Vapaus, April 12, 1972

              SKf^irt pääsiaiskokous pyrki
riV^nsä yhdistämiseen
jojen hyväksymisen ja johdoii valinnan
lisäksi kantaa hallitukseen ja pre^denttiin
- Helsinki. — Vakavissaan sisäis­ten
erimielisyyksien voittamiseen
ja" yhttenäjsyyden saavuttamiseen
pyrkinyj;, Suomen kommunistisen
puolueen ;^ää8iäispyhinä pidetty
16. edustajakokoua.hyväksyi yksi­mielisesti
sille esitetyn poliittisen
päälinjan puolueen yhtenäisyyden
lujittamiseksi.
SKP :n'lähiajan tavoitteet mää­riteltiin
poliittisessa asiakirjassa.
Muiden asiakirjojen hyväksymi­sen
lisäksi puoluekokous otti kan-
, taa myöirf presidenttivaaleihin.
Uusi johto valittiin niin ikään
yksimielisesti. Puheenjohtajana
jatkaa Aarne Saarinen, varapu­heenjohtajina
Taisto Sinisalo ja
Olavi Häfthinen va pääsihteerinä
Arvo Aäito.
Keskustelussa tuli näkyviin
myös joukko eriäviä mielipiteitä,
kuten Saarinen totesi loppuarvioa
saan. Oleellisin asia oli hän selitti
se, että ''käyty keskustelu on kai­kesta
huolimatta osoitus puolueen
kasvavalta pyrkimyksestä poliit­tiseen
ja ideologiseen yhtenäisyy­teen".
Sisäp^Iii.ttisessa kannanotos­saan
ed^stajakokous katsoi, että
''pyrkimyksenä tulee edelleenkin
olla vasemmiston ja keskustan
voimiin nojaava yhteistyöhallitus,
koska sillä on edellytykset parhai­ten
ajaa työtätekevien etuja.
"Kanta ((hallituskysymykseen)
on sama pääsiäisen jälkeen kuin
oli ennen- pääsiäistä'', totesi vara­puheenjohtaja
Taisto Sinisalo leh-distövastaanotolla.
Vuoden 1Ö74 presidenttivaalis­ta
kokouä totesi, että "maahan on
valittava priesidentti, joka vankku
matta toteuttaa rauhan ja ystä­vyyden
ulkopolitiikkaa ja kehit­tää
ystävällisiä suhteita Ne'&vosto
liiton kanssa. Hänen on myös toi­minnallaan
edistettävä demökraat
tlsta sisäpolitiikkaa ja sellaista
talouspolitiikkaa, joka nykyistä
"Suomen kommunistinen puo­lue
on valmis huolellisesti ja va­kavasti
tutkimaan myös esityksiä
nykyisen presidentin valitsemi­sesta
seuraavaksi toimikaudeksi
uudelleen tasavallan presidentik­si."
Puheenjohtaja Saaripen to­tesi
kuitenkin aloitteellisuudesta
asiassa. "Kun tri Ahti Karjalai­nen
on asiasta tehnyt julkisuu­dessa
aloitteen, niin käsityksen
mukaan hän myös jatkanee aloit­teensa
edellyttämiä toimenpiteitä
paremmin tmrvaa työkansan edut
Puolueen kunniapuheenjohta­jiksi
valittiin kukituksen kohteek­si
tulleet Ville Pessi ja Hertta
Kuusinen edustajakokouksen ter­vehtiessä
myrskyisin suosionosoi­tuksin
tätä ehdotusta. Kiittäen
kunniasta, Pessi sanoi, että yhte-näisyyskysymyksessä
"olemme as
tuneet askeleen eteenpäin". Hert­ta
Kuusinen sanoi, että ikunniapu-heenjohtajan
toimi olisi kuulunut
yksinomaan Pessille, sillä "minä
olen siihen vielä liian nuorikin",
hän sanoi.
Uusi keskuskomitea hyväksyt­tiin
äänestyksettä vaalivaliokun-nan
esittämässä kokoonpanossa!
Henkilövaihdoksia tapahtui kui­tenkin
melkoisesti. Keskuskomi­tean
35 varsinaisesta jäsenestä 10
ön uusia ja 2 entistä varajäsentä.
