa. -r-
Joissakin' luotettavissa raportcis-:
.sa asetetaan uhrien luku pidättyväi--
sesti 400 kuolleeseen. Sinä päivsbiä-kello
6 illalla siirtomaamiliisit säa-^
puivat poliisiautolla Constantinen
.sairaalan luo id:kaappasivat saicaa^
launion sihteerin LadjabiMohamed
Taharin.
Hänen perheensä ei saanut hä­nestä
minkäänlaista tietoa useam­paan
päivään; Sitten he saivat tie­tää,
että Ladjabin ruumis oli löy­detty
ojaan heitettynä Kroubsissay
joitakin maileja Constantinesta.
Eräs kommunistinen rautatietyö-läinen
löydettiin murhattuna sa­manlaisessa
tilanteessa. Poliisiksi
itseään väittävät miehet vangitsivat
hänet juuri kun hän oli aterioimas­sa
perheensä-kanssa. He sanoivat,
että kysjTnyksessä b l i vain rutiini^
tiedustelu. Hänet löydettiin lukttis^
ien luotien lävistämänä.- |
Samoin kävi terveyden huoltokes­kuksen
johtajalle, Bouzou Abdel-mälec,
kunnanvaltuuston jäsenelle
Boualleg, Oulemasin • uskonnollisliir
ton sihteerille Ridi Haudou.
Sama pitää paikkansa muuallakin
kuin Constantin^p.
Arabassa kaksi sotilasta herätti
keskellä yötä kylän varaporm^ta^
rin moslemilaisen sosialistin. Hän
pyysi aikaa pukeutua. Hänelle sa^
nottiin: "Älkää vaivautuko". Päiväar
^valjetessa hänen mamiinsa löydet­tiin
takakujalta noin sata jaardia
kodistaan useiden luotien lävistän
mänä. i
vihamiclisjys 'Neuvostoliittoa kohtaan! Kun näin ei ole kuitenkaan'
asioita selitetty, niin silloin ei liioin ole mitään s^%'täJugoslaviatf^^
ja 'iänsimaiden*' suhteiden huononemiseen sen takia kun Jugoslaviaini-ja
Keuvostoliiton suhteet ovat paranttineetv; Päinvastoin tämä kö^i^*
s^tok^^ samaa kuin myönnettäisiin, että ^'län-^^^^^ auttia erilaisten, yliteiskuntamuotojen rauhanomaista rin*'
'suiiäiden% ja .erikoisesti ^lidysvaltain ulkopolitiikan perustana on nakkaisoloa, mikä nykytilanteessa on ehdoton välttämättömyj^s. ''^
Sitten valittiin seitsemän pantti­vankia.
Seitsemän 40-50 vuoden
ikäistä miestä. ; Heidän joukossaan
olivat. Bouadoukin veijeksel Sakdek
ja Areski, joiHa .yhteensä on, 13
lasta. Heidät ammuttiin sukulais­tensa
nähden —esimerkkinä.
Kuitenkin yksi mies pelastui^
Juuri kun: sotilaat aikoivat ampua;
hänet hänen vaimonsa tarttui up­seeriin,",
riuhtoi häntä hiasta ja
huusi.
, ^-'Jos haluatte tappaa hänet, tap-^
pakaa minut. ja lapset ensin!: Jos;
jnieheni,viedään meiltä, mikä ta­pahtuu
meille? - On parempi viedä^
meidät kaikki."
Upseeri yritti potkia vaiinoa pois,,
mutta h ^ piti kiinni sitä: lujemmin.;;
Hän'^toisti pyyntönsä. Lopuksi mies
vapautettiin panttivankien rivistä
hänen elämänsä pelastettuna v im
omia määräyksiään , noudattavan
upseerin päähänpistosta.
Kun sotilaat lähtivät oli kaksi
asuinrakennusta liekkienr vaUassa.
Kyläläiset t hautasivat kuolleensa ja
pakenivat, jättäen kaiken taak­sensa.