Vaihdoksia 10 varajäsenen kohr
dalta tuli 7.
Puoluejohdon neliapila koostuu
edelleen seuraavasti: Puheenjoh­taja
Aarne Saarinen 58, varapu­heenjohtajat
Taisto Sinisalo 45 ja
Olavi Hänninen 41; sekä pääsih­teeri
Arvo Aalto 39. Poliittiseen
toimikuntaan tuli edellämainittu­jen
lisäksi: Oiva Björbacka (uu­si).
Arvo Hautala, Anna-Liisa
Hyvönen (uusi), Markus Kainu­lainen,
Erkki Kivimäki, Oiva Leh­to,
Erkki Rau tee (uusi), Jorma
Simpura; Leo Suonpää ja Erkki
Tuominen.
Jenkins erosi
johto-asemasta
Lontoo. ^ Britannian Labor-puolueen
-oikeistoon lukeutuva
Roy Jenkins erosi, maanantaina
puolueen apulaisjohtajan toimes­ta
sen vuoksi kun puolue vastus­taa
Britannian sitomista Euroo­pan
talousyhteisöön (EEC).
Kaksi muuta oikeistojohtajaa,
jotka äänestivät omaa puoluet­taan
vastaan ja toryjen puolesta
EEC: n yhtymisasiassa, epsi Jen-kinsin
mukana työväenpuolueen
"haamuhallituksen" jäsenyydestä
He ovat Harold Lever ja George
Thomson.
Puoluejohtaja Harold Wilson
on monen mielestä heikentänyt
omaa asemaansa oikeistokapinoit-sijoihin
nähden selittämällä, että
hän vastustaa pääministeri Hea­thin
sopimusta EEC:n liittymi-seksi
vain sen ehtojen perusteella,
eikä periaatteellisista syistä.
Sotavastajnen McGovern sai Vfisconsinin
esivaaleissa meridtsevän vaalivoiton
Mnwäukee. -—VHtaten Wis-consmin
osavaltion esivaalien
tuloksiin Vietnamin sotaa vas­tustava
senaattori George Mc­Govern
sanoi viikon hpulla,
että hän "on nyt vakavasti
huomioitava"' presidenUiehdok-kuuden
tavoittelija demokraatr
tipuolueessa. '
Senaattori McGovem sai Wisr
consinin esivaaleissa 30 prosent­tia
kaikista äänistä. Toiseksi si­joittunut
kuvernööri Wallace, 22
prosenttia, entinen varapresldent
ti, senaattori Hubert Humphrey
21~ prosenttia ja senaattori Ed­mund
Muskie 10 prosenttia. Nel­jännelle
tilalle jäänyt New Yor­kin
pormestari John Lindsay il­moitti,
että luopuu presidentti­ehdokkuuden
tavoittelusta heikon
kannatuksen vuoksi.
Canadan Rauhan Liiton konferenssikutsu
''Rikkuritiikkeeksi" sanottujen
Wten toiminta valokeilaan
Toronto. — ViJkon lopulla saa- Grangelle $75,000 9 tai 10 vii-tujen
tietojen mukaan Ontarion
prokuiB9^ttorin virasto tutkii tur-vallisi^
jJB- ja väliaikaista apupal­velua
.tarjoavien liikkeiden toi­mintaajoita
oppositiojäsenet sa­novat
Jakpnrikkurilaitoksiksi.
Prokuraattori Dalton Bales il­moitti;,
toirstaina, että tutkimus on
jo aloitettu. Hän antoi tämän
tiedon y vastauksessaan lainlaati-jakunnän
istunnossa esitettyyn
kysymxHaeen siitä, ^kun erään
tällaisen laitoksen edustaja ja yk
si torontqlainen poliisi tuomittiin
sakkorapgaistukseen laittomasta
salakuuntejiusta.
Mr Bales sanoi toivovansa, et­tä
tutkimusten tulokset voidaan
julkaista njrt pian kun oikeusjut­tu
Canadian Driver Poolin edus­tajaa
Richard Grangea ja toron-tolaiste
jioliisikonstaapelia, Bar­ry
Chapmania vastaan on lop­puun
liäsitelty. Molemmat vii­meksimainitut
miehet tuomittiin
viikko^pitten keskiviikkona erään
lakkotäi^elun toimitsijan laitto­masta;
sMakuuntelusta $500 sak-
"f Opposition toimesta esitettiin
koon. / '
liysymykslä : toimilupakirjoista,
joita on anottu laitoksille, jotka
voivat olla johtokuntiensa jäsen-tenlperusteella
yhteyksissä mai­nitun.
Canadian Driver Poolin
kanssa, mitä NDP:n johtaja
Stephen Lewis nimitti selvästi
"lakkoja «nurtavaksi yhtiöksi",
Langettäessaan mainitun sak-
'kotuomion Chapmanille ja Gran­gelle,
tuomari Garth Moore sa^
noi, että rangaistuksen pitäisi
heijastaa heidän toimenpiteitten-
«ä törkeyttä (outrage).
Canadian Driver Pool hankkii
(kuorma-autojen) ajureita, muun
laisia työläisiä ja turvallisuusvä-iceä
lakotaalaisille laitoksille. Red-path.
Sugar käsitti mainitun lai­toksen
Vpalvelua" hyväkseen vii-ine
vuonna jolloin sen työläiset
(International Chemical Worker8
Unionia osasto 688:n jäsenet) oli
yat. lakossa. Redpath ' Maksoi
kon aikana saamistaan palveluis­ta,
käyttäen tätä palvelusta hy-väikseen
niin, että sen kuorma-autot
saivat turvallisen pääsy­tien,
selitti tuomari Moore aikai-semmin.
Chapman ja Grange joutuivat
kiinni itse teosta union saatua
tietää, että heidän Broadview
Avenuen ja Gerrard kadun kul­mauksessa
olleen päämajansa pu­helin
oli yhdistetty salakuuntelu
laitteisiin.
Orangin liikkeen rikos tehtiiri
ansiotarkoituksessa, selitti tuo­mari
Moore.
Kylmää se oli
Ontariossa
Huhtikuun kuudennen ja seit­semännen
päivän välisenä yönä
oli Ontarion monilla paikkakun­nilla
ennätysmäisiä pakkasia mai­nittujen
päivien kohdalta. To­rontossa
oli kylmemipi kuin mil­loinkaan
ennen sitten v. 1862,
Kingstonissa 1886 ja Simcoessa
1898.
Geraltonissa oli 29 alapuolella
nollan rikkoen vuoden 1962 pak-kasennätyksen
mikä oli sinä päi­vänä
8 -astetta alapuolella. To­ronton
kansainvälisellä lentoken­tällä
oli 3 astetta yläpuolella.
Chapleaussa (Sudburyn poh­joispuolella)
oli 8 astetta alapuo­lella,
Sault Ste. Mariessa 4 ylä­puolella
(1923 5 yläpuolella),
Timminsissa 5 alapuolella (1944
2 alapuolella. Kapuskasingissa
11 alajpuolella (1923 10 alapuo­lella)
Sudburyssa 4 alapuolella
(1944 8 yläpuolella),-North Bays
sa 3 alapuolella (1943 2 yläpuo­lella).
Muskokassa 1 , yläpuolella
(1943 4 yläpuolella) Windsorissa
19 yläpuolella (1898 22 yläpuo­lella).
Suurena vastakohtana Onta­rion
kiljuville pakkasille voidaan
mainita että Edmontonissa oli
torstaina ennätyslämmin sää, 55
astetta; yläpuolöHä.
Toronto. — Me elämme maa­ilmassa
jossa ilmenee ristirii-taisunjksia,
väkivaltaa, kärsi­mystä
ja taisteliia. Me eläm­me
muuttuvassa maailmassa,
jossa varsinkin kehitysmaiden
kansat etsivät oikeutta, va­pautta,
parempia elinmahdolli­suuksia
ja ennen kaikkea rau­haa.
Maailman ihmiset haluavat
elää rauhassa, jokainen kansa
omalla tavallaan vapaudessa ja
kansansa uskonnon mukaisesti.
Rauhallinen rinnakkaiselo ei
ole mikään tyhjä' unelma. Se
on ihmiskunnan ainoa toivo.
Canadan kansa . on myöskin
huolissaan maailman tilanteesta
ja tulevaisuuden turvallisuudes­ta.