Sitten.' Algiersin: Republican-lehr,
den lakkauttamisen jälkeen: k ^o
Algerian sanomalehdistö on f oliut
m o n i m i l joneerien, borgeudien,
blachetteien ja muiden käsissä:-Jo
kuukausien ajan he ovat harjoitta­neet
kampanjaa hälyn ja masentu­neisuuden
levittämiseksi eurooppa­laisen
kansan keskuudessa^ Tämän
kampanjan tarkoituksena on saada
heidät uskomaan; että siirtomaajär­jestelmän
päättyminen f merkitsisi
yhtä suurta ihenetystä postinkanta
jalle kuin 6,000 eekkerin maanoiris:
taiallekin.
Helmikuun 6 päivän tapahtumat
ja -pääministeri Guy J^oUettille; an­nettu
vihamielinen vastaanotto''oli­vat
tuloksia tällalse.<;ta jatkuvasta
hälytyskaml;>anj2sta.
Olisi ollut helppo tehdä, lo^pu
tällaisesta kampanjasta vain muu­taman:
päivän kuluessa, sillä loppu­jen
lopuksi on eittämättömästi i l ­meistäkin,
että ne ihmiset, -jotka
ehdottavat totaalista sotaa: arania-,
laista väestöä kohtaan, he jotka pel­käävät
vääryydellä-saavuttamiensa
etuoikeuksien: menettämistä;' muo­dostavat
vain murto-osan • väestöstä
eivätkä: missään mielessä .voi väit­tää
puhuvansa niiden puolesta, joi­ta
he kutsuvat "Algerian ranska­laisiksi".
,
Mutta kun sosialistinen RansKan
käskynhaltija ' Lacoste sanoi, .että
hän ei halua, että hänen käsillään
olisi kaksi rintamaa, ^'äärimmistö-:
Iäiset" osoittivat suosiota. Kun pu­huttiin
"rauhoittamisesta" ensin ja
silten reformeista myöhemmin; ;'hc
jälleen osoittivat suosiotaan.
SOSIALISTIT HUOLISSAAN
Olen- tavannut; joitakin vaikutus­valtaisia
sosialistisia edustajia: So^
sialistit ovat syvästi huolissaan,.He
näkevät, että "äärimniistöläiset"
osoittavat^tyvdytystään hallituksen
lausuntoihin,- erikbisestikin Lacos-:
ten erinäisiin lausuntoihin.
Ile kertovat, minulle: *'Kenraali-kuverhöörit
kehittyvät täällä pian."
X^acoste amaksiii velvoUisntHlekaeait
mennä Constantineen osoittaakseen
kerskailevaa suosionosoitusta Du-jpuehille,
Constantinen ffiaahefTalle,
jonka osalle lankeaa vastuu kurin*
pidollisista toimenpiteistä fiieUS. Ja
kiittääkseen ]iähtä toimenpiteistään,
' iMutta kun sosialistiset tai radi­kaaliset
edustajistot yrittävät esi^
tää^mielipiteitään aseeUlst^ä yh­teenottojen
hetikohtaisesta lopetta-misföta
ja neuvo^lulsta, niin tilan­ne
on aivan toisenlainen.
Eräällekm täUaiseUe edustajistol­le
annettibi tämä vastaus: "Hyvät
herrat; te ette esitä asiaanne tove-rilleime,
vaan käskynhaltijalle; jon­ka
on toteutettava eräänlaista poli­tiikkaa.
Jos te, ystäväni, yritätte
asettua tielleni, minä en tule epä­röimään
lakaistessani teidät si­vuun,"
' ^
J o ^ t sosialistiset hallltustySläi-set,
jotka eivät' kannata^ voimakei­noja,
ovat sanoneet minulle kahden­kesken,
että he odottavat millä het­kellä
tahansa' joutuvansa lentoko^
nieeseen ja takaisin Ranskaan, ja
mahdollisesti vaikka korkeampaan
virkaankin; kunhan heidät vaan
.saadaan pois maasta.
Brifliliiset
Moskovaan
hntao, — Brittiläiset matkusta-yat
Knnlnkaallisfai ihnavoinueo jet-kpHg^
i t a Mffskftvan ilmailnnäivälle
enti lauantaina, Moskovan ilmailu-täjfiS
» ^e^tetasa ensi suiintfnteiria.
, Brittiläistä .valtuuskuntaa johtaa
Britannian ilmaiUimlnisteri' HigO.
B i r d i ;ja hänen ™»|^<>f»ppTT mftkiiff*
taa useita huomattavia JBrifaiudan
daan kestävän 3% tuntia.'Neuvos^
toluton TU-104 lensivät tämän
niatkan'3%>tunnissa, mutta britti­läisten
taholta ilmoitetaan, että hei­dän
lentoaikaansa pidentää se kun
he joutuvat kulkemaan v Berliinin
ientokanavan kautta. Tämä on
ensimmäinen kerta kun brittiläi­nen
jetrkone lentää: Neuvostoliito
tOOIL
Kuolevaisuus tauteihin
Canadassa vuonna 1954
Ottawa. — Canadassa v. 1954 kuo-
U 1,562 henkilöä keuhkotautiin, 518
influenssaan; 157. lapsihaivaukseen,
118 tuhkarokkoon, 98 hinkuyskään
ja 61 alvokalvotulehdUkseen.
SITÄ
TÄI
W0faEM4AMSVVDESOBorrt
*On vaikea kSsittää tnlksi laa
t«r antaa myös miebensä laiflaa?
^Jos se tapahtuu Siksi, että häa
luaa osoittaa kuinka ei saisi laula
tarkoitus saavutettu,^
toAsnnmBxxs
vmen vahno heräsi sifben kun
kolisteli Jotakin keituassä.
"Mitä's etsit; rakkaani?" kysyi
mo.
rEnmltään^ vastasi Vihe. •
"Byva on"; sanoi vaimo, "ota s
se pullo missä oli ennen whiskyi
l^tMmUs-tieteellinen
Infonnaatiökeskus
Kiinan-^tasa¥aillassa
Peking. — Kiinan tiedeakat<
on päättänyt perustaa tänä vui
Pekingiin tutkimus-tieteellisen
iormaatiokeskuksen, jonka' u
vaksi tulee 'kerätä,' tutkia ja 1
tää tietoja tieteen Icehityksesti
viimeisimmistä saavutuksista
nassa sekä ulkomailla.
Tämä informaatiokeskus t
julkaisemaan kahta tieteellistä
kaisua ja aikauslehteä tieteen
sinunista saavutuksista. .
J o s e p h Stalin-nimisen miehen tragedia
• Nikita jKhrushchevin puheessa
Stalinista,: sellaisenaan kuin Yhdys­valtain
valtiodepartmentti sen asia­kirjana
julkaisi; on suunnaton mää­rä
ainehistoa suureen, vaikkapa
pöyristyttävään, novelliin.
Yhdessärviimeisimmist» puheen­sa
.kohdista Khrushchev tekee yh­teenvedon,
joka mahdollisesti voisi
olla Stalin jutun ydin:
Me emme voi sanoa, että nämä
olisivat olleet ajattelemattoman it-sehaltijan
tekoja. Hän katsoi, että
näiniolj tehtävä puolueen, työtäte­kevien
joukkojen etujen naukaisesti;
vallankumouksellisten r saavutusten
puolustamisen nimessä. Tässä pii­leekin
koko tragedia!"
Siellä tapahtuikin todella trage-dia,
montakin tragediaa. Siellä ta--
pahtui ;sosialismin loistavan; tinel-man
tarpeettoman verenvuodatuk­sen
J a raakuuden kohteeksi joutu
misen tragedia. Siellä ' tapahtui
tragedia kun tuhannet uskolliset
vanhat ;bolsheviikit;rkonununistit,
neuvostokansalaiset epäoikcutetusti-kidutettiin
j a miirhattiin:'~
Siellä tapahtui se poliittinen tra­gedia,
jolloin raakuuden: turmele­man
sosialistisen ' yhteiskunnan
edelleen kehitystä vaikeutti kansan
omakohtaisen harkinnan ja kehittä­vien
voimien ehkäiseminen ^ ja tu­kahduttaminen.
Mutta on niyös otemassa Joseph
Stalinin itsensä tragedia; miehestä,
joka auttoi ihmiskunnan - historian
suurimpien muutoksien vtekoa;: mut<
ta joka siitä huolimatta vahingoitti
uskoniaansa aatetta;.: kykenevästä
miehestä, yramärtäväisestä'ja päät­täväisestä
miehestä, .jonka omat
heikkoudet pettivät hänet '
Jos tällä kertaa haluan käsiteUä
kysymystä Stalinista vain miehenä,
se ei kuitenkaan johdu siitä; että
uskoisin sen olevan. täyden selos­tuksen
Neuvostoliitossa tapahtu­neista
virheistä.
i Ilmeisestikin asiaan liittyy pahaa-ennustavia
poliittisia kysymyksiä.