Me olemme iloisia tapahtu­mista
viimeisien vuosien aikana,
jotka ovat jännitystä jonkin
verran Jielpottaneet. Valtiovierai­lut
Canadan ja Neuvostoliiton vä
Iillä, presidentti Nixonin vierai­lu
Kiinan tasavaltaan ja suunni­teltu
matka Neuvostoliittoon tou­kokuussa
ovat huomattavia ta­pahtumia
; sopimukset Saksan ja
Euroopan turvallisuudesta, kes­kustelut-
ydinaseista ja niiden
rajoituksesta, kaikki nämä viit­taavat
siihen, että maailman- kan
sojen taistelu rauhan puolesta on
alkanut kantaa hedelmää.
Mutta rauhaa ei ole vielä saa­vutettu.
Työn rauhan ja aseistar
riisunnan puolesta pitää jatkua.
Canadan Rauhan Liitto tulee
myöskin tätä työtä jatkamaani
työtä jota olemme tehneet yli 20
vuotta. Canadan Rauhan Liiton
ja sen lukuisten jäsenien työ
rauhan rintamalla näiden vuo­sien
aikana on ollut huomatta­va,
se on saavuttanut kunnioitet­tavan
aseman Canadan yhteis­kunnassa
ja myöskin kansainvä­lisellä
tasolla.
Kuitenkin, vaikka maailman
ilmapiirissä näemmekin joitakin
edistyksellisiä suuntia jotka viit­taavat
siihen, että mahdollisuuk­sia
on rauhanomaiseen ystävyy­teen
kansojen välillä. Yhdysval­tain
julma sota Indokiinassa jat­kuu,
Pariisin rauhanneuvottelut
on taas keskeytetty, keski-Idässä
on monia vaaran alaisia paikko­ja,
nämä seikat osoittavat että
meidän jatkuvasti täytyy olla
valveilla.
Saavuttaa)ksemme maailman
rauhan meillä on edelleenkin suu­ri
työmaa edessämme. Me us­komme,
että Canadan Rauhan
Liitto,' joka yhdistää tuhannet
canadalaiset rauhan asianpuoles-ta—
on vieläkin tärkeä osa jmaa-ilmari
rauhan työssä. Maailman
Rauhan Liiton jäsenenä.
Canadan Rauhan Liitto kut­suu
kaikkia seuroja ja yhdistyk­siä,
ammattiliittoja, naisten jär­jestöjä,
kirkkokuntia ja yksityi­siä
kansalaisia osallistumaan ko­ko
Canadaa käsittävään konfe­renssiin,
tukemaan ja rakenta­maan
rauhan työtä yhä suurem­maksi
Canadassa. Kaikki kun
yhdessä työskentelemme, tuloi­set
tulevat olemaan sen mukai­set.
Jokainen henkilö on arvokas,
jokaisella, on. tilaisuus osallistua
tähän suuriarvoiseen työhön.
Konferenssi pidetään Torontos­sa,
lauantaina ja sunnuntaina
toulkokuun 20—21 päivinä. Paik­ka
on Ontario Institute for Stu­dies
and Education, 252 Bloor
St. • w.,,; \'
Kaikki yhdistykset ja järjestöt
voivat osallistua konferenssiin ja
lähettää edustajia. Työjärjestys
sisältää päätöksiä toimintaan tu­levaisuudessa
ja kansallisen joh­don
valinnan.
Rekisteerausmaksu on $5.00
edustajalta ja $2.00 oppilailta.
Ainoastaan virallisille edustajille
annetaan äänestysoikeus. .
Liiton johtokunta toivoo, että
joka paikkakunnalla otetaan tä­mä
kutsu heti huomioon, valitaan
edustajat ja ilmoitetaan heidän
nimensä viimeistään toukokuun
10 päivään mennessä. Liiton uu­si
osoite on: National Executive
Committee, Canadian Peace Cong
ress 2239 Yonge St. Room 403.
Toronto 7.
Turvautuuko Nixon
atomiasekäyttöön?
Amerikkalainen lehtimies Jack
Anderson väitti viime perjantai­na,
että presidentti Nixon val­mistuisi
käyttämään' ydinaseita
Vietnamissa viimeisenä keinona.