Esimerkiksi mitkä viat kommunis­tisen
puolueen, ja 'Neuvostoliiton
valtion itsensä rakenteessa ja jär-jestöihsessä
' olemuksessa : tekivät
mahdolliseksi sen, että Stalin kyke­ni
anastamaan : niih - suuren henki­lökohtaisen
vallan?
: . Mutta uskon myös olevan tärkeä­tä,
että harkitsemme henkilökohtai­sen
luonteen ja inhimillisten omi­naisuuksien
merkitystä johdon jär-jestänusessä
sosialistisessa yhteis^
liunnassa. ' ^
' Lenin ilmeisestikin käsitti tämän.
Kauan : vailla julkisuutta olleessa
-'testamentissaan" häur sanoi, että
"Staim on erittäin töykeä" ja että
tämä "muodostuu viaksi, jota ei
voida suvaita" Neuvostoliiton k'>m-.
munistisen puolueen johtajassa.
. Luonnollisestikin Lenin kä>'tti
'töykeä" sanaa sen laajimmassa:
merkityksessä. Hän tarkoitti sillä,
ei ainoastaan Stalinin käyttäytymis^
tä; vaan myös hänen arvonautamat
tomuutta kansaa kohtaan.
Lenin lausui toivoniuksensa, että
Stalimn tilalle asetettaisiin kommur
nistinen johtaja; jolla olisi "enem-.
inän kärsivällisyyttä, enemmän us­kollisuutta,
enemmän ystävällisyyt-;
tä ja enemmän arvonantoa tove­reita
kohtaani vähemmän olizullinen
mieU."
Tämä tuntuu pieneltä asialta sel­laisten
V ominaisuuksien rinnalla'
«iin. ovat johtoasemissa tarpeelLse-na
.pidetyt 'tarmokkuus ja sitkeys
tai sosialistisen yhteiskunnan tien
vutolttamisessa välttämätön mai-xi-laisuuden
käsittäminen.
Stalinilla kyllä oli tarmoa ja sit­keyttä.
Hän myöskin omasi käsi­tyskyvyn
j a laajakantoisen katso­muksen^
Hän j»U vain epäkohteuas
ja arvoa antamaton!
Myös ilmeni, että hän oli itsera­kas''
jä'omahyväinen, että hän liial­lisesti'
rakasti valtaa, vaikka hän
uskoikin, että hän rakasti sitä
maansa j a sosialismin asian .vtioksi.
Hän Oli myös säälimätön ja useat
ihmiset pitivät - sitä ominaisuutta
kiitettävänä joidenkin olosuhteiden
vallitessa.
Stalin, oli oikeassa suuremmissa
erimielisyyksissään : sellaisten /ih­misten
skanssia kuin .Trotski; joka
uskoi,; että sosialismia. ei voida ra­kentaa
^ainoastami yhdessä maassa.
Hän oli oikeassa myös polemiikis-saauvniitä
heikkosydämisiä vastaan,
jotka halusivat, vettä < sosialismia ra­kennettaisiin
' hitaammassa tahdissa.-
Mutta ajan vieriessä ja Khntsh-chevin
? järkyttävän, kertomuksen
selvitessäi £>tallnin heikkoudet kävi­vät
yhä ilmeisimmiksL Hän roh­kaisi
imartelijoita ja liehittelijuitä
kävi: hänelle - painajaiseksi ja
1 uonnottomasti; epäi li, ett ä kai
hänen ^ ympärillään olivat vaki
joita.