Anderson sanoi, että "ydinasei­ta
saatettaisiin nyt käyttää, jos
presidentti päättäisi, ettei poiki­amme
voi muulla tavoin pelas­taa."
Entinen tory-pääministeri John
Diefenbaker sanoi Wolfvillessa,
N;S. viime lauantaina, että Yh­dysvaltain
hallitusta voi himoit-taa
atomiaseen käyttö, jos kom­munistit
uhkaavat Etelä-Vietna­min
hallitusta.
Pohjoisvietnamilaisiksi sanomien
sa vapautusjoukkojen kova pai­nostus
Saigonin asevoimia vas­taan
antaa presidentti Richard
Nixonille "kaikkein suurimman
haasteen minkä eteen Yhdysval­tain
yksikään presidentti on jou­tunut"
sanoi amerikkalaismieli-syydestään
tunnettu entinen tory-johtaja.
Hän sanoi pelkäävänsä,
että "joku tulee suosittelemaan
ydinaseita".
Kulunut viikko on hänelle ol­lut
historian yksi mustin, sano.'
mr Diefenbaker. Selittämättä
minkälaista "ratkaisua" hän odot
taa, mr Diefenbaker sanoi toi­vovansa
presidentti Nixoniltr,
ratkaisua mikä säilyttää vapau­den.
Väittäen, että Canadaa tuudi­tetaan
nyt pettävään turvallisuus
tunteeseen mr; Diefenbaker yhtyi
Yhdysvaltain sotaisimpien piirien
väitöksiin "Venäjän suurimmas­ta
armeijasta ja. toiseksi suurim­masta
laivastosta" ja esitti ar-vosteTunsa
siitä, kun "Canada on
Irähentänyt puolustusmenojaan",
kuten hänen kerrotaan sanoneen.-
Mr Diefenbaker sanoi olevan­sa
"huolissaan' 'myös "tuulispäi-sestä,
myrkyllisestä ja vaaralli­sesta
anti-amerikkalaisuudesta"
Canadassa Nixonin Canadan vie­railun
aattona. Tässä yhteydessä
hän moitiskeli mm. pääministeri
Pierre Trudeauta Moskovassa vii­me
keväänä antamaa lausuntoa
USA:n Canadalle aiheuttamista
vaaroista. ; . '
Canadan tulisi tervehtiä yhdys­valtalaista
pääomasijoitusta, uho
si Diefenbaker edellyttäen, että
ulkomaalaisyhtiöt käyttäytyvät
"hyvien canadalaiskansalaisten"
tavoin.
Wisconsinin esivaaleissa voit­tajaksi
^selviytynyt McGovem
on johdonmukaisemmin kuin
muut demokraattipuolueen presi­dentti
ehdokkuutta tavoittelevat
miehet vastustanut Nixonin hal­lituksen
sotapolitiikkaa Indokii­nassa.
"Minä olen kyllästynyt van­hoihin
ukkoihin, jotk^ haavei­levat
uusista sodista nuorten
miesten kuolinpaikaksi" hän
on sanonut vaalikokouksissa ja
saanut siitä_. raikuvia suosion­osoituksia,
(Nyt näyttää siltä, että nämä
suosionosoitukset ovat Wisconsi-nissa
muuttuneet määrästä laa­duksi
— sotavastaisiksi ääniksi.
Hänen • sotavastainen ohjel­mansa
menee selvästi pitemmälle
kuin minkään nluun USA:n pre­sidenttiehdokkuutta
tavoittelevan
henkilön.
Hän on ehdottanut sotamäärä-rahojen
alentamista $30 miljar­dilla,
veropakoreikien sulkemista
ja sitä, että medicare ja lasten
päivähoito saataisiin yleisesti voi
maan.
Aloittaessa kampanjansa tam­mikuussa
1971, senaattori Mc­Govem
sai kuulla arvioita, että
hän tulee epäonnistumaan samal­la
tavalla kuin häntä edeltäneet
muutkin "idealistit". Mutta hän
on jatkanut kampanjaansa sota-vastaisin
tunnuksin.