.Stalin alkoi;polemisoimaan I
luumminkin kivääreillä kuin si
malehtien palstoilla. Häh koh
vastustuksen ja : arvostelun tul
duttamisella mieluummin kuin \
telyllä ja keskustelulla. . -
. Mitä hyötyä oli hänen puheist
kollektiivisesta johdosta seilai
tilanteen vallitessa? Mitä hyc
oli hänen puheistaan uuden so
listisenv ihmisen kehityksestä ^
vostoliitossa?
siinäpä pulma. MUuttaess
Venäjää Stalin ei kuitenkin voi
mUtittaa itseään! Siinä Stalinin
Neuvostoliiton tragedia;
Sosialismi kaipaa sosialist
miehiä ja naisia—^ ilman heitä
ei saavutahyvinvointia^ kehity
kasva. Se kaipaa mitä inhiniill
ja henkisiä ominaisuuksia,, joi
Lenin .^kirjoitti. Khrushchevin
portiuiluettuaa, kukaan; Joka usl
Sosialismiin, ei voi koskaan unh
taa tätä., '
mieluummin kuin rehellisiä jä jär­keviä
ihmisiä. Hänen oma'arvonsa-^
Norjan sosdemit
vaatival eroamisi
:; Oslo. — Vasta pemstettn' Noi
Jan sosialidemokraattinen pnoln
piU kokouksensa ke^kaim 17 pni
Kokouksessa - valittiin Haral
'Kvalttm i kesktishallitnksen pu
heenjohtaJakäL
Kokouksessa byräk^jrttii
myöskin pnoloeen poliittinen oli
Jelma. ^<-:. Sen täriceimmät kohda
ovat .vaattmas,r että' Norjan ;0i
erottava Atlantin Hitosta, ett
pnolasiasbad jettiä ^ snpistetaai
hnomattavasti'Ja vettä hnnmnl
sista syistä myönnetään vapaa
tus asevelvoHisnndlesta.
Pnoloeen^äänenkannattaja So
•cial-Demolaratien mpeaa limes
tymään syyskuussa.
Yhdysvaltain väki­luku
167,649,000
Nett York. — Täällä äsketti
suoritetun väenlaskun penisteft
on Yhdysvaltain nykyinen asuki
luku 167.649,000.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Kiiflakäämriie sHs herraa rahamiestä
Näyttää siltä, että Suomen kansa
on saatu lopultakin pelastetuksi! ~
Kuten aikaansa seuraavat maan­miehemme
tietävät^ vissit suomen­kieliset
newspaperit ovat täällä: le-vittäneet^^
sellaista sanomaa, että ai­na
Suomen yleislakosta alkaen on
tuhatjärvinen isiemme^maa ollut
suuressa vaarassa. '' ~'
Tämä "vaara" johtui kokonaan
siitä, kUn Suuren^ Rahan pyöreäyat-saiset
herrat j a matamit joutuivat
poliittisessa mielessä seinää vasten;
Yhteisesti toiniinut"ÖUomen työ­kansa
pakoitti: Suuren Sahanmie­het
maksamaan korkeimpia palkko­j
a korvauksena siitä hintaryöstöstä;
mihin suiurivatsaiset'syyllistyivät. ;
Miitta sitä ei olisi "saanut tehdä.
Kuten vissit täkäläisetkin lehdet
ovat "seUttäneet": Yleislakko oU
suoranainen taisteluhaaste laillisel­l
e yhteiskuntajärjestelmälle J a : se
aiheutti suuren vaaran Suomen kan­salle.'
Onhan> nimittäin' vaarassa.
että;^Suuren Rahan sedät j a tädit
joutuvat tidemaah toimeen vähän,
pienenunillä vpittoHosingoilla j a se
on itsestään' pahasta se. ,
.v^ ilifuttä missä on hätä. suurin, sieOa
t£ffalli5^ äptOcäi ]ahellS.'r
Niuipä sitten tapahtui, kuten ta­pahtuman
piti. Suojeluskunnan su­loisia
aikoja'muisteUen Suuren Ra­han
miehet lukivat tiudelleen j .
Polinin tutkielman "Kemiyhtiönsi-
: vistyksellinen j a yhteiskunnallinen
touhinta'? v(ilm. 1932)" ja: hikiessaan
he tunsivat \verensä: kuumemmaksV
sillä näinvsydäntälämmittävästi ku­vataan
sitä aikaa' ihanaa:'
OY:n vaikutusalueella), on: sosialis­tinen
<ei siis *'kommnnistoen"«
vaan "sosialistinen" —^ K.) väesto-enenunistö.-:
on n yhteiskuntarauha
voitu kaakkina näinä v u o s^
lyttää järkkymättömänä^ TäMh on
varsin : huonaattavassa/määrin : vat'
kuttanut suojeluskunnan läsnäolo
ja alituinen valmius."