Luvaten vähentää $30 miljar­din
arvosta Pentagonin "rasva­kerroksia",
senaattori McGovern
puhuu anti-ballisten ohjusten ro­muttamisesta
ja siitä, että toinen
puoli Euroopassa olevista ame­rikkalaisista
sotilaista tuodaan
kotiin, ja että kotimaassa sulje­taan
sellaiset sotatukiasemat,
missä asevoimien miehet "istus­kelevat
siksi kun heillä ei ole
mitään: tehtävää".
Senaattori McGovern sai en­simmäisen
tärkeän voittonsa Wis-consinin
esivaaleissa.
Vaikka yksi pääskynen ei ke­sää
teekään, kuten sanotaan, niin
Valkoisessa talossa kiinnitetään
varmasti huomiota Wisconsinin
tapahtumiin juuri nyt, kun pre­sidentti
Nixon on ajautumassa
vaarallisen tiukkaan kulmauk-iseen.
Vaalien 'lähestyessä ovat
hinnat nousseet huimasti työttö­myyden
jatkuessa noin kuuden
miljoonan paikkeilla.
Ulkopoliittisella alalla on tul­lut
jatkuvasti jobinpostia. Esit­täessään
julkisesti pyynnön, että
Yhdysvallat lähettäisi joukkomi­tassa
pommittajiaan Vietnamin
vapaustaistelijoita vastaan, Sai­gonin
presidentti Thiu tunnusti
viikon lopulla asiallisesti puhuen,
että Nixonin "vietnamilaistutta-misohjelma"
on romahtanut •—•
3aigon ei pystykään pitämään
puoliaan vapaustaistelijoita vas­taan.
Ja jos Nixon suostuu Saigonin
"presidentin" pyyntöön ja ryh­tyy
suuressa mitassa pommitta­maan
taas Pohjois-Vietnamia, se
nostattaa Jisää protestimyrskyä
kautta maailman ja erikoisesti
Yhdysvalloissa, antaen mm. lisää
tuulta senaattori McGovernin
vaalimyllyyn.
Suo siellä ja vetelä täällä, kus­ten
sanotaan.
— Musteen tuhrija.
Keskiviikko, huhtik. 12 p. — Wed.,. Apr. l2,1972 Sivu 5 - i i ^ '
PABLO NERUDA
Etelä-Amerikan kanisojen tulkki
Tilatkaa Vapaus!
"Hamsburg^n seitsemän"
kidnappaussyytös
mynkään
(Jaitkoa sivulta 2)
tyi antamasta syyllinen lausuntoa
Syytetyt hymyilivät ja syleili­vät
toisiaan lukitussa oikeusis-
-tuntohuoneessa jo etukäteen kun
tuli vuototietoja, että valamiehis­tö
ei pääse yksimielisyyteen syyl­lisyys-
kysymyksessä. Voittotun­nelmaa
himmensi kuitenkin tie-doitus,
jonka mukaan Rev. Berri-gan
ja nunna Elizabeth McAlis-ter
on katsottu syyllistyneeksi
kirjeittensä salakuljetukseen van­kilasta
pois.
Mitään hetikohtaisia vihjeitä
ei saatu siitä, aiotaanko poliit­tista
vainoa jatkaa'edelleen tätä
katolisten rauhanliikettä vas­taan.
Kirj. Erfdki Vala
Chileläinen runoilija Pablo Ne­ruda,
syntynyt 1904, on saanut
tämän vuoden Nobelin palkinnon
kirjallisuudessa. Vaikka Nobelin
palkinto sinänsä ei oikeuta kir­jallishistoriallisiin
johtopäätök­siin
— palkinnon jaossahan on
ilmennyt sekä "epäjohdonmukai­suutta
että poliittista laskelmoin­tia
— antaa tapaus kuitenkiiT ai­heen
ajan aatteiden ja kirjailijäir
aseman tutkiskeluun.
Neruda ei ole ensimmäinen la­tinalaisen
: Amerikan edustaja,
joka on saanut kuuluisan kirjal­lisuuspalkinnon.
Häntä ennen sen
ovat saaneet Gabriela Mistral v.
1945 (hänkin kotoisin Chilestä)
sekä Guatemalan Miguel Angel
Asturias v. 1967. Latinalaisella
Amerikalla on monta lahjakasta
kirjailijaa. Neruda on eräs heidän
joukossaan. Mutta kieltämättä
hänellä on erikoisasema. Hänen
runojaan on käännetty miltei kai
kille maailman kielille ja hän on
selvästi ilmaissut poliittisen kan­tansa:
hän on kommunisti.