I-h-a-n-a-ä: Ja söpösti sanottu!
Eipä siis muuta kuin entiset suo-jeluskuntamiehet
asialle j a uutta
"kaartia" perustamaan, kuten eräs
täkälähien suomenkielinen lehti
myönsL
Onnettomuudeksi on suojduskun-ta
julistettu laittomaksL- Siksi oli
P«>T^i<rf^tt?^nft "k''^'tt»it*^^^^n*^tt^
va' unn nimi, oHcehi juhlalliseita
^Iskähtava "Laihturva." nlnU. - '
ttutte jos tätä 'kaunista kuorta
vähän raapaistean,' niin vastaan tu­lee
vanha suojeltiskuntaraato
inikä K hengettömänäkin mulkoilee
veristävin;silmln: ja Jtiahipaat avoin­na
työläisiä vastean.
Porissa ilmestyvä Satakunnan
Työ kertoi sikäläisen.'liamturvan'
periistanuspuuhiste ~ nuU.' seutaa-vaa.
^' ^ t e i s k q n t a a säilyttävät piirit'
seivästi julkitoivat puuhansaftarr
koitukäen. sOlemme: poimineet muu­tamia
pätkiä eräiden iikkojen pur
heistä, jotka.tätä ilmentävät:
' ' ' A ^ Cederberg-'Vasto
SAK) on pakoitettava hyväksymääi;i
Suomen' työnantajain keskusliiton
ehdot* ;
"Virastopäällikkö A. Hämäläi­nen::
'Monetvanhat kulttuurimaat
ovat sortuneet siihen, että kansa-laist
«m olot ovat'olleet liian hyvät
Tässä maassa on olo sodan jälkeen
ollut liian hyvää. JOs ei pontenmie
auta; 'niin kaikkien~'niaakimtien au­tojen
pitää ajaa .Helsinkiin."
"Hv. Nikkilä: 'Antikafaien (SA
Kzn puhe^ohtoja — K ) sanoo, että
SAK:I]a mi voimaa pysäyttää l i i ­kenne
ja panna kaiipat kiinhL On-kolaHlisuiis
mennyt näin alas. Mei­dän
oft pakko asettaa sulku!'
^^Evp; ja y suojelusko
Jadmari Pooa: X)n 1^
ranoinalstät -selvä' levä^poäisyys.
LiSnlnpoliisi; sanoo:'ei voida antää
ohjeita. rMehSn on noustava.' .
"Koneasentqja PieUinen: .'10 niar-kan
työstä e i voida vaatia 12 JMI
kaa. Työnantojan ja työläisten b
ken ei saa olla erimielisyyksiä."
Kun "Lainturvan" perustaja
puheet: ovat näin selväpiirteis
niin luonnollisestikaan ei ole ilij
vaikka se saakin kannatusta:
"huriraa" huutoja niUtä, jotka eiv
olemitään- unhoittaneet eivätkä o
tään- oppineet
Mutta "Epädevänä Tuomaan
allekkjoittanut rohkenee epäil
"Lainturvan'^ onnistumismahdoi
suuksia!, Heillä ei ole enää M
"köyhän k u r i a " ,— suojeluskual
kivääriä — eikä liiom joukkoka
natiisto, ja se on paha mutta s
rahamiessetien kannalta katsoe
Kiskaskaa kyykäärmeeltä pois s«
myrkyllinen ^ torahammas, mii»; f
lom näette mitä tapahtuu: kyy«
hisee j a hyökkääkin, mutta on B
kesto julmuud^taan huolunat
kuitenkin vaaraton.
Laillisto yhteiskuntajärjesU
määnsä ja demokraattista elästf
topaansa puolustova, sekä omia nj
jään eheyttäni ja eteenpäin pjn
vä Suomen työtätekevä kansa <
tule millään hinnalla sallunaan aa
jeluskunta- ja lapnalaiskanden 1»
tomuustilanteeseen palaamista.
Suomalaiset työläiset ja tatoSP
jat tulevat sianomaan herroifie,*
tisOIe sUojÄluskuntapäällikoiItef
tä halut; kidttttamisen ja tapg^
sen halut teillä tietenkin on Vm
mutto'^onneksi ei voimaa.
.i-i^--Känsäkoffl^