Pablo Neruda on ansainnut pal­kintonsa.
Olisi vain toivonut, että
hän olisi saanut sen aiemmin: tais
teluvuosinaan, eikä nyt, kun hän
on kotimaansa suurläh.=<ttiläänä
Pariisissa. Ruotsin Akatemiallsi
on ollut pienoinen lukk^.rinrak-kaus
diplomaattirunoilijoita koh­taan
(Asturias, Saint-John Perse
ym.) eikä ole toivottavaa, että
Pablo Neruda nähdään nimen­omaan
tämän ryhniän. edustaja­na.
Onhan Neruda, kuten Ruot­sin
Akatemian lausunnossa sano­taan,
luonut runouden "joka luon­nonvoiman
tavoin elävöittää ko­konaisen
maanosan kohtalon ja
unelmat". Parhaat runonsa hän
on kirjoittanut vainottuna ja
maanpakolaisena.
On ehkä syytä mainita, että
Pablo Neruda on kotoisin eteläi­sestä
Chilestä, jonka luonto on
kammpi ja kylmempi kuin "kuu­man
pohjoisen". Etelä-Amerikas­sahan
ilmasto-olot ovat päinvas­taiset
kuin. meillä. Luonnonolois­ta
ehkä johtuu, että pohjoismaa­laiset
ovat kokeneet veturinkul­jettajan
pojan Pablo Nerudan ru­not
itselleen läheisiksi. "Märkä
maa, hehkuvat metsät ja maail­man
lopussa mahtavana talvi'\
kuvailee Neruda kotiseutuaan.
Myös Nerudan eräissä mystiikkaa
lähentelevissä, kuolemanlähei-syyttä
aavistelevissa runoissa on
pohjoismaisen raskasmielisyyden
tuntu. Näin on jopa Nerudan huu­morissakin—
esimerkiksi laulus­sa
merinorsusta, joka nousi mai­hin
Punta Arenasissa ja tarkas­teli
kaupungin sankaripatsaita ja
torielämää. Kun ystävällinen
eläin laskeutui takaisin valtame­reen,
ampuivat kaupungin asuk­kaat
sen.
Pablo Neruda off'itse tunnusta­nut,
että häneen vaikutti ratkai­sevasti
oleskelu Espanjaasa ta.sti-vallan
kautena 1930-luyun alussa.
Hän tutustui silloin eteviin espan­jalaisiin
ranoilijoihin ja ystävys­tyi
Frederico Garcia Lorcan
kanssa. Lorcan näytelmiä on pal­jon
esitetty Suomessa ja teatteri-kävijät
varmastikin muistavat
sen latautuneen tunnelman, jo­ka
niissä vallitsee huolimatta Lor
can lyyrisyydestä ja kielen kau­neudesta.
Neruda on oppinut pal­jon
Lorcalta. Lorcan "Verihäit-ten"
ratsastaja kummittelee taus-,
talla, kun luemme Nerudan runoa
"Ratsumtes sateessa" Pentti Saa-ritaan
suomentamana: "Märät
suitset, oksiston holvi, askel ja as
kel, öisiä kasveja versovat sär­kyneet
tähdet kuin jää tai'' kuu,
pyörremyrskyhevonen, nuolten
peittämä kuin jäätynyt kirjo —
täynnä vereksiä käsiä, jotka raivo
synnytti."
Chileläinen runoilija ei koskaan
unohtanut, että Francon fasistit
murhasivat hänen ystävänsä Fred
rico Garcia Lorcan. Siitä lähtien
hänestä tuli kommunisti ja Neu­vostoliiton
ystävä. Hän palasi ko­timaahansa
ja alkoi tehdä, työtä
latinalaisen Amerikan sorrettujen
alaspainettujen kansojen puolesta
sekä runoilijana että poliitikkona.
Vainottuna ja takaa-ajettuna hän
kirjoitti pääteoksensa "Canto ge­neralin")
Suuren laulun v. 1950.
"Laulun isänmaani salaisten sii­pien
alla", julisti Neruda. Hän oli
ja pysyi latinalaisen Amcrikiin
poikana huolimatta .kasvavasta
kansainvälisestä maineesta ja toi-,
minnastaan Eui'oonassa. Neruda
en käynyt: toimeliaan .Glämän.sä
aikana Helsingissäkin kaksi kcr^.
taa: v. 1955 maailman rauhan­neuvoston
kokonk.sc3sa .ia v. 19G5
täällä pidetyssä maailman rauhan,
kongressissa.
Jatkuu seur. numerossa
Annetaanko Can.
kansallispuistot
liikepaikoiksi?
Luonnonsuojelijat ovat käy­neet
jatkuvaa kampanjaa jo usei­den
vuosien aikana Canadan
kansa/listen puistojen puolesta
säilyttää ne luonnontilassa, kos-kcmaittomina.
Vihollisia ovat ol­leet
metsä niiavdkaajat, kaivos ja
muut yhtiöt ja nyt on ilmesty­nyt
näyttämölle uusi vihoHinen,
huvipuistojen rakentajat.
Ensimmäisenä "taistelutante­reena
näyttää olevan Banff in
kansallispuisto. Yhtiö, jonka ta­kaajana
on Imperial öljy Co. ha­luaa
perustaa puistoon hiihtokes­kuksen,
Janika nimeiksi tulisi La­ke
Louise Villäge, kauniin sa­mannimisen
järven lähistölle.
Suunnitteluun kuuluu hiihtolatu­jen
lisälksi lukisia kauppoja^ va­kituiset
asunnot vähintäin 3,700
asulkkaalle ja 5,000 matkailijalle.
-Ne jotika kannattavat tätä
suunnitelmaa väittävät että jos
mäet; Lake Louisen ympäristöllä
•kehitetään hiihtäjille, niin sil­loin
ei enää canadalaisten huvi-hiihtäjien
tarvitse mennä hiihto­matkoille
Eurooppaan. Se on
varmasti totta, mutta kyllä Ca­nadassa
löytyy paljon muitaikin
paiklkoja, joita voidaan tähän tar
koitukseen kehittää, ja jättää
luonnonpuistot rauhaan. Tässä
yhteydessä on huomioitava se,
että ei Euroopassalkaan, erikoi­sesti
Ranskassa ja Sveitsissä ole
avattu kansallispuistoja liikemie-,
hille.
"Jos nyt sallitaan täimä liiike-kehitys
Banffissa", sanovat luon­nonsuojelijat,
"ac tulee olemaan
esimerkr.-:inii muistikin • paiiiikaikun .
nille, ja niibkiiän .puistot eivät
enää- iiysy luonnojitilassa. Liit-
. tohal litu H h il jältairr i l.mpilLi, .et­tä
uusia puistoja, avataan Yoko-miMv
ja mui:alla'';in polij.j.icssa.
Se. on ihan tuiiiaa. jos kuitsnA-i^n,
annetaan lupa joillekin yhtiöiiie
kehittää ne liikepaikoiksi." . :
K U O L L U T
Inga Alatalo
(».s. Suominen)
kucir Sutlbury General-sairaalassa
maanantai-iltapäivällä, huhtikuun
10 pnä 1972, oUen 69 vuoden ikäi­nen..
, :
Lähinnä kaipaamaan jäi mie-hemä
Jfalmari Alatalo, R. B. .3,
Sudbury ja veljensä Sulo Suomi­nen,
Suomessa.
Vainaja lepää Loufrheedin hau­taustoimistossa,
252 Rce:ent St. S.,
Hazelin kulmassa. Hautajaiset toi­mitetaan
toimiston kappcHsta tors­taina,,
huhtik. 13 pnä, kello 1.30
iltapäivänllä Park Lawn hautaus­maahan,
Sudbury, Ontario.
TOTUUS
Yksi vika nuoremcmassa pol­vessa
on se, että monet meistä
emme enää kuulu siihen.
EDESMENNEITTEN PITKÄAIKAISTEN
ASIAMIESTEMME
TERTTU TAMMEN
JULIUS A. SEPPÄLÄN
työtä ja muistoa kunnioittaen.
Vapaus Publishing Company Ltd. SUDBURY ONTARIO
A
a
JK:
.no
CX
lU
ii)
•: .n
l,
i •
J